Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: maaorja - 15.09.26 - klo:18:48
-
Kertokaas mikä on oikeasti se viljan hinta jolloin viljely loppuu? Uusilla ja isoilla koneilla puidaan yön kosteudessa näilläkin hinnoilla vilja/öljy ja maksellaan vielä vuokriakin osalle peltoja.
Alle 100€/t. Siinäkö on raja?
-
Kertokaas mikä on oikeasti se viljan hinta jolloin viljely loppuu? Uusilla ja isoilla koneilla puidaan yön kosteudessa näilläkin hinnoilla vilja/öljy ja maksellaan vielä vuokriakin osalle peltoja.
Alle 100€/t. Siinäkö on raja?
Kyllä kahdeksallakympillä lähti ohrat silloin joskus. Olin tyytyväinen kun joku vei. Viittäkymppiä oli kuulemma alimmat tarjoukset kaupalla, kunnes eivät enää kehdanneet edes ehdottaa.
-SS-
-
Kertokaas mikä on oikeasti se viljan hinta jolloin viljely loppuu? Uusilla ja isoilla koneilla puidaan yön kosteudessa näilläkin hinnoilla vilja/öljy ja maksellaan vielä vuokriakin osalle peltoja.
Alle 100€/t. Siinäkö on raja?
Kyllä kahdeksallakympillä lähti ohrat silloin joskus. Olin tyytyväinen kun joku vei. Viittäkymppiä oli kuulemma alimmat tarjoukset kaupalla, kunnes eivät enää kehdanneet edes ehdottaa.
-SS-
Oliko tuolloin kustannukset kolmanneksen nykyisistä ?
-
En osaa sanoa viljelyn kustannuksista, ostin kuivaa sekulia ohraa johon oli mennyt kauraa sekaan 50 tonni kotiin tuotuna. Ei ollut iso erä, ehkä 10tn. Ei se tuokaan varmasti ollut myyjälle kannattavaa…
-
Siis kauralla näyttäisi olevan nykyhinnan mukaan öljyn energiasisältöön verrattuna korkeampi rahallinen arvo kuin kauran markkinahinta.
Joku voisi laskeskella kaurapolttimon hyötysuhdetta ja tehoa. Öljystä saanee jonkun 10 kWh litrasta ulos. Kauraa tarvittaisiin joku 2,5 kg 10 kWh tuottamiseen.
Eihän asia voi olla näin ???? Tuostahan tulee kauralle erinomaisen korkea hinta ?
-SS-
-
SS:n tarinointia nyt ei kannata ottaa vakavasti. Hän jatkaa viljelyä vaikka siitä joutuisi maksamaan... ;D
Se raja on ihan tila- ja viljelijäkohtainen juttu. Itsellä raja tuli vastaan vajaa 10 vuotta sitten. Totesin ja laskin ettei ostopanoksia kannata peltoon tuhlata. Liian epävarmaa saako sijoitetut panokset takaisin. Siirryin luomuun. Plussaan tuli luomutuki ja korkeampi sadon hinta..miinukseen sit jotain... Riski vain kerta kaikkiaan liian suuri...
-
Tämä mies https://youtu.be/yM6v4uK7Log?t=38 on Britannian suosituimpia maataloustubettajia ja onnellinen saadessaan kaataa rahaa muista tulonlähteistä pystyäkseen viljelemään maata.
Ostaa paukautti tuliterän puimurin sekä viimeisenä hankintana veti pakasta pihalleen kaivinkoneen "because I can" -periaatteella ja sekös sai kollegat aka. trolli-spektaattorit tulistumaan.
Kyllä se täälläkin on pian niin että "sinä tulet käyttämään kaiken aikasi ja rahasi maatalouteen ja sinä olet onnellinen". Sitten on hienoa patsastella kun pystyy, oli kuivuus tai monsuunisade.
Kehuu muuten kahteen otteeseen suomalaista osaamista, "finns could never" on totta ilmeisesti Briteissä.
-
Siis kauralla näyttäisi olevan nykyhinnan mukaan öljyn energiasisältöön verrattuna korkeampi rahallinen arvo kuin kauran markkinahinta.
Joku voisi laskeskella kaurapolttimon hyötysuhdetta ja tehoa. Öljystä saanee jonkun 10 kWh litrasta ulos. Kauraa tarvittaisiin joku 2,5 kg 10 kWh tuottamiseen.
Eihän asia voi olla näin ???? Tuostahan tulee kauralle erinomaisen korkea hinta ?
-SS-
mites se tuo energiasisältö ja hinta jos koivuklapin muotosta kaurapötkylää alkaisi puristaa jos orpon ydinvoimalaa ei ihan samassa tahdissa valmistu kuin datakeskukset. kaminahan hehkui vallan punaisena vanikalla :-\ :-\ :-\ :-\
-
Ei lopu koskaan, aina tulee ihmisiä maatalouden ulkopuolelta harrastamaan maanviljelyä. Aina on meitä jotka käy tilan ulkopuolella palkkatöissä ja kehittää tilaa vain *****illakseen naapureille. En varmaan ois alkanut viljelemään ellei naapuri olisi täysin ylimielinen *****ileva juoppo munapää.
https://antti.fi/laitialan-kartano/ (https://antti.fi/laitialan-kartano/)
-
Joo jokainenhan saa tehdä mitä haluaa, jos se tekee onnelliseksi. Tuskin sellaista tilannetta koskaan tulee et viljelijät olisivat täysin päätoimisia. Elukanpitäjäviljelijät varmaan kyllä mut peltojen kuopijoille tulee pitkä talvi..
Mut juu jos on onnellinen et saa upottaa kaikki rahansa maatalouteen niin siitä vain en estä eikä enää jaksa kiinnostaa. Mut sit kannattaisi kyl olla valittamatta huonoa ksnnattavuutta kun on itse kokoajan tukemassa sitä et kannattavuus pysyykin huonolla tasolla..
-
Kyllä DON-kaura on ehdottomasti polttoarvoltaan hyvä. Laitteita jos saa edullisesti, kauraa voisi alkaa polttaa ihan normaali lämmitykseen ja vaikka viljan kuivaukseen. Heikostakin maaperästä saanee viherlannoitusvuoden jälkeen irti 2,5 tonnia pystykauraa, juurikaan ilman mitään muuta kuin Expressiä, joka kolmas vuosi jotain primus XL:ää sitten.
Jos ajatellaan, että 10 kWh saadaan vaikka neljästä kaurakilosta. Eli litra polttoöljyä, neljä kiloa kauraa. Polttoöljyn hinta jos on verottomana 1 €/litra, vastaisi tämä siis kaurassa 0,25 €/kg ? Eli 250 €/tonni. Ja donit, hlp, ja muut laadut, ei maailman väliä. Kattiloiden syöpymisen estoon olisiko hienojakoinen dolomiittikalkki sopivaa sekoittaa viljaan. Olemassaolevan kattilaan näkyy saavan melko edukkaasti pellettipolttimia. joissa on liikkuvat tai pyörivät arinat.
Eli jos polttoöljy jossakin vaiheessa laskee vaikka 80 senttiin, silloin menee nykyiset erikoiskaurasopimukset tasan. Kauran etuna on helppo korjattavuus, ja pinta-alaa tarvittaneen jonkun 5000 öljylitran vastaavan energian korjaamiseen parikymmentä tonnia. Kahdeksan hehtaaria. Jos pientilalla on mikä tahansa pieni kuivaamorähjä, tuollaisen määrän hoitelee talteen tilapäisvälineinkin.
Ongelmaksi tulee enemmänkin se, miten sa kaiken viljan kulumaan kuin se, että ei olisi riittävästi materiaalia poltettavaksi. Rypsiöljypuristinta mietin joskus, ja kytkemistä öljykattilaan, mutta rypsillä ongelmaksi tulee satotason jatkuvasti pienenevä trendi, runsas ravinnevaatimus, ja käytännössä katovuosi on melkeinpä yleisempi kuin kahden-kolmen tonnin rypsisato. Rypsipuristeen myynti ei taida olla helppoa, eli sitä menisi kaatopaikalle turhaan.
-SS-
-
Apulannan hehtaarihinta + polttoaineen menekki kuivurilla + koneissa. Sen kun jakaa 3-4,5 ja jos alkaa mennä tasan, niin siitä voisi päätellä, että nyt ei jää enää mihinkään muuhun rahaan. Siinä kipupiste.
-
5 t syksyä kohden aina vaan nihkeytyvästä jäännöshehtaarista kevätvehnää lähes 300 € kuivaamiseen, 200 € lannoitteisiin, 100€ sertisiemeneen ja 100 € kasvinsuojeluun.
Eli 700/5 = 140€/tonni. Viljakaupan viljelysopimusohjeissa käsketään tutkia juuri tuota lukua, mihin hintaan voit kiinnittää, eli vedetään sopparit rohkeasti sataanneljäänkymppiin, saa mukit ja repun postissa ja voi olla ylpeä saadessaan osallistua Suomen pääsemisestä maatalousmaiden kilpailukyvyn kärkisijoille, niin siis tuet jäävät puhtaana käteen, että mihin sen kaiken rahan kanssa oikein joutuu. Traktorin ja puimakoneen huolto-ja polttoainekulut menevät harrastuksen piikkiin.
-SS-
-
Kustannukset vaihtelee viljelykasveittain mut lähetään halvimmalla eli kauralla.
Siemen 60€/ha, lannoite 100€/ha, kasvinsuojeluaineet 30€/ha ja kalkki 20€/ha. Yhteensä 210€.
Työt sisältäen konekustannukset ja polttoöljyn, mutta ei omaa palkkaa:
Perusmuokkaus 30€, lannanajo 30€, kylvömuokkaus 20€, kylvö 40€, kasvinsuojelu 20€, puinti 90€, kuivaus 150€, rahdit kuivaamolle ja pois 70€. Yhteensä 430€.
Yhteensä kaikki 640€/ha. Tämä täytyy jakaa sitten satotasolla saadakseen hinnan per tonni. Itellä karvan yli 100€/tn.
Kuluja jää vielä paljon. Mm. vakuutukset ja koneiden huollot ja korjaukset. Paljon kiinteitä kuluja rakennuksista.
Nämä luvut ovat niin tilakohtaisia, ettei niitä voi laskea kuin itselleen. Ongelma on siinä, että tuosta jää kuluja vielä vaikka ei kylvä. Ellei ala myymään koneita.
Itse olen laskenut verotuksen pääkirjoista yhteensä siemen, kalkki, lannoitteet, polttoöljy ja kasvinsuojeluaineet. Lisännyt siihen tos siemenen käytön. Siitä saa muuttuvat. Ongelma on ettei se mun laskelma 2017-2024 pidä enää ollenkaan paikkaansa kun tää energiapuoli räjähti käsiin.
Ne kaks isoa asiaa on hakekuivaus ja karjanlanta. No laitetaan kolmas vielä kiinteiden puolelta, yhteiskoneet.
Viljelen viljatonnin noin satasella jos sato on hyvä. Mut heikkoa hommaa se silti on. Ensi vuodelle sadonkorjuuala laskee VLN ja saneerauskasvien kustannuksella. Kevätviljan osuus jäänee alle 30% kokonaispinta-alasta.
-
Noista laskelmista jäi huomiotta että tuet menee maan vuokriin :D
Onhan nuo maa jussien laskelmat aina raflaavia kun viljan hinta lasketaan alv nolla ja menot alv 25,5 % .
Nooh onhan se aina todistettu että mua jussien matikka on 5 ja uskonto 10 .
-
Tuet on helppo laskea ja unohtaa. Ne menee maanomistajalle. Jos on omaa ni itelle ja jos vuokraa ni naapurille. Ja ne saa kikkailtua pienemmälläkin pöhkötyksellä.
Kannattaa laskea viljelyn tulot ja menot ja antaa tukien elää omaa elämäänsä. Tietysti ne optimoidaan tappiin. Itellä ollut täydet kerääjäkasvit vuodesta 2015 joka vuosi ja pyritään myös kasvipeitettä ja erikoiskasvipalkkiota hyödyntämään mahdollisuuksien rajoissa.
-
Kustannukset vaihtelee viljelykasveittain mut lähetään halvimmalla eli kauralla.
Siemen 60€/ha, lannoite 100€/ha, kasvinsuojeluaineet 30€/ha ja kalkki 20€/ha. Yhteensä 210€.
Työt sisältäen konekustannukset ja polttoöljyn, mutta ei omaa palkkaa:
Perusmuokkaus 30€, lannanajo 30€, kylvömuokkaus 20€, kylvö 40€, kasvinsuojelu 20€, puinti 90€, kuivaus 150€, rahdit kuivaamolle ja pois 70€. Yhteensä 430€.
Yhteensä kaikki 640€/ha. Tämä täytyy jakaa sitten satotasolla saadakseen hinnan per tonni. Itellä karvan yli 100€/tn.
Kuluja jää vielä paljon. Mm. vakuutukset ja koneiden huollot ja korjaukset. Paljon kiinteitä kuluja rakennuksista.
Nämä luvut ovat niin tilakohtaisia, ettei niitä voi laskea kuin itselleen. Ongelma on siinä, että tuosta jää kuluja vielä vaikka ei kylvä. Ellei ala myymään koneita.
Itse olen laskenut verotuksen pääkirjoista yhteensä siemen, kalkki, lannoitteet, polttoöljy ja kasvinsuojeluaineet. Lisännyt siihen tos siemenen käytön. Siitä saa muuttuvat. Ongelma on ettei se mun laskelma 2017-2024 pidä enää ollenkaan paikkaansa kun tää energiapuoli räjähti käsiin.
Ne kaks isoa asiaa on hakekuivaus ja karjanlanta. No laitetaan kolmas vielä kiinteiden puolelta, yhteiskoneet.
Viljelen viljatonnin noin satasella jos sato on hyvä. Mut heikkoa hommaa se silti on. Ensi vuodelle sadonkorjuuala laskee VLN ja saneerauskasvien kustannuksella. Kevätviljan osuus jäänee alle 30% kokonaispinta-alasta.
Muuten ihan asiallinen laskelma, mutta eikai lannoitukseen 100€ riitä vaikka kuinka käyttää kananpaskaa, niin arvo sillekin on laskettava. Ostolannalla se on kauralla nyt sen 200€/ha.
-
Satasella saa n. 250kg salpietaria. Typpeä tulee se 65kg.. kai siitä kananpaskasta se loppu satakiloa tulee? Eihän paperilla enempää saa laittaakaan.
Paskan ajo maksaa jotain mut kanan ja broilerin paskalla taitaa kyl ravinteet siirtyä peltoon halvimmalla..
-
Se paskanajo yleensä lasketaan kotieläin puolen kuluiksi, toinen vaihtoehto on toimittaa johonkin biokaasu tai kompostilaitokseen
-
Eli käytännössä sama kuin pönkittäisi vastavalla summalla kasviviljelyä vaikka koneurakointi tai palkkatuloista. ???
-
No eikö se niin mene?
Sillä erotuksella palkkatöitä voi tehdä ilman maanviljelystä, mutta jos aiot eläimiä pitää merkittävissä määrin niin hallinnassasi täytyy olla riittävästi peltoa. Ympäristölupaa ei taida saada jos pelkkien levityssopimusten avulla, voipi olla että olen väärässä kun ei ole kokemusta
-
Saa hyvinkin. 180-230kg käytän yleisesti. Syysvehnä vaatii selvästi enemmän samoin rapsille annan huiskalla lisää. Mut jurtinkin menen tuolla. Viime vuonna juurikastonnin ostolannoitekustannus oli karvan yli 1,5€/tn alv0. Kysymys on tuottaa mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla. Tässä leikissä heikoin neljännes on aina vaikeuksissa.
Osoitin tuon laskelman kauralle. Kun hypätään vehnään nousee käytännössä kaikki muuttuvat kulut siemenestä lähtien kalkitukseen asti. Keskiarvot viljelyssä eivät ole noin alhaiset.
Me saamme kaikesta muille luovutetusta lannasta rahaa, joten sille voisi laskea enemmänkin kulua. Yrityksellä on peltoa 6ha, omistajilla vähän enemmän ja vastaanottosopimuksia muille yli 1500ha. Kyllä ne riittävät lupaan. Muutenhan tämä olisi aika hurjaa kilpailua pellosta.
Jos joku siipikarjatila vuokraa kalliilla peltoa lannanlevitysalaksi hän huijaa itseään. Sikaloilla ja navetoilla ymmärrän. Niiden täytyy aika määrästä litkua saada ero kelissä kuin kelissä.
Tuo 30€/ha tulee siitä, että kuormalla ajaa 2-3ha. Siis kuormaa päälle 60-90€. Kuormalle täytyy vajaa tunti laskea, koska lantaa on myös siirtoajettava lähemmäs koko talvi. Itse levitys on sitten jo nopeaa, 6-10ha tunnissa.
-
Tuskin vastausta saan, mutta minkäköhänlaista hintaa kanan lannasta ollaan valmiita maksamaan? Jos hintataso löytyy jostakin säkkitavara miinus rahtaus-, levitys- ja kuormauskulut, pidän epäkannattavana touhuna jonkun ostaa sitä lantaa teiltä. On siinä sen verran leikkiä sen sonnan kanssa vrt pussitavara.
-
Saa kysyä. Noudettuna meidän kuormaajalla kuormattuna 6€/m³ ja peltoon levitettynä 14€/m³. Hinnat alv0. Pääravinteet N12-15kg, P4-5kg ja K7-8kg motissa. Siitä laskemaan onko Y8 halvempaa.
Vastaanottajalle kiertotalouden edistämisen tuki, 37€/ha. Itse en sitä saa, omistaja luovuttavassa.
-
Joozepin käyttämä typpitaso ei taida olla enää laillinen mut kananpaskasta oikeanlaisen näytteen ottaminen ei liene ongelma. Alkaa selittämään osaansa siitä miksi keskisadot ovat kovia meihin muihin nähden.. ::)
Tuo kananpaska on kovaa tavaraa. Ei voi muuta sanoa. Nämä muut lannat ovat enemmän ongelmajätettä.. ;D
-
Mää taas oon kateellinen niille harvoille, joilla on naudan kuivalantaa. Savimaat kaipaavat humusta ja sillä sitä saa. Toinen on lannoite ja toinen on maanparannusaine. Molempi parempi. Kaikkein paras olis jos sais naudan kuivalantaan sekoitettua vähän kanankakkaa.
Täällä on loppuviimeks aika vähän luomutiloja. Niillähän tuolle on kova kysyntä kun lannoituksella saadaan hinnan kautta tuplavaste. Kyl mulle sen verran soitellaan ja ollaan valmiita ajamaan kauaskin ettei tartte hintoja tinkiä. Seuraava ottaa sitten jos jonkulle ei kelpaa. Ja jos Oripään laitos toteutuu sinne menee kaikki kiljuen mut mieluiten ehkä kuitenkin peltoon. Aika tukku rahaa täytyy ainakin saada. Toki siinä saa sitten kiinteitä kuluja alas jollei kärryjä tarvi enää.
Kuus rekkaa Y lantaa on työlukuna meidän kakkimäärän ravinteen nappulaksi muutettuna, karkea arvio.
Enkä mää mitään kovia typpimääriä käytä. Sen verran puinu lakoviljaa et järki hakattu päähän. Jos syysvehnä on hyvä niin sille tulee panostettua. Ja jurtti ei mene lakoon.
-
Eli kananlannasta on kova kysyntä. Ja ilmeisesti kaikki menee käsistä helposti, sitten kun joku mattimyöhänen herää maaliskuussa kyselemään jotakin pikkumäärää, niin pelkää ei-oota on enää tarjolla?
-
Kysyntä on varmaan aika suhteessa apulannan hintaan. Ei me lantaa kenellekä soittajalle tosta vaan anneta. Ensin tehdään vastaanottosopimus. Kun lanta ei nytkään riitä koko sopimusalalle niin ei sitä ohi sopimusten voi alkaa jakaa. Meillä on kanoja kuudessa ja lantaa kahdeksassa eri lokaatiossa. Osasta kohteissa viedään rekalla lähemmäksi meidän piikkiin, jolloin kustannus on meille isompi mut levitys saadaan nopeammaksi kiireaikaan. Osasta ajetaan hyvinkin lähelle suoraan lantalasta. Palvellaan kuitenkin kaikki halukkaat mahdollisimman hyvin.
Tarve vaihtelee alueittain keväin syksyin. Nyt on liki kaikki jo levitetty tyhjäksi. Tietysti joka päivä tulee lisää. Keväälle on eniten halukkuutta. Kukaan ei oleta, että kun nyt soittaa niin illalla levitetty. Täytyy vähän osata varautua. Me vedetään ite toista ja urakoitsija meidän toista kärryä. Aika paljon saadaan päivässä alaa kuntoon. Tässä on toinenkin samankokoinen yksikkö ja oripäässä seuraava. Tarjontaakin on, mutta niin on kysyntääkin. Osa isoista (pellottomista) yksiköistä on ulkoistanut koko homman niin, että isännät hakevat itse kaikki lantalasta ja sillä selvä.
-
MT:ssa oli paikkakuntalaisen siemenviljelijän aika tuttu kuvaus tilanteesta: 24 tonnin viljaerästä 200 euron tappio. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0836c8ef-0ebe-4c0a-b313-4c0a726aa996)
Eli pikaisesti kiteyttäen
4,5 ha, kuivattuna noin 24 tonnia.
Viljelyyn on käytetty
lannoite 280 euroa
siemen 120 euroa
kasvinsuojelu 80 euroa
polttoöljy 100 euroa.
kuivaaminen kaasukuivurilla 280 euroa
Menot yhteensä 860 /ha
Rehuvehnä 170 €/t , rahti 15 €/t
Eli tuotot 827 euroa
Paikkakunnan vuokrataso on sama tai enemmän kuin tuet.
-SS-
-
Sitä voi vain miettiä kuinka tyhmiä viljelijät on. Vai onko tuo satotaso nyt poikkeuksellisen alhainen tuolla saatavaan normaalisatoon?
-
5300 kg/ha kevötvehnästä on täällä seudulla ihan hyvä sato, kun eläintalous on kaikonnut jo puoli vuosisataa sitten eikä enää käytetä tonnia supervosvaattiakaan hehtaarille.
Käsitin, että hyvin monilla tänä vuonna, kevätvehnistä ehlä enimmillään noin 5500 kg on käyttänyt sallitut ravinteet hyvin kokonaan, varsinkin jos valkuainen on noussut 14 seutuville.
Siemenpakkaamo on tuollakin tilalla se välttämätön sivutyö. Mutta siemenviljelijöitäkään ei maahan mahdu määräänsä enempää: jos miljoona hehtaaria kylvetään sertisiemenellä, tarvitaan siihen ehkä 60 000 ha siemenviljelyalaa.
-SS-
-
Silti vaan oli puhtia vuokrata lisää maata viime talvena. Eikö siemenpakkaus ja myynti ole se pääbisnes, jossa katteet voisivat olla paremmat kuin vuokraviljelyssä. Jos viljan puinnit venyy Salossa yli syyskuun puolivälin suosittelen myös peilin käyttöä.
-
Silti vaan oli puhtia vuokrata lisää maata viime talvena. Eikö siemenpakkaus ja myynti ole se pääbisnes, jossa katteet voisivat olla paremmat kuin vuokraviljelyssä. Jos viljan puinnit venyy Salossa yli syyskuun puolivälin suosittelen myös peilin käyttöä.
Olet jäljillä. Monesti pakkaamot pitävät oman maanviljelystoiminnan kohtuullisessa mitassa ja sopimusviljelijät hoitavat lajikkeiden viljelemisen. Näin pystytään keskittymään ydinliiketoimintaan ja saadaan myös riskejä jaettua tai pienennettyä.
-
No mistäpä niitä 110 päivän kevätvehniä saa jos ei niitä kukaan viljele.
On ollut todella epätavallisia vuosia nämä 2018 alkaneet kuivat, ja aikaiset ovat tuottaneet ehkä 1000 kg josko sitäkään, myöhäisistä on useimpina vuosina päässyt korjuulle jo elokuun lopulla.
Paitsi tänä vuonna.
-SS-
-
Silti vaan oli puhtia vuokrata lisää maata viime talvena. Eikö siemenpakkaus ja myynti ole se pääbisnes, jossa katteet voisivat olla paremmat kuin vuokraviljelyssä. Jos viljan puinnit venyy Salossa yli syyskuun puolivälin suosittelen myös peilin käyttöä.
Luulisi et osaisi laskea mut ei kyl toisaalta yllätä ettei osaa. ;D
Aika hyvin tähän kiteytyy koko suomalaisen viljelyn ongelma. Luullaan et jokaisessa tilanteessa pinta-alan kasvattaminen on ainut mahdollisuus kun oikeasti pitäisi kasvattaa itselle jäävää euromäärää.. ::)
-
Tutkijat hehkuttaa että ilmastonmuutos pidentää kasvukautta ja sen takia voitaisiin laajentaa Suomessa kasvivalikoimaa. Käytännössä se on sitä että kevät tulee aiemmin, usein jo huhtikuussa pääsee kylvöille, mutta syksyjen sateisuus aiheuttaa sen että joudutaan huonoissa olosuhteissa korjaamaan niitä pidemmän kasvukauden kasveja. Kevät voi olla aikaisessa tai myöhässä, mutta Syksy tulee AINA.
-
Kevät voi olla aikaisessa tai myöhässä, mutta Syksy tulee AINA.
Kyllä tuota havaintoa tukevat tilastotkin. Säätilastojen tallettamisen aikana ei liene esiintynyt yhtään vuotta, jolloin syksy olisi jäänyt saapumatta. Suurina nälkävuosina kesä kyllä jäi saapumatta.
Lajiketuonti on osaksi Pohjoisen manner-Euroopan ja Tanskan, Baltian, Etelä-Ruotsin alueilta harjoitettu, ja pohjoisille alueille kehitetyt lajikkeet jäävät takamatkalle, varsinkin kuivina vuosina. Kaikkina vuosina ei kostea syksy tule näin aikaisin, kesä voi tutusti olla kuiva ja sateeton, silloin aikaisen lajikkeen 2000 kg/ha ja myöhäisen lajikkeen 6000 kg/ha tuottaa eroa pellon kassavirrassa. Enkä liioittele tuota satoeroa. Miesmuisti näyttää olevan kolme vuotta. Nyt korkean valkuaisen, korkean sakoluvun leipävehnä voi olla 260€/t ja rehuvehnä 170 €/t. Kustannukset ja myyntitulot voisi laskea, siten että aikaisella rahti olisi 15€, kuivaus 20 €, myöhäisellä rehulla rahti 15€, kuivaus 50 €. Eli 2,5 tonnia 225 €/t = 563 €, 5,3 tonnia x 105€/t = 556 €. Nuo lukemat kuvastavat Alli-kevätvehnän ja WPB Troyn satoeroa vuonna 2024.
Eli eipä siinä rahaa juurikaan näe enempää, vaikka saisikin kerran vuosikymmenessä nauttia 70-80 euron hintaerosta rehuvehnän ja huippulaatuisen leipävehnän välillä. Useimpina kuluvan vuosikymmenen vuosina ei leipävehnällä ja rehuvehnällä ole ollut juurikaan hintaeroa, vielä viime tammikuussa Hankkijan sopimuksen rehuoptio ≡ leipävehnä.
-SS-
-
Aika iso ero Raisiolla jos kevätvehnässä on valkuaista. 13,5% antaa 244€ (236+8) ja 13,4% antaa 212€ (207+5). Siinä saa rajatapausrekan kanssa ihan kädet ristissä odottaa puhelimen piippaamista vastaanottotulosten merkkinä.
-
Olen ajatellut tässä syytä, miksi suunnitellun jaetusti lannoitettu kevätvehnä ei valmistunut koskaan. Kanadassa jonkin verran vielä niitetään karheelle vaivalloisesti tuleentuvia viljoja, silloin tuleentuminen on varmempaa. Mutta sateet lienevät jonkinlainen riski silloinkin.
Manu kevätvehnä uudelleen käyttöön, sanon minä, jos maksavat 18% valkuaisesta 300 €.
-SS-