Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Petri - 24.06.26 - klo:20:59
-
Tuossa 280 niittomurskassa on 7 lautasta, eli toisessa reunassa kaksi lautasta pyörii samaan suuntaan. Alkuvuosina muistaakseni niitti puhtaasti, mutta nyt toisinaan jättää noiden lautasten väliin ”riivityn” raidan, erityisesti korkeassa kasvustossa. En ole keksinyt yhteyttä ajonopeuden tai kierrosluvun ja lopputuloksen välillä. Terät uudet, toisen teriä piti lyhentää noin 1 cm, jotta eivät kilkata yhteen. Mitä pitäisi tehdä, jotta tuosta raidasta pääsee eroon?.
-
Tuossa 280 niittomurskassa on 7 lautasta, eli toisessa reunassa kaksi lautasta pyörii samaan suuntaan. Alkuvuosina muistaakseni niitti puhtaasti, mutta nyt toisinaan jättää noiden lautasten väliin ”riivityn” raidan, erityisesti korkeassa kasvustossa. En ole keksinyt yhteyttä ajonopeuden tai kierrosluvun ja lopputuloksen välillä. Terät uudet, toisen teriä piti lyhentää noin 1 cm, jotta eivät kilkata yhteen. Mitä pitäisi tehdä, jotta tuosta raidasta pääsee eroon?.
Elhon ohjekirja esittää, että ajonopeus on liian pieni terien kierrosnopeuteen nähden. Eli lisää ajonopeutta tai vähennä pyörimisnopeutta.
Nää on aika mystisiä joskus. Ajan paalaimella tähäällä olevaa ohoraa navettaan. Yhtenä iltana vedin karhon pätkän kumoon elholla ja ihmettelin miten yhtä äkkiä alkoi jo niitetylle lentää just niittämääni. Luulisin että pitkä ohra tarttui jotenkin lautaseen. Seuraavalla kerralla annoin enemmän kierroksia ja ei mitään ongelmaa. Tuollaista en muista koskaan ennen käyneen. Tosin lohkokin lyhyt, joten kait mun jalka ei ollut lattiassa.
-
Elhon ohjekirja esittää, että ajonopeus on liian pieni terien kierrosnopeuteen nähden. Eli lisää ajonopeutta tai vähennä pyörimisnopeutta.
Niin ehdottaa. Fordilla painan kuutosvaihteella, seiskalla ei jaksa enää, paikoin on sellainen heinä, että kuutosellakin pölläyttelee savuja... Ehkä pitäisi vielä testata lyhentää niitä teriä enemmän; hutera muistikuva, että ennen viimeistä vaihtoa oli vähän lyhyemmät. En kyllä ymmärrä asiasta mitää, mutta ehkei tarvikaan, jos vaan toimii.
-
Mitä korkeammat korotusjalakset sitä helpommin jättää raitaa. Muutenkin pidempi sänki jättää helpommin raitaa.
-
Jotenkin muistelisin että mulla oli samaa ongelmaa vuosi kymmeniä sitten nostolaite koneessa. En muista oliko sillä loppujen lopuksi suurtakaan merkitystä vaikka jäikin raitaa. Mutta käytin siinä niitä pitkiä lappuja vaikka alun perin ei sellaisia ollut. Katsoin muka että ne mahtuu ihan hyvin oleen paikallaan. MUTTA kierrosten noustessa tietenkin teräkin nousi vaakatasoon ja söi joka viereiseen lautaseen sellaisen loven. Ja jotain muutakin mystistä siinä tapahtui. Lyhensin kaikki alkuperäis pituuteen ja ongelmat loppui. Toki ne loviset lautaset ei enää tuolla palautunut. Joten sanosin että lyhennä kaikki hyvän sään aikana, jos sellaisia ei aiemmin ollut niin ei niitä saa olla nytkään. Vaikka IKH:n myyjä sanoi, että pitkä on vaan parempi, mutta ei oo tässä kohtaa.
Maken mielipidekkin ihan järkeen käypä
-
Mitä korkeammat korotusjalakset sitä helpommin jättää raitaa. Muutenkin pidempi sänki jättää helpommin raitaa.
Olikohan bingo? Rehun laadun ja jälkikasvun parantamisen hengessä ostin pari vuotta sitten korokejalakset… hinattava Elho on kyseessä, täytyy vielä kokeilla pudottaa vetokorkeutta vähän, jos saisi sillä lautasiin vähän ”ottavan” kulman, nyt olen koettanut tällä vetokorkeudellakin lisätä niittokorkeutta.
-
ite kanssa mietin tuota kuhnilla.. kun jättää joissain heinissä ihan pirusti raitaa mutta sit toisessa heinässä ei mitään.. ite ajelen mieluummin pitempään sänkeen nuiten hiton myyränkasojen takia.. tarmolla huomaa nuo hyin kun valtu meinaa kyykätä ..
-
onko kasvustot sitten olleet niin poikkeuksellisen hyviä kun oikeis semmoista armeijan sänkeä ei tahdo löytyä tarkoiksi tunnettujenkaan isäntien pelloilta :-\ :-\ :-\ :-\
-
onko kasvustot sitten olleet niin poikkeuksellisen hyviä kun oikeis semmoista armeijan sänkeä ei tahdo löytyä tarkoiksi tunnettujenkaan isäntien pelloilta :-\ :-\ :-\ :-\
Sekalako jättää pitkää sänkeä.
-
Hiiliviljelyssä pitää jättää yli 10 cm sänki.
-
Hiiliviljelyssä pitää jättää yli 10 cm sänki.
Mutta Oksan pellossa onkin myyliä eikä hiiliä .
-
Hiiliviljelyssä pitää jättää yli 10 cm sänki.
Mikähän tuossa on takana?Nopeampi kasvuunlähtö kenties.Tässä on tällä hetkellä niin kuivaa ettei niittojäljet paljon viherrä,n.40mm on kesäkuun sademäärä,alkukuussa satanut.
-
Pitkä lakoheinän sänki ei useinkaan ainakaan ala vihertämään sieltä sängen päästä vaan se kuivuu pystyyn. Tänä vuonna noita pitkiä sänkiä on oikeastaan kaikilla ja joka lohkolla.
-
Parempi kasvuunlähtö ja vähemmän juuriston tuhoutumista pitkässä sängessä on tavoitteena.
Ensimmäisessä sadossa ei ollut yhtään lakoa. Mikäs sen olisi kaatanut kun ei yhtään satanut. Rehunteon jälkeen oli viileää ja pilvistä. Sänki ei kulottunut ollenkaan, vaan alkoi heti vihertää. Just kun saatiin lietteet levitettyä tuli parikymmentä milliä vettä. Nyt näyttää toinen sato hyvältä. Parin viikon päästä varmaankin tehdään.
-
ite katellu kuin hitosti kasvaa äpäre jo nyt. taitaa joutua murskaamaan kasvustoa oikein urakalla jottei jää ihan hitonmoinen kulo sit talvelle.. ja ens kesän onkelmaks..
-
Parempi kasvuunlähtö ja vähemmän juuriston tuhoutumista pitkässä sängessä on tavoitteena.
Ensimmäisessä sadossa ei ollut yhtään lakoa. Mikäs sen olisi kaatanut kun ei yhtään satanut. Rehunteon jälkeen oli viileää ja pilvistä. Sänki ei kulottunut ollenkaan, vaan alkoi heti vihertää. Just kun saatiin lietteet levitettyä tuli parikymmentä milliä vettä. Nyt näyttää toinen sato hyvältä. Parin viikon päästä varmaankin tehdään.
Valiohan on vuosia ajanut niittoa pitkään sänkeen.Pitkä sänki nostaa d-arvoa ja vähentää "paskojen"joutumista rehunjoukkoon.
-
ja esikuvaus toimii paremmin kun on pitkän sänken päällä karho... ei haittaa jopa multa mykränläjiltä..
-
Meillä oli aikoinaan , vuonna miekka ja kilpi, Junkkarin niittomurskain. Siinä samaa ongelmaa, kun muoviset murskainsormet kuluivat, ja nimenomaan juurikin lautasten välin kohdalla, siitähän se heinämassa kulkee. Murskaussormien paikkoja kierrättämällä ongelman kans tuli toimeen.
-
Noi JF.n murskaimet on tainneet hävitä kokonaan, myytiinköhän niitä paljon?
Meillä oli Taarupin 2.4 leveä niittomurskain aikoinaan ja siinä oli nailonsormet, ne ei ehtineet kulua kun katkeilivat
-
Murskain sormien kulumisen ymmärrän, mutta niiden vaikutusta sänkeen kyllä epäilen. Se heinä on jo poikki siinä vaiheessa, kun murskain roottori sen tavoittaa. Heinä katkee vaikka murskain ei edes pyörisi.
Tuo Jf oli kuin kelasilppuri ilman torvea. Pätki heinän kyllä kuivavaksi, mutta se taas toi omat haasteensa. Joskus tehtiin esikuivattua ... tuolla kaato ja kelasilppurilla kyytiin. Jäi silti pitkäksi ja rehu lämpes. Tietysti liian hidas syöttö yms. Pari kolme tuollaista oli tällä kylällä. Vieläkin kait yksi luomumiehellä viherlannoituksen niitossa. Sen perä on kuulemma purettu, että heinä leviää koko koneen leveydelle.
Vai mitähän JF:n murskaa tässä kyseltiin ? On täs ainakin lähistöllä ollut aikoinaan kolme lieriöinen jossa murskaaja ja ihan normi hinattavia 3,2 pari kappaletta. Eiköpähän nuo olleet jotain Kuhuni kopioita, vai oliko peräti samoja , eri värillä.
-
Meillä tehtiin varmaankin 1974 110 cm JF niittosilppurista tuollainen murska. Torvi pois ja pelti kelan päälle, joka käänsi tavaran kelan takaa peltoon. 1976 tuli tuollainen JF SL 152., jollainen Lypsyukonkin varmaankin oli. Ensimmäisenä vuotena ajoin sillä omia ja 1977 aloitin tuolla urakkaniiton. Vauhti ei päätä huimannut kun naapurin ojittamattomia merenrantapeltoja niitti 165 Massikalla. Avauksissa timotein tähkät heiluivat konepellin yläpuolella. Vahva värkki oli. Viitisentoista vuotta sitten nostin romulavalle. 1986 hankittiin surullisenkuuluisa Nokka 190 Hydro. JF:llä joutui edelleen yleensä lohkon ajamaan loppuun kun Nokka hajosi. Sitten tuli JF 2 m lautasmurskain, GMS 200. Siinä oli metelliset murskainsormet. Seuraavaksi tuli JF GX 2400, jossa nailonsormet. Ne kuluivat, jolloin kaikki heinä ei tullut karhoon. Voi se jossain olosuhteissa kuluneill sormilla jäädä palkin eteen, jolloin alkaa tekemään raitaa. Seuraavaksi oli 2 Taarupin 3,2 m mepaa, joista jälkimmäisessä mattoperä. Se sai kaveriksi Pöttingerin 3 m etukoneen. Sitten oli 2 Pöttingerin 3,5 m mattoperällä. Nyt on murskaimeton Pöttinger S12 perhonen.
Muutama kymmenentuhatta hehtaaria on tullut 50 vuoden aikana niitettyä. ::)
-
ja koneitten kehitys varmasti tullu huomattua. ite kyllä mietin tuota raitaa kun unohtu kuhnissa toinen laitaressu kuljetusasentoon. ilma karkaa ja tosiaan se heinä kaatuukin lautasen päältä eteenpäin.. ainakin helpompi raitamuotostuminen jos on harvempi lyhyenpi heinä. pitkässä vahvassa kasvustossa sit harvinaisempi..
-
Meillä tehtiin varmaankin 1974 110 cm JF niittosilppurista tuollainen murska. Torvi pois ja pelti kelan päälle, joka käänsi tavaran kelan takaa peltoon. 1976 tuli tuollainen JF SL 152., jollainen Lypsyukonkin varmaankin oli. Ensimmäisenä vuotena ajoin sillä omia ja 1977 aloitin tuolla urakkaniiton. Vauhti ei päätä huimannut kun naapurin ojittamattomia merenrantapeltoja niitti 165 Massikalla. Avauksissa timotein tähkät heiluivat konepellin yläpuolella. Vahva värkki oli. Viitisentoista vuotta sitten nostin romulavalle. 1986 hankittiin surullisenkuuluisa Nokka 190 Hydro. JF:llä joutui edelleen yleensä lohkon ajamaan loppuun kun Nokka hajosi. Sitten tuli JF 2 m lautasmurskain, GMS 200. Siinä oli metelliset murskainsormet. Seuraavaksi tuli JF GX 2400, jossa nailonsormet. Ne kuluivat, jolloin kaikki heinä ei tullut karhoon. Voi se jossain olosuhteissa kuluneill sormilla jäädä palkin eteen, jolloin alkaa tekemään raitaa. Seuraavaksi oli 2 Taarupin 3,2 m mepaa, joista jälkimmäisessä mattoperä. Se sai kaveriksi Pöttingerin 3 m etukoneen. Sitten oli 2 Pöttingerin 3,5 m mattoperällä. Nyt on murskaimeton Pöttinger S12 perhonen.
Muutama kymmenentuhatta hehtaaria on tullut 50 vuoden aikana niitettyä. ::)
Mitä heinän joukkoon kuulumatonta on mennyt murskaimista läpi?
-
Kiviä, aisanaluspölkkejä, rautalankavyhtejä ja muuta aitatarvetta, kaivoja, kauriinvasoja, rusakoita
-
aikoinaan niitin naapurin vanhaa lammashakaa ja olipa kiva kun sattui verkko joka unohtunu maahan aitamuutoksen jäliltä nousemaan terille.. hetken sai rälläköitä! osaa muuten nyykkäri sammahtaa nopsaan täysiltään...