Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Perussuomalainen porvari - 16.05.26 - klo:20:28
-
Jokos olette syysvehniä ruiskutelleet? Viime päivien sateet toivat kyllä rikkoja pintaan...
-
Näyttää olevan keväällä kylvetyissäkin :( toki ei vielä voi roiskutella, kuten Oksa sanois. Mutta sitten sopivasti taas ohi aiheen. Kun on olemassa näitä rikkakasvien ja tuholaisten tunnistamis ohjelmia, kuten kas kas tai sirppi, niin tunnistaako ne ohjelmat jotain? Vai kuvaanko joka lohkolta sen varman savikan ? Oon kasvioni hävittänyt jo aikoja sitten ja senkin ostin :) Siis jos ihan totta puhutaan niin hieman on horjuvaa tuo oma tunnistaminen, mutta ihan joka pillikettä ei kyllä kehtaa jollekin raadille lähettää tunnistettavaksi. Kinvara on hyvä aine ja mahdolliset hukkikset kitken ::)
-
kuva älykännyllä ja joko kuvahakuun tai suoraan tekoälyltä kysyy, se ei vi77uile takas vaikka sata kertaa kysyisit ;D
-
Jokos olette syysvehniä ruiskutelleet? Viime päivien sateet toivat kyllä rikkoja pintaan...
Niin toivat, ihan mukavasti niitä on jo. Jos puolen viikon jälkeen ruiskuttelisi syysvehnät läpi. Millaisella reseptillä ajattelit ajaa?
-
Jokos olette syysvehniä ruiskutelleet? Viime päivien sateet toivat kyllä rikkoja pintaan...
Kesken on. Huomenna loput. Lupaavat sopivaa keliä. Varsinkin kolmannen vuoden syysvehnä maissa paljon rikkoja.
-
Kun on olemassa näitä rikkakasvien ja tuholaisten tunnistamis ohjelmia, kuten kas kas tai sirppi, niin tunnistaako ne ohjelmat jotain?
Ainakaan viime vuotinen kaskas ei tunnistanut mitään itse. Mutta kun veikkasi rikkakasvin nimeä niin pääsi sivulle missä oli kuva kyseisestä kasvista ja pitkästi tekstiä tunnistamisesta ja torjumisesta. Sitä en muista oliko kuvassa semoinen pieni, torjunta-ajan rikantaimi vai paljon suurempi mikä ei paljoa auta kasvintunnistamisessa silloin kun se pitäisi tehdä.
Ainakin aikaisemmin mömmökauppiaitten tuotekirjassa oli myös yleisimpien rikkojen kuvia monen sortin tankkiseosten ja kasvuohjelmien lisäksi. Tuoreessa Lantmannenin kirjassa on muutamasta rikasta kuva taimena ja täysikasvuisena. Bernerin tai Hankkijan opuksesta en pikaisesti katsomalla kuvia löytänyt
-
^
Eli en siis ole ymmärtänyt mitään väärin. -24 vuonna käytin kas kas ja -25 sirppiä. Ajattelin että onko noissa jotain mitä en vaan tajua. Nettien syövereistä joskus löysin muistaakseni jutun bernerin äpistä joka olisi yrittänyt tunnistaakin. En löytänyt enää tuollaista sovellusta, eli eipä tainnut toimia.
-
^
Eli en siis ole ymmärtänyt mitään väärin. -24 vuonna käytin kas kas ja -25 sirppiä. Ajattelin että onko noissa jotain mitä en vaan tajua. Nettien syövereistä joskus löysin muistaakseni jutun bernerin äpistä joka olisi yrittänyt tunnistaakin. En löytänyt enää tuollaista sovellusta, eli eipä tainnut toimia.
Sillon ku tää äppi homma alkoi, niin oli hetken aikaa tarjolla Basfin xarvio scouting ja se oli kyllä fiksun oloinen. Otit kuvan niin se kertoi tai ainakin yritti tunnistaa mikä rikka on kyseessä. Lisäksi se pystyi määrittämään taimitiheyden valokuvan perusteella yms... Se vaan lopetettiin jostain syystä ja koitin sitä kysellä kehittäjiltä saamatta mitään selvää syytä..
-
^
Eli en siis ole ymmärtänyt mitään väärin. -24 vuonna käytin kas kas ja -25 sirppiä. Ajattelin että onko noissa jotain mitä en vaan tajua. Nettien syövereistä joskus löysin muistaakseni jutun bernerin äpistä joka olisi yrittänyt tunnistaakin. En löytänyt enää tuollaista sovellusta, eli eipä tainnut toimia.
Sillon ku tää äppi homma alkoi, niin oli hetken aikaa tarjolla Basfin xarvio scouting ja se oli kyllä fiksun oloinen. Otit kuvan niin se kertoi tai ainakin yritti tunnistaa mikä rikka on kyseessä. Lisäksi se pystyi määrittämään taimitiheyden valokuvan perusteella yms... Se vaan lopetettiin jostain syystä ja koitin sitä kysellä kehittäjiltä saamatta mitään selvää syytä..
Nää hallinnon vaatimukset näistä sovelluksista on naurettavaa kyykyttämistä ja simputtamista. Sitäpaitsi niitä ei edes tarvita enää nykyään tekoölyn aikakaudella. Mun Samsung Galaxy Ultrassa on ominaisuus, että kun nappaa kuvan ja sit painaa sitä alavalikon neliötä pitkään, niin voi sormella ympyröidä sen kasvin ja tekoäly antaa vaatauksen et mikä kasvi on kyseessä.. Ei siis enää tarvita näitä kömpelöitä sovelluksia, joista sainakin Sirppi on vieläpä maksullinen, Mutta tätä kyykyttämistä hallinto haluaa tukien vastineeksi.
-
Jokos olette syysvehniä ruiskutelleet? Viime päivien sateet toivat kyllä rikkoja pintaan...
Niin toivat, ihan mukavasti niitä on jo. Jos puolen viikon jälkeen ruiskuttelisi syysvehnät läpi. Millaisella reseptillä ajattelit ajaa?
Uskon, että pelkkä Mustang Forte maksimimäärällä riittää.
-
Meillä toista kertaa menossa syysvehnälle Incelo+Starane+Mcpa-yhdistelmä. Lisäksi pieni annos tautiainetta ja hivenlehtilannoitetta, jos se vaikka vähän virkistäisi noita kasvustoja.
-
Olen vuosia ajanut syysvehnät 55 ml Primus/vast ja 22 g Express/ vast. Ajan yleensä melko myöhään ja tuolla on isotkin saunakukat aina menneet.
-
Nää hallinnon vaatimukset näistä sovelluksista on naurettavaa kyykyttämistä ja simputtamista. Sitäpaitsi niitä ei edes tarvita enää nykyään tekoölyn aikakaudella.
Kyseistä toimenpidettä ei tarvitse valita, on yksi seitsemästä, joista pitää valita kaksi, tokihan se harmittaa, että rahaa saadakseen joutuu tekemään jotakin. Kysehän on ohjelmistovalmistajien lobbaamista sovelluksista, varmistavat omia markkinoitaaan hyväksyttäessään ne sopivaksi siihen toimenpiteen ehtoihin. Lukekaskas nyt ei maksa mitään.
Valittavana on kaksi seuraavista:
1. Ilmasto- ja ympäristökoulutus
2. Monivuotiset monimuotoisuuskaistat
3. Maaperän seuranta
4. Orgaaniset ravinteet
5. Pölyttäjien ravintokasvit
6. Täsmäviljelymenetelmät
7. Kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset.
Kohta yksi on helppo valita. Menee netissä. Mutta sitten tuleekin hankalampia: Monivuotoiset monimuotoisuuskaistat vievät peltoalaa ja ne pitää erikseen perustaa ja pitää sitoumuskauden loppuun, ja vain yksivuotisilla kasveilla pidetyillä lohkoilla ja yli 0,5 ha:n lohkoilla, jos poistat lohkon toimenpiteestä, pitää perustaa kahdelle uusi. Rupeaa jäämään vähäiseksi palstavalikoima, pienviljelijällä. Maaperän seurantaa harva viitsii tehdä, pitää kaivella sitä maata ja ottaa näytteitä ja maksaakin niistä hyvät rahat. Orgaaniset ravinteet ovat karjataloudelle ojennettu toimenpide, no, jos on biokaasulaitos ja nurmea niin sitä rehua sitten kuskaa sinne biokaasutukseen. Ei sovi ihan kaikilla tiloilla koneketjukaan siihen Eipä ole oikeasti pientilalle mikään vaihtoehto. Pölyttäjien ravintokasvit-toimenpide olisi rahakkaampi monimuotoisuus auringonkukkapeltona, ja rypsirapsilla taas lukitaan vähintään pari peruslohkoa vuodessa, pientilalla loppuvat lohkot kesken. Täsmäviljelymenetelmissä on tietty hyvä vaihtoehto, kun on muutamansadantuhannen prentti valmiina, ämpäri katolla ja automaattiohjaus ostettuna. Niin mikäpäs siinä rastittaa. Jollakin hytittömällä kuusvitosella Fergulla ja Hankmolla kevätpäivänä pellolla tukka liehuen äestävälle pienviljelijälle ei edes ole traktorissa ämpärille paikkaakaan.
Eli on aika turhaa vinkumista, jos ei muuta tarvitse kuin avata Lukekaskas havainnon ilmoitussivu ja liittää siihen oma sähköpostiosoite, sitten lähettää ja saa kuittauksen, jonka tallettaa sähköpostinsa arkistoon. Näin vähäisellä hommalla ja investoinnilla saa siis sen seitsemästä valinnaisesta toisen toimenpiteen kuitattua. Ei kyse ollut siitä, että pitäisi jumpata tunnistamista vaan havaintojen jakamisesta ja sen kollaboraation toteutumisen varmistamisesta. Sirpissä otetaan kuva ja se näkyy Sirpin toimenpideluettelossa semmoisena paikkatiedon sisältävänä kuvana.
-SS-
-
Kamalan myöhäseen meni taas rukiin ruiskutuksen kanssa ku olis muutakin tekemistä kun etsiä ruiskua talviteloilta. Ikinä ei opi. Se on varmaa ens viikolla jo tähkällä
-
Mä olen nykyisin katsonut että ruisku on käyttökunnossa ennen kylvöjen aloitusta, vähentää turhaa stressiä kun lähes joka vuosi jotain ruiskutetaan kylvöjen kanssa päällekkäin.
-
Mä olen nykyisin katsonut että ruisku on käyttökunnossa ennen kylvöjen aloitusta, vähentää turhaa stressiä kun lähes joka vuosi jotain ruiskutetaan kylvöjen kanssa päällekkäin.
Tänä keväänä 6.-10.5 välillä ruisku piti talveuttaa ajon jälkeen, viiden asteen yöpakkaset hiipivät kylmiin konehalleihinkin. Joskus ammoin oli myös kovin pakkasvoittoinen toukokuu, jolloin suutinrunkoja saattoi haljeta.
-SS-
-
Jokos olette ottaneet haltuun uudet, vuonna 2026 voimaan astuneet ks-aineiden kirjanpitovaatimukset? "Kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjän on lisättävä kirjanpitoon valmisteen rekisterinumero, kohteena olevan viljelykasvin EPPO-koodin mukainen nimi, käsiteltävän alueen paikkatieto sekä käyttötyyppi."
Tukes: Muutokset kasvinsuojeluaineiden käytön kirjanpitovaatimuksista voimaan (https://tukes.fi/-/muutokset-kasvinsuojeluaineiden-kayton-kirjanpitovaatimuksista-voimaan)
-
Tässä voi olla takana se, että vanhoja kasvinsuojeluaineita edelleen käytetään, pohjavesi- ja pintavesitutkimukset antavat jäämätietoja, lisäksi pohjavesi- ja vesistörajoitusten alaisten peltojen määrä on yllättävän suuri, ja silti erikoiskasveja kasvatetaan, eivätkä kasvit oikeastaan toimisi ilman ympäristörajoituksilla varustettuja kasvinsuojeluaineita. Eli paikkatiedolla varustettu digitaalinen kirjaus vaatisi luovalle käyttäjälle jo ammattiväärentäjän moraalia, todennäköisesti myös ongelmajätehävitykseen tulee määrätarkastus ja viivakoodien ym. luku. Eränumeron kirjaus pitäisi olla myös mukana, jolloin ei voi pitää kaksoisvarastoa ja kaksoiskirjanpitoa. Ihmettelen myös, jos ei tule kasvinsuojeluaineiden ostokirjanpidon säilytysvelvoitetta. Voi olla mahdollista tehdä kasvinsuojeluainekauppojen myyntitapahtunmien ristiintarkistukselle paikka...
Käytännössä tuosta hommasta on vähemmin vaivoin mahdollista selvitä sillä tavalla, että vuosittain koko tila asetetaan samaa kasvinsuojeluainetta käyttäväksi kokonaisuudeksi. Tällöin ostaa yleisaineen, joka toimii koko alalla ja välttää sen sadan fungisidin, pestisidin ja kasvunsääteen käyttöä. Erikoiskasvien , herneiden apilan, juurikasvien, öljykasvien eri viljalajien vuodenkierto on paras mennä kokotila tai ei mitään - menetelmällä. Tulee liikaa virhekirjausten mahdollisuuksia, jos pitää kolmea-neljää eri järjestelmää ylläpitää. Niin kauan kuin kasvinsuojeluaineiden kauppatapahtumat eivät mene suoraan Tukesin/Ruokaviraston rekistereihin tilatunnukseen liittyen, vaihtoehto on tehdä kaksoiskirjanpito, jossa halvin mahdollinen pienannosaine ja tautiaine ovat ostoslistalla, hankkii sitten ne räätälöidyt aineet ja käyttää oman mielen mukaan.
Kasvinsuojeluaineporsastelijat meinataan laittaa kerralla kuriin.
-SS-
-
Jokos olette ottaneet haltuun uudet, vuonna 2026 voimaan astuneet ks-aineiden kirjanpitovaatimukset? "Kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjän on lisättävä kirjanpitoon valmisteen rekisterinumero, kohteena olevan viljelykasvin EPPO-koodin mukainen nimi, käsiteltävän alueen paikkatieto sekä käyttötyyppi."
Tukes: Muutokset kasvinsuojeluaineiden käytön kirjanpitovaatimuksista voimaan (https://tukes.fi/-/muutokset-kasvinsuojeluaineiden-kayton-kirjanpitovaatimuksista-voimaan)
VMP
-
Ohra: HORVU
Vehnä: TRZAX
Kaura: AVESA
Ruis: SECCE
Ruisvehnä: TRTSX
Peruna: SOLTU
Siinä muutama esimerkki EPPO-koodin mukaisista viljelykasvien nimistä... ???
-
Voi ny perhana. Viime vuosina käyttänyt kinvaraa sekä ohralla, että nurmella. Mutta siinä oli joku peräkkäiskäytön rajoitus jos on käytetty ensimmäisen vuoden nurmella tai jotain pitää taas palauttaa mieleen. Mutta kun sitä on käyttänyt yks vuotisella nurmella ja seuraavana vuonna vihantavilja, niin vihantaviljan oon ruiskuttanut expressillä. Nyt kait pitäis olla edes purkki mistä katsella nummerot. tai voihan sitä tietysti ihan ostaakkin. ::)
-
Jokos olette ottaneet haltuun uudet, vuonna 2026 voimaan astuneet ks-aineiden kirjanpitovaatimukset? "Kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjän on lisättävä kirjanpitoon valmisteen rekisterinumero, kohteena olevan viljelykasvin EPPO-koodin mukainen nimi, käsiteltävän alueen paikkatieto sekä käyttötyyppi."
Tukes: Muutokset kasvinsuojeluaineiden käytön kirjanpitovaatimuksista voimaan (https://tukes.fi/-/muutokset-kasvinsuojeluaineiden-kayton-kirjanpitovaatimuksista-voimaan)
VMP
No eipä kummosia muutoksia kuiteskaan tarvinnut tehdä lohko/työkirjanpito-ohjelmaan..
Kasvin nimen perään toi EPPO koodi
KS-aineen lisäteksti kenttään rekkaritunnus..
Käyttötyyppi (ilmoitetaan vakiotermillä, joka on peltojen kohdalla maapinta-alojen käsittely). (tekoäly kertoi).
Paikkatiedolle olikin jo valmis kenttä olemassa joten sinne vaan tökkäsee pellon...
Jos oiken haluaavat kyylätä niin tabletin ajo-opastimesta saa tallennettua ajotiedon tiedostoksi jota sitten pällistellä vaikka google mapsissa yms.
Ruutuvihko&lyijykynä miehille voi olla hiukan hankalampaa... :P
-
Jokos olette ottaneet haltuun uudet, vuonna 2026 voimaan astuneet ks-aineiden kirjanpitovaatimukset? "Kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjän on lisättävä kirjanpitoon valmisteen rekisterinumero, kohteena olevan viljelykasvin EPPO-koodin mukainen nimi, käsiteltävän alueen paikkatieto sekä käyttötyyppi."
Tukes: Muutokset kasvinsuojeluaineiden käytön kirjanpitovaatimuksista voimaan (https://tukes.fi/-/muutokset-kasvinsuojeluaineiden-kayton-kirjanpitovaatimuksista-voimaan)
VMP
No eipä kummosia muutoksia kuiteskaan tarvinnut tehdä lohko/työkirjanpito-ohjelmaan..
Kasvin nimen perään toi EPPO koodi
KS-aineen lisäteksti kenttään rekkaritunnus..
Käyttötyyppi (ilmoitetaan vakiotermillä, joka on peltojen kohdalla maapinta-alojen käsittely). (tekoäly kertoi).
Paikkatiedolle olikin jo valmis kenttä olemassa joten sinne vaan tökkäsee pellon...
Jos oiken haluaavat kyylätä niin tabletin ajo-opastimesta saa tallennettua ajotiedon tiedostoksi jota sitten pällistellä vaikka google mapsissa yms.
Ruutuvihko&lyijykynä miehille voi olla hiukan hankalampaa... :P
Mikäs ohjelma argonautilla on?
Ei peltotuessa ja sirpissä ole tuollaista mahdollisuutta merkintöihin.
Eikös viljelijöiden hallinnollista taakaa pitäny keventää? Nää uudet vaatimukset vaan lisää sitä. Mistä esim. löytyy tuo rekisterimerkintä? Ja jos kasvuaste pitää merkitä, pitä taas kattoo jostain ne numerot, kyllä tää taas lisää työtä paljon, turha on muuta väittää.
V1TTU MITÄ PELLEILYÄ.
-
Eiköhän ne Peltotukeen ja Sirppiin tule päivityksissä ennenkuin 2026 lohkokirjanpitoja tarvitaan. Valmisteen rekisterinumero näkyy Peltotuen kasvinsuojeluainelistassa. Eiköhän ne seuraavan päivityksen jälkeen siirry automaattisesti myös kirjanpitoon.
-
Jokos olette ottaneet haltuun uudet, vuonna 2026 voimaan astuneet ks-aineiden kirjanpitovaatimukset? "Kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjän on lisättävä kirjanpitoon valmisteen rekisterinumero, kohteena olevan viljelykasvin EPPO-koodin mukainen nimi, käsiteltävän alueen paikkatieto sekä käyttötyyppi."
Tukes: Muutokset kasvinsuojeluaineiden käytön kirjanpitovaatimuksista voimaan (https://tukes.fi/-/muutokset-kasvinsuojeluaineiden-kayton-kirjanpitovaatimuksista-voimaan)
VMP
No eipä kummosia muutoksia kuiteskaan tarvinnut tehdä lohko/työkirjanpito-ohjelmaan..
Kasvin nimen perään toi EPPO koodi
KS-aineen lisäteksti kenttään rekkaritunnus..
Käyttötyyppi (ilmoitetaan vakiotermillä, joka on peltojen kohdalla maapinta-alojen käsittely). (tekoäly kertoi).
Paikkatiedolle olikin jo valmis kenttä olemassa joten sinne vaan tökkäsee pellon...
Jos oiken haluaavat kyylätä niin tabletin ajo-opastimesta saa tallennettua ajotiedon tiedostoksi jota sitten pällistellä vaikka google mapsissa yms.
Ruutuvihko&lyijykynä miehille voi olla hiukan hankalampaa... :P
Mikäs ohjelma argonautilla on?
Ei peltotuessa ja sirpissä ole tuollaista mahdollisuutta merkintöihin.
Eikös viljelijöiden hallinnollista taakaa pitäny keventää? Nää uudet vaatimukset vaan lisää sitä. Mistä esim. löytyy tuo rekisterimerkintä? Ja jos kasvuaste pitää merkitä, pitä taas kattoo jostain ne numerot, kyllä tää taas lisää työtä paljon, turha on muuta väittää.
V1TTU MITÄ PELLEILYÄ.
Se on tämä " tein itse ja säästin"...
https://youtu.be/HQ2q2ExpPH4
Kannattaa kattoo tuplanopeudella niin jaksaa ;D
Nyt lisätty myös yksinkertainen ravinnetaselaskelma ja jotain pientä..
Sitten ajo-opastin on tabletissa/kännyssä Field Navigator
https://youtu.be/5MHAFdaCass
Tekoälylle kuva kasvista niin osaa kertoa kasvuasteen ::)
-
Olipas taas mielenkiintoista tietoa. Tehkää ohjeen mukaan, ohje tulee myöhemmin.
Lisätietoa tulossa Tukesin verkkosivuille toukokuussa 2026
Tukes julkaisee mahdollisimman pian ohjeet EPPO-koodien mukaisen nimen ja kasvuasteen (BBCH) kirjaamisesta. Ohjeistukset julkaistaan tukes.fi -verkkosivuilla ja kasvinsuojelututkintoon liittyvässä oppimateriaaleissa.
– Tavoitteena on, että kasvinsuojeluaineiden käytön kirjanpitoon liittyvät muutokset aiheuttaisivat mahdollisimman vähän lisätyötä käyttäjille. Esimerkiksi viljelysuunnitteluohjelmissa ja metsäkoneiden järjestelmissä paikkatieto on usein jo valmiina. Jatkossa myös muut tarvittavat tiedot pyritään saamaan suoraan järjestelmiin, avaa Tukesin kemikaalien riskinarvioinnin ryhmäpäällikkö Pauliina Laitinen.
– Vaikka uudet kasvinsuojeluaineiden käytön kirjanpitovaatimukset ovat jo voimassa, ensi alkuun valvonnassa neuvotaan kasvinsuojeluaineiden käyttäjiä uusista kirjanpitovaatimuksista. Mikäli uusien kirjapitovaatimuksien osalta on puutteita vuonna 2026, valvonnassa huomautetaan asiasta, muistuttaa erityisasiantuntija Tiina Koivula Ruokavirastosta.
-
Jokos olette ottaneet haltuun uudet, vuonna 2026 voimaan astuneet ks-aineiden kirjanpitovaatimukset? "Kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjän on lisättävä kirjanpitoon valmisteen rekisterinumero, kohteena olevan viljelykasvin EPPO-koodin mukainen nimi, käsiteltävän alueen paikkatieto sekä käyttötyyppi."
Tukes: Muutokset kasvinsuojeluaineiden käytön kirjanpitovaatimuksista voimaan (https://tukes.fi/-/muutokset-kasvinsuojeluaineiden-kayton-kirjanpitovaatimuksista-voimaan)
Koskee kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjiä, vaan mikä on ammattikäyttäjä?
Tavan sivutoiminen pikkutilallinen on satunnainen ruiskuttelija, ei tosiaankaan ruiskutus ole ammattina.
Ehkä urakoitsijat jotka myyvät kyseistä palvelua ovat ammatti-nimikkeen alla?
-
Ammattikäyttäjä on surittanut kasvinsuojelututkinnon ja saa ostaa sitä edellyttäviä aineita. Ei ammattikäyttäjä saa hankkia lähinnä käsipumpulla suihkutettavia aineita.
-
Tuossa on ehkä vähän selväpiirteisemmin kerrottu kuin Tukesin sivuilla. Ei toi nyt viljelijälle tuo oikeastaan muutakuin käsittelyn kellonajan ja kasvusasteen lisää, muut saa varmasti lohkokirjanpito-ohjelmasta.
Noille muualla käyttäville, golf-kentät, ratapihat yms. saattaa olla isompi juttu. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7ca7066e-7f00-4444-b4f0-6f26f04192ef?utm_term=Autofeed&utm_campaign=mt-echoshare&utm_medium=toimitus&utm_source=Facebook&fbclid=IwdGRjcAR6sONleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZAo2NjI4NTY4Mzc5AAEesotm2mz26UMPAscJIf9SI9-AgZmH3aPQQjrN02Q741Tv-Tj6ZionxoPlGvM_aem_0wLsq-WOGwy-ExaHE9iYYw#Echobox=1779273601
-
Tuli tuosta kellon ajasta mieleen, että luultavasti sen osaa laittaa oikean aikaan ihan samoin kuin päivänmääränkin. Siis silloin huhtikuussa kun lohkokirjanpidon kirjailee. No ittellä täs auttaa vähän tuo joutavuus, jota opaskoiraksi, ei kun ajo-opastimeksi kutsutaan. Mutta muuten päivänmäärät on ihan hatusta osaksi. Varsinkin syksyn kyntöpäivät, eihän niitä mihinkään tuu merkattua.
-
Mulla tuppaa tapahtumaan kaikki aina yhtenä päivänä. Kesällä noiden kanssa täytyy olla tarkkana, et mitä on ollut tehtynä kun se tarkastaja on ollut ja mitkä sen jälkeen
-
tuossa kans kaverni haasto et on aamulla katottava onko ruisku vai kylvökone perässä kun pellolle lähtee..
-
btw, tuli kysely et onko nokkosvesi lannoitusta vai torjunta-aineen levitystä?
-
btw, tuli kysely et onko nokkosvesi lannoitusta vai torjunta-aineen levitystä?
Pitipä kysyä AI:ltä kun sinä et sitäkään nähtävästi osaa tehdä...
"onko nokkosvesi maataloudessa lannoitusta vai torjunta-aineen levitystä +5 Nokkosvesi ja käymisprosessin läpikäynyt nokkoskäyte toimivat maataloudessa ja puutarhanhoidossa käyttötarkoituksesta riippuen sekä lannoitteena että torjunta-aineena.Luomuviljelyssä ja puutarhanhoidossa molempien käyttötarkoitus määräytyy näin:Lannoituksena: Vahvempi nokkoskäyte toimii typpipitoisena luonnonlannoitteena. Sitä käytetään laimennettuna (esim. suhteessa 1:10) ja annostellaan kasvien juurelle. Se edistää lehtivihreän muodostumista ja kasvien yleistä kasvua.Torjunta-aineena: Lievempi ja tuoreempi nokkosvesi toimii torjunta-aineena (perusaineena). Sitä käytetään sumuttamalla suoraan lehdille esimerkiksi kirvojen, punkkien ja härmän karkottamiseen.Nokkonen on EU:n ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin virallisesti hyväksymä perusaine, jota saa käyttää tietyillä viljelykasveilla kasvinsuojelutarkoituksiin.Jos haluat tarkemmat ohjeet nokkosveden valmistukseen, kerro minulle:Haluatko tehdä lannoitetta vai torjunta-ainetta?Mitä kasveja olet hoitamassa?"
https://www.omakoti.fi/kukkien-kasvien-hoito/nokkosvesi-lannoite-tuholaisten-torjunta/
-
Kun on olemassa näitä rikkakasvien ja tuholaisten tunnistamis ohjelmia, kuten kas kas tai sirppi, niin tunnistaako ne ohjelmat jotain?
Ainakaan viime vuotinen kaskas ei tunnistanut mitään itse. Mutta kun veikkasi rikkakasvin nimeä niin pääsi sivulle missä oli kuva kyseisestä kasvista ja pitkästi tekstiä tunnistamisesta ja torjumisesta. Sitä en muista oliko kuvassa semoinen pieni, torjunta-ajan rikantaimi vai paljon suurempi mikä ei paljoa auta kasvintunnistamisessa silloin kun se pitäisi tehdä.
Ainakin aikaisemmin mömmökauppiaitten tuotekirjassa oli myös yleisimpien rikkojen kuvia monen sortin tankkiseosten ja kasvuohjelmien lisäksi. Tuoreessa Lantmannenin kirjassa on muutamasta rikasta kuva taimena ja täysikasvuisena. Bernerin tai Hankkijan opuksesta en pikaisesti katsomalla kuvia löytänyt
Ilmoittauduin webinaariin näistä nyky tunnistus ohjelmista. Tosin oon silloin just hammaslääkärin penkillä, toivottavasti. Mutta piti tuleman linkki tallenteesta. Pitää nyt kattoa mitä viisaat niistä juttelee.
-
perpovari.. mut kuin mahtaa nyky eurostoliitto moiseen soveltaa?? ite en moisen kysymystä kyllä löytänny.. kai tuo sallittu ilman kasvinsuojelukoulutusta...
-
perpovari.. mut kuin mahtaa nyky eurostoliitto moiseen soveltaa?? ite en moisen kysymystä kyllä löytänny.. kai tuo sallittu ilman kasvinsuojelukoulutusta...
No meinaatko lannoittaa vai suorittaa kasvinsuojelua tuolla nokkosvedellä?
-
perpovari.. mut kuin mahtaa nyky eurostoliitto moiseen soveltaa?? ite en moisen kysymystä kyllä löytänny.. kai tuo sallittu ilman kasvinsuojelukoulutusta...
Lienee paras, että odotat -tätä kirjoittaessani- 26 tuntia ja soitat maataloussihteerille kysyäksesi asiaa.
-
^
Eli en siis ole ymmärtänyt mitään väärin. -24 vuonna käytin kas kas ja -25 sirppiä. Ajattelin että onko noissa jotain mitä en vaan tajua. Nettien syövereistä joskus löysin muistaakseni jutun bernerin äpistä joka olisi yrittänyt tunnistaakin. En löytänyt enää tuollaista sovellusta, eli eipä tainnut toimia.
Sillon ku tää äppi homma alkoi, niin oli hetken aikaa tarjolla Basfin xarvio scouting ja se oli kyllä fiksun oloinen. Otit kuvan niin se kertoi tai ainakin yritti tunnistaa mikä rikka on kyseessä. Lisäksi se pystyi määrittämään taimitiheyden valokuvan perusteella yms... Se vaan lopetettiin jostain syystä ja koitin sitä kysellä kehittäjiltä saamatta mitään selvää syytä..
Nää hallinnon vaatimukset näistä sovelluksista on naurettavaa kyykyttämistä ja simputtamista. Sitäpaitsi niitä ei edes tarvita enää nykyään tekoölyn aikakaudella. Mun Samsung Galaxy Ultrassa on ominaisuus, että kun nappaa kuvan ja sit painaa sitä alavalikon neliötä pitkään, niin voi sormella ympyröidä sen kasvin ja tekoäly antaa vaatauksen et mikä kasvi on kyseessä.. Ei siis enää tarvita näitä kömpelöitä sovelluksia, joista sainakin Sirppi on vieläpä maksullinen, Mutta tätä kyykyttämistä hallinto haluaa tukien vastineeksi.
Kiitos tästä tekoäly vinkistä !
Noin se tuntuu toimivan xcover 7:ssakin. Olipas helppo käyttää, toki täytyy panostaa kuvaukseen, mutta yhdestä ylimalkaisten otetustakin löysi monta tuttua rikkakasvia kun vaan sormella kaikki ympäröi.
-
lannoitus oli tuossa kyseessä.. noin niiin kuin virallisesti..
-
Facebookissa on löytynyt mielenkiintoista tutkimustulosta: Kevytmuokatussa maassa saattaa olla kosteilla keleillä lehtilaikkua, toivottavasti ovat tunnistaneet lehtien oireet oikein, eikä kyse ole esimerkiksi lautasmuokkarianturasta:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Kevytmuokkaus_tauti.jpg)
Kuva: Facebook @viljelijanberner
Onko kevytmuokkaus tavallaan kerännyt sekä suorakylvön että kynnön huonot puolet itseensä ? Suorakylvössä aurinko valkaisee ja desinfioi pahnajätteet, ja niitä ei sekoiteta maahan. Kynnössä kasvijätteet haudataan syvälle maahan. Kevytmuokkauksessa tautinen putu sekoitetaan pintamultaan, kylvökerrokseen. Olisiko siinä selitys ?
-SS-
-
Onko kevytmuokkaus tavallaan kerännyt sekä suorakylvön että kynnön huonot puolet itseensä ? Suorakylvössä aurinko valkaisee ja desinfioi pahnajätteet, ja niitä ei sekoiteta maahan. Kynnössä kasvijätteet haudataan syvälle maahan. Kevytmuokkauksessa tautinen putu sekoitetaan pintamultaan, kylvökerrokseen. Olisiko siinä selitys ?
-SS-
Suorakylvön puhtaus voisi johtua ennemminkin siitä, että pinnassa oleva pahna on kuivaa, eikä siitä leviä mitään ympäristöön. En ole vakuuttunut kevytmuokatun tautisuudestakaan. Sentään 25 vuotta ollut tälläkin tilalla vallitsevin tapa käsitellä peltoja. Kyllä niitä oraita on niin paljon ihmetelty, että tautisuuden olisi havainnut jo kauan sitten. Nyttemmin siemenviljelyn takia tulee samaa lajiketta viljeltyä useampi vuosi peräkkäin samassa pellossa, eikä siitäkään ole mitään radikaaleja havaintoja tehty. Ehkä jotkut lajikkeet on taudin arempia kuin muut. Ensimmäisenä tulee mieleen takavuosien huippumallasohra Tipple, joka oli sertinäkin heti alusta alkaen orasvaiheessa häiritsevän tautista. Samaan tulokseen tuli moni muukin ja lajike hävisi täälläpäin aika äkkiä viljelystä.
-
Kevytmuokkaus toiminee kevytmailla hyvin. En tarvinnut 25 vuotta nähdäkseni, että lautasmuokkari ja osin kultivaattori muuttavat mullatonta maaperää kesän paahteille herkemmäksi, ehkä pakkasen mureutuksella kyntöviiluissa onkin enemmän vaikutusta kuin luulisi. Kyntökaudella pahimpanakin kuivana vuotena tuli kohtuullisesti satoa. 2018 oli vielä kynnöstä, ja satotaso ei herättänyt vielä huolta. Sen jälkeen viitisen vuotta aika hintelästi kasvavia sänkikylvöjä, (2022 oli rypsiä syyskynnettyjen ja tuhoutuneiden syysorasten päälle kylvettynä), jolloin ihmeeksi yksittäinen kynnetty palsta tuntui tuuheutuvan jo ennen kuivia ja kuumia kesäpäiviä, kasvoi terveenä ja otti ukkossateet vastaan leikiten, kun taas kevytmuokatut olivat myöhässä, juroivat ja muuttuivat ukkoskuurokauden aikana kirkkaankeltaisiksi.
Pari vuotta kyntöä ja nyt kolmas vuosi menossa; kun saa alkuun aikaisin maata peittävän terveen likaruohottoman ja tautilaikuttoman vihreän kasvuston, valkoisten savikokkareiden välissä tursuavan pahnaputun sijaan, jossa on violetteja ja kellastuvia pieniä piikkejä kesäkuun alkuun, niin ehkä voisi saada tuntumaa siihen, että kevätviljojen juuri ei osaisikaan painua pahnan alla piilottelevaan jääkylmään muovailusaveen niin hyvin kuin löysempimuruisen ja lämpimämmän kyntöviilun läpi ?
Minulle riittää, että syksyllä pellossa on ihan oikeita viljankorsia ja korsien päissä tähkiä, joissa on jyviä. Se ei ollut itsestään selvää tämän viljelyteknisen syrjähypyn aikana...Pahimmillaan puimurin päältä katsoi lähinnä vihreänä pystyyn kuivuneita tuppeen jääneitä viljamuumioita, edellisvuoden pahnan seassa.
-SS-
-
Kevytmuokkaus toiminee kevytmailla hyvin. En tarvinnut 25 vuotta nähdäkseni, että lautasmuokkari ja osin kultivaattori muuttavat mullatonta maaperää kesän paahteille herkemmäksi, ehkä pakkasen mureutuksella kyntöviiluissa onkin enemmän vaikutusta kuin luulisi. Kyntökaudella pahimpanakin kuivana vuotena tuli kohtuullisesti satoa. 2018 oli vielä kynnöstä, ja satotaso ei herättänyt vielä huolta. Sen jälkeen viitisen vuotta aika hintelästi kasvavia sänkikylvöjä, (2022 oli rypsiä syyskynnettyjen ja tuhoutuneiden syysorasten päälle kylvettynä), jolloin ihmeeksi yksittäinen kynnetty palsta tuntui tuuheutuvan jo ennen kuivia ja kuumia kesäpäiviä, kasvoi terveenä ja otti ukkossateet vastaan leikiten, kun taas kevytmuokatut olivat myöhässä, juroivat ja muuttuivat ukkoskuurokauden aikana kirkkaankeltaisiksi.
Pari vuotta kyntöä ja nyt kolmas vuosi menossa; kun saa alkuun aikaisin maata peittävän terveen likaruohottoman ja tautilaikuttoman vihreän kasvuston, valkoisten savikokkareiden välissä tursuavan pahnaputun sijaan, jossa on violetteja ja kellastuvia pieniä piikkejä kesäkuun alkuun, niin ehkä voisi saada tuntumaa siihen, että kevätviljojen juuri ei osaisikaan painua pahnan alla piilottelevaan jääkylmään muovailusaveen niin hyvin kuin löysempimuruisen ja lämpimämmän kyntöviilun läpi ?
Minulle riittää, että syksyllä pellossa on ihan oikeita viljankorsia ja korsien päissä tähkiä, joissa on jyviä. Se ei ollut itsestään selvää tämän viljelyteknisen syrjähypyn aikana...Pahimmillaan puimurin päältä katsoi lähinnä vihreänä pystyyn kuivuneita tuppeen jääneitä viljamuumioita, edellisvuoden pahnan seassa.
-SS-
Täällä taas kyntö tuottaa tiivistyneitä päisteitä ja huonoa maan rakennetta. Toukojen on onnistuttava kynnetyn kanssa aivan nappiin tai murhetta on tiedossa koko loppukesäksi. Kynnetty on käytävä ajamassa tasurilla heti, kun lumi on sulanut, muuten seuraa vähintään itämisvaikeuksia. Nytkin on selvästi nähtävissä, että kynnetyillä mailla epätasaiset paikat ovat herkemmin menettäneet kosteutta ja keltaisia laikkuja ja kaikenlaista kirjavuutta ilmaantuu. Kevytmuokatun vettä säästävä ominaisuus on kultaakin kalliimpaa.
-
Reilun viidentoista vuoden suorakylvökokemuksella ihmettelen SS:n juttuja siitä, että suorakylvö olisi tautipaineen kannalta helpompi kuin kevytmuokkaus. Suorakylvetyt oraat ovat yleensä lehtilaikkua täynnä jo 2–3-lehtiasteella, toisin on jos pahnaputua on kunnolla sekoitettu mullokseen. Kynnetyt ovat tietysti parhaita lähes poikkeuksetta joka suhteessa, siinä mielessä ihmettelen taas kylmiksen huonoja kokemuksia kynnettyyn tehdyistä oraista; omat kokemukseni ovat sen suuntaiset, että kevytmuokatut häviävät kynnetyille yhdeksän kertaa kymmenestä et cetera.
-
Reilun viidentoista vuoden suorakylvökokemuksella ihmettelen SS:n juttuja siitä, että suorakylvö olisi tautipaineen kannalta helpompi kuin kevytmuokkaus. Suorakylvetyt oraat ovat yleensä lehtilaikkua täynnä jo 2–3-lehtiasteella, toisin on jos pahnaputua on kunnolla sekoitettu mullokseen. Kynnetyt ovat tietysti parhaita lähes poikkeuksetta joka suhteessa, siinä mielessä ihmettelen taas kylmiksen huonoja kokemuksia kynnettyyn tehdyistä oraista; omat kokemukseni ovat sen suuntaiset, että kevytmuokatut häviävät kynnetyille yhdeksän kertaa kymmenestä et cetera.
Täytyy olla lajikkeissa tai viljelykierron puutteessa häikkiä. Omat kokemukset ei tautisuutta oraissa puolla oikein missään menetelmässä. En osaa tähän sanoa enempää. Kyntökin on omalta osaltani loppuun käsitelty. Sen voisi todeta, että jos siitä olisi selkeästi apua, niin täällä sitä tehtäisiin paljon enemmän. Koko seutukunta on kuitenkin ensisijaisesti kevytmuokkausten ja suorakylvön takana. Säännönmukaista kyntämistä esiintyy lähinnä heinämaiden lopetusten yhteydessä. Karjatilatkin pitää sänkiä keväälle, siinä missä viljatilatkin. Niiden kanssa on opittu toimimaan. Ite olen näihin maanrakennejuttuihin jo niin paljon perehtynyt, että en keksi mitään hyötyä siitä, että kalliisti varjeltua pintamaata käännettäisiin 20cm syvyyteen ja tilalle kaivettaisiin raakaa, magnesiumpitoista jankkoa sekoittamaan kaikki. Yäk. Nyt kun nämä kesantoheinätkin menee glyfosaatin ja suorakylvön ansiosta näin helposti takaisin viljakiertoon, niin aura on todella pahan päivän varalle varastoitu kone.
-
Reilun viidentoista vuoden suorakylvökokemuksella ihmettelen SS:n juttuja siitä, että suorakylvö olisi tautipaineen kannalta helpompi kuin kevytmuokkaus. Suorakylvetyt oraat ovat yleensä lehtilaikkua täynnä jo 2–3-lehtiasteella, toisin on jos pahnaputua on kunnolla sekoitettu mullokseen. Kynnetyt ovat tietysti parhaita lähes poikkeuksetta joka suhteessa, siinä mielessä ihmettelen taas kylmiksen huonoja kokemuksia kynnettyyn tehdyistä oraista; omat kokemukseni ovat sen suuntaiset, että kevytmuokatut häviävät kynnetyille yhdeksän kertaa kymmenestä et cetera.
Täytyy olla lajikkeissa tai viljelykierron puutteessa häikkiä. Omat kokemukset ei tautisuutta oraissa puolla oikein missään menetelmässä. En osaa tähän sanoa enempää. Kyntökin on omalta osaltani loppuun käsitelty. Sen voisi todeta, että jos siitä olisi selkeästi apua, niin täällä sitä tehtäisiin paljon enemmän. Koko seutukunta on kuitenkin ensisijaisesti kevytmuokkausten ja suorakylvön takana. Säännönmukaista kyntämistä esiintyy lähinnä heinämaiden lopetusten yhteydessä. Karjatilatkin pitää sänkiä keväälle, siinä missä viljatilatkin. Niiden kanssa on opittu toimimaan. Ite olen näihin maanrakennejuttuihin jo niin paljon perehtynyt, että en keksi mitään hyötyä siitä, että kalliisti varjeltua pintamaata käännettäisiin 20cm syvyyteen ja tilalle kaivettaisiin raakaa, magnesiumpitoista jankkoa sekoittamaan kaikki. Yäk. Nyt kun nämä kesantoheinätkin menee glyfosaatin ja suorakylvön ansiosta näin helposti takaisin viljakiertoon, niin aura on todella pahan päivän varalle varastoitu kone.
Herra Heinämäki, eli kylmis, on kokenut valaistumisen ja löytänyt oikean tien kohti kustannussäästöjä ja isompia satoja.
Kättä lippaan ja selkään taputtelut kera poskisuudelmien. Respektiä sinne suuntaan. :-*
-
Suorakylvö- ja kevytmuokkauspelloissa fosforia rikastuu pintamaahan, joten olisi hyvä kyntää nekin pellot 5-6 vuoden välein, näin myös rikkoutuu se kova antura mikä muodostuu jatkuvasti suorakylvettävälle tai kevytmuokatulle pellolle. Oman kokemuksen mukaan tuo kyntö silloin tällöin selvästi nostaa satoa.
-
Suorakylvö- ja kevytmuokkauspelloissa fosforia rikastuu pintamaahan, joten olisi hyvä kyntää nekin pellot 5-6 vuoden välein, näin myös rikkoutuu se kova antura mikä muodostuu jatkuvasti suorakylvettävälle tai kevytmuokatulle pellolle. Oman kokemuksen mukaan tuo kyntö silloin tällöin selvästi nostaa satoa.
Ja tuo on se eniten väärä mahdollinen tapa, koska pitkällinen suorakylvö opettaa maan hedelmälliseksi ja kuohkeaksi ja pesusienmäisesti vettä imeväksi, sinne madot tekee pesän. Jos kerrankin kynnät, tule maasta kuollut ja hedelmätön, ja menee vuosien suorakylvöpalvelus hukkaan. Tämä on suorakylvön uskontunnustuksesta suoraan otettu.
-SS-
-
Suorakylvö- ja kevytmuokkauspelloissa fosforia rikastuu pintamaahan, joten olisi hyvä kyntää nekin pellot 5-6 vuoden välein, näin myös rikkoutuu se kova antura mikä muodostuu jatkuvasti suorakylvettävälle tai kevytmuokatulle pellolle. Oman kokemuksen mukaan tuo kyntö silloin tällöin selvästi nostaa satoa.
Loimaan suorakylvöpioneeri sanoi, että seitsemän vuotta kestää maan sopeutuminen suorakylvöön. Sen jälkeen tulee 5-6 tonnin satotasoa säännöllisesti.
-
Loimaan suorakylvökokeessa on niin paljon tahattoman intressiristiriidan mahdollisuutta, koska se on suorakylvölaitemarkkinoinnin väline, ja kyseinen konsepti oikein kutsuu sopupeliä. Uskonkin Västankvarnin koesarjaa paremmin, koska niillä tuloksilla ei myydä suorakylvökoneita.
-SS-
-
Suorakylvö- ja kevytmuokkauspelloissa fosforia rikastuu pintamaahan, joten olisi hyvä kyntää nekin pellot 5-6 vuoden välein, näin myös rikkoutuu se kova antura mikä muodostuu jatkuvasti suorakylvettävälle tai kevytmuokatulle pellolle. Oman kokemuksen mukaan tuo kyntö silloin tällöin selvästi nostaa satoa.
Loimaan suorakylvöpioneeri sanoi, että seitsemän vuotta kestää maan sopeutuminen suorakylvöön. Sen jälkeen tulee 5-6 tonnin satotasoa säännöllisesti.
Heh, heh – kyllähän se pioneeri nyt viestin murjasi, itsekin meinaa vielä minuuttien päästä nauruun tukehtua. Mutta pioneerithan ovat niitä pahimpia..
-
Loimaan suorakylvökokeessa on niin paljon tahattoman intressiristiriidan mahdollisuutta, koska se on suorakylvölaitemarkkinoinnin väline, ja kyseinen konsepti oikein kutsuu sopupeliä. Uskonkin Västankvarnin koesarjaa paremmin, koska niillä tuloksilla ei myydä suorakylvökoneita.
-SS-
Tehtiinpä kokeita myös Haapajärvellä ja oliko Kannuksessakin, koulutiloilla. Tulokset ei olleet oikeen mairittelevia, kun maalajit olikin hikeviä ja kevätkylmiä, isoa olkisatoa luonnostaan tuottavia. Omalla kokemuksella suorakylväisin kaikki, jos olisi oikeat reunaehdot. Nyt on näiltä nurkin se viimeisinkin suorakylvöpioneeri laittanut koneen naftaliiniin, toki eläköitymisen vuoksi. 9 konetta tuli pitäjään huippuvuonna 2005, siis vieskalaisia, ja kaikilla suorakylvettiin lähes kaikki tilojen pellot. Hiljalleen muokkailuja lisäillen ja nykyään taas käytännössä kaikki jollain tapaa muokaten, yleensä kyntäen. Rikkakasvit eikä taudit ei olleet minkäänlainen ongelma suorakylvössä, kyllä se ongelmat tuli siinä ettei voi vain odottaa kesäkuulle kun optimiolosuhteet tulee kylvämiseen, ja ehtiikin kylvää enää aikaista ohraa, joka taas kaikista herkin suorakylvön vitsauksille.
Striptill tyyppinen kylvö kiinnostaisi kovin, vähän on jo projektia sen suuntaan tekeilläkin. Varsinkin syysviljoille melkoisen ylivoimainen tapa perustaa kasvusto, talvehtimisen edellytyksetkin pitäisi olla parhaat mahdolliset.
Kylvötavasta riippumatta, viileä ja pitkä kevät, rikkakasvit on viihtyneet eka nyt jo pitkällä olevissa oraissa. Rikkakasveille sopivien sateiden myötä itäneet ja kasvaneet rehevästi, heti kylvöstä saakka.
-
Suorakylvö- ja kevytmuokkauspelloissa fosforia rikastuu pintamaahan, joten olisi hyvä kyntää nekin pellot 5-6 vuoden välein, näin myös rikkoutuu se kova antura mikä muodostuu jatkuvasti suorakylvettävälle tai kevytmuokatulle pellolle. Oman kokemuksen mukaan tuo kyntö silloin tällöin selvästi nostaa satoa.
Loimaan suorakylvöpioneeri sanoi, että seitsemän vuotta kestää maan sopeutuminen suorakylvöön. Sen jälkeen tulee 5-6 tonnin satotasoa säännöllisesti.
Heh, heh – kyllähän se pioneeri nyt viestin murjasi, itsekin meinaa vielä minuuttien päästä nauruun tukehtua. Mutta pioneerithan ovat niitä pahimpia..
Jotenkin en usko, että tilanne tästä enää kauheasti paranee, saatikka huononee. Kolme vuotta on nyt takana isommalla pinta-alalla ja mitään sen kummempia siirtymävaiheita tässä ei ole ollut. Tuntuu samantyyppiseltä kuin 90-luvulla oli kultivointi. Siitäkin sanottiin, että kestää muutaman vuoden, kun maa tottuu jne. Aloitin kultivoinnit 2002 ja homma lähti kerrasta putkeen. Samalta tuntuu suorakylvö, kun koneessa vaan on kaksoiskiekko ja riittävästi vannaspainetta. En ole huomannut, että satotasoissa olisi mitään ratkaisevaa eroa eri menetelmien välillä. Suorakylvö kuitenkin helpottaa omia hommia suunnattomasti, kun aikaa säästyy, eikä maat pääse kuivahtamaan ennen aikojaan. Rikkojen kanssa joutuu arpomaan enemmän, kun pitää päättää ruiskuttaako keväällä jotain ennen kylvöä vai siirtääkö sen normiaikaan. Joillain lohkoilla on rikkapaineita ja toisilla ei.
-
Ajoin viimeisenä kylvetyt kaurat ja eka reissu ruuttaa tuli valmiiksi. Sängestä avatut maat ovat säilyttäneet kosteutta hyvin ja vaikka kolmen viikon sateet on yhteensä neljä milliä ei vielä näytä ollenkaan huonolta. Avaus onnistui ja heti ajettiin lannat ja äestettiin. Pystyi kylvämään riittävän syvälle ja vielä jyräys päälle. Metsän reunasta olin kyntänyt 30m, koska siellä on usein pitkään lunta ja märkää niin varmistin että saan sen samaan kylvöön. Kuin veitsellä leikattu raja. Kyntömaa todella kuiva ja paljon heikompi oras. Toki se ehti vähän siellä kuivua liiankin pitkään kunnen erikseen tasaamassa käynyt. Valitettavasti kynnetty maa oli mulla nyt hiukan ylipainossa. Kuiva kevät palvelee näitä sänkiä tekee ne sitten suorakylväen tai avaten.
-
Ihmettelen kun kasvinsuojelun uudet merkintävaatimukset ei herätä mitään keskustelua.
Itse olen ihmeissäni niiden kanssa. Mulla on Peltotuki ja Sirppi ja olen ihmeissäni, et miten ja mihin ne uudet jutut pitää niihin merkitä, kun on ihan tarpeeksi työtä jo nykyvaatimusten kanssa. Suunnittelen että hommaan A4 kokoisen ruutuvihon, johon kirjoittelen käsin kaikki kasvinsuojelutoimenpiteet, kuten kellonajat, säät, tuulien nopeudet, suuttimet, rekisterinumerot, kasvikoodit, luettelot rikkakasveista, kasvitaudeista, ötököistä, ja mitä kaikkea tarinaa sinne nyt sitten nykyään vaaditaankaan. Yksi aukeama riittänee yhden lohkon merkintöihin, siinäpä sitten runsaasti iltalukemista tarkastajalle.
-
Mulla on Peltotuki ja Sirppi ja olen ihmeissäni, et miten ja mihin ne uudet jutut pitää niihin merkitä,
Peltotuessahan on "muistio" ruutu siinä missä lisäät tapahtuman. Siihenhän voi kirjuutella näitä välttämättömyyksiä...
-
Eihän tukes ole vielä saanut edes ohjeita julkaistua
-
Eikös jossain lukenut, että tänä kesänä asiaa valvotaan neuvonnallisesti. Ja maaliskuussahan lohkokirjanpito viimeistellään, joten silloin on hyvä runoilla ;D Hommaa helpottaa, kun joka lohkolta on käyty kuvaamassa Sirpillä paikkaan sidottu valokuva, jossa nököttää savikka ::) Eilen lähetin tiedot kokeiluluontoisesti omaan sähköpostiin. Tunsin itteni kättä lippaan mieheksi, tosin vain hetken.
-
Kuvatiedostoissa on päivämäärätieto, joten on syytä varmistaa, että havainto ja ruiskutus ovat myös aikajärjestyksessä. Tähän todennäköisesti ohjeistuksessa pyritään, että ne havainnot on tehtävä ja päätös aikaansaatava IPM ohjeiden mukaisesti. Vielä toistaiseksi näkyvät vain ajavan illansuussa lohkoille, käärivät ja avaavat siipiä ajelevat sumut peltoon ja lähtevät pois. Ovi ei aukea koko prosessin aikana. Onko traktoreissa ne kamerat jo valmiiksi ?
https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineiden-turvallinen-kaytto/integroitu-kasvinsuojelu
-SS-
-
Kuvatiedostoissa on päivämäärätieto, joten on syytä varmistaa, että havainto ja ruiskutus ovat myös aikajärjestyksessä. Tähän todennäköisesti ohjeistuksessa pyritään, että ne havainnot on tehtävä ja päätös aikaansaatava IPM ohjeiden mukaisesti. Vielä toistaiseksi näkyvät vain ajavan illansuussa lohkoille, käärivät ja avaavat siipiä ajelevat sumut peltoon ja lähtevät pois. Ovi ei aukea koko prosessin aikana. Onko traktoreissa ne kamerat jo valmiiksi ?
https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineiden-turvallinen-kaytto/integroitu-kasvinsuojelu
-SS-
Luultavasti sen kuvan voi käydä ottamassa myös päiviä ennen ruiskutusta ;D Tosin itte otin yhdeltä lohkolta eilen traktorin moottorin alta nurkassa. Pysähdyin varta vasten 8) Kuvissakaan ei ole kellonaikaa joten tuokin on kait ok. Ja saa kait sitä runoilla sanallisesti kuvien lisäksi. Unohtuuhan se puhelin helposti, joten aina ei kuvia voi ottaa.
-
Mihinkä tukeen tuon Tukesin ohjeen noudattaminen on sidottu? Meneeköhän tämä nyt ihan oikein, että viranomaistahot rokottaa toistensa määräysten laiminlyönneistä. vert. palomies alkaa kirjoittamaan ylinopeussakkoja.
-
Mihinkä tukeen tuon Tukesin ohjeen noudattaminen on sidottu? Meneeköhän tämä nyt ihan oikein, että viranomaistahot rokottaa toistensa määräysten laiminlyönneistä. vert. palomies alkaa kirjoittamaan ylinopeussakkoja.
Ehdollisuuden opas, luku 6.
Noudata kasvinsuojeluaineiden käytössä myös integroidun torjunnan yleisiä periaatteita. Integroidun kasvisuojelun vaatimukset eivät kuulu ehdollisuuden vaatimuksiin, mutta niitä on silti noudatettava, koska ne kuuluvat lainsäädännön vaatimuksiin.
-SS-
-
Mihinkä tukeen tuon Tukesin ohjeen noudattaminen on sidottu? Meneeköhän tämä nyt ihan oikein, että viranomaistahot rokottaa toistensa määräysten laiminlyönneistä. vert. palomies alkaa kirjoittamaan ylinopeussakkoja.
Ehdollisuuden opas, luku 6.
Noudata kasvinsuojeluaineiden käytössä myös integroidun torjunnan yleisiä periaatteita. Integroidun kasvisuojelun vaatimukset eivät kuulu ehdollisuuden vaatimuksiin, mutta niitä on silti noudatettava, koska ne kuuluvat lainsäädännön vaatimuksiin.
-SS-
Ja tämä käytäntö ollut jo jonkin aikaa. Yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä et rikkakasvista, taudista yms. Oltava havainto ennen ruuttaamista.
Muistan kun oli se koko tilan valvonta niin noitakin katselivat silloin. Muistaakseni kyllä neuvonnallisella mielellä mut sain oikein kunnia maininnnan kun oli havainnot kirjattu. ;D
Silloisessa webwisussa tuo homma toimi niin et ryhmä kirjaus jollekin päivälle et oli lohkot käyty katsomassa. Oli löydetty rikkakasveja x, y, ja z. Silloin nyt ei vaadittu kuvia, vaaditaanko niitä nyt?
-
^
Luulisin että ei tarvita kuvia kuin lisätoimenpiteessä. Siis siitä että on käyttänyt sirppi yms sovellusta ja luulisin , että niitäkään ei tarvita joka lohkolta. Ainakin maataloustoimiston väki oli tyytyväinen kolmesta ::)
-
^
Luulisin että ei tarvita kuvia kuin lisätoimenpiteessä. Siis siitä että on käyttänyt sirppi yms sovellusta ja luulisin , että niitäkään ei tarvita joka lohkolta. Ainakin maataloustoimiston väki oli tyytyväinen kolmesta ::)
Joo, ei munkaan mielestä. Pari vuotta sitten oli kokotilan valvonta eikä tuollaisia kyselty, lohkokortilla kun luki talven asiakirjavalvonnassa rikkakasvihavainto se oli OK. Kesällä eivät katsoneet muuta kuin että kirjanpitoa oli aloitettu.
-
Jokos on konatsololit ja florasulamit ja stanotsololit ja mcpaat annettu viljoille?
Ja ruiskuttaja saa illalla etanolit.
-
onko kukaan enää roiskuttannu viljoille viinoja? ois jopa verotuksessa vähennyskelpoista känniä.. avotraktorilla myötätuuleen..
-
onko kukaan enää roiskuttannu viljoille viinoja? ois jopa verotuksessa vähennyskelpoista känniä.. avotraktorilla myötätuuleen..
Voikohan kossusta ja kaljasta tehdä tankkiseoksen, vioittaako viljoja vai ruiskuttajaa enempi?
-
Naapurit ajanu aika paljon rypsille ja rapsille aineita mutta vähän huonosti kai tehoavat rapsikuoriaisiin, millaisia havaintoja muilla? Harkinnassa ensi vuoteen öljykasvia..
-
onko kukaan enää roiskuttannu viljoille viinoja? ois jopa verotuksessa vähennyskelpoista känniä.. avotraktorilla myötätuuleen..
Savolainen.
Mitäs se viina tappaa, tai kaiken mutta minkä se säästää?
-
Jokos on konatsololit ja florasulamit ja stanotsololit ja mcpaat annettu viljoille?
Ja ruiskuttaja saa illalla etanolit.
On on.
1. kierros CDQ sx 40 g + Primus XL 0,7 l/ha + micromix edta 5 l/ha
2. Kierros Input 0,3 l/ha + Propulse 0,3 l/ha + typpiliuos 5-10 l/ha tai vaihtoehtoisesti Terpal 0,3-0,5 l/ha
Viimeinen kuorma meni tunti sitten, lämpö kävi 24 asteessa mutta ajoin silti.
-SS-
-
ai, hitto... kun e4n muistannu että täällä kirjuuttajat on niitä jälkeen 2000 luvun jälkeen syntyneitä.. sori siitä! mut ite4 muistan kuin oli neurostoliiton alkuvuosina jopa luvallista ruiskuttaa viljakasvustoja etanolilla... ja siten saaha valkuiainen nousuun... mut se kait sit kaatu kun kuletus oli niiiin kallista... kympin kannu maksoi 50 mk ja kuletus sen 190 markkaa... oli kait jotenkin luokiteltu hankalaks.. mutta jotta jonnetkin tietäis..
-
Naapurit ajanu aika paljon rypsille ja rapsille aineita mutta vähän huonosti kai tehoavat rapsikuoriaisiin, millaisia havaintoja muilla? Harkinnassa ensi vuoteen öljykasvia..
Kun koko kyläyhteisö lähiseutuineen ymmärtää että savikka.. eikun siis rypsi/rapsi, on tuhoon tuomittu, ja hautaavat ajatuksen kylvöstä, on paremmat ajat tulossa.
Parisen viikkoa sitten kylvetty ja peitattu on ilman raiskaavaa hampaanjälkeä, kerrassaan loistavasti on kasvu päällä.
Suosittelen yhteisöillenne vähintään viiden vuoden taukoja öljykasveilla...
-
Kun koko kyläyhteisö lähiseutuineen ymmärtää että savikka.. eikun siis rypsi/rapsi, on tuhoon tuomittu, ja hautaavat ajatuksen kylvöstä, on paremmat ajat tulossa.
Parisen viikkoa sitten kylvetty ja peitattu on ilman raiskaavaa hampaanjälkeä, kerrassaan loistavasti on kasvu päällä.
Suosittelen yhteisöillenne vähintään viiden vuoden taukoja öljykasveilla...
Kirpat voivat hyvin kun on monimuotoa ja rikkaruohoisia nurmia niin paljon. Ehkä Loimaa ei ole niin suorassa kontaktissa tuulten mukana kelluvien kirppapilvien alla. Metsiinhän ne tässä rannikolla jäävät. Täällä ei edes pillike jaksa lähteä kasvamaan viljapellossa, kun on leopardipilkutettu tehokkaasti.
-SS-
-
Naapurit ajanu aika paljon rypsille ja rapsille aineita mutta vähän huonosti kai tehoavat rapsikuoriaisiin, millaisia havaintoja muilla? Harkinnassa ensi vuoteen öljykasvia..
Kun koko kyläyhteisö lähiseutuineen ymmärtää että savikka.. eikun siis rypsi/rapsi, on tuhoon tuomittu, ja hautaavat ajatuksen kylvöstä, on paremmat ajat tulossa.
Parisen viikkoa sitten kylvetty ja peitattu on ilman raiskaavaa hampaanjälkeä, kerrassaan loistavasti on kasvu päällä.
Suosittelen yhteisöillenne vähintään viiden vuoden taukoja öljykasveilla...
Eli oot sitten kuitenkin sitä kylvänyt vai puhutko naapurin rypsistä nyt?
-
Naapurit ajanu aika paljon rypsille ja rapsille aineita mutta vähän huonosti kai tehoavat rapsikuoriaisiin, millaisia havaintoja muilla? Harkinnassa ensi vuoteen öljykasvia..
Kun koko kyläyhteisö lähiseutuineen ymmärtää että savikka.. eikun siis rypsi/rapsi, on tuhoon tuomittu, ja hautaavat ajatuksen kylvöstä, on paremmat ajat tulossa.
Parisen viikkoa sitten kylvetty ja peitattu on ilman raiskaavaa hampaanjälkeä, kerrassaan loistavasti on kasvu päällä.
Suosittelen yhteisöillenne vähintään viiden vuoden taukoja öljykasveilla...
Eli oot sitten kuitenkin sitä kylvänyt vai puhutko naapurin rypsistä nyt?
Taitaa jäähdytellä ja kylvää rypsiä, koska voi. Mutta tuo neuvo on hyvä: koko aukea 10 km säteellä rypsille ehdoton kielto, neljäksi vuodeksi, sitten voivat naapurustot yhtaikaa tuupata sen rypsin kasvamaan. Ja ruiskutukset kirpoille yhtaikaa, heti kylvön jälkeen aloitetaan kolmen kerran torjunta muutaman päivän välein, painetta 6 bar niin että pumpun kalvot naukuu, keltaiset viuhkat, niin että kylä on ruiskutusta seuraavan yön haisevan sumun vallassa. Lähistön viljat ja nurmet ja ojanpyörtänöt kanssa. Samaan aikaan Karatea konttikaupalla peltoon. Saattaa saada alennustakin jos koko kylä alkaisi hivuttamaan niitä kirppuja.
-SS-
-
Kyllä oli aattoillasta ja yölläkin ruuttaajia liikkeellä.
Ja mikäs siinä, kun keli oli mitä parhain.
-
Kyllä oli aattoillasta ja yölläkin ruuttaajia liikkeellä.
Ja mikäs siinä, kun keli oli mitä parhain.
Näin luomuviljelijänä ei tarvinnut ruiskutuksista stressata. Voi rauhassa ottaa saunan terassilla pari sihijuomaa ja katsella auringonlaskua. Välillä käydä ottamassa löylyt ja sit vaikka pulahtaa altaaseen... ;D
Tuo oli just yks mikä oli itsellä oli yhtenä juttuna kun luomuun siirryin. Taviksessa jos olisi jatkanut niin jo silloin homma oli menossa siihen et enää pikku ruikkasu jotain expressiä ja mcpa:ta jossain välissä ei riittänyt vaan ruiskun kanssa olisi pitänyt päivystää koko kesä. Olisi pitänyt ajaa milloin mitäkin et olisi ollut eväät edes siihen 6t satotasoon.
Kaikesta huolimatta hyvää juhannusta ruiskuttajille ja muillekin 8)
-
Sen helpompaa viljeltävää kuin rypsi ei voisi ollakaan. Ennen kylvöjä maavaikutteista rikka-ainetta, sen jälkeen ei yleensä tarvinnut ruiskulla käydä kasvustoa tallaamassa. Kuoriaisisia niin vähän ollut ettei torjuntakynnys ylitytynyt. Sen 1200 - 1500 kg/ha tullut joka kerta.
-
Sen helpompaa viljeltävää kuin rypsi ei voisi ollakaan. Ennen kylvöjä maavaikutteista rikka-ainetta, sen jälkeen ei yleensä tarvinnut ruiskulla käydä kasvustoa tallaamassa. Kuoriaisisia niin vähän ollut ettei torjuntakynnys ylitytynyt. Sen 1200 - 1500 kg/ha tullut joka kerta.
Missähän kuiplassa oikein elät, jos kerta kuoriaisiakaan ei esiinny, no täytyy ihmetellä, miksi rypsi on kuitenkin alituotantokasvi, jos sen viljely olisi oikeasti noin huoletonta.
-
Taviksessa jos olisi jatkanut niin jo silloin homma oli menossa siihen et enää pikku ruikkasu jotain expressiä ja mcpa:ta jossain välissä ei riittänyt vaan ruiskun kanssa olisi pitänyt päivystää koko kesä. Olisi pitänyt ajaa milloin mitäkin et olisi ollut eväät edes siihen 6t satotasoon.
Jotkut ajavat yhden ruiskutuksen menetelmällä, ainakin vehnät. Viivytetään ruiskutusta siihen asti, että korrenkasvu alkaa, sitten mukaan tehokkaimmat Broadwayn ja tehosteiden sekoitukset, pitkävaikutteinen tautiaine, mahdollinen kirvaruiskutus, hivenaineet ja vitamiinit. Hukkakaurat jäävät hyvin piiloon, tuollaiset lähes tusinan aineen seokset ovat mahdollisia, eikä tarvitse koko kesää olla tallaamassa.
Kirpoista ja rapsikuoriaisista ei kaikin paikoin todellakaan ole vaivaa. Alenevat keskisadot ja kokonaan epäonnistuneet kasvustot ehkä johtuvat maaperän köyhtymisestä tai tiivistymisestä sitten.
-SS-
-
Höpön pöpön. Eilisellä juhannusreissulla pällisteltiin kaverin rypsipeltoa: se hädin tuskin 10cm:n mittainen reikälehtinen taimi alkaa jo lykkäämään kukkanuppuja seuraavaksi. Ja vielä kun sain rypsin hajun nenääni, niin jo alkoi jalkakin vipattaa - ja mitkä vieroitusoireet! Ilmeisesti ne lapsuuden kesät, kun rypsipellot vielä olivat komeita, huumasivat niin vahvasti, että rypsiä meinaa väkisin tehdä mieli kylvää, vaikka se on vihoviimeistä hommaa mitä pitäisi edes ajatella. Toivottavasti syysvehnää ei saa syysrypsin kylvöikkunaksi pois pellosta, muuten en tiedä mitä tapahtuu.
-
Carawayn ukko puhu taannoin että on todettu noitten epämieluisten ötököitten tulevan myrkyille vastustus kykyisiksi. Myrkky kun tappaa kaikki loispistiäiset, hämämähäkit sun muut mahdolliset niin semmonen voi ainakin alueellisesti vaikuttaa jos on paljon ötökkä mykkyä käytetty. Myrkkyä kun laitetaan kaiken moisille kasveille.
Jokkut on rypsiä ja rapsia pistäneet kauran kanssa kasvamaan sekasin ja sitten myrkyttäneet sopivassa kohtaa kauran pois niin ei oo kuulemma ötökkä vaivaa ollu. Vähän sama asia kun pistää pellonreunaan kierros sitä nopeemmin kukkivaa houkuttimeks. Tiiä sitte kumpi halvempi tai helpompi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja vuodet on erillaisia mutta ei vaivuta synkkyyteen tänkään asian tiimoilta.
-
Aika sitkeetä syysitoinen saunakukka tänä vuonna. Näkyy jääneen syysvehnään, vaikka sai aika tujun myrkynkin, joka viime vuonna kyllä tepsi ihan hyvin.
-
Mitä ajoit jos saunakukka ei kuollut? Riittävä annos florasulaamia pitäisi olla varma isollekin.
Ite ajoin rapsilta kolme kertaa kuoriaiset, viiden päivän välein. Tuntuu olevan se nykyinen normi. Nyt alkaa kukkia. Pari vuotta oli välissä syysrapsia, joka selvisi kokonaan ilman. Toukokuussa kuoriaisia ei vielä ole.
-
Sen helpompaa viljeltävää kuin rypsi ei voisi ollakaan. Ennen kylvöjä maavaikutteista rikka-ainetta, sen jälkeen ei yleensä tarvinnut ruiskulla käydä kasvustoa tallaamassa. Kuoriaisisia niin vähän ollut ettei torjuntakynnys ylitytynyt. Sen 1200 - 1500 kg/ha tullut joka kerta.
Missähän kuiplassa oikein elät, jos kerta kuoriaisiakaan ei esiinny, no täytyy ihmetellä, miksi rypsi on kuitenkin alituotantokasvi, jos sen viljely olisi oikeasti noin huoletonta.
Eikai toi mikään kupla ole, kuoriaiset juhlineet mikäli satotaso jää 1200-1500kg tasolle. Viikko sitten sai kuoriaiset tymäkän annoksen Mospilania sekä toista ainetta kaalikoita vastaan. Kuoriaisia on jälleen pellossa vaikka kuinka paljon, kaalikoitakin pörrää kivasti. Toukkia ei toki löytynyt mutta lehdissä on jossain määrin reikiä. Todella paha kuoriaisvuosi näyttää olevan, samoin kirpat oli eka kertaa voi sanoa koskaan, haittana. Ne jäi torjumatta, ja se lienee ollut oikea ratkaisu mutta nää muut öttiäiset jos jättää torjumatta, niiden vaikutus satoon valtava. Luomukonstilla olisi paremmat mahdollisuudet ilman kemiaa ts. kesäkuun alkupuolen kylvö, lämpimään maahan, ennen oletettua sadetta. Puintikin viivästyy talven kynnykselle pohjoisempana, etelässä kasvukausi riittää paremmin ko. kikkailuun.
Kelit on kaikkiaan olleet kasvinsuojeluun erittäin haastava, noin viikon on jatkuneet tuulet yötäpäivää ja ollut myös sateen uhkaa, joka on jäänyt kuitenkin piippuun. Kaksi yötä ollut keliä, viikko sitten su-ma ja juhannusaattoyö+ aamupäivä. Muuten on ollut pakko ajaa jotain napakassa tuulessakin, kun keli on sisämaan ruiskuttajien mielestä karmea ja rannikon asujille pakkorako ruiskuttaa... Nykytekniikka antaa mahdollisuuden heikommallakin kelillä ruiskutukseen, mutta työn tehokkuus kärsii merkittävästi ja tulee lisää unettomia öitä. Ötököitä ei tosin voi ajaa heikolla kelillä, joten voi tulla pitkäkin väli ettei vain pääse pellolle vaikka tarve olisi, kuten nytkin. Puintiaikaan kelien kyttääminen on rentoa kun päivällä ollaan hereillä lähtökohtaisesti, ruiskutusaikaan yö voi mennä torkkuessa/valvoessa eikä keliä sitten tulekaan.
Sääennusteiden tuulikartat suuntaa antavia, mutta tällä voi vähän ennakoida, miten keli kehittyy https://www.ventusky.com/fi/tuulenpuuskia-kartta/1-tunti#p=64.04;22.67;7
-
Tänä vuonna ei ole rypsiä, mutta viime ja toissavuonna oli. Ei vaan tunnu mielekkäältä käydä ruiskuttelemassa kun se virallinen torjuntakynnys ei ylity.
Se mikä on kiinnittänyt huomiota on pölyttävien hyönteisten vähäisyys, se saattaa olla kynnystekijä rypsisadon suhteen.
-
Mitä ajoit jos saunakukka ei kuollut? Riittävä annos florasulaamia pitäisi olla varma isollekin.
Incelo Star -paketti. Tehoaineina Incelossa mesosulfuroni-metyyli ja tieenikarbatsonimetyyli.
Cdq sx nitistää kauran pienellä käyttömäärälläkin kukkivan saunakukan, toisena tehoaineenahan tuossa on Ally classista tuttu metsulfuroni-metyyli. Tähän ainakin luotan.
Primus 100 ml/ha ei ainakaan nitistänyt isoa saunakukkaa.
-
0,5 dl Primus+ 22g Express+ kiinite olen käyttänyt syysvehnälle toistakymmentä vuotta ja aina on tehonnut isoihinkin saunakukkiin. Ajan yleensä melko myöhään, tänä vuonna 16.-18.5.
-
Mitä ajoit jos saunakukka ei kuollut? Riittävä annos florasulaamia pitäisi olla varma isollekin.
Ite ajoin rapsilta kolme kertaa kuoriaiset, viiden päivän välein. Tuntuu olevan se nykyinen normi. Nyt alkaa kukkia. Pari vuotta oli välissä syysrapsia, joka selvisi kokonaan ilman. Toukokuussa kuoriaisia ei vielä ole.
Minkälainen ruiskutusohjelma? 1. Mospilan, 2. Mavrik, 3. Mavrik....?
-
Höpön pöpön. Eilisellä juhannusreissulla pällisteltiin kaverin rypsipeltoa: se hädin tuskin 10cm:n mittainen reikälehtinen taimi alkaa jo lykkäämään kukkanuppuja seuraavaksi. Ja vielä kun sain rypsin hajun nenääni, niin jo alkoi jalkakin vipattaa - ja mitkä vieroitusoireet! Ilmeisesti ne lapsuuden kesät, kun rypsipellot vielä olivat komeita, huumasivat niin vahvasti, että rypsiä meinaa väkisin tehdä mieli kylvää, vaikka se on vihoviimeistä hommaa mitä pitäisi edes ajatella. Toivottavasti syysvehnää ei saa syysrypsin kylvöikkunaksi pois pellosta, muuten en tiedä mitä tapahtuu.
Ensimmäistä kertaa vuosiin öljykasvit näyttää jonkinmoisilta ja tuntuisi siltä, että ruiskutuskerrat on jääneet vähiin. Kyllä se vaan jotenkin kiehtoo. En enää sano ei koskaan vaan ehkä sittenkin...
-
Myrkky kun tappaa kaikki loispistiäiset, hämämähäkit sun muut mahdolliset niin semmonen voi ainakin alueellisesti vaikuttaa jos on paljon ötökkä mykkyä käytetty. .... rapsia pistäneet kauran kanssa kasvamaan sekasin ja sitten myrkyttäneet sopivassa kohtaa kauran pois niin ei oo kuulemma ötökkä vaivaa ollu. Vähän sama asia kun pistää pellonreunaan kierros sitä nopeemmin kukkivaa houkuttimeks.
Nämä ovat luomurypsillä kaiketi koeteltuja asioita. Keskisadot liikkuvat 500-800 kg:ssa, korkea hinta kompensoi sadon niukkuutta.
-SS-
-
Mitä ajoit jos saunakukka ei kuollut? Riittävä annos florasulaamia pitäisi olla varma isollekin.
Ite ajoin rapsilta kolme kertaa kuoriaiset, viiden päivän välein. Tuntuu olevan se nykyinen normi. Nyt alkaa kukkia. Pari vuotta oli välissä syysrapsia, joka selvisi kokonaan ilman. Toukokuussa kuoriaisia ei vielä ole.
Minkälainen ruiskutusohjelma? 1. Mospilan, 2. Mavrik, 3. Mavrik....?
Öljykasveihin panostavilla olennaista on kaksoisvarasto, ns. Darkstoreen järjestetään pariksikymmeneksi vuodeksi ainakin Stewardia ja Danadimia.
-SS-
-
Monenlaisia toinen toistaan huonompia tuotteita sinne ajettiin. On se kumma kunnei miljardien kemiantehtaat semmosta ainetta saa kehiteltyä et nuppineulan päätä pienempi ötökkä pyörtyis.
-
Pitäis olla sellainen aine, että pellon yli lentävä varpunen tipahtaa kenttään.
-
Kun meillä oli lanttua tai naapurilla silmät häikäisevää rypsiä, ei kirpoista, kaalikoista tai kaalimadoista tai gammayökkösistä tai tai tai ollut haittaa, Roxionia puisuteltiin paineella kasvustoon väkevänä liuoksena, niin että lehdille jäi sinistä pisaranjälkeä. Parin viikon päästä kasvusto vielä haisi sille liuottimelle.
Ja pörinät loppuivat.
-SS-
-
Kun meillä oli lanttua tai naapurilla silmät häikäisevää rypsiä, ei kirpoista, kaalikoista tai kaalimadoista tai gammayökkösistä tai tai tai ollut haittaa, Roxionia puisuteltiin paineella kasvustoon väkevänä liuoksena, niin että lehdille jäi sinistä pisaranjälkeä. Parin viikon päästä kasvusto vielä haisi sille liuottimelle.
Ja pörinät loppuivat.
-SS-
Mikähän tuon Roxionin käyttömäärä on rapsikuoriaisille, siis ihan oikeasti? Tai siis oli, eihän kenelläkään voi olla enää sitä varastossa...Ja pystyikö sitä sekoittamaan muihin kännämyrkkyihin? Onko se vain normaali pyretroidi, "väärällä" tehoaineella?
-
Mikähän tuon Roxionin käyttömäärä on rapsikuoriaisille, siis ihan oikeasti? Tai siis oli, eihän kenelläkään voi olla enää sitä varastossa...Ja pystyikö sitä sekoittamaan muihin kännämyrkkyihin? Onko se vain normaali pyretroidi, "väärällä" tehoaineella?
Ei ole pyretroidi. Vaikutumekanismit 1A karbamaatit ja 1B organofosforiyhdisteet ovat taistelukaasuihin verrattavia hermomyrkkyjä. Fosgeeniakin saatettiin käyttää kasvihuoneissa jossakin vaiheessa. Niitä käytettiin heti sodan jälkeen ja kun pohjavesistä alkoi löytyä niitä, etenkin dimetoaattia sokerijuurikasaukeilla, ja mm. malationia epäiltiin mutageeniseksi, ruiskuttajien suojelemiseksi on kyseisten ryhmien aineet enimmäkseen kielletty Euroopassa. Esimerkiksi kirvaruiskutuksiin käytetty dimetoaatti alkoi muodostaa resistenssiä, mutta ei todellakaan niin helposti kuin vaikutustavan 3A (decis karate cyberkill ym) pyretroideihin syntyi, melkein yhdessä yössä.
Organofosfaatit ovat kaikelle myrkyllisiä, kaloille, linnuille, nisäkkäille, siksi niistä on haluttu eroon. Lisäksi ne olivat resistenssin kehittymiselle alttiina puoli vuosisataa pitkän harjoitusajan. Ennen näitä kohdetorjunta-aineita käytettiin mm. arsenikkia ja kalkkirikkiä. Niillekin kehittyi vastustuskykyä, lähinnä mekaanisia suojakeinoja.
Nykyisten valikoivien torjunta-aineiden ongelma on, että ne vaikuttavat tiettyjen yksittäisten perintötekijöiden alaisiin ominaisuuksiin, jolloin yksikin geenimutaatio tuottaa ensi kesäksi kestävän kannan.
Olen melko varma, että nämä "vanhanajan aineet" , jotka muuttivat ruiskuttajat itsensäkin tutiseviksi sairaiksi, joudutaan joskus ensi vuosidadalla ottamaan käyttöön, jollei sitten keksitä jotakin robottia, joka poimii koppiaiset pois mekaanisesti.
-SS-
-
Olen melko varma, että nämä "vanhanajan aineet" , jotka muuttivat ruiskuttajat itsensäkin tutiseviksi sairaiksi, joudutaan joskus ensi vuosidadalla ottamaan käyttöön, jollei sitten keksitä jotakin robottia, joka poimii koppiaiset pois mekaanisesti.
Tai sitten rypsiöljyä vastaavaa lientä aletaan syntesoida jossain biotankissa... :o
-
Aika äkisti kuitenkin rupeaa lykkäämään tähkää, ykkösviljelijät ovat jo ehtineet huomata, että tähkät jäävät lyhyiksi. Yksi tuttu puhui, että taitaa keretä kaura paikoin röyhylle ennen kuin saa kaikki rikat ajettua, ei ehkä pysty täysillä panostamaan oikea-aikaiseen ruiskuttamiseen - juhannuksena tai muulloinkaan. Empi kannattaako enää ruiskuttaakaan, jos röyhyä näkyy. Toppuuttelin kyllä siinä suhteessa, että tiedän rikkaruohoja myrkytetyn jo täysin tähkällä olleistakin viljoista, osittain ehkä siksi että ensimmäinen ruiskutus on jopa epäonnistunut. Tiedä sitten kumpi viisaampi, ajaako vai jättääkö ajamatta.
Pohjanmaalla ainakin lykkäävät kovin viskalla lisätyppeä peltoon ja sato-odotukset ovat korkealla. Sikäli mikäli youtubea on uskominen.
-
Mää nyt varsinaisesti mitään kasvinsuojelusta tai sadon muodostumisesta mitään ymmärrä. Huonosti hoidetun luomukauden jälkeen tuntuu että aina kannattaa ruiskuttaa🤣. Vaikka sato kärsisi ruiskutuksesta niin eipähän rikat lisääntyisi ainakaan kauheesti
-
Aika äkisti kuitenkin rupeaa lykkäämään tähkää, ykkösviljelijät ovat jo ehtineet huomata, että tähkät jäävät lyhyiksi. Yksi tuttu puhui, että taitaa keretä kaura paikoin röyhylle ennen kuin saa kaikki rikat ajettua, ei ehkä pysty täysillä panostamaan oikea-aikaiseen ruiskuttamiseen - juhannuksena tai muulloinkaan. Empi kannattaako enää ruiskuttaakaan, jos röyhyä näkyy. Toppuuttelin kyllä siinä suhteessa, että tiedän rikkaruohoja myrkytetyn jo täysin tähkällä olleistakin viljoista, osittain ehkä siksi että ensimmäinen ruiskutus on jopa epäonnistunut. Tiedä sitten kumpi viisaampi, ajaako vai jättääkö ajamatta.
Pohjanmaalla ainakin lykkäävät kovin viskalla lisätyppeä peltoon ja sato-odotukset ovat korkealla. Sikäli mikäli youtubea on uskominen.
Kauralle pitäisi punahomeruiskutus tehdä hyewti röyhyn tullessa esiin. Jokin hellävarainen perusrikka-aine varmaan on mahdollista lisätä seokseen.
Lisälannoituksia tehdään täällä seudulla myös, levittimet perässä huiskii traktoreita sinne tänne. Köyhä vaan katsoo sivusta, kun ei ole säkin säkkiä missään. Salon keskustaan verrattuna 15 mm suurempi kesäkuun sademäärä antaa aiheen lisätä voimaa. Toiveissa tällä viikolla on 5 mm, sen jälkeen ei paljon mitään. Rakeet eivät välttämättä tehoa kovin nopeasti.
-SS-
-
Mää nyt varsinaisesti mitään kasvinsuojelusta tai sadon muodostumisesta mitään ymmärrä. Huonosti hoidetun luomukauden jälkeen tuntuu että aina kannattaa ruiskuttaa🤣. Vaikka sato kärsisi ruiskutuksesta niin eipähän rikat lisääntyisi ainakaan kauheesti
Mikäs sut on saanut luomusta lähtemään? :o
-
Aika äkisti kuitenkin rupeaa lykkäämään tähkää, ykkösviljelijät ovat jo ehtineet huomata, että tähkät jäävät lyhyiksi. Yksi tuttu puhui, että taitaa keretä kaura paikoin röyhylle ennen kuin saa kaikki rikat ajettua, ei ehkä pysty täysillä panostamaan oikea-aikaiseen ruiskuttamiseen - juhannuksena tai muulloinkaan. Empi kannattaako enää ruiskuttaakaan, jos röyhyä näkyy. Toppuuttelin kyllä siinä suhteessa, että tiedän rikkaruohoja myrkytetyn jo täysin tähkällä olleistakin viljoista, osittain ehkä siksi että ensimmäinen ruiskutus on jopa epäonnistunut. Tiedä sitten kumpi viisaampi, ajaako vai jättääkö ajamatta.
Pohjanmaalla ainakin lykkäävät kovin viskalla lisätyppeä peltoon ja sato-odotukset ovat korkealla. Sikäli mikäli youtubea on uskominen.
Kauralle pitäisi punahomeruiskutus tehdä hyewti röyhyn tullessa esiin. Jokin hellävarainen perusrikka-aine varmaan on mahdollista lisätä seokseen.
Lisälannoituksia tehdään täällä seudulla myös, levittimet perässä huiskii traktoreita sinne tänne. Köyhä vaan katsoo sivusta, kun ei ole säkin säkkiä missään. Salon keskustaan verrattuna 15 mm suurempi kesäkuun sademäärä antaa aiheen lisätä voimaa. Toiveissa tällä viikolla on 5 mm, sen jälkeen ei paljon mitään. Rakeet eivät välttämättä tehoa kovin nopeasti.
-SS-
Trioa varmaan käyttänyt yleensä, ainakin hajusta päätellen.
-
Mää nyt varsinaisesti mitään kasvinsuojelusta tai sadon muodostumisesta mitään ymmärrä. Huonosti hoidetun luomukauden jälkeen tuntuu että aina kannattaa ruiskuttaa🤣. Vaikka sato kärsisi ruiskutuksesta niin eipähän rikat lisääntyisi ainakaan kauheesti
Mikäs sut on saanut luomusta lähtemään? :o
Raha ja hevonhierakka
-
Mää nyt varsinaisesti mitään kasvinsuojelusta tai sadon muodostumisesta mitään ymmärrä. Huonosti hoidetun luomukauden jälkeen tuntuu että aina kannattaa ruiskuttaa🤣. Vaikka sato kärsisi ruiskutuksesta niin eipähän rikat lisääntyisi ainakaan kauheesti
Mikäs sut on saanut luomusta lähtemään? :o
Raha ja hevonhierakka
Hierakan ymmärrän kyl mut mites toi raha. Luomutuki kun jää pois niin peltopuolelle ainakin lovi. Elukkapuoli kai saa nykyään ehk:n kautta lähes saman rahan?
-
Ei peltotuessa ja sirpissä ole tuollaista mahdollisuutta merkintöihin.
Eikös viljelijöiden hallinnollista taakaa pitäny keventää? Nää uudet vaatimukset vaan lisää sitä. Mistä esim. löytyy tuo rekisterimerkintä? Ja jos kasvuaste pitää merkitä, pitä taas kattoo jostain ne numerot, kyllä tää taas lisää työtä paljon, turha on muuta väittää.
V1TTU MITÄ PELLEILYÄ.
Havaitsin, että "kasvins." tapahtumissa on ruiskutuskerran järjestysnumero, käytetyt aineet, määrät, lohko, jolle laitettu ja päivämäärä. Nyt kun olen tehnyt jo ruiskutusmuistiinpanot valmiiksi, tuntui erittäin kömpelöltä lähteä muuttamaan kaikkien aineiden ja ruiskutuskertojen "kasvins." - tapahtumia, helposti viisi ainetta ja näissä usein muistiossa jo jotakin paineita ja suuttimia merkattu. Joukkomuokkaus on surkeampi käyttää kuin aluksi näyttäisi. Peltotuessa (ja Sirpissä) kuitenkin on tapahtuma "RUISKUTUS", jonka voi kiinnittää ruiskutuskertoihin vaikka selite-kohdassa, ja sen voi joukkolisäyksellä pudotella samaa ainetta käyttäneille lohkoille. Ruokavirastolle riittää viljoille EPPO -koodi "3CERC". Sitten rikkaruiskutuskerralla voi laittaa BBCH 20-29 . Ruiskutettava kohde "PELTO, DAA" ja sitten lista aineista, esim. "Trimmer 50 SG, 3391; PRIMUS XL, 3143" Kiinnite ei sisällä rekisterinumeroa. Tällä saa kiinnitetyksi ns. metatietoa varsinaisiin jo talletettuihin kasvinsuojelutapahtumiin, avaimena toimii ruiskutuskerran järjestysnumero. Ensi vuonna ehkä lisään nuo rekisterinumerot ja EPPOT kasvinsuojelutapahtumaan silloin kun ruiskutussuunnitelmaa täytän. Eli minulle riittää loogisena "kasvins." tapahtuma muistiinpanoihin, en ole aikaisemmin edes ole käyttänyt menotapahtumaa "ruiskutus".
-SS-
-
Tällainen menetelmä voisi toimia Peltotuessa, eli rakenne olisi seuraava:
Ruiskutuskerta 1.
│
├── Kasvins.: Trimmer 50 SG
├── Kasvins.: Primus XL
├── Kasvins.: Dassoil
├── Kasvins.: Moddus Evo
├── Havainto "pillike, saviruoho"
└── Ruiskutus Selite "RUISKUTUSKERTA 1", ainelista rekisterinumeroineen, BBCH ja kohde
-SS-
-
Mikä on tuo DAA ?
Paineiden ja suutintyypien merkintää ei viranomaiset sentään (vielä) vaadi.
-
Eiköhän nuo tiedot tule noiden ohjelmien lohkokirjanpitoon ennenkuin lohkokorttien pitää olla valmiina. Peltotuessa näyttää aineiden hyväksymisnumerot olevan torjunta-aineiden perustiedoissa. Eiköhän bittinikkari ne sieltä saa ja myös EPPO-koodit siirtymään automaattisesti.
-
Mikä on tuo DAA ?
Paineiden ja suutintyypien merkintää ei viranomaiset sentään (vielä) vaadi.
Google antaa seuraavaa tietoa:
Nuorisoslangissa sanalla daa (tai usein muodossa daa-a) on pitkä historia, ja sen merkitys riippuu vahvasti siitä, miten se sanotaan: Itselleen selvän asian korostaminen ("No tietenkin!")Sanaa käytetään silloin, kun joku kysyy tai sanoo jotain älyttömän itsestään selvää. Se vastaa englannin kielen sanaa "duh".
-SS-
-
Mää nyt varsinaisesti mitään kasvinsuojelusta tai sadon muodostumisesta mitään ymmärrä. Huonosti hoidetun luomukauden jälkeen tuntuu että aina kannattaa ruiskuttaa🤣. Vaikka sato kärsisi ruiskutuksesta niin eipähän rikat lisääntyisi ainakaan kauheesti
Mikäs sut on saanut luomusta lähtemään? :o
Raha ja hevonhierakka
Hierakan ymmärrän kyl mut mites toi raha. Luomutuki kun jää pois niin peltopuolelle ainakin lovi. Elukkapuoli kai saa nykyään ehk:n kautta lähes saman rahan?
Meillä eläinmäärän nosto siihen mitä rakennuksiin mahtuu niin on melko iso potti, luomussa olisi jouduttu hankkimaan puuttuvaa karkearehua melko kaukaa.
Ehk ja suojavyöhykkeet tuottaa saman tukipotin meillä minkä luomukin. Suojavyöhykkeiden ja lannan sovittamisen kanssa paperilla täytyy olla tarkkana
-
Mää nyt varsinaisesti mitään kasvinsuojelusta tai sadon muodostumisesta mitään ymmärrä. Huonosti hoidetun luomukauden jälkeen tuntuu että aina kannattaa ruiskuttaa🤣. Vaikka sato kärsisi ruiskutuksesta niin eipähän rikat lisääntyisi ainakaan kauheesti
Mikäs sut on saanut luomusta lähtemään? :o
Raha ja hevonhierakka
Hierakan ymmärrän kyl mut mites toi raha. Luomutuki kun jää pois niin peltopuolelle ainakin lovi. Elukkapuoli kai saa nykyään ehk:n kautta lähes saman rahan?
Meillä eläinmäärän nosto siihen mitä rakennuksiin mahtuu niin on melko iso potti, luomussa olisi jouduttu hankkimaan puuttuvaa karkearehua melko kaukaa.
Ehk ja suojavyöhykkeet tuottaa saman tukipotin meillä minkä luomukin. Suojavyöhykkeiden ja lannan sovittamisen kanssa paperilla täytyy olla tarkkana
No tuo selittää asian. Sä et sit ainakaan ole naudoista luopumassa.. ;D
-
Mikä on tuo DAA ?
Paineiden ja suutintyypien merkintää ei viranomaiset sentään (vielä) vaadi.
Google antaa seuraavaa tietoa:
Nuorisoslangissa sanalla daa (tai usein muodossa daa-a) on pitkä historia, ja sen merkitys riippuu vahvasti siitä, miten se sanotaan: Itselleen selvän asian korostaminen ("No tietenkin!")Sanaa käytetään silloin, kun joku kysyy tai sanoo jotain älyttömän itsestään selvää. Se vastaa englannin kielen sanaa "duh".
-SS-
Alennuit sitten tuollaiseen lapselliseen v1ttuiluun.
No en välitä. On jo nuo kasvinsuojelun uudet merkintävaatimukset itsessään aivan riittävän ääliömäisiä. Mutta kiltit ja nöyrät suomalaiset maajussit tietenkin noudattavat vaatimuksia viimeistä piirtoa myöten ja laittavat vielä vähän lisää tietoja päälle, jotta ei olisi homma liian helppoa.
-
no huh. miä olen jo pitempään ihmetelly kuin tuo säästyvä aika mikää noiten tikien myötä käytetään.. eipä enää tule aloitettua kunnon viljelyä kun sen estää jo noiten asioiten sisäistäminen ja niiten tarve... onpa hyä seurata tätkin ketjua.. kiitti!
-
no huh. miä olen jo pitempään ihmetelly kuin tuo säästyvä aika mikää noiten tikien myötä käytetään.. eipä enää tule aloitettua kunnon viljelyä kun sen estää jo noiten asioiten sisäistäminen ja niiten tarve... onpa hyä seurata tätkin ketjua.. kiitti!
Joo. EPPO YPPÖ BHCCCCCAAA, DEAAA, DYYII, YYYAAA, TIS TOS TAS TYS TAYS, KOODIT 4578E2YI553HJKYT, OPETELKAA VIDDU KAIKKI NUO JA MERKITKÄÄ NÖYRÄSTI YLÖS KAIKKI, TATUOIKAA VIELÄ KÄSIINNEKIN NE ETTEI UNOHDU JOS TARKASTAJA KUULUSTELEE KUUMAN HEHKULAMPUN ALLA KUIN KGB TAI CIA KONSANAAN
-
....Ruiskutettava kohde "PELTO, DAA"....
....Itselleen selvän asian korostaminen ("No tietenkin!")---
Alennuit sitten tuollaiseen lapselliseen v1ttuiluun.
Niin Tukesin sivulla annettu ohje kirjaamisvaatimuksista "tieto siitä, käsiteltiinkö 1) maapinta-aloja, 2) suljettuja tiloja tai kasveja suljetuissa tiloissa, 3) siemeniä ja lisäysaineistoa." oli piikkini kohde.
Juu tuo vilpittömässä mielessä tehty Peltotuen tarkastelu aiheutti tuossa yhdessä kohdassa, Tukesin ohjeessa, itselle semmoisen ihmettelyn, että hyvänen aika, miksi kirjataan jotakin, joka on jo itsestään selvää, jolloin ajattelin, että valvontaa varten olisi ehkä mukava laittaa asiasta pieni piikki, että tokihan ruiskuttelen peittausainetta pellolle ja peittaan Triolla siemenet, tai ajan 30 m ruiskulla kasvihuoneeseen poikittain ?
Eli en oikein käsitä, miten tuo nuorison silmän muljautteluun liitetty "Daa-a" - huudahdus olisi liittynyt teikäläiseen mitenkään. Se tyyli on tuttu lähinnä millenniaalien vanhemmille, se tarttui 2000-luvun alun koulumaailmassa ja fossiileina pidetyille vanhemmille saatettiin johonkin viattomaan kysymykseen, vaikka että kun lapset sanoivat että "mesettää" ja vanhempi kysyi "anteeks mitä ?", niin lapsi saattoi pyöräyttää silmiänsä ja selittää sarkastisesti "siis lähettää messenger -viesti, daa-a".
Tukes on viranomainen, joka tavallaan jalostaa EU:n direktiivien tavoitteita pedanttisesti ja joskus tuntuu että virkamies itsekin on rasittunut ja turhautunut näiden EU-säännösten jalkauttamisessa, jolloin seuraa ns. "Malicious Compliance", tehdään sitten pikkutarkasti ja kunnolla, kun kerran tuommoisia haluavat. Hyvä esimerkki oli CBAM-fiasko. Kun toin jonkin erikoisvalmistetun - vaikkapa alumiinisen lentokoneen osan EU:n ulkopuolelta, ja kyseisen muutaman alumiinikilon osan hinta oli yli 150 euroa, piti tehdä ns. hiilirajatulliselvitys, jossa oli valehtelematta yli viisi sivua laskelmia ja päästölukuja ja semmoisia. Luvut tonneina, laitapa sinne 5 kiloa, ja pilkku ei niiden java-virityksessä toiminut kunnolla. Esimerkiksi Lupapisteen hakemuslomakkeet olivat tuohon verrattuna helppoja, koska se CBAM-selvityssovellus lisäksi kaatuili koko ajan, virheistä ei saanut selkoa, missä se virhe oli ja tavarantoimittajat ulkomailla alkoivat olla huolestuneita, ollaanko siellä Euroopassa tultu lopullisesti hulluiksi ?
Nyt vuoden alusta tuli raja 50 000 kg, ilman muita ehtoja. Perussyynä taisi olla koko järjestelmän ylikuormittuminen.
Toinen hieno esimerkki on Reach - asetus (EY N:o 1907/2006). Siinä oli alussa täydellinen kaaos, olihan se hyvä tarkoitus saada kemikaalien turvallisuus maahantuojien ja valmistajien osalta vastuunalaiseksi, suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien aiheuttamilta riskeiltä. Sinne tietokantaan alkoi tulvia itsestäänselvyyksiä ja monikertoja, käyttöturvatiedotteet tehtiin robottimaisesti, jolloin firmoilta alkoi tulla tislatun veden purkkeihin kasa käyttöturvatiedotepapereita, joissa luki "tuotteella saastuneet vaatteet ja ruumiinosat huuhdellaan runsaalla vedellä" WTF ? No aika pian (Komission asetus N:o 987/2008), alkoi tulla paimenkirjeitä, että ei näin, ei näin. Sitten tuli ohjeistus siitä, että rekisteröinnissä oli minimiraja, ei-vaaralliseksi katsottavalla aineella sekään ei ollut raportointiin pakottava tekijä, että ei grammoja vaan tonneja, eikä rekisteröidä ilmaa. KTT - dokumentaatio ei saanut olla robottikopioitu jostakin pohjasta. Nyt tällä hetkellä on käynnissä uusi Reach-revisio, jossa ehkä lopulta mietitään, mitä tällä halutaan ja miten saadaan asia tehdyksi niin, että merkityksellinen tieto ei hautaudu roskan alle.
Että maatalous ja Ruokavirasto eivät ole tässä asiassa ainoita, EU-raportointi ja byrokratia on luotu jo 1957-1962, ja se sisältää keskeisten Keski-Euroopan kansallisvaltioiden pahimmat byrokraattiset perinteet.
-SS-
-
Mikä on tuo DAA ?
Paineiden ja suutintyypien merkintää ei viranomaiset sentään (vielä) vaadi.
Google antaa seuraavaa tietoa:
Nuorisoslangissa sanalla daa (tai usein muodossa daa-a) on pitkä historia, ja sen merkitys riippuu vahvasti siitä, miten se sanotaan: Itselleen selvän asian korostaminen ("No tietenkin!")Sanaa käytetään silloin, kun joku kysyy tai sanoo jotain älyttömän itsestään selvää. Se vastaa englannin kielen sanaa "duh".
-SS-
Alennuit sitten tuollaiseen lapselliseen v1ttuiluun.
No en välitä. On jo nuo kasvinsuojelun uudet merkintävaatimukset itsessään aivan riittävän ääliömäisiä. Mutta kiltit ja nöyrät suomalaiset maajussit tietenkin noudattavat vaatimuksia viimeistä piirtoa myöten ja laittavat vielä vähän lisää tietoja päälle, jotta ei olisi homma liian helppoa.
Tänään käytiin tekemässä auditointi ilmastohömppäkauraa varten. Kaikenlaista kyseli ja ihmeteltiin kasvinsuojeluainevarastot, kuivurit ym. Kysyi sitten kasvinsuojeluaineiden käytöstä, kuinka merkitsen käyttötarpeen ja kuinka torjunta onnistui jne. Sanoin rehellisesti etten oo todellakaan kirjannut mitään minnekään tietokoneelle ylös, että kaikki on vielä kalenterissa merkittyinä. Sieltä sitten siirrän suunnitteluohjelmaan kunhan muut ovat ajaneet bugit ulos ja ohjelma toimii kuten pitää, eikä tarvitse tehdä kirjauksia uusiksi kun puuttuu jotain nippelitiedon paikkoja. Auditoija oli hyvin tietoinen asiasta ja samaa mieltä, että nyt ollaan taas kerran uuden äärellä ja tämä tapa ehkä järkevä. Mulla kuitenkin suhteellisen vähän, alle 50 lohkoa kirjanpidossa, niin silti sinne kaikkien koodien, suutintyyppien, vesistöjen rajoitusten ym. kaiken kirjaamisessa selvintä tehdä kaikki kerralla. Vesistöjen ts. isojen ojien varsilla suurin osa pelloista kapeina nauhoina, niin että samalla kasvulohkolla vesistöön rajoittuen voi olla kolmekin omistajaa ts. peruslohkoa ja silti kokonaisuudella pinta-alaa vain jokunen hehtaari. Kirjaamisvirheiden mahdollisuus suuri, käytännössähän virheitä ei vesistöjen varsilla tule mutta paperilla on kaikki mahdollista ellei ole todella huollellinen. Pitää muistaa kirjata että vesistön varrella käytetään oikeaa suutinta, toisaalta riittävä etäisyys jollakin aineella vesistöön eli hehtaareiden pitää täsmätä kirjanpidossa käsiteltyyn pinta-alaan, eikä koko lohkon pinta-alaan jne.
-
Ajattelisin, että lohkokorttiin johonkin huomautuksiin ihan vapaasti kirjattuna riittäisi, eikä ruiskutusalaa tarvis välttämättä pienentää.
Mitkä ne vesistöjenvarsien rajoitteet tarkalleen ovat? Suutin ja etäisyys? Vai ainekohtainen sekin. Itsellä neljä vesistöön (Loimijokeen) rajoittuvaa peruslohkoa. Valtaojathan ei enää merkkaa mitään.
-
Ajattelisin, että lohkokorttiin johonkin huomautuksiin ihan vapaasti kirjattuna riittäisi, eikä ruiskutusalaa tarvis välttämättä pienentää.
Mitkä ne vesistöjenvarsien rajoitteet tarkalleen ovat? Suutin ja etäisyys? Vai ainekohtainen sekin. Itsellä neljä vesistöön (Loimijokeen) rajoittuvaa peruslohkoa. Valtaojathan ei enää merkkaa mitään.
Joo, kyllä varmasti riittää huomautuksiin kirjattuna ko. ala. Agrineuvoshan laskee esim. lietteenlevitykseen oikean pinta-alan automaattisesti, jos lohko vastaa vesistöön. Suutin, etäisyys ja ainekohtainen. Eli voi vahingossa lipsahtaa sitä samaa rikka-ainetta reunaa myöten seoksessa, paperilla, jota toisaallekin lohkolla. Siksi onkin fiksumpaa karttaa noita vesistörajoitteisia, vähentää vahinkojen mahdollisuutta. Lisäksi nuo suuttimet, sinne huomautuksiin oon kirjannut että ID suutinta käytettiin tottakai ojan varressa. Mulla nuo vesistöt on nimenomaan ojia, näihin tuovat valtaojat sitten näitä joihin ei tartte nykyään suojakaistoja sen kummemmin. Valuma-alueahan nuo vesistöjen määritelmät tekee, vaikka oja olisikin oikeasti aikalailla samankokoinen kuin muutkin valtaojat. Kirjaamisvaatimukset vain eritasoa, tai lähinnä virhemahdollisuuksia enemmän.
-
Vai agrineuvos osaa automaattisesti laskea lohkon pienemmäksi jos rajoittuu vesistöön. Minusta m-techin visu ei osaa. Tuossa olisi sit kai toinen syy vaihtaa ohjelmaa. Ekahan on hinta kenties.
Minunmaatilani visussa joutuu siis itse "arpomaan" (=mittaamaan) pienemmän alan.
Eikös tripletit tai "fivejetit" ruiskussa ole sitä varten et yksissä rei'issä on hyväksytyt suuttimet kaiken maailman tarpeisiin. Oikea ruiskutuatyöhän tehdään sit milloin milläkin. Kyöhemmät joutuu pitämään niitä "lakisuuttimia" muovipussissa piironginlaatikossa.. kannattaa muuten välillä käydä pyyhkimässä pölyt, jos tarkastaja sattuu tekemään yllätysvisiitin.. ;D
-
Kaikki oon ajanut sinisellä hypro suuttimella. Em tiedä paljonko paremmin olis ruiskutukset onnistuneet perinteisillä viuhkasuuttimilla. Eihän tuon jälkeen sumu leiju ympäristössä, mutta ei oo vuokraisännän kukatkaan kuolleet ::) Pari viikkoa sitten just totesin, kun kävin avokesannon glyfottamassa. Tai tarkistuksen tein eilen. Hienosti, tarkkarajaisesti oli kuollut juola pellolta jättäen ohjeiden mukaan peltoon suoraan liittyvän nurmikon kuitenkin henkiin ;D Voi toki olla, että vuokraisäntä katselee hieman tarkempien lasien läpi, kunhan kesä etenee. Itte oon tulokseen tyytyväinen ;)
-
90% tuulisuuttinet kaksoisviuhkalla (IDKT kelt/2.5 bar) toimivat rikkaruiskutuksissa ja tautiruiskutuksissa nähtävästi hyvin, ei tarvitse selvittelyjä kun ovat kiinni koko ajan. Silloin ei vesistön reunassa tule riskiä tuuliajosta. Roundup tuntuu toimivan myös hyvin, ja ajonopeutta laskemalla voi peittoa parantaa.
Ötökkäruiskutuksissa ei auta kuin mahdollisimman pienireikäinen viuhkasuutin, 5 bar paineella. Decis ja vastaavat mm. rapsille käytettävät sisältävät tuulikulkeumasuutin-vesistörajoituksen 50-90%, kuinkahan moni oikeasti välttää kokonaan viljelemästä rypsiä jokirannassa, jos meinaa ajaa peltoon kännämyrkkyä ?
-SS-
-
Siksi onkin fiksumpaa karttaa noita vesistörajoitteisia, vähentää vahinkojen mahdollisuutta.
Joo, ainut että kun on pohjavesialuitakin huomioitavana ja ne taas ei sitten kulje käsi-kädessä. 3m vesistörajoituksella olevalla valmiste voi olla kielletty pohjavesialueilla ja taas pohjavesialueelle hyväksytyllä voi olla 10m vesistörajoitus mitä ei saa edes suuttimilla pienennettyä.
-
Siksi onkin fiksumpaa karttaa noita vesistörajoitteisia, vähentää vahinkojen mahdollisuutta.
Joo, ainut että kun on pohjavesialuitakin huomioitavana ja ne taas ei sitten kulje käsi-kädessä. 3m vesistörajoituksella olevalla valmiste voi olla kielletty pohjavesialueilla ja taas pohjavesialueelle hyväksytyllä voi olla 10m vesistörajoitus mitä ei saa edes suuttimilla pienennettyä.
Peltotuki Pro osaa aika hyvin varoittaa pohjavesialuerajoituksista. Se kuitenkaan ei oikein osaa havaita kasvulohkoja vaan varoittaa peruslohkolle sijoittuvasta pohjavesialueesta, vaikka aineet olisi osoitettu luvallisille kasvulohkoille.
Ruiskutus - tapahtumasta on ollut hyvä tehdä vakiolisäys "kasvins." -tapahtumien mukaan, eli vaihtaa selitteeseen esimerkiksi "RUISKUTUS 1." ja siihen lisätiedoksi sitten tyyliin "TRIMMER 50 SG 3391 PRIMUS XL 3143 Viljelyohj. kiinnite 1) avomaa BBCH 20" Kaikki muut tarvittavat tiedot löytyvät kasvins. tapahtumista ja lohkokortin perustiedoista
kasvinsuojeluaineen nimi "kasvins" + "ruiskutus"
rekisterinumero "ruiskutus"
käyttöajankohta "kasvins" + "ruiskutus"
käytetyn annoksen suuruus "kasvins"
käsitellyn alueen pinta-ala "kasvulohko"
käsitelty viljelykasvi "kasvulohko"
ja sen EPPO-koodi Kasvulohkon tietoihin selitteeseen
käsittelyn paikkatiedot "kasvulohko"
käsiteltiinkö 1) maapinta-aloja "ruiskutus"
viljelykasvin BBCH-kasvuaste tai kasvuasteväli. "ruiskutus"
Yleisimpien viljelykasvien EPPO-koodeja:
Vehnä: TRZAX
Ohra: HORVX
Kaura: AVESA
Ruis: SECCE
Peruna: SOLTU
Sokerijuurikas: BEAVA
Rypsi: BRSRA
Rapsi: BRSNW
Herne: PIASA
Viljakasvusto: 3CERC
Nurmi: Nurmi
-SS-
-
Jostakin aikoinaan määkin noista luin, mutta onko ruokavirasto lähestynyt asian tiimoilta ? Se multa on sitten mennyt ohi. Toisaalta luulisi peltotukikin jotain asiasta kirjoittavan, jos se olisi "pakollinen" jo tänä vuonna.
-
Siksi onkin fiksumpaa karttaa noita vesistörajoitteisia, vähentää vahinkojen mahdollisuutta.
Joo, ainut että kun on pohjavesialuitakin huomioitavana ja ne taas ei sitten kulje käsi-kädessä. 3m vesistörajoituksella olevalla valmiste voi olla kielletty pohjavesialueilla ja taas pohjavesialueelle hyväksytyllä voi olla 10m vesistörajoitus mitä ei saa edes suuttimilla pienennettyä.
Peltotuki Pro osaa aika hyvin varoittaa pohjavesialuerajoituksista. Se kuitenkaan ei oikein osaa havaita kasvulohkoja vaan varoittaa peruslohkolle sijoittuvasta pohjavesialueesta, vaikka aineet olisi osoitettu luvallisille kasvulohkoille.
Ruiskutus - tapahtumasta on ollut hyvä tehdä vakiolisäys "kasvins." -tapahtumien mukaan, eli vaihtaa selitteeseen esimerkiksi "RUISKUTUS 1." ja siihen lisätiedoksi sitten tyyliin "TRIMMER 50 SG 3391 PRIMUS XL 3143 Viljelyohj. kiinnite 1) avomaa BBCH 20" Kaikki muut tarvittavat tiedot löytyvät kasvins. tapahtumista ja lohkokortin perustiedoista
kasvinsuojeluaineen nimi "kasvins" + "ruiskutus"
rekisterinumero "ruiskutus"
käyttöajankohta "kasvins" + "ruiskutus"
käytetyn annoksen suuruus "kasvins"
käsitellyn alueen pinta-ala "kasvulohko"
käsitelty viljelykasvi "kasvulohko"
ja sen EPPO-koodi Kasvulohkon tietoihin selitteeseen
käsittelyn paikkatiedot "kasvulohko"
käsiteltiinkö 1) maapinta-aloja "ruiskutus"
viljelykasvin BBCH-kasvuaste tai kasvuasteväli. "ruiskutus"
Yleisimpien viljelykasvien EPPO-koodeja:
Vehnä: TRZAX
Ohra: HORVX
Kaura: AVESA
Ruis: SECCE
Peruna: SOLTU
Sokerijuurikas: BEAVA
Rypsi: BRSRA
Rapsi: BRSNW
Herne: PIASA
Viljakasvusto: 3CERC
Nurmi: Nurmi
-SS-
Joo, on tosi selkeä ja helppolukuinen, jos noin merkitsee. Kyllä aion itsekin laittaa kaikki vaaditut tiedot, mutta sillai sekamelskaisesti että on vaikealukuinen.
-
Näitä kasvinsuojelu juttuja kun lueskelee niin aina tuntuu se luomu hyvältä vaihtoehdolta tyhmälle, mutta osaamattomalle se luomu ei sovi…
-
Näitä kasvinsuojelu juttuja kun lueskelee niin aina tuntuu se luomu hyvältä vaihtoehdolta tyhmälle, mutta osaamattomalle se luomu ei sovi…
Sama tuli mieleen. Kumma kun ei kysytä vielä ruiskun ja traktorin merkkiä.
Silloinkun itse luomuun siirryin niin tuo ipm vai mikä se nyt oli otti ensiaskeliaan. Sekin tuntui jo sen aikaisilla ohjelmilla et niiden havaintojen merkkaus oli hankalaa. Ja hullummaksi tuntuu menevän. Tyhmälle tulee mieleen et kasvinsuojeluaineet kahdelle eri lapulle. Toiselle perusrikka aine jonka saa ajaa kaikille ja toiselle lisämausteet. Merkkaa tuon rikka-aineen vaan ajetuksi niin ainakin virheiden määrän kirjanpidossa luulisi pienenevän.. ::)
-
Ei sinne tarvitse jokaisen kasvilajin EPPO koodia laittaa, kasvikategorian koodi riittää. Esim. viljoilla 3CERC
"Kirjanpitoon riittää, että merkitset alla olevassa luettelossa esitetyn kasvikategorian EPPO-koodin. Yksittäisten kasvien tai lajien koodeja ei tarvitse käyttää, mutta voit halutessasi merkitä ne."
https://tukes.fi/kasvinsuojeluaineiden-kirjanpito
-
Ei sinne tarvitse jokaisen kasvilajin EPPO koodia laittaa, kasvikategorian koodi riittää. Esim. viljoilla 3CERC
"Kirjanpitoon riittää, että merkitset alla olevassa luettelossa esitetyn kasvikategorian EPPO-koodin. Yksittäisten kasvien tai lajien koodeja ei tarvitse käyttää, mutta voit halutessasi merkitä ne."
https://tukes.fi/kasvinsuojeluaineiden-kirjanpito
Tämän ohjeistuksen mukaan toimin minäkin...
-
Eikä suutintyyppejä eikä kasvuasteita tarvi laittaa. SS tuntuu laittavan tietoja vielä enemmän kuin vaaditaan. Laita SS vielä ruiskutushetken ilman lämpötila, tuulen nopeus, suunta ja ilmanpaine, ehkä myös ruiskuttajan sydämen sykkeenkin vois laittaa tietoihin.
-
Eikä suutintyyppejä eikä kasvuasteita tarvi laittaa. SS tuntuu laittavan tietoja vielä enemmän kuin vaaditaan. Laita SS vielä ruiskutushetken ilman lämpötila, tuulen nopeus, suunta ja ilmanpaine, ehkä myös ruiskuttajan sydämen sykkeenkin vois laittaa tietoihin.
Miten ois ruiskuttajan promillet? ;D ;D ;D
-
Eikä suutintyyppejä eikä kasvuasteita tarvi laittaa. SS tuntuu laittavan tietoja vielä enemmän kuin vaaditaan. Laita SS vielä ruiskutushetken ilman lämpötila, tuulen nopeus, suunta ja ilmanpaine, ehkä myös ruiskuttajan sydämen sykkeenkin vois laittaa tietoihin.
"Kirjaa myös seuraavat tiedot, jos valmisteen käyttöön liittyy kellonaika- tai kasvuvaiherajoituksia:
ruiskutuksen kellonaika
viljelykasvin BBCH-kasvuaste tai kasvuasteväli."
Samasta ylläolevasta Tukesin ohjeesta.
-
EPPO - koodi kelpaa viljoilla yhtenä koodina. Mutta jon ruiskutat esimerkiksi
- nurmea
- öljykasvia
- hernettä tai papua
niin kumminkin tarvitset niiden kasvien oman EPPO - koodin. Sama sitten täyttää jo lohkokortin kulmaan valmiiksi, ja eri viljalajeillekin omansa, samalla vaivalla.
Kasvuaste pitää nähdäkseni merkitä, jos myyntipäällyksessä on mainittu kasvuaste, jolla välillä saa käsitellä. Kellonaika vain silloin kun on esimerkiksi mehiläisrajoitus.
Oma tapa merkitä johdonmukaisesti on vain kerran totuteltava, ja ne voi tehdä seuraavan vuoden suunnitelmaan valmiiksi.
Itsellä tuo "Ruiskutus-tapahtuma" - löytyi sopivasti vasta nyt, siihen on hyvä koota yhteen tällaisia erikoisempia tietoja, ja onhan se kustannustenkin laskennassa sopiva työkalu. Se, että Peltotuessa "ruiskutus"- tapahtumaa ei ole sidottu samaan kerta-avaimeen kuin "havainto" ja "kasvins", on mielestäni virhe. Nyt se sidonta on tehtävä selitteeseen eikä se näy listalla kerta-ruudussa samalla tavalla, vaikka selittäessä näkyykin.
Ehkä on haluttu varautua ravinneruiskutuksiin.
Mutta aivan sama vastustus aikanaan oli sen kasvinsuojelun pakollisen havainnon kirjaamisessa. Nyt se menee Sirpillä pellolle mennessä, avaa kyseisen ruiskutuskerran "havainto"- tapahtuman, näppää kuvan saviruohon sirkkalehdestä, sillä sikaa kun siivet avautuvat hiljakseen, jakaa sen vielä nettiin, jotta samalla tulee jumpattua se kasvintuhoojasovellus-toimenpide, sitten ruiskuttaa ja rastittaa "kasvins" - tapahtumat tehdyksi. Otettu valokuva sisältää myös kellonajan, jos siitä tulee kysely.
Se, että päivittää Sirppiä ees taas Peltotukeen/Peltotuesta, alkaa tuntua kömpelöltä. Sille ehkä pitäisi tehdä jotakin.
-SS-
-
No juu.
Mutta ihan oikeasti nyt.
Lohkokortissa lukee jo kasvi ja lajike. Mikä hyöty saavutetaan tällä eppokoodi pelleilyllä?
Nimimerkillä "byrokratiatalkoot"
Tai kun ruiskuttaa nurmeksi merkittyä lohkoa, niin täytyy kirjata ruiskutuksen riville nurmi.
Olisihan merkintävaatimuksiin oleellisempiakin kohtia...
VMP >:(
-
No juu.
Mutta ihan oikeasti nyt.
Lohkokortissa lukee jo kasvi ja lajike. Mikä hyöty saavutetaan tällä eppokoodi pelleilyllä?
Nimimerkillä "byrokratiatalkoot"
Tai kun ruiskuttaa nurmeksi merkittyä lohkoa, niin täytyy kirjata ruiskutuksen riville nurmi.
Olisihan merkintävaatimuksiin oleellisempiakin kohtia...
VMP >:(
Tämä homma liittyy EU:n 2020-luvun alkupuolella vielä vallalla olleeseen vihreään ajatteluun ja epämääräiseen pelkoon kasvinsuojeluaineista. Tähän liittyen on haluttu (mielenkiintoista olisi tietää, kuka on halunnut) lähes reaaliaikainen kasvinsuojelun tilastointi ja tarkat kokonaismäärät: Tähän asti EU:n kasvinsuojeluaineiden käyttömäärät on arvioitu pitkälti tukkukaupan myyntitilastojen perusteella. Nyt halutaan tarkkaa tietoa siitä, mitä aineita oikeasti levitetään ja minne. Tämä nähtävästi vaatii myös hävitettävien aineiden tarkkaa kirjaamista ja osto- ja käyttömäärien ristiintarkistusta.
EU:n "Pellolta pöytään" - vihreä strategia vaatii kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja riskien merkittävää vähentämistä. Tämän kehityksen seurantaan tarvitaan yhteismitallista (EPPO-koodattua paikkatietoon ja kasvinsuojeluainerekisteritunnukseen liitettyä ) dataa. Eli halutaan luoda aukoton ketju siitä, mitä ruokaketjuun päätyville pelloille on ajettu.
Tiettävästi vuoden 2027 alusta siirrytään koko peltoalan kohdalla satelliittiseurannan kaltaiseen digitaaliseen rekisteröintiin. Tällöin tilan käyttämistä ohjelmistoista on oltava suora liittymä viranomaistietokantaan. Tämän kesän jumppa on vain turhaa leikkiä, eivät ne tiedot ole eri käyttäjillä samoissa paikoissa. Vapaamuotoinen datakenttä - mitä nyt varmaankin useimmat käyttävät - ei ole sopiva tietokantahakuihin; ei näissä ohjelmistoissa ainakaan vielä ole suoraa yhteismitallista dataliittymää viranomaistietokantaan kasvinsuojeluaineille. Näen ainoana mahdollisuutena sellaisen, että maatalouden suunnittelu- ja kirjaamisohjelmistojen on alistuttava yhteiseen datamuotoon, joka data sitten siirretään viranomaisen tietokantaan pakolla ja kaikkien tekemänä. Hyvää onnea vaan yhteensopivuudelle, kun Vipukin tuntuu siirtyneen kauemmaksi automaattisesta liitynnästä suunnitteluohjelman ja Vipun välillä. Paperille kirjaaminen on ensi vuodesta lähtien lopullisesti poistunut vaihtoehdoista !
Minusta viranomaisen pitää rakentaa tämä omaan liityntäpisteeseensä tallettava kirjaamisohjelmisto, koska sitä vaatiikin. Eduskuntakäsittelyssä tiettävästi on edellytetty esimerkiksi Vipu-palveluun käyttöliittymää näiden kasvinsuojelutoimenpiteiden kirjaamisesta. Jotkut a$$holet toisaalta ovat ehdottaneet, että viljelijän on ostettava konsulentilta tuo palvelu, konsulentilla on digitaalinen työkalu, jolla tallettaa tietokantaan.
Eli nyt ei enää ole siitä kyse, mitä viljelijän pitää tai ei pidä tilalla kirjata ylös ja säilyttää esim. muistitikulla, vaan kyse on pilveen talletettavasta massavalvonnasta, viljelijän kirjanpidon osalta. Todennäköisesti myös satelliittivalvonta yhdistetään ruiskutusaikoihin, jolloin kuvaan ilmestyneet selvemmät pyöränjäljet aikautetaan ja verrataan käyttöajankohtarekisteriin. Ristiintarkistukset grammojen ja desilitrojen ja kasvuasteiden, säiden, todennettavien alueellisten esiintymien osalta aiheuttavat poikkeamahälytyksen, joten on oltava äärimmäisen tarkka, jotta käyttömäärät eivät ylity (eivätkä myöskään alitu !) . Havaintoon ei riitä "rikkaruohoja paljon" vaan pitää todellakin olla tunnistettuna ruiskutettavat rikkakasvit, ruiskutettavat tuholaiset, niiden taajuus ja torjuntakynnys.
Eli jälkikäteen tehtävien kirjanpitovaatimuksiin sovitettujen dokumenttien aikakausi on ohi. Valvontakehän sulku on virallisena tavoitteena. Valvontakehää ei saa suljetuksi, ennen kuin kauppa alkaa pitää järjestelmällistä, vuotamatonta henkilöön ja tilatunnukseen sidottua seurantarekisteriä siitä, mitä tietty henkilö ostaa ja kuinka paljon vuositasolla. Tiliasiakkaille tämä asia on valmiina, mutta voi vielä olla viljelijöitä, jotka ostavat käteiselläkin, ilman asiakaslähetettä, vain näyttämällä tutkinnon voimassaolon.
-SS-
-
Olihan siinä linkatussa uutisessa jotain tuollaista, mutta ei s..tana.
Vähän kuin
”Hayekin oivallus ei ollut se, että valtio on aina väärässä. Hänen näkemyksensä oli, että suunnitelmatalouden logiikka ruokkii itse itseään: jokainen askel tekee seuraavasta välttämättömän, ja jokainen vallan lisäys vaatii entistä suuremman vallan tullakseen toimeenpannuksi. Maaorjuuteen ei päädytä yhdellä suurella suunnitelmalla. Sinne liu’utaan – yksi järkevältä kuulostava poikkeustoimi kerrallaan – kunnes liukumisesta itsestään tulee järjestelmä.”
-
"Muuta maalle, ole vapaa maanviljelijä ja tee mitä haluat" :)
-
Tämä uusi kasvinsuojeluvalvonnan kampanja voi itse asiassa liittyä Bruce Yandlen kehittämään Bootleggers and Baptists -teoriaan, jossa byrokraattisen (kielto)järjestelmän hyödyt enemmistölle oikeastaan aluksi nähdään olemattomiksi, mutta siellä voi olla takana tiettyjen erityisryhmien toisistaan tietämätön yhteishyöty. Tuo salakuljettajien ja uskonnollisten saarnaajien yhteishyöty on löydettävissä mm alkoholin kieltolakiaikana, uskonnolliset raittiusliikkeet ajavat kieltolakia ja salakuljettajat ja pimeän viinan talous kannattaa salaisesti samaa säännöstöä, koska elinkeinona kieltolain kiertäminen on riippuvainen juurikin tuosta kieltolaista.
Ehkä tässä digitaalisen valvonnan yliorganisoinnin rakentamisessa on jotakin samaa: Vihreä Liike ja maataloushallinto toimivat hyvässä uskossa ja moraalisin (eli kuluttajaa suojaavin) vaikuttimin, ja kasvinsuojeluaineita valmistavan suurteollisuuden ja myös täysautomatisoidun suurviljelyn intressit menevät asiassa yhteen: kun kasvinsuojelu on muutenkin jo täysautomatisoitua, laitteiden ja datalinkkien avulla, ei siinä viljelijäryhmässä pinta-alaa kohti tule paljonkaan sääntelykustannuksia lisää, isobussiin vaan datalinkki ja siinä se. Mutta pientiloilla sääntelykulut voivat olla todellinen kannattavuuteen tai jopa toimintamahdollisuuteen vaikuttava tekijä, uudet kalliit ohjelmistot vievät suhteessa enemmän rahaa, käsin tehtävän raportoinnin virhemahdollisuudet, käyttömäärien virheet esimerkiksi näkyvät pientilalla helpommin. Eli rakennemuutosta pystytään edistämään hyvinkin tuollaisella ns. hallinnollisella taakalla, samalla suljetaan esimerkiksi lajikekehityksessä pienet toimijat ja kasvinsuojeluaineiden pienet tukkurit kilpailun ulkopuolelle. Talousteoriassa ilmiöstä on käytetty nimitystä "sääntelykaappaus (regulatory capture)"
Pientilojen on hyvissä ajoin otettava käyttöön defensiivinen viljelytapa, joka on arvioitava tilan omista lähtökohdista käsin, itse ajattelin seuraavaa alkaa kehittää, koska on mm. pohjavesialueita viljelyssä:
1. maksimaaliseen kyntöön 100%1 palaaminen, vähentää selvästi juolavehnän ja isojen saunakukkien riskiä, jolloin Rexade 440 -tyyppisiä pohjavesikiellolla varustettuja heinämäisiin tehoavia ei tarvita, eikä Allyja yms.
2. vain pohjavesialuekelpoiset rikkatorjunta-aineet käyttöön
2a) sama ainevalikoima koko tilalle, ks. kohta 6..
3. Mahdollisimman laajalla käyttöajalla olevat aineet, esimerkiksi BBCH 10-39 asti
4. tautiaineista käyttöön vain ne, joilla pohjavesialuestatus, resistenssiriskin mainitaan olevan vähäinen, ja joilla on puhdistava vaikutus, käsittely vain lippulehdelle tai jälkeen, lehtilaikkuja yleensä esiintyy lippulehtivaiheelle tullessa torjuntakynnyksen ylittävä määrä, jokaisena vuonna.
5. taudinkestävät lajikkeet
6. luopuu öljykasveista ja kaurasta kokonaan. Syysvehnä ja rehuohra, (osin kevätvehnä) ovat ne , joilla on vähäisin riski toksiineille
7. lämpöpeitatut tai peittaamattomat siemenet, kemiallinen siemenpeittaus on itse asiassa täysin IPM teorian vastainen.
8. Viherkesantojen välttäminen, jos rikkoja esiintyy. Tulee kallis joutomaa pideltäväksi. Tuotantonurmi mahdollistaa kunnollisen kasvinsuojelun, melko tavanomaisilla rikka-aineilla. Viherkesannolla on pienempi tukitaso, lisäksi niittovelvoite tuli viherkesannoillekin.
Potentiaaliset menetykset voivat olla pientilallakin mitattavia, mutta myös sanktioiden riski vähenee. Oman suunnitelmani katson olevan maatalousmaan sosialisoinnin vastainen puolustusreaktio, jolla nyt vaan on oma kustannuksensa.
-SS-
1 Tarkoittaa syysvehnän/syysohran tai muun syyskylvöisen kasvin levittämistä kynnökselle, 33% kasvipeitteisyyden varmistamiseksi.
-
SS:n sarkasmi on korkealentoista. Pitäis kuitenkin antaa sarkasmivaroitus, jotkut voivat uskoakin SS:n maalailut tulevaisuudesta ja ovat nyt peloissaan.
SS:nkin pitäisi siis tuntea vastuunsa siitä mitä tänne kirjoittelee. Nämä on vakavia asioita joilla ei pidä pelleillä. Ei ole todellakaan tulossa vaatimuksia kaiken peltoviljelyn muistiinpanojen digitalisoinnista. Itse olen jopa ajatellut luopua Peltotuen ja Sirpin käytöstä ja siirtyä ihan ruutuvihkokirjanpitoon.
SS:n maalailema dystopia ei toteudu ainakaan lähimpään 10 vuoteen.
-
Joo kättä lippaan miehille SS aiheuttaa unettomia öitä ;D
-
SS:n sarkasmi on korkealentoista. Pitäis kuitenkin antaa sarkasmivaroitus, jotkut voivat uskoakin SS:n maalailut tulevaisuudesta ja ovat nyt peloissaan.
SS:nkin pitäisi siis tuntea vastuunsa siitä mitä tänne kirjoittelee. Nämä on vakavia asioita joilla ei pidä pelleillä. Ei ole todellakaan tulossa vaatimuksia kaiken peltoviljelyn muistiinpanojen digitalisoinnista. Itse olen jopa ajatellut luopua Peltotuen ja Sirpin käytöstä ja siirtyä ihan ruutuvihkokirjanpitoon.
SS:n maalailema dystopia ei toteudu ainakaan lähimpään 10 vuoteen.
Kyse oli kasvinsuojelun digitaalisesta kirjaamisvaatimuksista, ja se on aivan tosi juttu ! Lue vaikka
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/564 (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:02023R0564-20251123&qid=1776684029743)
Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/564 (2) 3 artiklan mukaan kirjanpito, jota ei alun perin laadita koneellisesti luettavassa sähköisessä muodossa, on siirrettävä tällaiseen muotoon viimeistään 30 päivän kuluttua kasvinsuojeluaineen käyttöpäivästä.
2. artiklassa lukee:
Kirjanpidon muoto
Kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjien on kirjattava tiedot sähköisesti käyttäen direktiivin (EU) 2019/1024 2 artiklan 13 kohdassa määriteltyä koneellisesti luettavaa muotoa.
ja siinä 2019/1024 2. artiklan 13 pykälässä lukee:
..koneellisesti luettavalla muodolla’ tarkoitetaan tiedostomuotoa, jonka rakenne mahdollistaa sen, että ohjelmistot pystyvät helposti yksilöimään, tunnistamaan ja poimimaan siitä määrättyjä tietoja, yksittäiset tietoalkiot ja niiden rakenne mukaan lukien
Eppo-koodeista on lisäys Eu-dokumentissa 32023R0564R(02) (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32023R0564R%2802%29)
Toivon taas olevan täysin väärässä. Eduskuntakeskustelussa asiaa on reposteltu, muun muassa Maa- ja metsätalousvaliokunnassa, jossa jäseninä on ollut mm. Satu Hassi ja Jenni Pitko, maatalouden kasvinsuojeluteknologian äärimmäiset asiantuntijat....
-SS-
-
Kyllä jos tuollainen kauhuskenaario joskus tosiaan muuttuu todeksi, se kyllä loppuu viimeinenkin kiinnostus näihin hommiin sitten siihen.
Tosiaankin: VMP >:(
-
30 vuorokauden kuluessa vietävä sähköiseen muotoon. Eihän tämä ihan sama ole kuin liveaikainen ruiskutuksen kellokalle, mutta tokikaan ei ole sellainen "maalliskuussa soviteltava". Satelliittien ymmärtämisestä ruiskutusraiteiden suhteen en tiedä, mutta olisko siinäkin sitten sellainen muutaman päivän viive silti mahdollista, kunhan vaan päivänmäärä on sen 30 päivän sisällä.
-
Ei niistä raiteista voi päätellä yhtään mitä siellä on tehty. Sinne on voitu vetää jaetun lannoituksen erä tai vaikka pelkästään jotain hivenlehtilannosta.
-
Voihan se olla että tulevaisuudessa lohkomuistiinpanot pitää tehdä sellaisessa muodossa, että viranomaiset voi niitä seurata reaaliajassa, ja sitten ei tarvita edes vipu-palvelua tukien hakemiseen, vaan tuet haetaan suoraan lohkomuistiinpanoihin täytettyjen tietojen perusteella. Se vipu-palveluhan nykyään sellainen välikäsi, viljelijät ilmoitaa sinne samoja tietoja jotka on jo lohkomuistiinpanoissa. Lisäksi viranomaiset voisi lohkomuistiinpanoista ottaa suoraan tiedot lannoituksista, ei tarvitsisi niitä enää erikseen lähetellä joskus seuraavana talvena viranomaisille "lannoitevalvonnan" nimikkeellä. Eli kun satelliiteilla tehostetaan isovelivalvontaa, niin sitä voi tehostaa myös muilla keinoilla.
-
ja eiks olis ihan paljon helpompaa lopettaa koko tukien maksaminen, niin ei mitään tartteis leikkiä jonkin ilmoittavan välineen kanssa... säästyi paljon aikaa ja tupakkia kaikilta..
-
ja eiks olis ihan paljon helpompaa lopettaa koko tukien maksaminen, niin ei mitään tartteis leikkiä jonkin ilmoittavan välineen kanssa... säästyi paljon aikaa ja tupakkia kaikilta..
Sullahan on jo tuosta kokemusta. Jättää rastin pois teurashiehojen pohjoisesta tuesta, niin tupakit säästyy.
Mutta muuten ihan totta. Tänä kesänäkin kattellut ohrapeltoja joissa luulisi olevan paha juolavehnä ongelma, mutta kasvi onkin tähkällä oleva raeheinä. Saa kerääjäkasvi satasella taas muita ongelmia. Tosin tähkivä raeheinä kuukahtaa ennen puintia. Kesannon "viljelykin" tehty nykyään niin vaikeaksi, että syy miksi kesannoidaan kärsii. Esim. sänkikesannon saa ruiskuttaa vasta 1.9 alkaen. Niin kuin se sänki sieltä ruiskutuksella katoaisi oikea-aikaisesti tehtynä.
-
Kesantojen vainoaminen on maatalouden sisäisen vihanpidon lapsi. Se ei tule EU:sta. Luontaisesti nurmivaltainen maatalous ei antaisi kasvinviljelijöille tai pientiloilla mahdollisuutta "helppoon" kesantojen katseluun, tukia imuroimaan. Eli pistetäänpä jumppaa ja säännöskuormaa mukaan, niin tietävät olevansa ei-toivottua kastia. Varsinkin kasvilajiratsiat ovat päivänselvä sanktiotehdas. Seuraavissa kaupungin vuokrakierroksissa pitää kyllä antaa selvä palaute: ikikesantoja ei kukaan ota ilmaiseksikaan, vaan jos niitä tuputetaan, vuokramies ottaa saman tien ne pois viljelystä. Kesannoissa ja ympäristönurmissa on juurakkoineen uudistusvelvoitteineen ja haavanvesoineen enemmän työtä ja isommat valvontariskit kuin valmiiksi pehmeällä mullalla olevilla heikoillakin viljapelloilla.
-SS-
-
Kesantojen vainoaminen on maatalouden sisäisen vihanpidon lapsi. Se ei tule EU:sta. Luontaisesti nurmivaltainen maatalous ei antaisi kasvinviljelijöille tai pientiloilla mahdollisuutta "helppoon" kesantojen katseluun, tukia imuroimaan. Eli pistetäänpä jumppaa ja säännöskuormaa mukaan, niin tietävät olevansa ei-toivottua kastia. Varsinkin kasvilajiratsiat ovat päivänselvä sanktiotehdas. Seuraavissa kaupungin vuokrakierroksissa pitää kyllä antaa selvä palaute: ikikesantoja ei kukaan ota ilmaiseksikaan, vaan jos niitä tuputetaan, vuokramies ottaa saman tien ne pois viljelystä. Kesannoissa ja ympäristönurmissa on juurakkoineen uudistusvelvoitteineen ja haavanvesoineen enemmän työtä ja isommat valvontariskit kuin valmiiksi pehmeällä mullalla olevilla heikoillakin viljapelloilla.
-SS-
Muutaman kerran facen puolella on tullut vastaan ns. "tietäjiltä" että rehunurmellekin tulisi korjuuvelvoite alkaen 27.. >:(
-
^
Maataloustoimiston väki lisää vielä ainakin tuohon ajatelmaan sanat "JOS tulee, ei tiedä vielä". Tuosta korjuuvelvoitteen mahdollisesta paluusta kait voimme antaa kiitosta ainoastaan MTK:n suuntaan. Selvä leikkaus saavutetuista eduista omien toimesta. Ja ainahan tuonkin näennäissäilis alan voi lisätä rehuviljan viljelyyn. Se se on tulevaisuuden ala, kunhan vanha kalusto ensin myydään Puolaan ja sitten aletaan uusilla koneilla oikein runnaaman. Vai täyttääkö viljan niitto vielä silloin korjuuvaatimuksen ?
-
Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään, niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?
-
Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään, niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?
Voisiko sen kuvan laittaa myös tänne? Käsittääkseni haisunoki on nykyään varsin harvinainen Suomessa, mutta jos jyvän rikkoo, pitäisi haju tulla nenään.
-
Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään, niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?
Voisiko sen kuvan laittaa myös tänne? Käsittääkseni haisunoki on nykyään varsin harvinainen Suomessa, mutta jos jyvän rikkoo, pitäisi haju tulla nenään.
Emmä osaa muokata kuvaa niin et se mahtuisi tänne. Olen vähän "Oksa" näissä jutuissa. Mut peitatulla sertisiemenellä kylvetty.
-
Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään, niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?
Se on nokihometta, jota tulee kosteanviileän syksyn aikana vehnän tähkiin. Tyypillisesti tähkä muuttuu tumman harmaaksi ja sairaan näköiseksi. Sitä näkyy puimattomissa vehnätupsuissa myöhemmin märkänä syksynä.
Jyvät voivat myös tulla siellä helpeiden sisällä mustiksi, jolloin leipälaatu kärsii. Haisunoki on pahanhajuinen, siitä ei voine erehtyä. Siementavaran peittaus on vähentänyt haisunokea, mutta septoria kulkee kasvinjätteissä, samoin nokihome kulkee mm. heinän tähkissä ihan samalla tavalla.
Myös perinteinen vehnän septoria- sienitauti tekee tähkistä harmaan täplikkäitä; jos lehdissä jo on ollut etenevää septoriaa, menee se myös tähkiin, koska tähkä on se viimeinen elävä osa valmistumisessa. Aspektista rupeaa olemaan jo merkittävä osa tähkistä noita tummanharmaita, näiden sumuöiden jälkeen.
(https://bpb-us-w2.wpmucdn.com/sites.udel.edu/dist/f/9280/files/2015/03/8.jpg)
Kuva: tähkäseptoria
Syysvehnässä tuota voi olla lähelöä tuleentumista, koska ruiskutteiden teho vähitellen vähenee ja säät ovat otolliset hikisen kosteat. Sademääriltään heinä- ja elokuu ovat ne tosiasialliset lokakuut.
-SS-