Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Agronautti - 30.09.26 - klo:14:36
-
Eipä ole Agrossa juuri parran pärinää ollut... Pitäiskö liittyä?
Kai sieltä M(aidon)TK pidetään poissa?
Jotain kai kesällä oli että hyö vastustaa rehunurmen korjuuvelvoitetta... mitäs muuta? ::)
-
Mitähän hyö ajavat?
-
Mitähän hyö ajavat?
Mersua.
-
Mitähän hyö ajavat?
Mersua.
Niin vähän ajattelinkin.. ;D
Ei taida siis olla tavan viljelijälle mitään hyötyä. Jäseneksi liittymisessä pitää varmaan näyttää lohkokartta, vuokran antajien nimet ja maksettavat vuokrat niin pääsee muutkin jaolle..
-
EI tarvitse näyttää mitään lohkokortteja. Jäsenmaksun kun maksaa, niin saa tiedotteita. pienjäsenet ovat samalla tavalla merkityksellisiä kuin Viljatavastia Osuuskunnan jäsenyydessäkin. Jäsenmäärä jos on iso, saavat lobbaus- ja markkinointivoimaa.
Niin kuin aina yhdistystoiminnassa, edes kaikki kasvinviljelijätkään eivät varmasti helposti sovi saman yhdistyspöydän ääreen, koska onhan se myönnettävä, että saman kylän viljelijät käytännössä ovat samankaltaisessa roolissa kuin sotaa käyvät naapurimaat, voivat osallistua YK:hon ja näihin mutta vaikeaa yhteistyö olisi, koska aluevalloitukset eli Lebensraumin hankkiminen on hengissä pysymisen ehto. Kasva tai kuole, ainoa resurssi on naapurisi pelto.
-SS-
-
Niinpä niin. Siinähän se SS loppu sitaatissta tuli mikä on näiden kaikkien etujärjestöjen ongelma. Tähän tuolla omalla kommentilla viittasinkin.
Sit kun rivit harventuneet niin et jokaisella haluavalla on omaa maata silmän kannamattomiin voi yhteispeli alkaa toimimaan.. ::)
-
EI tarvitse näyttää mitään lohkokortteja. Jäsenmaksun kun maksaa, niin saa tiedotteita. pienjäsenet ovat samalla tavalla merkityksellisiä kuin Viljatavastia Osuuskunnan jäsenyydessäkin. Jäsenmäärä jos on iso, saavat lobbaus- ja markkinointivoimaa.
Niin kuin aina yhdistystoiminnassa, edes kaikki kasvinviljelijätkään eivät varmasti helposti sovi saman yhdistyspöydän ääreen, koska onhan se myönnettävä, että saman kylän viljelijät käytännössä ovat samankaltaisessa roolissa kuin sotaa käyvät naapurimaat, voivat osallistua YK:hon ja näihin mutta vaikeaa yhteistyö olisi, koska aluevalloitukset eli Lebensraumin hankkiminen on hengissä pysymisen ehto. Kasva tai kuole, ainoa resurssi on naapurisi pelto.
-SS-
Niin totta. Hallituksen jäsenet ovat Varsinais-Suomesta ja kaikilla puinnit puitu hyvään aikaan, siilot täynnä ja kuivurin ovet kiinni. Yhtään ei jaksa kiinnostaa täällä ylempänä ollut poikkeuksellisen hankala syksy korjuukelien puolesta. Kyllä vähän täytyisi meteliä pitää, että täältä jaksaisi edes harkita jäsenmaksun maksamista.
-
mitenkähän net aikoinaan sai nuo souuskunnat pystyyn kun ei olleu kännyjä ja sometilejä.. ( joilla mollata toista ) hieman jopa ihmetyttää kuin eripuraista on tuo nykyviljelijät..
-
Eihän ennen viljelijät olleet eripuraisia kun maan hankinta oli hyvinkin rajattua. Ei tällä alueella tehty maakauppoja ennen eu:ta juuri nimeksikään ja silloin oli ansainta systeemi hieman toinen. Omalla tekemisellä iso merkitys. Nykyään oikeastaan vain hehtaarit merkkaa. Se et saat tonnin tai pari enemmän sato josta vähennetty kulut niin on melko pikku roposia siitä jää.
-
Eihän ennen viljelijät olleet eripuraisia kun maan hankinta oli hyvinkin rajattua. Ei tällä alueella tehty maakauppoja ennen eu:ta juuri nimeksikään ja silloin oli ansainta systeemi hieman toinen. Omalla tekemisellä iso merkitys. Nykyään oikeastaan vain hehtaarit merkkaa. Se et saat tonnin tai pari enemmän sato josta vähennetty kulut niin on melko pikku roposia siitä jää.
Suurtilat rajattiin siihen aikaan tukien ja maatilalainojen ulkopuolelle. Silloin lähes nollakorkoiset maatilalainat, joita annosteltiin tietynlaiseen rajoitettuun tilakokokiilaan, olivat kovaa valuuttaa, kun inflaatio kävi 15 prosentissa ja lainankorot 8-10%:ssa. Pinta-alalisät pientiloille ja pohjoiset maatilat saivat tukia: toisaalta rintamaiden kartanot joutuivat pakkokesannoimaan ja ylituotanto oli halvaannuttavaa. Mm. ns. Tähkämaan kanalat olivat pitkiä aikoja tyhjillään, kun maksettiin ensin kanalainvestointi ja sitten maksettiin vuosikaudet siitä, että ne kanalat pidettiin tyhjinä.
Suomalaiskansallinen EU-tukipolitiikka järjestelmätasolla aiheuttaa tätä lähes väkivaltaista tilakoon suurentamisen tavoitetta, koska tuilla ei ole edelleenkään tilakohtaista ylärajaa, ja investointituet alkavat muodostaa aina suuremman osan tukipotista, ja projektien koot suurenevat sellaisiksi, että valmiiksi valtavasti investoineet saavat sitten sen seuraavankin samaan kainaloon, uusia ei oteta, kun eivät pysty näyttämään riittävästi miltsejä liikevaihtoon. Kaikki puolittaisetkin ehdotukset rajoittaa laajentumista tukien vetämänä tuomitaan kilpailukykytavoitteen vastaisiksi.
-SS-
-
Ei taida maksajaa löytyä sille et voidaan sitä kymmentä lehmää ja 20ha viljellä ja sillä eletään.. ::)
Mulle käy vallan mainiosti se tilanne kun tälläkin tilalla oli kun edellinen polvi aloitti. Oliko sitä peltoa 18ha ja kolme sataa sikapaikkaa. Sillä elätettiin perhe jos ei hyvin niin ok. Nyt paikkoja ja hehtaareja enemmän, työtä ja stressiä enemmän ja tilanne ihan sama just nippa nappa eletään. ;D
-
Investointitukia painottamalla halutaan että isommalla tilakoolla ei tarvita niin paljon tukea. Maataloustuet kun välttämättä laskevat tulevaisuudessa.
-
muistelen jotain että tukien määrä oli jopa poistua kokonaan kun on saatu tuotanto oikein markkinavetoiseksi.. noin kertoivat viisaat jo 1995.. mutta milloinkahan tuollainen on uotettavissa? kun eu ite tuhlaa rahaa tuottamattomaan noin 5% vuosivauhtilla...
-
Investointitukia painottamalla halutaan että isommalla tilakoolla ei tarvita niin paljon tukea. Maataloustuet kun välttämättä laskevat tulevaisuudessa.
Ja mihin tämä perustuu, jos tuet kuitenkin edelleen maksetaan pääosin hehtaariperusteisesti?
-
Investointitukia painottamalla halutaan että isommalla tilakoolla ei tarvita niin paljon tukea. Maataloustuet kun välttämättä laskevat tulevaisuudessa.
Ja mihin tämä perustuu, jos tuet kuitenkin edelleen maksetaan pääosin hehtaariperusteisesti?
Onhan niitä ollut suunnitelmia että tietyn he-rajan jälkeen tuet pienenisi. Saa nähdä toteutuuko joskus.
-
Investointitukia painottamalla halutaan että isommalla tilakoolla ei tarvita niin paljon tukea. Maataloustuet kun välttämättä laskevat tulevaisuudessa.
Ja mihin tämä perustuu, jos tuet kuitenkin edelleen maksetaan pääosin hehtaariperusteisesti?
CAP 2028-2034:n suunnitelmissa tuet olisivat hyvää vauhtia siirtymässä pois vanhasta tuotannosta irrotetusta filosofiasta ! Kansalliset lobbausosapuolet saavat vapaammat kädet ohjailla paikallisia tukimuotoja. Tukia kuulemma pitää pystyä kohdentamaan tehokkaammille tiloille, varsinkin Suomessa, kilpailukyvyn parantamiseksi. Tällöin investointitukien kattomäärä yhtä tilaa kohti joko poistuu tai ainakin tuplaantuu. Investointitukia ohjataan erityisesti alle 40 - vuotiaille viljelijöille, ja ennestään investoineille tiloille tietenkin piikki pysyy auki jatkoinvestointeihin. Erityinen painoarvo suunnataan kestävän kehityksen ratkaisuihin, mikä tarkoittaa, että ne tuotantohallit edelleen ovat tuettavissa, kunhan niihin tuodaan katoille aurinkopaneeleja ja biolämpöratkaisuja. Lannan biokaasutus ja lannoitevalmisteiden sivutuotetoiminta saanee erityistä tukea. Tilusten yhdistäminen ja keskellä aukeaa silmätikkuna olevien pienviljelijöiden hätistäminen saatetaan luoda omaksi tukiprojektikseen. Tätä kutsuttaisiin "tukien paremmaksi kohdentamiseksi markkinoiden ehdoilla toimivaan maatalouteen" ja "rakennekehityksen tukemiseksi".
-SS-
-
Investointitukia painottamalla halutaan että isommalla tilakoolla ei tarvita niin paljon tukea. Maataloustuet kun välttämättä laskevat tulevaisuudessa.
Ja mihin tämä perustuu, jos tuet kuitenkin edelleen maksetaan pääosin hehtaariperusteisesti?
Onhan niitä ollut suunnitelmia että tietyn he-rajan jälkeen tuet pienenisi. Saa nähdä toteutuuko joskus.
On toki, ja taitaa olla tulevallekin kaudelle jossain luonnoksessa. Sitä en sitten tiedä, minkälaista nollasummapeliä se on, kun toisaalta politiikkana on myös suosia pientä ja söpöä maksamalla ensimmäisille hehtaareille enemmän euroja.
-
Investointitukia painottamalla halutaan että isommalla tilakoolla ei tarvita niin paljon tukea. Maataloustuet kun välttämättä laskevat tulevaisuudessa.
Ja mihin tämä perustuu, jos tuet kuitenkin edelleen maksetaan pääosin hehtaariperusteisesti?
CAP 2028-2034:n suunnitelmissa tuet olisivat hyvää vauhtia siirtymässä pois vanhasta tuotannosta irrotetusta filosofiasta ! Kansalliset lobbausosapuolet saavat vapaammat kädet ohjailla paikallisia tukimuotoja. Tukia kuulemma pitää pystyä kohdentamaan tehokkaammille tiloille, varsinkin Suomessa, kilpailukyvyn parantamiseksi. Tällöin investointitukien kattomäärä yhtä tilaa kohti joko poistuu tai ainakin tuplaantuu. Investointitukia ohjataan erityisesti alle 40 - vuotiaille viljelijöille, ja ennestään investoineille tiloille tietenkin piikki pysyy auki jatkoinvestointeihin. Erityinen painoarvo suunnataan kestävän kehityksen ratkaisuihin, mikä tarkoittaa, että ne tuotantohallit edelleen ovat tuettavissa, kunhan niihin tuodaan katoille aurinkopaneeleja ja biolämpöratkaisuja. Lannan biokaasutus ja lannoitevalmisteiden sivutuotetoiminta saanee erityistä tukea. Tilusten yhdistäminen ja keskellä aukeaa silmätikkuna olevien pienviljelijöiden hätistäminen saatetaan luoda omaksi tukiprojektikseen. Tätä kutsuttaisiin "tukien paremmaksi kohdentamiseksi markkinoiden ehdoilla toimivaan maatalouteen" ja "rakennekehityksen tukemiseksi".
-SS-
;D ;D ;D ;D ;D
-
mutta eiks tuo oliskin ihan järkevää touhua? kun nykyään kait laitetaan ihan tuuleen rahoja...