Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Rakkine - 22.06.26 - klo:16:37
-
Taas on mediassa runsaasti neuvoja erilaisista lupiinitorjuntakeinosta:
Tapio kyllästyi lupiinien niittämiseen – kokeili arkista ainetta
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/6aeb3f73-f130-43ca-a793-ce5c125ee3c4
Mutta sitä parasta keinoa ei tietysti missän kerrota, eli glyfosaattia, sitä kun ruiskuttaa reppuruiskulla lupiinien niskaan,niin lähtee lupiinit lopullisesti.
MT:n otsikon perusteella luulin että arkisella aineella tarkoitettiin tosiaankin glyfosaattia, mutta ei se sitä sitten ollutkaan.
-
on net nuo tienposket kyllä komioita lupiinivainioita. ja ihan asvaltinreunaan ovat niittäneet pienen kaistaleen lähiaikoina. saiskohan lupiinista jotain hyötyä? piokaasuna tahi elikkojen rehuna..?
-
Elinvoimakeskus valvoo vieraslajeja. Yleiset tiet ovat Elinvoimakeskuksen hoidossa. Suurimmat lupiiniesiintymät ovat yleisten teiden varrella, eikä niille tehdä mitään. Pukki kaalimaan vartijana. Elinvoimakeskuksessa pitäisi laittaa virkoja kiertoon. Peltotukivalvojat voisivat välillä valvoa tienpitoa ja tievalvojat valvoa peltotukia. ;)
Conviso One on ensimmäinen käyttämäni valikoiva torjunta-aine, joka näytti tehoavan lupiiniin.
-
Aikoinaan lupiinia kylvettiin tien varsiin.
Kyllähän rehulupiinin siemeniä ainakin naturcom myy. Kylvin kerran yhdelle raiviolle seoskasvustona. Taisi pelto olla liian hyvin lääkitty kun ei kasvanut kun sinne tänne sellaisia jurovia yksilöitä.
-
Aikoinaan lupiinia kylvettiin tien varsiin.
Kyllähän rehulupiinin siemeniä ainakin naturcom myy. Kylvin kerran yhdelle raiviolle seoskasvustona. Taisi pelto olla liian hyvin lääkitty kun ei kasvanut kun sinne tänne sellaisia jurovia yksilöitä.
Lienee ollut näitä yksivuotisia nuo Ncomin myymät. Lupiinia viljellään paljon Puolassa ja itäisessä Saksassa happamilla hiekkaisilla mailla. Korkea pH on sille myrkkyä.
-
Mulla oli pieni ala lupiinia -12-kesänä ja tosiaan ei se oikein sovellut tämmösille jäykemmille hyvin kalkituille mailla. Vieressä kasvaneesta herneestä tuli karkeasti kolminkertainen sato.
-
Mulla oli pieni ala lupiinia -12-kesänä ja tosiaan ei se oikein sovellut tämmösille jäykemmille hyvin kalkituille mailla. Vieressä kasvaneesta herneestä tuli karkeasti kolminkertainen sato.
Nämä lupiinit ovat biologialtaan ja ominaisuuksiltaan jo vähän soijan suuntaan. Jos vain löytyisi lajikkeita, niin tervetullut laadullinen piikki herneistä ja härkäpavusta monipuolisempaan suuntaan.
-
Mutta sitä parasta keinoa ei tietysti missän kerrota, eli glyfosaattia, sitä kun ruiskuttaa reppuruiskulla lupiinien niskaan,niin lähtee lupiinit lopullisesti.
MT:n otsikon perusteella luulin että arkisella aineella tarkoitettiin tosiaankin glyfosaattia, mutta ei se sitä sitten ollutkaan.
Mcpa on vielä parempi kun jättää heinät kasvamaan ja tukahduttaa lupiinin kasvu tilan .
-
Mutta sitä parasta keinoa ei tietysti missän kerrota, eli glyfosaattia, sitä kun ruiskuttaa reppuruiskulla lupiinien niskaan,niin lähtee lupiinit lopullisesti.
MT:n otsikon perusteella luulin että arkisella aineella tarkoitettiin tosiaankin glyfosaattia, mutta ei se sitä sitten ollutkaan.
Mcpa on vielä parempi kun jättää heinät kasvamaan ja tukahduttaa lupiinin kasvu tilan .
Mcpa tai glyfo, meille maajusseille nuo aineet on käteviä lupiin torjunnassa, koska voidaan laittaa niiden ostot maatalouden menoihin ja meillä kun on kasvinsuojelututkinnot, niin on helppo niitä ostaakin.
Nää kemialliset torjuntakeinot on lopulta ihan ylivoimaisia noihin muihin, pelleilykeinoihin verrattuna.
-
Paljonko MCPA:ta pitää lupiinille laittaa, jotta tehoaa? 2,5 l Ariane ei ainakaan tunnu vaikuttavan yhtään. Menee siinä jo kohtalainen määrä MCPA
-
Expressiä tyhjäsin ruiskusta pariin muutaman metrin puskaan. Nopeus matelua / paikallaan oloa vs. 8km/h. Kukat veti käppyrään ja sitten "tuleentui" muutamassa päivässä. Taitaa possauttaa vaan siemenensä lentoon. No aika näyttää.
-
harrastit oikein kunnon kasvinsuojelua. oliko ihan täysmääräistä ruiskutusta vain huuhtelua tuo? ite yritin torjua jättipalsamia tuolleen huuhtelulla mutta ei vaikuttannu mitenkään..
-
Tyhjäsin ruiskun viimeiset litrat puomin yhdestä lohkosta. Ei sen kummempaa.
-
Lupiini on sitkeä kestämään ruiskuttelua, johtuen siemenpankista ehkä. Lupiinia oli meillä koristeena pihalla monessakin paikassa, kunnes kuivien kesien kauden sattuessa, se yksinkertaisesti hävisi. Aika hyvin näiltä paikallisilta säiltä, kun esimerkiksi Lohjalla valtateiden ja moottoritien hedelmättömät penkat kasvavat tuuheana lupiinia.
Lupiinitorjuntaa on nyt tehty toisella tontilla muutamien vuosien ajan, ja tähän mennessä paras on penkkojen kilpaileva kasvusto: syysasteri. Syysasteri näyttää sortavan lupiinit pois, eivät idä eivätkä kestä kasvaa. Kasvu ja leviäminen on niin rajua, että muutkin kasvit, heinät ja nokkoset jäävät toiseksi. Ainoastaan pietaryrttipuskia jää sinne väliin. Saas sitten nähdä, milloin syysasteri ilmoitetaan vieraslajiksi myös. Pajuasteri on jo vahingollisten vieraslajien listalla.
Syysasteri kuitenkin on elinehto kimalaisille, koska kukkiin runsaana talven tuloon asti. Ei-kerrattu kukinto on äärimmäisen hyvä mesikasvi. Kun taas lupiinin kukan sisältämä myrkky sairastuttaa kimalaiset ja tappaa pesiä. Keltasirkut ja pikkulinnut syövät lumen päälle jääviä syysasterin siementupsuja ahkerasti.
-SS-
-
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=98950.0
-
Laittakaa ny vaan sitä glyfosaattia. Se tappaa kaikki, mutta jo seuraavana kesänä siihen jotain vihreää tulee kuitenkin, ainakin juolavehnää aluksi.
-
mahtaako olla myöhäistä. kun net siemenet on jo viime vuonna varissu.. ja jotain kattavaa tarviis kait kylvää aikasin keväällä peittämään..
-
No tuo justiin . Alkaa olla toivottoman myöhäistä . Ei noihin metriä pitkiin kukkiviin lupiineihin enään mikään tehoa . Kuukausi sitten olisi 1 ,5 litraa Mcpa tehonnut .
Sama kun isännät ovat syys viljoilla odotelleet että alkaa kevät viljojen roiskutus niin menee siinä samalla kesä kuun puoli välissä . Kun sitten on menty ruiskimaan on syys viljoilla sauna kukat olleet jo koiran kokoisia puskia , niissä vähän latvukset menee kippuraan mutta kasvu jatkuu .
Syys viljoilla PITÄÄ harrastaa kahden roiskutuksen taktiikkaa tai sitten siirtyä suoraan luomuun .
-
Lupiinin torjunta niittämällä vaatii toistuvaa niittoa koko kasvukauden läpi. Se on käytännössä mahdotonta, jos puhutaan tien penkoista tai muista vastaavista.
Oikeilla torjunta-aineilla ne kuolevat, mutta siemenpankki on yleensä iso.
Jos vähänkin viljelee peltoa tavanomaisesti, lupiinia ei ole. Lehtien kalevipalstojen villapaitaniksit eivät toimi. Tai sitten ne vaativat 24/7 -kalevin vartioimaan jokaista kasvia.
Mutta...
Vähäinenkin metsä tukahduttaa lupiinin. Voisiko sitä käyttää typen sitomiseen karuilla kivennäismailla? Esimerkiksi männyn aluskasvina.
Lupiinista ei ole vapaana kasvaessa mitään haittaa. Luonto tukahduttaa sen, jos luonto päästetään vapaaksi. Herääkin kysymys, onko lupiinin vihaajilla liian vähän metsää.
-
Lupiinin torjunta niittämällä vaatii toistuvaa niittoa koko kasvukauden läpi. Se on käytännössä mahdotonta, jos puhutaan tien penkoista tai muista vastaavista.
Oikeilla torjunta-aineilla ne kuolevat, mutta siemenpankki on yleensä iso.
Jos vähänkin viljelee peltoa tavanomaisesti, lupiinia ei ole. Lehtien kalevipalstojen villapaitaniksit eivät toimi. Tai sitten ne vaativat 24/7 -kalevin vartioimaan jokaista kasvia.
Mutta...
Vähäinenkin metsä tukahduttaa lupiinin. Voisiko sitä käyttää typen sitomiseen karuilla kivennäismailla? Esimerkiksi männyn aluskasvina.
Lupiinista ei ole vapaana kasvaessa mitään haittaa. Luonto tukahduttaa sen, jos luonto päästetään vapaaksi. Herääkin kysymys, onko lupiinin vihaajilla liian vähän metsää.
Ei tukahduta, viikko sitten kävelin koiran kanssa eräässä kangasmetsässä, ja sielläkin oli keskellä metsää lupiineja.
-
EI todellakaan metsä tuhoa lupiinia. Kasvaa hienosti lehtipuumetsiköissä ja kuivalla kankaalla mäntyjen alla. Se, miksi oma tontti tyhjeni lupiineista, lienee pelkästään kuivien vuosien syytä. Muualla vähänkin kosteammilla paikoilla lupiinia on aivan hillittömästi, ja etenee pitkin ojia vesien mukana eteen päin.
-SS-
-
Olen usein käynyt eräällä sorakuopalla jota maisemoitiin 90 luvun loppupuolella ja sinne tuli noin hehtaarin yhtenäinen lupiinikasvusto. Siihen rinteeseen istutettiin isot männyn taimet, nyt siinä on hieno havupuu taimikko joka odottaa ensi harvennusta, ei nyt mikään nopea metsän alku mutta ei se kasvupaikkakaan kovin hyvä ole.
Siellä ei ole lupineja. Mielenkiintoista sitten kun sen aikoinaan aukoksi hakkaa että mitä käy….
-
Männyn taimikossa tai kuusen aluskasvina se ei pärjää, mutta sitten kun se saa valoa, se alkaa pärjäämään. Mutta aika ihmeellinen harva metsä saa olla, jos lupiini valloittaa koko aluskasvillisuuden. Ehkä joku männikkö voisi toimia ja mitä haittaa siitä olisi metsätaloudellisesti.
-
no ei tietysti ihan kattavana kasvustona mutta semmosena kasvustona että huomaa. mutta onko se poistettava vai ei kun miettii millanen se on hyönteisten kannalta...
-
No kuinka poistat vahvan lupiinikasvuston ilman korvaavaa tai peittävää sijaiskasvia. Useiden vuosien glyfotuksella, koska siemenpankki on iso.
-
Älkää hyvät ihmiset tuhotko aivan kaikkia Lupineja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ars%C3%A8ne_Lupin
-
no ei tietysti ihan kattavana kasvustona mutta semmosena kasvustona että huomaa. mutta onko se poistettava vai ei kun miettii millanen se on hyönteisten kannalta...
Lupiini on osa täkäläisten kimalaisten tuhoa, neonikoitidit eivät ole ehkä niinkään syyllisiä.. Komealupiinin siitepöly syötettynä kimalaisen toukille saa ne sairaiksi. Lupiinissa ei ole ravitsevaa mettä, vaikka näyttäisi houkuttelevalta. Perhostoukat kuolevat nälkään.
Siksi ihan mikä muu kukkiva kasvi tahansa on lupiinia parempi. Jopa Pohjois-Amerikassa komealupiinia on levitetty alkuperäistä elinaluettaan laajemmalle ja uhkaa eräästä toisesta lupiinilajista riippuvaisen erakkomehiläisen kantaa.
-SS-