Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Rakkine - 15.09.26 - klo:19:34

Otsikko: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Rakkine - 15.09.26 - klo:19:34
Mitäpä aiotte kylvää ena vuonna, jos löpön ja lannoitteiden hinnat on vielä samat kuin nykyään,? Kyl se on itellä ja monilla muillaki mietinnän paikka.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: maaorja - 15.09.26 - klo:19:58
Vilijoo ja paljon. Ei me jussit osata miettiä eikä laskea..
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: lahenvainio - 15.09.26 - klo:20:37
Viljaa vielä vähemmän kuin tänä vuonna.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: kylmis - 15.09.26 - klo:20:51
Kaura, ohra, herne, ehkä kevätvehnä. Tämä viljelyalajärjestyksessä. Kesantoja tulee hiukan lisää, kun olivat suojaviljan alla tämän kasvukauden, mutta keväällä ei ole tarkoitus lisätä enempää. Apulannat ensi vuodelle hommattu, jo polttista tarvitsen kuivurille vasta 11 kuukauden päästä. Ei tässä sen enempää ole miettimistä.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Olafi - 15.09.26 - klo:20:57
Isosti "rehunurmea", eikö. 8)
Laajaperäisesti höpölehmiä laitumelle ja tuet talteen.  ;D

Ruotsin puolella ymmärtääkseni luomuviljelyssä nurmea jos ei korjata, niin siihen ei saa luomutukea. Olisihan se hullua "lannoituksesta" maksaakin. Sama Suomeen?
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Paalimies - 15.09.26 - klo:21:03
Mä voin vuokrata eläimiä. Maanomistaja tekee aidat, valvonnan ottaa mahdolliset karkulaiset kiinni.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Forgiven - 15.09.26 - klo:23:08
Kylvin noita niittyjä jo tänä vuonna, kait niitä rikkoja katselee ensivuodenkin...
Valkoapila näyttää selvinneen vehnän alla ainakin osin, se jää...
....parilla lohkolla on joku nurmen näköinen aluskasvusto, kait sen jonain voi ilmoittaa...
kolmannes alasta oli tarkoitus kylvää syysvehnälle mutta alkaa mennä kyllä niin myöhään että pitänee harkita jotain kevätkylvöistä...
On vain nuo syysviljan lannoitteet tuossa varastossa mutta kait ne jotenkin saa keväälläkin maahan...
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 15.09.26 - klo:23:54
Njotta syysvehnää, hernettä, ohoraa sekä kevätvehnää.  Muistatteko kun Matif hinnat olivat 400 euroa tonni  8)   Ensi vuosi on se vuosi mistä on puhuttu, kaikki tietävät että tulevaisuudessa tämä on hyvää hommaa ja mulla on sellainen tunne että 2027 alkaen tää homma muuttuu kultakaivokseksi.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008668887.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008668887.html)
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 16.09.26 - klo:05:34
Tää on liikesalaisuus. Ei kenenkään pidä tietää sitä, kun vasta 15.6.2027. Siinäs sitten porukat ihmettelee.  Ja suosittelen muillekkin pitää se omana tietona. Nyt on Somero 3 vuoro ja se tarkoittaa, ettei kynnetä, eikä investoida ennekuin tuoteen hintaan tulee sellainen muutos, että homma jatkuu. Tämän päivän Maastullissa oli just juttua kuinka vanhalla kalustolla porukka koittaa operoida. Tällä menolla kohta alkaa Maatalouskone tehtaiden alasajot ja lomautukset. Vxxxu mitä pxxxaa
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 16.09.26 - klo:06:44
Maatalouskonetehtaiden ja kauppojen alasajot ovat jo alkaneet. Somero 3:ssa voi käydä kahvia juomassa mut mitään muuta sieltä ei tule. Kotimatkalla jokainen muistaa käydä korottamassa vuokratarjousta. Viljelyn kannattavuuden perusta on se et pellot eivät ole ylihintaisi ja tukos lasketaan viljelystä itsestään sotkematta siihen metsä, urakointi tsi palkkatuloja..

Jos mtk saa tahtonsa läpi niin luomu ei saisi tukea kuin siirtymäkauden ajan. Et se siitä lisätuotannon haluamisesta. No ei siinä kylhän sinne tavanomaisen tuotannon puolelle mahtuu, eihän siellä ole viljasta ylitarjontaa joka polkee hintoja..  ;D

Jos nyt mullistavaa ei talven aikana tapahdu ja luomussa ollaan edelleen niin mennään ihan viljekykierron mukaan n. 60% alasta satokasveille. Kuluina hieman muokkauksia, lanta on johonkin ajettava ja kylvösiemen. Sit vain odottelee puimurin kanssa puimista. Ei se vielä tappiolliseksi näillä löpön hinnoilla mene.

Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 17.09.26 - klo:07:34
Jatkan vielä.

Nyt se on ainakin varmistunut et syyskasveja ei tule. Kylvöikkunaa ei tullut kelien puolesta ja muiden töiden puolesta... Harmittaa hippasen mut toisaalta ei noille nyt hirveää kysyntää luomussa ole.

Talven aikana täytyy seuraille mihin tämä rehuhömppänurmi systeemi nyt sit kehittyy. Toivottavasti nyt ei joudu keväällä kääntämään ympäri vanhoja ja nyt perustettuja nurmia vaan jokin tapa löytyy millä ne voi ilmoittaa tukihaussa.

Itsellä olisi vielä maanparannuskasvin 20% tilaa. Voisi tuon täyttää. Ensi sijaisesti taidan pistää nuo aurinkopaneelipellot niille. Tai siis ne mihin paneeleja ei vieläkään tule. Katsellaan viljelyä sit kolmen vuoden päästä. Olisi kohtuu isot lohkot mut vuokramaiden kunnostus ei oikein innosta.

Siiloja pitäisi saada (myydä) tyhjäksi jos jotain aikoo kylvää. Nyt on kärrytkin täynnä jyviä.  ;D hinta ei vain oikein ole hyvä.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Agronautti - 17.09.26 - klo:07:37
Jatkan vielä.


Talven aikana täytyy seuraille mihin tämä rehuhömppänurmi systeemi nyt sit kehittyy. Toivottavasti nyt ei joudu keväällä kääntämään ympäri vanhoja ja nyt perustettuja nurmia vaan jokin tapa löytyy millä ne voi ilmoittaa tukihaussa.
Mulla nyt rehunurmen koodilla olevat ei ensi vuonna käy viherkesannoksi koska on apilavaltainen kasvusto, myöskään viherlannoituskoodi ei käy kun ei ole 4 kasvilla perustettu... EN kyllä ala rehunurmilohkoja ylös muokkaamaan ja uudelleen perustamaan...
Pitänee kesällä viritellä Taaruppi ja Junkkarin kakkikärri kuntoon ajella loppukesästä kasvustot pitkään sänkeen toisille muokattaville lohkoille tai laakasiiloon "muhimaan"... ja joka kuormasta kuva vipuun :P
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Joozeppi - 17.09.26 - klo:08:31
Syysvehnä 20%, mallasohra 18%, rapsi 16%, juurikas 12%, kevätvehnä 9%, VLN 8%, LHN 12% ja saneerauskasvi 5%.

Eli lievää kevitystä. Markkinahinnat korjaa kyllä kun tuotanto asettuu lähemmäs kysyntää ja kulutusta. Se ottaa näin hyviä vuosia aika kauan mut kunnon katovuoden kanssa hiukan vähemmän. Tässä taotaan nyt viljajussiin päähän järkeä lekan kanssa.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Mikkiss - 17.09.26 - klo:10:58
Jatkan vielä.


Talven aikana täytyy seuraille mihin tämä rehuhömppänurmi systeemi nyt sit kehittyy. Toivottavasti nyt ei joudu keväällä kääntämään ympäri vanhoja ja nyt perustettuja nurmia vaan jokin tapa löytyy millä ne voi ilmoittaa tukihaussa.
Mulla nyt rehunurmen koodilla olevat ei ensi vuonna käy viherkesannoksi koska on apilavaltainen kasvusto, myöskään viherlannoituskoodi ei käy kun ei ole 4 kasvilla perustettu... EN kyllä ala rehunurmilohkoja ylös muokkaamaan ja uudelleen perustamaan...
Pitänee kesällä viritellä Taaruppi ja Junkkarin kakkikärri kuntoon ajella loppukesästä kasvustot pitkään sänkeen toisille muokattaville lohkoille tai laakasiiloon "muhimaan"... ja joka kuormasta kuva vipuun :P

Eikö apilan voisi ilmoittaa ihan apilan siementuotantona. Korjuuvelvoitetta ei ole, niin murskaa maahan.  ::)
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Agronautti - 17.09.26 - klo:11:08
Jatkan vielä.


Talven aikana täytyy seuraille mihin tämä rehuhömppänurmi systeemi nyt sit kehittyy. Toivottavasti nyt ei joudu keväällä kääntämään ympäri vanhoja ja nyt perustettuja nurmia vaan jokin tapa löytyy millä ne voi ilmoittaa tukihaussa.
Mulla nyt rehunurmen koodilla olevat ei ensi vuonna käy viherkesannoksi koska on apilavaltainen kasvusto, myöskään viherlannoituskoodi ei käy kun ei ole 4 kasvilla perustettu... EN kyllä ala rehunurmilohkoja ylös muokkaamaan ja uudelleen perustamaan...
Pitänee kesällä viritellä Taaruppi ja Junkkarin kakkikärri kuntoon ajella loppukesästä kasvustot pitkään sänkeen toisille muokattaville lohkoille tai laakasiiloon "muhimaan"... ja joka kuormasta kuva vipuun :P

Eikö apilan voisi ilmoittaa ihan apilan siementuotantona. Korjuuvelvoitetta ei ole, niin murskaa maahan.  ::)

Käsittääkseni se vaatii siementuotantosopimuksen kaikkine tarkastuksineen.... ::) Varmaan kaikenlaista valvojaa ramppaisi sitten ja lappuja täytettävä ja pää tulee kipeeksi... :P
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: -SS- - 17.09.26 - klo:11:25
Mulla nyt rehunurmen koodilla olevat ei ensi vuonna käy viherkesannoksi koska on apilavaltainen kasvusto

Tuosta selviää kohtuuannoksella apilalle haitallista rikkakasvin torjunta-ainetta. Heinät jäävät ja sillä siisti.

-SS-
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Pasi - 17.09.26 - klo:12:04
Mulla nyt rehunurmen koodilla olevat ei ensi vuonna käy viherkesannoksi koska on apilavaltainen kasvusto
Tuosta selviää kohtuuannoksella apilalle haitallista rikkakasvin torjunta-ainetta. Heinät jäävät ja sillä siisti.
-SS-

Ennen kuin tekee mitään niin lukemaan tarpeeksi tarkkaan tukiohjeita. En muista että viherkesanolle olisi tai olisi ollut jotain rajoitteita apiloiden ja typensitojien osuudelle. LHP:ssa on maksimi ja VLN on minimi.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: -SS- - 17.09.26 - klo:12:24
Mulla nyt rehunurmen koodilla olevat ei ensi vuonna käy viherkesannoksi koska on apilavaltainen kasvusto
Tuosta selviää kohtuuannoksella apilalle haitallista rikkakasvin torjunta-ainetta. Heinät jäävät ja sillä siisti.
-SS-

Ennen kuin tekee mitään niin lukemaan tarpeeksi tarkkaan tukiohjeita. En muista että viherkesanolle olisi tai olisi ollut jotain rajoitteita apiloiden ja typensitojien osuudelle. LHP:ssa on maksimi ja VLN on minimi.

Niin tuota minäkin ajattelin, koko ajan on ollut puna-apilaa aika tupsut viherkesannossa. En ole edes kuvitellut, että se olisi jotenkin laitonta. Tukikoulutuksissa kuitenkin korostettiin, että nurmikasvustossa juolavehnä ei ole nurmikasvi, ja nurmikasvustoa pitäisi olla yli 50% alasta. Apila on nurmikasvi kyllä.

-SS-
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Olafi - 17.09.26 - klo:12:27
Miten lienee.
Tänä kesänä kesäkuun lopulla niitin kaikki nurmet karholle ja melkein kuivaheinänä silppusin ne maahan.
Lohkot joissa on nyt apilaa edes hieman, on sellainen kasvusto, että melkein voisi niittää tai tehdä pieni rehusiilo. Perus timppa/nata/muut ei ole juurikaan massaa.
Josta päästäänkin sitten ensivuoden kikkailuihin. Eli jos kerran nurmi pitää kerätä pois, niin mikä sato? 1. 2. vai kolmas? Nääs jos ekan "sadon" voisi niittää maahan ja syksyllä sitten nuo vähät joutuisikin korjaamaan, niin määrältään ei olisi paha rasti.
Silloin olisi korjattu määritelmän mukaan sato. Tarkennusta odotellen... ::)

Kirjoottihan ne keväällä maastullissa, että kykenevät älkööt vaan kylvä viljaa, jotta siihen panostavilla/velkaisilla olisi jotain mahdollisuuksia...
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Mikkiss - 17.09.26 - klo:12:34
Mulla nyt rehunurmen koodilla olevat ei ensi vuonna käy viherkesannoksi koska on apilavaltainen kasvusto
Tuosta selviää kohtuuannoksella apilalle haitallista rikkakasvin torjunta-ainetta. Heinät jäävät ja sillä siisti.
-SS-

Ennen kuin tekee mitään niin lukemaan tarpeeksi tarkkaan tukiohjeita. En muista että viherkesanolle olisi tai olisi ollut jotain rajoitteita apiloiden ja typensitojien osuudelle. LHP:ssa on maksimi ja VLN on minimi.

Niin tuota minäkin ajattelin, koko ajan on ollut puna-apilaa aika tupsut viherkesannossa. En ole edes kuvitellut, että se olisi jotenkin laitonta. Tukikoulutuksissa kuitenkin korostettiin, että nurmikasvustossa juolavehnä ei ole nurmikasvi, ja nurmikasvustoa pitäisi olla yli 50% alasta. Apila on nurmikasvi kyllä.

-SS-

Joo nurmikasvihan se apilakin on, vaikka ajatuksissani ajattelin vain heinäkasveja...

 "Viherkesanto on maatalousmaata, jolla kasvaa pääasiassa heinä- ja nurmirehukasveja. Heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja tulee olla yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta. "

Toivon mukaan 2027 menee tuolla tulkinnalla ja apila saneerauspellot joita ei syysviljalle muuta, niin voi ilmoittaa viherkesantona.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: supersammakko - 17.09.26 - klo:12:34
Enemmän kauraa, enemmän syysvehnää ja vähemmän nurmea - millä koodilla sen sitten ilmoittaakaan.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 17.09.26 - klo:14:25
Noo ainakin tukitaso tippuu rehunurmesta viherkesantoon vaihtamalla... Ymppin perusosa sieltä kai lähtee. Oliko se nyt 45€/ha? Noo ei se ole kuin kolme tonnia..  ::)

Seurataan nyt rauhassa mihin tää kehittyy. Kyl me viimeistään ens kesäkuussa tiedetään millä ne ilmoitetaan..  ;D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Forgiven - 17.09.26 - klo:15:07
Hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto on myös ollut olemassa, jos tarpeeksi kukkii apila niin eiköhän sekin käy....
En tiedä onko sitä enään, hetkeen ole käyttänyt.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: jms - 17.09.26 - klo:15:47
Saneeraukasvia luonnohoitonurmien lisäksi, härkäpapua ja satotasoja alemmas.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Kaikki - 17.09.26 - klo:17:08
All in  :D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: maaorja - 17.09.26 - klo:18:42
Riistaa ja kesantoja. Ainoa kunnon kylvö tapahtuu pirtissä. Tosin ottava kasvualusta jo niin vanhaa ettei siinä enää vanhahko siemen idä. Selvää säästöä sekin..
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: berkut - 18.09.26 - klo:07:45
Jatkan vielä.


Talven aikana täytyy seuraille mihin tämä rehuhömppänurmi systeemi nyt sit kehittyy. Toivottavasti nyt ei joudu keväällä kääntämään ympäri vanhoja ja nyt perustettuja nurmia vaan jokin tapa löytyy millä ne voi ilmoittaa tukihaussa.
Mulla nyt rehunurmen koodilla olevat ei ensi vuonna käy viherkesannoksi koska on apilavaltainen kasvusto, myöskään viherlannoituskoodi ei käy kun ei ole 4 kasvilla perustettu... EN kyllä ala rehunurmilohkoja ylös muokkaamaan ja uudelleen perustamaan...
Pitänee kesällä viritellä Taaruppi ja Junkkarin kakkikärri kuntoon ajella loppukesästä kasvustot pitkään sänkeen toisille muokattaville lohkoille tai laakasiiloon "muhimaan"... ja joka kuormasta kuva vipuun :P

Eikö apilan voisi ilmoittaa ihan apilan siementuotantona. Korjuuvelvoitetta ei ole, niin murskaa maahan.  ::)

Käsittääkseni se vaatii siementuotantosopimuksen kaikkine tarkastuksineen.... ::) Varmaan kaikenlaista valvojaa ramppaisi sitten ja lappuja täytettävä ja pää tulee kipeeksi... :P

Ennen kuin tuo apila oli hyväksytty saneerauskasviksi, niin itsellä oli tuota apilaa pahimmissa savipelloissa. Ei Muistaakseni Vivussa oli erikseen apila ja apilan siementuotanto. Ilmoitin pelkkänä apilana ja murskasin sen kahteen kertaan kasvukauden aikana peltoon. Ei silloin mitään kyselyjä tullut.

On osoittanut tuo apila melko hyväksi esikasviksi. Muuttuu piukka savi jollakin tavalla siedettäväksi kun muutaman vuoden tuota murskaa peltoon. Ja oli tuolla sekin hyöty kun silloin tuli harrastettua syysrapsia niin sai juhannuksen jälkeen alkaa tekemään kylvömaata.

Tarkoitus on itsellä kasvattaa tuota apilan pinta-alaa jatkossa. Vaikuttaa siltä, että tulevina vuosina on hyvää aikaa viritellä peltoja kasvukuntoon...
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Kaikki - 18.09.26 - klo:09:09
Riistaa ja kesantoja. Ainoa kunnon kylvö tapahtuu pirtissä. Tosin ottava kasvualusta jo niin vanhaa ettei siinä enää vanhahko siemen idä. Selvää säästöä sekin..
Siemen pitää laittaa samaan vakoon missä lantakin . Sekaan voi lorauttaa vähän kustakin  :D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: maaorja - 18.09.26 - klo:11:26
Riistaa ja kesantoja. Ainoa kunnon kylvö tapahtuu pirtissä. Tosin ottava kasvualusta jo niin vanhaa ettei siinä enää vanhahko siemen idä. Selvää säästöä sekin..
Siemen pitää laittaa samaan vakoon missä lantakin . Sekaan voi lorauttaa vähän kustakin  :D
Sillähän  tapaa on laskutaidottomat  maajussit tehty.. ;D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Oksa - 18.09.26 - klo:12:17
mutta vieläkö vois käyttää neuvolarahaa kun alkais noita miettimään,    siirtäis vastuuta toisille ;D ;D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: supersammakko - 18.09.26 - klo:23:06
Seurataan nyt rauhassa mihin tää kehittyy. Kyl me viimeistään ens kesäkuussa tiedetään millä ne ilmoitetaan..  ;D
Se on juurikin näin. Sovelletaan silloin parhaalla mahdollisella tavalla, siihen asti mennään kuten viisivuotissuunnitelma määrää  :D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Petri - 20.09.26 - klo:07:30
Saattoi viime yön 20mm mittarissa ratkaista, että syysvehnä jäi taas säkkiin odottamaan vuotta parempaa. Muuten nurmea oäkäteille, kauraa ja ohraa. Markkinatilanne muuttumaton, mitä sitä hötkyilemään.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Filosofi - 20.09.26 - klo:20:12
Saattoi viime yön 20mm mittarissa ratkaista, että syysvehnä jäi taas säkkiin odottamaan vuotta parempaa. Muuten nurmea oäkäteille, kauraa ja ohraa. Markkinatilanne muuttumaton, mitä sitä hötkyilemään.

Kuinka myöhään Perämeren pohjukassa siis voi kylvää syysvehnää? Ja miten se oli tuon timotei-apila-nurmen niitto: naapuri kyseli niittelemään, mutta en oikein tohtisi nyt mennä, ettei häviä koko apila. Lokakuun puolella parempi?
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Petri - 22.09.26 - klo:20:38
Saattoi viime yön 20mm mittarissa ratkaista, että syysvehnä jäi taas säkkiin odottamaan vuotta parempaa. Muuten nurmea oäkäteille, kauraa ja ohraa. Markkinatilanne muuttumaton, mitä sitä hötkyilemään.

Kuinka myöhään Perämeren pohjukassa siis voi kylvää syysvehnää? Ja miten se oli tuon timotei-apila-nurmen niitto: naapuri kyseli niittelemään, mutta en oikein tohtisi nyt mennä, ettei häviä koko apila. Lokakuun puolella parempi?
Olis ensimmäiset syysvehnäkylvöt itsellä...
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Rakkine - 22.09.26 - klo:21:15
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/7233a557-3b93-47a1-95ca-294eb672e7f2

Tää kesä oli poikkeuksellinen, kun ei ollutkaan  monen viikon hellejaksoa,  niin kuin nykykesille on tyypillistä, mutta uskon vahvasti että ensi kesänä sellainen taas koetaan.  Se tulee määrittämään omia valintoja, nyt tosin ei vielä kannata lopullisia päätöksiä ens vuodesta tehdä, kun tilanteet maailmalla elää.  Mutta vahvasti täytyy varautua siihen että hellejakso tulee,  eikä ensi kesä ole tämän kesän toisinto.  Kuivuus saattaa vaivata jo toukokuussa. On hyvä nyt jättää kaikki sängelle, saa kasvipeitekorvauksen ja  toukokuun helteet ei  sitten  ole  niin pahat kun on sänki suojaamassa liialta kuivumiselta.   Ens vuonna kannattaa kyllä laittaa pelloille paljon muuta kuin viljaa, kukkapeltoo, maanparannusta ym.  Tulee katovuosi.  Viljan hinnat pompsahtaa.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: -SS- - 02.10.26 - klo:22:36
ja  toukokuun helteet ei  sitten  ole  niin pahat kun on sänki suojaamassa liialta kuivumiselta.

Jos toukokuun alussa on helle, pitää kylvää jo huhtikuussa, mutta sänkeä ei kylvetä huhtikuussa.

Toukokuun alkupuolen eli perinteisen kylvöajan helteet ovat itse asiassa yllättävän harvinaisia. FMI tilastoista löytyy
• 1963
• 1975
• 1984
• 2004
• 2010
• 2011

Todennäköisempää näyttäisi olevan se, että huhtikuussa on kuivaa ja pääsisi vaikka kylvöille, mutta sitten tulee vapun jälkeen pari viikkoa räntäsadetta ja kylmää.

2024 helteet olivat toukokuun lopulla.

-SS-
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: pice - 03.10.26 - klo:11:14
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/7233a557-3b93-47a1-95ca-294eb672e7f2

Tää kesä oli poikkeuksellinen, kun ei ollutkaan  monen viikon hellejaksoa,  niin kuin nykykesille on tyypillistä, mutta uskon vahvasti että ensi kesänä sellainen taas koetaan.  Se tulee määrittämään omia valintoja, nyt tosin ei vielä kannata lopullisia päätöksiä ens vuodesta tehdä, kun tilanteet maailmalla elää.  Mutta vahvasti täytyy varautua siihen että hellejakso tulee,  eikä ensi kesä ole tämän kesän toisinto.  Kuivuus saattaa vaivata jo toukokuussa. On hyvä nyt jättää kaikki sängelle, saa kasvipeitekorvauksen ja  toukokuun helteet ei  sitten  ole  niin pahat kun on sänki suojaamassa liialta kuivumiselta.   Ens vuonna kannattaa kyllä laittaa pelloille paljon muuta kuin viljaa, kukkapeltoo, maanparannusta ym.  Tulee katovuosi.  Viljan hinnat pompsahtaa.
Itse asiassa parhaat tilit ovat tulleet katovuosina. Viimeksi 2023 sato vähän yli puolet normaalista, viljan hinnat taisi olla kolminkertaiset normaaliin verrattuna.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Joozeppi - 03.10.26 - klo:12:04
Viljan hinta korjaa kyllä. Voittajia ovat ne joilla on varastotilaa ja kassaa. Varastotilaa vanhan pitoon voi juuri tehdä sillä mitä kylvää vai kylvääkö ylipäätään vähemmän satokasveja.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Paavo - 03.10.26 - klo:12:50
ja  toukokuun helteet ei  sitten  ole  niin pahat kun on sänki suojaamassa liialta kuivumiselta.

Jos toukokuun alussa on helle, pitää kylvää jo huhtikuussa, mutta sänkeä ei kylvetä huhtikuussa.

Toukokuun alkupuolen eli perinteisen kylvöajan helteet ovat itse asiassa yllättävän harvinaisia. FMI tilastoista löytyy
• 1963
• 1975
• 1984
• 2004
• 2010
• 2011

Todennäköisempää näyttäisi olevan se, että huhtikuussa on kuivaa ja pääsisi vaikka kylvöille, mutta sitten tulee vapun jälkeen pari viikkoa räntäsadetta ja kylmää.

2024 helteet olivat toukokuun lopulla.

-SS-

2018 oli myös hellettä toukokuussa.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Filosofi - 03.10.26 - klo:12:53


2018 oli myös hellettä toukokuussa.

Oliko jopa miltei 20 päivänä, siinä 8. päivästä alkaen?
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: -SS- - 03.10.26 - klo:17:07
2018 oli myös hellettä toukokuussa.

Kyllä kyllä, mutta toukokuun ensimmäinen hellerajan ylitys tapahtui ainakin Salon Kärkässä vasta 13.5.2028 klo 14.

-SS-
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Toivo Tonta - 03.10.26 - klo:19:20
2018 oli myös hellettä toukokuussa.

Kyllä kyllä, mutta toukokuun ensimmäinen hellerajan ylitys tapahtui ainakin Salon Kärkässä vasta 13.5.2028 klo 14.

-SS-
Nyt on tarkka ennuste ;D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: -SS- - 03.10.26 - klo:21:50
Pahkeinen, siis Ilmatieteen avoimesta datasta haettuna päivämäärän siis pitää olla 13.5.2018 klo 14

-SS-
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 08.10.26 - klo:07:31
Ens vuoden satokasvien pohjia aloin eilen tekemään. Märkää on koko kyntökerros on läpi kastunut. Savi on sellaista sitkeää liisteriä jossa rengas ei pidä, piikit uppoaa kyllä maahan hyvinkin. Kultivointi kohtuullisen tuskaista. Kyntö voisi toimi paremmin muttei nyt houkuta ajankäytön, kulujen ja senkään vuoksi et en usko kolmatta sateista alkukesää tulevan.  ::)
Jokin muu muokkaus toimii paremmin kuin kyntö tällöin, ainakin omilla kokemuksilla. Kynnöllä kosteudet häviää liian syvälle liian nopeasti.

Jos olisin tavisviljelijä niin jättäisin kyl muokkaukset tekemättä. Korkeintaan glyfot olisi ajettu ehkä nekin säästetty kevääseen. Ei ole nyt otolliset olosuhteet muokkailulle mut luomussa on vähän pakko. Suorakylvö ei siinä oikein toimi.  ;D
Mut nyt kyl pohdinnassa et yritetäänkö muokata kaikki satokasvien sänget vai ajetaanko vain nämä lohkot jotka olleet syyskasveilla. Näissä kuitenkin aluskasvikerääjät kasvaneet sen 2kk niin massaa on ja riskinä on juuristo ehtii kevääseen mennessä vahvistua niin et ei kevään äestyksillä saa kasvustoa kuolemaan..  ::)

Tämä päivä menee näissä syyskasvimaissa. Sit lupaakin taas 4 tai 5 päiväksi vettä (n 50mm) niin voi hyvin mielin lähteä huomenna käymään näyttelyssä. Ei olosuhteet ainakaan kuivemmaksi muutu. Täytyy tosiaan miettiä et yrittääkö väkisin muokata vai ottaa määrätynlaisen riskin et ajaa kerääjät nurin sit vasta keväällä.  ::)
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: -SS- - 08.10.26 - klo:08:12
Edellisvuoden kyntö pehmentää maaperää, ehkä se kyntöantura tallautuu sitten läpäisemättömäksi, mutta toistaiseksi ei kyllä näy mitään oiretta semmoisesta. Silloin kun pikkutraktorilla alkoi muotitietoisena kultivoida kynnettyjä maita, ajatteli, että näinkö helppoa ja nopeaa tämä on. Sitten viiden vuoden päästä kultivaattori tutisee kun murtautuu kiinteän pintalaatan läpi ja nykäisee traktorin seis ja sinkoaa vähän matkaa taaksekin päin.

Kevytmuokkauksessa näyttäisi 25 t painoinen vetokone ja 550 hevosvoimaa olevan melko tärkeä juttu. Niin kultivointi muistuttaa jankkurointia enempi.

-SS-
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 08.10.26 - klo:08:51
Joo viime vuonna on kynnetty ja syysohra noissa lohkoissa kasvoi.
Juu kyntö ja ohra muokannut varmaan maan pehmeäksi mut onko se kyntöantura sit siellä olemassa. Voi olla toki jossain kohdissa kun rengas alkaa upottamaan niin piikit sukeltaa ja silmä määräisesti mennään silloin kyl jo anturan alle... Märkää kittiä sieltä nousee.. sanoisin et läpi märkää se on. Salaojien laskuaukoista näyttää tavaraa tulevan et ainakin jostakin se vesi sinne löytää..

Et juu varmaan taas väärin tehty ja oikeasti ei ole edes märkää kun ässälässä ei ole satanut ja maalajitkin vääriä...  ;D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Magia - 08.10.26 - klo:09:39
En ole pellolla nyt käynyt,mutta vesi näkyy seisovan.Sorateistä varsinkin valtionteistä on pehmennyt runkoja,on yhtä isoa reikää tai ihan vellinä ettei tahdo pystyä pakollisia kuljetuksiakaan tekemään.Kelirikkolappuja on tuotu.Saa nähdä miten käy huomisen sateen,mahdollisen räntäsateen jälkeen.Tässä on niitä Empun Mannerheimintien palveluita.Ei muuta kuin säästetään tienhoitomaksuista lisää.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Paalimies - 08.10.26 - klo:11:41
Kiivaasti liikkuu tuossa maantiellä erilaisia muokkaamia ja kylvinkoneita. Samanlailla kun toukokuussa
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: psymbiote - 08.10.26 - klo:12:01
Maastullin mukaan kolmannes lopettamassa.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Filosofi - 08.10.26 - klo:13:00
Onko sataykkösellä minkämoinen kultivointikalusto?
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Rakkine - 08.10.26 - klo:15:22
Maastullin mukaan kolmannes lopettamassa.

niin...5  vuoden sisällä,  sitten tulee paljon maata tarjolle, ja halvalla.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: skuutteri - 08.10.26 - klo:22:56
Maastullin mukaan kolmannes lopettamassa.

niin...5  vuoden sisällä,  sitten tulee paljon maata tarjolle, ja halvalla.

Nyt sais Lohjalta 50ha "vielä vanhaan hintaan"  ;D

Alkais olla kyllä aika lähtee tuonne isolle kirkolle leiriytymään. Olis monen eri hatun alla kiukuttelua. Maanviljelijänä, yrittäjänä, palkansaajana, vanhempana, mahdollisesti tulevana eläkeläisenä, orastavana mielenterveyspotilaana... Mitäs tuosta jää vielä pois... Juoppous tietty, siinä ei kyllä ole valittamista kun Tallinnasta saa juomia edullisesti.

Jotta ei eksytä aiheesta niin kultivoin 7ha eilen ja tänään kuivemmilta lohkoilta kun ei ole jostain syystä muutamaan päivään satanut. Ensi viikolla täytyy hakea palkkia ja hitsailla hinausvarustus tuohon lautasmuokkariin. Pari pientä lohkoa kynnän jos on keliä ja voimia niin saa puhdasta siementä. Mallasohraa meinasin kylvää jonkun verran ja loppu on vielä arvoitus.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: lahenvainio - 09.10.26 - klo:06:21
Maastullin mukaan kolmannes lopettamassa.

niin...5  vuoden sisällä,  sitten tulee paljon maata tarjolle, ja halvalla.
Eipä taida hinnat laskea joka paikassa vieläkään.. Sikasuorat, peruna-alueet ja lypsyrobokeskittymät  voi pitää hintatason entisellään Broileri ym.   eriskoisjutut on vielä oma lukunsa. Toki on suurin osa Suomesta sellasta seutua, että pellon hinta on ollut jo laskussa  jo kauan tai on ollut halvempaa aina.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 09.10.26 - klo:06:35
Onko sataykkösellä minkämoinen kultivointikalusto?

Tempon "löysäpiikki" eli sellaisilla silmukkapiikeillä oleva hökötys. Laitee joka ei ole tehty jäykkien savimaiden muokkaukseen.  ;D Hinattava laite ja onko joku 4,8m työlevys. Taitaa olla 22 kpl piikkejä. Piikkeihin vaihdettu nuoliterät.
Siihen sopiva veturi sit eteen mut kyl se pyörä alkaa lipsumaan ennenkuin teho loppuu..

Nyt kun päästy taas päivä pidemmälle ja ekat kevätvehnien sänget käsitelty niin siellä ei sit maa ole enää niin pehmeää vaikka oli myös kynnetty. Syyskasveilla juuristo tekee kyl hyvää työtä. Mut kai tämä tästä. Nyt kalusto parkissa kun vettä tulee taas kun siitä kuuluisasta saavista kaatamalla. Voikin lähteä kohta ajelemaan helsingin suuntaan ja käydä vaikka katsomassa uutta kultivaattoria messukeskuksessa.  ;D


Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 09.10.26 - klo:06:39
Maastullin mukaan kolmannes lopettamassa.

niin...5  vuoden sisällä,  sitten tulee paljon maata tarjolle, ja halvalla.

En usko ennenkuin näen. Tällä seudulla ainakin maakiima on vielä niin kova et jos tässä on nyt joku 50ha keskimäärin vuositasolla vaihtanut omistajaa ja kaupat huudettu aina kuin kuumille kiville niin saa paljon virrata vettä kymijoes et tilane muuttuu.

Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Petri - 09.10.26 - klo:07:36
Nurmea tietty kotitarpeiksi, viljojen kylvöalaa saattaa rajoittaa todennäköisesti tekemättä jäävien syysmuokkausten väliinjääminen. Ja ehkä tuo ohran kanssa taistelu kurkien ja varisten kanssa jää vähemmälle, kauran kanssa kilpailijoita on vähemmän…
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Filosofi - 09.10.26 - klo:09:13
Onko sataykkösellä minkämoinen kultivointikalusto?

Tempon "löysäpiikki" eli sellaisilla silmukkapiikeillä oleva hökötys. Laitee joka ei ole tehty jäykkien savimaiden muokkaukseen.  ;D Hinattava laite ja onko joku 4,8m työlevys. Taitaa olla 22 kpl piikkejä. Piikkeihin vaihdettu nuoliterät.
Siihen sopiva veturi sit eteen mut kyl se pyörä alkaa lipsumaan ennenkuin teho loppuu..

Nyt kun päästy taas päivä pidemmälle ja ekat kevätvehnien sänget käsitelty niin siellä ei sit maa ole enää niin pehmeää vaikka oli myös kynnetty. Syyskasveilla juuristo tekee kyl hyvää työtä. Mut kai tämä tästä. Nyt kalusto parkissa kun vettä tulee taas kun siitä kuuluisasta saavista kaatamalla. Voikin lähteä kohta ajelemaan helsingin suuntaan ja käydä vaikka katsomassa uutta kultivaattoria messukeskuksessa.  ;D

Kyllähän tuollainen värkki jo SS:n mainitseman telahirviön vaatii veturikseen. ;D Ei kai silmukkapiikki koskaan kovin jäykkä ole, mutta halpis on halpis. Ite ajellu 13 piikkisellä kolmimetrisellä, onko tuossa sitten eri piikit? Paikallaan on läpileikkaavat siipiterät, mitkä kyllä lisäävät ehkä melkein puolella vetovastusta nuoliin verraten? Hyvissä olosuhteissa loppuu 6t veturista teho ennen kuin paino, mutta tämmösenä syksynä, jos ajelis olis kyllä äkkiä toisin päin. Työsyvyys on ollut olosuhteitten mukaan 15cm kahta puolta.

Olishan se kolmenkymmenen tonnin vääderi kiva..
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Paalimies - 09.10.26 - klo:09:44
Onko sataykkösellä minkämoinen kultivointikalusto?

Tempon "löysäpiikki" eli sellaisilla silmukkapiikeillä oleva hökötys. Laitee joka ei ole tehty jäykkien savimaiden muokkaukseen.  ;D Hinattava laite ja onko joku 4,8m työlevys. Taitaa olla 22 kpl piikkejä. Piikkeihin vaihdettu nuoliterät.
Siihen sopiva veturi sit eteen mut kyl se pyörä alkaa lipsumaan ennenkuin teho loppuu..

Nyt kun päästy taas päivä pidemmälle ja ekat kevätvehnien sänget käsitelty niin siellä ei sit maa ole enää niin pehmeää vaikka oli myös kynnetty. Syyskasveilla juuristo tekee kyl hyvää työtä. Mut kai tämä tästä. Nyt kalusto parkissa kun vettä tulee taas kun siitä kuuluisasta saavista kaatamalla. Voikin lähteä kohta ajelemaan helsingin suuntaan ja käydä vaikka katsomassa uutta kultivaattoria messukeskuksessa.  ;D

Kyllähän tuollainen värkki jo SS:n mainitseman telahirviön vaatii veturikseen. ;D Ei kai silmukkapiikki koskaan kovin jäykkä ole, mutta halpis on halpis. Ite ajellu 13 piikkisellä kolmimetrisellä, onko tuossa sitten eri piikit? Paikallaan on läpileikkaavat siipiterät, mitkä kyllä lisäävät ehkä melkein puolella vetovastusta nuoliin verraten? Hyvissä olosuhteissa loppuu 6t veturista teho ennen kuin paino, mutta tämmösenä syksynä, jos ajelis olis kyllä äkkiä toisin päin. Työsyvyys on ollut olosuhteitten mukaan 15cm kahta puolta.

Olishan se kolmenkymmenen tonnin vääderi kiva..

Ei kun Helsinkiin kättelemään kaupat ja pyytää että laittaa nimilapun kuka osti
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 09.10.26 - klo:12:01
Onko sataykkösellä minkämoinen kultivointikalusto?

Tempon "löysäpiikki" eli sellaisilla silmukkapiikeillä oleva hökötys. Laitee joka ei ole tehty jäykkien savimaiden muokkaukseen.  ;D Hinattava laite ja onko joku 4,8m työlevys. Taitaa olla 22 kpl piikkejä. Piikkeihin vaihdettu nuoliterät.
Siihen sopiva veturi sit eteen mut kyl se pyörä alkaa lipsumaan ennenkuin teho loppuu..

Nyt kun päästy taas päivä pidemmälle ja ekat kevätvehnien sänget käsitelty niin siellä ei sit maa ole enää niin pehmeää vaikka oli myös kynnetty. Syyskasveilla juuristo tekee kyl hyvää työtä. Mut kai tämä tästä. Nyt kalusto parkissa kun vettä tulee taas kun siitä kuuluisasta saavista kaatamalla. Voikin lähteä kohta ajelemaan helsingin suuntaan ja käydä vaikka katsomassa uutta kultivaattoria messukeskuksessa.  ;D

Kyllähän tuollainen värkki jo SS:n mainitseman telahirviön vaatii veturikseen. ;D Ei kai silmukkapiikki koskaan kovin jäykkä ole, mutta halpis on halpis. Ite ajellu 13 piikkisellä kolmimetrisellä, onko tuossa sitten eri piikit? Paikallaan on läpileikkaavat siipiterät, mitkä kyllä lisäävät ehkä melkein puolella vetovastusta nuoliin verraten? Hyvissä olosuhteissa loppuu 6t veturista teho ennen kuin paino, mutta tämmösenä syksynä, jos ajelis olis kyllä äkkiä toisin päin. Työsyvyys on ollut olosuhteitten mukaan 15cm kahta puolta.

Olishan se kolmenkymmenen tonnin vääderi kiva..

Ei kun Helsinkiin kättelemään kaupat ja pyytää että laittaa nimilapun kuka osti

Täällä ollaan  ;D
Nää koneet on hyvin suojattu hinnalla... ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Paalimies - 09.10.26 - klo:12:29
Etsi halvin kone ja kerro meille hinta ja mikä se on🤪. Ihan hyvä ettei tullut lähdettyä tälläkään kertaa
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: seegeri - 09.10.26 - klo:15:52
Mitä kalja maksaa?
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Oksa - 09.10.26 - klo:16:19
... tärkein ensin!
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Pulu - 09.10.26 - klo:19:49
Mitä kalja maksaa?

En kattonu mitä maksaa mutta suomalaista se ei ollut ja kulutuksesta päätellen liian halpaa se oli vieläkin
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: seegeri - 09.10.26 - klo:19:56
Sehän on messujen tärkein asia :).
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Filosofi - 09.10.26 - klo:20:28
Mitä kalja maksaa?

En kattonu mitä maksaa mutta suomalaista se ei ollut ja kulutuksesta päätellen liian halpaa se oli vieläkin

Kertoo paljon kaikesta, jos kotimaisilla maatalouskonemessuillakin on panimotuotteet ulkolaisia..
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Rakkine - 09.10.26 - klo:20:36
Mitä kalja maksaa?

En kattonu mitä maksaa mutta suomalaista se ei ollut ja kulutuksesta päätellen liian halpaa se oli vieläkin

Kertoo paljon kaikesta, jos kotimaisilla maatalouskonemessuillakin on panimotuotteet ulkolaisia..

Mistä se kertoo?  kerro muillekkin.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Filosofi - 09.10.26 - klo:20:58
Samaa jatkumoa kuin se, että viljanostajat ostavat tarvitsemansa viljan ennemmin ulkomailta kuin kotimaasta. Mutta eipä siinä mitään, kohta suomalainen tuottaja ostaa kaiken ruokansa ulkolaisena, kun sillä ei ole varaa kotimaista ostaa.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 09.10.26 - klo:21:29
Kaljasta en tiedä mut lonkero oli ainakin kallista.  ;D oletettavasti kaljakin. Ei se toki menoa tuntunut haittaavan. Itse en yhtä tuoppia enempää nauttinut mitä nyt jalkoja kävi vähän lepuuttamassa.

Sanoisin et kuka nyt ei päättänyt mennä käymään niin ei kyl mitään menettänyt. Tai sit mä oon vaan muuttunut kyyniseksi.  ;D omasta mielestä hyvinkin laihat messut. Ruuhkaa ei ollut kuin ruokapaikoissa. Epäilen et kävijämäärä jää alhaiseksi. Eipä tuonne varmaan itsekään olisi tullut lähdettyä ellei olisi lippuja saanut "ilmaiseksi". No parkin joutu kyl itse maksamaan ja juomat ja ruuat.  ;D

Tuntui hieman et koko näyttely oli muuttunut nautanäuttelyksi. Toinen halli oli pelkkää nautaa ja lypsyä ja konehallin puolella oli sit rehukalustoa ja naudan ruokintalaitteita. Näkee et missä lajissa on edelleen potentiaalia. Sit kun lukasee sosiaalisesta mediasta et kiuruveden nautaparonit kävi kättelemässä kolmen fendt traktorin kaupan messuilla niin eihän sitä voi kun ihmetellä missä kriisi oikein on?  ;D

Sato kuninkaan tarinat jaksoi kiinnostaa kuulijoita ja siinä oli kyl silloin ruuhkaa. Itseä ei jaksanut kiinnostaa kuinka meistä jokainen voi saada kymppitonnin sadon vuodesta toiseen jorina, saa tulla kokeilemaan. Agcolla riitti edelleen yritystä mut kyl suurin markkinameininki oli tiessään. Witraktor yrittää mut se juna taisi jo mennä. Toki sieltä varmaan löytyi messujen kallein kone se kivitalon kokoinen telajontikka. Ei hintalappua näkynyt mut en kyl etsinytkään. Itsellä kun ei tarvetta moiselle ole. Näytti kone olleen myyty jo. Pikkurahan tilalle päijäthämeeseen näytti matka käyvän.  ;D
Yaralla oli osastoa ja porukkaa. Siellä voi käydä tarkistamassa missä tukieurot on. Jokahan seuraavissa on tuplakokoinen. Sikatalouden tilannetta kuvaa hyvin sen kahden ainoan edustajan olemassa olo. Toinen oli kai säälistä (sukulais suhteilla?) saanut paikan tavaroilleen mepun osaston nurkasta. Toisen oli sit nurkassa häpeämässä. Sai oikein etsimällä etsiä. No en nyt oikeastaan odottanutkaan mitään muuta koska nämä toimijat ovat jo näyttelyistä puuttuneet viimeiset 25 vuotta.  ;D

No käyty nyt kuitenkin on. Ja olisi voinut olla käymättäkin. Ei todennäköisesti olisi mitään menettänyt. Tuttuja ei pahemmin näkynyt. Olisiko se huominen sit oman alueen viljelijöiden päivä? Vai onko sit vain niin et ei noissa enää käydä. Ehkä näinkin..  ::)
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: -SS- - 09.10.26 - klo:21:54
Itseä ei jaksanut kiinnostaa kuinka meistä jokainen voi saada kymppitonnin sadon vuodesta toiseen jorina, saa tulla kokeilemaan.

Tuo nähtävästi tuli sydämen pohjasta, nuo havaitut seminaarit ovat analogisia verkostomarkkinoinnin tyyleihin korostaa noita satumaisia tuloksia, jokainen saa saippuaverkostosta miltsin vain tikku-ukkoesityksen katsomisen jälkeen, kun vaan kerää alleen sopivan kaaderin omia edustajia, ja sitten kun keskimääräinen edustaja saakin vuositulokseen maksimissaan tonnin ja 40% ei mitään tai tappiota, asia kuitataan vain sevo.

Ruokamultakerroksessa edelleenkään ei esiinny riittävästi ydinreaktioita saattamaan maasta otettava typpi vuodesta toisen 300+ kg tasalle ja lisäämään taianomaisesti muut pääravinteet ilmasta koppaamalla.

-SS-
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: kylmis - 09.10.26 - klo:22:24
Kaljasta en tiedä mut lonkero oli ainakin kallista.  ;D oletettavasti kaljakin. Ei se toki menoa tuntunut haittaavan. Itse en yhtä tuoppia enempää nauttinut mitä nyt jalkoja kävi vähän lepuuttamassa.

Sanoisin et kuka nyt ei päättänyt mennä käymään niin ei kyl mitään menettänyt. Tai sit mä oon vaan muuttunut kyyniseksi.  ;D omasta mielestä hyvinkin laihat messut. Ruuhkaa ei ollut kuin ruokapaikoissa. Epäilen et kävijämäärä jää alhaiseksi. Eipä tuonne varmaan itsekään olisi tullut lähdettyä ellei olisi lippuja saanut "ilmaiseksi". No parkin joutu kyl itse maksamaan ja juomat ja ruuat.  ;D

Tuntui hieman et koko näyttely oli muuttunut nautanäuttelyksi. Toinen halli oli pelkkää nautaa ja lypsyä ja konehallin puolella oli sit rehukalustoa ja naudan ruokintalaitteita. Näkee et missä lajissa on edelleen potentiaalia. Sit kun lukasee sosiaalisesta mediasta et kiuruveden nautaparonit kävi kättelemässä kolmen fendt traktorin kaupan messuilla niin eihän sitä voi kun ihmetellä missä kriisi oikein on?  ;D

Sato kuninkaan tarinat jaksoi kiinnostaa kuulijoita ja siinä oli kyl silloin ruuhkaa. Itseä ei jaksanut kiinnostaa kuinka meistä jokainen voi saada kymppitonnin sadon vuodesta toiseen jorina, saa tulla kokeilemaan. Agcolla riitti edelleen yritystä mut kyl suurin markkinameininki oli tiessään. Witraktor yrittää mut se juna taisi jo mennä. Toki sieltä varmaan löytyi messujen kallein kone se kivitalon kokoinen telajontikka. Ei hintalappua näkynyt mut en kyl etsinytkään. Itsellä kun ei tarvetta moiselle ole. Näytti kone olleen myyty jo. Pikkurahan tilalle päijäthämeeseen näytti matka käyvän.  ;D
Yaralla oli osastoa ja porukkaa. Siellä voi käydä tarkistamassa missä tukieurot on. Jokahan seuraavissa on tuplakokoinen. Sikatalouden tilannetta kuvaa hyvin sen kahden ainoan edustajan olemassa olo. Toinen oli kai säälistä (sukulais suhteilla?) saanut paikan tavaroilleen mepun osaston nurkasta. Toisen oli sit nurkassa häpeämässä. Sai oikein etsimällä etsiä. No en nyt oikeastaan odottanutkaan mitään muuta koska nämä toimijat ovat jo näyttelyistä puuttuneet viimeiset 25 vuotta.  ;D

No käyty nyt kuitenkin on. Ja olisi voinut olla käymättäkin. Ei todennäköisesti olisi mitään menettänyt. Tuttuja ei pahemmin näkynyt. Olisiko se huominen sit oman alueen viljelijöiden päivä? Vai onko sit vain niin et ei noissa enää käydä. Ehkä näinkin..  ::)
Upea kuvaus ;D. En tiedä kannattaako tätä lähteä täydentämään. Kävin torstaina ja tykkäsin kyllä olostani ja mielestäni väkeä oli ihan riittävän hyvin. Kuka kaipaa tungosta? Kävin 2018 heti, kun tämä oli ensimmäisen kerran ja konemyyjälle totesin, että tämä ei tule jatkumaan pitkään. On niin kallis paikka ja osin ständeillä väljää liikaa. Eikä kauheasti vetänyt porukkaa meiltä päin. Varsinkin vanhempi väki vierastaa kovasti Helsinkiä. Myyjä alkoi pitää luentoa, että tämä on paras paikka Suomessa, kun ulkomailta tulevat vieraat pääsevät helposti paikalle ja ehtivät päivässä kiertämään hyvin näyttelyn. Kaikki muutkin asiat on hyvin jne. Sen jälkeen olen pitänyt taukoa tähän asti, kahdeksan vuotta meni äkkiä. Eilen juttelin saman konemyyjän kanssa. Se sanoi heti, että kun tätä väkimäärää käytävillä katsoo, niin taitaa olla viimeinen näyttely täällä. Niin ne käsitykset muuttuu.

Yksi suurista on lyönyt tuohon melkein viimeiset markkinointieurot. Kuulemma tosi tarkasti mietitty mihin pistetään rahaa ja säästetään monessa asiassa. Kaikesta huolimatta, on todennäköisesti viimeinen kerta kun he ovat täällä. Hankkijalla oli kuulemma iso ständi edellisellä kerralla ja rahaa paloi puoli miljoonaa. Nyt sitten ei kiinnostanut enää olla mukana. Wihuria ihmettelen, kuin ne jaksaa, mutta ilmeisesti Antti tykkää harrastaa maatalousasioita ja tappioita katsotaan hiukan sormien läpi. Olihan siellä somen mukaan kauppaakin tehty. Hankkijan vuosien työn tulokset näkyvät vakaana uskona vihreään, kun Valmettia ei voi poliittisista syistä ostaa.

Tilanne ei välttämättä ole vallan toivoton näyttelyn jatkon suhteen. Moni valmistaja on mukana omilla rahoillaan ja moni on siirtynyt omaan myyntiin. Rahaa on säästynyt, kun koneista ei tarvitse enää jyvittää tuottoa kaupalle. Nyt sen voi käyttää omaan markkinointiin. Aika moni pienempi toimija on sanonut, että näkyvyyttä on kaikesta huolimatta oltava ja näyttelyissä täytyy olla mukana. Pieni ständi on ehkä jossain suhteessa oikea omaan liiketoimintaan. Tältä pohjalta markkinakeikka Helsingissä voi olla ihan tyydyttävä.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 10.10.26 - klo:07:53
Mä juttelin lipun antajan kans niin sanoi et hänen mielestään torstaina oli vähemmän sakkia. Ei eilenkään mitään ruuhkaa ollut et jos torstaina oli vähemmän niin sit ei kyl mitään kävijä ennätyksiä tule. Tietysti itselle mukavaa kun ei ole tungosta.

Siis kyllähän tuolla viihtyi ja jos olis voinut olla A1 luokan matkalla niin mikäs siinä olisihan siinä voinut koneita käydä katselemassa ohessa. No aina ei ole mahdollista ja siinä mielessä itse tykkään tästä paikasta. Kotipihalta ajelee jossain puolessatoista tunnissa messukeskukseen. Ei rasita tampereen kolmen tunnin ajomatka saati sit oripään tai jyväskylän vielä pidempi keikka. Jos rakentamis intoa on niin sit on mentävä seinäjoelle sarkamessuille.

Mut kylhän kylmis voi olla ihan oikeassa et on viimeisen kerran näyttelyt tuolla. Ilmeisesti on helvetin kallis paikka. Kotimatkalla tuli juteltua et miten mahtaa pienet toimijat pystyä tuonne menemään. Tuli sit mieleen et onko rahaa kohdennettu eri tavalla? Pienillä toimijoilla kevyet organisaatiot. Ei kivijalkamyymälöitä pitkin maakuntaa. Jotain hankkijaa ja lantikkaa rasittaa jo helvetin isot organisaatiot niin paukut menee jo niihin. Tietysti kumpikaan ei voi pienillä osastoilla noihin mennä siinähän aletaan luulemaan et rahat on loppu.  ;D
Kun miettii niin agritoukolalla, agrimaalla ja pel tuotteella/tumella oli ainakin isohkot osastot. Ja olihan multiva, elho myös isohkoja. Jos siis ajatellaan näiden valtakunnallisten jälkee.

Sellainen mihin kiinnitin huomiota oli kävijöiden ikäjakauma. Mielestäni kävijät jakautui kahteen porukkaan. Nuoria miehiä oli paljon. Ehdottomasti eniten porukasta. Ja sit vanhoja jo kenties eläkeläisiä. Omaa ikää edustava porukka puuttui lähes kokonaan. Tästäkin tuli sit mieleen et kertooko tämäkin jostain. Nuorilla on vielä uskoa tulevaan ja kun ei  omat rahat ole vielä pelissä niin intoa on. Eläkeläiset sitten muistavat vielä ne hyvät ajat kun maataloudellakin pystyi elämään. Oma ikäpolvi on sit nähnyt tämän maatalouden kurjemman puolen. Ja siinä jos homma on kiikun kaakun niin ei paljoa kiinnosta lähteä näyttelyihin. Olisi kyl jännä tietää et onko tänään minkä verran porukkaa liikeellä. Lähteekö päivätöissä käyvät näyttelyihin vai joko usko horjuu?  ;D

Mut juu kyl se lopun alkua taitaa olla. Nythän nämä isot ketjut on siirtyneet omiin konepäiviin jotka järkkäillään sit eri liikkeissä peräkkäin. Samat koneet kiertää sit suomen. Sekö se tulevaisuus sit näiden kanssa on? Okra on tietysti jeppis näyttely. On tilaa ja paikat ei käsittääkseni paljoa maksa. Kesä on vaan itselle ainakin niin kiireistä aikaa et parin päivän löytäminen keskellä kesää on kohtuu haastavaa. Eipä sen vuoksi ole aina tullut edes käytyä. Viimeinen tampereen näyttely oli myös tosi vaisu. Taisi puuttua vielä enemmän edustajia ja koneita. Lehmän lypsy oli silloinkin muodissa. Ja jyväskylä no sieltä ei enää muuta löytynytkään kuin lehmiä ja nautoja. Taisi edellinen kerta jäädä jo välistä. Valtra tietysti jyväskylässä pitää isoa osastoa kun koti nurkilla ovat.
Mut kyl mun mielestä suomessa yks iso näyttely vaikka parin vuoden välein olisi ihan hyvä. Olkoon paikka sit mikä tahansa. Sellainen mihin kaikki kynnelle kykenevät pystyisi tulemaan. Ja ajankohdan muuttaisin kevättalven puolelle. Ei noissa näyttelyissä enää mitään kauppoja oikeasti tehdä vaan kaikki on so***** jo muualla ja koneet käyty katsomassa. Eturiviläiset lennätetään tehtaalle asti katsomaan millaista konetta on hankkimassa. Me muut joudetaan kyllä odottamaan. Et peruste syksystä ja ennakkokaupasta on ontuva. Muutenkin kun kalusto on sitä mitä maassa on niin edes perustelu et kalustoa ei euroopasta saada tänne muulloin on ontuva.  ::)
Olisi ihan eri fiilis kun kevätaurinko paistaisi kuin et vettä tulee vaakatasossa ja on harmaata lonkero säätä.

Sellainen huomio muuten vielä et entisaikaan kun messuja kiersi jos pysähtyi jotakin ihmettelemään niin myyjä oli kimpussa samantien. Nyt oli tilanne eri. Ehkä se näkyy päällepäin et persaukinen tuossa pällistelee, ei kannata vaivautua.  ;D no en kai mä nyt oikeasti olisi mitään ollut ostamassakaan   ::)
Kuivuri asiassa täytyy kai luottaa et kun käy nuo kuivuripäivät kiertämässä ja soitaa mepulle tutulle myyjälle niin se tulee hoitoon ja ajankohtaiseksi sitten. Saa ainakin tarjouksen jonka kanssa voi sit pyörtyä.  ;D
Nautahallin puolella tuli muutamalla osastolla ihan asiallista palvelua ja tästä kiitokseksi taidan esim. kokeilla siirtyä sirppiin ja jätän mtechin yli kalliin ohjelman lisenssin maksamatta...

Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 10.10.26 - klo:08:31
Itseä ei jaksanut kiinnostaa kuinka meistä jokainen voi saada kymppitonnin sadon vuodesta toiseen jorina, saa tulla kokeilemaan.

Tuo nähtävästi tuli sydämen pohjasta.
-SS-

No kylhän se vähän näin oli. Noi saatanan hekselien paukuttelijat laittaa vihaksi. Selitään ettette vain osaa. Kuten kirjoitin niin saa tulla kokeilemaan. Jos syysvenästä otetaan 11t sato suorakylvöllä niin se kertoo jo jotain. Pelto arvonnassa osunut hyvät maalajit. Omilla mailla suorakylvö syysvehnä onnistui ehkä kerran kymmenestä ja silloinkin yleensä vähintään pahimmat notkot oli tyhjiä. 10t keskisadolla ei kai tyhjiä kohtia voi olla?

En sitä kiellä et kyseinen henkilö ei olisi pätevä viljelijä ja varmasti tehnyt pitkän uran peltojen kasvukuntoa vaalien. Ehkä edellinen polvi jo aloittanut? Mut kun suomeenkin mahtuu paljon erilaisia maalajeja ja erilaisessa kunnossa olevia peltoja niin lähtökohdat ovat todella erilaisia. Tähän kun lisätään sit vielä sadanta et miten vesisateet yleisesti osuvat niin joillakin alueilla ei vain ole homma mahdollista.

Tähän sateeseen tuntuu esim. Nyt pätevän hieman se et kun etelässä tulee sopivasti vettä niin pohjoisessa sitä tulee silloin jo liikaa. Kun etelässä on kuiva niin pohjoisessa tulee vettä sopivasti. Miettikää kuinka monena vuonna etelässä on kuivaa kasvukaudella.  ::)

Juu tiedän ei janakkala ole pohjoisessa mut tuossa hämeen sydänmailla tuntuu olevan hyvää maalajia. Tullut pisnesmies mikon juttuja kuunneltua tuubin puolelta niin hyvän oloisia luomukaurasatoja ottaa mitättömillä panoksilla. Kevätkyntö jo kertoo et hyviä maalajeja kun kärsivät keväällä kyntää. Ei täällä kukaan ainakaan saa huonoja satoja sellaisilta lohkoilta joita voi keväällä kyntää. Paksu multakerros. Tai nyt luomusyysvehnä voittaja. Samoille nurkille osuu, hieman lännemmäksi.

Paukkuja tietysti molemmat voittajat varmasti käyttäneet mut kyl sillä pellolla ja sen kunnolla on iso merkitys. Kuntoon pystyt vaikuttamaan mut maalajia et pysty vaihtamaan.  ::)
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Pulu - 10.10.26 - klo:09:24
Kaljasta en tiedä mut lonkero oli ainakin kallista.  ;D oletettavasti kaljakin. Ei se toki menoa tuntunut haittaavan. Itse en yhtä tuoppia enempää nauttinut mitä nyt jalkoja kävi vähän lepuuttamassa.

Sanoisin et kuka nyt ei päättänyt mennä käymään niin ei kyl mitään menettänyt. Tai sit mä oon vaan muuttunut kyyniseksi.  ;D omasta mielestä hyvinkin laihat messut. Ruuhkaa ei ollut kuin ruokapaikoissa. Epäilen et kävijämäärä jää alhaiseksi. Eipä tuonne varmaan itsekään olisi tullut lähdettyä ellei olisi lippuja saanut "ilmaiseksi". No parkin joutu kyl itse maksamaan ja juomat ja ruuat.  ;D

Tuntui hieman et koko näyttely oli muuttunut nautanäuttelyksi. Toinen halli oli pelkkää nautaa ja lypsyä ja konehallin puolella oli sit rehukalustoa ja naudan ruokintalaitteita. Näkee et missä lajissa on edelleen potentiaalia. Sit kun lukasee sosiaalisesta mediasta et kiuruveden nautaparonit kävi kättelemässä kolmen fendt traktorin kaupan messuilla niin eihän sitä voi kun ihmetellä missä kriisi oikein on?  ;D

Sato kuninkaan tarinat jaksoi kiinnostaa kuulijoita ja siinä oli kyl silloin ruuhkaa. Itseä ei jaksanut kiinnostaa kuinka meistä jokainen voi saada kymppitonnin sadon vuodesta toiseen jorina, saa tulla kokeilemaan. Agcolla riitti edelleen yritystä mut kyl suurin markkinameininki oli tiessään. Witraktor yrittää mut se juna taisi jo mennä. Toki sieltä varmaan löytyi messujen kallein kone se kivitalon kokoinen telajontikka. Ei hintalappua näkynyt mut en kyl etsinytkään. Itsellä kun ei tarvetta moiselle ole. Näytti kone olleen myyty jo. Pikkurahan tilalle päijäthämeeseen näytti matka käyvän.  ;D
Yaralla oli osastoa ja porukkaa. Siellä voi käydä tarkistamassa missä tukieurot on. Jokahan seuraavissa on tuplakokoinen. Sikatalouden tilannetta kuvaa hyvin sen kahden ainoan edustajan olemassa olo. Toinen oli kai säälistä (sukulais suhteilla?) saanut paikan tavaroilleen mepun osaston nurkasta. Toisen oli sit nurkassa häpeämässä. Sai oikein etsimällä etsiä. No en nyt oikeastaan odottanutkaan mitään muuta koska nämä toimijat ovat jo näyttelyistä puuttuneet viimeiset 25 vuotta.  ;D

No käyty nyt kuitenkin on. Ja olisi voinut olla käymättäkin. Ei todennäköisesti olisi mitään menettänyt. Tuttuja ei pahemmin näkynyt. Olisiko se huominen sit oman alueen viljelijöiden päivä? Vai onko sit vain niin et ei noissa enää käydä. Ehkä näinkin..  ::)

Kyl se telajontikka möyri jo tämän kesän siellä kartanon mailla. Oli vaan pesty ja kiillotettu messuilla käyntiä varten
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: hummeri5 - 10.10.26 - klo:11:23
Kyllä täytyys aika paljon maksaa että lähtisin miljoonan jo tikkaa kattoon Helsinkii
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Oksa - 10.10.26 - klo:14:02
ja hauskaa tuossa on se kalja.    jota joillain on pakonomainen tarve saaha ja sitten siinä turpakäräjillä pöytän ääressä menöökin se päivä...  ja kattomiset jää.    noita muutaman tiijän.       mutta taitaa tuo kauppa olla niiiinn hiljaista jo muutenkin että ei kait nuo tekijät oikeasti kerkii/kehtaa tuonne lähteä.      ja nuoret kait ovat koulujen takia käymässä..   
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Rakkine - 10.10.26 - klo:14:59
ja hauskaa tuossa on se kalja.    jota joillain on pakonomainen tarve saaha ja sitten siinä turpakäräjillä pöytän ääressä menöökin se päivä...  ja kattomiset jää.    noita muutaman tiijän.       mutta taitaa tuo kauppa olla niiiinn hiljaista jo muutenkin että ei kait nuo tekijät oikeasti kerkii/kehtaa tuonne lähteä.      ja nuoret kait ovat koulujen takia käymässä..

On niitäkin joita ei emäntä päästä baariin kaljoittelemaan, niin sit pitää lähteä sinne konemessuille, missä se kaljoittelu on pääasia ja koneet sivuasia. Ehkä ne emännät ei edes tiedä  että konemessuillakin on kaljatiski.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Filosofi - 10.10.26 - klo:15:27
ja hauskaa tuossa on se kalja.    jota joillain on pakonomainen tarve saaha ja sitten siinä turpakäräjillä pöytän ääressä menöökin se päivä...  ja kattomiset jää.    noita muutaman tiijän.       mutta taitaa tuo kauppa olla niiiinn hiljaista jo muutenkin että ei kait nuo tekijät oikeasti kerkii/kehtaa tuonne lähteä.      ja nuoret kait ovat koulujen takia käymässä..

On niitäkin joita ei emäntä päästä baariin kaljoittelemaan, niin sit pitää lähteä sinne konemessuille, missä se kaljoittelu on pääasia ja koneet sivuasia. Ehkä ne emännät ei edes tiedä  että konemessuillakin on kaljatiski.

Ja kun katsot peiliin, sieltä löytyy ilmeisesti juuri tällainen tapaus? No, onneksi löytyi halpaa ulkolaista olutta jostain sammion pohjalta. Mutta pakkoko sitä on olla niin emännän tossun alla?
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: metsajussi - 10.10.26 - klo:19:40
[ Kuntoon pystyt vaikuttamaan mut maalajia et pysty vaihtamaan.  ::)

No jos oikein tosissaan homman suhteen on niin kyllähän sen pystyy vaihtamaan. Tila myyntiin ja katselemaan parempia maita... vaikka ulkomailta :-)

Leikki sikseen mutta jotkut ovat näinkin tehneet. Silloin on oltu täysin businessmielellä eikä taustalla ole mitään sukutila- tms velvoitteita. Enemmänkin rohkeutta ja halua ottaa haasteita vastaan. Ja yleensä jokin muu tavoite kuin maalajin vaihto...
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: lahenvainio - 10.10.26 - klo:19:49
Onhan jotkut ajaneet ruokamultaa rakennustyömailta satoja kuutioita hehtaarille. Ehkä silloin jo maalajikin vähän muuttuu.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Toivo Tonta - 10.10.26 - klo:19:54
ja hauskaa tuossa on se kalja.    jota joillain on pakonomainen tarve saaha ja sitten siinä turpakäräjillä pöytän ääressä menöökin se päivä...  ja kattomiset jää.    noita muutaman tiijän.       mutta taitaa tuo kauppa olla niiiinn hiljaista jo muutenkin että ei kait nuo tekijät oikeasti kerkii/kehtaa tuonne lähteä.      ja nuoret kait ovat koulujen takia käymässä..
Joskus Okrassa joku porukasta tunsi aina eri osastoilla aina jonkun ja päivä meni kaljatuopin ääressä, täytyi tulla seuraavana päivänä uudestaan. Torstai meni Helsingissä ihan päihteittä ;D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 10.10.26 - klo:21:33
[ Kuntoon pystyt vaikuttamaan mut maalajia et pysty vaihtamaan.  ::)

No jos oikein tosissaan homman suhteen on niin kyllähän sen pystyy vaihtamaan. Tila myyntiin ja katselemaan parempia maita... vaikka ulkomailta :-)

Leikki sikseen mutta jotkut ovat näinkin tehneet. Silloin on oltu täysin businessmielellä eikä taustalla ole mitään sukutila- tms velvoitteita. Enemmänkin rohkeutta ja halua ottaa haasteita vastaan. Ja yleensä jokin muu tavoite kuin maalajin vaihto...

Totta tuokin. Nyt tällä hetkellä ei taida olla enää järkevää mut jos olisi ymmärtänyt 90 luvulla kun neuvostoliitto hajosi niin itä euroopassa olisi ollut kolhooseja tarjolla. Rahaa olisi tietysti pitänyt olla omassa taskussa. Ei noita kukaan silloin lähtenyt rahoittamaan. Hinta tosin oli ihan ok mut ei sellaisia rahoja kyl monellakaan tavan jussilla ollut. Ehkä niillä joilla perämettää oli.

Kotimaassa olisi viimeistään eu:hun liittymisen aikaan pitänyt lukea liittymissopimus todella tarkkaan ja ymmärtää mitä se tulee seuraavalla 30 vuodella tarkoittamaan. Jos nyt mietitään historiaa taaksepäin niin sikatalous joutui ekana ihan oikeeseen rakennemuutokseen. Meillä esim. laajennettiin sikalaa 90 luvulla (niinkuin monella muullakin). Oltiin silloin ehdottomasti suomen suurimmassa 25%. 2000 luvulle tullessa olisi pitänyt ymmärtää ekoina vuosina vähintää tuplata eläinmäärä, mielummin triplata mut rahalle kun oli muutakin menoa niin tekemättä jäi. Nyt ollaan sit ehdottomasti pienimmässä 25%:ssa.  ;D
Jotkut ymmärsivät juosta kun piti ja 2000 luvun ekalla 10v tehtiin lisää investointeja joilla emakkopaikoissa mentiin tonniluokkaan ja lihasikapaikoissa "kolmetonnisesta" tuli normaali. Vuonna 2007 sikatalouden tuki irroitettiin tuotannosta. Silloin tuli viimeinen niitti kunnon rakennemuutokselle. Ekana tämä tehtiin tietysti etelässä ja myöhemmin c alueella. Tällä porrastuksella luotiin pohja siihen et tälläkin hetkellä lihasikatuotannosta suurempi osa sijaitsee c alueella.  ;)
Mut juu ei se mahdotonta olisi etelässäkään ollut jatkaa kun olisi ymmärtänyt vain investoida.

Mut takaisin siihen eu:hun liittymiseen. Pohjoisen nautataloutta on kai tuettu jo 70 luvulta asti? Sika jäi heitteille eu jäsenyys neuvotteluissa ja sen vuoksi rakennemuutos iski ensimmäisenä siihen. Tuolloin olisi pitänyt ymmärtää etsiä c alueelta paikka ja aloittaa nautojen kanssa pelaaminen. En ota nyt siihen kantaa et olisiko riittänyt pelkkä kasvatus vai olisiko niitä pitänyt alkaa lypsämään. Mitä tässä näitä oman alueen nautatilallisia jututtanut niin viesti ollut melko suora, et kuivana vedetään kakkoseen kokoajan. Ei suoranainen ihme siis et etelässä ei kohta nautoja juuri ole. Oliko se nyt edellisessä tukiuudistuksessa kun etelän naudatkin saivat korotuksia palkkioihin mut kylhän vahinko on jo tapahtunut. Kuka muistaa valion kiintiöistä luopumisen ja mikä huuto siitä syntyi? Maito tuli silloin vasta nykyaikaan ja sen jälkeen kyyti ollut kylmää. Mut ne jotka ymmärsivät aikoinaan et litratuki ja nautapalkkiot ovat se juttu eikä niinkään varsinainen tuotanto niin kylhän he ovat voittajia tässä hetkessä.

Eli 90 luvulla olisi pitänyt pistää pillit pussiin täällä ja lähteä pohjoiseen. Löytää paikka jossa ympäristössä lähes ilmaiseksi saatavaa peltoa ja raivattavaksi kelpaavaa aluetta. Ja sit tietysti olisi pitänyt ymmärtää et se on se pyhä lehmä(nauta) joka tässä maassa on se juttu. Suot ja metsät olisi pitänyt ymmärtää raivat ja tietää et tulevaisuudessa ministerinä on entinen kävelijä joka hoitaa niille tuet. Luulen et Sariin ollaan kovinkin tyytyväisiä vaikkei kepulainen olekkaan.  ;D
Litratuki ja eläinpalkkiot hoitaneet homman tähän asti ja nyt niiden alentuessa raiviot saa tuet. Missä voi mennä pieleen? Toki eihän kaikki sielläkään ole onnistuneet mut ne jotka ovat ymmärtäneet jutun juonen niin ei siellä edelleenkään kriisiä podeta, hieman nyt vain yskittää, kun muualla meinataa hukkua..

Mut juu olen liian vanha, väsynyt ja v1ttuuntunut tähän tilanteeseen. Ei musta ole enää lähtemään mihinkään. Onhan täs määrätynlainen sukurasite mut en mä nyt ainakaan toistaseksi koe sitä rasitteena. Nyt on kuitenkin niin et into on kadonnut ja riskinottohalu sen myötä. nyt pitäisi olla niin sanotusti varma juttu. Sellaista ei ainakaan myynnissä ole ollut. Myynnissä näkynyt lähinnä niitä epäonnistumisia.  ;D
Eihän tämä oma tilanne nyt huono ole mut ymmärrän sen et mikäli meno jatkuu tälläisenä niin hyvä jos tästä kuivin jaloin selvitään eläkkeelle. Ne jotka on itseni "alapuolella" niin en tiedä miten homma oikein pyörii. Kai se niin menee et palkkatöistä haetaan rahat elämiseen ja maatalous on pirun kallis harrastus.  ;D

Nooh kevyt tarina näin lauantai-illan ratoksi...  ;D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Joozeppi - 10.10.26 - klo:22:01
Ihan hyvä tarina ja totuusperäinen. Tää on muuten kepulle kova paikka kun ne pohjanmaat nevat hoitikin tuelle PS ja KD. Ne on valtavia potteja muutamille eikä vähiten eräälle kepun kansanedustajalle. Yks näyttikin kolmeen fenttiin tuhlanneen vähä päälimmäisiä hesassa.

Nyt olis hienoa meille etelän miehille kun kepu menis "Marin kakkoseen" sillä että saa C-alueen nautatuet pidettyä leikkauksien ulkopuolella 😂. Niillä on oikeasti ihan kamala merkitys sillä sektorilla.

Ihmeteltiin jo reilu 20v aikaa kun tosiaan alkoi tulla 850 emakkolaa ja 1500-3000 nasulaa et miksei maitopuoli kasva. Se rakennekehitys alkoi paljon myöhemmin. Kanapuolihan kasvoi kyllä ja sitä 20000 kanan tukirajaa kiersivät iloisesti.

Sit joskus 2010 oli sitä aikaa kun koko maaseudun takasivu oli varattu nautaloiden avoimille oville. 2014 krim ja venäjäpakotteet sit oli eka kunnon sakkaus.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 10.10.26 - klo:22:54
Joozeppi voisiki kertoa tuosta kanapuolesta kuinka se siellä meni? Itselle se jäänyt hämärän peittoon. Broiskuilla homma meni käsittääkseni niin et tiukka tuotannonohjaus ja merkkinan kasvaminen pitänyt huolen siitä et ne jotka siihen sisäpiiriin ovat päässeet ovat ihan tyytyväisiä. Ne jotka jäivät ovenrakoon eivät sit niinkään..  ;D Olisi hieno tuotannon ala vaikka ei tuet olekkaan tukemassa mut kun markkina kasvaa kokoajan niin se pitää huolen sielläkin pärjättään jo voidaan vuorollaan jokainen investoida.

Juu eihän se true kepulainen voi myöntää et raiviotuet tuli hallitukselta jossa kepu ei ole. ;D
Onhan siellä c alueella paljon tiloja jotka ei rakennemuutokseen päässeet mukaan ja tilanne on nyt todella huono. Täysin tukien varassa siellä on menty ja hömppäheinä rajoitukset iskevät nyt lujaa. Mut ne ketkä ymmärsivät ja on ehkä onneakin ollut mukana niin siellä toiminta on nyt oikeasti sitä ison maailman meininkiä josta me etelän viljelijät voidaan vain haaveilla. Ei siinä paljon "alkvistin nikoakaan" taida naurattaa vaikka suomen suurin onkin. Peruslohkojen määrä voi olla joku 300?  Pohjoisessa kun voi samassa lohkossa olla 100ha tai ylikin. Jos ja kun tuet laskee ja pitää oikeasti alkaa hakemaan tehokkuudesta hommaan apuja ja lisäksi kun etelässä kuivuudet vain lisääntyy niin kukahan mahtaa olla voittaja? Niinpä.  ::)

Itsellä ajatus tuosta nautapuolen alku vaisuudesta on se ettei sitä tarvetta heti ollut. Sit jotkut tajusi et hittolainen tässä pitää kasvaa et homma rokkaa tulevaisuudessakin. Litratuki on kyl ollut tosi hyvä juttu maidontuotannolle. Joku joskus vähän valitellutkin et kun lehmät lypsää pelkkää "vettä". Mistähän mahtais johtua..  ::) Sikapuolella se pakko tuli heti koska tuet eivät olleet isoja edes silloin liittymisen jälkeen.

Peltopuolellahan rakennekehitys ei ainakaa omalla alueella ole ottanut mitään isoja loikkia missään vaiheessa. Jotkut ovat kyllä paisuneet kuin pullataikina mut edelleen on myös niitä 10-20ha tiloja, jopa tuotakin pienempiä. Itse ajatellut niin ettei peltopuolellakaan ymmärretty eu:hun liittymisen jälkeen sitä et se viljely ei ole se juttu ja vaan tuet. En nyt muista oliko alkuunsa tuotantotukia viljalla. Taisi ainakin eri viljalajeilla olla jotain eri suuruisia tukia. Mut mitä pitemmälle on tultu niin sitä selvemmäksi on mielestäni käynyt et tuet on se juttu ja viljely on toissijainen. Itse ajattelisin et tässä myös aika tehnyt tehtävänsä. Vanha polvi on edelleen luullut et viljelyllä se tili tehdään. Kuinka sitä tiliä tehtiin kun viljasta sai alta 100€/t? Ei kai sitä hommaa olisi voitu tehdä jos ei kulut olisi olleet paljon alhaisemmat kuin nyt. Mut tuskin se silloinkaan oikeasti oli hyvää hommaa? Väitän siis et vanha polvi teki koska aina oli tehty, ymmärtämättä et leväperäinen viljely olisi silloinkin ollut todennäköisesti se kannattavin tapa. Tuolloin mun mielestä kylvettiin luomutilojen menestymisen mahdollisuudet. Siellä ymmärrettiin et tärkeämpää kerätä tuet pois ja tuottaminen on kiva plussa. Nyt kun tukikausi tukikaudelta on enemmän tullut näitä hömppä mahdollisuuksia niin ymmärrys tästä on lisääntynyt myös tavis puolella. Ja tietysti se sukupolvi on vaihtunut. Korjuuvelvoitteen poisto oli ehkä viimeinen niitti vaikkei se nyt oikeasti iso juttu ollut mut kun siitä ihan avoimesti alettiin puhumaan niin siitä tuli todellisuutta isompi juttu.

On tietysti edelleen tiloja jotka saavat tuottamisesta suuremman hyödyn kuin tukien keräämisestä mut se joukko on pienentynyt koko ajan. Nyt kun tälle kaudelle siirryttäessä tuli reilumpi pudotus tukiin ja samalla kulut olivat nousseet niin ongelmasta alettiin puhua enemmän. Ne jotka edelleen pystyvät tuottamaan vaikka nyt viljaa kilpailukykyisesti niin eihän siellä olla kun tyytyväisiä tilanteeseen. Meillä muilla sit tilanne haastavampi. Tuet laskee ja viljan tuottaminen on ollut kannattamatonta jo pitkän aikaa. Kuten olen kertonut niin meillä viimeinen niitti oli 2017 kun panoksia lyöty peltoon ja neljännes taisi jäädä puimatta ja puolet sadosta jota puitiin niin laatu oli surkea. Tuli muuten iso miinus sinä vuonna. Ei oma perse olisi kestänyt sellaisia vuosia enää. Onneksi pystyi siirtymään luomuun ettei ollut vielä niin syvissä vesissä.  ;D

Ens kaudelle kun lyödään 25% tiputus tukiin niin jäljelle ei muuten montaa jää. Se Sarin kertoma 8500 tilaa voi olla lähellä. Mä olen itse pitänyt sellaista 10000 tilamäärää jonkinlaisena työlukuna. Joskus 10v sitten ajettelin et kyl oma tila tuossa porukkassa on mut nyt en ole enää kyllä varma. Syy miksi mieli on muutunut niin ajattelin et laskinta olisi alettu käyttämään aikaisemmin mut näin ei kuitenkaan ole käynyt. Edelleen tuotetaan sitä 3,5t viljasatoa vuodesta toiseen ja taas ens vuonnakin kylvetään. Toinen syy on myös laskimen käyttöön liittyvä eli peltojen hintoihin ei ole tullut juuri muutosta. Omalla alueella hinnat ovat jatkaneet tasaista nousua näihin päiviin asti. Vaikka meillä nyt peltoalaa on niin moni on jo mennyt ohi siinäkin. Ei vain pysty lähtemään noihin hulluttelu hintoihin mukaan.

Tulevaisuus on siis enemmän kuin epävarma. Meille kolahtaa tuo 25% pudotus ainakin kovasti. Vuokrapelloista täytyy varmaan luopua tai ainakin vuokraa tulisi saada laskettua. Jo nyt ollaan siinä rajoilla et onko enää järkeä. Mitään ei juuri voi investoida jos järjellä ajattelee. Tarvetta olisi mut en oikein tiedä. Omasta palkasta ne investoinnit pitäisi ottaa ja jostain täytysi kuitenkin saada leipä pöytään.

Mut juu ei se tänään muutu mut 10v päästä tilanne on taas varmasti jo täysin eri..  ;D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Paalimies - 10.10.26 - klo:23:35
Nautapuolella oli pitkään 90 sonnin tukikatto, ehkä siihen agenda 2000 uudistukseen. Olihan ennen EU aikaakin joitakin useamman sadan sonnin loppukasvattamoita, en tiedä saiko ne kaikista tuen kun olivat aikoinaan saaneet luvat moisiin. Emopuolella ei ollut ylärajaa tukien osalta, kaikista sai tuen jos persaus kesti että sai sen ison yksikön pyöriin…

Kyllä se oikea kasvuloikka vaatii sen että läheltä vapautui oikeaan aikaan vanhaa turvesuota tai naapuri oli halukas myymään kannokkonsa pois ja pidättyi niistä peltokaupoista, ainakin mitä tuli yleiseen myyntiin. No täällä ei ollut soita eikä peltoja myynnissä….
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 11.10.26 - klo:08:10
Ei niitä soita tai kannikkoja täälläkään ole pahemmin ollut myynnissä. Joku satunnainen metsäpohja pusikko ollut josta sit joku kaupunkilainen tai metsäsijoittaja maksanut muutaman tonnin hehtaarilta. Ala siitä sit eka kilpahuutamaan ja sit värkkäämään pelloksi. No ei tarvii enää nyt se on ainakin hetkeksi loppu. Eiköhän c alueella aloiteta huuto lobbaaminen niin joskus taas peltoa saa raivata. Sillähän nuo tuetkin raivioille tuli. Sitkeä lobbaaminen.

En nyt tiedä mut itsellä se ajatus et silloin 90 luvulla kun peltokaupat vapautui niin hinnoittelu pelloissa oli vielä hyvinkin huokeaa verrattuna nykypäivään tai edes viimeiseen 20...25 vuoteen. Meillä tehtiin tuolloin neljä erillistä kauppaa joissa peltoala nousi karkeasti viisinkertaiseksi. Jos noita ei olisi tehty niin eiköhän täs olis lappu luukulla jo.  ;D

Sen jälkeen sanotaan et viimeisin kauppa taisi olla 2003 ja sit heti perään 2020 niin hintaso oli yli tuplaantunut. Ei tossa viimeisimmässäkään kaupassa markkinahintaa maksettu, taidettiin olla ostajana vain myyjän mieleen.  ;D
Sit kun ajattelee miten tuet ovat laskeneet tuolla välillä ja kulut nousseet. Niin tarviiko tuota ihmetellä et miksi ei kannata.

Mut on niitä kauppoja tuossa vuosituhannen vaihteesta tähän päiväänkin tehty muiden toimesta ja täytyy vain ihmetellä kuinka ne maat saadaan maksuun. Mut jos tietysti sukan varressa on ollut löysää rahaa niin sillä on sit voinut ostaa vaikka peltoa.  ;D

Mut sellaista helvetinmoista kasvuloikkaa ei edes täällä ole pystynyt ottamaan. Viisinkertaistuminen on kuitenkin sitä et pienestä lähdetty. Se on yksittäisiä pikku länttejä tai tiloja siellä täällä mitä myyntiin tulee ja saadakseen 100ha kasaan voi se pahimmillaan vaatia 10 onnistunutta kauppaa.  ;D ja sen jälkeen lohkot on kuin haulikolla ammuttu ympäri pitäjää..  ;D samaan aikaan c alueella raivattiin useita satoja hehtaareja parhaimmillaan oman ikkunan alle..  ::)
On ne tietysti työtä vaatineet ja vaativat edelleen mut onhan kilpailuetu tulevaisuuteen ihan merkittävä ja nyt kun tuetkin tulivat niin ei siellä kriisiä podeta..
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: kylmis - 11.10.26 - klo:08:40
Kävin eilen viettämässä vielä toisen päivän näyttelyssä, kun kaverit kyseli mukaan ja oli ilmaista lippua ja ruokalippua vielä jäljellä. Innostuttiin kyseleen traktoreistakin tarjouksia. Saa nähdä mitä sieltä tulee ;D, on niissä perehtymistä, mutta toisaalta täytyy sanoa, että tuolla puolen konemyyjissäkin alkaa olla aika ammattitaitoista porukkaa läsnä ja saa selkeitä vastauksiakin kysymyksiin. Myös korkeamman tason myynnin tukihenkilöt olivat läsnä, niin sieltä tuli varmistuksia asioihin nopealla vasteella. Väkimäärä ei varmaan torstaita paljon ylittänyt ja tuttuja ei edelleenkään montaa liikenteessä. Heinäkoneiden myyjä totesi päivän lopuksi, että tänään oli savolaiset liikkeellä ja koko päivä oli varsin vilkasta, kun oli selkeästi ammattitaitoista porukkaa kyselemässä koneista.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: seegeri - 11.10.26 - klo:08:53
Yhtä alakuloiset messut ku Kepun kannatus, saa nöhdä meneekö Vasemmistoliitto ohi.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Magia - 11.10.26 - klo:10:22
Nautapuolella oli pitkään 90 sonnin tukikatto, ehkä siihen agenda 2000 uudistukseen. Olihan ennen EU aikaakin joitakin useamman sadan sonnin loppukasvattamoita, en tiedä saiko ne kaikista tuen kun olivat aikoinaan saaneet luvat moisiin. Emopuolella ei ollut ylärajaa tukien osalta, kaikista sai tuen jos persaus kesti että sai sen ison yksikön pyöriin…

Kyllä se oikea kasvuloikka vaatii sen että läheltä vapautui oikeaan aikaan vanhaa turvesuota tai naapuri oli halukas myymään kannokkonsa pois ja pidättyi niistä peltokaupoista, ainakin mitä tuli yleiseen myyntiin. No täällä ei ollut soita eikä peltoja myynnissä….
Puhjosessa on yhä edelleen lihanaudoissa tukikatto,isoimmat kiertää tuota.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Paalimies - 11.10.26 - klo:11:54
Nautapuolella oli pitkään 90 sonnin tukikatto, ehkä siihen agenda 2000 uudistukseen. Olihan ennen EU aikaakin joitakin useamman sadan sonnin loppukasvattamoita, en tiedä saiko ne kaikista tuen kun olivat aikoinaan saaneet luvat moisiin. Emopuolella ei ollut ylärajaa tukien osalta, kaikista sai tuen jos persaus kesti että sai sen ison yksikön pyöriin…

Kyllä se oikea kasvuloikka vaatii sen että läheltä vapautui oikeaan aikaan vanhaa turvesuota tai naapuri oli halukas myymään kannokkonsa pois ja pidättyi niistä peltokaupoista, ainakin mitä tuli yleiseen myyntiin. No täällä ei ollut soita eikä peltoja myynnissä….
Puhjosessa on yhä edelleen lihanaudoissa tukikatto,isoimmat kiertää tuota.

Mikä se tukkikatto on? Tai sitten on monta tilaa… tuskin ne tukia jättää nostamatta. Vai onko se sielä c3 ja c4 alueilla?
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Joozeppi - 11.10.26 - klo:20:47
Kanapuolella oli 20000 kanan katto siihen aikaan kun kansallista kotieläintukea (141) vielä sai. Sitä kierrettiin ihan kai vaan luomalla useampi yhtiö/hakija. 2007 alkaen sitten vahvistettiin silloinen eläinmäärä kun tuki irroitettiin tuotannosta. Me rakennettiin sillon ja saatiin se tappimäärä. Lisää sitä voi saada ostamalla koko tilan tilatunnuksineen. Tuki on niin olematon, ettei paljon merkitystä. 142-alueella (Närpiöt ym) en edes tiedä. Vähän enemmän vissiin. Nykyään EHK antaa jotain ja tuo 141 on perin mitätön. Molemmat yhteensä alle 2% liikevaihdosta. 2,5 snt kilo tekee meillä saman kuin kaikki tuet.

Laajentuminenhan alkoi 2000-luvun vaiheessa tuomalla Ruotsista vanhoja häkkejä. Niillä saatiin matalilla kiinteillä kustannuksilla aika mukavasti volyymia. Syntyi muutaman kymmenen tuhannen kanan yksiköitä. Itsekin olin yksiä purkamassa vaikkei kanapidosta ollut sillon parikymppisenä hajuakaan. Ei kai se kannattavuus niin kovin hyvä silloinkaan ollut vaikka rehuvilja maksoi satasen. Mut teemana oli että jollei homma kannata täytyy tuplata tuotanto.

Sitten 2012 perinteinen häkki kiellettiin EUssa ja piti valita joko virikehäkki tai lattia. Nämä ovat molemmat sallittuja tuotantomuotoja edelleen. Virikettä ei vaan osta Lidl, S eikä K niin markkina on melko ohut. Käytännössä Tokmannit ym. pikkupuljut ja vienti. Vientikin ollut nyt kannattavaa, joten niitä on ehkä 10-15% tuotannosta jäljellä vaikkei kotimaassa ole käytännössä ostajaa.

Munapuolelle voisi hyvinkin päästä uutena sisään. Vähän pokkaa ja pätäkkää se vaatii kun mitään investointukia ei ole, kanapaikka maksaa 60€ ja tuottaa vuodessa liikevaihtoa 30€. Omavaraisuus alka olla 130%. Sektori on aina kärsinyt ylituotannon tuomasta ongelmasta, joka on nyt muutaman vuoden ollut poissa kun vientihinta on ollut ylhäällä. Näin ei ole ennen ollut koko EU aikana vaan vientikortti on aina ollut mustapekka ja kotimaan kaupoista on taisteltu hinnalla. Ei millään tavalla yhtä ohjattu kuin broilerketju vaan aika villi länsi. Nyt sitten on syntynyt ja syntyy näitä 200-600000 kanan yksiköitä samalle tontille. Alkaa olla pohja pois perinteiseltä tilusrakenteelta. Kanalan peräseinää voi automatiikan avulla siirtää vaikka kilometrin ja rehua saa puhelimella, toisinkuin navetan kanssa.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 12.10.26 - klo:07:16
Tuon metodin olen kuullut sikapuolellakin et jollei kannata niim tuplataan tuotanto.. jotkut hokee sitä vieläkin. Kai se on kiinni siitä kuinka sama ajatus on saatu myytyä pankinjohtajalle..  ;D

Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Magia - 12.10.26 - klo:07:45
Nautapuolella oli pitkään 90 sonnin tukikatto, ehkä siihen agenda 2000 uudistukseen. Olihan ennen EU aikaakin joitakin useamman sadan sonnin loppukasvattamoita, en tiedä saiko ne kaikista tuen kun olivat aikoinaan saaneet luvat moisiin. Emopuolella ei ollut ylärajaa tukien osalta, kaikista sai tuen jos persaus kesti että sai sen ison yksikön pyöriin…

Kyllä se oikea kasvuloikka vaatii sen että läheltä vapautui oikeaan aikaan vanhaa turvesuota tai naapuri oli halukas myymään kannokkonsa pois ja pidättyi niistä peltokaupoista, ainakin mitä tuli yleiseen myyntiin. No täällä ei ollut soita eikä peltoja myynnissä….
Puhjosessa on yhä edelleen lihanaudoissa tukikatto,isoimmat kiertää tuota.

Mikä se tukkikatto on? Tai sitten on monta tilaa… tuskin ne tukia jättää nostamatta. Vai onko se sielä c3 ja c4 alueilla?
Kyllä se koko kansallisella alueella on,900ey per tila.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: lahenvainio - 12.10.26 - klo:08:00
C2 alueella on pitäjiä joissa ei järkeviä raivioita ole ja osa 140 vuotta sitten raivatuista on niin kivisiä , että auroja ei saa maahan vaan ne pomppivat kivikossa . Toki on pellon raivanneita joilla on etäpellolle matkaa 80 km . C alueen kasvitilat joita täällä on suurin osa ei ole sen paremmassa  kannattavuudessa kuin muu Suomi. Karjatiloja on lopen aika vähän , sillä monelta kylältä on naudat kadonneet kokonaan . Toki kymmenen  vuoden päästä yhden robotin lypsykarjan taitaa olla harvinainen piennavetta .
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Paalimies - 12.10.26 - klo:08:30
No tuo 900ey on aika iso 1500 yli 6 kk sonnia, ettei isommillakaan tartte olla kuin kaksi tilatunnusta käytössä.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: junttieinari - 12.10.26 - klo:08:38
Ihan hyvä tarina ja totuusperäinen. Tää on muuten kepulle kova paikka kun ne pohjanmaat nevat hoitikin tuelle PS ja KD. Ne on valtavia potteja muutamille eikä vähiten eräälle kepun kansanedustajalle. Yks näyttikin kolmeen fenttiin tuhlanneen vähä päälimmäisiä hesassa.

Nyt olis hienoa meille etelän miehille kun kepu menis "Marin kakkoseen" sillä että saa C-alueen nautatuet pidettyä leikkauksien ulkopuolella 😂. Niillä on oikeasti ihan kamala merkitys sillä sektorilla.

Ihmeteltiin jo reilu 20v aikaa kun tosiaan alkoi tulla 850 emakkolaa ja 1500-3000 nasulaa et miksei maitopuoli kasva. Se rakennekehitys alkoi paljon myöhemmin. Kanapuolihan kasvoi kyllä ja sitä 20000 kanan tukirajaa kiersivät iloisesti.

Sit joskus 2010 oli sitä aikaa kun koko maaseudun takasivu oli varattu nautaloiden avoimille oville. 2014 krim ja venäjäpakotteet sit oli eka kunnon sakkaus.

Pohjanmaan nevat ei saaneet tukikelpoisuutta, ne tuli tänne itä- Suomeen. Mutta muuten olet oikeassa, tilakohtaisesti varsin merkittäviä summia, jopa tämmöisille mökkiläiselle "pitkä Lapinreissu hyvillä tarjoiluilla".  8)

Jos tähän viellä jotain kriisitukia sorvataan niin ihan hävettää.  :-[
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: der bauer - 12.10.26 - klo:09:08
Ihan hyvä tarina ja totuusperäinen. Tää on muuten kepulle kova paikka kun ne pohjanmaat nevat hoitikin tuelle PS ja KD. Ne on valtavia potteja muutamille eikä vähiten eräälle kepun kansanedustajalle. Yks näyttikin kolmeen fenttiin tuhlanneen vähä päälimmäisiä hesassa.

Nyt olis hienoa meille etelän miehille kun kepu menis "Marin kakkoseen" sillä että saa C-alueen nautatuet pidettyä leikkauksien ulkopuolella 😂. Niillä on oikeasti ihan kamala merkitys sillä sektorilla.

Ihmeteltiin jo reilu 20v aikaa kun tosiaan alkoi tulla 850 emakkolaa ja 1500-3000 nasulaa et miksei maitopuoli kasva. Se rakennekehitys alkoi paljon myöhemmin. Kanapuolihan kasvoi kyllä ja sitä 20000 kanan tukirajaa kiersivät iloisesti.

Sit joskus 2010 oli sitä aikaa kun koko maaseudun takasivu oli varattu nautaloiden avoimille oville. 2014 krim ja venäjäpakotteet sit oli eka kunnon sakkaus.

Pohjanmaan nevat ei saaneet tukikelpoisuutta, ne tuli tänne itä- Suomeen. Mutta muuten olet oikeassa, tilakohtaisesti varsin merkittäviä summia, jopa tämmöisille mökkiläiselle "pitkä Lapinreissu hyvillä tarjoiluilla".  8)

Jos tähän viellä jotain kriisitukia sorvataan niin ihan hävettää.  :-[
Taitaa pohjanmaan nevatkin saada tukikelpoisuus  https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/1acb2c23-fd64-4dbb-a0c9-6bdaecace522
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: seegeri - 12.10.26 - klo:11:17
Se riippuu mistä päin suomea seuraava mm ministeri on. Vaikea jättää tekemättä tämän Sarin törkeän tempun jälkeen. Huoltovarmuuden nimissä voi touhuta lähes mitä tahansa.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: -SS- - 12.10.26 - klo:22:32
Tuilla on edelleen suuri merkitys, ja ns. suuruuden ekonomia ei ole auttanut yhtään kannattavuuteen. Noin 2,2 miljardin vakaat viljelijä- ja investointi- ja rakennerahat ovat tuottaneet maataloustuloa vuodesta 2000 vuoteen 2025 noin 1,1 - 1,2 miljardia vuodessa. Aktiivitilojen määrä on puolittunut;     80 000 tilaa -> 39 825 tilaa eli -50 % Keskimääräinen peltoala   n. 28 ha / tila v. 2000  on kasvanut ->   57 ha / tila v. 2025 eli +104 % (yli kaksinkertaistunut)

Koko maatalousalan maataloustulo on reaaliarvoltaan enää noin 65% 25 vuoden takaiseen verrattuna. Maataloustulon reaaliarvo kulkee suunnilleen tukien ostovoiman tahdissa. Eli jos haemme rakennemuutoksesta kilpailukykyä, ei se ole tepsinyt, tuista jää edelleen samanlainen ostovoimaltaan näivettyvä osuus maataloustuloksi, kone- ja suurinvestointikauppa ja pankit ottavat kasvavasta tuotannosta aina vaan isomman osan.

Lopulliseen ratkaisuun nähtävästi pyritään uudella tavalla;  siirtämällä tuet investointeihin ja poistamalla maataloudessa vielä toimivia eläkeläisiä tarjoamalla ilmainen eutanasia.

-SS-
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Magia - 13.10.26 - klo:06:28
No tuo 900ey on aika iso 1500 yli 6 kk sonnia, ettei isommillakaan tartte olla kuin kaksi tilatunnusta käytössä.
Jos väärässä en ole,niin sama navetta ei käy,mutta välikasvatushan on myös hyväkeino eri paikoissa.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 13.10.26 - klo:06:35
Tuilla on edelleen suuri merkitys, ja ns. suuruuden ekonomia ei ole auttanut yhtään kannattavuuteen. Noin 2,2 miljardin vakaat viljelijä- ja investointi- ja rakennerahat ovat tuottaneet maataloustuloa vuodesta 2000 vuoteen 2025 noin 1,1 - 1,2 miljardia vuodessa. Aktiivitilojen määrä on puolittunut;     80 000 tilaa -> 39 825 tilaa eli -50 % Keskimääräinen peltoala   n. 28 ha / tila v. 2000  on kasvanut ->   57 ha / tila v. 2025 eli +104 % (yli kaksinkertaistunut)

Koko maatalousalan maataloustulo on reaaliarvoltaan enää noin 65% 25 vuoden takaiseen verrattuna. Maataloustulon reaaliarvo kulkee suunnilleen tukien ostovoiman tahdissa. Eli jos haemme rakennemuutoksesta kilpailukykyä, ei se ole tepsinyt, tuista jää edelleen samanlainen ostovoimaltaan näivettyvä osuus maataloustuloksi, kone- ja suurinvestointikauppa ja pankit ottavat kasvavasta tuotannosta aina vaan isomman osan.

Lopulliseen ratkaisuun nähtävästi pyritään uudella tavalla;  siirtämällä tuet investointeihin ja poistamalla maataloudessa vielä toimivia eläkeläisiä tarjoamalla ilmainen eutanasia.

-SS-

Kerrohan viisaana mies oletettuna sit et kuinka kriisi ratkaistaan?  ;)

On totta et rakennemuutoksella tai siis suuruuden ekonomialla ei ole ehkä saavutettu sitä mitä on ajatus ollut mut kyl se ainakin itsellä olisi homma loppunut jos ei muutosta (siis kasvus) olisi tapahtunut. On totta et kasvusta isompi siivu on mennyt muualle mut itsellekin jäänyt jonkinlainen osa jolla tämän toiminnan pyörittäminen on sit ollut mahdollista ja leipää on suuhunkin asti riittänyt..
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Magia - 13.10.26 - klo:06:47
C2 alueella on pitäjiä joissa ei järkeviä raivioita ole ja osa 140 vuotta sitten raivatuista on niin kivisiä , että auroja ei saa maahan vaan ne pomppivat kivikossa . Toki on pellon raivanneita joilla on etäpellolle matkaa 80 km . C alueen kasvitilat joita täällä on suurin osa ei ole sen paremmassa  kannattavuudessa kuin muu Suomi. Karjatiloja on lopen aika vähän , sillä monelta kylältä on naudat kadonneet kokonaan . Toki kymmenen  vuoden päästä yhden robotin lypsykarjan taitaa olla harvinainen piennavetta .
Tähän on menty ja mennään isompaan kokoajan.Huonoimmilta alueilta on hävinnyt vilja kokonaan ja sitten on tullut tilalle tätä hömppäheinäilyä.Tänä kesänä kyllä on rakennettu jokunen yhden robotinnavetta,tätä ja isompaakin toisaalta lopettaakin.Jatkajia ei tiloilla liiemmin ole,ei kyllä ole ihmisiäkään enään.
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 13.10.26 - klo:06:59
Ei kai niitä jatkajia joka tilalle tarvitakkaan? Täälläkin niin jos joka kymmenelle on jatkaja niin sekin riittää. Hyppy 10ha 100ha siinä vasta tapahtuu..  ;D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: junttieinari - 13.10.26 - klo:08:37
Ihan hyvä tarina ja totuusperäinen. Tää on muuten kepulle kova paikka kun ne pohjanmaat nevat hoitikin tuelle PS ja KD. Ne on valtavia potteja muutamille eikä vähiten eräälle kepun kansanedustajalle. Yks näyttikin kolmeen fenttiin tuhlanneen vähä päälimmäisiä hesassa.

Nyt olis hienoa meille etelän miehille kun kepu menis "Marin kakkoseen" sillä että saa C-alueen nautatuet pidettyä leikkauksien ulkopuolella 😂. Niillä on oikeasti ihan kamala merkitys sillä sektorilla.

Ihmeteltiin jo reilu 20v aikaa kun tosiaan alkoi tulla 850 emakkolaa ja 1500-3000 nasulaa et miksei maitopuoli kasva. Se rakennekehitys alkoi paljon myöhemmin. Kanapuolihan kasvoi kyllä ja sitä 20000 kanan tukirajaa kiersivät iloisesti.

Sit joskus 2010 oli sitä aikaa kun koko maaseudun takasivu oli varattu nautaloiden avoimille oville. 2014 krim ja venäjäpakotteet sit oli eka kunnon sakkaus.

Pohjanmaan nevat ei saaneet tukikelpoisuutta, ne tuli tänne itä- Suomeen. Mutta muuten olet oikeassa, tilakohtaisesti varsin merkittäviä summia, jopa tämmöisille mökkiläiselle "pitkä Lapinreissu hyvillä tarjoiluilla".  8)

Jos tähän viellä jotain kriisitukia sorvataan niin ihan hävettää.  :-[
Taitaa pohjanmaan nevatkin saada tukikelpoisuus  https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/1acb2c23-fd64-4dbb-a0c9-6bdaecace522

Jaahas, vaalibudjetti on julkaistu.  ;D

Pari päivää sitten ihmettelin mistä ELY on löytänyt yhtäkkiä rahoja sivuteiden sorastukseen, mutta sitten muistin että vaalit on keväällä.
Jännästi persaukinen valtio löytää aina uutta rahaa ennen eduskuntavaaleja.  ;D
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Oksa - 13.10.26 - klo:08:50
kun rahaa on...   ja siltarumpuja...     mutta kyllä näyttää aika hurjalta kun joiltain aluielta loppuu maataloustuotanto kokonaan.           tyhjänpantti peltoja näkyy tienvarsilla ja jokunen tyhjä talokin.   navetat on hiljaisia ja metät pusikoituu..   
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: ja101 - 13.10.26 - klo:10:03
kun rahaa on...   ja siltarumpuja...     mutta kyllä näyttää aika hurjalta kun joiltain aluielta loppuu maataloustuotanto kokonaan.           tyhjänpantti peltoja näkyy tienvarsilla ja jokunen tyhjä talokin.   navetat on hiljaisia ja metät pusikoituu..   

Niin kenties seuraavassa aukeassa on kolmen tai useamman robotin navetta tai 1000 sonnin kasvattamo ja pellot 500ha raivattuna siihen ympärille?
Otsikko: Vs: Ens vuojen suunnitelmat
Kirjoitti: Oksa - 13.10.26 - klo:14:50
ja tuon nähtäkseen tarttee ajaa pari sataa kilsaa...