Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: ravenlord - 22.06.09 - klo:14:24
-
Millä koneketjulla kukakin tekee ja jos joku paaleihin laittaa ainetta niin mitä?
Meil menee paaleihin ja ilman säilöntäaineita.
-
Taarup 3024 + Vicon RF135 Balepack 3D. Säilöntäaineena Kärki Sil-All.
-
Silppurivaunulla, eli Jf 3500 es koneena ja Kärki Sil-All aineella ja laakasiiloon.
Sekä sitten McHale Fusionilla paaliin ja edelleen samalla aineella.
Äijiä on meidän "talkoissa" pahimmillaan jopa kaksi, yleensä vain yksi.
Nii ja kaatuu 4232 ct taarupilla...
-
Kuhn 353 niittomurskain ja McHale Fusionilla paaliin
-
ensviikolla pitäs ruveta rehuntekkoon, en vaen tiijjä millä systeemillä....
-
Alternalla niitetään ja ajosilppurilla kerätään. paikoitellen ei tosin ole paljoa mitä kerätä. Sekaan laitetaan Bonsilagea. Paalut Bonsilagetetaan jos urakoitsijalla on vehkeet paalaimessa.
-
Niitossa on Pötti 306 edessä ja Taarup 4232 CT mattoperällä takana. Urakoitsija silppuaa 1050 JF:llä ja aliurakoitsijat ajaa siilolle. Levitys ja tallaus Manitou 634 kurottajalla. Sekaan laitetaan AIV 2+.
-
Huomenna pitäisi yrittää aloittaa. Niitto khun 302 ja paalaus glaasin 255 roto cut uniwrapilla. Biologisella aineela tehdään kaikki, happoja en ihan heti rupea työntämään koneisiinni.
-
Kumoon urakoitsijan Alternalla, keruu JF ES-3500:lla, säilöntä tornissa AIV2+:n kera.
-
Niitto 338c Taarup Silppuri 622 Kverneland kolmet kippikärryt ja siilolla Lännen c 110 linkkukaivuri. Itse tehtiin puolet ja puolet kävi urakoitsia kävi ajosilpurilla ajamassa isoimmat lohkot. Happona käytetiin tänäkin vuonna Aiv 2+ .
Nuorkarjan rehut tehdään urakoitsijan toimesta abaut 2 viikon päästä McHalen yhistelmällä. Paaleihin laitettu Feedteckiä/Josilacia ja välillä ilman ja näin myös tänävuonna. Paalit säilyneet hyvin jos ei linnut tai myyrät tehneet kiusaa. Viime vuosi oli ihan perseestä.
-
Jf Es 3500 noukkii ja silppuaa rehun kärryyn, josta se ajetaan syöttöpöydälle ja siitä lietson kautta torniin. Naapuri niittomurskaa rehun elhon 3,2 koneella ja jos ei karhossa ole tarpeeksi tavaraa, niin ajan itse kaksi-kolme karhoa yhteen elhon sivusiirtävällä kelapöyhimellä. Ja sekaan laitetaan Aiv 2:sta 3 kuormaa/30 litraa happoa, paitsi viimeiseen 2 kuormaan 30 l/kuorma. Eikä tornia laiteta "kiinni" missään vaiheessa, vaan syöttö aloitetaan samantien.
Heinäasteisen rehun urakoija laittaa muovipaaliin, ei stressata heinäpoudilla.
-
ja nuosta biologisista aineista, niin minkämoisia rehulabroja on tullut verrattuna ilman tehtyihin?
Ilman tehdyissä tuo ph ei laske tavoitteeseen, ja maito/muurahaishappo arvo on alhaalla, ja tuloksissa varoitellaan että rehu voi lämmetä. Asiallahan on mukamas merkitystä kun paaleista kysymys. Tällaisella harrasteviljeliälläkin menee paali/jakokerta.
Ja onko muut seurannu tuota artturin D-arvo ennustetta? Osuuko se kohdalleen? Mielestäni se on ainaki tällä alueella 2-4 yksikköä liian optimistinen, nyt pitääs olla D-arvo 70 , ja timotei komiasti tähääs.. 66-68 lienee todellinen lukema..
-
Juu ihan taarupin 110 kelasilppuri,vuodelta 72 Velsan kärryyn silputaan viljalaitojen päällä kaksi 5 tuuman lautaa vielä korokkeena,hapottin on serigtrad,sellaanen jossa pullo käännetään kumoon ja harava annostelee suuttimen avautumisen.Vetokoneena valmetin 502 vuodelta 76.aumahan tehdään ja lopuksi tallotaan pariihin kertaan.
-
Ja onko muut seurannu tuota artturin D-arvo ennustetta? Osuuko se kohdalleen? Mielestäni se on ainaki tällä alueella 2-4 yksikköä liian optimistinen, nyt pitääs olla D-arvo 70 , ja timotei komiasti tähääs.. 66-68 lienee todellinen lukema..
Jokunen lohko jäi viime vuonna ennusteen mukaan 69, todellinen 62..
-
Juu ihan taarupin 110 kelasilppuri,vuodelta 72 Velsan kärryyn silputaan viljalaitojen päällä kaksi 5 tuuman lautaa vielä korokkeena,hapottin on serigtrad,sellaanen jossa pullo käännetään kumoon ja harava annostelee suuttimen avautumisen.Vetokoneena valmetin 502 vuodelta 76.aumahan tehdään ja lopuksi tallotaan pariihin kertaan.
Käykkö välillä levitä rehhuo peräkärryssä semmosella talikolla, josta on se yks piikki poekki, ja onko sulla peräti renki, tae piika keäntelemässä veivie.
Heino pallaa rehunteossa entiseen, Lehto-Poavon kallihtemalla viikatteella heinä aamukasteen aekaan nurin ja sitte akka ja lapset pyörittellee heinät lallolle puuharavoella. Poutie toevoskellaan...
-
Ja onko muut seurannu tuota artturin D-arvo ennustetta? Osuuko se kohdalleen? Mielestäni se on ainaki tällä alueella 2-4 yksikköä liian optimistinen, nyt pitääs olla D-arvo 70 , ja timotei komiasti tähääs.. 66-68 lienee todellinen lukema..
ku teköö artturin mukaan 72-73 on oikeesti 68-69. ainaki parina ed. vuotena!!!
Jokunen lohko jäi viime vuonna ennusteen mukaan 69, todellinen 62..
-
Niittokoneena on JD 1365 ja korjuukoneeksi tuli tälle kaudelle JF ES 3600. Viimeiset hehtaarit kokeiltiin ajaa tutun niittämiltä kaksoiskarhoilta, niittokoneena oli Elhon menopaluu mattoperällä. Ei tuntunut oikein hyvältä vaihtoehdolta, kun karhot olivat niin leveitä, ettei meinannut saada silppurivaunulla korjattua. Säilöntäaineena on 2Plus ja laakasiiloihin ajetaan.
-
Kovaa on isännillä kalusto kun tätä topiccia lukoo. Laitetaas nyt vertailun vuoksi meikäläisen koneketju:
Niittomurskain Junkkari 245 vm. -04
Paalain Welger RP 200 vm. -95
Käärijä NHK vm. -93
JF niittomurskain hankittiin v. -98 yhdessä paalaimen ja käärijän kanssa, se jouduttiin vaihtamaan mutta muuten on näillä menty jo 12 kesää. Koko tänä aikana ei myöskään ole paaleihin laitettu säilöntäaineita.
-
Kaato JD 1365. Karhotus 3-> 1. Siiloon urakoitsijan 5700 Torro pöttingerillä. Ei taida olla enää paluuta 900 jf:n kun kerran kokeili tätä noukkari urakointia. Säilönnässä AIV 2+
-
Kovaa on isännillä kalusto kun tätä topiccia lukoo. Laitetaas nyt vertailun vuoksi meikäläisen koneketju:
Niittomurskain Junkkari 245 vm. -04
Paalain Welger RP 200 vm. -95
Käärijä NHK vm. -93
JF niittomurskain hankittiin v. -98 yhdessä paalaimen ja käärijän kanssa, se jouduttiin vaihtamaan mutta muuten on näillä menty jo 12 kesää. Koko tänä aikana ei myöskään ole paaleihin laitettu säilöntäaineita.
Tuohon kommentoiden, hyödyllistä olis tietää myös millaisia pinta-aloja, korjataan, kertakorjuu.
-
rehulaidat.
-
..niin ja kertakorjuu 45ha ja 30ha viljasta myös rehuksi
-
Niittokone Krone 3,2 leveä menopaluu mattoperällä ja noukkarina Kronen Zx 450
-
Niittokoneena jf2400gms ja paalaimena claas 250rc. Säilöntäaineena AIV2+. Eka sato tehty 22ha ja 2 päivää. Sato ei niin hyvä keskim. 12 paalia/ha. Niin ja käärijänä jaguar. Murskain -91 käärijästä en oo täysin varma mut ehkä joku -90 paalain -01. Hyvin koneet pelaa ikäsikseen ku pitää kunnossa. Eka sato läpi ilman ainuttakaan remonttia. Ja kaikki ostettu käytettyinä.
-
Niitto Taarup 4232 mattoperällä, niitetään kolme karhoa yhteen. Kerätään Strautmann mega-vitessellä. Sekaan AIV 2+, siiloon ja aumaan ajetaan. Urakoitsija paalaa kaukaisimmat lohkot McHale fusionilla.
-
Kaik nurin kuhn fc 250 g , paaliin werger rp 220 profilla
naapuri silppurilla siiloon jf 850 Siilolla 6400 väliä ajjaa 80-90 hiivatti (jolla myös kääritään) silppurilla naapurin 4 pyttynen joku xl.. En muista muuta mallia.
Sit kääritään NHK 1600 Bertalla..