Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Ruisrypsimohralvehnä - 20.02.26 - klo:11:16
-
Herää kysymys, mutta itse ainakin aion lisätä tappioon jäsenmaksun. Koska eihän se voi mennä niin, että jos tekee plussaa ei voi vähentää ja jos tekee tappioo, niin silloin se lisää tappiota.. Viisaammat vastatkaa.. Niin saadaan yhtenäinen linja
-
Jäsenmaksu on ihan normaalisti vähennettävä kulu
-
Jäsenmaksu on ihan normaalisti vähennettävä kulu
...verovuonna 2025...
-
Jäsenmaksu on ihan normaalisti vähennettävä kulu
...verovuonna 2025...
Tälle vuodelle ei taida enää eroaminen olla mahdollista. Laskukin on kait mennyt jo maksuun. Koska eroaminen pitää tehdä ens vuotta varten ?
-
Jäsenmaksu on ihan normaalisti vähennettävä kulu
...verovuonna 2025...
Tälle vuodelle ei taida enää eroaminen olla mahdollista. Laskukin on kait mennyt jo maksuun. Koska eroaminen pitää tehdä ens vuotta varten ?
Laitoin tekoälylle kysymyksen ammattiyhdistys jäsenyys verovähennys ja se ikuinen viisaus vastasi, että poistuu 26 vuoden verotuksessa, joten siitä tulkitsin ettei MTK:n jäsenmaksu ole vähennyskelpoinen ja kun tekee tappioo, niin se ei lisää tappion määrää. Ajaakohan meidän etua enään kukaan.
-
Jäsenmaksu on ihan normaalisti vähennettävä kulu
...verovuonna 2025...
Tälle vuodelle ei taida enää eroaminen olla mahdollista. Laskukin on kait mennyt jo maksuun. Koska eroaminen pitää tehdä ens vuotta varten ?
Laitoin tekoälylle kysymyksen ammattiyhdistys jäsenyys verovähennys ja se ikuinen viisaus vastasi, että poistuu 26 vuoden verotuksessa, joten siitä tulkitsin ettei MTK:n jäsenmaksu ole vähennyskelpoinen ja kun tekee tappioo, niin se ei lisää tappion määrää. Ajaakohan meidän etua enään kukaan.
Tein tuon saman. Nyt täytettävään ilmoitukseen se käy vähennyksiin, mutta ei tuon mukaan enää ens vuonna. Ainakaan muuta vastausta ei googeli tuonut.
-
Säästäisi ehkä vieläkin enemmän, jos vain irtautuisi koko yhdistyksestä. Kaikkia viljelysuuntia ei voi edustaa yhtaikaa, viljantuottajat ovat yksinään muiden joukossa vähän niin kuin eri puolella pöytää, MTK saisi yksimielisemmän oloista neuvotteluvoimaa ylläpitää maidon ja lihan hintaa, kun ei tarvitsisi näennäisesti olla ajavinaan viljantuottajan etua.
Metsänhoitoyhdistyksetkin ovat kovin passiivisia monin paikoin. Metsäyhtiöt tarttuvat tarjouspyyntöihin suoraankin.
-SS-
-
Tyomarkkinajärjestojen jäsenmaksun verovähennys poistetaan sekä työnantaja- että työntekijäjäjärjestöjen jäsenmaksuilta. MTK eikä MHY ei ole kumpikaan,ei työnantajajärjestö eikä työntekijäjärjestö.
-
Tyomarkkinajärjestojen jäsenmaksun verovähennys poistetaan sekä työnantaja- että työntekijäjäjärjestöjen jäsenmaksuilta. MTK eikä MHY ei ole kumpikaan,ei työnantajajärjestö eikä työntekijäjärjestö.
No noin minäkin ajattelin ja muistan kuulleenikin. Kuitenkaan googeli ei tuonut mulle yhtään sellaista "vastausta" että verovähennyksen poisto ei koskisi myös MTK:n jäsenmaksua. Tekoäly väitti näin käyvän. En edes tiedä miksi mulla on sellaiset asetukset, että googeliin vastaa ensin tekoäly.
-
Mun käsittääkseni se on kiinni siitä mitä yhdistyksen säännöissä lukee, jos siellä on maininta että yhdistyksellä voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita ei maksu ole vähennyskelpoinen.
-
Säästäisi ehkä vieläkin enemmän, jos vain irtautuisi koko yhdistyksestä. Kaikkia viljelysuuntia ei voi edustaa yhtaikaa, viljantuottajat ovat yksinään muiden joukossa vähän niin kuin eri puolella pöytää, MTK saisi yksimielisemmän oloista neuvotteluvoimaa ylläpitää maidon ja lihan hintaa, kun ei tarvitsisi näennäisesti olla ajavinaan viljantuottajan etua.
Metsänhoitoyhdistyksetkin ovat kovin passiivisia monin paikoin. Metsäyhtiöt tarttuvat tarjouspyyntöihin suoraankin.
-SS-
Mä en lihan ja viljan tuottajana täällä ab alueella koe et mtk ajaisi mun asiaa. Kenenhän asiaa se sit ajaa? ::)
-
^
Mun mielestä markkinatalouden periaatteet muovaa kotieläintalouden tulonmuodostusta enemmän kuin MTK. Ehkä MTk yrittää saada ääntään kuuluviin tukiasioissa. Mutta sekin kait vain mielipiteen ilmaisua en tiedä paljonko pystyy tai on pystynyt vaikuttamaan. Paikallisesti sitten voi pj tai sihteeri patsastella joskus paikallislehdessä. Sen paikallisen ravintolan valmistaman jouluruokailun voi käydä syömässä itsenäisesti samalla hintaa kuin ns. tuottajien pikkujouluissakin. Joten sanoisin että jokseenkin turha menoerä koko jäsenmaksu. Ehkä jotain tulee takaisin vakuutusmaksuissa ja woikosken kaasuissa.
-
Jos enempi menee kaasua niin hyvin tulee kaasunhinnassa ja nythän luvattiin romuun Mtk lisä. Eikös aina tule romua samalla kun maatilalla menee kaasua….
-
Kyllä on jatkossakin, tähän linjaus olemassa oikeusoppineilta.
Jäsenmaksu on ihan normaalisti vähennettävä kulu
...verovuonna 2025...
-
Kyllä siellä teilläkin päin taitaa parjattu mtk yrittää aika vahvasti vaikuttaa kaasuputki asiaan. Siinä ei taideta tuotantosuuntia erotella, kun putkilinjaa linjataan. Meilläpäin ainakin saan kuitattua jäsenmaksun osallistumalla yhdistyksen järjestämälle ilmaiselle hallivuorolle jne. Aika moni joka jäsenmaksua pitää isona ei osallistu mihinkään toimintaan, mistä voisi suoraan saada hintaa takaisin.
Säästäisi ehkä vieläkin enemmän, jos vain irtautuisi koko yhdistyksestä. Kaikkia viljelysuuntia ei voi edustaa yhtaikaa, viljantuottajat ovat yksinään muiden joukossa vähän niin kuin eri puolella pöytää, MTK saisi yksimielisemmän oloista neuvotteluvoimaa ylläpitää maidon ja lihan hintaa, kun ei tarvitsisi näennäisesti olla ajavinaan viljantuottajan etua.
Metsänhoitoyhdistyksetkin ovat kovin passiivisia monin paikoin. Metsäyhtiöt tarttuvat tarjouspyyntöihin suoraankin.
-SS-
-
taitaa olla tuo mtkn vaikutus hieman paikallista. kun on joku iso maata myllävä asia niin siihen kait jotain vaikuttaa... muuten aika hiljainen.
-
Kyllähän MTK:n tärkein tehtävä on jatkuvassa poliitikkoihin ja virkamiehiin päin suuntautuvassa lobbaamisessa. Se on vähän tylsän kuuloista ja näkymätöntä mutta varsin tärkeää hommaa, siitä vaan ei saa oikein konkreettisia otsikoita. Ne ajat kun tupopöydässä sovittiin viljan ja lannoitteiden hinnat meni muutama vuosikymmen sitten.
Enkä nyt tarkoita etteikö siinä toiminnassa olisi huomatettavaa ja etteikö sitä saisi tehdä, tuntuu vaan että odotukset siitä mitä pitäisi pystyä tekemään on välillä täysin epärealistiset.
-
Tosiasia on, että viljan myyjä maksaa MTK:n jäsenmaksun kahteen kertaan, esimerkiksi myydessään viljansa MTK:n merkittävälle osakkuusyhtiölle, Raisiolle. Raisio kun ei ole tuottajaosuuskunta, niin kuin Valio. Toki Raisiossa on isäntäomistajia, heille MTK:n jäsenyys saattaa tuottaa kulunsa takaisin jo kaupanteossa oman yhtiön osinkoina, MTK saanee suoraan Raision osinkotuottoa jonkun puoli miljoonaa vuosittain.
-SS-
-
Kyllähän MTK:n tärkein tehtävä on jatkuvassa poliitikkoihin ja virkamiehiin päin suuntautuvassa lobbaamisessa. Se on vähän tylsän kuuloista ja näkymätöntä mutta varsin tärkeää hommaa, siitä vaan ei saa oikein konkreettisia otsikoita. Ne ajat kun tupopöydässä sovittiin viljan ja lannoitteiden hinnat meni muutama vuosikymmen sitten.
Enkä nyt tarkoita etteikö siinä toiminnassa olisi huomatettavaa ja etteikö sitä saisi tehdä, tuntuu vaan että odotukset siitä mitä pitäisi pystyä tekemään on välillä täysin epärealistiset.
Tästä samaa mieltä lobbaaminen eli jatkuva vaikuttaminen on todella tärkeä, mutta meille normi tallaajille näkymätön asia. Samaa lobbausta tekee esim kauppa ja olisi asiat varmaan aika paljon huonommin, jos meitä ei kukaan edustaisi.
Paljon on varmasti mitä mtk voisi tehdä paremmin tai erilaisesti, mutta on kyllä tärkeää, että joku edes yrittää ajaa maatalousyrittäjien asiaa.
-
Tosiasia on, että viljan myyjä maksaa MTK:n jäsenmaksun kahteen kertaan, esimerkiksi myydessään viljansa MTK:n merkittävälle osakkuusyhtiölle, Raisiolle. Raisio kun ei ole tuottajaosuuskunta, niin kuin Valio. Toki Raisiossa on isäntäomistajia, heille MTK:n jäsenyys saattaa tuottaa kulunsa takaisin jo kaupanteossa oman yhtiön osinkoina, MTK saanee suoraan Raision osinkotuottoa jonkun puoli miljoonaa vuosittain.
-SS-
Oletko sitä mieltä ettei mtk:oon pitäisi omistaa muiden kuin osuuskuntien osakkuuksia.
-
Raision omistuksella on ihan historiansa kun vuonna 1939 MTK ja vehnänviljelijät olivat perustamassa Oy Vehnä AB:ta. https://www.raisio.com/tietoa-meista/historia/
-
Paljonkohan Mtk ois saanut , jos olisi Benecol huumassa Raisio myyty silloin joskus ulkomaille ?
-
Se alkaa oleen aivan sama, saako vähennystä vai ei. Alkaa öljybarrelin hinta oleen 150 dollaria, ja jokainen osaa laskea, ettei kylvö näillä viljanhinnoilla kannata. Nyt olisi MTK: aika toimia. Kylvöihin aikaa reilu kuukausi, kun näyttää kevät olemaan ajoissa. Ruokavirastolta ei saa apua, Teollisuudelta ei saa apua viljan kiinnityshinnan muodossa. Suoraa sanottuna pelottaa. Ja päätöksiä ei voi tehdä. Olen kyllä jo tehnyt, jossei kiinnityshinnat nouse sellaiseksi kuin aikoinaan samassa tilanteessa, ei mitään mahdollisuuksia kylvää sänkimaita. Mutta onko se oikein, ei ole, mutta pelastaa konkurssilta. Ja tervetuloa viljanviljelijöiden uusi etujärjestö, joka Someron kriisikokouksen jälkeen perustettiin ja heti joutui oikeaan tulikokeeseen.
-
Se alkaa oleen aivan sama, saako vähennystä vai ei. Alkaa öljybarrelin hinta oleen 150 dollaria, ja jokainen osaa laskea, ettei kylvö näillä viljanhinnoilla kannata. Nyt olisi MTK: aika toimia. Kylvöihin aikaa reilu kuukausi, kun näyttää kevät olemaan ajoissa. Ruokavirastolta ei saa apua, Teollisuudelta ei saa apua viljan kiinnityshinnan muodossa. Suoraa sanottuna pelottaa. Ja päätöksiä ei voi tehdä. Olen kyllä jo tehnyt, jossei kiinnityshinnat nouse sellaiseksi kuin aikoinaan samassa tilanteessa, ei mitään mahdollisuuksia kylvää sänkimaita. Mutta onko se oikein, ei ole, mutta pelastaa konkurssilta. Ja tervetuloa viljanviljelijöiden uusi etujärjestö, joka Someron kriisikokouksen jälkeen perustettiin ja heti joutui oikeaan tulikokeeseen.
Brent-laatu on 103,90 USD/barreli. On vielä tuohon sataanviiteenkymppiin matkaa.
Miten MTK:n pitäisi toimia? Huutaa jotain kriisiapuako?
Miten se on "väärin" jos jättää sänget kesannolle ja tekee paremman taloudellisen tuloksen???
Jätä nyt se uskonto sivummalle hetkeksi.
-
Se alkaa oleen aivan sama, saako vähennystä vai ei. Alkaa öljybarrelin hinta oleen 150 dollaria, ja jokainen osaa laskea, ettei kylvö näillä viljanhinnoilla kannata. Nyt olisi MTK: aika toimia. Kylvöihin aikaa reilu kuukausi, kun näyttää kevät olemaan ajoissa. Ruokavirastolta ei saa apua, Teollisuudelta ei saa apua viljan kiinnityshinnan muodossa. Suoraa sanottuna pelottaa. Ja päätöksiä ei voi tehdä. Olen kyllä jo tehnyt, jossei kiinnityshinnat nouse sellaiseksi kuin aikoinaan samassa tilanteessa, ei mitään mahdollisuuksia kylvää sänkimaita. Mutta onko se oikein, ei ole, mutta pelastaa konkurssilta. Ja tervetuloa viljanviljelijöiden uusi etujärjestö, joka Someron kriisikokouksen jälkeen perustettiin ja heti joutui oikeaan tulikokeeseen.
Brent-laatu on 103,90 USD/barreli. On vielä tuohon sataanviiteenkymppiin matkaa.
Miten MTK:n pitäisi toimia? Huutaa jotain kriisiapuako?
Miten se on "väärin" jos jättää sänget kesannolle ja tekee paremman taloudellisen tuloksen???
Jätä nyt se uskonto sivummalle hetkeksi.
Mitäs sanoisit jos viljelijä saisi alemmalla veroprosentilla sen määrän öljyä, mitä on jättänyt energiaveronpalautusta 2025 vuonna ja sillain, että öljyn hinta olisi o,80 Euroa veroton. Sillä tavalla saataisiin porukat kylvään ja kuivaan ja valtion kassa ei vielä kaatusi siihen.
-
Mitäs sanoisit jos viljelijä saisi alemmalla veroprosentilla sen määrän öljyä, mitä on jättänyt energiaveronpalautusta 2025 vuonna ja sillain, että öljyn hinta olisi o,80 Euroa veroton. Sillä tavalla saataisiin porukat kylvään ja kuivaan
Miksi? Viljaa on pöntöissä tarpeeksi vaikkei nyt ihan joka aaria kylvetäkään. Ja mistä tuo alennus repäistäisiin? Peruskoulutuksesta? Teiden kunnossapidosta? Vanhusten hoidosta?
-
Ei muuta kun sossun luukulle, jos kerran on sosiaaliapua vailla. Turha sitä on polttoöljyyn sekoittaa.
-
On se kummallista kun isännät pystyy ostamaan puolen miljoonan Fendin Kaikilla herkuilla , muttei siihen löpöä ;D
-
On se kummallista kun isännät pystyy ostamaan puolen miljoonan Fendin Kaikilla herkuilla , muttei siihen löpöä ;D
Löpö ei aiheuta katteutta..vai oisko pankilla asian kanssa jottain tekemistä.
-
Eli jatkan kylvöä Majorilla ni raski ostaa löpöö... No ei tartte ennen syksyä😅
-
Kyllähän tuo löpön hinta kuten kaikki muut kustannusten nousut sapettaa. Kaikista pienistä tulee suuri. Paljon saa kustannukset nousta että menee rahaa kuten uusiin koneisiin. Monesti auttaisi vähän pienemmät kiinteät kulut…. ja toimittaisiin niillä mahdollisuuksilla mitä on. Nurmea, matalampaa intesiteettiä osaan peltoa ja parhaimpiin reilusti paukkuja.
-
Kyllähän tuo löpön hinta kuten kaikki muut kustannusten nousut sapettaa. Kaikista pienistä tulee suuri. Paljon saa kustannukset nousta että menee rahaa kuten uusiin koneisiin. Monesti auttaisi vähän pienemmät kiinteät kulut…. ja toimittaisiin niillä mahdollisuuksilla mitä on. Nurmea, matalampaa intesiteettiä osaan peltoa ja parhaimpiin reilusti paukkuja.
Matalampaa intesiteettiä on vuoden sana 2026 ja sitten katotaan onko ruuasta pula vai ei. Itse ainakin aion toteuttaa kyseistä viljelytapaa tänä vuonna. Ja ehdotuksena Ruokavirastolle olisi että myös viljelykasvina voisi olla rastittavissa Matalampi intesiteetti. Se polttoaineen säästö mikä siitä tulee, niin jops siitä on pula niin helpottaisi asiaa. Ja kun nyt jo tehtäisiin päätös 2027 kasvikoodimahollisuudesta laittaa matalampi intesiteetti, niin osaisi suunnitella "viljelyä" hyvässä hengessä ja ilmoittaa sidosryhmille mitä on tekemässä. Kiitos tästä ideasta.
-
Ja ehdotuksena Ruokavirastolle olisi että myös viljelykasvina voisi olla rastittavissa Matalampi intesiteetti. Se polttoaineen säästö mikä siitä tulee, niin jops siitä on pula niin helpottaisi asiaa. Ja kun nyt jo tehtäisiin päätös 2027 kasvikoodimahollisuudesta laittaa matalampi intesiteetti, niin osaisi suunnitella "viljelyä" hyvässä hengessä ja ilmoittaa sidosryhmille mitä on tekemässä. Kiitos tästä ideasta.
Luomukurssi ja luomutukihakemukset päälle. Nurmien kasvattelua ja semmoista. Täällä etelässä usein erittäin matalan intensiteetin viljelyä, kun karjaa ei ole edes kymmenien kilometrien päässä. Vuosikymmenen aikana pari kertaa näkyy haalean rukiin näköistä, muuten kituliasta ketonurmea pellot.
-SS-
-
Ja ehdotuksena Ruokavirastolle olisi että myös viljelykasvina voisi olla rastittavissa Matalampi intesiteetti. Se polttoaineen säästö mikä siitä tulee, niin jops siitä on pula niin helpottaisi asiaa. Ja kun nyt jo tehtäisiin päätös 2027 kasvikoodimahollisuudesta laittaa matalampi intesiteetti, niin osaisi suunnitella "viljelyä" hyvässä hengessä ja ilmoittaa sidosryhmille mitä on tekemässä. Kiitos tästä ideasta.
Luomukurssi ja luomutukihakemukset päälle. Nurmien kasvattelua ja semmoista. Täällä etelässä usein erittäin matalan intensiteetin viljelyä, kun karjaa ei ole edes kymmenien kilometrien päässä. Vuosikymmenen aikana pari kertaa näkyy haalean rukiin näköistä, muuten kituliasta ketonurmea pellot.
-SS-
;D ;D ;D
SS nyt yrittää pelotella.
On totta et luomu ilman paskaa pidemmän päälle on hankalas jos maalaji on vielä savi niin vielä muuttuu hankalammaksi.
Itsellä on lohkoja joille ei paskaa ole erinäisistä syistä ajettu nyt luomu uran aikana jota on se vajaa 10v mennyt. Nyt toinen satokasvi vaihe menossa niin ei kasvustot ole vielä ainakaan sen kummemmiksi muuttuneet kuin luomussa nyt yleensä. Apilanurmi kasvoi paremmin kuin ekalla kerralla.
Jos sulla on maksetut pellot etkä ole poskettomilla vuokrilla vuokrannut maata lisää. Kestät katsella satunnaisia rikkoja ja olet valmis siihen et 4t hehtaarisato on huippu niin luomu on ihan hyvä vaihtoehto. Saat 184€/ha muiden tukien päälle tukea. Kuivuri riittää varastointiin paremmin jne. Muutenkaan ei pidä niin kiirettä vaan työ jakautuu enemmän koko kesälle. Syksyllä voi puida hyvillä keleillä jne.
Sit ne miinukset. Jos rikat saavat niskalenkin niin homma vaikeutuu paljon. Savimailla ei paha ongelma, multamailla juola on äkkiä ongelma. Kesälläkin pitää olla valmis istumaan traktorissa. Se ei mee niin et keväällä rutistaa, muutaman kesäyön käy ruiskuttamassa ja syksy sit. Mut yöllä ei tarvii istua traktorissa.
Koneiden kanssa värkkäilyä on enemmän. Ennen kun sai vaikka 100ha vetää samoilla siemenillä niin nyt joutuu kylvämään useampaa kasvia riskin tasaamiseksi. Toki pienemmällä pinta-alalla (noin alle 100ha) niin tekisin niin et kolmen vuoden kierto jossa kaksi apilanurmi vuotta ja yksi kaura vuosi. Kauran alle perustetaan uusi apilanurmi. Täs on sit myös yksi miinus, viljely muuttuu yksitoikkoiseksi. Ei pääse kokeilemaan uusia kasvinsuojeluaineita tai kokeilemaan erilaisia lannoitus strategioita. Vaihtelut pitää etsiä muualta.
Luomu markkina on vielä enemmän tukossa kuin tavis. Tavis menee aina johonkin, luomu voi olla oikeasti vaikea markkinoida luomuna. Tästä syystä voisi olla hyvä jos kassa kestää varastoida vaikka ylivuotiseksi.
On noita plussia ja miinuksia varmasti enemmänkin. Tärkeintä on kuitenkin oma pää. Siellä pitää ajatusmalli muuttaa kilojen tuottamisesta eurojen tuottamiseen. Miettiä kaikki eurojen kautta. Luomu perustuu pitkälti siihen et kuluja karsitaan. Tollasella perus kolmen vuoden kierrolla et tarvitse mitään erikoiskoneita. Jos kylvökoneesta löytyy heinänsiemen laatikko niin se riittää. Toki jokin murskain tai niittokone oltava. Et tarvitse rikkaäestä saati mitään ihmeellisiä luomumuokkaimia. Kyntöaurat, äes ja kylvökone riittää..
Jos kiinnostaa kuulla enempi niin heitä vain viestiä niin yritän vastailla. Tälle vuotta voi luonukurssit alkaa olemaan pidetty mut tuleehan sen seuraavakin vuosi. Suunnittelu kannattaakin aloittaa vuotta aikaisemmin vähintään.
-
Luomu lienee kuitenkin juttu joka kannattaa ottaa ns. tosissaan. Tässä on nähty erinomaisia luomupeltoja, sellaisia että tarkastajakin on epäillyt että onko tämä edes luomua. Satokaan ei ole paljoa hävinnyt tehoviljellylle ja kyseessä siis karjaton luomu. Ja sitten on sellaisia vasemmalla kädellä hoidettuja joita katsellessa on vuodesta toiseen hankala syksyllä sanoa mitä siinä oikeastan pitäisi kasvaa... Tietysti maalajit ja kasvukauden säät ratkaisevat paljon mutta kyllä viljelijän ammattitaito näkyy.
Multamaiden luomuilijalla se juolavehnä on kyllä aika mörkö..
Itse harkitsin myös luomua ainakin puolitosissaan, mutta mulle se ei oikein helpolla taipunut. Käytännössä olisi pitänyt luopua hevosheinän tuotannosta ja erikoiskasveista, tuossa heinässä kun ei apilaakaan saa olla. Viljapuolella mulla ei taas ole omaa kuivuria eikä kunnon omia varastoja niin sekin olisi vaatinut investointeja tai muuta kikkailua. Nyt pärjäilee hyvin eläkepäiviin ilman suurempaa härdelliä.
-
Luomu on tila/viljelijä kohtainen asia. Kaikille se ei sovi.
Pohdinta kannattaa aloittaa siitä et pystyykö muuttamaan ajatusmallin kilojen tuottamisesta eurojen tuottamiseen. Ne kun ei aina mene käsi kädessä edes taviksessa.
Luomussa ero pelloissa ja viljelijöissä näkyy ehkä enemmän kuin taviksessa. Luomusta on ikävästi tullut osalle viljelijöistä vain automaatti jolla saadaan lisää tukirahoja. Valvonnassa myös eroja maan eri osissa. Toisaalla puututaan tälläisiin väärinkäytöksiin tiukemmin.
Aina puhutaan et luomussa pinta-alaa voi ja pitää olla enemmän. Osittain näin onkin samalla työvoimalla ja kalustolla voi hoitaa isomman alan mut sit kun homma lähtee lapasesta ja jos yrittää liikaa satokasveja niin korttitalo kaatuu kyl käsiin..
-
Sähköpostiin oli tipahtanut viesti otsikon aiheesta. Jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus säilyy, jos paikallinen yhdistys lupaa ja vannoo ettei sekaannu työmarkkina-asioihin.
"MTK-yhdistyksen sääntömuutos varmistaa jäsenmaksun verovähennysoikeuden jatkossakin
MTK-Yhdistykset lisäävät sääntöihinsä lauseen:” Yhdistys ei osallistu työmarkkinatoimintaan, eikä yhdistyksellä ole työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.”
Näin varmistetaan, että jäsentemme oikeus vähentää MTK-jäsenmaksut tulonhankkimiskuluinaan säilyy jatkossakin. Taustana sääntömuutoksen on se, että Verohallinnon julkaiseman kannanoton mukaan verovähennysoikeuden arviointi tehdään yhdistyksen sääntöjen, ei tosiasiallisen toiminnan perusteella. Jos yhdistyksen tai järjestön säännöissä on nimenomaisia työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, ei jäsenmaksu ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
Jäsenmaksu on Verohallinnon kannanoton mukaan vähennyskelvoton myös silloin, jos järjestön säännöissä ei ole nimenomaisesti poissuljettu työmarkkinatoimintaan liittyvien tavoitteiden edistämistä ja sääntöjen voidaan niiden yleisluonteisuuden perusteella tulkita kattavan työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita. Tämän kannanoton perusteella teemme sääntömuutoksen. Yhdistyksen kokous käsittelee sääntömuutoksen kahdessa kokouksessa tämän vuoden aikana."
-
Sähköpostiin oli tipahtanut viesti otsikon aiheesta. Jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus säilyy, jos paikallinen yhdistys lupaa ja vannoo ettei sekaannu työmarkkina-asioihin.
"MTK-yhdistyksen sääntömuutos varmistaa jäsenmaksun verovähennysoikeuden jatkossakin
MTK-Yhdistykset lisäävät sääntöihinsä lauseen:” Yhdistys ei osallistu työmarkkinatoimintaan, eikä yhdistyksellä ole työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.”
Näin varmistetaan, että jäsentemme oikeus vähentää MTK-jäsenmaksut tulonhankkimiskuluinaan säilyy jatkossakin. Taustana sääntömuutoksen on se, että Verohallinnon julkaiseman kannanoton mukaan verovähennysoikeuden arviointi tehdään yhdistyksen sääntöjen, ei tosiasiallisen toiminnan perusteella. Jos yhdistyksen tai järjestön säännöissä on nimenomaisia työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, ei jäsenmaksu ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
Jäsenmaksu on Verohallinnon kannanoton mukaan vähennyskelvoton myös silloin, jos järjestön säännöissä ei ole nimenomaisesti poissuljettu työmarkkinatoimintaan liittyvien tavoitteiden edistämistä ja sääntöjen voidaan niiden yleisluonteisuuden perusteella tulkita kattavan työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita. Tämän kannanoton perusteella teemme sääntömuutoksen. Yhdistyksen kokous käsittelee sääntömuutoksen kahdessa kokouksessa tämän vuoden aikana."
Ei siinä paljon sääntömuutokset auta, kun tuet on pudonnut 2005 vuodesta 200 E/ha. Ja käsittääkseni lisää pudotusta on tulossa. Nyt vaaditaan MTK:lta toimia, että Suomessa saadaan ruokaa. Jauheliha on loppu ja juuri eilen kertoi henkilö, että kaikki munat on loppu kaupasta vielä kun pääsiäinenkin on tulossa. Nyt villiä veikkauksia mikä loppuu seuraavaksi. Omakohtainen veikkaus on leipä. Diesel on Saksassa kolme euroa ja Suomessa polttoöljy on kalliimpaa, kuin diesel. Tekeekö porukat kylvöt dieselillä, olisihan sekin jäätävä teko historiankirjoihin. Silloinhan polttoöljyä ei tarvita ollenkaan. Tästä kun selvitään niin laitan kädet kyynärpäitä myöten ristiin.
-
Ei siinä paljon sääntömuutokset auta, kun tuet on pudonnut 2005 vuodesta 200 E/ha. Ja käsittääkseni lisää pudotusta on tulossa. Nyt vaaditaan MTK:lta toimia, että Suomessa saadaan ruokaa. Jauheliha on loppu ja juuri eilen kertoi henkilö, että kaikki munat on loppu kaupasta vielä kun pääsiäinenkin on tulossa. Nyt villiä veikkauksia mikä loppuu seuraavaksi. Omakohtainen veikkaus on leipä. Diesel on Saksassa kolme euroa ja Suomessa polttoöljy on kalliimpaa, kuin diesel. Tekeekö porukat kylvöt dieselillä, olisihan sekin jäätävä teko historiankirjoihin. Silloinhan polttoöljyä ei tarvita ollenkaan. Tästä kun selvitään niin laitan kädet kyynärpäitä myöten ristiin.
No rikkana rokassa tuokin. Mutta jos julkisuudessa puhutut leikkaukset valtion budjettiin toteutuu, kannattaa jo nyt valmistautua ainakin henkisesti että myös maataloudesta lähtee siivu. Yhtä menomomenttia ei pysty kukaan loputtomasti suojelemaan leikkauksilta.
-
Tuet on pudonneet joo. Asia kerrottiin jo 30v sitten, että tuet tulee alenemaan. Muutos aikana tuli tehdä rakenteellisia muutoksia jotta viljely ilman tukia tai pienemmillä tuilla onnistuu. Kysymys kuuluu onko ne rakenteelliset muutokset onnistuneet? Liikaa investoineet tilat jotka väkisin ovat yrittäneet rakennemuutosta ovat nyt ongelmissa. Tukien irrottaminen tuotannosta on tehnyt sen et maataloutta on lähdetty ajamaan kahteen suuntaan. Toinen suunta on äärimmäinen laajentaminen ja tehokkuuden haku ilman tuki perustetta ja toinen sit leväperäisempää toimintaa jossa optimoidaan tukien keruu. Rakennemuutosta on tapahtunut mut onko suunta ollut toivottu? Onko ollut oikein et mennään äärimmäisen isoihin yksiköihin, lähinnä eläinpuolella? Tai onko oikein et on tiloja jotka keräävät kyllä isot tukipotit vailla oikeaa tuotantoa?
Mitä tulevaisuus sit tuo. Se on varmaa et tuet laskevat edelleen. Tuotanto tulee olemaan enemmän riippuvainen oikeasta kannattavuudesta. Ei sinänsä harmita et oma eläinlaji joutui ensimmäisten joukossa rakennekehitykseen. Mun elukan pito varmaan loppuu, koska olen jo liian pieni toimija, mut eipä ainakaan toiminta tällä sektorilla ole tukivetoista. No tällä hetkellä vapaaporsitus kerää kyllä rahaa mut sekin loppuu kohta kun emakot porsii vapaana niin ei siitä sit enää makseta. Se mikä huolestuttaa niin äärimmäisen suuriksi menneet yksiköt. Nyt jo koko ketju yskii kun yhteenkin paikkaan pesii vaikka salmonella.
Mut mites se peltopuoli tapahtuuko siellä oikeaa muutosta parempaan. Mä väitän et ei. Tuet laskee ja kannattavuutta on pakko tukea muualta. Jos hömpältä poistetaan tuet niin viljantuotanto lisääntyy ja hinnat laskee. Viljalta poistetaan tuet niin tuet maksetaan hömpälle ja samalla leipähyllyt on tyhjiä. Viljely ei ole kannattavaa ilman hyvää työtä ulkopuolella. Ei toi nyt oikein ole mennyt.
Se joka odottaa viljelyn parantumista pitkällä aikavälillä niin en kyl jäisi henkeä pidättämään. Lyhyitä kannattavuus pomppuja voi olla mut rakenteellisia remonttia tarvittaisiin paljon. Mut hei kohta on kevät ja taas kylvetään. Eka valitetaan huonoa satoa ja sit huonia hintaa ja sit taas tulee seuraava kevät. ;)
-
...
Se joka odottaa viljelyn parantumista pitkällä aikavälillä niin en kyl jäisi henkeä pidättämään. Lyhyitä kannattavuus pomppuja voi olla mut rakenteellisia remonttia tarvittaisiin paljon. Mut hei kohta on kevät ja taas kylvetään. Eka valitetaan huonoa satoa ja sit huonia hintaa ja sit taas tulee seuraava kevät. ;)
Tässä lienee olennaisin :-)
-
...
Se joka odottaa viljelyn parantumista pitkällä aikavälillä niin en kyl jäisi henkeä pidättämään. Lyhyitä kannattavuus pomppuja voi olla mut rakenteellisia remonttia tarvittaisiin paljon. Mut hei kohta on kevät ja taas kylvetään. Eka valitetaan huonoa satoa ja sit huonia hintaa ja sit taas tulee seuraava kevät. ;)
Tässä lienee olennaisin :-)
Näin mäkin sen ajattelin tiivistää. Sellaista mielialan nostatusta ollut taas ilmassa ja hätäsimmät täppärit ei meinaa pysyä pellolta pois et huoli siitä et huoltovarmuus ois jotenkin uhattuna on yli mitoitettua. Jauheliha, munat tai joku muu eläinperäinen voi loppua mut leipä ei lopu.. ;D
-
...
Se joka odottaa viljelyn parantumista pitkällä aikavälillä niin en kyl jäisi henkeä pidättämään. Lyhyitä kannattavuus pomppuja voi olla mut rakenteellisia remonttia tarvittaisiin paljon. Mut hei kohta on kevät ja taas kylvetään. Eka valitetaan huonoa satoa ja sit huonia hintaa ja sit taas tulee seuraava kevät. ;)
Tässä lienee olennaisin :-)
Näin mäkin sen ajattelin tiivistää. Sellaista mielialan nostatusta ollut taas ilmassa ja hätäsimmät täppärit ei meinaa pysyä pellolta pois et huoli siitä et huoltovarmuus ois jotenkin uhattuna on yli mitoitettua. Jauheliha, munat tai joku muu eläinperäinen voi loppua mut leipä ei lopu.. ;D
Ja oikeasti miettiä ne omat eurot ja niiden liikkeet. Oltiin mukana yhdessä hankkeessa, jossa laskettiin tuotantokustannukset ohralle ja nurmelle. Oma tila siis luomua, vanhat koneet, paljon työtä. Sadot ehkä 60% tavissadoista, hiljalleen nousussa kun peltojen kuntoon satsaukset alkavat viimein tuottaa. Meillä ja eturiviläisillä oli suunnilleen sama tueton tuotantokustannus kummallakin, kustannusrakenne huomattavan erilainen. Oman strategian pitävyys joutuu kyllä nyt koetukselle, kun 90 ha varten törsättiin 15k€ ykköstraktoriin, kiinteät kulut pomppaa...
Mutta se on kyllä totta, että jos sijoitetun pääoman korkoa ja työtunnista maksettavaa korvausta haluaa maksimoida, on syytä investoida muille elämänaloille. Elämänlaatua ja työn mielekkyyttä on vaikea vääntää euroiksi.
-
Onko siis märehtijäeläinluomussa ns. latauskasvivuorottelu mahdollista pitää ja korjata tuotantonurmena, jolloin ei tule katkoa myyntikasvin viljelyyn ?
Tuo olisi märehtijätaloudelle etu, kun lepokiertovuosina saa jopa paremman raakavalkuaissadon korjuuseen kuin viljavuosina ? Muuten kyllä olisi erinomainen (ehkä myös kalliilla parannustoimilla saatu) tulos, että kasvinviljelyluomussa ilman voimallista muualta tuotua sivuvirtalannoitusta saisi 60% tavanomaisen sadosta, viljavuoden sadon pitäisi olla tavanomaiseen satoon verrattuna noin 1,8 kertainen, jos käytetään yleistä kaksi latausvuotta - yksi viljavuosi - kiertoa ?
Onhan se mahdollista, jos tavisviljelijä saa 3,5 tonnin sadon ja luomukerrossa on niin paljon ladattua voimaa, että 6,3 tonnin sato on mahdollinen.
-SS-
-
Jos tila on luomussa kotieläintilana niin ei ole mitään myyntikasvivelvoitetta. Kaiken nurmen voit ilmoittaa rehunurmena ja kaiken sadon käyttää myös muista nurmista hyödyksi. Suojavyöhyke tukea ei saa luomussa.
-
Onko siis märehtijäeläinluomussa ns. latauskasvivuorottelu mahdollista pitää ja korjata tuotantonurmena, jolloin ei tule katkoa myyntikasvin viljelyyn ?
-SS-
Kyllähän tämä nimenomaan on sellaisen tasapainoisen (briteissä "well-proportioned-farm") tilan ja viljelykierron ajatus. Meillä lambeja noin 0,35 eläinyksikköä per peltohehtaari, laitumet luonnonlaitumia peltojen ulkopuolella. Kasvustoja murskataan maahan vain poikkeustapauksissa, kaikkina vuosina otetaan sato, joka jollain tavalla käytetään hyväksi. Ja riittävä apilapitoisuus (mihin täällä happamien sulfaattimaiden alueella ei helposti pääse, mut se on jo eri tarina) pitää täydennysvalkuaisen (härkäpapua Etelä-Suomesta) tarpeen suht vähäisenä.
-
tuota carlsonin tilaa katellu joskus töllössä ja kyllä sielläkin on aika epeleitä päättäjinä.. ja paljon harmia osaavat kasata viljelijän niskaan.. en sit tiijä onko tuo ennen eu eroa vai mitä...
-
Eilinen traktori marssi saatu pidettyä Helsingissä.. Kiitoksia vaan nuorisolle.. On fiksua porukkaa.. Mutta tulkitsen, että kun vertaa aikiasempiin traktorimarsseihin, niin silloin porukalla on ollut varaa ostaa polttoainetta. Tähän traktori marssiin ei ole edes varaa osoittaa mieltä.. Mutta totta puhuvat.. Kuka viljelee jos ei nuoret