Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Peukalo - 18.12.25 - klo:16:55
-
Joo-o, taas on hakusessa, jotta mitähän ihmettä kylväisi keväällä, VLN on jo nyt maksimissa. No ainakin mitä siiloissa on varattuna siemeneksi. Ohraa Planettia, vehnää Zebraa, ja hernettä Astronautea. Syysvehnää on maassa jonkun verra.
Herneelle ei ainakaan tarttis lannoitetta ostaa/varailla isoja määriä, kuten viljalle.
Loppualat mitkä ei niin tuottoisia, kylväiskö vaan kaikki puhdasherneelle, vai syysrypsiä sekaan. -23 kokeilussa kylvin hernettä 7ha 13.6, johon rypsiä tuli sekaan. Herneet tuli puitua, ja rypsitkin-24. Ajatus oli että kustannusriski olisi pieni ja voihan herneen jättää puimatta jos märältä näyttää.
-23 oli sen verra kuivaa, että rypsin juurimöykyt hyppyytti sampoa hernettä puidessa.
Rypsiä siilossa senverra et piisaa kylvää..
Helpointahan jos kaikki heinälle, mutta ei se taida onnistua, ei oo eläimiä. Tykkään puidakin..
Korianteria ja öljyhamppua on täälläpäin kylväneet.. mut pitäis ostaakin siemenet sitten..
-
Helpointahan jos kaikki heinälle, mutta ei se taida onnistua, ei oo eläimiä. Tykkään puidakin..
Saahan sitä jauholakki ilmoittaa nurmea rehunurmeksi, niittää vaan alas ennen 15.9... vai joko karjaparoonien itkupotkuraivari on kiirinyt ruokavirastolle saakka ja ehtoja muutettu ???
-
Säilörehuala lisääntyy ja kai sitä auringonkukkaakin täytyy laittaa (toisten) ihmisten iloksi.Herneensiemenet iti 93 %:sesti...saa nähdä laittaako sitä.Maireakin olis jemmas.Eiköhän sitä jonkinlainen paletti saadaan aikaiseksi.
-
Viherlannoitusnurmea, luononhoitopeltoa ja säilistä. Viljalle vain 20% alasta.
-
Helpointahan jos kaikki heinälle, mutta ei se taida onnistua, ei oo eläimiä. Tykkään puidakin..
Saahan sitä jauholakki ilmoittaa nurmea rehunurmeksi, niittää vaan alas ennen 15.9... vai joko karjaparoonien itkupotkuraivari on kiirinyt ruokavirastolle saakka ja ehtoja muutettu ???
Ei mun korviin eikä silmiin ole kantautunut ettei kuka tahansa voisi ilmoittaa vaikka koko alan rehunurmena.
Jos veikata pitää niin ohraa ei maassa liikaa ole. Kylvetäänkö sitä sit keväällä enemmän vai ei. Kauraa ei kannata kyl laittaa kun sitä on joillakin kahden vuoden jyvät siiloissa jo nyt..
-
Aika pitkälti tuon ensi vuoden jo suunnittelin. Tilasin vähän uutta kevätvehnän siementä ja tänä keväänä peitattua on pari pussia - ne hukataan pois. Syysvehnää on maassa ja talvehtimisvarauksella se on se kasvi, jolla voidaan vähän yrittää. Kauraa lisäksi vähän ja se pääasiassa vain uuden nurmen suojaviljaksi eli vähän siementä ja apulantaa säästellen. Kiinnostus viljan viljelyyn on ihan minimissä. Jos sokerijuurikas nostettaisiin elokuussa jollain ei-satatonnisella Holmerilla, yrittäisin sitä. 1/3 alasta onkin jo suojavyöhykettä ja lhp-nurmea.
-
Aika pitkälti tuon ensi vuoden jo suunnittelin. Tilasin vähän uutta kevätvehnän siementä ja tänä keväänä peitattua on pari pussia - ne hukataan pois. Syysvehnää on maassa ja talvehtimisvarauksella se on se kasvi, jolla voidaan vähän yrittää. Kauraa lisäksi vähän ja se pääasiassa vain uuden nurmen suojaviljaksi eli vähän siementä ja apulantaa säästellen. Kiinnostus viljan viljelyyn on ihan minimissä. Jos sokerijuurikas nostettaisiin elokuussa jollain ei-satatonnisella Holmerilla, yrittäisin sitä. 1/3 alasta onkin jo suojavyöhykettä ja lhp-nurmea.
Etkö siis laita jurttia ollenkaan, eikö sulla sitä ole ollut aiemmin?
-
Aika pitkälti tuon ensi vuoden jo suunnittelin. Tilasin vähän uutta kevätvehnän siementä ja tänä keväänä peitattua on pari pussia - ne hukataan pois. Syysvehnää on maassa ja talvehtimisvarauksella se on se kasvi, jolla voidaan vähän yrittää. Kauraa lisäksi vähän ja se pääasiassa vain uuden nurmen suojaviljaksi eli vähän siementä ja apulantaa säästellen. Kiinnostus viljan viljelyyn on ihan minimissä. Jos sokerijuurikas nostettaisiin elokuussa jollain ei-satatonnisella Holmerilla, yrittäisin sitä. 1/3 alasta onkin jo suojavyöhykettä ja lhp-nurmea.
Etkö siis laita jurttia ollenkaan, eikö sulla sitä ole ollut aiemmin?
Ei ole koskaan ollut, eikä omalle pellolle koskaan tulekaan.
-
Onkoos kukaan kasvattanut pelloillaan tupakkaa ?
Eiköös ennen vanhaan kasvateltu kessua vähän joka savussa ?
-
Onkoos kukaan kasvattanut pelloillaan tupakkaa ?
Eiköös ennen vanhaan kasvateltu kessua vähän joka savussa ?
https://yle.fi/a/3-7807573
-
oisko tuosta jotain luomussa? retoriikkakysymys..
-
Syysvehnä on enää kolmen kuukauden päässä, jotta selviää, tuliko jäätä tai kiperiä pakkasia paljaalle. Kevätviljaan jää Calispero-kevätvehnä, jonka laadun kestävyyteen on nyt paras usko, vaikka Embla olisi lujakortisempi ja sadokkaampi. Jos leipävehnän markkina on haastava ensi vuonna, heikkolaatuinen vehnä vastaavasti on arvoton ongelmajäte.
Ehkä pääasiassa ohraa, Sylvester & Lene, lisäksi vanhat Feedwayt voisi kylvää pois. Rehuohralla on suoraviivainen päästä DON ja T2/HT2 toksiinit läpi, kun taas kevätvehnä ja kaura ovat siinä suhteessa aivan peeseestä, varsinkin jos liuskatesti antaa sitä T2/HT2 - toksiinia, on aivan tuurista kiinni, onko se 30, 50 , 70 µg/kg tai jotakin siinä haarukassa. Mutta lukema päättää, onko viljakasa myrkkyä vai hyvä viljaa. Siis 52 µg/kg on paha, 48 µg/kg on hyvä. Mittauksen luotettavuus ehkä ±20 µg/kg ? Kolme eri mittaajaa voi saada nuo tulokset samasta näytteestä. Eurofins ja Ruokavirasto liuottavat näytteen ja syöttävät ICP-MS - laitteeseen, jonka erottelukyky ja toistettavuus toivottavasti on parempi. Mutta tuloksen saaminen kestääkin muutaman viikon, Eurofins hinta on 210€ ALV 0. Sitten kun hankkii vuokravaraston myöhemmin kelpaamattomaksi osoittautuvalle donierälle, niin alkaa sananmukaisesti rahaa palamaan.
Ensi syksyn vuokravarastojen saatavuudesta riippuen ohraan joko hyvinkin huolellinen panostus, tai sitten vain kohtuullisesti, syyskasvimaiden alustukseen. Syysrypsiä voisi kokeilla ensi kerran, ja kylvää hernettä päällikasviksi, vähän niin kuin typenkerääjäksi.
Maanparannuskasville pystyy laittelemaan vapaat määrät, siementä kun riittää. Viherlannoitusnurmi on niin kallis alustettava. Voihan siihen auringonkukkaan laittaa virnaa joukkoon, jos alkaa oikein innostuttaa.
Kaurasopimukset olisi ollut tehtävä jo aikoja sitten. Ei toisaalta ehkä kymmeneen vuoteen kiinnosta kevyitä ruhmenia viljellä. 40 kg hlp ja 100 mg/kg donia. Siinä huippusadon avaimet.
-SS-
-
Kaurasopimukset olisi ollut tehtävä jo aikoja sitten. Ei toisaalta ehkä kymmeneen vuoteen kiinnosta kevyitä ruhmenia viljellä. 40 kg hlp
-SS-
Miten sie saat niillä mailla tommosta aikaan? Mulla kaurat semmosilla hakamailla missä aika paljon punasta tutkimuksessa, edellisessä kuormassa oli hlp vähän yli 58 kg.
-
Kaurasopimukset olisi ollut tehtävä jo aikoja sitten. Ei toisaalta ehkä kymmeneen vuoteen kiinnosta kevyitä ruhmenia viljellä. 40 kg hlp
-SS-
Miten sie saat niillä mailla tommosta aikaan? Mulla kaurat semmosilla hakamailla missä aika paljon punasta tutkimuksessa, edellisessä kuormassa oli hlp vähän yli 58 kg.
Kasvaa niin rajusti että on juhannuksesta alkaen liiskalaossa ? :-)
-
Helle ja kuivuus valkaisevat kaurat, ja sitten kun heinäkuun lopulla tulee sadekuuro, syntyy toinen röyhykerros, joka kypsyy syyskuun kylminä öinä kahujyväksi. Lajikkeilla on valtava ero: Jacky tuotti tasaista ja painavaa satoa, Matty kipuili kesän helteessä ja jälkiversoi, ruman raakaa tavaraa puidessa, ja huomattavasti vähemmän satoa. Niklas tuli kauranviljelyn pitkän tauon jälkeen 2020 kylvöön, se oli heikkolaatuista ja kevyttä, sitten tuli Meeri, joka oli hyvää ja hiukan painavampaa, mutta eipä se mikään sadokas ollut. Taika- kaura ei kestänyt stressiä ollenkaan, oman kauranviljelyn ennätys, 44 kg hlp (ennen kuivurikierrätystä 40.6 kg). En ymmärtänyt, että kauranviljely on taistelua donien ja 40 kg hehtolitranpainon seassa, kun ryhtikaura aikanaan oli mitenkään douppaamatta säännöllistä 60- kiloista ja puhtaan väristä suurimokauraa. Mutta se oli 1990- luvulla se. Ajatus myös on vahvistunut, että kesäkuussa kylvetty kaura saattaa täällä savimailla olla tuomittu kevyeksi joka tapauksessa.
2025 Jacky-kaurat sentään menivät rehusoppariin, don ei ollut ongelma, 0.2 mg/kg, ja hlp normaali, väri hieman tumma. Tympivää oli puida, kun kuurotteli kaksi viikkoa, että kertaakaan ei kerinnyt saamaan kuivuria täyteen. Kevätvehnä sitten olikin jo paljon helpompi korjata kuivana, ja säät hyvät. Kauralla sentään kaksi korrenvahvistus- ja kaksi tautiainekierrosta. Työläs kuin mikä. Mutta kuului sopimusehtoihin. Kauralla joutuu syyskynnönkin ottamaan käyttöön.
Ohra oli helpoin ja aikaisin viljellä, kylvin puolihuolimattomasti sänkimaahan ja kerran kävin rikkaruohoja torjumassa. Puidessa kuivurin sai täyteen muutamassa tunnissa, juoksuvauhtia ajamalla. Sanoisin, että sillä ohrasta saadulla 137 eurolla jäi kuitenkin enemmän vaivalle palkkaa, vähän Y6:ta ja kertakasvinsuojelu, eipä juuri muuta. Etäpellolle sopiva, kun ei viitsi koko kesää rullata kauas ruiskuttamaan.
Ja puolet enempi tarvitaan siilotilaa, kaura siinä suhteessa on kallis viljeltävä.
-SS-
-
Miksi se kaura pitää kylvää kesäkuussa? Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔
-
Helle ja kuivuus valkaisevat kaurat, ja sitten kun heinäkuun lopulla tulee sadekuuro, syntyy toinen röyhykerros, joka kypsyy syyskuun kylminä öinä kahujyväksi. Lajikkeilla on valtava ero: Jacky tuotti tasaista ja painavaa satoa, Matty kipuili kesän helteessä ja jälkiversoi, ruman raakaa tavaraa puidessa, ja huomattavasti vähemmän satoa. Niklas tuli kauranviljelyn pitkän tauon jälkeen 2020 kylvöön, se oli heikkolaatuista ja kevyttä, sitten tuli Meeri, joka oli hyvää ja hiukan painavampaa, mutta eipä se mikään sadokas ollut. Taika- kaura ei kestänyt stressiä ollenkaan, oman kauranviljelyn ennätys, 44 kg hlp (ennen kuivurikierrätystä 40.6 kg).
2025 Jacky-kaurat sentään menivät rehusoppariin, don ei ollut ongelma, 0.2 mg/kg, ja hlp normaali, väri hieman tumma.
Vaikuttaisi siltä, että Jacky makupala on myöhäisten kaurojen uusi standardi. Katselin Raision laatutaulukkoa vastaanotetuista viljoista ja 100% näytteistä oli hyväksyttyjä. Aika poikkeuksellinen lajike, jos suoritus jää tulevinakin vuosina tuolle tasolle. Minulla oli Proxya ja se oli Avenueen verrattuna selvästi parempi. Jälkimmäinen on ihmeen versomisherkkä kuivalla savella. Proxy suorittaa jotenkin määrätietoisemmin. Kun heinäkuun helteet alkoivat, niin Belinda alkoi niiata heti. Nestori kesti hieman paremmin, mutta Proxy oli paras. Voisi sanoa, että se kesti helteet notkahtamatta, jota pidän kovana suorituksena. Kaikesta huolimatta, jos valintoja pitää tehdä uudesta lajikkeesta, niin kyllä se Jacky kannattaa ottaa.
-
Miksi se kaura pitää kylvää kesäkuussa? Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔
Kylillä pyöriessä kasvustoja kun kattelee niin väriero on huomattava pussilantaa saaneiden ja orgaanista voimaa saaneiden syysviljojen välillä
-
Kattelin juu tänään ennen turenkia kun toinen puoli on saanut ja toinen ei ainakaan paljoa, se jossa jurtti on esikasvina on melkoinen vehnä, kohta laossa jo🤣. Kuten vuosi sitten monet rukiit oli🤣🤣. Voima on💪💪💪 pellossa
-
Menin sitten ostaan itselleni uuden, muuten muutaman vuoden vanhan kylvökoneen 26 kevätkylvöille. Pankissa ei tarvinnut käydä, jotenkin se vaan saa ratkaistua..Onneksi on puun myynti. Kiitos esi isien, jotka aikinaan istuttanut ja varmaan sata vuotta sitten ajatelleet, että niillä puurahoilla saa senaikainen isäntä ostaa kylvinkoneen, jolla sitten kylvää tilan viljat. On ne silloin ollut viisaita, Ja mihinkä muuhun puurahat kannattaa laittaa kun Suomalaisen ruuan tuotantoon. Ei ainakaan sähkövatkaimeen. Kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2026. Ensi vuonna jatketaan ajankohtaisita maatalousasioista. On sitä huonompiakin harrastuksia, kuin ruuantuotannon seuraaminen :)
-
No mä keksin aika monta parempaa käyttötarkoitusta puutilille kuin kylvimen ostaminen mut näinhän se suomen maatalous pyörii. Esi isät on mettät istuttaneet ja nykyiset "syötää" ne sit elukoille tai ostavat uuden kylvimen...
Kaikesta huolimatta hyvää joulua ja parempaa seuraavaa vuotta. Sitä todella tarvitaan.
-
Juu kyllä minäkin aattelin kylvää vaan vanhalla junkkarilla ja sijoittaa irti saadut rahat muualle.. Mieluummin vaikka🌴☀️😎🌊🌊
-
Pikkuhiljaa aloitettu 2026 sadon markkinointi. Briitta-entsyymimaltaat kiinni kolme rekkaa 224€/tn, kevätvehnää Raisioon kaks rekkaa 195€/tn ja kaks rekkaa avohinta +12€/tn varastointi kesään 2027.
Lisäksi tein eilen sopimuspyynnön Bernerille rekka rapsia 470€/tn kun pörssi on sukeltanut mut Apetitilla tuo vielä hinnastossa, liki +30€/tn basis.
Syysvehniä jossain kohtaa keväällä Bernerille kiinni jos talvehtivat, ne kun ottaa leipänä 11,0% valkuaiseen ja jätän vanhaa 10,5% sekotukseen.
-
Miksi se kaura pitää kylvää kesäkuussa? Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔
Niin, normaalisti kymmeniä vuosia sitten meillä on kylvetty huhtikuun viimeisellä viikolla tai myöhemmin toukokuun alussa, siis kynnökseen, mutta kauralle kylvettävät sänkimaat olivat toukokuulle tultaessa pinnalta kovaa laattaa ja muutaman sentin syvyydeltä vaivautuvaa kukkopillitahnaa. Niitä savipalleroita en mene pyörittelemään, suurin vahinko on semmoisessa tapahtunut riittävän monta kertaa. Eli kesäkuulle menee, kun oikeat kuivat alkavat. Toukokuun räntäsateisen normitakatalven jälkeen odotellaan...odotellaan, ja pääseekin seuraavan kerran vesilätäkköpahnan sekaan kesäkuulla.
Sitten maaperä onkin puolen päivän krapisevan kuivan föönituulen jälkeen 20 cm syvyydeltä kuivaa halkeillutta tiiltä, ei mene ihmisten kokoinen kultivaattori maahan, kiiltävä viiru tulee, ei uppoa lautasäes, ja lapiorullan lapiot vaan paukkuvat ja pomppivat, kun ei ole pehmeää murua pinnalla. Nyt onkin vaihteeksi kynnetty suuri osa palstoista ensi kerran noin viiteen vuoteen, pääsee normaalirytmissä kylvöille, eikä pieni sadekaan haittaa kesken kylvöjen, multa on vastaanottavainen koneille taas muutaman tulisen päivän jälkeen. Sänkimaa sitä ei ole.
Näistä kevätkylvöjen sääongelmista pääsee, kun taas saa aikaiseksi syysviljakierron. Sillä saa kynnettyä kasvipeitettä vaikka 100% Nyt kun syysviljan pintaankylvöä on harjoiteltu, ei tule ongelmaksi saada vaikka 100% pelloista kynnön alle. Syysviljarikko kasvaa kevätkylvöisenä erinomaisesti verrattuna kevään sänkikylvöön. Jopa rapsi tuntuu pitävän orasrikosta. Olisiko syysmuokkaus ja elävä juuristo silti erilainen mureuttaja. Ja voihan sitä syysviljaa jättääkin, jos on kovin vihreää.
Syysvehnää ja ruista voi vapaasti lannoittaa toukokuulla tai vasta kesäkuulla, tosiasia on, että suurella suulla puhuvat voivat tulla rakentamaan sen kasvuohjelman tänne itse ja myös vastaavat siitä, että toimii yhtä hyvin tai paremmin kuin aikainen lannoitus. Siitä kevätkesän kuivuudessa keltaiseksi surkastuvasta ja kasvunsa lopettavasta syysvehnästä kun ei kesän mittaan synny kunnon viljaa ollenkaan.
Vuodet eivät ole veljeksiä, mutta jos on ruukannut kolme kertaa viidestä oma pitkäveto voittaa, miksi vaihtaa vaihtoehtoon, joka tuottaa satunnaisesti vain kaksi kertaa viidestä hyötyä?
Tämä kirjoitus siis ei koske Pohjanmaata eikä Sisä-Suomen vesiplitkumaita.
-SS-
-
Mikä mahtaisi olla kannattavin alusta, jos ensi syksynä meinaisi vähän ruista laittaa? VLN, viherkesanto, aikainen ohra tai herne?
-
Mikä mahtaisi olla kannattavin alusta, jos ensi syksynä meinaisi vähän ruista laittaa? VLN, viherkesanto, aikainen ohra tai herne?
Kannattavin ? 8000 kg/ha satotaso on minimi, jotta voi sen neljä tonnia käyttää torajyvien värilajitteluun, toksiinitesteihin, rahtaamisiin ja lajittelurejektiin. Että tosissaan on lähdettävä proruis-kasvuohjelmaviljelyyn ja varattava ainakin reilu annos lannoitetta, hivenaineet mangaanit, kaksi annosta pyretriiniä kahukärpäsille ja ainakin kaksi annosta Sluxxia, jos siis elokuun helteillä rupeaa sitä ruista kohkaamaan. Näinä vuosina kun on tapan ollut parikin kuukautta olla ihan kesäiset olosuhteet vielä.
Populaatioruis vai hybridi ? Populaatiorukiin voi näinä lämpiminä syksyinä kylvää syyskuulla, kuin syysvehnän, mikä tahansa esikasvi käy hyvin. Aikainen kylvö tuo vain ongelmia ja kovan ruiskutustarpeen. Herne kyllä parantaa kasvua. Hybridirukiille paras ehkä aikainen ohra, Vertti/Lene tai vastaava, ja kunnon kyntö ja hienojakoinen mullos. Viherkesantoon tai VLN , vaikka kuinka hyvin kyntäisi, etanat ovat paljon enempi riesana. Eli Sluxxia kuluu. Itse en enää ikinä laita elokuulla mitään syyskasvia heinän perästä, etanat ovat yllättävän vikkeliä ryntäämään ituja kalvamaan. Avokesanto olisi paras ratkaisu. Samalla avokesanto vapauttaa rukiille ravinteita maaperästä.
-SS-
-
Jo monia vuosia ollaan tällä luettu SS:n selostuksia rukiin viljelyn vaikeuksista. No onneksi Suomi on pysynyt omavaraisena rukiissa, kiitos niiden osaavien ammattiviljelijöiden, jotka ottavat vuodesta toiseen isoja satoja rukiista, ilmeisesti ilman suurempia vaikeuksia ja valittamisia. Toiset osaavat, toiset ei.
-
Et sitten Rakkine saanut aikaiseksi kysyjälle mitään tietoa kesän valmistelusta ruista varten. Minä ainakin annoin rehellisen mielipiteeni, että pitää panostaa siihen kasitonnarihybridiin, jolloin edellisen kesän kesanto on parempi kuin nurmi, koska etanat ovat saaneet hyvästi paljaaksi isot alat harvaa orasta, näkyi se jo ruiskisassakin, jossa liian moni tosissaan kisaan ryhtynyt joutui jättämään leikin kesken. Kisatuloksissa on liian selvästi näkyvissä niin sanottu selviytymisharha,
Ruis on marginaalisempi kasvi kuin sokerijuurikas tai kumina ! Hyvät niille proruissiviljelijöille, VIP-sopimustensa kanssa, torajyvät ei haittaa, ei T2 toksiinit, ja vähin äänin mylly tuo Puolasta rehuruista mukaan ruisleivän saamiseksi ruisleiväksi eikä vehnäleiväksi. Hybridiruiskulttuuri ei ole kenttäkelpoinen. Ruis loppuu saman tien, kun siemenvarastot eivät riitä kuin ehkä yhden syksyn satoon kun rajat menevät kiinni.
Satotason ja samalla hintatason heilahtelu on nykyään liiallista, jotta ruista voisi ottaa vakavasti normaalina talousviljelynä. Toki rock'roll viljelijä hyppää silloin tällöin sokerijuurikkaiden, kuminoiden ja härkäpapujen ja rapsien jälkeen ruiskelkkaan ja poistuu kymppitonnarinsa jälkeen vähin äänin takavasemmalle, kun taas rukiin kanssa säännöllistä kiertoa yrittäville tulee sinä vuonna keskisormi vastaan.
2000-luvulla rukiin kokonaissato jäi reilusti alle kulutuksen vuosina 2005,2009, 2013 ja 2018, eikä 2022 mikään huippuvuosi ollut. Niinäkin vuosina meiltä lähti ihan samanlainen Riihiruis-kuorma kuin ennenkin. Vuosina 1920 - 1974 ei Suomessa jääty koskaan alle 100 000 tonnin, ja vuoteen 1940 mennessä ei ollut alitettu 200 000 tonnia yhtenäkään vuonna ! Että Rakkine voisi harkita uudelleen tuota "ammattitaito" - väitettään. Kyse tuossa kymppitonnarihybridissä on oikeastaan aivan eri kasvista kuin rukiista. Torajyvän pahkojen enimmäismäärä aleni 0.02 prosenttiin, eikä ole pitkän aikaa kun useimmissa hybridikuormissa teki tiukkaa 0,1 prosenttiakin. Sitten lisäkuormaksi torajyvän tuottamien toksiinien eli ergotalkaloidien sallittu enimmäismäärä rukiista valmistetuissa myllytuotteissa tiukentuu 500 mikrogrammasta 250 mikrogrammaan kilossa 1.7.2028. Katsotaan, kuinka suu silloin pannaan. Ei auta värilajittelut ei.
Ruis on vähäarvoinen rehuvilja ja peitekasvi muualla maailmassa, toki nämä osaajat saavat sopimusvakuutukset, että mylly ottaa riskitkin itselleen. Mutta ulkomaanmarkkinoita ei ole.
-SS-
-
Sen verran voisi sanoa, että nykyteknologia ja lajikkeisto lisää vaihtelua ja riskien toteutumista: Otetaan esimerkiksi vaikka rukiinviljelyn kokonaissato kahtena eri neljännesvuosisadan jaksolla:
1950 - 1975. Keskimääräinen kokonaissato 140 000 tonnia. Keskihajonta 22 %
2000 - 2015. Keskimäärinen kokonaissato 73 700 tonnia. Keskihajonta 42 % !!
Rukiin satovarmuus siis on heikentynyt eikä parantunut. Lisäksi suuret vaihtelut aiheuttavat hintaan epävakautta.
Just saying.
-SS-
-
Sen verran voisi sanoa, että nykyteknologia ja lajikkeisto lisää vaihtelua ja riskien toteutumista: Otetaan esimerkiksi vaikka rukiinviljelyn kokonaissato kahtena eri neljännesvuosisadan jaksolla:
1950 - 1975. Keskimääräinen kokonaissato 140 000 tonnia. Keskihajonta 22 %
2000 - 2015. Keskimäärinen kokonaissato 73 700 tonnia. Keskihajonta 42 % !!
Rukiin satovarmuus siis on heikentynyt eikä parantunut. Lisäksi suuret vaihtelut aiheuttavat hintaan epävakautta.
Just saying.
-SS-
Löytyykö jostain taulukko mistä näkee kylvetyt ruis hehtaarit ja rukiin viljelijöiden lukumäärä molemmilta mainituilta ajanjaksoilta?
-
Kiitoksia - Herneen ehkä ehtisi puida ennen populaation kylvöä?
-
Sen verran voisi sanoa, että nykyteknologia ja lajikkeisto lisää vaihtelua ja riskien toteutumista: Otetaan esimerkiksi vaikka rukiinviljelyn kokonaissato kahtena eri neljännesvuosisadan jaksolla:
1950 - 1975. Keskimääräinen kokonaissato 140 000 tonnia. Keskihajonta 22 %
2000 - 2015. Keskimäärinen kokonaissato 73 700 tonnia. Keskihajonta 42 % !!
Rukiin satovarmuus siis on heikentynyt eikä parantunut. Lisäksi suuret vaihtelut aiheuttavat hintaan epävakautta.
Just saying.
-SS-
Tuossa taulukossa lienee myös luomut mukana? Luomussa kolme tonnia hehtaarilta taitaa olla hyvä sato kun tavanomaisessa hyvä alkaa vitosella. Selittää aika paljon vaihteluvälin muutosta 2000-luvulle tultaessa.
Meillä viljeltiin ruista siemeneksi 2000 -luvun alkuvuosina. Silloiset populaatiolajikkeet (Reetta esim.) teki suhteellisen vähällä vaivalla aika tasaisesti viiden tonnin sadon, eikä torajyvistä ollut tietoakaan. Tuohon perustan ajatuksen siitä, että rukiin viljelyssä populaatiolajikkeet ovat edelleen varteenotettava vaihtoehto.
Käytännössä esim. 5 t/ha x 200 € sadosta, normiviljan tuet, lisäksi kasvipeitteisyyspalkkio. Strategiana se, että syksyllä pidetään kulut kurissa ja satovuonna toimitaan järkevästi tilanteen mukaan. Vertailua voi tehdä syysvehnään (talvehtimis-, hinta- ja laaturiski) sekä kevätviljoihin. Hinta tietysti ratkaisee: myykö satonsa riskillä etukäteen vai jättäytyy syysmarkkinoiden armoille?
-
Jos itse laittaisin ruista, niin katse kääntyisi viherlohkojen suuntaan. Niiden jälkeen paras vaihtoehto on aikainen monitahoinen ohra. Kaikki muut vaihtoehdot on sitten enemmän kiinni kasvukaudesta ja sen etenemisestä.
Syysilmoitus lähti äsken, joten seuraavaksi pitää ehkä alkaa miettiä kevään kylvöjä.
-
Tuossa aikaisemmin SS kirjoitti, että muualla Euroopassa ruis on rehuvilja. Mille elukoille ne siellä ruista syöttävät?
-
Naudoille ainakin sopii hyvin. Muista en tiedä
-
Tuossa taulukossa lienee myös luomut mukana? Luomussa kolme tonnia hehtaarilta taitaa olla hyvä sato kun tavanomaisessa hyvä alkaa vitosella. Selittää aika paljon vaihteluvälin muutosta 2000-luvulle tultaessa.
Meillä viljeltiin ruista siemeneksi 2000 -luvun alkuvuosina. Silloiset populaatiolajikkeet (Reetta esim.) teki suhteellisen vähällä vaivalla aika tasaisesti viiden tonnin sadon, eikä torajyvistä ollut tietoakaan. Tuohon perustan ajatuksen siitä, että rukiin viljelyssä populaatiolajikkeet ovat edelleen varteenotettava vaihtoehto.
Käytännössä esim. 5 t/ha x 200 € sadosta, normiviljan tuet, lisäksi kasvipeitteisyyspalkkio. Strategiana se, että syksyllä pidetään kulut kurissa ja satovuonna toimitaan järkevästi tilanteen mukaan. Vertailua voi tehdä syysvehnään (talvehtimis-, hinta- ja laaturiski) sekä kevätviljoihin. Hinta tietysti ratkaisee: myykö satonsa riskillä etukäteen vai jättäytyy syysmarkkinoiden armoille?
Tuo keskihajonta siis on vuotuisen kokonaissadon vaihtelun ilmiasu, jossa populaatiorukiin sato - myös luomu - on vähäisemmässä asemassa. Väitän, että 2000-luvulla nimenomaan silloin tällöin - ei joka vuonna siis - muotiin tulleiden hybridien valtaisa sadontuottopotentiaali ryöpsäyttää ruista yksittäisinä vuosina markkinoille vaikkapa tuplat johonkin toiseen vuoteen verrattuna, ja taas sitten hybridien jäädessä jonkin syksyn tai talven pikkuasian takia peränpitäjiksi, populaatioruis tuottaa edelleen sen saman kuin ennenkin: luomurukiin satotaso nimenomaan on tasainen, koska sellainen luomussa käytetty laajaperäinen rukiintuotanto antaa suunnilleen samanlaisen sadon vuodenkulusta riippumatta, kun taas tehokas keinolannoitus tuo lakoriskin ja sieltä kautta lisäriskiä, vaikkakin lisäsatoakin.
Olisi hienoa olettaa hintana säännönmukaisesti +200 €/tn, mutta ei ole vielä viittä vuotta siitä kun ruista sai tuputtaa, ja hinta oli viisikymppiä syysvehnän alapuolella, jopa vähemmän kuin rehuohralla ! Yksittäinen viljaliike tarjosi jossakin vaiheessa ruissopimusta, jossa sai takuuhinnan +20 € vehnän markkinahintaan verrattuna. Se 20 euroa ei riitä kompensaatioksi sakoluku- ja torajyväriskistä eikä syksyn kahukärpäsvahdista, joita kärväsiä rukiin punertava itu elokuun lopusta syyskuun puoliväliin oikein houkuttelee. Syksyksi 2026 leipävehnän hintaero rukiiseen näyttääkin jäävän alle 20 euron....
Survivor bias ja piilossa olevat muuttujat selittävät hybridirukiiden satokisakymppitonnareita "sadan kilon typpilannoituksella" . Matemaattisesti kymppitonnarin jyväsadossa voi olla minimissään 1,5% typpeä (vaihteluväli 1,5 - 2,2 %) ja juurissa + oljissa 0,5% typpeä. Eli 10 tonnia jyviä, typpeä 150 kg, olkia ja juuria viisi tonnia, 25 kg typpeä. Eli minimissään 175 kg typpeä. Ei siis millään sadalla kilolla savimaalla, ohran perään kylvämällä saada aikaiseksi sitä kymppitonnaria, vaan mullan orgaanista typpeä irtauttamalla ja runsaalla orgaanisella esilannoituksella voi homma onnistua. Jeah, alueella, jolla ohrastakin tulee se kasitonnari...Mullattomalla viljakasvitilalla vaaditaan koko vuosi typenkeräämistä, ehkä bioreaktoriin säilöön, ja sitten vielä se 150 kg keväällä keinotyppilannoitetta, perunalientä ja muuta mallasuutetta. Märkä rannikon syksy kyllä vie maahan kynnettyjen apiloiden typet mennessään.
Toki hybridin kymppitonnari antaisi sadanviidenkympin hinnallakin puolitoista tonnia bruttoa, siitä pois kallis siemen, kolme pyretroidia, mangaanit, hivenet, syksyn tautiaine, satanen Sluxxeihin, puolimetriset kuraurat pellossa ruiskutraktorin jäljissä, ja syksyn ja seuraavan kevään roima lannoitus kymppitonnarin mukaan (jos ei miljoonaa kiloa karjanlantaa alla) , samalla tautiaineet parit korrensäätelyt, niin vaikkapa viistonnari saatuna hybridistä ei olisikaan enää juhlimisen aihe, kun samalla varmasti on aivan mustapilküllista se sato. Sitten viljelijät kisaavat, kuka ehtii saada seuraavan sopimuksen jo kesällä ennen kylvöä, hybridisiemenen saanti silloin on varmistettava jopa aikaisemmin, ja jos kylvösäät ovat hyvät, kaikki kynnelle kykenevät ryntäävät laittamaan kymppitonnarit itämään, tiedetään siis jo, että seuraavana kesänä ei enää sopimuksia tehdäkään, kun kaikki varastot ovat ylivuotista täynnä. Ja se narun veto siis jatkuu vuoden kahden välein, ja vain vaikeat talvehtimistalvet - jotka vaivaavat hybridejä edelleen - mahdollistavat talousviljelijälle markkinoita populaatiorukiilleen. Jos hybridiruis onnistuu hyvin, onnistuu myös satoisa syysvehnä, paljon vähäisemmällä torajyvä- ja toksiiniriskillä. Ja valkuaisen saa vehnässä nousemaan melko yksinkertaisilla keinoilla, jos vilja jo kasvaa kesällä hyvin. Mielelläni ajelen polvenkorkuisessa Ceylonissa vaikka viisi kertaa lannoitteita ja typpiruiskutuksia, ei ole mitenkään tarkkaavaisuutta vaativaa hommaa.
Vaikka vehnästä olisikin vakava ylituotanto, vehnällä silti on maailmanmarkkina, joka määrittelee rukiin markkinahintaa myös.
Hoitakoon opportunistinen hybridiruistalous hitaasti näivettyvän kotimaisen leipäruismarkkinan vaikeinakin vuosina, en enää ole kiinnostunut sisäsiitosdopingista. TOS-siementä viljelen vanhasta lajikkeesta, ja talvipeitekasvina ja riistapeltokasvina käytän, niin kuin muutkin suurissa viljantuottajamaissa.
-SS-
-
Löytyykö jostain taulukko mistä näkee kylvetyt ruis hehtaarit ja rukiin viljelijöiden lukumäärä molemmilta mainituilta ajanjaksoilta?
Löytyy, mutta se ei tässä ole ollenkaan tärkeää. Tärkeintä on, miten satovaihtelun suhteellinen suuruusluokka koko Suomen sadossa on tuplaantunut, jos siis ajatellaan säännöllistä 70000 - 100000 tonnin vuotuista tarvetta, niin vähäiselläkin määrällä hybridiruista huippuvuonna tuotanto pomppaa 200000 tonniin ja vaikeampana vuotena jäävät ne pikkutilat tarjoamaan sitä 30000 tonniansa, ehkä joka viides vuosi. Ja myllyjen tuontitoimi on tietenkin härski ja pikainen, kun Erkki Eturivi ei onnistunutkaan...
Sitten kun kenttäkelpoisten lajikkeiden viljely lopullisesti loppuu, satovaihtelu voi olla 170000 tonnia ja 0 tonnia !
-SS-
-
Tuossa aikaisemmin SS kirjoitti, että muualla Euroopassa ruis on rehuvilja. Mille elukoille ne siellä ruista syöttävät?
Ruis on USA:ssa/Kanadassa vihantaviljana käytetty, talven katekasvi silppuroidaan kevätkesällä appeeksi ja sitten soybeanit kesäkuussa sänkeen. Sianrehuun voidaan laskea ainakin 10 % hybridiruista. Hybridiruis kun vehnämäisenä ei ole niin perinteisen rukiin mausteista eikä sekoita possun vatsaa kai.
-SS-
-
Kiitoksia - Herneen ehkä ehtisi puida ennen populaation kylvöä?
Riippuu vähän toki missä päin Suomea ollaan, tässä Hämeessä useampina vuosina ehtii puimaan mutta sitten välillä tulee niitä vuosia kun herneeen puinti venyy syyskuun puolivälin tienoille.
-
....
Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔
Yaran tuore tutkimus:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Lannoituksen_ajoitus.jpg)
No, huhtikuun alkua pidettiin vielä muutama vuosi sitten erittäin aikaisena, nyt "normaalina"; se näyttäisi antavan Yaran kokeissa parhaan satotuloksen, kun toteutuneet valkuaispitoisuuden erot eivät paranna nykyisillä portailla hintaa.
Toukokuun alkuviikot olivat pahimpina aikoina se ainoa virallisten oppien mukainen syysvehnän lannoitusaika. Kyllä huhtikuun alkuunkin joutuu jo hiukan tähtäämään, jos pellot ovat päässeet pehmenemään roudan jälkeen. Ne mutapuurourat ovat aikas inhottavia kuivana syksynä, kun heiluttaa puimakonetta kovasti.
Viimeisillä roudilla tuntuvat syysvehnägurut silti lannoittavan, vaikka kuinka tällä vinoiltaisiin.
-SS-
-
Saneerausta, riistaa, apilaa ja kesantoa. 8)
-
....
Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔
Yaran tuore tutkimus:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Lannoituksen_ajoitus.jpg)
No, huhtikuun alkua pidettiin vielä muutama vuosi sitten erittäin aikaisena, nyt "normaalina"; se näyttäisi antavan Yaran kokeissa parhaan satotuloksen, kun toteutuneet valkuaispitoisuuden erot eivät paranna nykyisillä portailla hintaa.
Toukokuun alkuviikot olivat pahimpina aikoina se ainoa virallisten oppien mukainen syysvehnän lannoitusaika. Kyllä huhtikuun alkuunkin joutuu jo hiukan tähtäämään, jos pellot ovat päässeet pehmenemään roudan jälkeen. Ne mutapuurourat ovat aikas inhottavia kuivana syksynä, kun heiluttaa puimakonetta kovasti.
Viimeisillä roudilla tuntuvat syysvehnägurut silti lannoittavan, vaikka kuinka tällä vinoiltaisiin.
-SS-
Mahtaakohan tuo Yaran koe vielä jatkua...? Dataa kaipaisi vielä joltain "normaalilta" vuodelta...
-
Mahtaakohan tuo Yaran koe vielä jatkua...? Dataa kaipaisi vielä joltain "normaalilta" vuodelta...
Hyvä tarkennus. Pääsiäisestä vappuun satoi 60 mm vettä ja räntää, toukokuussa kolmenatoista päivänä kertyi jotain sademäärää ja toukokuun puoliväliin asti ei keskilämpötila noussut yli kymmenen asteen kertaakaan. Huhtikuun puolivälin kahdenkymmenen asteen päivälämpötiloista kului kolmekymmentäkaksi kylmää ja kosteaa päivää, ennen kuin päästiin toukokuussa lyhytaikaisesti yli kahdenkymmenen asteen.
Sateet olivat sen verran kovat, että pintalevitetty lannoite saattoi alkaa vaeltaa maassa vesien mukana. Ihmettelen itsekin, missä välissä sain kunnollista kylvömultaa aikaiseksi 13.5. kylvöä varten, viiden-kuuden päivän sateettoman jakson aikana, no tietenkin syyskynnöksistä, ja sainkin kevätvehnät maahan ennen uutta viikon tihkuttelukautta.
-SS-
-
Pitkästä aikaa meinasin puintiviljaa, ohraa kylvää. Tuli uusia peltoja jotka on sängellä. Tuon turvin sitten aloittaa luonnonhoitopeltoja kun ei ihan kaikkea enään paperilla lannanlevitysalaksi noiden suojavyöhykkeiden lisäksi
-
Tähän voisi kyllä heittä.
Yli kolmekmmentä vuotta maataloutta seurannut.
-90luvulla 4 tn oli jo sato.
Sen jälkeen vähintäin joka toinen vuosi viljoille lajikkeita joiden satotaso 10 % parempi kuin aikaisemmet.
Jos juhlapuheet olisivat pitäneet paikkaansa, olis jo keskivertopanoksilla keskisato lähellä 10 tn, mutta kun ei vaan ole.
Uusien lajikkeiden "erinomaisuus" lienee oikeammin vanhojen lajikkeiden taantumista.
-
Tähän voisi kyllä heittä.
Yli kolmekmmentä vuotta maataloutta seurannut.
-90luvulla 4 tn oli jo sato.
Sen jälkeen vähintäin joka toinen vuosi viljoille lajikkeita joiden satotaso 10 % parempi kuin aikaisemmet.
Jos juhlapuheet olisivat pitäneet paikkaansa, olis jo keskivertopanoksilla keskisato lähellä 10 tn, mutta kun ei vaan ole.
Uusien lajikkeiden "erinomaisuus" lienee oikeammin vanhojen lajikkeiden taantumista.
Kyse uusissa lajikkeissa lienee ns. "satopotenttiaalista" , valitettavasti esimerkiksi Suomen maaperän kalkitustaso, peruskuivatus isompien vesiväylien osalta, liukoisen fosforin taso ja typpilannoitus on jäänyt jälkeen puolen vuosisadan takaisesta tilanteesta. Uudet lajikkeet eivät välttämättä selviydy laajaperäisestä tai pienten viljelypanosten viljelyksestä yhtä hyvin kuin vaatimattomat maatiaislajikkeet.
Ongelmana on vaadittavien lisäpanostusten arvon ja lisäsadon arvon epävarma erotus, tai lähes nollatulos. "Laajaperäisellä" viljelyllä eivät satotasot sitten nousekaan. On erheellistä ajatella, että uusi lajike pystyisi valmistamaan maaperästä puuttuvia perusravinteita ja hiveniä, tai pystyisi kuivattamaan liian märkää tai kostuttamaan liian kuivaa maaperää.
-SS-
-
Voisiko tuota enää selvemmin sanoa.
-
Onko muilla kokemusta Nestori-kaurasta? Lajikevertailuissa sen sanotaan olevan lujakortinen ja lakoprosentti on pieni. Mutta nyt uusimmissa esittelyissä on jokin disclaimer, että kokeiden mukaan lujakortinen mutta todellisuudessa ei ehkä olekaan. Omat kokemukset viime vuodelta että suurimman osan aikaa pysyi pystyssä, mutta pari viikkoa ennen puintia lakoontui todella pahasti, esimerkiksi aiemmin itsellä olleet Donna ja Benny ovat olleet paljon lujakortisempia.
-
Onko muilla kokemusta Nestori-kaurasta? Lajikevertailuissa sen sanotaan olevan lujakortinen ja lakoprosentti on pieni. Mutta nyt uusimmissa esittelyissä on jokin disclaimer, että kokeiden mukaan lujakortinen mutta todellisuudessa ei ehkä olekaan. Omat kokemukset viime vuodelta että suurimman osan aikaa pysyi pystyssä, mutta pari viikkoa ennen puintia lakoontui todella pahasti, esimerkiksi aiemmin itsellä olleet Donna ja Benny ovat olleet paljon lujakortisempia.
Kyllä siinä on ihan selkeä lakotaipumus. Otanta on nyt kahden kesän ajalta minulla ja muilla. Kasvunsääteet suositeltavia. Olen kyllä pärjännyt sen kanssa, mutta lakoeron muihin huomaa. Erikoista, että nykylajikkeissa vielä noin selkeä ominaisuus on nähtävissä. Muuten ihan perusvarma kaura ja sadonlaatu on ok, mutta riittääkö se, jos kilpailijoilla on se vahvempi tai paremminkin tavanomainen korrenkestävyys.
-
Kerkeekoöhän apulannat tuleen kylvöille kun ei vielä tullut... Nim tilasinko sittenkin myöhässä ku en viime vuoden heinäkuussa tilannu😎😎
-
Kerkeekoöhän apulannat tuleen kylvöille kun ei vielä tullut... Nim tilasinko sittenkin myöhässä ku en viime vuoden heinäkuussa tilannu😎😎
Ei tsiisus nyt on vasta tammikuu. Kukaan muu kuin SS ei tarvitse apulantoja ennen huhtikuuta.. ;D
-
Ja ne syysvehnät kai ois jo pitäny lannoittaa
-
Viiden viikon päästä alkaa hätyyttää ensimmäinen lannoitus, kuten viime vuonnakin. Niin lyhyt on etelän talvi - jouluviikolla viimeiset kynnöt.
-
Kylmä jakso voi nyt harhauttaa ikitalven oloa, mutta todellakin, huhtikuun 15. päivään on 54 vuorokautta, samankaltainen aika kuin marraskuun alusta jouluun... kyntöpellot alkavat huhtikuulla harmaantua ja siemenet ja lannoitteet olisi hyvä olla jo pellon päässä. Juurikkaanviljelijät ovat jo kylvöillä ja Rymättylässä varhaisperuna on jo hyvässä kasvussa harsojen alla.
Jos silloin huhtikuulla löytyy vain talven alle litistyneitä pahnapeltoja, niin siinä tapauksessa tietenkin voi mennä takaisin uuninpankon päälle nukkumaan ja herätä vasta kesäkuun alussa.
-SS-
-
Kyllä se kiire aina yllättää, vaikka kuinka syksyllä vakuuttelee että ensi vuonna sitten yrittää päästö aloittaan ajoissa. Tuo myöhästyminen mokoma tuppaa kasvaan potenssiin X näin tälläisellä karjatilalla. Vähän myöhästyt kevät töistä, myöhästyt laidunkauden aloituksesta, myöhästyt rehunteon aloituksesta, sitten sitä rehun tekoa piisaa lähes yhtäsoittoo tuonne lokakuuhun toki välissä olkia ja aidantekoa ja eläinten siirtoa.
Huomenna ryhdistäydyn
-
oispa suomessakin mahollista käyttää ns. vuokratyövoimaa kiire apuna. kuulin tuossa ruottissa kun kylällä on muutama nuori joka kulkee tiloilla tekemässä sitten apuna nuita hommia mitä kiireellä pitää tehä.. ja kustannus on kait aika huokea kun valtio kait jotain kustantaa.. olikohan joku työllisyystuki tms.. ja kivahan se olis jos olis tuolleen töitä jopa kouluttamattomillekin.. suoraa työtä, ilman tutkintovaatimusta.
-
Eikö sulla ole ollut niitä poikia töissä?
-
Saahan noita. Vuokrayhtiöiden työvoima aika arvokasta ja palkkatuella byrokraattista. En usko Ruotsissakaan menevän kauhean pienellä pyrokrkratialla.
-
Halullinen aputyöntekijä kannattaa ottaa ihan verokirjalla töihin, jos on yli 70-vuotias. Eläkemaksuja ei tarvitse pidättää, jolloin bruttopalkkaa voi jopa hiukan korottaa. Jonkin aikaa sitten loppui maksuvelvollisuus jo 68-vuotiaanta, 1957 tai aikaisemmin syntyneiltä.
Vaikka useimmat julkishallinnon digitaaliset ohjelmistot ovat erilaisia ja joskus vaikeita käyttää, niin Palkka.fi on erinomainen poikkeus: kausityöntekijöiden palkanmaksut on helppo sinne naputella, tulee tulosteet ja tulorekisteripäivitykset ja tapaturmavakuutukset hoidetuksi siinä samalla.
-SS-
-
Mut eiks huhtikuun puoliväliin sentään edelleenkin oo yli 70 päivää. Toki ens kuun jälkeen on vapunaatto et kyl tässä kiire vielä tulee.
-
Näinhän se on, alkuperäinen aikalaskuni oli vialla, kalenteri oli varmaan jokin arabimaasta printattu, oikea määrä päiviä oli 85. Ja nyt siis on 72 päivää huhtikuun puoliväliin.
-SS-
-
Sertisiemenet viljelijältä, suoraan kylvöille, apulantaa päätin laittaa vain kahta laatua, Can+S ja Y2. Jos salpeetaria tulisi maaliskuun loppuun, että pääsisi Ceylonille ennen vappua hiukan virkistettä syöttämään. Kaliumkloridia riittää kaliköyhälle palstalle, ja loppu mennään ruiskuttelemalla.
Jos saisi varastoja rakennetuksi TOS - siemenelle, saa viskuroinnista jonkinlaisen korvauksen itselle sentään. Syysvehnäsato saattaa mennä kylvöön takaisin pellolle tulevana syksynä, eipä hinta ole kummoinen, ohraa huonompi.
Ihmeesti lannoitetta tarjoavat kauppiaat nyt, jopa Yaraa luvataan toimittaa ennen 2027 syksyä.. Hätälannoitusta varten on kärrynkuorma jo vajassa, konesuojassa kivettynyt NS - säkki.
-SS-
-
Millasella paletilla porukka menossa kevätkylvöille?
Onkohan muuten mitään järkeä laittaa nurmea kylväen puhtaalle muokatulle maalle ilman suojakasvia?
-
Syysvehnä, kevätvehnä ja rehuohra, TOS - siemenen varastojen keräily ehkä lopultakin pääsee alkuun. Antaa muiden pelata pörssipelejä. LHP , riista ja muutenvaan viherkesanto ovat tärkeässä osassa, kohta ei tukia hömppä enää saane, kannattaa yrittää laskuttaa viimeiset pois.
-SS-