Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: -SS- - 29.08.26 - klo:17:48
-
Pro Rukiin viljelyasiantuntija Lasse Matikainen muistuttaa, että tässä tilanteessa kotimaisen ruisraaka-aineen turvaamiseksi on erityisen tärkeää kylvää uusi ruis.
Siinäs kuulitte. Toki kaikki laittavat puimurit heti vajaan ja rupeavat noudattamaan proruissin suosituksia.
-SS-
-
vieläkö ens viikolla kerkii ruista kylvää?
-
Ens viikolla tulee niin paljon vettä että syysviljojen kylvöt ei enää tänä syksynä onnistu, onnistuuko puinnitkaan vielä pitkään aikaan?
Toisaalta, sikarutto etenee, niin ei kukaan osta viljojakaan.
-
Hybridirukiit alkoivat vähän kyllästyttämään, kun ensimmäiset pari viikkoa ne ovat niin herkkiä vähän kaikelle maailman pahuudelle. Uudehko populaatiolajike SU Bebop saa nyt mahdollisuuden näyttää kyntensä, kylvöt tuli tehtyä 26.-27. elokuuta.
-
Hybridirukiit alkoivat vähän kyllästyttämään, kun ensimmäiset pari viikkoa ne ovat niin herkkiä vähän kaikelle maailman pahuudelle.
Kyllä tuon kerkisi nähdä, hailakan harvaksi jää - jollakin 80 kg: n kylvömäärällä, joka oraalle riittää oma kahukärvänen ja kosteanlämpimänä syyskesänä etanat oikein jonottavat sitä yhtä orastunutta piikkiä nälväämään..
Hybridi on todella heikko itämisvoimassa, vaikka ketkumainostajat mitä selittäisivät. Savimailla jos kylvää kokkareiseen, tulee harva, fiiniksi äestetty kuorettuu herkästi, ja tulee harva. Hyvän puintipoudan aikana itu kuivuu paikalleen, ja tulee harva. Sitten säätyyppi muuttuu kylmäksi ja harvaksi kylvetystä tulee entistä harvempi.
Maatiaissukuinen ruis viihtyy raskaillakin savimailla, multamailla, hiekkamailla, ihan millä tahansa mailla. Mutta eipä sellainen niukkasatoinen ruis oikein ole houkutteleva, kun hinnoittelu perustuu 8-10 tonnin hehtaarisatoisen 400 sakoisen vehnärukiin potenttiaaliin.
-SS-
-
Perniössä painoivat tänään putket punaisina ruista maahan.
-
20ha tuli Reettaa laitettua peltoon 28-29 kuluvaa kuuta. Ihimeen hyvät kylyvö olosuhteet tuli kovien sateitten jäljiltä. Mitäs tässä nyt tehhään,ootellaan ens syksyn puintia vai?
-
Kylvin torstaina reilun parikymmentä hehtaaria populaatioruista. Viimeisen päälle olosuhteet oli.
-
Hulluja riittää
-
Jaaha. Ovatko Isot isännät palaamassa populaatirukiisiin?
Hybridirukiilla olisi monta kilpailukykytekijää, joita ei populaatiorukiilla hevin voi saavuttaa.
- korkea satotaso, jopa kymppitonnari, jolloin sille markkinoiden määrittelemä 200 euron hintataso riittää mainioon kannattavuuteen.
- ulkomainen siemen, joka on aina varmasti lajikkeellista, eikä mitään vuosikymmeniä tuulisekoittunutta populaatiosekulia.
- joka vuosi tulee jalostustuutista uusi sisäsiittoinen superlajike, jolloin vanhat itämättömäksi muuttuneet hybridisäkit voi heivata hyvällä omallatunnolla kuoppaan
- lyhyt ja luja korsi, monet ohrat lakoutuvat herkemmin. Hybridinpuinti onnistuu 50-jalkaisella rumpupuimurillakin hyvin.
- kasvinsuojelutoimenpiteet, joita ovat kahukärväs, etana- ja hivenbiosidikäsittelyt, tuottavat näkyvää hyötyä, populaatirukiilla on yhtä valju satotaso, muistaa sitten käydä ruiskulla tahi ei
- sakolukuvarmuus, voi jättää kypsymään huoletta, mylläri palvoo näitä 350 sakoisia huippurukiita.
-Niin iso jyväkoko, että samoilla seulasäädöillä pääsee herneen kimppuun.
Tai jotain.
-SS-
-
Minun piti ryhtyä ProRuis mannekiiniksi ja edelläkävijäksi, mutta en oppinut viljelemään ruista. Oli Reettaa ja Danskow Agattia. Lopputulos oli aina kolme tonnia. Peräkkäisinä vuosina kylvetty ruis kultivoituun ei menestynyt ollenkaan. Ihmetyttää, miten esi-isät pysyivät hengissä tällaisen kasvin kuin ruis kanssa. No, kyllähän niitä nälkään kuolikin tasaisin väliajoin. Onnekseen kerkisivät tuupata naapurin piian tiineeksi ennen elon tiellä sortumista ja kylmiskin vielä näki päivänvalon tässä sukupolvien ketjussa. Mutta asiaan. Ruis on älyttömän herkkähipiäinen. Mitä sille pitäisi tehdä, että se menestyisi edes jotenkin. Kylvä ja unohda näyttää tarkoittavan, että ruiskin unohtaa tuottaa jyviä ja satoaso on sitten surkea. Jääkö Reetta kotimaisen rukiin jalostuksen viimeiseksi esitykseksi. Eikö mitään uutta kestävämpää lajiketta enää ole tulossa. Mielestäni Reetta on erinomaisen surkea. Ei ainakaan omilla mailla ole toiminut lainkaan.
-
Sama täällä. Toki ruista aletiin viljellä vasta luomussa. Edelliset rukiit jossain 80 luvulla isäukon aikana. Agat ollut lajikkeena. Kolme kertaa yritetty ja aina sato jäänyt johon 1,5t paikkeille. Joo luomussa. On kokeiltu kultivoitu, kynnettyä, paskalla ja ilman. Aina sama lopputulos. Nyt riitti!
Reetta mulle haukuttiin silloin ja ostin tuo agatin sit ei tuosta ainakaan paljoa huonompi voi enää olla. ;D
Mut juu nyt loppu rukiin viljely. Sitä täs nyt mietin et kuinka rukiin saa kuolemaan luomussa keväällä ilman kyntöä, jos kylväisi loput siemenet talveksi kerääjäksi jos tässä joutuu mtk:n vuoksi kyntämään nurmia ympäri..
-
Mtk:n tässä vois kyntää ympäri.
-
Jaaha. Ovatko Isot isännät palaamassa populaatirukiisiin?
Hybridirukiilla olisi monta kilpailukykytekijää, joita ei populaatiorukiilla hevin voi saavuttaa.
- korkea satotaso, jopa kymppitonnari, jolloin sille markkinoiden määrittelemä 200 euron hintataso riittää mainioon kannattavuuteen.
- ulkomainen siemen, joka on aina varmasti lajikkeellista, eikä mitään vuosikymmeniä tuulisekoittunutta populaatiosekulia.
- joka vuosi tulee jalostustuutista uusi sisäsiittoinen superlajike, jolloin vanhat itämättömäksi muuttuneet hybridisäkit voi heivata hyvällä omallatunnolla kuoppaan
- lyhyt ja luja korsi, monet ohrat lakoutuvat herkemmin. Hybridinpuinti onnistuu 50-jalkaisella rumpupuimurillakin hyvin.
- kasvinsuojelutoimenpiteet, joita ovat kahukärväs, etana- ja hivenbiosidikäsittelyt, tuottavat näkyvää hyötyä, populaatirukiilla on yhtä valju satotaso, muistaa sitten käydä ruiskulla tahi ei
- sakolukuvarmuus, voi jättää kypsymään huoletta, mylläri palvoo näitä 350 sakoisia huippurukiita.
-Niin iso jyväkoko, että samoilla seulasäädöillä pääsee herneen kimppuun.
Tai jotain.
-SS-
Mulla oli tänä vuonna samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03. Populaatiossa oli enemmän pahnaa ja raskaampi puida. Satotasossa vain 10-20% ero hybridin hyväksi, eli arviolta sellainen reilu tonni hehtaarilla. En uskonut, että populaatiostakin voi saada sen k***tonnarin.
-
...samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03.
Oliko tietoa, oliko torajyvää missä osassa populaatiolohkoa ? Torajyvä nimittäin leviää erilaisten kärvästen välityksellä myös. Eli jos on torajyväinen nurmi vieressä, ainakin reunalla on suurempi torajyväpaine. Toinen on tämä venäläinen tutkimus (Shchekleina, Sheshegova 2022) jossa havaittiin populaatiolajikkeilla olevan torajyväherkkyydessä merkittäviä eroja.
Parikymmentä vuotta meni Annalla, Elvillä, Riihellä, Matadorilla, Reetalla, jopa Amilolla, eikä torajyviä näkynyt viljakasassa eikä tähkissä. Sitten torajyviä joka vuosi, vaikka palstojen viljelyväliä oli vähintään 3 vuotta, Evolot ja SU Allawi, SU Performer, Brandie (joka sisälsi mustanaan torajyvää) antoivat jonkinlaisen aavistuksen, että torajyvä on ehkä ongelma. Hensingin mylly rokotti vain hinnassa, mutta kelpasi kuitenkin. Kunnes sitten ruis ei kelvannut terveenäkään, saati sitten mustapilkullіsena. Oli Reettaakin useimpina vuosina siemenen jatkoa varten, siinä ei ollut niinä hybridivuosina torajyvää. Ja yhdellä palstalla kymmenen (10 !) vuotta populaatioruista peräjälkeen, ilman torajyviä.
-SS-
-
Mielestäni Reetta on erinomaisen surkea. Ei ainakaan omilla mailla ole toiminut lainkaan.
EI välttämättä yliviljavilla ja multavilla mailla toimikaan. Mutta hedelmättömissä savimaissa Reetta on kamala, pahnaa tulee ja remmit kiljuu. 4500-4800 kg;n vuosittaisista keskisadoista huolimatta toivat kyllä ison lerssin otsaan. Minulla ei ollut konetta, joka olisi lakorukiin pahnan silpunnut vältättäväksi, saati sitten kultivaattoria läpäiseväksi, lautasäes ei mennyt paksun pahnan läpi multaan asti. Kerran poltin ja meinasin saada sydänoireita kun liekit nousivat 30 - metrisiksi ja alkoivat puhaltaa palavia viljatukkoja korkeuksiin, puimattomia peltoja kohti.
Vaikka siis tein vastapolton. Eli hybridit olivat aluksi toivorikas uutuus, pituus ja puintiominaisuudet kuin ohralla ja satokin iso, vaikkakin lääkitä piti syksystä asti. Kolmen tonnin populaatiosadon pahna on vielä hallittavissa, mutta kun satotason piti olla kahdeksan tonnia, että perusteli silloin satasta lähestyneen hinnan. Polttokieltokin ajoi pois populaatiorukiista, ja lopulta ei tarvinnut edes mitään ruista miettiä, kun olisi pitänyt jotakin myllyn renkisopimuksia tehdä, että olisi kelvannut mihinkään.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Reetta_040812A.jpg)
Reetta 4.8.2012
Tuossa yksi rukiinviljelijä paalautti valtaisat pahnakarhot, silloin on kiva tehdä multaa taas pellosta. Itse en tunne kyseisiä paalaajia, tai rukiin pahnan tarvitsijoita.
-SS-
-
(http://www.viistonninen.com/muut/Reetta_200815B.jpg)
Kuva: Reetta 20.8.2015
(http://www.viistonninen.com/muut/Reetta_120812B.jpg)
Kuva: Reetta 12.8.2012
Kyllä Reetasta tuli luotettavasti satoa, jopa koeasemienkin nollavuotena 2013, ja oli korrensäätöä osaamattomalle sentään koholla maasta, että syötti lauttaa vaan sisään. Anna ja Riihi olivat melkoisen hankalasti laossa aina. Mutta se pahna, se pahna, jossakin vaiheessa vanhuus iski eikä jaksanut pökkiä pahnoja auroista pois.
-SS-
-
Kyllä tuosta hybridistäkin pahnaa tulee reippaasti, kun satotaso menee sinne kahdeksan korville. Eroaa oljestaan melkoisesti tavan rukiista, nuo oljet tuntuvat kuivuvan ja tuleentuvan kun pitää viikon maassa ennen korjuuta, vaikka saisi sadetta. Pöyhintä ja karhoitus. Ongelmana on vaan paalienajo logistiikka kun aurat on samalla pellolla usein kun paalataan
-
...samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03.
Oliko tietoa, oliko torajyvää missä osassa populaatiolohkoa ? Torajyvä nimittäin leviää erilaisten kärvästen välityksellä myös. Eli jos on torajyväinen nurmi vieressä, ainakin reunalla on suurempi torajyväpaine. Toinen on tämä venäläinen tutkimus (Shchekleina, Sheshegova 2022) jossa havaittiin populaatiolajikkeilla olevan torajyväherkkyydessä merkittäviä eroja.
Parikymmentä vuotta meni Annalla, Elvillä, Riihellä, Matadorilla, Reetalla, jopa Amilolla, eikä torajyviä näkynyt viljakasassa eikä tähkissä. Sitten torajyviä joka vuosi, vaikka palstojen viljelyväliä oli vähintään 3 vuotta, Evolot ja SU Allawi, SU Performer, Brandie (joka sisälsi mustanaan torajyvää) antoivat jonkinlaisen aavistuksen, että torajyvä on ehkä ongelma. Hensingin mylly rokotti vain hinnassa, mutta kelpasi kuitenkin. Kunnes sitten ruis ei kelvannut terveenäkään, saati sitten mustapilkullіsena. Oli Reettaakin useimpina vuosina siemenen jatkoa varten, siinä ei ollut niinä hybridivuosina torajyvää. Ja yhdellä palstalla kymmenen (10 !) vuotta populaatioruista peräjälkeen, ilman torajyviä.
-SS-
Toraa oli reunoissa lohkon ympäri ja samoin ruiskutusurissa. Tänä vuonna sateli ennen kukintaa ja kukinnan aikoihin, niin oli otolliset olosuhteet.
-
...samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03.
Oliko tietoa, oliko torajyvää missä osassa populaatiolohkoa ? Torajyvä nimittäin leviää erilaisten kärvästen välityksellä myös. Eli jos on torajyväinen nurmi vieressä, ainakin reunalla on suurempi torajyväpaine. Toinen on tämä venäläinen tutkimus (Shchekleina, Sheshegova 2022) jossa havaittiin populaatiolajikkeilla olevan torajyväherkkyydessä merkittäviä eroja.
Parikymmentä vuotta meni Annalla, Elvillä, Riihellä, Matadorilla, Reetalla, jopa Amilolla, eikä torajyviä näkynyt viljakasassa eikä tähkissä. Sitten torajyviä joka vuosi, vaikka palstojen viljelyväliä oli vähintään 3 vuotta, Evolot ja SU Allawi, SU Performer, Brandie (joka sisälsi mustanaan torajyvää) antoivat jonkinlaisen aavistuksen, että torajyvä on ehkä ongelma. Hensingin mylly rokotti vain hinnassa, mutta kelpasi kuitenkin. Kunnes sitten ruis ei kelvannut terveenäkään, saati sitten mustapilkullіsena. Oli Reettaakin useimpina vuosina siemenen jatkoa varten, siinä ei ollut niinä hybridivuosina torajyvää. Ja yhdellä palstalla kymmenen (10 !) vuotta populaatioruista peräjälkeen, ilman torajyviä.
-SS-
Toraa oli reunoissa lohkon ympäri ja samoin ruiskutusurissa. Tänä vuonna sateli ennen kukintaa ja kukinnan aikoihin, niin oli otolliset olosuhteet.
Agatia ja Granatia on ollut kylvössä K-laaksossa viime vuosina eikä siellä ole ollut torajyvää.
Nyt Savossa olleessa Granaatissa on jonkin verran... oiskohan että täällä kosteampi Järvi-Suomen ilmasto verrattuna Kymen kuivuuteen...
Savossa ruis meni lakoon vaikka typpeä vain 60-65kg/ha ja rikat Broadwaylla, jonka pitäisi lyhentää myös kortta..
Olisi pitänyt ajaa murskalla alas harvahkot päisteet ja pari painannetta juhannuksen jälkeen niin ehkä olisi vähentänyt toran määrää..