Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: -SS- - 29.08.26 - klo:17:48
-
Pro Rukiin viljelyasiantuntija Lasse Matikainen muistuttaa, että tässä tilanteessa kotimaisen ruisraaka-aineen turvaamiseksi on erityisen tärkeää kylvää uusi ruis.
Siinäs kuulitte. Toki kaikki laittavat puimurit heti vajaan ja rupeavat noudattamaan proruissin suosituksia.
-SS-
-
vieläkö ens viikolla kerkii ruista kylvää?
-
Ens viikolla tulee niin paljon vettä että syysviljojen kylvöt ei enää tänä syksynä onnistu, onnistuuko puinnitkaan vielä pitkään aikaan?
Toisaalta, sikarutto etenee, niin ei kukaan osta viljojakaan.
-
Hybridirukiit alkoivat vähän kyllästyttämään, kun ensimmäiset pari viikkoa ne ovat niin herkkiä vähän kaikelle maailman pahuudelle. Uudehko populaatiolajike SU Bebop saa nyt mahdollisuuden näyttää kyntensä, kylvöt tuli tehtyä 26.-27. elokuuta.
-
Hybridirukiit alkoivat vähän kyllästyttämään, kun ensimmäiset pari viikkoa ne ovat niin herkkiä vähän kaikelle maailman pahuudelle.
Kyllä tuon kerkisi nähdä, hailakan harvaksi jää - jollakin 80 kg: n kylvömäärällä, joka oraalle riittää oma kahukärvänen ja kosteanlämpimänä syyskesänä etanat oikein jonottavat sitä yhtä orastunutta piikkiä nälväämään..
Hybridi on todella heikko itämisvoimassa, vaikka ketkumainostajat mitä selittäisivät. Savimailla jos kylvää kokkareiseen, tulee harva, fiiniksi äestetty kuorettuu herkästi, ja tulee harva. Hyvän puintipoudan aikana itu kuivuu paikalleen, ja tulee harva. Sitten säätyyppi muuttuu kylmäksi ja harvaksi kylvetystä tulee entistä harvempi.
Maatiaissukuinen ruis viihtyy raskaillakin savimailla, multamailla, hiekkamailla, ihan millä tahansa mailla. Mutta eipä sellainen niukkasatoinen ruis oikein ole houkutteleva, kun hinnoittelu perustuu 8-10 tonnin hehtaarisatoisen 400 sakoisen vehnärukiin potenttiaaliin.
-SS-
-
Perniössä painoivat tänään putket punaisina ruista maahan.
-
20ha tuli Reettaa laitettua peltoon 28-29 kuluvaa kuuta. Ihimeen hyvät kylyvö olosuhteet tuli kovien sateitten jäljiltä. Mitäs tässä nyt tehhään,ootellaan ens syksyn puintia vai?
-
Kylvin torstaina reilun parikymmentä hehtaaria populaatioruista. Viimeisen päälle olosuhteet oli.
-
Hulluja riittää
-
Jaaha. Ovatko Isot isännät palaamassa populaatirukiisiin?
Hybridirukiilla olisi monta kilpailukykytekijää, joita ei populaatiorukiilla hevin voi saavuttaa.
- korkea satotaso, jopa kymppitonnari, jolloin sille markkinoiden määrittelemä 200 euron hintataso riittää mainioon kannattavuuteen.
- ulkomainen siemen, joka on aina varmasti lajikkeellista, eikä mitään vuosikymmeniä tuulisekoittunutta populaatiosekulia.
- joka vuosi tulee jalostustuutista uusi sisäsiittoinen superlajike, jolloin vanhat itämättömäksi muuttuneet hybridisäkit voi heivata hyvällä omallatunnolla kuoppaan
- lyhyt ja luja korsi, monet ohrat lakoutuvat herkemmin. Hybridinpuinti onnistuu 50-jalkaisella rumpupuimurillakin hyvin.
- kasvinsuojelutoimenpiteet, joita ovat kahukärväs, etana- ja hivenbiosidikäsittelyt, tuottavat näkyvää hyötyä, populaatirukiilla on yhtä valju satotaso, muistaa sitten käydä ruiskulla tahi ei
- sakolukuvarmuus, voi jättää kypsymään huoletta, mylläri palvoo näitä 350 sakoisia huippurukiita.
-Niin iso jyväkoko, että samoilla seulasäädöillä pääsee herneen kimppuun.
Tai jotain.
-SS-
-
Minun piti ryhtyä ProRuis mannekiiniksi ja edelläkävijäksi, mutta en oppinut viljelemään ruista. Oli Reettaa ja Danskow Agattia. Lopputulos oli aina kolme tonnia. Peräkkäisinä vuosina kylvetty ruis kultivoituun ei menestynyt ollenkaan. Ihmetyttää, miten esi-isät pysyivät hengissä tällaisen kasvin kuin ruis kanssa. No, kyllähän niitä nälkään kuolikin tasaisin väliajoin. Onnekseen kerkisivät tuupata naapurin piian tiineeksi ennen elon tiellä sortumista ja kylmiskin vielä näki päivänvalon tässä sukupolvien ketjussa. Mutta asiaan. Ruis on älyttömän herkkähipiäinen. Mitä sille pitäisi tehdä, että se menestyisi edes jotenkin. Kylvä ja unohda näyttää tarkoittavan, että ruiskin unohtaa tuottaa jyviä ja satoaso on sitten surkea. Jääkö Reetta kotimaisen rukiin jalostuksen viimeiseksi esitykseksi. Eikö mitään uutta kestävämpää lajiketta enää ole tulossa. Mielestäni Reetta on erinomaisen surkea. Ei ainakaan omilla mailla ole toiminut lainkaan.
-
Sama täällä. Toki ruista aletiin viljellä vasta luomussa. Edelliset rukiit jossain 80 luvulla isäukon aikana. Agat ollut lajikkeena. Kolme kertaa yritetty ja aina sato jäänyt johon 1,5t paikkeille. Joo luomussa. On kokeiltu kultivoitu, kynnettyä, paskalla ja ilman. Aina sama lopputulos. Nyt riitti!
Reetta mulle haukuttiin silloin ja ostin tuo agatin sit ei tuosta ainakaan paljoa huonompi voi enää olla. ;D
Mut juu nyt loppu rukiin viljely. Sitä täs nyt mietin et kuinka rukiin saa kuolemaan luomussa keväällä ilman kyntöä, jos kylväisi loput siemenet talveksi kerääjäksi jos tässä joutuu mtk:n vuoksi kyntämään nurmia ympäri..
-
Mtk:n tässä vois kyntää ympäri.
-
Jaaha. Ovatko Isot isännät palaamassa populaatirukiisiin?
Hybridirukiilla olisi monta kilpailukykytekijää, joita ei populaatiorukiilla hevin voi saavuttaa.
- korkea satotaso, jopa kymppitonnari, jolloin sille markkinoiden määrittelemä 200 euron hintataso riittää mainioon kannattavuuteen.
- ulkomainen siemen, joka on aina varmasti lajikkeellista, eikä mitään vuosikymmeniä tuulisekoittunutta populaatiosekulia.
- joka vuosi tulee jalostustuutista uusi sisäsiittoinen superlajike, jolloin vanhat itämättömäksi muuttuneet hybridisäkit voi heivata hyvällä omallatunnolla kuoppaan
- lyhyt ja luja korsi, monet ohrat lakoutuvat herkemmin. Hybridinpuinti onnistuu 50-jalkaisella rumpupuimurillakin hyvin.
- kasvinsuojelutoimenpiteet, joita ovat kahukärväs, etana- ja hivenbiosidikäsittelyt, tuottavat näkyvää hyötyä, populaatirukiilla on yhtä valju satotaso, muistaa sitten käydä ruiskulla tahi ei
- sakolukuvarmuus, voi jättää kypsymään huoletta, mylläri palvoo näitä 350 sakoisia huippurukiita.
-Niin iso jyväkoko, että samoilla seulasäädöillä pääsee herneen kimppuun.
Tai jotain.
-SS-
Mulla oli tänä vuonna samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03. Populaatiossa oli enemmän pahnaa ja raskaampi puida. Satotasossa vain 10-20% ero hybridin hyväksi, eli arviolta sellainen reilu tonni hehtaarilla. En uskonut, että populaatiostakin voi saada sen k***tonnarin.
-
...samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03.
Oliko tietoa, oliko torajyvää missä osassa populaatiolohkoa ? Torajyvä nimittäin leviää erilaisten kärvästen välityksellä myös. Eli jos on torajyväinen nurmi vieressä, ainakin reunalla on suurempi torajyväpaine. Toinen on tämä venäläinen tutkimus (Shchekleina, Sheshegova 2022) jossa havaittiin populaatiolajikkeilla olevan torajyväherkkyydessä merkittäviä eroja.
Parikymmentä vuotta meni Annalla, Elvillä, Riihellä, Matadorilla, Reetalla, jopa Amilolla, eikä torajyviä näkynyt viljakasassa eikä tähkissä. Sitten torajyviä joka vuosi, vaikka palstojen viljelyväliä oli vähintään 3 vuotta, Evolot ja SU Allawi, SU Performer, Brandie (joka sisälsi mustanaan torajyvää) antoivat jonkinlaisen aavistuksen, että torajyvä on ehkä ongelma. Hensingin mylly rokotti vain hinnassa, mutta kelpasi kuitenkin. Kunnes sitten ruis ei kelvannut terveenäkään, saati sitten mustapilkullіsena. Oli Reettaakin useimpina vuosina siemenen jatkoa varten, siinä ei ollut niinä hybridivuosina torajyvää. Ja yhdellä palstalla kymmenen (10 !) vuotta populaatioruista peräjälkeen, ilman torajyviä.
-SS-
-
Mielestäni Reetta on erinomaisen surkea. Ei ainakaan omilla mailla ole toiminut lainkaan.
EI välttämättä yliviljavilla ja multavilla mailla toimikaan. Mutta hedelmättömissä savimaissa Reetta on kamala, pahnaa tulee ja remmit kiljuu. 4500-4800 kg;n vuosittaisista keskisadoista huolimatta toivat kyllä ison lerssin otsaan. Minulla ei ollut konetta, joka olisi lakorukiin pahnan silpunnut vältättäväksi, saati sitten kultivaattoria läpäiseväksi, lautasäes ei mennyt paksun pahnan läpi multaan asti. Kerran poltin ja meinasin saada sydänoireita kun liekit nousivat 30 - metrisiksi ja alkoivat puhaltaa palavia viljatukkoja korkeuksiin, puimattomia peltoja kohti.
Vaikka siis tein vastapolton. Eli hybridit olivat aluksi toivorikas uutuus, pituus ja puintiominaisuudet kuin ohralla ja satokin iso, vaikkakin lääkitä piti syksystä asti. Kolmen tonnin populaatiosadon pahna on vielä hallittavissa, mutta kun satotason piti olla kahdeksan tonnia, että perusteli silloin satasta lähestyneen hinnan. Polttokieltokin ajoi pois populaatiorukiista, ja lopulta ei tarvinnut edes mitään ruista miettiä, kun olisi pitänyt jotakin myllyn renkisopimuksia tehdä, että olisi kelvannut mihinkään.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Reetta_040812A.jpg)
Reetta 4.8.2012
Tuossa yksi rukiinviljelijä paalautti valtaisat pahnakarhot, silloin on kiva tehdä multaa taas pellosta. Itse en tunne kyseisiä paalaajia, tai rukiin pahnan tarvitsijoita.
-SS-
-
(http://www.viistonninen.com/muut/Reetta_200815B.jpg)
Kuva: Reetta 20.8.2015
(http://www.viistonninen.com/muut/Reetta_120812B.jpg)
Kuva: Reetta 12.8.2012
Kyllä Reetasta tuli luotettavasti satoa, jopa koeasemienkin nollavuotena 2013, ja oli korrensäätöä osaamattomalle sentään koholla maasta, että syötti lauttaa vaan sisään. Anna ja Riihi olivat melkoisen hankalasti laossa aina. Mutta se pahna, se pahna, jossakin vaiheessa vanhuus iski eikä jaksanut pökkiä pahnoja auroista pois.
-SS-
-
Kyllä tuosta hybridistäkin pahnaa tulee reippaasti, kun satotaso menee sinne kahdeksan korville. Eroaa oljestaan melkoisesti tavan rukiista, nuo oljet tuntuvat kuivuvan ja tuleentuvan kun pitää viikon maassa ennen korjuuta, vaikka saisi sadetta. Pöyhintä ja karhoitus. Ongelmana on vaan paalienajo logistiikka kun aurat on samalla pellolla usein kun paalataan
-
...samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03.
Oliko tietoa, oliko torajyvää missä osassa populaatiolohkoa ? Torajyvä nimittäin leviää erilaisten kärvästen välityksellä myös. Eli jos on torajyväinen nurmi vieressä, ainakin reunalla on suurempi torajyväpaine. Toinen on tämä venäläinen tutkimus (Shchekleina, Sheshegova 2022) jossa havaittiin populaatiolajikkeilla olevan torajyväherkkyydessä merkittäviä eroja.
Parikymmentä vuotta meni Annalla, Elvillä, Riihellä, Matadorilla, Reetalla, jopa Amilolla, eikä torajyviä näkynyt viljakasassa eikä tähkissä. Sitten torajyviä joka vuosi, vaikka palstojen viljelyväliä oli vähintään 3 vuotta, Evolot ja SU Allawi, SU Performer, Brandie (joka sisälsi mustanaan torajyvää) antoivat jonkinlaisen aavistuksen, että torajyvä on ehkä ongelma. Hensingin mylly rokotti vain hinnassa, mutta kelpasi kuitenkin. Kunnes sitten ruis ei kelvannut terveenäkään, saati sitten mustapilkullіsena. Oli Reettaakin useimpina vuosina siemenen jatkoa varten, siinä ei ollut niinä hybridivuosina torajyvää. Ja yhdellä palstalla kymmenen (10 !) vuotta populaatioruista peräjälkeen, ilman torajyviä.
-SS-
Toraa oli reunoissa lohkon ympäri ja samoin ruiskutusurissa. Tänä vuonna sateli ennen kukintaa ja kukinnan aikoihin, niin oli otolliset olosuhteet.
-
...samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03.
Oliko tietoa, oliko torajyvää missä osassa populaatiolohkoa ? Torajyvä nimittäin leviää erilaisten kärvästen välityksellä myös. Eli jos on torajyväinen nurmi vieressä, ainakin reunalla on suurempi torajyväpaine. Toinen on tämä venäläinen tutkimus (Shchekleina, Sheshegova 2022) jossa havaittiin populaatiolajikkeilla olevan torajyväherkkyydessä merkittäviä eroja.
Parikymmentä vuotta meni Annalla, Elvillä, Riihellä, Matadorilla, Reetalla, jopa Amilolla, eikä torajyviä näkynyt viljakasassa eikä tähkissä. Sitten torajyviä joka vuosi, vaikka palstojen viljelyväliä oli vähintään 3 vuotta, Evolot ja SU Allawi, SU Performer, Brandie (joka sisälsi mustanaan torajyvää) antoivat jonkinlaisen aavistuksen, että torajyvä on ehkä ongelma. Hensingin mylly rokotti vain hinnassa, mutta kelpasi kuitenkin. Kunnes sitten ruis ei kelvannut terveenäkään, saati sitten mustapilkullіsena. Oli Reettaakin useimpina vuosina siemenen jatkoa varten, siinä ei ollut niinä hybridivuosina torajyvää. Ja yhdellä palstalla kymmenen (10 !) vuotta populaatioruista peräjälkeen, ilman torajyviä.
-SS-
Toraa oli reunoissa lohkon ympäri ja samoin ruiskutusurissa. Tänä vuonna sateli ennen kukintaa ja kukinnan aikoihin, niin oli otolliset olosuhteet.
Agatia ja Granatia on ollut kylvössä K-laaksossa viime vuosina eikä siellä ole ollut torajyvää.
Nyt Savossa olleessa Granaatissa on jonkin verran... oiskohan että täällä kosteampi Järvi-Suomen ilmasto verrattuna Kymen kuivuuteen...
Savossa ruis meni lakoon vaikka typpeä vain 60-65kg/ha ja rikat Broadwaylla, jonka pitäisi lyhentää myös kortta..
Olisi pitänyt ajaa murskalla alas harvahkot päisteet ja pari painannetta juhannuksen jälkeen niin ehkä olisi vähentänyt toran määrää..
-
Torajyvän torjunnassa ehkä tärkeää on jättää päisteet kokonaan kylvämättä. Jossakin ulkomailla on ruiskutusväylät erikseen, koko koneen leveydeltä.
Onhan siinä kasvulohkossa piirtämistä, onnistuneekohan Vipusella ?
Eli ne päisteet ja väylät voisi kylvää jollekin apilalle ja niitellä kesällä, samalla kun niittää pientareet.
-
Torajyvän torjunnassa ehkä tärkeää on jättää päisteet kokonaan kylvämättä. Jossakin ulkomailla on ruiskutusväylät erikseen, koko koneen leveydeltä.
Onhan siinä kasvulohkossa piirtämistä, onnistuneekohan Vipusella ?
Eli ne päisteet ja väylät voisi kylvää jollekin apilalle ja niitellä kesällä, samalla kun niittää pientareet.
-SS-
-
Torajyvän torjunnassa ehkä tärkeää on jättää päisteet kokonaan kylvämättä. Jossakin ulkomailla on ruiskutusväylät erikseen, koko koneen leveydeltä.
Onhan siinä kasvulohkossa piirtämistä, onnistuneekohan Vipusella ?
Eli ne päisteet ja väylät voisi kylvää jollekin apilalle ja niitellä kesällä, samalla kun niittää pientareet.
Been there, done that
https://youtube.com/watch/iW1r0P58E0Q?feature=share
-
Miten vipussa voi yhdistää vaikka 20 ruissiivua, jotka eivät ole toisissaan kiinni. Kun ei ole 70 m puomeja ruiskussa, hyvä jos 12 m.
-SS-
-
Miten vipussa voi yhdistää vaikka 20 ruissiivua, jotka eivät ole toisissaan kiinni. Kun ei ole 70 m puomeja ruiskussa, hyvä jos 12 m.
-SS-
Mulla noi vln- ja viljakaistat on 24m leveitä, eli 2 ruiskun/pneuman leveyttä.. 24m myös sen takia että ajosilppuri jaksaa heittää apilasilpun max. 10-12m päähän, kun mahdollisesti kerran vln aikana kasvusto silppuroidaan viljan sängelle..
Kyllä siellä Vipussa voi tehdä ne kaistat ja kun kerran tekee niin sitten vaan vaihtelee kasvilajeja kaistalta toiselle...
Mutta miten se tehdään niin.... oisko se jo "maksumuurin" takana ;) :P
Liitekuvassa Savon mualta sateliittikuva kaistoista 28.8.
-
...samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03.
Oliko tietoa, oliko torajyvää missä osassa populaatiolohkoa ? Torajyvä nimittäin leviää erilaisten kärvästen välityksellä myös. Eli jos on torajyväinen nurmi vieressä, ainakin reunalla on suurempi torajyväpaine. Toinen on tämä venäläinen tutkimus (Shchekleina, Sheshegova 2022) jossa havaittiin populaatiolajikkeilla olevan torajyväherkkyydessä merkittäviä eroja.
Parikymmentä vuotta meni Annalla, Elvillä, Riihellä, Matadorilla, Reetalla, jopa Amilolla, eikä torajyviä näkynyt viljakasassa eikä tähkissä. Sitten torajyviä joka vuosi, vaikka palstojen viljelyväliä oli vähintään 3 vuotta, Evolot ja SU Allawi, SU Performer, Brandie (joka sisälsi mustanaan torajyvää) antoivat jonkinlaisen aavistuksen, että torajyvä on ehkä ongelma. Hensingin mylly rokotti vain hinnassa, mutta kelpasi kuitenkin. Kunnes sitten ruis ei kelvannut terveenäkään, saati sitten mustapilkullіsena. Oli Reettaakin useimpina vuosina siemenen jatkoa varten, siinä ei ollut niinä hybridivuosina torajyvää. Ja yhdellä palstalla kymmenen (10 !) vuotta populaatioruista peräjälkeen, ilman torajyviä.
-SS-
Toraa oli reunoissa lohkon ympäri ja samoin ruiskutusurissa. Tänä vuonna sateli ennen kukintaa ja kukinnan aikoihin, niin oli otolliset olosuhteet.
Agatia ja Granatia on ollut kylvössä K-laaksossa viime vuosina eikä siellä ole ollut torajyvää.
Nyt Savossa olleessa Granaatissa on jonkin verran... oiskohan että täällä kosteampi Järvi-Suomen ilmasto verrattuna Kymen kuivuuteen...
Savossa ruis meni lakoon vaikka typpeä vain 60-65kg/ha ja rikat Broadwaylla, jonka pitäisi lyhentää myös kortta..
Olisi pitänyt ajaa murskalla alas harvahkot päisteet ja pari painannetta juhannuksen jälkeen niin ehkä olisi vähentänyt toran määrää..
Granaatin esinäyte:
Hehtolitrapaino (kg) 81.5 kg / 100L ;D
Sakoluku 164.0 yks. ???
Torajyvät (%) 0.03 :-[
Ei muutakuin nyppimään torajyviä kuormasta :P
-
Tämä viikko on yllättänyt kaikki sateettomuudellaan ja ennustekin on melko poutainen. Aikamoinen syysvehnänkylvöjen teko tai ainakin valmistelu menossa saviseudulla. Osalla toki poudat menevät vielä puidessa. Hyvin tyypillinen tilanne, ne kylvävät ketkä saavat organisoitua aikaa tähän väliin tai on riittävästi kuskeja käytettävissä. Itellä Bright nyt käsittelyssä Mellilässä mut aika paljon vielä töitä ennenkuin niitä täytyy koneeseen pudotella. Toisena Ceylonia suoraan siilosta. Perusneljännes on tavoite. Kylvöt ajaa vaikka samoilla silmillä kaikki kunhan saa maat siihen kuntoon. 40% kynnön kautta ja 60% kevytmuokaten.
-
Viime vuonna oli kaksi lohkoa Tayoa. Esinäytteissä oli torajyvää 0,03 ja 0,04. Raisio sanoi ei kiitos. Lähetin Fazerille lahteen ja tulos oli 0,00. Torajyvää oli mutta ei osunut näytteeseen. Ainoa vain että rahti oli vähän tyyriimpi. Tuo raja on täysin typerä koska esinäyte ei välttämättä kerro totuutta ja virhe marginaali on liian pieni. Lahteen otetaan ainakin vielä 0,3 rajaan asti mutta sanktio on aika kova kun mennään yli 0,1.
-
Eipä tunnu vielä oikein kukaan ottavan paineita syyskylvöistä. Naapuri kylvää luultavasti viikonlopun aikana ceylonit maahan. Mutta tämä samainen naapuri on monesti kylvänyt jo elokuun puolella, ja aika monesti saanut myös talvituhoisia vehniä aikaan.
-
Viime vuonna oli kaksi lohkoa Tayoa. Esinäytteissä oli torajyvää 0,03 ja 0,04. Raisio sanoi ei kiitos. Lähetin Fazerille lahteen ja tulos oli 0,00. Torajyvää oli mutta ei osunut näytteeseen. Ainoa vain että rahti oli vähän tyyriimpi. Tuo raja on täysin typerä koska esinäyte ei välttämättä kerro totuutta ja virhe marginaali on liian pieni. Lahteen otetaan ainakin vielä 0,3 rajaan asti mutta sanktio on aika kova kun mennään yli 0,1.
Siis kannattaa kertoa yksikkö myös. Yleinen raja on 0,02 % tai 0,2 g/kg (eli sama asia!) Niinkin pieni luku kuin 0,01% tai siis 0,1 g/kg eli 100 mg/kg ei voine olla hylkäyksen este. Hintaa saa tietenkin kauppa alentaa omien laatuvaatimustensa mukaisesti. Hinnoittelu toivottavasti on kirjattu viljelysopimukseen.
Samalla tavalla viljakaupassa tulosten kirjaamisessa vaihtelee DON-luku milligramman (mg) ja mikrogramman (µg) välillä melkoisen satunnaisesti. Jotkut käytännönläheisemmät viljelijät hämmentyvät epätietoisiksi, kun ensimmäisen labran näytteessä DON on 6,5 ja toisessa labrassa 6500, eikä ole mainittu yksikköä. Todennäköisesti ovat saaneet saman tuloksen, toisella on 6,5 mg/kg, toisessa 6500 µg/kg.
-SS-
-
Tämä viikko on yllättänyt kaikki sateettomuudellaan ja ennustekin on melko poutainen. Aikamoinen syysvehnänkylvöjen teko tai ainakin valmistelu menossa saviseudulla. Osalla toki poudat menevät vielä puidessa. Hyvin tyypillinen tilanne, ne kylvävät ketkä saavat organisoitua aikaa tähän väliin tai on riittävästi kuskeja käytettävissä. Itellä Bright nyt käsittelyssä Mellilässä mut aika paljon vielä töitä ennenkuin niitä täytyy koneeseen pudotella. Toisena Ceylonia suoraan siilosta. Perusneljännes on tavoite. Kylvöt ajaa vaikka samoilla silmillä kaikki kunhan saa maat siihen kuntoon. 40% kynnön kautta ja 60% kevytmuokaten.
Mikä vtun poutaviikko, eilinen eli yksi poutapäivä ei ole viikko :P Tänään vain pientä sateen riskiä, mutta eiköhän se realisoidu kun sateet näyttää kiusaavan, huomenna nykyisen ennusteen mukaan poutaa ja sitten taas sateet jatkuu.
Eilen jo aamupäivästä puimaan vaikka kasvusto oli melkoisen märkää, murskeviljaa, onnistui hyvin kun keli oli kuivattava mutta illansuussa itselle pari kuivaajallista ts. reilu 45tn ohraa. Just on se toinen kuivuri tyhjenemässä, yön jauhoi ihan reippailla lämmöillä. Poistumaa erästä 24+tn -> tasan 21tn jäi kuivattuna. Mielellään odottelisi mutta ei anna kelit myöten. Ihan just meni kahtapuolen sateet ohi, ja tuurissa osuuko kohdalle. Tyhjästä muodostui nuo pilvet, juuri etelän puolella mistä tänään virtaukset. Ukkosiakin iltapäiväksi.
Ruisvehnän siementä, ylivuotista, on säkeissä odottamassa mutta mitä noiden kanssa tekee kun ei saa edellisiä puitua. Jossain vaiheessa järkevintä nostaa kädet pystyyn ja katella ens vuonna uudelleen. Toki menee pikkuhiljaa nuo siemenet stokerikelpoisiksi... Ja ruisvehnän markkinakin meni miksi meni.
Syyskylvöisissä muutama etu, vaikka kevätviljoilla saa lähes aina suuremman sadon. Ensimmäisenä että saa muokata pellon, ehkä ajaa pskaakin alle jos saa, kasvusto kerää ravinteita talteen ja keväällä on hyvä alkaa työstämään mustaa peltoa, ei tarvi keväällä kyntää :P
-
Se taitaa olla alueellinen juttu. Ymmärrän kyl ärtymyksen kun kanakeisari paukuttelee henkseleitä huippu keleistä. Jos itsellä ei olisi tulleet puinnit viikonloppuna lähes valmiiksi niin ei paljoa naurattaisi..
Sekin taitaa olla alueelinen juttu jos kevätviljasta saa suuremman sadon kuin kevätviljoista. Laskentapa merkkaa paljon. Lasketaanko aina kaikki kylvetyt syysviljahehtaarit vai vain puidut. Ja sit et kuinka se kylvö tehdään. Onko se niin et yritetään edes vai syyslokakuun vaihteen vesisateessa yritetään keskipakolevittäjällä sählätä johkuun minimimuokattuun kura velliin
-
Tämä viikko on yllättänyt kaikki sateettomuudellaan ja ennustekin on melko poutainen. Aikamoinen syysvehnänkylvöjen teko tai ainakin valmistelu menossa saviseudulla. Osalla toki poudat menevät vielä puidessa. Hyvin tyypillinen tilanne, ne kylvävät ketkä saavat organisoitua aikaa tähän väliin tai on riittävästi kuskeja käytettävissä. Itellä Bright nyt käsittelyssä Mellilässä mut aika paljon vielä töitä ennenkuin niitä täytyy koneeseen pudotella. Toisena Ceylonia suoraan siilosta. Perusneljännes on tavoite. Kylvöt ajaa vaikka samoilla silmillä kaikki kunhan saa maat siihen kuntoon. 40% kynnön kautta ja 60% kevytmuokaten.
Mikä vtun poutaviikko, eilinen eli yksi poutapäivä ei ole viikko :P Tänään vain pientä sateen riskiä, mutta eiköhän se realisoidu kun sateet näyttää kiusaavan, huomenna nykyisen ennusteen mukaan poutaa ja sitten taas sateet jatkuu.
Eilen jo aamupäivästä puimaan vaikka kasvusto oli melkoisen märkää, murskeviljaa, onnistui hyvin kun keli oli kuivattava mutta illansuussa itselle pari kuivaajallista ts. reilu 45tn ohraa. Just on se toinen kuivuri tyhjenemässä, yön jauhoi ihan reippailla lämmöillä. Poistumaa erästä 24+tn -> tasan 21tn jäi kuivattuna. Mielellään odottelisi mutta ei anna kelit myöten. Ihan just meni kahtapuolen sateet ohi, ja tuurissa osuuko kohdalle. Tyhjästä muodostui nuo pilvet, juuri etelän puolella mistä tänään virtaukset. Ukkosiakin iltapäiväksi.
Ruisvehnän siementä, ylivuotista, on säkeissä odottamassa mutta mitä noiden kanssa tekee kun ei saa edellisiä puitua. Jossain vaiheessa järkevintä nostaa kädet pystyyn ja katella ens vuonna uudelleen. Toki menee pikkuhiljaa nuo siemenet stokerikelpoisiksi... Ja ruisvehnän markkinakin meni miksi meni.
Syyskylvöisissä muutama etu, vaikka kevätviljoilla saa lähes aina suuremman sadon. Ensimmäisenä että saa muokata pellon, ehkä ajaa pskaakin alle jos saa, kasvusto kerää ravinteita talteen ja keväällä on hyvä alkaa työstämään mustaa peltoa, ei tarvi keväällä kyntää :P
Onko tänä syksynä ollu normaalia enemmän tunkua hakekuivurille?
-
Hmm, täytyiskö rupee kyntää? Eilen tuli kovia kuuroja, mutta tukkeja kuletin sänkipellon yli eilen, kuivhkoo oli.
Nyt poutaa keskiviikko aamuun, jos tänään kyntäis ti-ke kylväis, täytyis rupee tekee jotian sitten..
-
Eilen 9 aikoihin aloitettiin syysvehnämaiden kynnöt. Nyt on 25 ha kynnettynä. Saa nähdä ehtiikö kuivumaan ennen sadetta.
-
Mukavan tihkusateinen oli tämäkin päivä aina illansuuhun asti. Ei paljon kuivata. Jonkun verran näkyi (syysvehnämaiden?) kyntäjiä pelloilla sysimustaa siivua kääntämässä. Kyllä lienee maailman kahdeksas ihme, jos näin kapeassa aikaikkunassa kuivuu kylvökuntoon, kun jo keskiviikoksi ennustaa seuraavaa kunnon sadetta.
Liekö kuunvaihteeseen tulossa vielä kylvösäätä?
-
Kyllä se pintaankylvöksi menee, syyskuun loppuun. Näillä näkymin sataa 23. päivä asti, ja siitä ylikin. Muokattu voi vettyä ihan läpimäräksi kunnolla, kyntö sujuu tihkullakin. Ja jos syyskuun loppuun on tulossa kuivahkoa keliä, sitten vaan tasaus ja levitys.
Toisaalta, syysvehniä on maailma täynnä ensi syksynä.
-SS-
-
Jos tulee pisempi vesikeli, niin miksei tässä kyntelisi aikansa kuluksi mustaa. Kokeilee sitten sitä viskalevitystä. Pitää varmaan hakea hieman tekniikkaa avuksi, että urituksen saa toimimaan. Kävin pikaisesti kasitonnarien touhua katsomassa, eikä sitä mustaa nyt kovin ihmeellisiä määriä ole sielläkään. Pari urhoollista puimamiestä oli liikenteessä, vaikka vieressä asvaltti likimain märkä. Väitän, että ei kovin suuria syysvilja-aloja ole odotettavissa, jos keli ei selkene. Syysviljan kylvöön on nyrkkisääntö, että sitä on pistettävä maahan heti, kun oma aikataulu sen suinkin sallii. Mitään päivämääriä, lämpötiloja, kahukärväsiä ym. ei näin syvällä sisämaassa kannata noteerata. Muuten homma jää yksinkertaisesti tekemättä, niin karua tämä on.
-
Syysvehnällä en rupea ennakoimaan enää kovin innokkaasti. Eviralla lopulta tunnistettuna kun selittämättömät kesätuhot erinomaisissa olosuhteissa aikaisin kylvettyyn syysvehnään jatkuivat vuodesta toiseen, niin kylvöajan siirtäminen kuukaudella eteen päin poisti sen taudin aika hyvin. Ja oraat tuuheat ja hyvin kasvavat, mutta kun pitäisi tulla tähkälle kuihtuu ja muuttuu punertavaksi ja kulottuu kuin pienen glyfoannoksen kiduttamana.
Avainsana on WDV. Olen nähnyt noita kellastuvia syysvehnäpeltoja täällä etelässä viime vuosina, kannattaa syysvehnäkulttuurissa ottaa sekin vakavasti. Tartunta tapahtuu kahukärpästä myöhemmässä kasvuvaiheessa.
Kun viivästyttää kylvöjä, voi torjua kaksi kärvästä yhdellä iskulla.
Jos kelejä ei myöhemmin syksyllä ole, sitten ei ole. Niin yksinkertaista se on.
-SS-
-
Jos kelejä ei myöhemmin syksyllä ole, sitten ei ole. Niin yksinkertaista se on.
-SS-
Hyvin tiivistetty yksinkertainen asia. Monet menevät kierroksille syyskylvöistä - eikö keväällä voi myös kylvää viljaa?
Nyt olisi muuten luultavasti ensi vuoden vehnäsadon kannalta optimaalisin kylvöajankohta. Kylvöikkuna jäänee kuitenkin harmittavasti hieman liian kapeaksi, eikä ehdi maa kuivumaan äestyskuntoon. No, eipähän jää oraita talven vesilätäköihin kitumaan.
-
Kyllä se pintaankylvöksi menee, syyskuun loppuun. Näillä näkymin sataa 23. päivä asti, ja siitä ylikin. Muokattu voi vettyä ihan läpimäräksi kunnolla, kyntö sujuu tihkullakin. Ja jos syyskuun loppuun on tulossa kuivahkoa keliä, sitten vaan tasaus ja levitys.
Toisaalta, syysvehniä on maailma täynnä ensi syksynä.
-SS-
Kuinka epätasainen lopputulos on jos huiskii jyvät suoraan kynnökselle? Ja vaakatasojyrsimellä kevyt peitto, tallaus ja saven vaivaaminen minimaalisin?
-
Hiuskalla meinaan kokeilla tänään kynnettyyn, hankmo visiin joka toimis puoli raassa nytten, kuivus sen mikä kuivuu kun levittäis ne siemenet, Vois sitten ehkä s piikki kulkee?
Toinen pelto, glyfotettu retikka, puhdas kuohea pohja, mutta ne varret kovia pajukkoa, mahtaako ne nyt haitata mukkamista, ede sen yhden kerran? Hankmo kyllä, mutta kun ss kokeillut ne jyvät saatta hautautua. varppa jyrä äes?
-
Kuinka epätasainen lopputulos on jos huiskii jyvät suoraan kynnökselle? Ja vaakatasojyrsimellä kevyt peitto, tallaus ja saven vaivaaminen minimaalisin?
Jos jyvät saa tasaisesti levitytyksi, on lopputulos tasainen. Vaakatasojyrsin on mielestäni huono vaihtoehto, se ei toimi kosteassa syksyssä niin hyvin kuin luulisi. Olen jopa saanut hyvän rukiinoraan ajamalla normaaliteräisellä Muko kultivaattorilla syvältä, se ei peitä jyviä niin paljon kuin luulisi. Mutta pehmeä maapohja ei liety sateissa.
Oma lapiorullaäes tekee hieman karhetta keskelle, vaikka koettaa säätää teräkulmia, eikä kovin kosteana voi rullailla, alkaa tarttua tukkiin. Kynnöksen multauksessa tavallinen harvapiikkinen joustopiikkiäes on paras. Varpajyriäkään ei tarvita, jälkiäes ehkä on parempi.
-SS-
-
Laskiskelin, ois 300m sivuinen pelto, X kympin levitys leveys niin komas osa ha, noin. Skagen varmaan jotan päälle 80hl painko? 250kgha jaettuna 3 eli jotain 75kg ja se ois vajaa sata Litraa, vaikutta suht vähän niinkin pitkälle matkalle, mutta supiloonhan sais pidemän matkan kuitenkin kun normi lannoiteen levitys kun päälle 400kgha
Se retikka kullyt pysty metsä, on siellä metsän laidalla joku fiskars s piikiäes villa mitään, se vois ehkä toimii siihen suoraan yhdellä kerralla tukkeutumatta saada sekoitettua pintaan levitetyt. katotaan.
-
Laskiskelin, ois 300m sivuinen pelto, X kympin levitys leveys niin komas osa ha, noin. Skagen varmaan jotan päälle 80hl painko? 250kgha jaettuna 3 eli jotain 75kg ja se ois vajaa sata Litraa, vaikutta suht vähän niinkin pitkälle matkalle, mutta supiloonhan sais pidemän matkan kuitenkin kun normi lannoiteen levitys kun päälle 400kgha
Se retikka kullyt pysty metsä, on siellä metsän laidalla joku fiskars s piikiäes villa mitään, se vois ehkä toimii siihen suoraan yhdellä kerralla tukkeutumatta saada sekoitettua pintaan levitetyt. katotaan.
Skagen nyt tarvitsee kylvömääräksi noin 400 kg/ha, rivikylvökoneellakin
-SS-
-
Laskiskelin, ois 300m sivuinen pelto, X kympin levitys leveys niin komas osa ha, noin. Skagen varmaan jotan päälle 80hl painko? 250kgha jaettuna 3 eli jotain 75kg ja se ois vajaa sata Litraa, vaikutta suht vähän niinkin pitkälle matkalle, mutta supiloonhan sais pidemän matkan kuitenkin kun normi lannoiteen levitys kun päälle 400kgha
Se retikka kullyt pysty metsä, on siellä metsän laidalla joku fiskars s piikiäes villa mitään, se vois ehkä toimii siihen suoraan yhdellä kerralla tukkeutumatta saada sekoitettua pintaan levitetyt. katotaan.
Skagen nyt tarvitsee kylvömääräksi noin 400 kg/ha, rivikylvökoneellakin
-SS-
Ehkä jos itävyys 60%.
-
Tulin töistä ja ästin 5 ha kynnöksiä kuivaamaan. Kävin puimassa ja sain vielä pimeessä viimeisteltyä syysvehnän maahan. Mulla on koko ajan sellainen tunne että 8,000kg tulee ja hinta on 2027 400€ tonni kun muut ei kylvä tosissaan 8)
-
Tulin töistä ja ästin 5 ha kynnöksiä kuivaamaan. Kävin puimassa ja sain vielä pimeessä viimeisteltyä syysvehnän maahan. Mulla on koko ajan sellainen tunne että 8,000kg tulee ja hinta on 2027 400€ tonni kun muut ei kylvä tosissaan 8)
Tässä on juuri sitä oikeaa tekemisen meininkiä. Voittajaluonne paistaa jo kauaksi. 8)
-
Tulin töistä ja ästin 5 ha kynnöksiä kuivaamaan. Kävin puimassa ja sain vielä pimeessä viimeisteltyä syysvehnän maahan. Mulla on koko ajan sellainen tunne että 8,000kg tulee ja hinta on 2027 400€ tonni kun muut ei kylvä tosissaan 8)
Tässä on juuri sitä oikeaa tekemisen meininkiä. Voittajaluonne paistaa jo kauaksi. 8)
Juu. Ja erityisesti noita kahta ensimmäistä sanaa kannattaa miettiä ja painottaa.
-
Tulin töistä ja ästin 5 ha kynnöksiä kuivaamaan. Kävin puimassa ja sain vielä pimeessä viimeisteltyä syysvehnän maahan. Mulla on koko ajan sellainen tunne että 8,000kg tulee ja hinta on 2027 400€ tonni kun muut ei kylvä tosissaan 8)
Kunnon tekemisen meininki. Isoot vehkeet tai sitten aamupäivästä livahdit ja kaikki edellämainitut oli kiinni lähtövalmiina tankattuna
Ite viskalla turasin menee, samalla traktorilla se hankmo 90 perään, se meni noista retikan tangoista sopivasti tukkoon, sileen että rajoitti syvyyden, mutta yhdellä kerralla, toisella se meni ihan täysin tukkoon, lakkas pyörimästä, siis puoli peltoo oli kynnetty kun ees taas ajoi, niin kynnetyssä savessa se hieman purkaantui, sitten retiisistä hieman tukkoon taas. On muuten ihme fiilis, kylvetty mutta ei tarvii siivota kyvökonetta, pestä jne, se huiska tyhjäks ja latoon, se hankmo, voi sen kai prässillä voidella, tai keväällä.
-
Ensi viikolla, noin keskiviikon kohdalla on syysvehnän suorakylvöpäivä. Ehtii vetää glyfosaatin alkuviikosta pohjalle ja hieman imeytymisaikaa ennenkuin menee mylläämään. Kyllä tämä minun makuuni menee myöhäiseksi, mutta sää on sellainen kuin se on. Ei ole isot riskit. Jyvää siilosta tankkiin ja menoksi. Onnistuu, jos onnistuu.
-
Ensi viikolla, noin keskiviikon kohdalla on syysvehnän suorakylvöpäivä. Ehtii vetää glyfosaatin alkuviikosta pohjalle ja hieman imeytymisaikaa ennenkuin menee mylläämään. Kyllä tämä minun makuuni menee myöhäiseksi, mutta sää on sellainen kuin se on. Ei ole isot riskit. Jyvää siilosta tankkiin ja menoksi. Onnistuu, jos onnistuu.
Aika kuivaa on teillä päin, jos vielä pystyy sängelle suorakylvämään.
-
Maaperä on kuivaa edelleen. Kyllä niitä aitosuorakylvökoneen haravoimia raidallisia sänkimaita taas ilmestynee aukeille. Jokainen viljelijäsukupolvi pääsee testaamaan suorakylvön soveltuvuutta syysviljoille.
-SS-
-
Kyllä se pintaankylvöksi menee, syyskuun loppuun. Näillä näkymin sataa 23. päivä asti, ja siitä ylikin. Muokattu voi vettyä ihan läpimäräksi kunnolla, kyntö sujuu tihkullakin. Ja jos syyskuun loppuun on tulossa kuivahkoa keliä, sitten vaan tasaus ja levitys.
Toisaalta, syysvehniä on maailma täynnä ensi syksynä.
-SS-
Kuinka epätasainen lopputulos on jos huiskii jyvät suoraan kynnökselle? Ja vaakatasojyrsimellä kevyt peitto, tallaus ja saven vaivaaminen minimaalisin?
Oma vähäinen syysviljakokemus täältä pehmeiden maiden alueelta: parhaiten toimi (kiekkovannaskoneella) suoraan kynnökseen kylvö, ainakin sateisena syksynä. Äestely heikensi talvehtimista.
-
No ei kyllä onnistu suoraan kynnön päälle kylvö mulla. Oli niin kiire Forssan suuntaan naisiin että kyntönopeus saattoi kasvaa liian suureksi. Toki pääsin sen jo äestämään nätiksi mutta aina tulee lisää vettä päälle.
-
Oma vähäinen syysviljakokemus täältä pehmeiden maiden alueelta: parhaiten toimi (kiekkovannaskoneella) suoraan kynnökseen kylvö, ainakin sateisena syksynä. Äestely heikensi talvehtimista.
Varmasti näin, kun kyntö 8–10 km:n tuntinopeudella jättää jäljen jo parempaan kuntoon kuin täällä kahden äestyksen jälkeen.
-
Pehmeällä maalla suoraan kynnökseen ja jalasten päällä kulkevalla kevyellä joustopiikkiäkeellä kovaa yli. Jäljestä tulee viilujen mukaisesti rivejä, koska jyvät putoavat viilujen väliin. Esiäestys tasoittaa orastumista, mutta vaatii kaksi äestyskertaa. Tasausäkeellä menee se ensimmäinen kerta nopeammin.
Jos aika tekee tiukkaa ja säät alkavat kiusata, äestän jälleen suoraan sänkeen ripotellut siemenet lapiorullaäkeellä multaan. Akselikulmilla pitää kokeilla estää karheen syntymistä keskelle. Toki kynnän myös, vihreä oras kelvannee kasvipeitteiseksi, on sitten keväällä jo kynnettyä ja tasattua maata odottelemassa, vaikka ei onnistuisi ihan nappiin.
Ceylonissa oli kovin tiukka itämislepo, kaksi viikkoa kesti itävyyskoe tulla oraalle, siltikin vain noin 80% iti. Kaksi vuotta vanha siemen itää vuorokaudessa, äsken kurkin talouspapereiden väliin.
-SS-
-
No ei kyllä onnistu suoraan kynnön päälle kylvö mulla. Oli niin kiire Forssan suuntaan naisiin että kyntönopeus saattoi kasvaa liian suureksi. Toki pääsin sen jo äestämään nätiksi mutta aina tulee lisää vettä päälle.
No toivottavasti ne myöhäisemmän yön kynnöt onnistuivat sitten paremmin, ettei tarvinnut siinä hommassa hosua. Ja äestämäänhän noita ei parane mennä ennen kuin kylvinkone on jo päisteessä varttumassa, koska sateen jälkeen ei äestys sitten enää ennen seuraavaa kevättä kuivukaan.
-
Kävin viime viikolla ajamassa lautasella kohtuullisen syvään jonkun 12ha. Jos kuivuu huomenna niin ajan viimeistään keskiviikkona joko kertaäestyksen jälkeen tai suoraan Ceylonia. Apulantoja ei ole kuulunut vaikka viime viikolla piti tulla, onpahan nopeempi kylvö kun saa kääntää välisenän kumoon. Yleensä on jotain pussinpohjia ollut mutta nyt ei ole yhtään kun tuli hieman nihkeästi ostettua viime vuonnakin noita lannoitteita.
Hauska nähdä mitä tuosta kasvaa ja riittääkö ohranpahnamaassa virtaa vaikka olen kyllä joka syksy laittanut vähemmän ja vähemmän lannoitetta ja en ole huomannut kasvussa mitään eroa.
-
Yllä oleva kirjoitus kertoo hyvin ettei maatsloudessa ole vielä mitään kriisiä kun on syyskuun lopun kylvöille varaa tuhlata lannoitteita.. ::)
Kylvä huoletta ilman lantaa. Jos keväällä henkissä niin laitat sit ne säästyneet lannat sinne peltoon. Muistat tietysti tehdä kirjanpidon niin et olet käyttänyt ne jo syksyllä.. ;D
-
Yllä oleva kirjoitus kertoo hyvin ettei maatsloudessa ole vielä mitään kriisiä kun on syyskuun lopun kylvöille varaa tuhlata lannoitteita.. ::)
Kylvä huoletta ilman lantaa. Jos keväällä henkissä niin laitat sit ne säästyneet lannat sinne peltoon. Muistat tietysti tehdä kirjanpidon niin et olet käyttänyt ne jo syksyllä.. ;D
En muistaakseni ole yhtenäkään syksynä ennen 20 päivää päässyt kylvämään ja tuo Ceyloni tuntuu kasvavan ihan hyvin.
Lautaskokeilun takia lienee ihan fiksuakin jättää nuo apulannat pois jos sattuu oikein märkä syksy, vaikka tuo lohko onkin rinnettä melkein kokonaan.
Jos tuosta saisi 6 tonnia rehuvehnää niin olis ihan hyvä. Ei taida perse kestää leipälaatuiseksi tuota lannoittaa. Koitin toissa vuonna -SS-:n metodia eli keväällä ekana kaikki ylijääneet syyslannoitteet ja korrenkasvulle maks puolet typpeä ja tähkänkehitykseen kaikki loput ja ihme ja kumma, 12,5% valkuainen tuli, joskin kokonaistyppimäärä olis saanut olla parikymmentä prosenttia isompi.
Millä sitten vihertää nuo loput hehtaarit jää vielä arvoitukseksi.
-
Taisi tämän iltapäivän 10 mm:n sadekuuro noitten entisten päälle taputella kakun, että jää kylvöt keväälle. No, mikäs siinä: keväällä kylvökeli tulee aina.
Mitä tulee tuollaiseen kituutuslannoituskulttuuriin, niin kaipa sitä voi korkean typen ja matalan vehnän hinnan aikana soveltaa. Mutta kiloja tuottaakseen syysvehnä tarvitsee paljon typpeä keväällä ja vähän vähemmän kesällä, silloin nostetaan sitten sitä valkuaista.
-
Taisi tämän iltapäivän 10 mm:n sadekuuro noitten entisten päälle taputella kakun, että jää kylvöt keväälle. No, mikäs siinä: keväällä kylvökeli tulee aina.
Mitä tulee tuollaiseen kituutuslannoituskulttuuriin, niin kaipa sitä voi korkean typen ja matalan vehnän hinnan aikana soveltaa. Mutta kiloja tuottaakseen syysvehnä tarvitsee paljon typpeä keväällä ja vähän vähemmän kesällä, silloin nostetaan sitten sitä valkuaista.
Lämmintä oli ja kolisteli ukkonenkin. Meinasin lähteä jo pellolle, enpä sitten lähtenytkään. Sade tekee hyvää maaperälle ja kaivoille. Salonjoen vedenpinta on vuodenaikaan nähden erittäin matalalla.
-SS-
-
Uskelanjoki😉
-
Taisi tämän iltapäivän 10 mm:n sadekuuro noitten entisten päälle taputella kakun, että jää kylvöt keväälle. No, mikäs siinä: keväällä kylvökeli tulee aina.
Mitä tulee tuollaiseen kituutuslannoituskulttuuriin, niin kaipa sitä voi korkean typen ja matalan vehnän hinnan aikana soveltaa. Mutta kiloja tuottaakseen syysvehnä tarvitsee paljon typpeä keväällä ja vähän vähemmän kesällä, silloin nostetaan sitten sitä valkuaista.
Lämmintä oli ja kolisteli ukkonenkin. Meinasin lähteä jo pellolle, enpä sitten lähtenytkään. Sade tekee hyvää maaperälle ja kaivoille. Salonjoen vedenpinta on vuodenaikaan nähden erittäin matalalla.
-SS-
Aurajoen pinnan taso sen sijaan alkaa kuukausien jälkeen asettua normaaliin. Mitäpä olisit pellolla tehnyt?
-
Nää päivittäiset sateet ja rajut kuurot rupee tekee pinnan liejuiseksi ja pikku hiljaa myös siellä pohjassa. Jos meno nyt tälleen jatkuu tän viikon, niin syysviljat jo kylvetty...
-
Kalajoki on kolmannen kerran reilun kuukauden aikana alavilla mailla.
-
Mitäpä olisit pellolla tehnyt?
Ajattelin kevyellä kultivaattorilla laittaa pari palstaa mullokselle ja sitten puhaltumisen jälkeen levittää Ceylonia pintaan ja äestää sekaisin. Roundup tehosi vasta noin kahden viikon päästä käsittelystä, ajattelin, että jos syvämuokkaa kesken tehoaineen leviämisen kasviin, jää teho vaillinaiseksi.
Ehkä levitän sängelle ja äestän sisään. Heikoin vaihtoehto.
-SS-
-
Uskelanjoki😉
Sitä kohtaa, missä Uskelanjoki muuttuisi Salonjoeksi, ei ole määritelty. Torilla useimmat mainitsevat jokea Salonjoeksi, eli voisiko Salonjoki alkaa riippusillan kohdalla ?
https://www.ts.fi/a/1073977716
-SS-
-
Ikävä kyllä glyfosaatti vaikuttaa syksyllä vaivalloisen hitaasti. Nytkin viikko ruiskutuksesta, ei vielä juuri mitään. Kyllä puheet muutaman vuorokauden muokkauskarenssista ovat täyttä hölynpölyä. 3–4 viikkoa kun odottaa, voi jonkunnäköisen vasteen käsittelylle saada.
Joko kylmis luopui suorakylvöaikeista? Eilisten sateitten jälkeen ilmestyivät ensimmäiset lammikot sänkipelloille, mutta voihan se olla, että sateet ovat kiertäneet sen kolkan?
-
Ikävä kyllä glyfosaatti vaikuttaa syksyllä vaivalloisen hitaasti. Nytkin viikko ruiskutuksesta, ei vielä juuri mitään. Kyllä puheet muutaman vuorokauden muokkauskarenssista ovat täyttä hölynpölyä. 3–4 viikkoa kun odottaa, voi jonkunnäköisen vasteen käsittelylle saada.
Joko kylmis luopui suorakylvöaikeista? Eilisten sateitten jälkeen ilmestyivät ensimmäiset lammikot sänkipelloille, mutta voihan se olla, että sateet ovat kiertäneet sen kolkan?
Piti olla neljän päivän pouta. Eilen ajoin glyfosaattia ja lopetin illalla kuuden aikaan, kun tuli sadekuuro. Tänään oli hyvä pouta ja glyfosaatin levitys jatkui, mutta huomenna on jo vesikuuroja ennusteessa. Aika helkkarin märkiä oli pellot ruiskutuksiinkin, mutta kovasti motivoi menneen kevään pakkaset ja kovat tuulet. Ei ollut mitään järkevää ruiskutuskeliä, joten nyt ei epäröity vaan 30ha ajettiin ihan kohtuullisissa olosuhteissa. Kollega kynteli jo aiemmin ja kerkis viime viikolla äestellä pellon valmiiksi, mutta aika mustalta se näytti tämänkin päivän. Ehkä huomenna tulee viskan kanssa paikalle. Nythän on lämmin talvikin jo peruttu ja ennustetaan aikaista talvea, joka tekee oraiden kehittymisen vaikeaksi.
En tiedä sitten. Kyllä tämän ilmansuunnan touhut on nyt kautta linjan aika vaikean näköistä. Tästä pahempaa ei ole ollut kuin 2017.
Sinänsä huomisen sadekuurot ei kovin paljoa haittaa, koska pitäisi mennä Hankkijan avainasiakastilaisuuteen. Katsellaan vähän uusia koneita ja syödään hyvin. Ilmeisen kiva tilaisuus tulossa.
-
Nyt on ceylonit piilotettu herran haltuun. Olisi kyllä saanut vielä pari päivää olla kuivaa mutta ei tuo rapidi tuonne uponnut. Joutuisaa puuhaa kun sai väliseinän kaataa nurin, ruuvata apulantavantaat ylemmäksi ja lasketella melkein 3ha yhdeltä istumalta.
Sitten kun huomisen sadejakso on ohi niin glyfosaattihoito jatkuu... jos ei upota. Tässä kohtaa pitäisi kyllä ottaa menolippu Malagaan...
-
Ikävä kyllä glyfosaatti vaikuttaa syksyllä vaivalloisen hitaasti. Nytkin viikko ruiskutuksesta, ei vielä juuri mitään. Kyllä puheet muutaman vuorokauden muokkauskarenssista ovat täyttä hölynpölyä. 3–4 viikkoa kun odottaa, voi jonkunnäköisen vasteen käsittelylle saada.
Näin se menee, koitin maanantaina ajella ne mitä olisi tarkoitus vielä päästä muokkaamaan. Näkee niitä välillä kun ajetaan pari päivää puinnin jälkeen glyfo ja siitä parin päivän päästä kynnetään syysviljalle. Yhtä hyvän tehon saa kun kantaa ne glyfosaattikannut jäteasemalle.
-
Täällä vissiin heinä yrittää vielä poutasemmalla kasvaa,powermax on tehonnut poikkeuksellisen hyvin.
-
Ajoin osalle matenot ja lohkolle jossa ohra puskee läpi kokeiluna broadwaytä. Viimeks sain sillä vähä ohralta puhtia pois.
Nyt kun piikkisato on 11,6tn niin vieläkö 6tn on ihan hyvä sato? On se kumminki yli puolet mitä vois saada jos osaa.
-
Viikossa ei ole tapahtunu paljon mitään, nipin napin heränny eloon
-
Ajoin osalle matenot ja lohkolle jossa ohra puskee läpi kokeiluna broadwaytä. Viimeks sain sillä vähä ohralta puhtia pois.
Nyt kun piikkisato on 11,6tn niin vieläkö 6tn on ihan hyvä sato? On se kumminki yli puolet mitä vois saada jos osaa.
Mielenkiintoista... Ettei vaan olisi broadway vehnälle liian raju ennen talvea?
Ja niin.. Kehtaatko sanoa, mikä on oma piikkisato syysvehnällä?
-
Kyntäjät huomio huomio.
Uusi Suomen Ennätys syysvehnässä on tehty. Samuel Jussila voitti KM satokisan yli 11 000 kg/ha tuloksella.
Ja SUORAKYLVÖLLÄ KUMINAN SÄNKEEN.
HUOMIO HUOMIO SUORAKYLVÖLLÄ.
-
Harvalla meistä on tietoa ja taitoa kuin tuolla miehellä, niitä voi toki hankkia. Tarkemmin hänen tilaansa tuntematta voisin sanoa että peltojen maalaji on erittäin hyvä ja kasvukunto vielä parempi
-
Kumina- ja öljykasvi- sekä hernepelto esikasvina vastaa maan muokkausta. Ravinteita myös kertyy maahan.
-SS-
-
Kyllä sitä täälläkin varmaan jokainen suorakylvöllä tekisi sen ykstoistatonnarin, jos se yksin sillä selittyisi. Jostakin syystä kuitenkin tuntuu, että nuo eturiviläiset vannovat kynnön nimeen edelleen ja me kuolevaiset pikkutilalliset tehdään perässä.
-
Sateellakin voi nähtävästi kylvää. Jyvää peltoon paksu kerros ja kevytmuokkarilla päältä. Ensi viikolla voisi olla vielä lisää kylvöikkunaa, nyt on helpompi iskeä kun on paripyörät, äkeet ja levitin valmiina, siemenet itävyyskoestettu, levittimen kiertokoe kalibroitu ja siilosta pakattu suursäkkeihin, jotta täyttö käy nopeasti.
Kertakevytmuokkaus käy kasvipeitteisyydeksi, käy niin tai näin. Niin ehdollisuuden kasvipeitettä kertyy samalla.
-SS-
-
Mä väitän et reilusta 11t sadosta niin valtaosa selittyy maalajista ja pellon kasvukunnosta. Mä voin luovuttaa täältä omilta mailta testilohkon niin saa tulla yrittää. Väitän ettei irtoa. ;D
Eli maalaji, kasvukunto, maalaji, kasvukunto. Kasvukuntoa voit parantaa mut maalajia et pysty vaihtamaan.. :-\
-
Eikös tämä Jussila joskus esitellyt jossain lehdessä säätösalaojiaan...
-
Edelleen syyskylvöisissä on onnistumisharha ehkä merkittävimmin mukana. Syysrapsi on esimerkki: onnistunut syysrapsi voi tuottaa kuudenkin tonnin hehtaarisadon. Se jää mieleen, eikä yhtä onnistumista kohden kahden vuoden talvituhoutuneita kasvustoja muistella ollenkaan.
Varsinkin uudet syysvehnälajikkeet pääsevät median hehkuttamiksi, kuten uusi Bright. Uutta kohulajiketta, Brightia, nähtävästi oli lähiseudulla, ja sille oli varmasti tehty oppikirjan mukaan toimenpiteet. Silti kuulumisia vaihdellessa selvisi, että kevään olosuhteet kohtelivat Brightia yhtä karusti kuin meikäläisen pintaan kylvettyä Ceylonia.
Lumettoman rannikkoalueen ja sisämaan pakkasten sekoittumisalueella esimerkiksi Aspektin satotaso rinnakkaisviljelyssä verrattuna Ceyloniin on 50% - 20% !
-SS-
-
kuinka mahtaa käytä kasvustojen kun kasvukausi kait jatkuu tuonne marraskuun loppuun, ainakin meteorolokien mukaan.. ja sit jos talvi lyhyt mutta kevät kuiva ja kylymä tuulineen.. aurinkoisena..
-
kuinka mahtaa käytä kasvustojen kun kasvukausi kait jatkuu tuonne marraskuun loppuun, ainakin meteorolokien mukaan.. ja sit jos talvi lyhyt mutta kevät kuiva ja kylymä tuulineen.. aurinkoisena..
Jos sirkat sirittävät iltaisin, perhoset lentelevät pihan astereissa, kimalaiset möngertävät viimeisissä kukissa, lentävät viirukaskaatkin lämpimänä syksypäivänä sinne oraille. Pitäisi saada semmoinen 5 asteen yöpakkanen muutaman kerran.
Yölämpötilojen lasku on lopettanut kahukärvästen lennon kyllä.
-SS-
-
Kyntäjät huomio huomio.
Uusi Suomen Ennätys syysvehnässä on tehty. Samuel Jussila voitti KM satokisan yli 11 000 kg/ha tuloksella.
Ja SUORAKYLVÖLLÄ KUMINAN SÄNKEEN.
HUOMIO HUOMIO SUORAKYLVÖLLÄ.
Olisi ehkä kannattanut lukea juttu loppuun asti. Jussilan kisalohkon maalajiksi kerrotaan runsasmultainen hiue, huomio, runsasmultainen hiue. Suorakylvöstä kerrotaan: "Samuel Jussilan pellot eivät ole nähneet kyntöauraa kahteenkymmeneen vuoteen, ja voittolohko oli suorakylvetty. Esikasvina ollut kumina toimi biologisena jankkurina. Sen paalujuuri menee puolen metrin syvyyteen ja hiusjuuret vielä paljon syvemmälle." Niin, meneväthän ne jankkurikäsitellyssä hiuemaassa, savimaalla ei ehkä ihan.
Mutta suorakylvö, se on eittämättä oikotie onneen ja takuu kymppikerhoon pääsystä. Nyt kun lähdet tätä hanakasti toteuttamaan itse, niin muista, että ne pellolle ilmaantuvat lätäköt eivät ole huolestumisen paikka.
-
Harvalla meistä on tietoa ja taitoa kuin tuolla miehellä, niitä voi toki hankkia. Tarkemmin hänen tilaansa tuntematta voisin sanoa että peltojen maalaji on erittäin hyvä ja kasvukunto vielä parempi
Isossa kuvassa on kyllä pitäjän parhaimpiin kuuluvia viljelysmaita sillä seudulla.
-
Ajoin osalle matenot ja lohkolle jossa ohra puskee läpi kokeiluna broadwaytä. Viimeks sain sillä vähä ohralta puhtia pois.
Nyt kun piikkisato on 11,6tn niin vieläkö 6tn on ihan hyvä sato? On se kumminki yli puolet mitä vois saada jos osaa.
Mielenkiintoista... Ettei vaan olisi broadway vehnälle liian raju ennen talvea?
Ja niin.. Kehtaatko sanoa, mikä on oma piikkisato syysvehnällä?
Olet oikeassa vehnä oli vasta 1-2 lehtiasteella. Mut tosiaan olen tehnyt ennenkin, ehkä vähän myöhemmin.
Kehtaan sanoa. Se on 2021 vuoden 8150kg 88ha alalta keskisatona. Et varmaan yli 9tn hehtaari olis ollu helppo löytää mut kymppi olis ollu piukassa. Kisassa Rouhiaisen 10,1tn 13ha alalta keskisatona on hatunnosto.
Syysvehnän satokisassa oon ollut kolmas mut aikaa on yli 20 vuotta, lajikkeena Urho, kilpailjoita yli puolet vähemmän ja sato alkoi seiskalla. Edelleen pidän Laaksosen Timon Kosack kymppitonnaria vuodelta 2001 semmosena säväyttävimpänä.
-
Henkilökohtaisesti pidän tämänvuotista luomun voittosatoa ehkä vaikuttavimpana suorituksena.
-
Yölämpötilojen lasku on lopettanut kahukärvästen lennon kyllä.
Kyllä ne muuten lensi vielä alkuviikosta. sitä en tiedä että muniiko ne, taitaa keskilämpötila jäädä kumminkin sinne alle 10 asteeseen.
-
Henkilökohtaisesti pidän tämänvuotista luomun voittosatoa ehkä vaikuttavimpana suorituksena.
On kova suoritus juu. Ravinteiden käytön osalta luomu ja tavis on kyllä lähentynyt huomattavasti. Kauaksi on tultu siitä peltojen lataamisesta apilanurmella ja rikkakasvien kurittamisesta avokesannolla… Kyllä tuolla panostuksella pitää satoa saadakin.
Hyvä maat tuolla luomuvoittajallakin on. Ei ole hiesua eikä savea
-
Satokilpailu kertoo lähinnä syysvehnän potentiaalista, jos sille pystytään osoittamaan hyvä kasvualusta. Olosuhteet pitäisi myös olla otolliset. Oma ennätys on noin 7800kg Skagenista ja aikaa yli 10 vuotta sitten. Sen jälkeen on pyöritty jossain 5,5-6t paikkeilla. Tuolta ennätyslohkoltakaan ei ole enää onnistuttu louhimaan vastaavaa satoa. En toistaiseksi usko, että lajike olisi se avaintekijä menestykseen. On sillä merkitystä, mutta voin taata, että omissa maissa Bright olisi helposti 4-5 tonnin lajike, kun kaikki ei mene putkeen ja asiathan ei mene useinkaan putkeen. Toisaalta Turanus voisi olla oikeasti omille maille sopiva ratkaisu, koska tänne tarvittaisiin nimenomaan surkeissa olosuhteissa pärjäävä syysvehnä.
-
Tämä meidän julkkis, vihtiläinen syysviljan viljelijä, osaa myös hoivata satokisalohkoja, mutta hyvin mahdollista on, että lohkon rajat ja ojat sisältävä keskisato, esimerkiksi 1000 ha:n alalta, jää alle huippujen, melkoisestikin.
Satokisatuloksia ei ole välttämättä mielekästä pitää luotettavina, koska esimerkiksi kohtuu valkuaispitoisella vehnällä tuollainen 11,5 tonnin sato sisältää jyvissä 190 kgN, kokonaistyppi juurissa, oljissa ja sadossa 271 kgN. Eli kisalohkot pitäisi sinetöidä ja viralliset valvojat olla valvomassa viljelytoimenpiteitä. Urheilukisoissa esimerkiksi on olemassa mittausten kalibrointi ja säännöt lisäravinteiden käytöstä.
-SS-
-
Mun 4. - 5. 9. kylvetty Turanus on nyt kuin nurmikkoa, jos se selviää talven yli, siitä tulee ainaski "miljoona kiloa" satoa.
-
Turanus on viljelijäkokemusten mukaisesti paras talvehtija, että siinä suhteessa voi olla toiveikas. Mutta niin kuin joku jossakin mainitsi, syysviljoja voi kehua vain kerran. Huomasin jo 30 vuotta sitten, että pyrkiminen aikaiseen kylvöön ja tuuheanpitkiin oraisiin jo syyskuun alusta toimimalla, johti liian usein selittämättömiin talvituhoihin, olisiko kyse suureksi kasvaneen oraspensaan helpommasta talvikaraistumisen purkautumisesta kevättalven lumettoman lämpimillä kausilla ?
Lumihometta en ole koskaan nähnyt, ja syksyn ruiskutukset sen ajan omiin ylireheviin oraisiin heikensivät talvehtimista, eivät parantaneet sitä. Luonnollisesti olen osannut nollaruutuja jättää jo 1970-luvulla.
Oli myös syksyjä, kun syysvehnän siemen ei itänyt rutikuivassa maaperässä, vaikka olisi kylvänyt heinäkuun lopulla. Sitten kosteat lumipyryt idättivät joskus loka-marraskuussa, lumen alta alkoi löytyä pientä oraspiikkiä, ja siitä tuli kaikkien aikojen kasvusto, joka sitten vuoden päästä korjuusyksynä tuhoutui kolmen viikon lämpimänhöyryisissä tihkusateissa. No taisin saada 30 hl 40% kosteaa pallosta talteen ennen ensimmäistä ukkosta, ja siitä tuli seuraavan vuoden siemen, kun silloisessa kuivaamossa oli ilmakuljetin ja eräkierrätys, lapiolla tai jollakin kipolla täytin kuivurin lattialta. Lapiokaan ei uponnut siihen viljakasaan. Ja loppu olikin alle 70 hlp:n juurikarvaista rehuvehnää.
-SS-
-
Henkilökohtaisesti pidän tämänvuotista luomun voittosatoa ehkä vaikuttavimpana suorituksena.
On kova suoritus juu. Ravinteiden käytön osalta luomu ja tavis on kyllä lähentynyt huomattavasti. Kauaksi on tultu siitä peltojen lataamisesta apilanurmella ja rikkakasvien kurittamisesta avokesannolla… Kyllä tuolla panostuksella pitää satoa saadakin.
Hyvä maat tuolla luomuvoittajallakin on. Ei ole hiesua eikä savea
Joo ei oo paskat maat. Sellainen puol tuttu kaveri sikaympyröistä. Mitä kertonut niin hieman käy kateeksi kun maalajilotossa osunut paremmin kuin itsellä.
Luomus pätee ihan sama ja ehkä vahvemminkin kuin tavikses se et panoksia kannattaa tuhlata vain hyville lohkoille. Jos lohkon perusasiat ei ole kunnossa niin ostopanoksia on näillä hintasuhteilla aivan turha laittaa. Paska on tietysti johonkin laitettava ja sen pohjalta itse mennyt. Omilla kokemuksilla luomun ostolantojen vaste on nolla jos lisätuottoa verrataan kuluihin. Mut nämä siis meidän pelloilta. Jos pelto lähtökohtaisesti kunnossa niin vaste varmaankin parempi.
-
Mielenkiintoista nähdä, miten porukka intoutuu vielä kylvämään syysvehnää, jos tämä kahden viikon ennustettu korkeapaine ja lämmin ilmanala toteutuvat.
Syteen tai saveen.
-
Mielenkiintoista nähdä, miten porukka intoutuu vielä kylvämään syysvehnää, jos tämä kahden viikon ennustettu korkeapaine ja lämmin ilmanala toteutuvat.
Syteen tai saveen.
1960-luvun lopusta 1970-luvulle kylvettiin, vasta kun koivuista lehdet lähtivät. Silloisilla lajikkeilla, mm. Linna, saatiin nykymittapuunkin mukaisia ihan hyviä talousviljelyn satoja. Sitten hetkeksi tuli muoti elokuun paniikkiin, koska yhdessä vaiheessa EU:n alkuaikoina kasvipeitteisyydestä palkittiin syysviljalla, vain jos oli kylvetty ennen jotakin tiettyä päivämäärää. Tein joitakin kokeita kolmella eri kylvöajalla, syyskuun 1/3, 2/3 ja loppu, ja tuntui siltä, että myöhäisin oli vähiten rikkojen vaivaama, tasaisin kesäkasvusto, eikä viirukaskaan tartuttamia virustautilaikkuja.
Tuulinen korkeapainesää kuivattaa esimerkiksi joustopiikkisänkimuokkarilla ilmastetun pinnan päivässä, ja sitten voi levittää jyvät ja mullata ne kevyesti. Yökasteet ja aamusumut kyllä idättävät. Onpa sitten jo tasattu ja muokattu alusta keväällä korjata. Viimeksi kun syysohrat ja syysrapsit hävisivät täysin, oli hyvä äestää rypsi siihen paikalleen. Targasuperilla saa muutamat viljan oraat pois.
-SS-
-
miten mahtaa rikat kehittyä jos ennuste pitää paikkansa? kun lupailee jopa lämmintä marraskuulle asti..
-
Äkkiä syysvehnä orastui. 15.9. kylvetty orastui 23.9.
-
Torstaina kylvetyssä kaksi vuotta vanhassa Ceylonin siemenessä on jo itu päässä.
-SS-
-
Torstaina kylvetyssä kaksi vuotta vanhassa Ceylonin siemenessä on jo itu päässä.
-SS-
Sängelle pintalevitys ja s-piikillä multaus, näinkö siinä nyt kävi?
-
Glyfosaatti, odotus 3 viikkoa, levitys Elholla ja multaus lapiorullaäkeellä, koeteltu konsti sekä kevätkylvössä että syyskylvössä. Sekä pahna peittyy hyvin ja on kevytmuokatuksi kelpaava, vaikka ei vihertäisikään. Suursäkillä pääsee 2 ha. Hiukan ehkä meni runsaan puoleisesti viljaa mutta kun seuraavaa kylvöpoutaa odottelee, niin kiertää säätöpyörää kiinni päin. Elhossa pitää tasoittaa vasen ja oikea puoli kokeilemalla, koska ne rullat eivät ole ihan millin tarkkaan samalla tavalla vasemmalla ja oikealla. Mutta kun joku katsoo siellä takana silloin tällöin että kaikista, säiliön allakin olevista suuttimista tulee viljaa, niin aikas tasainen jälki tulee. Kiertokoe on työläs tehdä, eikä ole kovin tarkka, joten ensimmäisellä peltopalstalla säädöt hakevat paikkansa.
Olen kokeilemassa myös kevyemmällä kultivaattorilla vähän syvemmältä möyhentää, Grubberilla tulee liian kauheita lortteja. Sitten jyvien levitys ja jalaksellisella joustopiikillä matalaan ajaen sekoitus. Kyntöäkin voi keritä tekemään, kunhan nämä sateet tulevat salaojista ulos. Kynnön kuivuminen kiiltävästä harmaaksi kestää ehkä hiukan kauemmin, että voi olla, että ei sitten kannata enää kylvää.
-SS-
-
Mielenkiintoista, mielenkiintoista... Oletko joskus tehnyt rinnakkain vertailua pintalevitetyn ja kylvinkonekylvetyn välillä? Sillä edellytyksellä, että kylvökeli on suonut ylipäätään mahdolliseksi kylvön oikein kylvinkoneella.
-
Mielenkiintoista, mielenkiintoista... Oletko joskus tehnyt rinnakkain vertailua pintalevitetyn ja kylvinkonekylvetyn välillä? Sillä edellytyksellä, että kylvökeli on suonut ylipäätään mahdolliseksi kylvön oikein kylvinkoneella.
Silloin kun oli Urhoa, tein kokeita. Vaikka oli laahavannaskoneelle sopivaksi sänkimaa tehty, jäi satotaso semmoiseen 3 tonniin, kun kyntömaalle sijoitettu tuotti ainakin tonnin paremmin. Syynä oli semmoinen yleinen kellastuminen syksyn sateissa ja kevään isommat talvituhot. Eli ei tuo pahnaan sekoittelu ole paras vaihtoehto. Vuonna 2024 kynnökselle levitetty tuotti erinomaisen hyvin, loppusiementen pahnaan sekoittelu ei ollut hyvä. Kynnökseen suoraan levitetty ja pikaisesti äestetty selviää mahdollisesti jopa paremmin kuin kylvökoneella jyrätty, ja versot ovat pintaa pitkin tasaisesti, ei riveissä, rikkakasveissakin näkyy enemmän vaivaisuutta, kun vehnä peittää maapohjaa tasaisemmin.
Väitän, että lähinnä Ceylon kestää tuommoista huolimattoman kylvöä. Esimerkiksi Aspekt ei selvinnyt.
-SS-
-
Syyskuun alussa kylvetyt Ceylonit on aika kellertäviä jatkuvan satamisen vuoksi.
Kyllä se kyntö voisi olla pelastus näillä sateilla, vaikka kylväessä maa oli niin kuivaa että maa murustui jo kultivoidessa.
Toinen syy voi olla jyräpyörästö, joka vm:ssä tekee tosi sileän jäljen.
Kesällä täydennysojitettu on paremman näköinen kyllä.
-
Kävin Pohjois-Hämeessä loppuviikosta ja ne vähät syysviljat, mitä näin, kyllä ne aika märässä on ja notkelmissa seisoi jo vesi. Viimeisen vuorokauden aikana tähän tööttäsi 21mm ja näyttää lammikoita olevan pellolla. Olen ihan tyytyväinen, että syysviljaa ei ole päässyt kylvämään. Vahinkoa olisi tullut väkisin. Aikanaan lopetin kyntämisen syysviljamaan alle, kun tulin siihen tulokseen, ettei sekään ole mikään autuaaksi tekevä ratkaisu, kun vettä tulee liikaa kylvöjen päälle, niin kynnöskin osaa täyttyä. Nyt on muutenkin sellainen tilanne, että Joozeppi on koko kesän johtanut minua sademäärissä muutaman kymmenen milliä, mutta nyt olemme vihdoin tasoissa. Minulla 378, Joozepilla 379. Joten kyllä kasitonnarilaaksossa on ollut vähäsateisempi syksy ja todennäköisesti syysvehnän lähdöt paremmassa kunnossa. Kollegalla on kynnösmaa odottamassa kylvöä, saa nähdä lähteekö vielä tekemään jahka sää poutaantuu. Näytti kyllä jotain kuurojen mahdollisuutta poudankin aikana, joten ihan täyttä luottamusta säähän ei ole.
-
Harrasteleeko siellä alueella joku muu pintalevittimellä kylvöä? Täällä eräs valistunut viljelijä on tavannut kylvää vanhalla hkl-tumella noita syysviljoja, juuri takapyörien liiskaavan vaikutuksen takia.
-
Kävin Pohjois-Hämeessä loppuviikosta ja ne vähät syysviljat, mitä näin, kyllä ne aika märässä on ja notkelmissa seisoi jo vesi. Viimeisen vuorokauden aikana tähän tööttäsi 21mm ja näyttää lammikoita olevan pellolla. Olen ihan tyytyväinen, että syysviljaa ei ole päässyt kylvämään. Vahinkoa olisi tullut väkisin. Aikanaan lopetin kyntämisen syysviljamaan alle, kun tulin siihen tulokseen, ettei sekään ole mikään autuaaksi tekevä ratkaisu, kun vettä tulee liikaa kylvöjen päälle, niin kynnöskin osaa täyttyä. Nyt on muutenkin sellainen tilanne, että Joozeppi on koko kesän johtanut minua sademäärissä muutaman kymmenen milliä, mutta nyt olemme vihdoin tasoissa. Minulla 378, Joozepilla 379. Joten kyllä kasitonnarilaaksossa on ollut vähäsateisempi syksy ja todennäköisesti syysvehnän lähdöt paremmassa kunnossa. Kollegalla on kynnösmaa odottamassa kylvöä, saa nähdä lähteekö vielä tekemään jahka sää poutaantuu. Näytti kyllä jotain kuurojen mahdollisuutta poudankin aikana, joten ihan täyttä luottamusta säähän ei ole.
Onko teillä joku yhteys toistenne sääasemiin vai kuinka? Laskeskelin, että omaan mittariin tullut huhtikuun alusta n. 370mm, syyskuun saldo tällä hetkellä 98mm, ehkä se satanen menee vielä rikki.
-
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_1_KFR0PATOJPR8CCY2FLQD1790496878.jpg
Oisko sen 12 vuorokautta kylvöstä, niin seiltä ne tulee. Glyfolla tapettu retikka, ei murskausta vain ne rapsin kaltaiset tangot, levitin siihen ja retikan tangot kietoitui sopivasti hankmoon ja multaus sopvasti.
-
En oikein tiedä kuinka pintakylvö täällä rousteherkillä maalajeilla toimii, etenkin myöhään ja liian märkään tehtynä, toki on paljon keväästäkin kiinni.
Riski ainakin kasvaa ajoissa suht syvään kylvettyyn nähden.
-23-syksynä kylvettiin Turanus ihan väkisin märkään ja sen nosteli rouste seuraavana keväänä aika pahasti, silloin näki selvästi että aikaisemmin kylvetyt mitkä oli ehtinyt kasvattaa isomman juuriston selvisi paremmin.
-
Laskeskelin, että omaan mittariin tullut huhtikuun alusta n. 370mm, syyskuun saldo tällä hetkellä 98mm, ehkä se satanen menee vielä rikki.
323 mm Salossa, syyskuussa meni aika tarkkaan 100 mm nyt eilen täyteen. Poutaisempaa säätä voi ollakin loppukuun päivät.
-SS-
-
Kävin Salossa eilen rasteilla. Jonkin verran näkyy oraspeltoja, joissa isoja mustia alueita. Eli vesitalous jo sakannut.
-
Jonkin verran näkyy oraspeltoja, joissa isoja mustia alueita. Eli vesitalous jo sakannut.
Tai sitten etanatuhoja? Ainakin hybridiruis voi pahimmillaan tulla syödyksi lähes täysin.
-
Näitä tuli viimekin syksynä hiukan alavammille paikoille. Kevytmuokkaus sulkee maan huokoset ja vellittää pinnan. Viljan jyvä on siitä kummallinen, että se ei idä vedessä vaan vaatii ilmaa ympärilleen.
Etanat ovat hurjasti liikkeellä, äkeessä oli etanoita runkoraudan päällä. Kyllä ne rapsin putsaavat ja harvat hybridirukiin oraat. Mutta en oikein usko syysvehnämaiden täydellisestä tuhosta kärsivän.
-SS-
-
Jaa.. taas vettä hieman, eiköhän se ole pakko hyväksyä että turhaan tuonne siementä heittää enään....
...ja hakemukselta perumaan niitä kerääjäkasveja kun tuli muokattua, aika olematon kasvusto oli kyllä muutenkin, ei olisi tarkastelua kestänyt...
-
Jaa.. taas vettä hieman, eiköhän se ole pakko hyväksyä että turhaan tuonne siementä heittää enään....
...ja hakemukselta perumaan niitä kerääjäkasveja kun tuli muokattua, aika olematon kasvusto oli kyllä muutenkin, ei olisi tarkastelua kestänyt...
Kannattaako nyt perua?
Merkkaat et muokattu lokakuun alun jälkeen ;D
-
Jaa.. taas vettä hieman, eiköhän se ole pakko hyväksyä että turhaan tuonne siementä heittää enään....
...ja hakemukselta perumaan niitä kerääjäkasveja kun tuli muokattua, aika olematon kasvusto oli kyllä muutenkin, ei olisi tarkastelua kestänyt...
Jos haluaa kerääjäkasvin saada oikeasti onnistumaan, täytyy valita hellävarainen rikka-aine ja kylvää satokasvi melko harvaksi.
-
Jaa.. taas vettä hieman, eiköhän se ole pakko hyväksyä että turhaan tuonne siementä heittää enään....
...ja hakemukselta perumaan niitä kerääjäkasveja kun tuli muokattua, aika olematon kasvusto oli kyllä muutenkin, ei olisi tarkastelua kestänyt...
Jos haluaa kerääjäkasvin saada oikeasti onnistumaan, täytyy valita hellävarainen rikka-aine ja kylvää satokasvi melko harvaksi.
Tai lisätä kerääjäkasvin siemenmäärää..
Ikinä en ole satokasvia kylvänyt sen vuoksi harvaksi. Kyl se sieltä sit sadonkorjuun jälkeen kasvaa ja sehän se idea kaiketi on...
-
Ja ilmeisesti nurmen suojaviljakin menee täystiheydellä... No luomussa ehkä voi onnistua..
-
Alkaa näköjään yleistymään syysvehnän kylvö pintalevittimellä, Ihan OK näköisiä vaikuttaa olevan. Ovat alueen suurviljelijät alkaneet harrastamaan tuota kylvötapaa ajavat lautaselle sen sekaisin. Sitä en tiedä paljonko tuossa on jääntiviljaa joukossa.
Oma ruismaa on perustettu ohramaahan joka on lautasella ajettu muutamaan kertaan. Ongelma on, että tuo ohraa puskee melkoisesti... Tuleekohan tuosta ongelma? Ei taida olla mitään keinoa millä tuon ohran saisi kuolemaan rukin joukosta ennen pakkasia? Lumihomeruiskutuksen tuota voisi yrittää pelastaa ennen pakkasia.
-
Alkaa näköjään yleistymään syysvehnän kylvö pintalevittimellä, Ihan OK näköisiä vaikuttaa olevan. Ovat alueen suurviljelijät alkaneet harrastamaan tuota kylvötapaa ajavat lautaselle sen sekaisin. Sitä en tiedä paljonko tuossa on jääntiviljaa joukossa.
Oma ruismaa on perustettu ohramaahan joka on lautasella ajettu muutamaan kertaan. Ongelma on, että tuo ohraa puskee melkoisesti... Tuleekohan tuosta ongelma? Ei taida olla mitään keinoa millä tuon ohran saisi kuolemaan rukin joukosta ennen pakkasia? Lumihomeruiskutuksen tuota voisi yrittää pelastaa ennen pakkasia.
On ollut muutaman kerran ohraa reilusti rukiin seassa. Eipä siitä isompia ongelmia ole tullut, kun se kuolee pakkasilla. Lumihometta se kyllä varmasti edesauttaa, mutta jos siihen meinaat muutenkin aineen ajaa, niin en olisi huolissani. Viime kesänä polkivat elokuussa ohramaata, kun korjasivat sähkölinjaa, mutta hienosti ruis kasvoi siinäkin kohta tänä kesänä, vaikka oli aikamoinen turkki ohraa syksyllä. Toki jotkut on noita valikoivia aineita ajanu, vaikkei niille taida olla syyskäyttöön lupaa...
-
Alkaa näköjään yleistymään syysvehnän kylvö pintalevittimellä, Ihan OK näköisiä vaikuttaa olevan. Ovat alueen suurviljelijät alkaneet harrastamaan tuota kylvötapaa ajavat lautaselle sen sekaisin. Sitä en tiedä paljonko tuossa on jääntiviljaa joukossa.
Mikä alue?
Naapuri kylvi laahavantaalla pintakylvöä. Tai siis sateitten välissä jo äestettyä ei ehtinyt äestämään, niin piti vaan varistella siihen märän saven päälle. Luuli varmaan tumen jousivoimaa suuremmaksi. No, puolet jäi joka tapauksessa pintaan ja toinen puoli on 0,5-1,0 cm:n syvyydessä. Jos tuo onnistuu näillä kevätrousteisilla mailla niin mikä ettei pintalevitykselle.
-
Broadwaylla ei ole syyskäyttöön lupaa, mutta 🤫 niin hyvä tulee. Tai sitten ei, voi olla ainakin hybridille liian raju.
-
Iso on ero syysvehnän (15.9 kylvöt )orastumisessa vahva vln vs. 3-vuosi syysviljaa (molemmat savea)... Vln:ssä tasainen tuuhea oras mutta viljalohkolla voi olla että keväällä joutuu rikkomaan jos ei tuosta tokene...Muokatessakin näytti että mitähän tästä tulee.. Noh onhan sitä vettäkin 50mm kylvön päälle...
-
Jos on sateella hetkenkin vesi viipynyt lätäkössä, mustaksi aukoksi jää. Näissä 15.9. kylvetyissä näkyy nyt näitä länttejä, kun 7.9. kylvetyt ovat tasaiset. Lätäkön kohta saattaa kuitenkin myöhemmin veden painuttua itää, jos ei sitten ole jo jyvä märäntynyt mössöksi. Pintaan tällainen ei varsinkaan myöhemmin kylvetyissä välttämätttä ennen talvea ehdi ollenkaan; jotenkin se itupiikki siellä kokkareiden suojassa kuitenkin pystynee pysyttelemään elävien kirjoissa, kun joskus näkee kaljujen paikkojen vihertyvän vasta keväällä. Liekö tässä myöhäisen kylvön salaisuus, jos syysvehnä selviääkin talvesta paremmin kokkareiden alla kuin niiden päällä?
-
Vanha kansa sanoo, että syysvehnä talvehtii hyvin piikillä ja pidemmälle kehittyneenä. Välissä on huonommin talvehtiva kehitysvaihe.
-
Omat 15.9. kylvetyt tasaisia. Tilojen väliä ajaessa näkyy joskus 7.9. paikkeilla kylvetyissä aikamoisia aukkoja. Tuossa välillä taitaa olla satanut enemmän.
-
Omat 15.9. kylvetyt tasaisia. Tilojen väliä ajaessa näkyy joskus 7.9. paikkeilla kylvetyissä aikamoisia aukkoja. Tuossa välillä taitaa olla satanut enemmän.
Kirjoitit väärin, tuossa jossain välissä saattoi olla hetkeä ettei sadetta tullut kuin vähän ja tulvavedet pääsi laskemaan, ja useimmat lätätäköt pellolta poistuivat. Muutenhan onkin ollut lätäkköä siellä ja täällä, melkoista "järveäkin" pelloilla ja ojat vetää vettä ku keväällä. Eilen piti tulla parin millin välisade 2 poutapäivän jälkeen. Tuli 12mm. Uskomaton vaikutus tuollakin, kun lauantaina tuli edellinen just samanlainen sade, aiempien oikeiden isojen sateiden päälle.
Tänään poutaa ja aurinkoista, ei toivoakaan puintikelistä ku lähes tyyntä, vesi helmeili kasvustoissa koko päivän. Huomenna ois se toinen sateen jälkeinen päivä, jolloin pitäisi puida tai tehdä muita syystöitä, ennen seuraavia sateita. Saa nähdä, puinteihin ei oo parempaa keliä luvassa ja syystöihin ei oo mitään järkeä yrittääkään.
Positiivista tässä syksyssä, ei edes haaveita syyskylvöille kun sateet ei näytä loppuvan ennekuin talvi tulee. Ei tartte jännittää miten selviävät. Viime vuosina kylvetytkin syysviljat on meinanneet hukkua syksyn sateisiin tai hukkunee, hiekkamaillakin. Jotain on naksahtanut säätyypeissä, vettä tulee syksyisin ihan tolkuttomia määriä, joko hiljalleen kuten tänä syksynä tai sitten kerralla isoja ryöppyjä.
-
Rannikolla ja erityisesti saaristossa ei paljoa satele kun merivesi on ilmaa kylmempää. Ne puuttumaan jääneet sateet tulvat sitten kun meri on ilmaa lämpimämpää. ::)
-
Alkaa näköjään yleistymään syysvehnän kylvö pintalevittimellä, Ihan OK näköisiä vaikuttaa olevan. Ovat alueen suurviljelijät alkaneet harrastamaan tuota kylvötapaa ajavat lautaselle sen sekaisin. Sitä en tiedä paljonko tuossa on jääntiviljaa joukossa.
Mikä alue?
Naapuri kylvi laahavantaalla pintakylvöä. Tai siis sateitten välissä jo äestettyä ei ehtinyt äestämään, niin piti vaan varistella siihen märän saven päälle. Luuli varmaan tumen jousivoimaa suuremmaksi. No, puolet jäi joka tapauksessa pintaan ja toinen puoli on 0,5-1,0 cm:n syvyydessä. Jos tuo onnistuu näillä kevätrousteisilla mailla niin mikä ettei pintalevitykselle.
Varsinais-Suomessa. Tuota kun miettii, niin voisi näin pienviljelijänä alkaa kokeilemaan tuota mallia koko pinta-alalla. Syksyllä huiskais kaikki lohkot vehnä/ruis/ohra. Sitten vaan keväällä katsoisi mitä ajetaan ylös. Olis aina 100% kasvipeite.
Broadwayn ajaminen syksyllä rukiille ohran tappo ajatuksena. Selvittelin tuota muutamalta myyjältä. Kuten aikaisemmissa posteissa oli maininta, että käyttölupaa sille ei ole syksyllä. Sanoivat myös, että varmuutta sille ei ole, että ohra kuolee totaalisesti, viottaa sitä kyllä todella pahasti. Ruis tuon kyllä pitäisi kestää syksyllä.
Aloin miettimään miksi tuota ohraa on tuolla pellossa noinkin paljon. En usko, että on puimurista tullut lävitse, on sen verran tasaisesti levinnyt, ainut mikä tulee mieleen, että onko tuon varissut kun hieman meni puinti myöhäiseksi. Onko muilla kokemusta Planetista?
-
Rannikolla ja erityisesti saaristossa ei paljoa satele kun merivesi on ilmaa kylmempää. Ne puuttumaan jääneet sateet tulvat sitten kun meri on ilmaa lämpimämpää. ::)
Tänä vuonna ne sateet alkoi jo heinäkuun loppupuolella ja sitä on siitä saakka riittänyt. Mutta juuri noin, toissapäivänä oli hyvä puintikeli illansuussa mutta päivä oli pilvessä. Sisämaassa näkyi sininen taivas kokoajan. Kesällä ja varsinkin kevätkesästä toisin, saa katella sinistä taivasta ku sisämaan puolella pilveäkin toisinaan.
265mm ropsutellut vettä siitä alkaen, lämpösummaa kertynyt vajaa 550 astetta. Sisämaan puolella hieman vähemmän, kevätkesästä kaikki juuri toisinpäin. Nyt syksyllä vedestä eikä niin lämmöstäkään ole enää apuja, tosin lämmön avulla kasvukausi jatkuu täällä pohjoisessakin pitkälle marraskuuhun useimpina vuosina vaikka virallisesti aiemmin loppuukin. Kuitenkin syysviljat, jos niitä kasvussa, jatkaa kasvuaan pitkään. Vieläkin saattaisi ehtiä kylvämään syysviljaa, voisi oikeastaan käydä kokeilemassa kylvää kourallisen ruisvehnää, ihan testimielessä. Käytännön kylvöt ei nyt onnistu pl. isomman aukean karkeammat maat, mutta isommilla aukeilla lähellä merta talvehtiminen epävarminta. 15km linnuntietä mereltä ja talvehtiminen on jo paljon varmempaa, 50km ja lumi pysyy talvellakin suurella varmuudella.
-
Kevytmuokkaus ja syysvehnän siemen kevytmuokkauksen alle, koskaan enää en meinannut huolimattoman vehniä laittaa, ja taas laitoin. Ehdollisuuden kasvipeite tulee hoidetuksi, ja jos orastuminen on riittävää, voi saada aidonkin kasvipeitteen. Jos viljelee myöhäisiä lajikkeita, syyskylvöt tahtovat jäädä lokakuun alkuun. Isommatkin tilat jonkin verran ovat joutuneet antamaan periksi; lisäksi joitakin aikaisia kylvöksiä vaivaa kellastuminen, olisiko sadekuuro hakannut maan tiiviiksi ?
Kaikki säästetyt Ceylonit levittelin peltoon. Jos joku läiskä talvehtisi, niin saisi siementä rakennetuksi edes. Kyntöaurojakin kokeilin, kyntövaon pohja on kuiva, vain pintamulta on vetistä.
Ensi kesäksi pitää keksiä semmoinen viljelyohjelma, että pellot ovat kynnettävissä jo elokuun alussa. Lene ohraa, näennäisrypsiä kerääjällä, aikaista hernettä ? Kauraa ei ehkä, Meerin ja Niklaksen 40 kg hlpt on nähty, Jackyt et al menevät kevätvehnän kanssa päällekkäin. Pitänee kokeilla kolmea aikaisimpaa kevätvehnää (paitsi Allia), jos siementä on saatavissa.
Nin ja auringonkukkaa.
-SS-
-
Kevytmuokkaus ja syysvehnän siemen kevytmuokkauksen alle, koskaan enää en meinannut huolimattoman vehniä laittaa, ja taas laitoin. Ehdollisuuden kasvipeite tulee hoidetuksi, ja jos orastuminen on riittävää, voi saada aidonkin kasvipeitteen. Jos viljelee myöhäisiä lajikkeita, syyskylvöt tahtovat jäädä lokakuun alkuun. Isommatkin tilat jonkin verran ovat joutuneet antamaan periksi; lisäksi joitakin aikaisia kylvöksiä vaivaa kellastuminen, olisiko sadekuuro hakannut maan tiiviiksi ?
Kaikki säästetyt Ceylonit levittelin peltoon. Jos joku läiskä talvehtisi, niin saisi siementä rakennetuksi edes. Kyntöaurojakin kokeilin, kyntövaon pohja on kuiva, vain pintamulta on vetistä.
Ensi kesäksi pitää keksiä semmoinen viljelyohjelma, että pellot ovat kynnettävissä jo elokuun alussa. Lene ohraa, näennäisrypsiä kerääjällä, aikaista hernettä ? Kauraa ei ehkä, Meerin ja Niklaksen 40 kg hlpt on nähty, Jackyt et al menevät kevätvehnän kanssa päällekkäin. Pitänee kokeilla kolmea aikaisimpaa kevätvehnää (paitsi Allia), jos siementä on saatavissa.
Nin ja auringonkukkaa.
-SS-
Joka vuosi sama jossittelu, ja ensi vuonna mennään kesannon kautta syyskylvöön. Niin, joko ensi vuonna sitten viimein? Ja aikaisesta kynnöstä olisi saavutettu esimerkiksi tänä vuonna mikä hyöty? Syyskuun alussa kynnetyt eivät enää kuivu kylvökuntoon ennen kevättä, se nyt on ollut jo pitkään selvää. Itse asiassa ovat kylvöön laittaneet tänään sellaisia paloja, mitkä ovat vasta maanantain, tiistain seudussa kynnetty. Ehkä myöhäisenkin kevätvehnän jälkeen? Ja silti varsin nihkeään. Mutta kova yritys on ollut: sellaisia lohkoja, missä s-piikki on repinyt vain pelkkiä savifliittejä, on sitten jouduttu hylkäämään kevääksi.
Mutta myöhäinen kylvös ei värivikaannu, ei varmasti, kun hädin tuskin piikille ehtii ennen talvea.
-
Joka vuosi sama jossittelu, ja ensi vuonna mennään kesannon kautta syyskylvöön. Niin, joko ensi vuonna sitten viimein? Ja aikaisesta kynnöstä olisi saavutettu esimerkiksi tänä vuonna mikä hyöty? Syyskuun alussa kynnetyt eivät enää kuivu kylvökuntoon ennen kevättä, se nyt on ollut jo pitkään selvää.
Siis kyllä aikaiset syyskynnöt aika hyvät on tehdä elokuussa ja kylvää syyskuulla sitten, helpottaa syyskylvöjä todella hyvin. Mutta silloin ei paljon viljakärryjen edessä traktoreita säilytetä, vaan paripyörät, äkeet, kylvökoneet, kyntöaudrat, kaikki kuin kevättöissä, ja puidako pitäisi vielä ?
Vuonna 2001 muistaakseni oli aikaisin puituja peltoja ja sänkikesantoa. Kynnöspellot odottivat siihen syyskuun alkuun hyvin murustuneina ja kylvin niitä pää täristen 2,5 vuorokautta, ennen suurta sadealuetta. Viimeiset siivut ajoin kolmelta aamuyöstä, kun alkoi jo sataa. Sitten satoi kaksi viikkoa ja monin paikoin vesi nousi pelloille. Saappaan varresta ei vielä hörpännyt. Mutta kyllä sinne ihan hyvä oras tuli ja seuraavana kesänä ihan okei syysvilja.
Sitten kun syysviljat ovat pääosassa, on helppo jatkaa sitä syysviljailua, vaihdellen ruista ja syysrapsia ja syysvehnää. Olisin tietty saanut pari Lene-palstaa syysviljan kylvöön, mutta kun joka laji / lajike oli semmoisen viikon päässä toisesta ja elokuun alusta syyskuun toiselle viikolle asti joutui rullailemaan puimurilla palstoille jos toiselle, eipä siinä paljon kylvömaita pysty miettimään. Glyfosaatin vaikutuksen varmistaminen ottaa ensin puinnin jälkeen viikon, että vihreätä tulee näkyviin, sitten aineen vaikutus kaksi viikkoa, ollaankin jo elokuun lopulla luontaisestikin. Olinkin aika hyvässä syysviljakierrossa, jopa 2022 täystuho meni mukavasti kun rypsi valmistui aikaisin. Mutta sitten narahdin uskomaan, että viljelykiertovaatimus koski omia useamman vuoden syysviljalohkoja, ja skippasin kylvöt. Kunnes sitten matto vedettiin alta ja tuli tämä monipuolistaminen takaisin vaihtoehdoksi.
Kuivuudenkestäviä aikaisia kevätviljoja ei oikein löytynyt, ja perinteiset syysvehnälohkot olivat parhaita kevätvehnälle, eipä ihme, että joutui äestämään jyvät sinne kevätvehnän sänkeen. Syyskylvöille valmistautuminen vaatii myös koko siilon TOS-siementä, että se syysviljaosuuden kasvatus on hidasta, kun siitä joskus putoaa.
-SS-
-
Luulisi olevan savikolla selviö syksyllä että samaan poutaan kyntö ja kylvö? Kun melkein näillä hietikoilla tarttee tehdä niin….
-
Vuonna 2001 muistaakseni oli aikaisin puituja peltoja ja sänkikesantoa. Kynnöspellot odottivat siihen syyskuun alkuun hyvin murustuneina ja kylvin niitä pää täristen 2,5 vuorokautta, ennen suurta sadealuetta.
-SS-
2002 ja 2003 muistetaan huikean kuivista syksyistään. Sellaisista, että nykyään ei näe edes unta. Aurinko paistoi ja oli kuivaa viikkotolkulla.
-
Luulisi olevan savikolla selviö syksyllä että samaan poutaan kyntö ja kylvö? Kun melkein näillä hietikoilla tarttee tehdä niin….
Hiekalla ehkä kyntö on kuin äestyskerta tai kaksi itsessään, mutta käännäpä saviviilua kuin voita veitsellä vähäksi aikaa syysaurinkoon, niin tiedät, että edessä on tuskainen ja töyssyinen taival paukutella äestä menemään. Ja kun ei tuo maa käänny tämmöisillä pikkutiloilla ihan yhtä ripeästi kuin esimerkiksi jollakin Makella, niin vaatii vähän ennakointia. Joskus se kortti osuu, ja joskus se ei osu.
-
Okei. Ajattelin että se liettyy syksyn vesisateessa samantien märäksi joka kuivuu seuraavan kerran kevään tuulissa….
-
Ei se ehkä liety mut ei kuiva enää sinä syksynä.
Tässä tullaan sit siihen et oli pieni tai vähän isompikin tila niin jos omin voimin hoidellaan niin kylhän tälläsenä syksynä jää kylvöt tekemättä. Tietysti moni asia vaikuttaa mut itsellä meni elokuu puinteihin ja syyskuussa sit satoi..
-
Liettyminen lienee enemmän hiesuisten maitten ongelma. Nytkin olisi savella kyntöharjojen päältä vielä jopa kuivunut kelvolliseen kylvökuntoon, mutta harjojen väliin painunut vesi jää viipymään sinne onkaloon, eikä kuivu enää. Jokuset ovat yrittäneet näitä kuivatella rypemällä äkeellä kerran yli, mutta ovat sitten todenneet tekemättömäksi paikaksi. Hullun hommaa moinen, mutta onneksi myllyt tekevät syysvehnäsoppareita nyt into piukassa?
-
Täs nyt, sarka aurat perään ja yllätyin kuin kuivaa tuorekynnetty nyt on, on alaosa multaa ja sitten savisempaa, glyfolla tapettua apila nurmee. Vähän hankmolla nyt, ne jämät pönttöön ja leväleen, se mikä ennen edelistä sadekautta kylvettyä, ei levii yhtäleveelle kuin lannoite, nytten voi siitä oppineena tihentää ajouravälii. Lämmintähän ne lupaa nyt, ei ihan vain kalenteriin kannata vain tujoitaa? Vähän ss toimintaa täs nyt
-
Eikö jossakin pihalla olisi ihan helppo tehdä koe, kuinka leveälle levittää? Keveämpänä vehnä varmaan lentääkin kapeammalle.
Ensi viikolla ennusteessa painuu lämpötila kymmenen asteen kieppeille, ettei siinä sitten enää kovin paljon kartu lämpösummaa...
-
Ainakin Rauchin nettisivuilla ja ohjekirjassa on valmiina lautasten asetukset viljoille ja jopa piensiemenille eri työleveyksille.. ja hyvin on paikkansa pitäneet..
12m työleveys viljoille ja 6m hs/rypsi/apila.
-
Hiekalla ehkä kyntö on kuin äestyskerta tai kaksi itsessään, mutta käännäpä saviviilua kuin voita veitsellä vähäksi aikaa syysaurinkoon, niin tiedät, että edessä on tuskainen ja töyssyinen taival paukutella äestä menemään. Ja kun ei tuo maa käänny tämmöisillä pikkutiloilla ihan yhtä ripeästi kuin esimerkiksi jollakin Makella, niin vaatii vähän ennakointia. Joskus se kortti osuu, ja joskus se ei osu.
Meillä menee 7 siivellä kun ryhdytään. Vaatii kaksi pikkutraktoria ja tupakan voimalla toimivan apukuskin. Mutta tuo kiiltävän muovailusavitahnan muokkaaminen heti kynnön jälkeen on semmoinen mahdottomuus, jota vaan ei multavilla hietamailla tule vastaan. Kaikin paikoin ei auralla saa siitä harmahtavasta tahnasta kuin matalan siipaleen irti, tahna ei luista vantaassa eikä siivessä ollenkaan. Mutta sitten kun se savi on tuulessa kuivanut ja halkeillut valkoiseksi, niin seuraava sade mureuttaa sitten jo. Kuiva syksy on sen toimintatavan pahin vihollinen. Viilut ovat lopulta syväkuivat, silloin ei löydy itämiselle pohjaa. Vasta kasteleva sade mureuttaa sen viilusta syntyneen savitiilen. Pakkastalven jälkeen onkin aivan tasaista ryyniä se.
Tänä aamuna tuli mukavasti pikku sadetta, että sateen fliittaama ensimmäinen syyskylvö orastuisi paremmin.
-SS-
-
Noh, vähän säätöö ja muuta, ei sadetta tos aamupäivällä, nihkeetä. Sitten täs kun piti lähtee, märkä kuuro ja nyt sen jälkeen sumun tapaista tulee koko ajan. Oli niinkin kuivahko että ei tarttunu lenkiin, nyt tarttuu. Katotaan.
Otin sitten ptu kärry perään ja kalkkia leväleen, ensimisellä kuormalla ykis pohja lankku irtosi, ja väänsi ehden rivan. Lankkua oli viereisessä ladossa, ei sahaa, nauloja ym mukana, taas kuro. Tosi pimeähköä nyt.
-
Aikaisemmin (nuorempana) jaksoi muutaman vuorokauden mennä rytmillä päivät puidaan ja illat/yöt kynnetään tai muokataan päivällä puitu ala syysviljalle. Ennätys taisi jollain pienemmillä lohkoilla olla, että 72h puinnin jälkeen oli pelto kynnetty - äestetty ja kylvetty. Nykyään on kiima sen verran laantunut, ettei enää onnistu/kiinnosta. Tänä syksynä kaikki syyskylvöt tuli tehtyä lautasmuokattuun maahan. Toimii ihan ok näin yhden taistelijan puuhasteluna n. 30% talon pelloista nyt syysviljalla
Taitaa olla niin, että tulevaisuudessa kun alkaa noita saneeraus ja viherkasveja olla, niin niihin menee ruis tai vehnä kynnön kautta, on paremmin aikaa puuhastella kyntämisen ja muokkaamisen kanssa kesällä. Syysvehnää voi sitten lautamuokattuun rypsimaahan kylvellä, kun tuntuu toimivan aika hyvin tuo rypsi + lautamuokkaus.
Vielä kun tässä hetken laiskistuu niin luulen, että joutuu kylvökonetta vaihtamaan suorakylvökoneeksi... On naapurikylässä eräs isäntä kun on aktiivinen suorakylväjä, kylvää myös syysviljat suoraan. Ihan hyvän näköisiä kasvustoja vuodesta toiseen.
-
Kävin Ideaparkissa ja niillä nurkilla on aikaisin tehtyä syysviljaa. Kynnettyyn perustettu ja oraat pitkällä. Todennäköisesti ruista. Tähän asti ollut komeita vainioita, mutta voih. Nyt oli ilmestynyt vaalean ruskeita laikkuja notkoihin. Jossain vaiheessa vesimäärä on ylittänyt kasvuston sietokynnyksen. Jotta noin pahaa jälkeä, pitää märkyyden olla tosissaan paha. Ymmärsin yskän jo torstaina ja pesin ruiskun viimeisen ruiskutuksen jälkeen. Tämä kausi on nyt tässä. En yritä muuta kuin kultivoida tulevat hernemaat jos suostuu sopivaa pakkaskuuraa antamaan jossain vaiheessa.
-
Missähänpäin berkut viljelee? Aloin vain miettimään et jos suorakylvöllä onnistuu syysviljat niin mahtaa olla jotain muuta maalajia kuin itsellä.
Suorakylvö on ihan hyvä vaihtoehto. Pienentää työmäärää ja kuluja. Sato voi olla ihan sama. Enemmän kiinni yleensä siitä et toimiiko suorakylvö maalajeilla vai ei.
-
Jaa.. taas vettä hieman, eiköhän se ole pakko hyväksyä että turhaan tuonne siementä heittää enään....
...ja hakemukselta perumaan niitä kerääjäkasveja kun tuli muokattua, aika olematon kasvusto oli kyllä muutenkin, ei olisi tarkastelua kestänyt...
Kannattaako nyt perua?
Merkkaat et muokattu lokakuun alun jälkeen ;D
Mitäs sitten tehdään kun satelliitti on ottanut kuvan ennen lokakuuta eikä enään kerkiä muuttelemaankaan....
-
Jaa.. taas vettä hieman, eiköhän se ole pakko hyväksyä että turhaan tuonne siementä heittää enään....
...ja hakemukselta perumaan niitä kerääjäkasveja kun tuli muokattua, aika olematon kasvusto oli kyllä muutenkin, ei olisi tarkastelua kestänyt...
Jos haluaa kerääjäkasvin saada oikeasti onnistumaan, täytyy valita hellävarainen rikka-aine ja kylvää satokasvi melko harvaksi.
Tai lisätä kerääjäkasvin siemenmäärää..
Ikinä en ole satokasvia kylvänyt sen vuoksi harvaksi. Kyl se sieltä sit sadonkorjuun jälkeen kasvaa ja sehän se idea kaiketi on...
Luulen että menee tuon rikka-aineen piikkiin, kuvittelin että se vaikuttaa vain ruiskutus hetkellä ja roiskin kerääjät peltoon vasta ruiskutuksen jälkeen muita taisi tulla luettua purkkia vähän huolimattomasti. (Toki voihan se olla että pelkästään tuo myöhäinen kylvökin oli haitaksi mutta muistelen näin pari vuotta sitten onnistuneen ihan ok)
-
Jos haluaa kerääjäkasvin saada oikeasti onnistumaan, täytyy valita hellävarainen rikka-aine ja kylvää satokasvi melko harvaksi.
Ja samalla lisätä kerääjäkasvin siemenmäärää, hyvinkin suojaviljanurmen verran kylvöön. Kevätsavilla eivät heinänsiemenet idä hyvin. Kyllä ne viiden vuoden aikana sitten itävät, kukin vuorollaan. Jos riskiä haluaa ottaa, kerääjäkasvia 150 kg säkki hehtaarille äestettynä yhtenä vuotena (jolloin ei vahingossakaan tule peittävää kasvustoa) , niin on seuraavilla kylvöillä niitä ituja tihuasti vuosi toisensa jälkeen. Sama tuon rapsin kanssa, kun säkillisen kylvää paikkaansa helteisen kuivankauden alla, eikä mitään tule ja sitten ajaa yli ja pistää jotain ohraa, niin siellähän on seuraavina vuosina aina vaan keltaisia rapseja viljassa. Aivan loputtomasti.
Kerääjäkasvina kylvövuoden vilja toimii paljon paremmin, koska sen voi kylvää syvään, pääkasvin kanssa. Syysvehnä kevätvehnän joukossa. Josko tuo sallittu tapa on nyt jo kielletty ? Rexadet et al toimii mainiosti, että ei tarvitse tinkiä ainevalikoimasta.
-SS-
-
No ehkä nämä ei sit ole kuivia savia mut oman kokemuksen mukaan niin kyl viimeistään syksyllä sataa aina ja silloinhan sitä kerääjää vasta pellossa tarvitaan... ::)
-
No ehkä nämä ei sit ole kuivia savia mut oman kokemuksen mukaan niin kyl viimeistään syksyllä sataa aina ja silloinhan sitä kerääjää vasta pellossa tarvitaan... ::)
Kyllä todellakin ensimmäinen sade sitten puintiajan tullessa idättää. Meillä useita kertoja kuivalla 1960-luvulla kylvettiin timoteita syksyllä, kun keväällä eikä kesällä ei orastunut. Mutta valitettavasti tukivalvonta alkaa siinä heinäkuulla, eikä ilmoituksen tullessa saata enää perua kerääjäkasvianomusta ? Varsinkin jostakin ohrasta syysvehnän oras erottuu mainiosti. Samoin rypsistä. Ceylonissa on sekin etu, että se ei koskaan kasva yli kohtuupitkästä kevätviljasta.
-SS-
-
Ei saa ei mut ainakin sellaista käytäntöä ollut et jos heinäkuun tarkastuksessa ei kerääjiä löydy niin tarkastellaan syksyllä uudestaan.. oma kohtaista kokemusta ei ole mut näin olen kuullut olevan. Itsellä kun on joka lohkolla joku suojainen, märkä, tai varjostava reuna niin sieltä löytyy kyl kerääjiä jos niitä on kylvetty.
Ja kylvömäärä pitää olla jotain muuta kuin 2kg.. pikemminkin 20kg...
-
Ei saa ei mut ainakin sellaista käytäntöä ollut et jos heinäkuun tarkastuksessa ei kerääjiä löydy niin tarkastellaan syksyllä uudestaan.. oma kohtaista kokemusta ei ole mut näin olen kuullut olevan. Itsellä kun on joka lohkolla joku suojainen, märkä, tai varjostava reuna niin sieltä löytyy kyl kerääjiä jos niitä on kylvetty.
Ja kylvömäärä pitää olla jotain muuta kuin 2kg.. pikemminkin 20kg...
20 kg kerääjän siementä hehtaarille....no ei se sit mikään tukirahojen kerääjäkasvi enää ole >:(
-
2 kg apilaa hehtaarille on ihan riittävä kerääjäkasvi, jos sillä ei mitään oikeaa hyötyä haeta, vaan tarkoitus on vain kalastella tukieuroja.
-
Nii ei 2kg vaan pikemminkin 20kg...
Eli jos laittaa 2kg siementä ja ihmettelee kun viljan juuressa ei kerääjää löydy niin ekana lisää siementä.. etsii sen rajan millä alkaa niitä löytyä. 20kg timppaa ei ihmeitä maksa.. pysyy kasvuston alla kun tiheä kasvusto ja kylvetty orasvaiheessa.
-
Kokeilin hankmota eilisen kynnöt, murustui se, sitten joku ihme kuuro ja aurinkoa sen jälkeen, levitin siihen ja jotain tihkun tapaista kun multasin ne . Katotaan
-
4kg englanninraiheinää piensiemenlaatikosta kylvön yhteydessä ja grammaakaan enempää ei kannata savimaalle kylvää. Aivan varmasti on syksyllä aikamoinen pöheikkö sänkimaalla.
-
2 kg apilaa hehtaarille on ihan riittävä kerääjäkasvi, jos sillä ei mitään oikeaa hyötyä haeta, vaan tarkoitus on vain kalastella tukieuroja.
Ruokaviraston oppaasta 2026:
"Kerääjäkasvi voi olla kasvi, joka ei ole varsinainen kasvulohkolle ilmoitettu viljelykasvi. Kerääjäkasvikasvusto voi olla seoskasvusto. Hamppua ei saa kylvää kerääjäkasviksi.
Huomioi, että kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista.
Kylvä kerääjäkasvi viimeistään 15.8. Voit kylvää kerääjäkasvin viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viljan orasvaiheessa.
Lannoitus: Voit lannoittaa kerääjäkasvia ilmoittamasi viljelykasvin mukaisesti. Et saa lannoittaa kerääjäkasvia erikseen viljelykasvin korjuun jälkeen."
Tämä ohje estäisi pelkän apilan käytön. Mutta ei estäisi syysviljan käyttöä kevätviljalla ?
-SS-
-
Nii ei 2kg vaan pikemminkin 20kg...
Eli jos laittaa 2kg siementä ja ihmettelee kun viljan juuressa ei kerääjää löydy niin ekana lisää siementä.. etsii sen rajan millä alkaa niitä löytyä. 20kg timppaa ei ihmeitä maksa.. pysyy kasvuston alla kun tiheä kasvusto ja kylvetty orasvaiheessa.
Kyllä se on kuule niin, että kerääjäkasvin kylvössä pätee ihan samat säännöt kuin nurmen kylvössäkin. Ensinnäkin siitä (suoja)viljasta on tiputettava kolmannes siemenmäärää, että sille aluskasville tulee riittävästi valoa. Ja sellaiset orasvaiheen kylvöt ruiskutuksen jälkeen, joskus juhannuksena, ne on ihan tuhoon tuomittuja savimailla. Samalla kertaa kuin vilja tai heti perään se on kylvettävä, että ehtii vähänkin hyödyntämään mahdollista alkukesän kosteutta, vesisadetta lähinnä, eikä taas jää aluskasvin varjoon. Timotei 20 kg vrt. puna-apila 6 kg ovat samoissa hinnan kiroissa, mutta timotei on matalajuurinen, eikä sido typpeä. Maksimoi rahallinen hyöty, jos kerran leikkiin lähdet. Sitten on valikoitava apilalle käypä rikkatorjunta: esimerkiksi Premium Classic/Express + MCPA. Puintiin päästessä on todennäköisemmin jo ihan silminnähtävä aluskasvusto, joka kannattaa päättää ehkä vasta keväällä roundupilla, ja kylvää ehkä jopa suoraan.
Mutta jos tarkoituksena on kerätä tukieuroja, eikä oikeasti hyötyä kerääjäkasvista mitään, niin sitten varmaan paras 2 kg timoteitä hehtaarille ja normaalit viljelytoimenpiteet; sitten 15.9. roundup satoi tai paistoi ja 1.10. kyntö. Helpolla pääsee, mutta et hyödy kerääjäkasvista mitään.
Taitaa tämä kerääjäkasvituki sitä paitsi olla kokonaisuudessaankin lähinnä nurmiviljelijöille suunnattu tuki-kädenojennus sille 1/6 viljavuodelle.
Ja kyllähän se on ehtojen mukaan niin, että pelkkä apila ei edes kelpaa kerääjäkasviksi, aivan kuten SS asian toi esiin. Syysviljan käyttöä kevätviljan kerääjäkasvina ei kai estä mikään pykälä.
-
Kokeilin hankmota eilisen kynnöt, murustui se, sitten joku ihme kuuro ja aurinkoa sen jälkeen, levitin siihen ja jotain tihkun tapaista kun multasin ne . Katotaan
Missäpäin taas viljelitkään?
-
Missähänpäin berkut viljelee? Aloin vain miettimään et jos suorakylvöllä onnistuu syysviljat niin mahtaa olla jotain muuta maalajia kuin itsellä.
Suorakylvö on ihan hyvä vaihtoehto. Pienentää työmäärää ja kuluja. Sato voi olla ihan sama. Enemmän kiinni yleensä siitä et toimiiko suorakylvö maalajeilla vai ei.
Varsinais-suomessa. Tuo kyseinen viljelijä on pitkään tehnyt tuota suorakylvö, juttelin hänen kanssaan taannoin ja kiteytti melko järkevästi tuon syys- suorakylvön. Kun yleensä tuota perinteistä tapaa, että kaikki kynnetään ja sillä saadaan vesitilaa niin vastaus oli, että jos vesitilaa joudutaan mekaanisesti tekemään peltoon niin silloin on jo peli menetetty.
-
Missähänpäin berkut viljelee? Aloin vain miettimään et jos suorakylvöllä onnistuu syysviljat niin mahtaa olla jotain muuta maalajia kuin itsellä.
Suorakylvö on ihan hyvä vaihtoehto. Pienentää työmäärää ja kuluja. Sato voi olla ihan sama. Enemmän kiinni yleensä siitä et toimiiko suorakylvö maalajeilla vai ei.
Varsinais-suomessa. Tuo kyseinen viljelijä on pitkään tehnyt tuota suorakylvö, juttelin hänen kanssaan taannoin ja kiteytti melko järkevästi tuon syys- suorakylvön. Kun yleensä tuota perinteistä tapaa, että kaikki kynnetään ja sillä saadaan vesitilaa niin vastaus oli, että jos vesitilaa joudutaan mekaanisesti tekemään peltoon niin silloin on jo peli menetetty.
Kyllä hän ihan oikeassa on mut siinä on just se et pellot oltava hyvässä kunnossa. Sit kun jos näin ei ole niin ainut mahdollisuus on kyntää tai muuten muokata syvältä jotta vesitilaa saa aikaiseksi.
Vaihtoehtona on sit tietysti siirtyä vähintään yhden sukupolven ajaksi pellon parannus talkoisiin. Ei vain monenkaan perse kestä tuota. Ja saako riittävää muutosta edes yhdessä sukupolvessa aikaan niin ei välttämättä. Riippuu ihan siitä kuinka huonossa jamassa tai väärä maalaji sattuu olemaan.
Mut jos suorakylvö toimii syksylläkin niin voi taputtaa itseään selkään ja onnitella itseään et omaa maalajit jotka sietävät kuluja alentavan tavan viljellä. Selvä voittaja lähitulevaisuudessa.
Filosofille voisin sanoa et mä en suuri viljan määrää ole tiputtanut kerääjillä. Siementä käytän 10-20kg. Puna-apilaa ja timoteitä sekaisin. Kylvön teen rikka äestyksen yhteydessä viljan orasvaiheessa. Rikkaäestys multaa kevyesti siemenet. Siinä ehkä se ero sit onnistumisessa. Kerääjä kituu viljan alla siihen puintiin asti ja tosiaan näyttää et mitään ei ole. Satunnaisen timpan tai apilan löytää aina jostain. Mut sit kun pui viljan pois niin pari viikkoa siitä on täysi kasvusto pellossa.
Itse olen kokenut tavan ihan toimivaksi ja yhtenäkään vuonna ei ole jäänyt kasvusto syntymättä. Mut en sit tietenkään osaa sanoa miks mulla onnistuu ja jollain toisella ei mut onhan se hyvä ettei kaikilla onnistu niin rahat riittää pidemmälle ;D
-
Suorakylvö on erinomaisen hyvä menetelmä hehtaarirallissa, jolloin tuottoa jää enemmän. Suorakylvö mahdollistaa viljelyalan moninkertaistamisen ja poistaa kiireet kylvöaikana. Kun asiaan suhtautuu rationaalisesti, silloin tällöin voivat sateet ja kylmyys hidastaa pellolle pääsyä, ei pidä alkaa hakemaan kultivaattoreita tai muita muokkareita, vaan ottaa asia tyynesti vastaan; tulos on niin paljon parempi, että vaikeudet joinakin yksittäisinä vuosina on helppo kestää. Suorakylvöetu nimenomaan pilaantuu maan muokkaamisesta, siksi hätämuokkaukset pilaavat maan tottumisen suorakylvöön. Samalla tavalla maaperä on totutettava luomuun ja regeneratiiviseen viljelyyn.
-SS-
-
Iso on ero syyvehnän orastumisessa 3v vln:n ja 3. vuosi syysviljaa välillä... Taitaa joutua keväällä rikkomaan tai sekaan kylvämään Quarnaa... Mutta saako "sekulia" myytyä muutakuin rehuksi ???
Onneksi on vln-kaistat niin ei koko lohko ole ahdistava... Ensi syksynä sitten vln menee syysviljalle ja viljakaista apilalle..
https://youtube.com/watch/GQxUbCWlix4
-
Iso on ero syyvehnän orastumisessa 3v vln:n ja 3. vuosi syysviljaa välillä..
Toki, brittiläiset kokeet syysvehnän monivuotisessa viljelyssä 2 ja 3. vuosi ovat pahimmat, sen jälkeen satotaso korjaantuu hiukan mutta ei koskaan ole 1. vuoden veroinen. Kuulemma 4. vuodesta eteen päin alkaa tulla kilpailevia sienikasvustoja, jotka rajoittavat tautien leviämistä.
Pisimpään peräkkäisinä vuosina viljelty vehnä on ollut briteissä Broadbalkin kaksisataavuotinen koe, jossa otetaan maaperästä kasvu ilman mitään lisättyjä ravinteita. Yllättävästi satotaso vakiintui noin tonniin hehtaarilta. Myös peräkkäin viljelty lannoitettu vehnä on viihtynyt yllättävästi.
Kuviosta näkyy, että viljelykierto tuo lisäsatoa ensimmäiseen kierron vehnäsatoon, hernevuoden jälkeen, mutta kyseessä siis ei ole monivuotinen viherlannoitus vaan eri tuotantokasvit kierrossa, kaura, maissi herne kyseessä. Siinä suhteessa käyrät eivät vertaa samoja asioita. "FYM" tarkoittaa karjanlantalannoitusta. Kuviosta nähdään, että normaalisti ylläpidetty monivuotinen vehnä - vehnä - kierto tuottaa kuitenkin noin 60% viljelykiertovehnän ensimmäisen vuoden sadosta, ja parhaimmat 75%. (Parahaita jatkuvan viljelyn satoja voidaan aidosti verrata kuviossa oleviin "parhaimman 1. sadon käyriin, eli vaaleanvihreä vs violetti) Eli jos ajattelee, että viljelisi vain joka kolmas vuosi vehnää ja kaksi vuotta viherlannoitusta, ei kierron jälkeisellä satoerolla pääsisi vielä jatkuvan vehnäkierron tasalle sadossa. Arkihavainnot ovat tuon herne-esikasvin myönteisen vaikutuksen etenkin talvehtimiseen näyttäneet selvästi. Sama ilmiö kuminalla ja kaalikasveilla. Jos näitä tuotteita saa kaupaksi ja lisätukia viljelyyn löytyy, niin ehdottomasti kannattaa kiertoa harjoittaa. Myös varsinaista non-food - maanparannusviljelyä kannattaa toistaiseksi harjoittaa, kunhan tuet niille pysyvät ennallaan.
(https://www.era.rothamsted.ac.uk/metadata/rbk1/OAWWYields/03-Figure-2022.jpg)
Talouspuolella katsottuna viherlannoitusnurmet ja yleisestikin maanparannustuotanto ovat kannattavuutta parantava non-food-vaihtoehto, koska niillä useimpiin tuotantokasveihin verrattuna sama ja hiukan korotettukin ruuantuotannon ulkopuolinen rahoitus.
-SS-
-
Toi sadonmuodostuksen kauhamalli missä monokulttuurissa sato ensin laskee ja sitten nusee taas mutta ei koskaan samalle tasolle kuin kiertoviljelyssä löytyy myös kotimaisesta luomun oppikirjasta -90-luvulta.
-
Pintaankylvö onnistui nyt paremmin kuin viime vuonna: tukossa ollut syöttösuppilo oli nyt auki ja satunnainen apulainen katseli aina päästä lähtiessä että kaikista putkista ruikkii. Päällekkäin ajoa pyrittiin välttämään laittamalla muoviämpäri kummassakin päässä puomin päästä jonkun puolen metrin päähän ja sitten tähdättiin takaisin tullessa siitä ämpärin vierestä ihan.
Multaus Hankmolla, kertaalleen päältä ajaen, jolloin voi ilmoittaa kevytmuokatuksi, jos ei viherrä tarpeeksi.
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Syysvehna/Ceylon_06102026A.jpg)
Ceylon kylvö 24.09, kuva 06.10. 350 kg/ha Ensimmäisen siivun limitys meni liikaa päällekkäin, syynä lienee ollut apulaisen piilevä karsastus.
-SS-
-
Tasan viikko sitten (4,10) levitetyt skagen, kynnetyyn saveenon pikkuruiset idut, saas nähdä, Jotkut ssä tiedoiteet jotka menee marraskuuhun, haluaa liki kympin lämpöjä, ehkä joku aurinkoisia hetkiäkin, päivisin niin joku piikki tulee.
-
Monilla hyvin kasvuun lähteneillä ruispelloilla on alkanut ilmestyä keltaisia osia, jotkut pellot ovat kauttaaltaan keltaisia. Onko kellastumisen syy tuholainen, ravinnepuute vai vesi, jää epäselväksi.
Rinteissä parempi sävy.
-SS-
-
4kg englanninraiheinää piensiemenlaatikosta kylvön yhteydessä ja grammaakaan enempää ei kannata savimaalle kylvää. Aivan varmasti on syksyllä aikamoinen pöheikkö sänkimaalla.
Ääni kylmikselle täältä pohjoisempaa, samalla käytännöllä mennään
-
miten tuo kasvusto on keväällä jäljellä? ite huomannu että nykyrai on keväällä jopa elossa ja jos se on hyin kasvannu niin eipä tahto mennä läpi miniauralla..