Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Heino_Leino - 27.01.26 - klo:14:59
-
Joko ootta liittyneet sähkön reservimarkkinoelle, taekka hommanneet kotiakkuja sähkön varastointiin, siis pörssisähkön varastoentiin halapana aekana ja käyttöön kalliina aekana? Siellä kuulosta rikastuvan, taella semmosen käsityksen saen un muuvvatta saarnaaja aeheesta kuuntelin. Ei sillä että ihan humpuukina pitäsin, sehä oesi mukava kun sähkökatkon aekana älyteknolokija rupejaesi ottamaan patterista sähköä. Kuinka pitkään siinä sitte virtaa riittäskää...
-
Yhden vuokra pellon pään menetin akku kontille. Tai ei sitä vielä ole näkynyt, mutta mää oon tiedon saanu ja rakennuslupaan oon nimeni kirjoittanut. Pirun hyvää hommaa pitäis olla, kun 20a alasta maksetaan vuodessa 2000 eur vuokraa. Vuokra-aikakin oli kuulemma kymmeniä vuosia.
-
ohan tuokin yks ajan kuva. kaikkee kokeillaan kun on liikoja rahoja liikkeellä. toisaalta onhan nuita muitakin juttuja ollu aina ajan kanssa.. lie tuokin joku ohimenevä asia..
-
ohan tuokin yks ajan kuva. kaikkee kokeillaan kun on liikoja rahoja liikkeellä. toisaalta onhan nuita muitakin juttuja ollu aina ajan kanssa.. lie tuokin joku ohimenevä asia..
Koko elämä on ohimenevä.... kuten sukupolvet, vuosisadat,...
Mutta kun maailman sähköistyminen vaan lisääntyy niin en usko että nuo heti menvät pois muodista ellei sitten jotain pienydinvoimalaa tms. saada kannattavasti tuottamaan myös elektrisiteettiä.
-
Säätövoiman tarve varmaankin vaan lisääntyy kun sattumasähkön määräkin vaan lisääntyy, kiinnostaa kun löytyy, luotettavalta toimijalta jne. ja upsi toiminnolla.
-
Itelläki kiinostaa senverran että saata vielä tarjousta kysellä. Käsivoemiin aekana sano... Siis kun hankinta mennee vielä osin maatallouvven piikkiin
-
Ootellaan nyt ensin solid state-teknologian läpimurto. Ei mee enää kauan, kun Vergen sähkömopo on purettu osiin.
-
Ootellaan nyt ensin solid state-teknologian läpimurto. Ei mee enää kauan, kun Vergen sähkömopo on purettu osiin.
Eiköös kiinasta ole tulossa vielä uskomattomampi akku ?
https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/bb7cfe1e-48cf-4b97-ac5f-c98c4b890403
Uuden akun energiatiheydeksi kerrotaan huima 600 wattituntia kilogrammaa kohden. Lukema on huomattavasti korkeampi kuin nykyisissä markkinoilla olevissa sähköautojen akuissa ja jopa korkeampi kuin suomalaisen Donut Labin pian moottoripyörissä markkinoille odotettavassa mullistavassa akussa. Kiina on varmasti suomalaisyhtiön silmissä – ja päinvastoin.
Eiköös donut lapis ollu vain 400 wh / kg ?
-
Yhden vuokra pellon pään menetin akku kontille. Tai ei sitä vielä ole näkynyt, mutta mää oon tiedon saanu ja rakennuslupaan oon nimeni kirjoittanut. Pirun hyvää hommaa pitäis olla, kun 20a alasta maksetaan vuodessa 2000 eur vuokraa. Vuokra-aikakin oli kuulemma kymmeniä vuosia.
Täällä kuuma keskustelun aihe on uusi harjulinja.Vedetään loppuun sata metriä mehtää aukoksi ja maksetaan maanomistajille linjanalta se,mitä tarvitsee maksaa,kun pakkolunastetaan.Ei koske itseäni,mutta montaa metsänomistajaa koskee.
-
ja hyä kun pelastaa maapallon moisella.. ihan kuin kaasu/sähky rekat tiellä ja kylmäkoneet paahtaa riiselillä konttia kylmäks.. oikein pallon pelastusta..
-
I can relate to that feeling of hearing bold promises and not being entirely sure how practical they are in real situations, especially during something like a power outage. I think the question of “how long will it last” is the most important one, because real reliability matters more than hype. Veck IO (https://veckio.io)
-
ja hyä kun pelastaa maapallon moisella.. ihan kuin kaasu/sähky rekat tiellä ja kylmäkoneet paahtaa riiselillä konttia kylmäks.. oikein pallon pelastusta..
No sen kylmäkoneen kulutus on tosin murto-osa siitä mitä vetäjä ajossa nielee... ja terminaaleissa ym parkeissa niitä kylmäkoneita pidetäänkin usein töpselisähköllä käynnissä.
-
Reserviakuista oli hiljakkoin uutinen, en nyt sitä tähän hätään löytänyt, missä Fingridin kaveri totesi että niitä ei pitäisi sijoitella mihin sattuu vaan verkon kuormituksen kannalta olisi edullisinta jos ne sijoitettaisiin mahdollisimman lähelle sähkön tuotantopaikkaa? ???
-
Noiden tarkoitus on varata halpaa sähköä ja myydä kallista sähköä. Kemmalyly on siinä kyllä oikeassa, että sähköä pitäisi tulla silloin, kun on sähköt poikki. Tietenkin akun koosta riippuen, virtaa tulee x määrä ja sitten se loppuu.
-
Reserviakuista oli hiljakkoin uutinen, en nyt sitä tähän hätään löytänyt, missä Fingridin kaveri totesi että niitä ei pitäisi sijoitella mihin sattuu vaan verkon kuormituksen kannalta olisi edullisinta jos ne sijoitettaisiin mahdollisimman lähelle sähkön tuotantopaikkaa? ???
Täällä näkyy akusto olevan jo paikoillaan, odottaa vain aurinkokennovoimalan rakennuslupapäätöstä. Ja se on todellakin siinä vieressä. Tasannee aikanaan kulutushuipuuja ja liene sitten sähkökatkojenkin varalta reservi toviksi.
-
Viime viikolla kävi pohjatutkimus firma lykkäämäs rautatankoja entiselle vuokramaalle ja tekemäs kait pohjatutkimuksen, jotta ranskalaiset saa tuoda akkukontin pellolle. Tuotantoa ei ole lähimaillakaan ja toivottavasti ei tuukkaan. Puolustusvoimat onneksi torppasi tuulivoimalat.
-
Reserviakuista oli hiljakkoin uutinen, en nyt sitä tähän hätään löytänyt, missä Fingridin kaveri totesi että niitä ei pitäisi sijoitella mihin sattuu vaan verkon kuormituksen kannalta olisi edullisinta jos ne sijoitettaisiin mahdollisimman lähelle sähkön tuotantopaikkaa? ???
Täällä näkyy akusto olevan jo paikoillaan, odottaa vain aurinkokennovoimalan rakennuslupapäätöstä. Ja se on todellakin siinä vieressä. Tasannee aikanaan kulutushuipuuja ja liene sitten sähkökatkojenkin varalta reservi toviksi.
Täällä on yks Suomen suurimmista aurinkopanelikentistä,viereen on tulossa Suomen suurin akkuvarasto ja yllätys,yllätys.Suomen suurin linjahanke on suunnitteilla lähtevän täältä Kouvolaan ja siitä sitten varmaankin ulkomaanvientiin.
-
Ihan meidän nurkilla ei ole suurempia akkuja, Pari pienempää, omaan talouteen tarkoitettua tiedän.
-
Sillai vähä hauska juttu tuo virtapiikkien tasaaminen ja hintapiikkien tasaaminen. Kaupallisten akkujen tarkoitus on tuottaa voittoa yritykselle. Eli halvalla ladataan ja kalliilla myydään. Kun usein talvella sähkön hinta on mitä on, akuista ei ihan heti löydy ratkaisua korkeaan sähkön hintaan. Nyt kun näitä 2 MWh sähkökontteja ilmestyy vähän sinne tänne, niitä tarvittaisiin yli toistasataa tuhatta kappaletta, jos Suomen sähkön käyttöä pitäisi ottaa akuista yhden vuorokauden ajan. Jos vaikka sähköt ovat poikki. Hauskaa tässä on se, että yhden vuorokauden jälkeen akut ovat tyhjiä ja pirtti pimeenä.
Kuinka kauan Suomen sähkömarkkinat kestävät sitä huumoria, kun suuret datakeskukset vievät tasaisen siivun sähkön määrästä ja torpan mummo katsoo salkkareita nukketeatterissa? Päivänvalossa.
Eiköhän suomalaiset pääse halvasta sähköstä eroon kiinteistöverotuottojen rinnalla.
-
Google on tehnyt datakeskuksiensa rakentamisessa merkittävän liikkeen: Datakeskuksen viereen rakennetaan maakaasuturbiinivoimala. Google on siirtymässä Kiinan hybridimalliin, jossa ilmastopäästöjä aiheuttava teollisuus valkaisee päästöjään investoimalla muualla - mutta ei vahingossakaan toimituskriittisen teollisuuden vieressä - vihreään energiaan. Eli jokaista 1000 MW:n tehoista datakeskusta syöttävää kaasuvoimalaa kohti rakennetaan saman verran tai enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa jonnekin muualle.
Tämä on nerokas ratkaisu, joka poistaa datakeskusrohmuilta tarpeen ajatella koko sähköverkon stabiilisuutta. Kansalaiskuluttajat silti maksavat sähköstä enemmän ja ajoittavat elämänsä tuulien ja auringonpaisteen mukaan.
-SS-
-
Google on tehnyt datakeskuksiensa rakentamisessa merkittävän liikkeen: Datakeskuksen viereen rakennetaan maakaasuturbiinivoimala. Google on siirtymässä Kiinan hybridimalliin, jossa ilmastopäästöjä aiheuttava teollisuus valkaisee päästöjään investoimalla muualla - mutta ei vahingossakaan toimituskriittisen teollisuuden vieressä - vihreään energiaan. Eli jokaista 1000 MW:n tehoista datakeskusta syöttävää kaasuvoimalaa kohti rakennetaan saman verran tai enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa jonnekin muualle.
Tämä on nerokas ratkaisu, joka poistaa datakeskusrohmuilta tarpeen ajatella koko sähköverkon stabiilisuutta. Kansalaiskuluttajat silti maksavat sähköstä enemmän ja ajoittavat elämänsä tuulien ja auringonpaisteen mukaan.
-SS-
wärtsilähän myy hyvin monipolttoaine voimakoneita noihin amerikan datakeskuksiin, näin se vihreys tuo vaurautta suomeen kun ei aleta perse(u)ilemään ;) ;) ;) ;)
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/4c1a6eac-b8bd-469f-ac4d-c89298c6b8a0
-
Polttoon perustuva sähköntuotanto ei ole päästötöntä, EU:n periaatepäätöksen mukaan. Eli Icen pettymykseksi venäläinen maakaasu ei pysty pelastamaan meitä, vaikka se ajettaisiin Wärtsilän moottorista läpi.
Vetytalouden hinta on jo pelkkinä pääomakustannuksina niin kallis, että useat suuret sijoittajayhteisöt ovat vähin äänin siirtymässä muihin kohteisiin.
Tuo datakeskusten siirtyminen pääasiassa laitoksen vierellä tuotettuun fossiilisähköön, osoittaa sen, että AI-kupla, johon uppoaa kohta merkittävä siivu kehittyneiden maiden bruttokansantuotteesta, ei pysy pullistuneena ilman päästöjä lisäävää energiantuotantoa. Rahamiehet näkevät lompakossaan vihreän siirtymän todellisen hinnan, joten jos kyseisiin datakeskuksiin tulisi lisäksi vielä vedyn muodossa tapahtuva hyvesignalointi, johtopäätös saattaisi olla, että poltetaan sitten vaikka dollarin seteleitä siinä datakeskuksen voimalassa, halvemmalla pääsisi.
-SS-
-
Nämä kaipaisi aina vähän moniulotteisemmin laskettua simulaatiota. Jos päästötön tuotanto vaatii vierelleen jonkun fossiiligenun, vuotuinen käyttöaika ratkaisee. Pari päivää vuodessa dieselpohjaista sähköä on jo aikamoinen parannus verrattuna ympärivuotiseen polttoon, luulen. Esimerkiksi maatilojen varavoimaloiden käyttäminen voi olla ihan perusteltua päästönäkökulmastakin, verrattuna uuden kapasiteetin rakentamiseen.
Eli näin maallikkona taidan keskittyä oman pörssisähkön optimointiin. Paneelit eivät (vielä) kannata, kun kesäaikaan ei ole omaa kulutusta, vaikka sopivaa kattolapetta olisikin tarjolla.
-
itellä kans ois mutta ei ihan kehtaa laitattaa.. kun ei ole tuosta takasmaksusta tietoa.. juttua kyllä. mutta nyt kun laitetaan paljon panelia maisemaan ja sit tulooki se paksuluminen talvi tuulineen ni kuin mahtaa käytä sen virheän sähkön... alkaa taas miilun rakennus.
-
Uusiutuvaa energiaa. Rakenteita myöden.
https://www.lapinkansa.fi/naatamolaisen-marketin-tulipalo-alkoi-todennakoise/13472798
Kannattaa ajatella kerran jos toisenkin mihin haluaa "pommin" asenettavan. :)
-
No juu, ei kai se aurinkosähkösystemi ole sinänsä sen kummempaa kuin mikä tahansa muukaan sähköjärjestelmä.
Tietysti mitä enemmän liitosta, kytkintä, kaapelia, invertteriä jne on niin todennäköisyys vialle aina kasvaa. Voi olla laitevikoja, asennusvirheitä ja ulkopuolisen syyn aiheuttamia vikoja.
Yhtä hyvin se kauppa voi palaa lämmityksen, kylmälaitteiden, valaistuksen, hiirien syömän kaapelin tai vaikka päälle jäänen kahvinkeittimen vuoksi. Jossain näin kerran uutisen että palo alkoi paloilmoitinkeskuksesta :-) Siinä oli jo kohtalon ivaa.
Läheltä piti -vikoja olen nähnyt kaikenlaisissa sähköjärjestelmissä. Aina kännyn laturista uuden viljankuivurin pääkeskukseen... onneksi vain 'läheltä piti'. Savua muttei tulta...
Osa pientaloihin aurinkosähköä asentavista firmoista on kai ollut vähän huolimattomia ja ammattitaidottomia. Suuremmat kohteet lienevät paremmin hanskassa (isommat tekijät). Tästähän oli kerran joku tarkastusraportti että puolessa asennuksista oli jotain sanomista.
-
Tuossa suht lähellä yksi monipuolinen yrittäjä rakensi hallia vuokrattavaksi tai myytäväksi. Oma rakennus firma rakensi ja seinään asennettiin aurinkopaneelit mainostarkoituksessakin. Omat sähkömiehet asensi omia firman myymiä paneeleita. Jonkun ajan päästä ajoin ohi ja ihmettelin kun julkisivu oli revitty auki. Oli kuulemma kans meinannut kyrvähtää koko rakennus. Syytä en toki tiedä mikä petti. Asennettiin siihen paneeliseinä tuonkin jälkeen. Tosin kyllä noiden asennuksia aika moni ihmettelee muutenkin. Paneelit esim kuulemma asennetaan puu lankkuihin tai ainakin joskus on asennettu. Tuo siis "kilpailijan" puheen mukaan noin. Toisaalta oon nähnyt yhden katon jossa näkyi lankun päät paneelien alta. Paneelit olivat vielä hieman räystäiltä yli. Tuohan tietysti omistajan vika, mitäs oli liian pieni katto. Ja en tiedä onko tuo sitten paha vika. yleiset ohjeet ei kyllä noin antaisi tehdä.
Mutta itte en pelkää paneeleja sen kummemmin kuin muutakaan sähköä. Muistan, kun vuonna 2001 asennutin Pellon sukkula ruokkijan. Yks isäntä sanoi heti niin ponnekkaasti, että itte ei moista omalle kartanolle laittaisi. Sillä kuulemma polttaa ihan varmasti navetan. KOP KOP , jakaa vieläkin päivittäin ja hankintaa en ole katunut kertaakaan.
-
ja kait nuo sähkylaitteet tarttee sitä huoltoa ja ylläpitoa ihan kuin muutkin koneet ja laitteet? asennukset sääntöjen mukaan ja asialllisesti kait ihan arkipäivää. kait niitä voi jopa solmuilla yhistää jos haluaa.. mutta eipä ole sit takuitakaan. ja eiköhän tuo pellon sukkula ole yks turvallisimmista laitteista elikoitten kanssa? ainakin olen kuullu sanottavan moisesta sähkäriltä.. ja vikavirtalaitteitahan on ollut jo pitkään markkinoilla..
-
^
Eikö nuo sähköasennukset kuitenkin muistuta itsestään vasta sitten, kun ne ei toimi. Eipä noita sähköasennuksia paljon oo tullut huollettua. Jos sulake kärähtää kannattanee etsiä syyllistä. Tosin kyllä sähkärikin aika monta aikoinaan vaihtoi ennen kuin pesurista vika löytyi. Tosin vaikea löytää kait syyllistä jos mihinkään ei olisi virtaa tullut ja täysin ittelle tuntematon laite ja kytkennöistä ei mitään suunniteltua tietoa.
-
Ylivieskan Halpa-Hallin katolle asennetut panelit ankkuroitiin betoniporsailla kiinni . Kattoon tuli ylipainon vuoksi ratkeamia ja putiikki on varmaanki ehkä vuoden suljettuna . Ollut nyt jo puoli vuotta ja syksyllä alkaa remppa .
-
Jos itselle paneeleita tulisi niin ehdottomasti maatelineisiin. Ei kiusaa sitten kattoa tai sen huoltoa / remonttia.
-
Jos itselle paneeleita tulisi niin ehdottomasti maatelineisiin. Ei kiusaa sitten kattoa tai sen huoltoa / remonttia.
Olis tuo varmaan parempi tuoton kannaltakin. saisi paneelit pystympään, luulisin että tuottaisi talvella paremmin ja lumi ei pysyisi/ pystyy harjata poiskin. Mutta sitten niitä miinuksia. Viehän tuo tilaa, mun tontilla ei ainakaan oo oikein edes tilaa. Tuloo järvi tielle ;D
Katolla on ... poissa silmistä poissa mielestä, ei vaiskaan huippu huhtikuu oli tosin ei oo, kun yhdestä huhtikuusta ennemmin kokemusta 8)
-
Jos itselle paneeleita tulisi niin ehdottomasti maatelineisiin. Ei kiusaa sitten kattoa tai sen huoltoa / remonttia.
Olis tuo varmaan parempi tuoton kannaltakin. saisi paneelit pystympään, luulisin että tuottaisi talvella paremmin ja lumi ei pysyisi/ pystyy harjata poiskin. Mutta sitten niitä miinuksia. Viehän tuo tilaa, mun tontilla ei ainakaan oo oikein edes tilaa. Tuloo järvi tielle ;D
Katolla on ... poissa silmistä poissa mielestä, ei vaiskaan huippu huhtikuu oli tosin ei oo, kun yhdestä huhtikuusta ennemmin kokemusta 8)
Tee sellainen, joka kääntyilee auringon mukaan joka suuntaan. Ei tarttis sitten luulla.
-
Jos itselle paneeleita tulisi niin ehdottomasti maatelineisiin. Ei kiusaa sitten kattoa tai sen huoltoa / remonttia.
Olis tuo varmaan parempi tuoton kannaltakin. saisi paneelit pystympään, luulisin että tuottaisi talvella paremmin ja lumi ei pysyisi/ pystyy harjata poiskin. Mutta sitten niitä miinuksia. Viehän tuo tilaa, mun tontilla ei ainakaan oo oikein edes tilaa. Tuloo järvi tielle ;D
Katolla on ... poissa silmistä poissa mielestä, ei vaiskaan huippu huhtikuu oli tosin ei oo, kun yhdestä huhtikuusta ennemmin kokemusta 8)
Tee sellainen, joka kääntyilee auringon mukaan joka suuntaan. Ei tarttis sitten luulla.
Tehköön joku sellainen joka osaa ja onhan joku osannutkin.
-
Tuosta aurinkoa seuraavasta on joku laskenut että jos sen tekee itse harrasteena niin kannattaa, kaupallisena tahtoo olla turhan kallis ratkaisu.
Jotain kertonee sekin että noissa isoissa paneelikentissä hyvin harvoin on suuntausta.
Kivahan tuo olisi muuten totetuttaa, kestävä ja toimiva mekaniikka lienee suurin haaste, varsinkin isommassa mittakaavassa. Tuuli- ja muut kuormat huomioiden.
Kaapeloinnissakin pitäisi ottaa liike huomioon.
Mä ajattelin joskus sellaista että ei käänny vuorokaudenajan mukaan mutta vaakakorkeutta horisonttiin nähden voisi säätää ihan mekaanisesti ja manuaalisesti. Voisi vuodenajan mukaan säätää. Ei olisi kallis toteuttaa eikä karkeaportaista säätöä tarvitsisi tehdä kuin 2-3 kertaa vuodessa.
-
Se on tuo kaapelointi vähän sellaista pitkällä aikavälillä. Pitäisi vaan olla nopeasti vaihdettavia uhripätkiä. Ylläpitoa ja huoltoa kääntömekaniikkaan, joten mahdollisimman vähän liikkuvaa säätöosaa per paneelikokonaisuus. Voi olla kaupallisesti aika hintavaa. Niin kuin niin moni muukin asia.
-
Joskus luin lehdestä, kun joku oli väsännyt telineen joka tosiaan seuras aurinkoa ja jonka kulmaa voitiin muutella. Sen havaintojen mukaan kulman säätö vaikuttikin yllättävän vähän. Toki tuon toteaminen tarkasti on varmaan aika vaikeaa.
-
Tuosta aurinkoa seuraavasta on joku laskenut että jos sen tekee itse harrasteena niin kannattaa, kaupallisena tahtoo olla turhan kallis ratkaisu.
Jotain kertonee sekin että noissa isoissa paneelikentissä hyvin harvoin on suuntausta.
Kivahan tuo olisi muuten totetuttaa, kestävä ja toimiva mekaniikka lienee suurin haaste, varsinkin isommassa mittakaavassa. Tuuli- ja muut kuormat huomioiden.
Kaapeloinnissakin pitäisi ottaa liike huomioon.
Mä ajattelin joskus sellaista että ei käänny vuorokaudenajan mukaan mutta vaakakorkeutta horisonttiin nähden voisi säätää ihan mekaanisesti ja manuaalisesti. Voisi vuodenajan mukaan säätää. Ei olisi kallis toteuttaa eikä karkeaportaista säätöä tarvitsisi tehdä kuin 2-3 kertaa vuodessa.
Näitä on tullut käpälöityä tässä matkan varrella....entinen yhteistyökumppani jonka tekemisiä on saanut jatkojalostaa kertoi toissa vuonna Sarkamessuilla että on innostunut tekemään näitä kääntyviä systeemeitä ns.eläkepäivillään.Puolen tunnin välein ohjelma kääntää paneeleita auringon liikkeen mukaan,kääntösäde 180 astetta.Pari koelaitosta ollut Kuortaneen Lentilässä käytössä ja energian saanti ollut aika paljon isompi mitä paikallaan olevilla paneeleilla.Hea palkki pyöräytetty ympyräksi,maaruuvit toisen kumppanin poikkiruuvilingosta ja paneelit telineeseen.joka kiinnitetty palkkiin.
Tuon firman tekemistä jatkaa nuorempi polvi ja tavara on taatusti mittatarkkaa mistä on ollut mukava tehdä eteenpäin eli tämä on maksamaton mainos:www.kaaritaivutus.fi
Entinen työkaveri tuolla sulattaa lankaa ja viimeinen isompi työ taitaa olla Korppi Tikkurilassa.
-
Tuosta aurinkoa seuraavasta on joku laskenut että jos sen tekee itse harrasteena niin kannattaa, kaupallisena tahtoo olla turhan kallis ratkaisu.
Jotain kertonee sekin että noissa isoissa paneelikentissä hyvin harvoin on suuntausta.
Kivahan tuo olisi muuten totetuttaa, kestävä ja toimiva mekaniikka lienee suurin haaste, varsinkin isommassa mittakaavassa. Tuuli- ja muut kuormat huomioiden.
Kaapeloinnissakin pitäisi ottaa liike huomioon.
Mä ajattelin joskus sellaista että ei käänny vuorokaudenajan mukaan mutta vaakakorkeutta horisonttiin nähden voisi säätää ihan mekaanisesti ja manuaalisesti. Voisi vuodenajan mukaan säätää. Ei olisi kallis toteuttaa eikä karkeaportaista säätöä tarvitsisi tehdä kuin 2-3 kertaa vuodessa.
Ehkä sen takia ei noilla isoilla kentillä ei ole kääntyviä paneeleita koska jos ne rivissä olevat kääntyy 90 astetta ,ne varjostaisivat sitten toisiaan . Ja kun nuo paneeli ketjut antaa sen verran sähkyä mitä ketjun huonoin paneli antaa .
-
Ehkäpä se kiinteä suuntaus tehdään niidden kalleimpien tuntienkin perusteella ei niinkään maksimikeräyksen kannalta... aamulla monesti aurinko paistaaa ja ei tuule vielä kovin voemakkaasti, monenlaisia juttuja tuossa on mietittävänä.
jos tekis ssemmosen peilipallon tyylisen keräimen :-\ :-\ :-\ :-\
-
Ehkäpä se kiinteä suuntaus tehdään niidden kalleimpien tuntienkin perusteella ei niinkään maksimikeräyksen kannalta... aamulla monesti aurinko paistaaa ja ei tuule vielä kovin voemakkaasti, monenlaisia juttuja tuossa on mietittävänä.
jos tekis ssemmosen peilipallon tyylisen keräimen :-\ :-\ :-\ :-\
Kyllähän nämä pienet laitokset mielestäni opastetaan sijoittamaan "etelään". Teho siihen suuntaan on varmasti paras, mutta onko silloin sitten sitä omaa käyttöä? Itte oon saanut paneeleihin maatalouden investointi tukea, mutta mielestäni tuolla etelä asennuksella ei paljonkaan ole tekemistä maatalouden kanssa. Ainakaan lypsyaikoina ei vaan sähköä paljon tule. Osaksi tietysti syyllinen katsoo peilistä, sillä myös itä/länsi asennuskin olisi onnistunut katolle. Tietysti kolme suunta asennuskin olisi ollut kalliimpi, joten ei se houkutellut. Toisaalta ei kukaan edes sellaista esittänyt. Aamun tuottoa hieman epäilisin itä asennuksella, mutta länsi ja ilta olisi varmaan ihan tuottoisia. Perustelen tätä sillä, että usein aamut ovat sumuisia ja pilvisiä, mutta illat sitten taas kirkkaita. Etelä asennuksessakin illat on tuottoisampia, kuin aamut.
-
Monta on muuttujaa tässäkin yhtälössä.
Tosiaan jos tavoite on täyttää omaa sähköntarvetta maksimaalisesti ja tuo tarve on kellonaikoihin sidottu niin siinä on vielä yksi muuttuja lisää.
Joku vesivaarajan lämmitys tai auton lataus ei ole kelloon niin sidottu.
Puskuriakku olisi tekninen ratkaisu mutta ei välttämättä taloudellinen.
Eräälle ok-asujalle oli onnistuttu myymään melkoisen hintava paneeli+akku paketti. Ei taida ikinä maksaa itseään takaisin...
Kai isompikin paneelikenttä olisi mahdollista toteuttaa aurinkoa seuraavana ilman varjostusongelmaa, siinä pitäisi vaan olla pituussuunnassa uesempi paneeli aina kiinteästi yhdessä. Silloin ryhmän kääntyessä jäisi riittävästi väliä seuraavaan ryhmään niin että eivät varjostaisi toisiaan kuin vasta auringon ollessa hyvin matalalla. Vaatii tietenkin enemmän tilaa rivien välissä sitten.
Heikompaa valoa voisi vähän keskittää peilisysteemillä, noiden höyryvoimaloiden tapaan? Vai onko peili yhtä kallis kuin paneeli...?
-
Halvimmillaan paneelit mistä oon kuullut oli n. 70 eur/kpl. Noita reilu 400 w tehoilla. On saattanut siitä nousta. Sähkäri silloin sanoi, että vaikka puutarha aitaa noista kannattaa rakentaa.
Mutta vielä käyttöön. Pörssihinnalla myynti ei todellakaan ole kannattavaa. Kyllä se pitää pystyä itte mahdollisimman hyvin käyttämään. Ehkä pitäisi olla älyä sen verta käytös että jakaisi käyttöä tuoton mukaan. Lisäksi oon huomannut, että osto sähkö on pysynyt melko samana kuin ennenkin. Se aurinko sähkö vaan tuloo tuhlattua johonkin ylimääräiseen ;D
-
Mulla kaakkoon ja lounaaseen . hyin tulee sähkyä koko päivän ja muutenkin melkein koko vuoden :D
-
Määon funtsinu , että mites vois tuota sähköauton voimareserviä käyttää varavirtalähteenä. Tai on liene joku käyttänytkin. Sähköpätkäysten aikaan siinä olisi ainakin kahvinkeittimelle virtaa.
-
eiks tuo jo viime syksynä käsitelty? kait se mahollista joillain malleilla..
-
en mää tiä onko vai ei, en täällä ole jatkuvasti kyttäämässä mitä kirjoitellaan, aivan sama kunhan nyt aattelin.
-
Määon funtsinu , että mites vois tuota sähköauton voimareserviä käyttää varavirtalähteenä. Tai on liene joku käyttänytkin. Sähköpätkäysten aikaan siinä olisi ainakin kahvinkeittimelle virtaa.
Aika monessa autossa saa nykyisin jo suoraan 1-vaihetöpselivirtaa 2-3,7 kW. Eli autossa on pistorasia jo olemassa. Tai sitten tarvitaan adapteri jossa tuo pistorasia on.
Tekoäy väittä että ainakin Hyundai/Kia/Genesis group (e.g., Ioniq 5, EV6), MG ja jotkin Volkswagen ID:t tarjoavat tätä. Tätä kutsutaan V2L eli Vehicle To Load.
V2H (Vehicle To Home) voisi teholtaan varmaan ylläpitää koko talon sähköjä ja toimia näin isona varavirtalähteenä. Vaatii 2-suuntaisen latausaseman ja verkonvaihtokytkimen jolla valtakunnan verkko saadaan turvallisesti eroon. Kuten aggregaatin tapauksessakin.
V2H tehoista tekoäly kertoo seuraavaa:
"
V2H (Vehicle-to-Home) -latausjärjestelmien maksimiteho vaihtelee tyypillisesti 3–19,2 kW välillä.
Yleisimmät omakotitalokäyttöön tarkoitetut laitteet tarjoavat n. 10–11,5 kW tehon, kun taas tehokkaimmat järjestelmät voivat yltää jopa 19,2 kW tehoon.
Pienemmät CHAdeMO-pohjaiset järjestelmät voivat olla n. 5,5 kW.
Keskeiset tehotasot:Tyypillinen V2H: 9,6–11,5 kW (esim. Ford, monet muut).
Korkea teho: Jopa ~19,2 kW (tietyt GM Ultium -ratkaisut).
Pienempi teho: 3–5,5 kW (esim. V2L-pohjaiset ratkaisut tai pienemmät V2H-laitteet).
AC-pohjainen: Jotkin laturit voivat yltää jopa 22 kW:iin, mutta auton ja laitteen yhteensopivuus ratkaisee.Järjestelmät tuottavat yleensä 40–50 ampeerin jatkuvan virran, mikä riittää kattamaan useimpien talouksien tarpeet sähkökatkon aikana.
"
Energiaahan akussa on 'valtavasti'. Joku 60 kWh akku täydestä lähdettäessä antaisi teoriassa 2 kW tehoa lähes 30 tuntia (häviöt...).
Tuossa vähän kaupallista tietoa:
https://nordicplug.fi/blogs/sahkoautot-ja-lataaminen-blogi/kaksisuuntainen-lataus-v2g
-
hitto, mitään agria kannata hommata kun ropoa käyttää jollain teslalla..
-
Määon funtsinu , että mites vois tuota sähköauton voimareserviä käyttää varavirtalähteenä. Tai on liene joku käyttänytkin. Sähköpätkäysten aikaan siinä olisi ainakin kahvinkeittimelle virtaa.
Aika monessa autossa saa nykyisin jo suoraan 1-vaihetöpselivirtaa 2-3,7 kW. Eli autossa on pistorasia jo olemassa. Tai sitten tarvitaan adapteri jossa tuo pistorasia on.
Tekoäy väittä että ainakin Hyundai/Kia/Genesis group (e.g., Ioniq 5, EV6), MG ja jotkin Volkswagen ID:t tarjoavat tätä. Tätä kutsutaan V2L eli Vehicle To Load.
V2H (Vehicle To Home) voisi teholtaan varmaan ylläpitää koko talon sähköjä ja toimia näin isona varavirtalähteenä. Vaatii 2-suuntaisen latausaseman ja verkonvaihtokytkimen jolla valtakunnan verkko saadaan turvallisesti eroon. Kuten aggregaatin tapauksessakin.
V2H tehoista tekoäly kertoo seuraavaa:
"
V2H (Vehicle-to-Home) -latausjärjestelmien maksimiteho vaihtelee tyypillisesti 3–19,2 kW välillä.
Yleisimmät omakotitalokäyttöön tarkoitetut laitteet tarjoavat n. 10–11,5 kW tehon, kun taas tehokkaimmat järjestelmät voivat yltää jopa 19,2 kW tehoon.
Pienemmät CHAdeMO-pohjaiset järjestelmät voivat olla n. 5,5 kW.
Keskeiset tehotasot:Tyypillinen V2H: 9,6–11,5 kW (esim. Ford, monet muut).
Korkea teho: Jopa ~19,2 kW (tietyt GM Ultium -ratkaisut).
Pienempi teho: 3–5,5 kW (esim. V2L-pohjaiset ratkaisut tai pienemmät V2H-laitteet).
AC-pohjainen: Jotkin laturit voivat yltää jopa 22 kW:iin, mutta auton ja laitteen yhteensopivuus ratkaisee.Järjestelmät tuottavat yleensä 40–50 ampeerin jatkuvan virran, mikä riittää kattamaan useimpien talouksien tarpeet sähkökatkon aikana.
"
Energiaahan akussa on 'valtavasti'. Joku 60 kWh akku täydestä lähdettäessä antaisi teoriassa 2 kW tehoa lähes 30 tuntia (häviöt...).
Tuossa vähän kaupallista tietoa:
https://nordicplug.fi/blogs/sahkoautot-ja-lataaminen-blogi/kaksisuuntainen-lataus-v2g
Tätä tietoa ei mulla ollut, tai en olemoiseen asiaan perehtynyt, hyvinkin olennainen tieto.
-
Tuttuni teki uuden talon, tietoisesti off-grid. Kun auto vaihtui johonkin sähkö-Kiaan, se vähäinen bensa-aggregaatin käyttö käytännössä loppui.
-
Kyllä varavoimajärjestelmään panostaminen voi olla järkevää kun verohallinnon pääjehukin on sellaisen hankkinut. Datakeskukset kun eivät tule vaatimuksistaan joustamaan vaan vievät napapiirin hölmöläisiltä tuhkatkin pesästä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/66d5aca2-5b1e-4a40-87b3-dafbf86c43a4
Ainahan voi tietysti kaulata männyn ja tehdä siitä muutaman vuoden päästä piisitervaksia ja päreitä pirttiin tunnelmaa luomaan. Säästyy talvisydämellä arvokas varaenergia johonkin tähdellisempään, kuten vaikka Agronetin selailuun.
Ja se hirvi-naurispatahan paistuu ilman sähköäkin. Luulisi ainakin.