Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Heino_Leino - 25.01.26 - klo:12:46
-
https://www.hankkija.fi/tyokoneet/vaihtokoneet/case%2Dih%2Dfarmall%2D100c%2D927%2D7618%2D2
Heino on vasite katellu hankkijan(ki) raktoreita ja tuommonen kase on Oulussa seisoskellu kohta kaks vuotta. Mikä lie kun ei käy kaupaksi, liekkö kalliimpi ku uus? Huutokaupassaki ne tuota koetti myyvvä ja joku tarjosi muistaakseni yli 40 tonnie, mutta ei myöneet.jamikä lie uuvven tuommosen hinta. A-mallinen uus maksaa nhk:lla
Case IH FARMALL 100 A PS 54 900 eur (sis. Kuormain)
-
Tuo on hiukkasen pieni kones, ei saa sopivia työkoneita enää tuon kokoiselle. Postin hakuunhan tuo liene sopii ja teinien p rallikoneeksi.
-
mutta eiks heinolla ollu jo vanhoi koneita omasta takaa.. mut ohan tuo aika ihme kuin ei kelpaa nykyään tuon kokoset kun ei net pellot yleensä ole monellakaan laajentunna. töitä tarktoreilla kuiteskin tehää etelleen. oli muuten hupsun näkönen kun helevatun ison valtun perässä oli yks akselinen kipa.. kait 5-tonninen..
-
mutta eiks heinolla ollu jo vanhoi koneita omasta takaa.. mut ohan tuo aika ihme kuin ei kelpaa nykyään tuon kokoset kun ei net pellot yleensä ole monellakaan laajentunna. töitä tarktoreilla kuiteskin tehää etelleen. oli muuten hupsun näkönen kun helevatun ison valtun perässä oli yks akselinen kipa.. kait 5-tonninen..
oliko noissa moottori pieni, 3,4 litrainen, kuitenkin ison oloinen kone ulospäin :-\ :-\ :-\ :-\
-
Tuo on hiukkasen pieni kones, ei saa sopivia työkoneita enää tuon kokoiselle. Postin hakuunhan tuo liene sopii ja teinien p rallikoneeksi.
Pienihän se nykymittapuussa, mutta ei oo tosiaan isoja ne minun työkonneetkaa. Paaliin nosteluun taitaa kuitenni olla vähä köykänen, kun ei koosata teussikaan oikein siihen hommaan riittää
-
helppoahan tuollaseen on lisätä painoa mutta kuin painavia paaleja sit käsittelee onkin se toinen kyssä. volvon kuormain on kait hieman liian iso taasen...
-
Noita Varmalleja näyttää olevan monella kirjaimella. Tommonen C näyttäis painavan 3700 kg. 100 ampperinen näyttäisi sensijaan painavan 4500 kg. Aikamoinen ero paalinkannossa.
Aikamoisia koneja nuo nykytraktorien hevoset. ::)
-
Kävin minä tännään potki rattaaseen, vaen en sen kummempata tehny, tae joos, ihastelin vieressä ollutta verku 365:sta. Oekea keskikeppiverku, sen kun vähittäesmaksulla paperoesi, niin oesi ne klaassin mihet huuli pyöreänä
-
ja jos on kunnossa ni ihan toimiva peli moneen hommaan. ei kaikki tartte niitä sähkyhärpäkkeitä töihin.
-
ja jos on kunnossa ni ihan toimiva peli moneen hommaan. ei kaikki tartte niitä sähkyhärpäkkeitä töihin.
Taitaa ihan pahamaineisella sähköstartilla olla, tuskin on karbidilyhtyjäkään :o
-
saahan siihenki oikean startin ja jopa halokkenivalot.. mutta toimii ihan hyin kun vaan osaa....
-
ja jos on kunnossa ni ihan toimiva peli moneen hommaan. ei kaikki tartte niitä sähkyhärpäkkeitä töihin.
Kyllähän nämä alkavat mennä vähän överiksi nämä sähköjutut.
Kaveri osti kaasu/bensa-Volvon ja valitti että se polttoaineen valintakytkin ei toimi. Lupasin vilkaista, kytkin nyt on niin simppeli juttu tarkistaa. Paitsi että ei ole.
Kytkimen sisällä oli printti ja sillä pieniä lutikoita, ja siihen tuli 3 johtoa. Siis käyttösähköt ja joku balansoimaton väylä. Mittailin skoopilla että kyllä siellä bitit juoksivat eli väylä oli jollain tasolla hengissä. Nappulan painaminen ei kyllä muutanut yhdenkään bitin asentoa... jäi sitten selvittämättä missä tuo sähkövika lopulta makasi ja kumpi pää niitä bittejä yritti potkia eteenpäin.. Kaasusysteemistä löytyi niin monta muuta vikaa (mm lukuisia vuotoja) että rassaamiseen kyllästyttyään kaveri poisti ne kaasuvehkeet tykkänään ja katsasti sen bensabiiliksi.
Tarinan opetus on kuitenkin että kytkinkään ei välttämättä ole enää perinteinen kytkin...
-
niiin, ja miksi kaikesta pitää tehtä niiin hankalaa? kun ois mahkuja tehä se yksinkertaisesti on/off menetelmällä niin pitää siitäkin hifistellä joku muu.. punavanteessa noita riittää.. saa hyin käyntiin ja toimii hetken ja sitten yhtäkkiä ei joku bitti menekään oikein ja mikään ei toimi. lataa ja käy kuiteskin mutta ei sa liikkelle.. kunnes yhtäkkiä taas toimii.. mutta on joku parikyt minsaa toimimaton.. syytä ei löyty/ kerro..
-
Punavanteissa on eroja. Ei noi fentillä ja Majorilla ajavat valita moisista ongelmista
-
Punavanteissa on eroja.
;D ;D ;D
-
Vekselinpunaisilla vanteilla on sitten muita ongelmia. ;D
-
niiin, ja miksi kaikesta pitää tehtä niiin hankalaa? kun ois mahkuja tehä se yksinkertaisesti on/off menetelmällä niin pitää siitäkin hifistellä joku muu..
...
Yksi syy on säästö johtosarjoissa. Ehkä yksittäisen passiivisen kytkimen tapauksessa vähän yliampuvaa, mutta kun se väylä kuitenkin kulkee siellä jossain lähellä niin on näppärää liittää se kytkinkin siihen sen sijaan että sille vedettäisiin omat johdot sinne älylaatikolle asti. Lisäksi väylä mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonkulun ja diagnostiikka osaa mahdollisesti kertoa mikä heebeli on rikki ja miten. Meillä ei vaan ollut niin viisasta diadgostiikkalaitetta jolla olisi tuohon osastoon päässyt käsiksi...
Hyvä esimerkki on vaikka auton ovi. Siinä voi olla
- ulkopuolisten ovenkahvojen kytkimet ja niiden liityntä keskuslukitukseen
- keskuslukituksen lukkojen moottorit/solenoidit ja niiden anturit
- lukkojen sulanapito
- ikkunannostimen moottori ja nappulat myös muiden ikkunoiden hallintaan
- keskuslukituksen hallinnan nappulat
- peilin säätömoottorit ja parkkiasentoon kääntävä moottori, niiden kytkimet ja peilin lämmitys
- peileissä on nykään myös muualla mitatun tiedon erilaisia varoitusvaloja ja toisinaan kameroita
- ovikytkimien takana olevia valaisimia
- mahdollisesti kaiuttimia
- ym
Jos nuo kaikki tehdään erillisillä perinteisillä johdotuksilla niin sinne oveen pitää saranapuolelta viedä melkoinen johdinnippu. 10 karvaa ei riitä edes alkuun.
LIN-väylällä riittää 3 johtoa ja CAN-L väylällä 4. Audio kai viedään kaiuttimille yhä omana analogisena parinaan, kai... mikään ei kai estä nopean väylänkään (MOST) käyttöä siirtoon. Vaan ajoneuvoissa on käytössä myös valokuituja (em. MOST-väylä).
Siinäkin Volvon kytkimessä oli tarkemmin tutkittuna kehänä pienet LEDit joiden tarkoitus oli kai kertoa käyttäjälle jotain kaasun jäljellä olevasta määrästä. Lisäksi siinä oli kahta väriä jotka kertoivat systeemin tilasta, myös määrätyllä tavalla vilkkumalla. Eli se mokoman nappula toimi samalla myös jonkinlaisena mittarina ja merkkivaloyhdistelmänä. Nyt kaikki oli kyllä tyystin pimeää...
-
niiin, ja miksi kaikesta pitää tehtä niiin hankalaa? kun ois mahkuja tehä se yksinkertaisesti on/off menetelmällä niin pitää siitäkin hifistellä joku muu.. punavanteessa noita riittää.. saa hyin käyntiin ja toimii hetken ja sitten yhtäkkiä ei joku bitti menekään oikein ja mikään ei toimi. lataa ja käy kuiteskin mutta ei sa liikkelle.. kunnes yhtäkkiä taas toimii.. mutta on joku parikyt minsaa toimimaton.. syytä ei löyty/ kerro..
Sieltäkö se sähkökammo kumpuaa ;D Vinssi sentään toimii?
-
ihan samaa oli myös tl- a 100 nyykkärissä. oli kiva seistä keskellä avalttia linko maassa ja kone ei liikkunu mihinkään ja tiellä näkyi kauempana rekka tulossa.. siihen vaihettiin monta hiton pikkumokkuloita milloin mihinkin kulmaan vaihelaatikkoa ja liittimiä testattiin mutta ei mitää hyötyä. yhellä tutullaon verku joka ei nosta eikä salli liikettä nostolaitteella kun on sähkysemmonen.. ja tosa yks toinen valittaa ettei valu aina salli liikettä.. en sit tiijä kuin monta nuita maanantaiuksiloita onkaan..
-
niiin, ja miksi kaikesta pitää tehtä niiin hankalaa? kun ois mahkuja tehä se yksinkertaisesti on/off menetelmällä niin pitää siitäkin hifistellä joku muu..
...
Yksi syy on säästö johtosarjoissa. Ehkä yksittäisen passiivisen kytkimen tapauksessa vähän yliampuvaa, mutta kun se väylä kuitenkin kulkee siellä jossain lähellä niin on näppärää liittää se kytkinkin siihen sen sijaan että sille vedettäisiin omat johdot sinne älylaatikolle asti. Lisäksi väylä mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonkulun ja diagnostiikka osaa mahdollisesti kertoa mikä heebeli on rikki ja miten. Meillä ei vaan ollut niin viisasta diadgostiikkalaitetta jolla olisi tuohon osastoon päässyt käsiksi...
Hyvä esimerkki on vaikka auton ovi. Siinä voi olla
- ulkopuolisten ovenkahvojen kytkimet ja niiden liityntä keskuslukitukseen
- keskuslukituksen lukkojen moottorit/solenoidit ja niiden anturit
- lukkojen sulanapito
- ikkunannostimen moottori ja nappulat myös muiden ikkunoiden hallintaan
- keskuslukituksen hallinnan nappulat
- peilin säätömoottorit ja parkkiasentoon kääntävä moottori, niiden kytkimet ja peilin lämmitys
- peileissä on nykään myös muualla mitatun tiedon erilaisia varoitusvaloja ja toisinaan kameroita
- ovikytkimien takana olevia valaisimia
- mahdollisesti kaiuttimia
- ym
Jos nuo kaikki tehdään erillisillä perinteisillä johdotuksilla niin sinne oveen pitää saranapuolelta viedä melkoinen johdinnippu. 10 karvaa ei riitä edes alkuun.
LIN-väylällä riittää 3 johtoa ja CAN-L väylällä 4. Audio kai viedään kaiuttimille yhä omana analogisena parinaan, kai... mikään ei kai estä nopean väylänkään (MOST) käyttöä siirtoon. Vaan ajoneuvoissa on käytössä myös valokuituja (em. MOST-väylä).
Siinäkin Volvon kytkimessä oli tarkemmin tutkittuna kehänä pienet LEDit joiden tarkoitus oli kai kertoa käyttäjälle jotain kaasun jäljellä olevasta määrästä. Lisäksi siinä oli kahta väriä jotka kertoivat systeemin tilasta, myös määrätyllä tavalla vilkkumalla. Eli se mokoman nappula toimi samalla myös jonkinlaisena mittarina ja merkkivaloyhdistelmänä. Nyt kaikki oli kyllä tyystin pimeää...
paras systeemihän on semmonen jossa katkaisimella on sisässään tieto mitä sen pitää tehdä ja itse saa sitten tökkiä katkaisimet mieleisilleen paikoille ja siihen ainoaan oikeaan järjestykseen. tai vaihtoehtoisesti ohjelmoida.
-
ihan samaa oli myös tl- a 100 nyykkärissä. oli kiva seistä keskellä avalttia linko maassa ja kone ei liikkunu mihinkään ja tiellä näkyi kauempana rekka tulossa.. siihen vaihettiin monta hiton pikkumokkuloita milloin mihinkin kulmaan vaihelaatikkoa ja liittimiä testattiin mutta ei mitää hyötyä. yhellä tutullaon verku joka ei nosta eikä salli liikettä nostolaitteella kun on sähkysemmonen.. ja tosa yks toinen valittaa ettei valu aina salli liikettä.. en sit tiijä kuin monta nuita maanantaiuksiloita onkaan..
Mä kuule Oksa luulen että sun pitäis hankkia uusi punavanteinen. Pärjäisit sen kanssa paljon paremmin, olisi hihnapyörä ja tarvittaessa veivillä käyntiin. Jos voima loppuu kesken niin 6 pyttynen ja pidon takaa kempsun akseli
-
Kylläpä on traktoritki kieroja Savossa. ::)
-
paras systeemihän on semmonen jossa katkaisimella on sisässään tieto mitä sen pitää tehdä ja itse saa sitten tökkiä katkaisimet mieleisilleen paikoille ja siihen ainoaan oikeaan järjestykseen. tai vaihtoehtoisesti ohjelmoida.
Tuo onnistuu periaatteessa väylätekniikalla melkein itsestään. Jos katkaisimella on kiinteä oma identiteetti (osoite) niin sen voi liittää fyysisesti väylään mihin tahansa kohtaan ilman toiminnan muuttumista. Keskusälyä ohjelmoimalla voi tietysti vaihtaa käyttötarkoituksenkin.
Toisaalta sille kytkimelle voidaan ohjelmoida haluttu osoite - tai kertoa keskusälylle että sillä on nyt tämmöisessä osoitteessa tämmöinen uusi laite.
Tämä vaan aika tehokkaasti eliminoi tee-se-itse-ropaajat kun perkaamoltakin haettu vimpain pitää läppärillä opettaa siihen toiseen koneeseen.
Autopuolellahan tätä on ollut jo pitkään, akun vaihtokin tarkkoine tyyppeineen pitää kertoa järjestelmälle jotta se osaa toimia järkevästi. Ei välttämättä hyvä kuin merkkihuolloille. Johtaa helposti tämän tyyppisiin tilanteisiin:
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/7b7dcc75-522a-4563-a475-8d3c2a3e3ee4
-
hupsuinta tuossa on kun noissa antureissa on niiiin pienet , virratkos net?, on että ihan olematonkin kuluma aiheuttaa ihme oireita. kun vaihelaatikon anturilla on joku 0,003 jotain yksikkö heittoa niin ei toimi ja uusi tilalle joka kestää siinä sitten esim. sen kolme kuukautta. ja sama vaiva taas.. tuo oli selitys agritekiltä nyyn onkelmassa kun ei saanut käskyä liikkua töissä.. fiudessa jossa sähkyä vain valoille ja muutamalle perustoimelle niin kaikki toimii kun on vaijeri tahi tanko kiinni oikeassa paikassa ja aina käy työnteko. samaan aikaan kun punavanne seisoo toimimattomana kylmässä pihassa.
-
Tämä vaan aika tehokkaasti eliminoi tee-se-itse-ropaajat kun perkaamoltakin haettu vimpain pitää läppärillä opettaa siihen toiseen koneeseen.
Autopuolellahan tätä on ollut jo pitkään, akun vaihtokin tarkkoine tyyppeineen pitää kertoa järjestelmälle jotta se osaa toimia järkevästi. Ei välttämättä hyvä kuin merkkihuolloille. Johtaa helposti tämän tyyppisiin tilanteisiin:
Pojan autossa paloi latauksen merkkivalo vaikka laite latasi ihan normaalisti. Kyselin ensin autosähkökorjaamolta neuvoa ja siellä epäilivät lataussäädintä. Sanoi että jotkin autot on todella tarkkoja siitä että korvaavassa laturissa on täsmälleen samanlainen lataussäädin kuin alkuperäinen, uusi tarvikelaturi voi toimia muuten täysin mutta latauksen merkkivalo jää palamaan eikä anna mitään vikakoodia.
Tässä nyt ei lopulta vika ollut kuitenkaan laturissa vaan toinen mottorinohjaimen sulakkeista oli palanut, sen kun vaihtoi katosi latauksen merkkivalo. Se vaan on mysteeri miksi ei oireillut käytössä mitenkään muuten, ainoastaan moottorin vikakoodien luku ei onnistunut.
-
Enemmän on ollut ongelmia noiden mekaanisten käyttöjen kanssa. Vaijerit katkeilee ja vivustot kuluu. 655 sähkönostolaite, voa, lukko ja pikavaihde pelaavat 35 vuoden jäleenkin eikä ole tarvinnut säädellä. 605 mekaanista nostolaitetta joskus säädettiin kun ei noussut ylös asti.
-
Mutta siinä ei ainakaan uutena ollu punaiset vanteet
-
hupsuinta tuossa on kun noissa antureissa on niiiin pienet , virratkos net?, on että ihan olematonkin kuluma aiheuttaa ihme oireita. kun vaihelaatikon anturilla on joku 0,003 jotain yksikkö heittoa niin ei toimi ja uusi tilalle joka kestää siinä sitten esim. sen kolme kuukautta. ja sama vaiva taas.. tuo oli selitys agritekiltä nyyn onkelmassa kun ei saanut käskyä liikkua töissä.. fiudessa jossa sähkyä vain valoille ja muutamalle perustoimelle niin kaikki toimii kun on vaijeri tahi tanko kiinni oikeassa paikassa ja aina käy työnteko. samaan aikaan kun punavanne seisoo toimimattomana kylmässä pihassa.
Virrat ja jännitteet ovat kyllä pieniä - kuten digielektroniikassa yleensäkin. Se tuottaa yleensä ongelmia liittimissä, pienikin hapettuma tms kiusaa. En ole koskaan kuullut että jokin olisi noin tarkalla - tietysti jossainhan se raja aina menee jolloin jotain tapahtuu, mutta terveessä systeemissä ei kai (?) minkään pitäisi olla noin tarkalla. Esim perus 5 V CAN-väylän jänniterajat ovat lepotilassa molemmat narut noin 2,5 V ja aktiivitilassa toinen 1,5 ja toinen 3,5 V (differentiaaliväylä). Jännitteet saavat poiketa melko paljon ennen virheiden syntymistä. Olennaista on narujen jännitteiden ero, ei niiden yhteismuotoinen jännite. Tyypillinen differentiaalijännitteen ero ei-aktiivina <0,5 V ja aktiivina >1,5 V . Noiden väliin jää siis noin voltti 'kiellettyä aluetta' jolla väylä ei luultavasti toimi. Eli ei kovinkaan tarkka loppujen lopuksi. CAN alastandardeja on useita ja samoin jännitealueitakin mutta periaate on kaikissa sama.
Aikoinaan perinteisen lankapuhelintekniikan (POTS) aikana valittu tilaajasilmukan jännite (48-60 VDC + soittojännite AC) oli siitä hyvä että se meni läpi vähän huonommistakin liitoksista. Silmukan virtahan oli kuitenkin pieni, luuri ylhäällä tyypillisesti 20-30 mA.
-
Mutta siinä ei ainakaan uutena ollu punaiset vanteet
Valkoset oli niinku tuossa tsa tsa tsaassakin.
-
juuri nuo liittimien rakenne se onkelma. ei kunnon suojaustakaan noilla näytä yleensä olevan. ja kun nuo ilmanvaihtokset aiheuttaa sitä kosteusonkelmaa ni jopa soppa on selvä. ei ihan joka työkonetta lämpimässä hallissa koko ajan varastoita. joskus jopa joutuu ulkona tekemään töitä ja juuri nuo lyhyet työkeikat kait myrkyintä noille sähkyille..
-
Enemmän on ollut ongelmia noiden mekaanisten käyttöjen kanssa. Vaijerit katkeilee ja vivustot kuluu. 655 sähkönostolaite, voa, lukko ja pikavaihde pelaavat 35 vuoden jäleenkin eikä ole tarvinnut säädellä. 605 mekaanista nostolaitetta joskus säädettiin kun ei noussut ylös asti.
Tää on kyllä tietyllä tapaa totta. Onhan noi pelannut merkittävästi paremmin mitä silloin aikana osattiin edes kuvitella.
Toisaalta tiedän traktoreita missä ei toimi kunnolla kuin yksi hydrauliikan ulosotto neljästä kun ei ole raaskittu laittaa uusia kappalehinnaltaan n.2k€ askelmoottoreita.
-
Enemmän on ollut ongelmia noiden mekaanisten käyttöjen kanssa. Vaijerit katkeilee ja vivustot kuluu. 655 sähkönostolaite, voa, lukko ja pikavaihde pelaavat 35 vuoden jäleenkin eikä ole tarvinnut säädellä. 605 mekaanista nostolaitetta joskus säädettiin kun ei noussut ylös asti.
Tää on kyllä tietyllä tapaa totta. Onhan noi pelannut merkittävästi paremmin mitä silloin aikana osattiin edes kuvitella.
Toisaalta tiedän traktoreita missä ei toimi kunnolla kuin yksi hydrauliikan ulosotto neljästä kun ei ole raaskittu laittaa uusia kappalehinnaltaan n.2k€ askelmoottoreita.
Ei ainakaan Deere kyseessä, maksaa vaan vähän yli tonnin, muistaakseni ;D
-
Enemmän on ollut ongelmia noiden mekaanisten käyttöjen kanssa. Vaijerit katkeilee ja vivustot kuluu. 655 sähkönostolaite, voa, lukko ja pikavaihde pelaavat 35 vuoden jäleenkin eikä ole tarvinnut säädellä. 605 mekaanista nostolaitetta joskus säädettiin kun ei noussut ylös asti.
Tää on kyllä tietyllä tapaa totta. Onhan noi pelannut merkittävästi paremmin mitä silloin aikana osattiin edes kuvitella.
Toisaalta tiedän traktoreita missä ei toimi kunnolla kuin yksi hydrauliikan ulosotto neljästä kun ei ole raaskittu laittaa uusia kappalehinnaltaan n.2k€ askelmoottoreita.
Ei ainakaan Deere kyseessä, maksaa vaan vähän yli tonnin, muistaakseni ;D
Ei ole joo, tää oli isännän itsensä kertoma hinta ja siinä saattoi kyllä tulla jo koko lohko pakettina.
-10-sarjan Deeren kuormaajan lohkoon oli muistaakseni 700e luokaa alv0% mutta siitä on jo niin monta vuotta että varmaan on nyt yli tonnin.