Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Peukalo - 18.12.25 - klo:16:55
-
Joo-o, taas on hakusessa, jotta mitähän ihmettä kylväisi keväällä, VLN on jo nyt maksimissa. No ainakin mitä siiloissa on varattuna siemeneksi. Ohraa Planettia, vehnää Zebraa, ja hernettä Astronautea. Syysvehnää on maassa jonkun verra.
Herneelle ei ainakaan tarttis lannoitetta ostaa/varailla isoja määriä, kuten viljalle.
Loppualat mitkä ei niin tuottoisia, kylväiskö vaan kaikki puhdasherneelle, vai syysrypsiä sekaan. -23 kokeilussa kylvin hernettä 7ha 13.6, johon rypsiä tuli sekaan. Herneet tuli puitua, ja rypsitkin-24. Ajatus oli että kustannusriski olisi pieni ja voihan herneen jättää puimatta jos märältä näyttää.
-23 oli sen verra kuivaa, että rypsin juurimöykyt hyppyytti sampoa hernettä puidessa.
Rypsiä siilossa senverra et piisaa kylvää..
Helpointahan jos kaikki heinälle, mutta ei se taida onnistua, ei oo eläimiä. Tykkään puidakin..
Korianteria ja öljyhamppua on täälläpäin kylväneet.. mut pitäis ostaakin siemenet sitten..
-
Helpointahan jos kaikki heinälle, mutta ei se taida onnistua, ei oo eläimiä. Tykkään puidakin..
Saahan sitä jauholakki ilmoittaa nurmea rehunurmeksi, niittää vaan alas ennen 15.9... vai joko karjaparoonien itkupotkuraivari on kiirinyt ruokavirastolle saakka ja ehtoja muutettu ???
-
Säilörehuala lisääntyy ja kai sitä auringonkukkaakin täytyy laittaa (toisten) ihmisten iloksi.Herneensiemenet iti 93 %:sesti...saa nähdä laittaako sitä.Maireakin olis jemmas.Eiköhän sitä jonkinlainen paletti saadaan aikaiseksi.
-
Viherlannoitusnurmea, luononhoitopeltoa ja säilistä. Viljalle vain 20% alasta.
-
Helpointahan jos kaikki heinälle, mutta ei se taida onnistua, ei oo eläimiä. Tykkään puidakin..
Saahan sitä jauholakki ilmoittaa nurmea rehunurmeksi, niittää vaan alas ennen 15.9... vai joko karjaparoonien itkupotkuraivari on kiirinyt ruokavirastolle saakka ja ehtoja muutettu ???
Ei mun korviin eikä silmiin ole kantautunut ettei kuka tahansa voisi ilmoittaa vaikka koko alan rehunurmena.
Jos veikata pitää niin ohraa ei maassa liikaa ole. Kylvetäänkö sitä sit keväällä enemmän vai ei. Kauraa ei kannata kyl laittaa kun sitä on joillakin kahden vuoden jyvät siiloissa jo nyt..
-
Aika pitkälti tuon ensi vuoden jo suunnittelin. Tilasin vähän uutta kevätvehnän siementä ja tänä keväänä peitattua on pari pussia - ne hukataan pois. Syysvehnää on maassa ja talvehtimisvarauksella se on se kasvi, jolla voidaan vähän yrittää. Kauraa lisäksi vähän ja se pääasiassa vain uuden nurmen suojaviljaksi eli vähän siementä ja apulantaa säästellen. Kiinnostus viljan viljelyyn on ihan minimissä. Jos sokerijuurikas nostettaisiin elokuussa jollain ei-satatonnisella Holmerilla, yrittäisin sitä. 1/3 alasta onkin jo suojavyöhykettä ja lhp-nurmea.
-
Aika pitkälti tuon ensi vuoden jo suunnittelin. Tilasin vähän uutta kevätvehnän siementä ja tänä keväänä peitattua on pari pussia - ne hukataan pois. Syysvehnää on maassa ja talvehtimisvarauksella se on se kasvi, jolla voidaan vähän yrittää. Kauraa lisäksi vähän ja se pääasiassa vain uuden nurmen suojaviljaksi eli vähän siementä ja apulantaa säästellen. Kiinnostus viljan viljelyyn on ihan minimissä. Jos sokerijuurikas nostettaisiin elokuussa jollain ei-satatonnisella Holmerilla, yrittäisin sitä. 1/3 alasta onkin jo suojavyöhykettä ja lhp-nurmea.
Etkö siis laita jurttia ollenkaan, eikö sulla sitä ole ollut aiemmin?
-
Aika pitkälti tuon ensi vuoden jo suunnittelin. Tilasin vähän uutta kevätvehnän siementä ja tänä keväänä peitattua on pari pussia - ne hukataan pois. Syysvehnää on maassa ja talvehtimisvarauksella se on se kasvi, jolla voidaan vähän yrittää. Kauraa lisäksi vähän ja se pääasiassa vain uuden nurmen suojaviljaksi eli vähän siementä ja apulantaa säästellen. Kiinnostus viljan viljelyyn on ihan minimissä. Jos sokerijuurikas nostettaisiin elokuussa jollain ei-satatonnisella Holmerilla, yrittäisin sitä. 1/3 alasta onkin jo suojavyöhykettä ja lhp-nurmea.
Etkö siis laita jurttia ollenkaan, eikö sulla sitä ole ollut aiemmin?
Ei ole koskaan ollut, eikä omalle pellolle koskaan tulekaan.
-
Onkoos kukaan kasvattanut pelloillaan tupakkaa ?
Eiköös ennen vanhaan kasvateltu kessua vähän joka savussa ?
-
Onkoos kukaan kasvattanut pelloillaan tupakkaa ?
Eiköös ennen vanhaan kasvateltu kessua vähän joka savussa ?
https://yle.fi/a/3-7807573
-
oisko tuosta jotain luomussa? retoriikkakysymys..
-
Syysvehnä on enää kolmen kuukauden päässä, jotta selviää, tuliko jäätä tai kiperiä pakkasia paljaalle. Kevätviljaan jää Calispero-kevätvehnä, jonka laadun kestävyyteen on nyt paras usko, vaikka Embla olisi lujakortisempi ja sadokkaampi. Jos leipävehnän markkina on haastava ensi vuonna, heikkolaatuinen vehnä vastaavasti on arvoton ongelmajäte.
Ehkä pääasiassa ohraa, Sylvester & Lene, lisäksi vanhat Feedwayt voisi kylvää pois. Rehuohralla on suoraviivainen päästä DON ja T2/HT2 toksiinit läpi, kun taas kevätvehnä ja kaura ovat siinä suhteessa aivan peeseestä, varsinkin jos liuskatesti antaa sitä T2/HT2 - toksiinia, on aivan tuurista kiinni, onko se 30, 50 , 70 µg/kg tai jotakin siinä haarukassa. Mutta lukema päättää, onko viljakasa myrkkyä vai hyvä viljaa. Siis 52 µg/kg on paha, 48 µg/kg on hyvä. Mittauksen luotettavuus ehkä ±20 µg/kg ? Kolme eri mittaajaa voi saada nuo tulokset samasta näytteestä. Eurofins ja Ruokavirasto liuottavat näytteen ja syöttävät ICP-MS - laitteeseen, jonka erottelukyky ja toistettavuus toivottavasti on parempi. Mutta tuloksen saaminen kestääkin muutaman viikon, Eurofins hinta on 210€ ALV 0. Sitten kun hankkii vuokravaraston myöhemmin kelpaamattomaksi osoittautuvalle donierälle, niin alkaa sananmukaisesti rahaa palamaan.
Ensi syksyn vuokravarastojen saatavuudesta riippuen ohraan joko hyvinkin huolellinen panostus, tai sitten vain kohtuullisesti, syyskasvimaiden alustukseen. Syysrypsiä voisi kokeilla ensi kerran, ja kylvää hernettä päällikasviksi, vähän niin kuin typenkerääjäksi.
Maanparannuskasville pystyy laittelemaan vapaat määrät, siementä kun riittää. Viherlannoitusnurmi on niin kallis alustettava. Voihan siihen auringonkukkaan laittaa virnaa joukkoon, jos alkaa oikein innostuttaa.
Kaurasopimukset olisi ollut tehtävä jo aikoja sitten. Ei toisaalta ehkä kymmeneen vuoteen kiinnosta kevyitä ruhmenia viljellä. 40 kg hlp ja 100 mg/kg donia. Siinä huippusadon avaimet.
-SS-
-
Kaurasopimukset olisi ollut tehtävä jo aikoja sitten. Ei toisaalta ehkä kymmeneen vuoteen kiinnosta kevyitä ruhmenia viljellä. 40 kg hlp
-SS-
Miten sie saat niillä mailla tommosta aikaan? Mulla kaurat semmosilla hakamailla missä aika paljon punasta tutkimuksessa, edellisessä kuormassa oli hlp vähän yli 58 kg.
-
Kaurasopimukset olisi ollut tehtävä jo aikoja sitten. Ei toisaalta ehkä kymmeneen vuoteen kiinnosta kevyitä ruhmenia viljellä. 40 kg hlp
-SS-
Miten sie saat niillä mailla tommosta aikaan? Mulla kaurat semmosilla hakamailla missä aika paljon punasta tutkimuksessa, edellisessä kuormassa oli hlp vähän yli 58 kg.
Kasvaa niin rajusti että on juhannuksesta alkaen liiskalaossa ? :-)
-
Helle ja kuivuus valkaisevat kaurat, ja sitten kun heinäkuun lopulla tulee sadekuuro, syntyy toinen röyhykerros, joka kypsyy syyskuun kylminä öinä kahujyväksi. Lajikkeilla on valtava ero: Jacky tuotti tasaista ja painavaa satoa, Matty kipuili kesän helteessä ja jälkiversoi, ruman raakaa tavaraa puidessa, ja huomattavasti vähemmän satoa. Niklas tuli kauranviljelyn pitkän tauon jälkeen 2020 kylvöön, se oli heikkolaatuista ja kevyttä, sitten tuli Meeri, joka oli hyvää ja hiukan painavampaa, mutta eipä se mikään sadokas ollut. Taika- kaura ei kestänyt stressiä ollenkaan, oman kauranviljelyn ennätys, 44 kg hlp (ennen kuivurikierrätystä 40.6 kg). En ymmärtänyt, että kauranviljely on taistelua donien ja 40 kg hehtolitranpainon seassa, kun ryhtikaura aikanaan oli mitenkään douppaamatta säännöllistä 60- kiloista ja puhtaan väristä suurimokauraa. Mutta se oli 1990- luvulla se. Ajatus myös on vahvistunut, että kesäkuussa kylvetty kaura saattaa täällä savimailla olla tuomittu kevyeksi joka tapauksessa.
2025 Jacky-kaurat sentään menivät rehusoppariin, don ei ollut ongelma, 0.2 mg/kg, ja hlp normaali, väri hieman tumma. Tympivää oli puida, kun kuurotteli kaksi viikkoa, että kertaakaan ei kerinnyt saamaan kuivuria täyteen. Kevätvehnä sitten olikin jo paljon helpompi korjata kuivana, ja säät hyvät. Kauralla sentään kaksi korrenvahvistus- ja kaksi tautiainekierrosta. Työläs kuin mikä. Mutta kuului sopimusehtoihin. Kauralla joutuu syyskynnönkin ottamaan käyttöön.
Ohra oli helpoin ja aikaisin viljellä, kylvin puolihuolimattomasti sänkimaahan ja kerran kävin rikkaruohoja torjumassa. Puidessa kuivurin sai täyteen muutamassa tunnissa, juoksuvauhtia ajamalla. Sanoisin, että sillä ohrasta saadulla 137 eurolla jäi kuitenkin enemmän vaivalle palkkaa, vähän Y6:ta ja kertakasvinsuojelu, eipä juuri muuta. Etäpellolle sopiva, kun ei viitsi koko kesää rullata kauas ruiskuttamaan.
Ja puolet enempi tarvitaan siilotilaa, kaura siinä suhteessa on kallis viljeltävä.
-SS-
-
Miksi se kaura pitää kylvää kesäkuussa? Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔
-
Helle ja kuivuus valkaisevat kaurat, ja sitten kun heinäkuun lopulla tulee sadekuuro, syntyy toinen röyhykerros, joka kypsyy syyskuun kylminä öinä kahujyväksi. Lajikkeilla on valtava ero: Jacky tuotti tasaista ja painavaa satoa, Matty kipuili kesän helteessä ja jälkiversoi, ruman raakaa tavaraa puidessa, ja huomattavasti vähemmän satoa. Niklas tuli kauranviljelyn pitkän tauon jälkeen 2020 kylvöön, se oli heikkolaatuista ja kevyttä, sitten tuli Meeri, joka oli hyvää ja hiukan painavampaa, mutta eipä se mikään sadokas ollut. Taika- kaura ei kestänyt stressiä ollenkaan, oman kauranviljelyn ennätys, 44 kg hlp (ennen kuivurikierrätystä 40.6 kg).
2025 Jacky-kaurat sentään menivät rehusoppariin, don ei ollut ongelma, 0.2 mg/kg, ja hlp normaali, väri hieman tumma.
Vaikuttaisi siltä, että Jacky makupala on myöhäisten kaurojen uusi standardi. Katselin Raision laatutaulukkoa vastaanotetuista viljoista ja 100% näytteistä oli hyväksyttyjä. Aika poikkeuksellinen lajike, jos suoritus jää tulevinakin vuosina tuolle tasolle. Minulla oli Proxya ja se oli Avenueen verrattuna selvästi parempi. Jälkimmäinen on ihmeen versomisherkkä kuivalla savella. Proxy suorittaa jotenkin määrätietoisemmin. Kun heinäkuun helteet alkoivat, niin Belinda alkoi niiata heti. Nestori kesti hieman paremmin, mutta Proxy oli paras. Voisi sanoa, että se kesti helteet notkahtamatta, jota pidän kovana suorituksena. Kaikesta huolimatta, jos valintoja pitää tehdä uudesta lajikkeesta, niin kyllä se Jacky kannattaa ottaa.
-
Miksi se kaura pitää kylvää kesäkuussa? Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔
Kylillä pyöriessä kasvustoja kun kattelee niin väriero on huomattava pussilantaa saaneiden ja orgaanista voimaa saaneiden syysviljojen välillä
-
Kattelin juu tänään ennen turenkia kun toinen puoli on saanut ja toinen ei ainakaan paljoa, se jossa jurtti on esikasvina on melkoinen vehnä, kohta laossa jo🤣. Kuten vuosi sitten monet rukiit oli🤣🤣. Voima on💪💪💪 pellossa
-
Menin sitten ostaan itselleni uuden, muuten muutaman vuoden vanhan kylvökoneen 26 kevätkylvöille. Pankissa ei tarvinnut käydä, jotenkin se vaan saa ratkaistua..Onneksi on puun myynti. Kiitos esi isien, jotka aikinaan istuttanut ja varmaan sata vuotta sitten ajatelleet, että niillä puurahoilla saa senaikainen isäntä ostaa kylvinkoneen, jolla sitten kylvää tilan viljat. On ne silloin ollut viisaita, Ja mihinkä muuhun puurahat kannattaa laittaa kun Suomalaisen ruuan tuotantoon. Ei ainakaan sähkövatkaimeen. Kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2026. Ensi vuonna jatketaan ajankohtaisita maatalousasioista. On sitä huonompiakin harrastuksia, kuin ruuantuotannon seuraaminen :)
-
No mä keksin aika monta parempaa käyttötarkoitusta puutilille kuin kylvimen ostaminen mut näinhän se suomen maatalous pyörii. Esi isät on mettät istuttaneet ja nykyiset "syötää" ne sit elukoille tai ostavat uuden kylvimen...
Kaikesta huolimatta hyvää joulua ja parempaa seuraavaa vuotta. Sitä todella tarvitaan.
-
Juu kyllä minäkin aattelin kylvää vaan vanhalla junkkarilla ja sijoittaa irti saadut rahat muualle.. Mieluummin vaikka🌴☀️😎🌊🌊
-
Pikkuhiljaa aloitettu 2026 sadon markkinointi. Briitta-entsyymimaltaat kiinni kolme rekkaa 224€/tn, kevätvehnää Raisioon kaks rekkaa 195€/tn ja kaks rekkaa avohinta +12€/tn varastointi kesään 2027.
Lisäksi tein eilen sopimuspyynnön Bernerille rekka rapsia 470€/tn kun pörssi on sukeltanut mut Apetitilla tuo vielä hinnastossa, liki +30€/tn basis.
Syysvehniä jossain kohtaa keväällä Bernerille kiinni jos talvehtivat, ne kun ottaa leipänä 11,0% valkuaiseen ja jätän vanhaa 10,5% sekotukseen.
-
Miksi se kaura pitää kylvää kesäkuussa? Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔
Niin, normaalisti kymmeniä vuosia sitten meillä on kylvetty huhtikuun viimeisellä viikolla tai myöhemmin toukokuun alussa, siis kynnökseen, mutta kauralle kylvettävät sänkimaat olivat toukokuulle tultaessa pinnalta kovaa laattaa ja muutaman sentin syvyydeltä vaivautuvaa kukkopillitahnaa. Niitä savipalleroita en mene pyörittelemään, suurin vahinko on semmoisessa tapahtunut riittävän monta kertaa. Eli kesäkuulle menee, kun oikeat kuivat alkavat. Toukokuun räntäsateisen normitakatalven jälkeen odotellaan...odotellaan, ja pääseekin seuraavan kerran vesilätäkköpahnan sekaan kesäkuulla.
Sitten maaperä onkin puolen päivän krapisevan kuivan föönituulen jälkeen 20 cm syvyydeltä kuivaa halkeillutta tiiltä, ei mene ihmisten kokoinen kultivaattori maahan, kiiltävä viiru tulee, ei uppoa lautasäes, ja lapiorullan lapiot vaan paukkuvat ja pomppivat, kun ei ole pehmeää murua pinnalla. Nyt onkin vaihteeksi kynnetty suuri osa palstoista ensi kerran noin viiteen vuoteen, pääsee normaalirytmissä kylvöille, eikä pieni sadekaan haittaa kesken kylvöjen, multa on vastaanottavainen koneille taas muutaman tulisen päivän jälkeen. Sänkimaa sitä ei ole.
Näistä kevätkylvöjen sääongelmista pääsee, kun taas saa aikaiseksi syysviljakierron. Sillä saa kynnettyä kasvipeitettä vaikka 100% Nyt kun syysviljan pintaankylvöä on harjoiteltu, ei tule ongelmaksi saada vaikka 100% pelloista kynnön alle. Syysviljarikko kasvaa kevätkylvöisenä erinomaisesti verrattuna kevään sänkikylvöön. Jopa rapsi tuntuu pitävän orasrikosta. Olisiko syysmuokkaus ja elävä juuristo silti erilainen mureuttaja. Ja voihan sitä syysviljaa jättääkin, jos on kovin vihreää.
Syysvehnää ja ruista voi vapaasti lannoittaa toukokuulla tai vasta kesäkuulla, tosiasia on, että suurella suulla puhuvat voivat tulla rakentamaan sen kasvuohjelman tänne itse ja myös vastaavat siitä, että toimii yhtä hyvin tai paremmin kuin aikainen lannoitus. Siitä kevätkesän kuivuudessa keltaiseksi surkastuvasta ja kasvunsa lopettavasta syysvehnästä kun ei kesän mittaan synny kunnon viljaa ollenkaan.
Vuodet eivät ole veljeksiä, mutta jos on ruukannut kolme kertaa viidestä oma pitkäveto voittaa, miksi vaihtaa vaihtoehtoon, joka tuottaa satunnaisesti vain kaksi kertaa viidestä hyötyä?
Tämä kirjoitus siis ei koske Pohjanmaata eikä Sisä-Suomen vesiplitkumaita.
-SS-
-
Mikä mahtaisi olla kannattavin alusta, jos ensi syksynä meinaisi vähän ruista laittaa? VLN, viherkesanto, aikainen ohra tai herne?
-
Mikä mahtaisi olla kannattavin alusta, jos ensi syksynä meinaisi vähän ruista laittaa? VLN, viherkesanto, aikainen ohra tai herne?
Kannattavin ? 8000 kg/ha satotaso on minimi, jotta voi sen neljä tonnia käyttää torajyvien värilajitteluun, toksiinitesteihin, rahtaamisiin ja lajittelurejektiin. Että tosissaan on lähdettävä proruis-kasvuohjelmaviljelyyn ja varattava ainakin reilu annos lannoitetta, hivenaineet mangaanit, kaksi annosta pyretriiniä kahukärpäsille ja ainakin kaksi annosta Sluxxia, jos siis elokuun helteillä rupeaa sitä ruista kohkaamaan. Näinä vuosina kun on tapan ollut parikin kuukautta olla ihan kesäiset olosuhteet vielä.
Populaatioruis vai hybridi ? Populaatiorukiin voi näinä lämpiminä syksyinä kylvää syyskuulla, kuin syysvehnän, mikä tahansa esikasvi käy hyvin. Aikainen kylvö tuo vain ongelmia ja kovan ruiskutustarpeen. Herne kyllä parantaa kasvua. Hybridirukiille paras ehkä aikainen ohra, Vertti/Lene tai vastaava, ja kunnon kyntö ja hienojakoinen mullos. Viherkesantoon tai VLN , vaikka kuinka hyvin kyntäisi, etanat ovat paljon enempi riesana. Eli Sluxxia kuluu. Itse en enää ikinä laita elokuulla mitään syyskasvia heinän perästä, etanat ovat yllättävän vikkeliä ryntäämään ituja kalvamaan. Avokesanto olisi paras ratkaisu. Samalla avokesanto vapauttaa rukiille ravinteita maaperästä.
-SS-
-
Jo monia vuosia ollaan tällä luettu SS:n selostuksia rukiin viljelyn vaikeuksista. No onneksi Suomi on pysynyt omavaraisena rukiissa, kiitos niiden osaavien ammattiviljelijöiden, jotka ottavat vuodesta toiseen isoja satoja rukiista, ilmeisesti ilman suurempia vaikeuksia ja valittamisia. Toiset osaavat, toiset ei.
-
Et sitten Rakkine saanut aikaiseksi kysyjälle mitään tietoa kesän valmistelusta ruista varten. Minä ainakin annoin rehellisen mielipiteeni, että pitää panostaa siihen kasitonnarihybridiin, jolloin edellisen kesän kesanto on parempi kuin nurmi, koska etanat ovat saaneet hyvästi paljaaksi isot alat harvaa orasta, näkyi se jo ruiskisassakin, jossa liian moni tosissaan kisaan ryhtynyt joutui jättämään leikin kesken. Kisatuloksissa on liian selvästi näkyvissä niin sanottu selviytymisharha,
Ruis on marginaalisempi kasvi kuin sokerijuurikas tai kumina ! Hyvät niille proruissiviljelijöille, VIP-sopimustensa kanssa, torajyvät ei haittaa, ei T2 toksiinit, ja vähin äänin mylly tuo Puolasta rehuruista mukaan ruisleivän saamiseksi ruisleiväksi eikä vehnäleiväksi. Hybridiruiskulttuuri ei ole kenttäkelpoinen. Ruis loppuu saman tien, kun siemenvarastot eivät riitä kuin ehkä yhden syksyn satoon kun rajat menevät kiinni.
Satotason ja samalla hintatason heilahtelu on nykyään liiallista, jotta ruista voisi ottaa vakavasti normaalina talousviljelynä. Toki rock'roll viljelijä hyppää silloin tällöin sokerijuurikkaiden, kuminoiden ja härkäpapujen ja rapsien jälkeen ruiskelkkaan ja poistuu kymppitonnarinsa jälkeen vähin äänin takavasemmalle, kun taas rukiin kanssa säännöllistä kiertoa yrittäville tulee sinä vuonna keskisormi vastaan.
2000-luvulla rukiin kokonaissato jäi reilusti alle kulutuksen vuosina 2005,2009, 2013 ja 2018, eikä 2022 mikään huippuvuosi ollut. Niinäkin vuosina meiltä lähti ihan samanlainen Riihiruis-kuorma kuin ennenkin. Vuosina 1920 - 1974 ei Suomessa jääty koskaan alle 100 000 tonnin, ja vuoteen 1940 mennessä ei ollut alitettu 200 000 tonnia yhtenäkään vuonna ! Että Rakkine voisi harkita uudelleen tuota "ammattitaito" - väitettään. Kyse tuossa kymppitonnarihybridissä on oikeastaan aivan eri kasvista kuin rukiista. Torajyvän pahkojen enimmäismäärä aleni 0.02 prosenttiin, eikä ole pitkän aikaa kun useimmissa hybridikuormissa teki tiukkaa 0,1 prosenttiakin. Sitten lisäkuormaksi torajyvän tuottamien toksiinien eli ergotalkaloidien sallittu enimmäismäärä rukiista valmistetuissa myllytuotteissa tiukentuu 500 mikrogrammasta 250 mikrogrammaan kilossa 1.7.2028. Katsotaan, kuinka suu silloin pannaan. Ei auta värilajittelut ei.
Ruis on vähäarvoinen rehuvilja ja peitekasvi muualla maailmassa, toki nämä osaajat saavat sopimusvakuutukset, että mylly ottaa riskitkin itselleen. Mutta ulkomaanmarkkinoita ei ole.
-SS-
-
Sen verran voisi sanoa, että nykyteknologia ja lajikkeisto lisää vaihtelua ja riskien toteutumista: Otetaan esimerkiksi vaikka rukiinviljelyn kokonaissato kahtena eri neljännesvuosisadan jaksolla:
1950 - 1975. Keskimääräinen kokonaissato 140 000 tonnia. Keskihajonta 22 %
2000 - 2015. Keskimäärinen kokonaissato 73 700 tonnia. Keskihajonta 42 % !!
Rukiin satovarmuus siis on heikentynyt eikä parantunut. Lisäksi suuret vaihtelut aiheuttavat hintaan epävakautta.
Just saying.
-SS-
-
Sen verran voisi sanoa, että nykyteknologia ja lajikkeisto lisää vaihtelua ja riskien toteutumista: Otetaan esimerkiksi vaikka rukiinviljelyn kokonaissato kahtena eri neljännesvuosisadan jaksolla:
1950 - 1975. Keskimääräinen kokonaissato 140 000 tonnia. Keskihajonta 22 %
2000 - 2015. Keskimäärinen kokonaissato 73 700 tonnia. Keskihajonta 42 % !!
Rukiin satovarmuus siis on heikentynyt eikä parantunut. Lisäksi suuret vaihtelut aiheuttavat hintaan epävakautta.
Just saying.
-SS-
Löytyykö jostain taulukko mistä näkee kylvetyt ruis hehtaarit ja rukiin viljelijöiden lukumäärä molemmilta mainituilta ajanjaksoilta?
-
Kiitoksia - Herneen ehkä ehtisi puida ennen populaation kylvöä?
-
Sen verran voisi sanoa, että nykyteknologia ja lajikkeisto lisää vaihtelua ja riskien toteutumista: Otetaan esimerkiksi vaikka rukiinviljelyn kokonaissato kahtena eri neljännesvuosisadan jaksolla:
1950 - 1975. Keskimääräinen kokonaissato 140 000 tonnia. Keskihajonta 22 %
2000 - 2015. Keskimäärinen kokonaissato 73 700 tonnia. Keskihajonta 42 % !!
Rukiin satovarmuus siis on heikentynyt eikä parantunut. Lisäksi suuret vaihtelut aiheuttavat hintaan epävakautta.
Just saying.
-SS-
Tuossa taulukossa lienee myös luomut mukana? Luomussa kolme tonnia hehtaarilta taitaa olla hyvä sato kun tavanomaisessa hyvä alkaa vitosella. Selittää aika paljon vaihteluvälin muutosta 2000-luvulle tultaessa.
Meillä viljeltiin ruista siemeneksi 2000 -luvun alkuvuosina. Silloiset populaatiolajikkeet (Reetta esim.) teki suhteellisen vähällä vaivalla aika tasaisesti viiden tonnin sadon, eikä torajyvistä ollut tietoakaan. Tuohon perustan ajatuksen siitä, että rukiin viljelyssä populaatiolajikkeet ovat edelleen varteenotettava vaihtoehto.
Käytännössä esim. 5 t/ha x 200 € sadosta, normiviljan tuet, lisäksi kasvipeitteisyyspalkkio. Strategiana se, että syksyllä pidetään kulut kurissa ja satovuonna toimitaan järkevästi tilanteen mukaan. Vertailua voi tehdä syysvehnään (talvehtimis-, hinta- ja laaturiski) sekä kevätviljoihin. Hinta tietysti ratkaisee: myykö satonsa riskillä etukäteen vai jättäytyy syysmarkkinoiden armoille?
-
Jos itse laittaisin ruista, niin katse kääntyisi viherlohkojen suuntaan. Niiden jälkeen paras vaihtoehto on aikainen monitahoinen ohra. Kaikki muut vaihtoehdot on sitten enemmän kiinni kasvukaudesta ja sen etenemisestä.
Syysilmoitus lähti äsken, joten seuraavaksi pitää ehkä alkaa miettiä kevään kylvöjä.
-
Tuossa aikaisemmin SS kirjoitti, että muualla Euroopassa ruis on rehuvilja. Mille elukoille ne siellä ruista syöttävät?
-
Naudoille ainakin sopii hyvin. Muista en tiedä
-
Tuossa taulukossa lienee myös luomut mukana? Luomussa kolme tonnia hehtaarilta taitaa olla hyvä sato kun tavanomaisessa hyvä alkaa vitosella. Selittää aika paljon vaihteluvälin muutosta 2000-luvulle tultaessa.
Meillä viljeltiin ruista siemeneksi 2000 -luvun alkuvuosina. Silloiset populaatiolajikkeet (Reetta esim.) teki suhteellisen vähällä vaivalla aika tasaisesti viiden tonnin sadon, eikä torajyvistä ollut tietoakaan. Tuohon perustan ajatuksen siitä, että rukiin viljelyssä populaatiolajikkeet ovat edelleen varteenotettava vaihtoehto.
Käytännössä esim. 5 t/ha x 200 € sadosta, normiviljan tuet, lisäksi kasvipeitteisyyspalkkio. Strategiana se, että syksyllä pidetään kulut kurissa ja satovuonna toimitaan järkevästi tilanteen mukaan. Vertailua voi tehdä syysvehnään (talvehtimis-, hinta- ja laaturiski) sekä kevätviljoihin. Hinta tietysti ratkaisee: myykö satonsa riskillä etukäteen vai jättäytyy syysmarkkinoiden armoille?
Tuo keskihajonta siis on vuotuisen kokonaissadon vaihtelun ilmiasu, jossa populaatiorukiin sato - myös luomu - on vähäisemmässä asemassa. Väitän, että 2000-luvulla nimenomaan silloin tällöin - ei joka vuonna siis - muotiin tulleiden hybridien valtaisa sadontuottopotentiaali ryöpsäyttää ruista yksittäisinä vuosina markkinoille vaikkapa tuplat johonkin toiseen vuoteen verrattuna, ja taas sitten hybridien jäädessä jonkin syksyn tai talven pikkuasian takia peränpitäjiksi, populaatioruis tuottaa edelleen sen saman kuin ennenkin: luomurukiin satotaso nimenomaan on tasainen, koska sellainen luomussa käytetty laajaperäinen rukiintuotanto antaa suunnilleen samanlaisen sadon vuodenkulusta riippumatta, kun taas tehokas keinolannoitus tuo lakoriskin ja sieltä kautta lisäriskiä, vaikkakin lisäsatoakin.
Olisi hienoa olettaa hintana säännönmukaisesti +200 €/tn, mutta ei ole vielä viittä vuotta siitä kun ruista sai tuputtaa, ja hinta oli viisikymppiä syysvehnän alapuolella, jopa vähemmän kuin rehuohralla ! Yksittäinen viljaliike tarjosi jossakin vaiheessa ruissopimusta, jossa sai takuuhinnan +20 € vehnän markkinahintaan verrattuna. Se 20 euroa ei riitä kompensaatioksi sakoluku- ja torajyväriskistä eikä syksyn kahukärpäsvahdista, joita kärväsiä rukiin punertava itu elokuun lopusta syyskuun puoliväliin oikein houkuttelee. Syksyksi 2026 leipävehnän hintaero rukiiseen näyttääkin jäävän alle 20 euron....
Survivor bias ja piilossa olevat muuttujat selittävät hybridirukiiden satokisakymppitonnareita "sadan kilon typpilannoituksella" . Matemaattisesti kymppitonnarin jyväsadossa voi olla minimissään 1,5% typpeä (vaihteluväli 1,5 - 2,2 %) ja juurissa + oljissa 0,5% typpeä. Eli 10 tonnia jyviä, typpeä 150 kg, olkia ja juuria viisi tonnia, 25 kg typpeä. Eli minimissään 175 kg typpeä. Ei siis millään sadalla kilolla savimaalla, ohran perään kylvämällä saada aikaiseksi sitä kymppitonnaria, vaan mullan orgaanista typpeä irtauttamalla ja runsaalla orgaanisella esilannoituksella voi homma onnistua. Jeah, alueella, jolla ohrastakin tulee se kasitonnari...Mullattomalla viljakasvitilalla vaaditaan koko vuosi typenkeräämistä, ehkä bioreaktoriin säilöön, ja sitten vielä se 150 kg keväällä keinotyppilannoitetta, perunalientä ja muuta mallasuutetta. Märkä rannikon syksy kyllä vie maahan kynnettyjen apiloiden typet mennessään.
Toki hybridin kymppitonnari antaisi sadanviidenkympin hinnallakin puolitoista tonnia bruttoa, siitä pois kallis siemen, kolme pyretroidia, mangaanit, hivenet, syksyn tautiaine, satanen Sluxxeihin, puolimetriset kuraurat pellossa ruiskutraktorin jäljissä, ja syksyn ja seuraavan kevään roima lannoitus kymppitonnarin mukaan (jos ei miljoonaa kiloa karjanlantaa alla) , samalla tautiaineet parit korrensäätelyt, niin vaikkapa viistonnari saatuna hybridistä ei olisikaan enää juhlimisen aihe, kun samalla varmasti on aivan mustapilküllista se sato. Sitten viljelijät kisaavat, kuka ehtii saada seuraavan sopimuksen jo kesällä ennen kylvöä, hybridisiemenen saanti silloin on varmistettava jopa aikaisemmin, ja jos kylvösäät ovat hyvät, kaikki kynnelle kykenevät ryntäävät laittamaan kymppitonnarit itämään, tiedetään siis jo, että seuraavana kesänä ei enää sopimuksia tehdäkään, kun kaikki varastot ovat ylivuotista täynnä. Ja se narun veto siis jatkuu vuoden kahden välein, ja vain vaikeat talvehtimistalvet - jotka vaivaavat hybridejä edelleen - mahdollistavat talousviljelijälle markkinoita populaatiorukiilleen. Jos hybridiruis onnistuu hyvin, onnistuu myös satoisa syysvehnä, paljon vähäisemmällä torajyvä- ja toksiiniriskillä. Ja valkuaisen saa vehnässä nousemaan melko yksinkertaisilla keinoilla, jos vilja jo kasvaa kesällä hyvin. Mielelläni ajelen polvenkorkuisessa Ceylonissa vaikka viisi kertaa lannoitteita ja typpiruiskutuksia, ei ole mitenkään tarkkaavaisuutta vaativaa hommaa.
Vaikka vehnästä olisikin vakava ylituotanto, vehnällä silti on maailmanmarkkina, joka määrittelee rukiin markkinahintaa myös.
Hoitakoon opportunistinen hybridiruistalous hitaasti näivettyvän kotimaisen leipäruismarkkinan vaikeinakin vuosina, en enää ole kiinnostunut sisäsiitosdopingista. TOS-siementä viljelen vanhasta lajikkeesta, ja talvipeitekasvina ja riistapeltokasvina käytän, niin kuin muutkin suurissa viljantuottajamaissa.
-SS-
-
Löytyykö jostain taulukko mistä näkee kylvetyt ruis hehtaarit ja rukiin viljelijöiden lukumäärä molemmilta mainituilta ajanjaksoilta?
Löytyy, mutta se ei tässä ole ollenkaan tärkeää. Tärkeintä on, miten satovaihtelun suhteellinen suuruusluokka koko Suomen sadossa on tuplaantunut, jos siis ajatellaan säännöllistä 70000 - 100000 tonnin vuotuista tarvetta, niin vähäiselläkin määrällä hybridiruista huippuvuonna tuotanto pomppaa 200000 tonniin ja vaikeampana vuotena jäävät ne pikkutilat tarjoamaan sitä 30000 tonniansa, ehkä joka viides vuosi. Ja myllyjen tuontitoimi on tietenkin härski ja pikainen, kun Erkki Eturivi ei onnistunutkaan...
Sitten kun kenttäkelpoisten lajikkeiden viljely lopullisesti loppuu, satovaihtelu voi olla 170000 tonnia ja 0 tonnia !
-SS-
-
Tuossa aikaisemmin SS kirjoitti, että muualla Euroopassa ruis on rehuvilja. Mille elukoille ne siellä ruista syöttävät?
Ruis on USA:ssa/Kanadassa vihantaviljana käytetty, talven katekasvi silppuroidaan kevätkesällä appeeksi ja sitten soybeanit kesäkuussa sänkeen. Sianrehuun voidaan laskea ainakin 10 % hybridiruista. Hybridiruis kun vehnämäisenä ei ole niin perinteisen rukiin mausteista eikä sekoita possun vatsaa kai.
-SS-
-
Kiitoksia - Herneen ehkä ehtisi puida ennen populaation kylvöä?
Riippuu vähän toki missä päin Suomea ollaan, tässä Hämeessä useampina vuosina ehtii puimaan mutta sitten välillä tulee niitä vuosia kun herneeen puinti venyy syyskuun puolivälin tienoille.
-
....
Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔
Yaran tuore tutkimus:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Lannoituksen_ajoitus.jpg)
No, huhtikuun alkua pidettiin vielä muutama vuosi sitten erittäin aikaisena, nyt "normaalina"; se näyttäisi antavan Yaran kokeissa parhaan satotuloksen, kun toteutuneet valkuaispitoisuuden erot eivät paranna nykyisillä portailla hintaa.
Toukokuun alkuviikot olivat pahimpina aikoina se ainoa virallisten oppien mukainen syysvehnän lannoitusaika. Kyllä huhtikuun alkuunkin joutuu jo hiukan tähtäämään, jos pellot ovat päässeet pehmenemään roudan jälkeen. Ne mutapuurourat ovat aikas inhottavia kuivana syksynä, kun heiluttaa puimakonetta kovasti.
Viimeisillä roudilla tuntuvat syysvehnägurut silti lannoittavan, vaikka kuinka tällä vinoiltaisiin.
-SS-
-
Saneerausta, riistaa, apilaa ja kesantoa. 8)
-
....
Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔
Yaran tuore tutkimus:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Lannoituksen_ajoitus.jpg)
No, huhtikuun alkua pidettiin vielä muutama vuosi sitten erittäin aikaisena, nyt "normaalina"; se näyttäisi antavan Yaran kokeissa parhaan satotuloksen, kun toteutuneet valkuaispitoisuuden erot eivät paranna nykyisillä portailla hintaa.
Toukokuun alkuviikot olivat pahimpina aikoina se ainoa virallisten oppien mukainen syysvehnän lannoitusaika. Kyllä huhtikuun alkuunkin joutuu jo hiukan tähtäämään, jos pellot ovat päässeet pehmenemään roudan jälkeen. Ne mutapuurourat ovat aikas inhottavia kuivana syksynä, kun heiluttaa puimakonetta kovasti.
Viimeisillä roudilla tuntuvat syysvehnägurut silti lannoittavan, vaikka kuinka tällä vinoiltaisiin.
-SS-
Mahtaakohan tuo Yaran koe vielä jatkua...? Dataa kaipaisi vielä joltain "normaalilta" vuodelta...
-
Mahtaakohan tuo Yaran koe vielä jatkua...? Dataa kaipaisi vielä joltain "normaalilta" vuodelta...
Hyvä tarkennus. Pääsiäisestä vappuun satoi 60 mm vettä ja räntää, toukokuussa kolmenatoista päivänä kertyi jotain sademäärää ja toukokuun puoliväliin asti ei keskilämpötila noussut yli kymmenen asteen kertaakaan. Huhtikuun puolivälin kahdenkymmenen asteen päivälämpötiloista kului kolmekymmentäkaksi kylmää ja kosteaa päivää, ennen kuin päästiin toukokuussa lyhytaikaisesti yli kahdenkymmenen asteen.
Sateet olivat sen verran kovat, että pintalevitetty lannoite saattoi alkaa vaeltaa maassa vesien mukana. Ihmettelen itsekin, missä välissä sain kunnollista kylvömultaa aikaiseksi 13.5. kylvöä varten, viiden-kuuden päivän sateettoman jakson aikana, no tietenkin syyskynnöksistä, ja sainkin kevätvehnät maahan ennen uutta viikon tihkuttelukautta.
-SS-
-
Pitkästä aikaa meinasin puintiviljaa, ohraa kylvää. Tuli uusia peltoja jotka on sängellä. Tuon turvin sitten aloittaa luonnonhoitopeltoja kun ei ihan kaikkea enään paperilla lannanlevitysalaksi noiden suojavyöhykkeiden lisäksi
-
Tähän voisi kyllä heittä.
Yli kolmekmmentä vuotta maataloutta seurannut.
-90luvulla 4 tn oli jo sato.
Sen jälkeen vähintäin joka toinen vuosi viljoille lajikkeita joiden satotaso 10 % parempi kuin aikaisemmet.
Jos juhlapuheet olisivat pitäneet paikkaansa, olis jo keskivertopanoksilla keskisato lähellä 10 tn, mutta kun ei vaan ole.
Uusien lajikkeiden "erinomaisuus" lienee oikeammin vanhojen lajikkeiden taantumista.
-
Tähän voisi kyllä heittä.
Yli kolmekmmentä vuotta maataloutta seurannut.
-90luvulla 4 tn oli jo sato.
Sen jälkeen vähintäin joka toinen vuosi viljoille lajikkeita joiden satotaso 10 % parempi kuin aikaisemmet.
Jos juhlapuheet olisivat pitäneet paikkaansa, olis jo keskivertopanoksilla keskisato lähellä 10 tn, mutta kun ei vaan ole.
Uusien lajikkeiden "erinomaisuus" lienee oikeammin vanhojen lajikkeiden taantumista.
Kyse uusissa lajikkeissa lienee ns. "satopotenttiaalista" , valitettavasti esimerkiksi Suomen maaperän kalkitustaso, peruskuivatus isompien vesiväylien osalta, liukoisen fosforin taso ja typpilannoitus on jäänyt jälkeen puolen vuosisadan takaisesta tilanteesta. Uudet lajikkeet eivät välttämättä selviydy laajaperäisestä tai pienten viljelypanosten viljelyksestä yhtä hyvin kuin vaatimattomat maatiaislajikkeet.
Ongelmana on vaadittavien lisäpanostusten arvon ja lisäsadon arvon epävarma erotus, tai lähes nollatulos. "Laajaperäisellä" viljelyllä eivät satotasot sitten nousekaan. On erheellistä ajatella, että uusi lajike pystyisi valmistamaan maaperästä puuttuvia perusravinteita ja hiveniä, tai pystyisi kuivattamaan liian märkää tai kostuttamaan liian kuivaa maaperää.
-SS-
-
Voisiko tuota enää selvemmin sanoa.
-
Onko muilla kokemusta Nestori-kaurasta? Lajikevertailuissa sen sanotaan olevan lujakortinen ja lakoprosentti on pieni. Mutta nyt uusimmissa esittelyissä on jokin disclaimer, että kokeiden mukaan lujakortinen mutta todellisuudessa ei ehkä olekaan. Omat kokemukset viime vuodelta että suurimman osan aikaa pysyi pystyssä, mutta pari viikkoa ennen puintia lakoontui todella pahasti, esimerkiksi aiemmin itsellä olleet Donna ja Benny ovat olleet paljon lujakortisempia.
-
Onko muilla kokemusta Nestori-kaurasta? Lajikevertailuissa sen sanotaan olevan lujakortinen ja lakoprosentti on pieni. Mutta nyt uusimmissa esittelyissä on jokin disclaimer, että kokeiden mukaan lujakortinen mutta todellisuudessa ei ehkä olekaan. Omat kokemukset viime vuodelta että suurimman osan aikaa pysyi pystyssä, mutta pari viikkoa ennen puintia lakoontui todella pahasti, esimerkiksi aiemmin itsellä olleet Donna ja Benny ovat olleet paljon lujakortisempia.
Kyllä siinä on ihan selkeä lakotaipumus. Otanta on nyt kahden kesän ajalta minulla ja muilla. Kasvunsääteet suositeltavia. Olen kyllä pärjännyt sen kanssa, mutta lakoeron muihin huomaa. Erikoista, että nykylajikkeissa vielä noin selkeä ominaisuus on nähtävissä. Muuten ihan perusvarma kaura ja sadonlaatu on ok, mutta riittääkö se, jos kilpailijoilla on se vahvempi tai paremminkin tavanomainen korrenkestävyys.
-
Kerkeekoöhän apulannat tuleen kylvöille kun ei vielä tullut... Nim tilasinko sittenkin myöhässä ku en viime vuoden heinäkuussa tilannu😎😎
-
Kerkeekoöhän apulannat tuleen kylvöille kun ei vielä tullut... Nim tilasinko sittenkin myöhässä ku en viime vuoden heinäkuussa tilannu😎😎
Ei tsiisus nyt on vasta tammikuu. Kukaan muu kuin SS ei tarvitse apulantoja ennen huhtikuuta.. ;D
-
Ja ne syysvehnät kai ois jo pitäny lannoittaa
-
Viiden viikon päästä alkaa hätyyttää ensimmäinen lannoitus, kuten viime vuonnakin. Niin lyhyt on etelän talvi - jouluviikolla viimeiset kynnöt.
-
Kylmä jakso voi nyt harhauttaa ikitalven oloa, mutta todellakin, huhtikuun 15. päivään on 54 vuorokautta, samankaltainen aika kuin marraskuun alusta jouluun... kyntöpellot alkavat huhtikuulla harmaantua ja siemenet ja lannoitteet olisi hyvä olla jo pellon päässä. Juurikkaanviljelijät ovat jo kylvöillä ja Rymättylässä varhaisperuna on jo hyvässä kasvussa harsojen alla.
Jos silloin huhtikuulla löytyy vain talven alle litistyneitä pahnapeltoja, niin siinä tapauksessa tietenkin voi mennä takaisin uuninpankon päälle nukkumaan ja herätä vasta kesäkuun alussa.
-SS-
-
Kyllä se kiire aina yllättää, vaikka kuinka syksyllä vakuuttelee että ensi vuonna sitten yrittää päästö aloittaan ajoissa. Tuo myöhästyminen mokoma tuppaa kasvaan potenssiin X näin tälläisellä karjatilalla. Vähän myöhästyt kevät töistä, myöhästyt laidunkauden aloituksesta, myöhästyt rehunteon aloituksesta, sitten sitä rehun tekoa piisaa lähes yhtäsoittoo tuonne lokakuuhun toki välissä olkia ja aidantekoa ja eläinten siirtoa.
Huomenna ryhdistäydyn
-
oispa suomessakin mahollista käyttää ns. vuokratyövoimaa kiire apuna. kuulin tuossa ruottissa kun kylällä on muutama nuori joka kulkee tiloilla tekemässä sitten apuna nuita hommia mitä kiireellä pitää tehä.. ja kustannus on kait aika huokea kun valtio kait jotain kustantaa.. olikohan joku työllisyystuki tms.. ja kivahan se olis jos olis tuolleen töitä jopa kouluttamattomillekin.. suoraa työtä, ilman tutkintovaatimusta.
-
Eikö sulla ole ollut niitä poikia töissä?
-
Saahan noita. Vuokrayhtiöiden työvoima aika arvokasta ja palkkatuella byrokraattista. En usko Ruotsissakaan menevän kauhean pienellä pyrokrkratialla.
-
Halullinen aputyöntekijä kannattaa ottaa ihan verokirjalla töihin, jos on yli 70-vuotias. Eläkemaksuja ei tarvitse pidättää, jolloin bruttopalkkaa voi jopa hiukan korottaa. Jonkin aikaa sitten loppui maksuvelvollisuus jo 68-vuotiaanta, 1957 tai aikaisemmin syntyneiltä.
Vaikka useimmat julkishallinnon digitaaliset ohjelmistot ovat erilaisia ja joskus vaikeita käyttää, niin Palkka.fi on erinomainen poikkeus: kausityöntekijöiden palkanmaksut on helppo sinne naputella, tulee tulosteet ja tulorekisteripäivitykset ja tapaturmavakuutukset hoidetuksi siinä samalla.
-SS-
-
Mut eiks huhtikuun puoliväliin sentään edelleenkin oo yli 70 päivää. Toki ens kuun jälkeen on vapunaatto et kyl tässä kiire vielä tulee.
-
Näinhän se on, alkuperäinen aikalaskuni oli vialla, kalenteri oli varmaan jokin arabimaasta printattu, oikea määrä päiviä oli 85. Ja nyt siis on 72 päivää huhtikuun puoliväliin.
-SS-
-
Sertisiemenet viljelijältä, suoraan kylvöille, apulantaa päätin laittaa vain kahta laatua, Can+S ja Y2. Jos salpeetaria tulisi maaliskuun loppuun, että pääsisi Ceylonille ennen vappua hiukan virkistettä syöttämään. Kaliumkloridia riittää kaliköyhälle palstalle, ja loppu mennään ruiskuttelemalla.
Jos saisi varastoja rakennetuksi TOS - siemenelle, saa viskuroinnista jonkinlaisen korvauksen itselle sentään. Syysvehnäsato saattaa mennä kylvöön takaisin pellolle tulevana syksynä, eipä hinta ole kummoinen, ohraa huonompi.
Ihmeesti lannoitetta tarjoavat kauppiaat nyt, jopa Yaraa luvataan toimittaa ennen 2027 syksyä.. Hätälannoitusta varten on kärrynkuorma jo vajassa, konesuojassa kivettynyt NS - säkki.
-SS-
-
Millasella paletilla porukka menossa kevätkylvöille?
Onkohan muuten mitään järkeä laittaa nurmea kylväen puhtaalle muokatulle maalle ilman suojakasvia?
-
Syysvehnä, kevätvehnä ja rehuohra, TOS - siemenen varastojen keräily ehkä lopultakin pääsee alkuun. Antaa muiden pelata pörssipelejä. LHP , riista ja muutenvaan viherkesanto ovat tärkeässä osassa, kohta ei tukia hömppä enää saane, kannattaa yrittää laskuttaa viimeiset pois.
-SS-
-
Jos syysohra ja pieni ala syysvehnää talvehtii niin niillä. Syysspelttuvehnää on myös maassa lähinnä siemenen uudistamis tarkoituksessa. Syysrypsi tuskin talvehtii ja se menee rikottavaksi. Sille kylvetään todennäköisesti kauraa. Muutenkin kaura on päälaji. Hernettä ja/tai härkäpapu pitää tietyille lohkoille laittaa jotta kierto täyttyy. Kevätvehnääkin meinaain laittaa sen verran et paikallisen myllyn tarve on tyydytetty. Lisäksi mietinnässä jos uudistaisi myös kevätohran siemenen varmuuden vuoksi.
Apilanurmia on yksittäisenä kasvina eniten mut ainakin osa taitaa mennä uusintaan kun jäivät syksyllä niin heikoiksi. En nyt muista oliko se sallittua vai ei täytyisi tarkistaa mut itsellä oli ajatus et kylvän rukiin suojaviljaksi apilalla ja timoteille. Rukiin luulisi kasvattavan äkkiä peittävän kasvuston ja tuon kun sitten niittää jossain vaiheessa niin apila ja timppa pääsisi vauhtiin.
Ja nämä tietysti luomuna. Luomussa joutuu vielä enemmän pohtimaan mille on kysyntää ettei tarvitse taviksen hinnalla luovuttaa tavaroita eteenpäin. Kauralle on löytynyt markkinaa, muilla se onkin sitten paljon hankalampaa. Mut ompahan kulut ainakin pienet.
-
Jos syysohra ja pieni ala syysvehnää talvehtii niin niillä. Syysspelttuvehnää on myös maassa lähinnä siemenen uudistamis tarkoituksessa. Syysrypsi tuskin talvehtii ja se menee rikottavaksi. Sille kylvetään todennäköisesti kauraa. Muutenkin kaura on päälaji. Hernettä ja/tai härkäpapu pitää tietyille lohkoille laittaa jotta kierto täyttyy. Kevätvehnääkin meinaain laittaa sen verran et paikallisen myllyn tarve on tyydytetty. Lisäksi mietinnässä jos uudistaisi myös kevätohran siemenen varmuuden vuoksi.
Apilanurmia on yksittäisenä kasvina eniten mut ainakin osa taitaa mennä uusintaan kun jäivät syksyllä niin heikoiksi. En nyt muista oliko se sallittua vai ei täytyisi tarkistaa mut itsellä oli ajatus et kylvän rukiin suojaviljaksi apilalla ja timoteille. Rukiin luulisi kasvattavan äkkiä peittävän kasvuston ja tuon kun sitten niittää jossain vaiheessa niin apila ja timppa pääsisi vauhtiin.
Ja nämä tietysti luomuna. Luomussa joutuu vielä enemmän pohtimaan mille on kysyntää ettei tarvitse taviksen hinnalla luovuttaa tavaroita eteenpäin. Kauralle on löytynyt markkinaa, muilla se onkin sitten paljon hankalampaa. Mut ompahan kulut ainakin pienet.
Mikä on luomuviljelijän tärkein yksittäinen kone? Arvaan et se on laadukas kesantomurskain tai niittokone?
-
Jos syysohra ja pieni ala syysvehnää talvehtii niin niillä. Syysspelttuvehnää on myös maassa lähinnä siemenen uudistamis tarkoituksessa. Syysrypsi tuskin talvehtii ja se menee rikottavaksi. Sille kylvetään todennäköisesti kauraa. Muutenkin kaura on päälaji. Hernettä ja/tai härkäpapu pitää tietyille lohkoille laittaa jotta kierto täyttyy. Kevätvehnääkin meinaain laittaa sen verran et paikallisen myllyn tarve on tyydytetty. Lisäksi mietinnässä jos uudistaisi myös kevätohran siemenen varmuuden vuoksi.
Apilanurmia on yksittäisenä kasvina eniten mut ainakin osa taitaa mennä uusintaan kun jäivät syksyllä niin heikoiksi. En nyt muista oliko se sallittua vai ei täytyisi tarkistaa mut itsellä oli ajatus et kylvän rukiin suojaviljaksi apilalla ja timoteille. Rukiin luulisi kasvattavan äkkiä peittävän kasvuston ja tuon kun sitten niittää jossain vaiheessa niin apila ja timppa pääsisi vauhtiin.
Ja nämä tietysti luomuna. Luomussa joutuu vielä enemmän pohtimaan mille on kysyntää ettei tarvitse taviksen hinnalla luovuttaa tavaroita eteenpäin. Kauralle on löytynyt markkinaa, muilla se onkin sitten paljon hankalampaa. Mut ompahan kulut ainakin pienet.
Mikä on luomuviljelijän tärkein yksittäinen kone? Arvaan et se on laadukas kesantomurskain tai niittokone?
Olet silleen oikeassa et jos luomuviljelyssä ei nurmia hoida kunnolla niin aika nopeasti on rikkatilanne sellainen et ongelmia tulee ja paljon. Myös satokasvivuosien venyttäminen yli kolmeen tuo ongelmia ainakin omalla kokemuksella. Eli kaksi vuotta nurmea jonka jälkeen kolme satokasvivuotta on ainakin itsellä tuntunut toimivalta.
En tarkkaa nurmialaa ole laskenut tulevalle kesälle mut jossain siinä 40% paikkeilla se on. Yhtäkään kertaa ei satokasvia ole ajettu lyhyeksi vaan aina korjaus on tapahtunut puimurilla. Pari kertaa on käynyt niin et pavun alle kylvetty nurmi on villiintynyt kasvamaan niin papu olisi ehkä kannattanut ajaa vain niittokoneella. Kolmatta kertaa en enää kokeile.. ;D
Mut joo kai se niittokone se tärkein on vaikkei itsellä ole varaa 100% pinta-alasta laittaakaan nurmelle...
-
Millasella paletilla porukka menossa kevätkylvöille?
Onkohan muuten mitään järkeä laittaa nurmea kylväen puhtaalle muokatulle maalle ilman suojakasvia?
Suojaviljaksi mitä siilonpohjilta löytyy... syysviljatkin käy. Sitten vaan heinäkuussa kun viljat on tähkällä ja 1v-rikat kukkii niin niitto/murskaus ja puhdasta tulee... varsinkin apilalla, se valtaa pellon :D
-
Millasella paletilla porukka menossa kevätkylvöille?
Onkohan muuten mitään järkeä laittaa nurmea kylväen puhtaalle muokatulle maalle ilman suojakasvia?
Kevätkylvöillä mallasohraa ja k-vehnää, hernettä, hamppua ja kuminan perustamista. Kauran ajattelin jättää tänä keväänä kylvämättä, kun eivät siitä halua riittävästi maksaa. Syysviljojen tilanne epäilyttää tällä hetkellä: routaa on riittävästi, mutta lunta liian vähän, sekin aika höttöä. Varaudun uusintakylvöön, ehkä kevätvehnää tilalle.
Nurmen perustaminen ilman suojakasvia onnistui viime kesänä oikein hyvin kun satoi riittävästi. Mutta kevätkuivuuden sattuessa ainakaan savimailla ko. perustamistapa ei tahdo onnistua. Myöhäinen kylvö (kesä/heinäkuu) saattaisi toimia.
-
Tätä tulee laitettua lisää....
Kaistaviljely voi tuoda kaivattua monimuotoisuutta pelloille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/52d0f523-9d22-4647-80da-c543620d9dd0?fbclid=IwY2xjawPz3jFleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEewCVlJcy3RR5MX-iL4rxJ5qB_upXWffrkyz8e_xhac1bUy9B46ZPH4gygarg_aem_dWzglk4MJ0ZxHn55lFEaEQ)
8)
-
Herne ja kevätvehnä on nyt lukittu siemensopimuksilla. Syysvehnä talvehtinee riittävän hyvin, ainakin lumen alle jäi täydelliset kasvustot. Loppuala tulee olemaan kauraa ja ehkä ohraa, riippuen hieman mielialasta. Viime kesän, uran pahin epäonnistuminen ohralla ei voi olla vaikuttamatta kylvöpäätöksiin, mutta katsotaan nyt.
-
Herne ja kevätvehnä on nyt lukittu siemensopimuksilla. Syysvehnä talvehtinee riittävän hyvin, ainakin lumen alle jäi täydelliset kasvustot. Loppuala tulee olemaan kauraa ja ehkä ohraa, riippuen hieman mielialasta. Viime kesän, uran pahin epäonnistuminen ohralla ei voi olla vaikuttamatta kylvöpäätöksiin, mutta katsotaan nyt.
Pääsin tuurilla pälkähästä, vaikka ohrapelto oli semmoinen kouru, ei keltaista ollut kuin noin 5% alasta, pahimpien kuurosateiden aikaan. Väitän, että kuivuudenkestävä lajike kestää paremmin myös vettä maassa. Vaateliaat satotykit kellastuivat yllättävän pahasti, aivan lähistönkin vastaavilla maalajeilla. Pieni lannoitustaso puraisi satotasoa, laonestolla käsitelty, raidoittain hieman jo kallellaan ollut kynnetty palsta tuotti Sylvesteriä 5200 kg/ha. Mutta nätillä rinnepellolla aikaisen Lenen sato oli vain 3200 kg/ha, kuivui siinä helleviikolla ehkä. Loppualan Sylvesterin keskisato (siis kevytmuokattu) oli noin 4200 kg. Keltaisuus kulki ehkä myös muokkaustavan mukana.
Ensi keväänä Sylvester on pääosassa, Lenen ylivuotinen siemen menee veden vaivaamalle multaisemmalle palalle, ison laonestokäsittelyn kera. Pääsee vaikka syysrypsiä koittamaan. Hiukan Feedway tossia jää vaikka siemenlisäykseen, jos nyt sitten on syksyllä syytä säästää. Feedway on kuivissa olosuhteissa jostakin syystä ollut parempi kuin Melius.
Kaikki ohra myydään rehuksi, vaikka kaakkois-Suomeen, jos vaikka varastoisi ne toivotut yhdistelmäkuormat Mustiolle, niin sieltä saisi vapaasti hakea sitten.
-SS-
-
Se on hyvä et joku kylvää ohraakin. 8)
Epäilen et siitä on vielä suurempi pula ensi talvena kuin nyt. Hieman liikehdintää hinnassa on jo ylöspäin ollut ja mikäli ohrasta saa ok sadon aikaiseksi niin kilpailee ihan varteen otettavasti muita viljoja vastaan.
Näin ostajan/loppukäyttäjän näkökulmasta toivon et lihan hinta nousisi jotta tässä pystyy ohraa ostamaan kakkosella alkavilla hinnoilla. Siltä tuo alkaa nyt näyttämään. Kaukana on ne ajat kun sai ostaa halvalla ohraa ja osasta joutui kieltäytymäänkin.
-
Näkyy teollisuuden puolellakin jo. Hankkija tänään muita euro alas pörssin mukana mut ohraa kolme lisää. On selvästi kysytyin rehuvilja.
-
Millasella paletilla porukka menossa kevätkylvöille?
Onkohan muuten mitään järkeä laittaa nurmea kylväen puhtaalle muokatulle maalle ilman suojakasvia?
Olen tuon tehnyt - ja sattui kuivin mahdollinen kesä. Rikkojen kanssa joutuu vähän pelaamaan... mutta seuravana kesänä siinä oli sitten jo ihan hyvä nurmi.
Jossain vaiheessa pelto oli ihan valkoisenaan ja kaukaa katsoen manasin että saunakukkaa. Ehei, oli siankärsämöä :-)
Toinen pelto oli myös valkoinen - siellä oli valtava määrä päivänkakkaraa. Entinen niittyseoksella kylvetty hömppälohko.
Joskus näinkin.
-
Näkyy teollisuuden puolellakin jo. Hankkija tänään muita euro alas pörssin mukana mut ohraa kolme lisää. On selvästi kysytyin rehuvilja.
Vaikuttavana tekijänä A-Rehun ohran tarve. Aivan poikkeuksellista, että maakuntien varastoissa, kuten Turenki ja Kokemäki tarjotaan 175e. Siihen nähden Hankkijan tarjous on jopa heikko. Toisekseen Hankkijan kauran hinta on 168 ja ohran 167, niin ei tämä nyt kauheasti vieläkään houkuta siirtämään panoksia ohraan. Jos tulevan kesän ohrakasvustoissa tulee isompi epäonnistuminen pääviljelyalueilla, niin ensi syksynä on paniikki.
-
No joo. Virosta syysohraa sitten. Mut ei se kummosta poutavuotta tartte et ohra voi olla perin kysyttyä. Kauraa purkautuu markkinoille vielä todella paljon.
-
Kaurasta pitää olla hyvä soppari takataskussa jotta sitä kannattaa kylvää. Tuossa mitä jutellut viljelijöiden kanssa niin aika monella on kahdenkin vuoden kauroja varastossa. Kauran katovuosi ei tyhjennä ehkä vasta kuin vanhat varastot? ::)
-
ei taija olla viljanviljelijälle vieläkään valoa näkyvissä. jotain ehkä menee jos hyin käy mutta ei paljon kannata kylveksiä jos siilot on täynnä vanhaakin tavaraa.. mitä käyttöä pelloille?
-
Jos "virallista totuutta" uskoo, ei viljaa olisi ainakaan 20 vuoteen kannattanut kylvää, sillä tämä että viljaa on varastot täynnä, on vanha ja kulunut virsi jota toistetaan joka talvi.
-
Jos "virallista totuutta" uskoo, ei viljaa olisi ainakaan 20 vuoteen kannattanut kylvää, sillä tämä että viljaa on varastot täynnä, on vanha ja kulunut virsi jota toistetaan joka talvi.
Osittain joo. Jos 20v ois jätetty kaikki kylvämättä niin eiköhän täältä olisi kaikki jo lopettaneet ja jyvät tuotaisiin ulkoonta.
Kannattaisi ehkä puhua ennemmin kannattavuudesta. Jos saat joozeppi sadot lähes ilman kuluja ja muynnitkin osuvat nappiin, niin vieläkin voi kylvää aivan hyvin. Sit jos saat suomen keskisadon, kulut huitelevat pilviä ja myynnitkään eivät osu lankulle niin viimeistään nyt ollaan tilanteessa et ei kannattaisi enää kyl kylvää. Se on vähän niinkuin jokaisen itse laskettava ja tehtävä valistuneita arvauksia et mikä ensi syksynä on sadon määrä ja hinta. Kuluthan voi jo nyt lukita melko pitkälle.
Sit se miten asia menee on se et vielä on joka vuosi kylvetty ja vaikka viime vuodet on puhuttu paljon kannattavuudesta ja jo ennen sitäkin. Vähintään viimeinen 10v ollut se puhe et 6t KESKISATO saatava jotta kannattaa. Valtaosalle tiloista ei 6t keskisatoa ole saatu 10v peräkkäin. Kysymys kuuluu onko nyt eka vuosi kun kylvöaloissa nähdään oikeasti reilua tiputusta? Jos paljon jäädään sadoissa pakkaselle edes keskimääräisillä sadoilla niin kysyntäähän se luo. Sit se joka kylvääkin kaiken niin voittaa kenties. Ja jos taas kaikki kylvää kaiken niin hintojen pudotus on lähes varmaa... ;D
Itse ei tarvii onneksi stressata. Luomun tuotantokuatannukset on sen verta alhaisia et normimäärä kylvetään ja sit katsotaan myydäänkö vai varastoidaanko. Toistaiseksi lähes aina on löytynyt kannattava myyntikanava niin saa joskus varaston kiertämään. Ja palloa potkittua taas eteenpäin. Tämä ei tietysti sovi tapaukseen jossa pitää maksaa 700€/v vuokraa tai 20000€ hehtaarihinnan lyhennyksiä ja korkoja.. tai pitää olla tulen uutta rautaa hallissa..
-
Taisin jo kirjoittaakin mut oma näkemys on et kauraa ja rehuvehnää (syys) on varastossa. Samoin hernettä tuntuu olevan. Ohrasta ja leipävehnästä on suurempi pula. Niitä olisi jo viime kesänä pitänyt kylvää mut nyt tulevalle voi olla jo myöhäistä jos muutkin päättävät kylvää näitä..
-
Oli muuten maaseudussa juttua eläkekertymistä. En tiedä jutun lähdemateriaalista, mutta sen mukaan n. 40 % viljelijöistä saa palkkatuloja muualta ja palkkatulojen osuus kokonaisansiosta on 2/3.
Kertoo aika karua kieltä kasvinviljelytilojen kannattavuudesta.
-
Niin maanviljelyn sivutuloja ovat myös eläinkoppiyhtiöt, jossa osakkaat käyvät palkkatöissä. Jotenkin vaan jos on vaikkapa metalliverstas tai timpuripalvelu viljelijällä, se on maailman pahin asia. Joskus on vaan niin, ettei niitä koppilupia vaan saa, kun joku valittaa. Tännekin odotettiin vajaan 40000 broiskun koppia, siellä hylkäyksen pohjalla nähtävästi oli paikalliset valitukset, vaikka ELY-keskus oli nähtävästi näyttänyt vihreää valoa.
-SS-
-
Eikö 40000 broilerin koppi ole pieni? Siis jos aloittaa. Toki jos se 200000 lisäksi tulisi
-
SS yrittää nyt taas todistaa et sivutoimiviljelyssä ei ole mitään ongelmaa. Ei siinä olekkaan jos euroja ei sekoiteta. Mut onhan se kovin outoa jos tappiollista viljelyä jatketaan sivutyön varjolla ja vielä niin et hankitaan lisää euroja kaadettavaksi siihen kannattamattomaan tuotantoon kuten et vuokrataan tai ostetaan kalliilla peltoa. Sit itketään ettei kannata..
Viljelystä ei suomessa saada ikinä päätoimista näin ollen tulisi olla tarkkana siitä et pyöriikö se viljely omilla ansioillaan ja saat vielä palkankin sieltä vai syökö se vain muualta hankitut eurot. Muuttuvat kulut voi vielä mennäkin piiloon viljelyn tuotoilla ja ne on myös helpoin laskea mut sit kun pitäisi alkaa laskemaan palkkaa tai kiinteitä kuluja niin harva niitä osaa oikein laskea. Musta olisi ainakin oikein et jos sulla on jokin palkkatyö tai muu sivuansio niin sama palkka pitäisi viljelytöissä saada jäämään..
-
Kyllä täällä lähitulevaisuudessa on kyllä sivutoimi ja päätoimi jusseille pelto. Nyt kilpaillaan vielä kaikista pelloista, 80 prosenttia tämänkin pitäjän tiloista on jatkajaa vailla kun me -70 luvulla syntyneet lyödään hanskat tiskiin. Jospa ne karvakädet sitten…..
-
Se ei kuulu saatana yhtään kelleen mistä euroja kasaan kaapiin. Kylä jämpti o näin.
-
Kyllä täällä lähitulevaisuudessa on kyllä sivutoimi ja päätoimi jusseille pelto. Nyt kilpaillaan vielä kaikista pelloista, 80 prosenttia tämänkin pitäjän tiloista on jatkajaa vailla kun me -70 luvulla syntyneet lyödään hanskat tiskiin. Jospa ne karvakädet sitten…..
Toki tätä rakennemuutosta tapahtuu. Omalla alueella vielä paljon innokkaita. Vaikea ennustaa miten tilanne kehittyy. Aika paljon innokkaita nuoriakin on liikkeellä ja sukupolven vaihdoksia on tehty ennätysmääriä. En usko et tällä alueella tulee pitkään aikaan ylitarjonta tilannetta..
Se ei kuulu saatana yhtään kelleen mistä euroja kasaan kaapiin. Kylä jämpti o näin.
Ota nyt ihan rauhassa ettei verisuoni katkea. ;D
Kun saat verenpaineen tasaantumaan ja mietit ihan rauhassa tilannetta niin se on just niinkuin kirjotin. Mä en tuomitse sivutoimi viljelyä mut mä tuomitsen sen et jos sitä tehdään talkoilla laskematta et kannattaako vai ei. Ihan samalla tavalla tämä koskee päätoimisia tai no täysin päätoimisia pelkkiä viljanviljelijöitä on aika vähän mut siis sellaisia jotka sitten puuhastelevat vaikka elukoiden kanssa..
-
Mistä sää tiedät kenenkin tilit ja mistä toisten rahat tulee. Jos keskityt vaa omaasi ja lopetat naapurin kadehtimisen.
-
Mistä sää tiedät kenenkin tilit ja mistä toisten rahat tulee. Jos keskityt vaa omaasi ja lopetat naapurin kadehtimisen.
En mä naapuria kadehdi tai ketään muutakaan. Enkä tiedä toisten tilejä. Omaan tekemiseen tässä keskitytäänkin.
Mut mä en myöskään valita kuinka maataloudella menee huonosti. Aina tässä maataloudessa on jollain mennyt huonosti ja jollain hyvin. Nyt on kovasti vallalla ainainen valitus kannattavuudesta. Kannattavuus ei korjaannu ennenkuin rahan kantaminen maatalouteen sen ulkopuolelta lopetetaan. Jos todella pitkälle mennään niin tuetkin tulisi poistaa. Mut sitä tuskin ikinä tulee tapahtumaan. Kauppa osaa kyllä ulosmitata kaiken mitä jyväjemmarit talkoilevat.
Jos kokonaisuutta mietitään niin onko parempi et maataloutta rahoitetaan ulkopuolelta eikä se itse pysty kantamaa omaansa vai et se pyörisi omillaan?
Mut mun puolesta asiasta voidaan lopettaa vääntäminen. Mä olen tätä mieltä ja sä olet toista mieltä. Sun mielipiteen suuntaan tässä ollaan vahvasti menossa jotta maataloudesta tulee täysi harrastus. Mulle se käy mä todennäköisesti ehdin pääsemään eläkkeelle tästä ja selviän vielä kuivin jaloin..
-
SS yrittää nyt taas todistaa et sivutoimiviljelyssä ei ole mitään ongelmaa. Ei siinä olekkaan jos euroja ei sekoiteta. Mut onhan se kovin outoa jos tappiollista viljelyä jatketaan sivutyön varjolla ja vielä niin et hankitaan lisää euroja kaadettavaksi siihen kannattamattomaan tuotantoon kuten et vuokrataan tai ostetaan kalliilla peltoa. Sit itketään ettei kannata..
Viljelystä ei suomessa saada ikinä päätoimista näin ollen tulisi olla tarkkana siitä et pyöriikö se viljely omilla ansioillaan ja saat vielä palkankin sieltä vai syökö se vain muualta hankitut eurot. Muuttuvat kulut voi vielä mennäkin piiloon viljelyn tuotoilla ja ne on myös helpoin laskea mut sit kun pitäisi alkaa laskemaan palkkaa tai kiinteitä kuluja niin harva niitä osaa oikein laskea. Musta olisi ainakin oikein et jos sulla on jokin palkkatyö tai muu sivuansio niin sama palkka pitäisi viljelytöissä saada jäämään..
Demari.
-
Kyllä täällä lähitulevaisuudessa on kyllä sivutoimi ja päätoimi jusseille pelto. Nyt kilpaillaan vielä kaikista pelloista, 80 prosenttia tämänkin pitäjän tiloista on jatkajaa vailla kun me -70 luvulla syntyneet lyödään hanskat tiskiin. Jospa ne karvakädet sitten…..
Toki tätä rakennemuutosta tapahtuu. Omalla alueella vielä paljon innokkaita. Vaikea ennustaa miten tilanne kehittyy. Aika paljon innokkaita nuoriakin on liikkeellä ja sukupolven vaihdoksia on tehty ennätysmääriä. En usko et tällä alueella tulee pitkään aikaan ylitarjonta tilannetta..
Tosi vaikea on ennustaa, täälläpäin on tässä vuosien varrella tehty useampi yllättävä spv missä vasta muutama vuosi aiemmin on edellinen viljelijä todennut että ei ole jatkajaa ja alkanut ohjaamaan toimintaa siihen suuntaan että se ajetaan alas.
-
Viljanviljelyn vois ainakin lopettaa Suomesta. Viljanviljelyyn ja hömppäilyyn käytetyillä tuilla voitaisiin hyvin ostaa kaikki se vilja mitä elintarvike- ja rehuteollisuus käyttää vuosittaim Suomessa, tältä ikävältä tosiasialta suljetaan korvat ja laitetaan päät pensaaseen viljelijäpiireissä, koska aihe on suuri TABU.
Jos ja kun Ukraina joskus liittyy EU:hun, niin sieltä yksin voitaisiin ostaa kaikki Suomen tarvitsema vilja. Ja oikeastaan Suomen viljaomavaraisuus tulee joka tapauksessa alenemaan tulevaisuudessa,koska tuet pienenee, lannoitteet ja muut kustannukset nousee, konekanta vanhenee, jolloin pienehköjen sivutoimitilojen on vaikeaa uudistaa konekantaa. Lisäksi paine turvepeltojen viljelyn lopettamisern kasvaa. Suomalaisen maatalouden tulevaisuus on naudanlihan ja maidon tuotannossa.
-
Viljanviljelyn lopettaminen tekisi meistä äärettömän haavoittuvan kriisitilanteessa, tästä löytyy ihan konkreettisia esimerkkejä historiasta kun on tuudittauduttu siihen muualta tulevaan halpaan viljaan. Toki kotieläintuotanto on nykyisin kehittyneempää mutta skaalaminen nopeasti kriisitilanteessa korvaamaan maahan tuotava vilja on mahdotonta eikä varmuusvarastot riitä kuin rajallisen ajan.
-
Ylläolevat kirjoittajat ovat molemmat oikeassa. Itse kallistun siihen et omavaraisuus tulee pitää yllä mut onko tarve pitää nykyistä tasoa. Kriisitilanteessa kun jokainen tiukkaa hieman vyötään niin kukaan ei kuole nälkään. Nyt yritetään ylijäämää viedä välillä paremmalla onnella, välillä huonommalla. Jos omavaraisuus olisi hieman alle 100% niin olisi viljanhintakin euroopan hinta plus rahti tänne eikä euroopan hinta miinus rahti täältä ulos.. ::)
Sinänsä olen kyl sitä mieltä et tulevaisuudessaa pitkän ajan päästä voi suomi olla ihan varteenotettava viljelyalue kunhan tämä ilmaston muutos etenee ja kuivuutta alkaa enemmän ilmaantua. Meistä kukaan ei sitä näe ja tähän väliin mahtuu monta kriisiä vielä ennen sitä et sen varaan ei kannata alkaa laskemaan.. ;D
-
Mahtaako edes osata.
-
Kasvinviljelyn tuet ( pl. sokerijuurikas ja tuotantotuen alaiset erikoiskasvit ja vihannekset) kuitenkin ovat valtiolle hehtaarikohtaisesti edullisimpia viljelymuotoja, jos loppupeleissä tulee kyse siitä, käyttääkö valtio 500 miljoonaa, miljardin vai kaksi miljardia maataloustukiin.
Että kun budjettikurin tulevaisuudessa on valtapuolueesta riippumatta koskettava myös maataloutta, niin viljanviljelyn pinta-alatuen loppuminen merkitsisi myös eläintiloille kotoisten rehujen tuotannon muuttumista tappiolliseksi ? Tällöin taas tullaan samaan alkupisteeseen: mikä eläinkopin pellosta tekee niin paljon arvokkaampaa, että sitä pitäisi tukea, mutta ei viljanviljelijän peltoa ?
-SS-
-
Onhan se viljanviljely onnettoman heikkotuottoista näillä leveysasteilla. Mutta mahtaisiko sen lopettaminenkaan autuaaksi tehdä. Tuontivilja pitäisi jollain maksaa, joko lisää vientituloja tai lisää ulkomaanvelkaa tarvitaan. Mitenkäs sitten rehuvilja, olisiko siinä mitään järkeä tuoda rehuviljaa tänne vai tuoda lihat ja muut valmiina nekin? Maataloustukiakin varmaan tulisi EUn budjetista tännepäin vähemmän kun ei olisi tuen tarvitsijoita.
-
Onhan se viljanviljely onnettoman heikkotuottoista näillä leveysasteilla. Mutta mahtaisiko sen lopettaminenkaan autuaaksi tehdä. Tuontivilja pitäisi jollain maksaa, joko lisää vientituloja tai lisää ulkomaanvelkaa tarvitaan. Mitenkäs sitten rehuvilja, olisiko siinä mitään järkeä tuoda rehuviljaa tänne vai tuoda lihat ja muut valmiina nekin? Maataloustukiakin varmaan tulisi EUn budjetista tännepäin vähemmän kun ei olisi tuen tarvitsijoita.
Nuo taas uudelleen ilmestyneet ajatukset ovat peiteltynä seuraava olennaisuus: armoitetut riittävän ison eläinkopin omaavat maatalousyhtiöt ovat oikeutetut kanavoimaan koko Suomen tukipotin itselleen, niin olisivat kannattavia ilman [käytännössä välttämättä osa-aikaisia] viljanviljelijöitä, jotka voivat sitten luovuttaa maansa lunastustoimituksella näille agrobizznes-liikemiehille.
Aika vähän siellä pelloilla tänäänkään mitään kylvökoneita liikkuu, se on myönnettävä. Että se viljelijä, joka lomailee talviajat Monacossa, on jotenkin parempi viljelijä kuin se, joka talviaikana puurtaa työvuoronsa kaupungin tehtaan tuotantolinjalla jotakin ämpärinsankaa niitaten.
-SS-
-
Mun mielestä kaikki tuet voitaisiin kohdistaa nurmelle. Sitä voi viljellä kaikki edukkaasti ja käydä muualla töissä. Voitaisiin jatkaa samaan tyylin että maksetaan hautaan asti tukia. Ainoastaan sadonkorjuu pakko laitettaisiin siihen nurmeen, pelkkä maahan niitto ei riittäisi. Kaikki voisi sitten miettiä miten sen saa toteutettua
-
Tuontiviljaan perustuva kotieläintalous kohtaa ylitsepääsemättömän kustannuskriisin kun maailmalla sattuu huonompi satovuosi. Sen jälkeeen syntyy kuluttajille semmoinen hintapomppu, että joudutaan kaikki lähtemään pakolaisiksi.
Ruoho on aina vihreämpää aidan takana. Eri tuotantosuunnilla menee paremmin eri aikoihin.
-
Oli muuten maaseudussa juttua eläkekertymistä. En tiedä jutun lähdemateriaalista, mutta sen mukaan n. 40 % viljelijöistä saa palkkatuloja muualta ja palkkatulojen osuus kokonaisansiosta on 2/3.
Kertoo aika karua kieltä kasvinviljelytilojen kannattavuudesta.
Noissa taulukoissa lasketaan mm. Herlinit maanviljelijöiksi ja Koneesta ja Konecranes tulleet rahat sivutuloisi. Vuosituhannen alussa ihmeteltiin kun Halikon viljelijöille tuli yhtäkkiä keskimäärin yli satatonnia sivutuloja. Nalle oli muuttanut Halikkoon. ::)
-
Onhan se viljanviljely onnettoman heikkotuottoista näillä leveysasteilla. Mutta mahtaisiko sen lopettaminenkaan autuaaksi tehdä. Tuontivilja pitäisi jollain maksaa, joko lisää vientituloja tai lisää ulkomaanvelkaa tarvitaan. Mitenkäs sitten rehuvilja, olisiko siinä mitään järkeä tuoda rehuviljaa tänne vai tuoda lihat ja muut valmiina nekin? Maataloustukiakin varmaan tulisi EUn budjetista tännepäin vähemmän kun ei olisi tuen tarvitsijoita.
Nuo taas uudelleen ilmestyneet ajatukset ovat peiteltynä seuraava olennaisuus: armoitetut riittävän ison eläinkopin omaavat maatalousyhtiöt ovat oikeutetut kanavoimaan koko Suomen tukipotin itselleen, niin olisivat kannattavia ilman [käytännössä välttämättä osa-aikaisia] viljanviljelijöitä, jotka voivat sitten luovuttaa maansa lunastustoimituksella näille agrobizznes-liikemiehille.
Aika vähän siellä pelloilla tänäänkään mitään kylvökoneita liikkuu, se on myönnettävä. Että se viljelijä, joka lomailee talviajat Monacossa, on jotenkin parempi viljelijä kuin se, joka talviaikana puurtaa työvuoronsa kaupungin tehtaan tuotantolinjalla jotakin ämpärinsankaa niitaten.
-SS-
Tai kolaa paskaa 24/7/365... ::)
-
Tuontivilja ei tarvitse edes huonoa satoa.
Jos joku haikailee viljan tuotavaksi, taitaa olla heikkoa osaaminen markkinataloudesta.
SItten viljanhinta olisi vähintää hinta euroopassa+ rahti.
Nyt tuontiviljalla pidetään vain kotimaan hinta kurissa.
-
Tanskalinen firma pitää omistajiensa puolta. ::)
-
Mun mielestä kaikki tuet voitaisiin kohdistaa nurmelle. Sitä voi viljellä kaikki edukkaasti ja käydä muualla töissä. Voitaisiin jatkaa samaan tyylin että maksetaan hautaan asti tukia. Ainoastaan sadonkorjuu pakko laitettaisiin siihen nurmeen, pelkkä maahan niitto ei riittäisi. Kaikki voisi sitten miettiä miten sen saa toteutettua
;D ;D ;D
Oma lehmä ojassa?
-
Onhan se viljanviljely onnettoman heikkotuottoista näillä leveysasteilla. Mutta mahtaisiko sen lopettaminenkaan autuaaksi tehdä. Tuontivilja pitäisi jollain maksaa, joko lisää vientituloja tai lisää ulkomaanvelkaa tarvitaan. Mitenkäs sitten rehuvilja, olisiko siinä mitään järkeä tuoda rehuviljaa tänne vai tuoda lihat ja muut valmiina nekin? Maataloustukiakin varmaan tulisi EUn budjetista tännepäin vähemmän kun ei olisi tuen tarvitsijoita.
Nuo taas uudelleen ilmestyneet ajatukset ovat peiteltynä seuraava olennaisuus: armoitetut riittävän ison eläinkopin omaavat maatalousyhtiöt ovat oikeutetut kanavoimaan koko Suomen tukipotin itselleen, niin olisivat kannattavia ilman [käytännössä välttämättä osa-aikaisia] viljanviljelijöitä, jotka voivat sitten luovuttaa maansa lunastustoimituksella näille agrobizznes-liikemiehille.
Aika vähän siellä pelloilla tänäänkään mitään kylvökoneita liikkuu, se on myönnettävä. Että se viljelijä, joka lomailee talviajat Monacossa, on jotenkin parempi viljelijä kuin se, joka talviaikana puurtaa työvuoronsa kaupungin tehtaan tuotantolinjalla jotakin ämpärinsankaa niitaten.
-SS-
Tai kolaa paskaa 24/7/365... ::)
Teki niin tai näin,kaikki on aivan omia valintoja....Olisi oikeasti mielenkiintoista saada Agronetistä vastauksia siihen että mitkä on olleet ne syyt jos talosta on laitettu elukat pois ja siirrytty vaikkapa kasvinviljelijäksi.
-
Oli muuten maaseudussa juttua eläkekertymistä. En tiedä jutun lähdemateriaalista, mutta sen mukaan n. 40 % viljelijöistä saa palkkatuloja muualta ja palkkatulojen osuus kokonaisansiosta on 2/3.
Kertoo aika karua kieltä kasvinviljelytilojen kannattavuudesta.
Noissa taulukoissa lasketaan mm. Herlinit maanviljelijöiksi ja Koneesta ja Konecranes tulleet rahat sivutuloisi. Vuosituhannen alussa ihmeteltiin kun Halikon viljelijöille tuli yhtäkkiä keskimäärin yli satatonnia sivutuloja. Nalle oli muuttanut Halikkoon. ::)
Tuollaisen ns. "sivutoimiviljelyn" vihaajat silti harvoin lähtevät aukomaan päätänsä Herlineille tai muille teollisuuden ja pankkimaailman miljonääreille, jotka ovat shoppailleet kartanoita sieltä täältä. Ei, on purettava kiukkua lähinnä kasvinviljelyä harjoittaviin pientilallisiin, jotka ovat kehdanneet ostaa jonkun parin hehtaarin metsänheiton armoitettuun agrobizneksen päätoimiseen luokkaan itsensä ylentäneen nenän edestä ?
Niin aina, itseäkin konemessuilla tuli isomman tilan kollega kiihtyneenä takinrinnuksista repimään, kun oli kuullut tekemästäni peltokaupoista...Että miksei hänelle myyty..? Onneksi oli parisataakiloinen atleettiviljelijä siinä kaverina, etten sentään selkääni saanut. En edelleenkään oikein ymmärrä, jos myyjä pyysi tekemään tarjouksen, joka sitten hyväksyttiin niin miten se meikäläisen rikos oli, olisipa ennemmin mennyt myyjää kurmoottamaan ?
-SS-
-
Onhan se viljanviljely onnettoman heikkotuottoista näillä leveysasteilla. Mutta mahtaisiko sen lopettaminenkaan autuaaksi tehdä. Tuontivilja pitäisi jollain maksaa, joko lisää vientituloja tai lisää ulkomaanvelkaa tarvitaan. Mitenkäs sitten rehuvilja, olisiko siinä mitään järkeä tuoda rehuviljaa tänne vai tuoda lihat ja muut valmiina nekin? Maataloustukiakin varmaan tulisi EUn budjetista tännepäin vähemmän kun ei olisi tuen tarvitsijoita.
Nuo taas uudelleen ilmestyneet ajatukset ovat peiteltynä seuraava olennaisuus: armoitetut riittävän ison eläinkopin omaavat maatalousyhtiöt ovat oikeutetut kanavoimaan koko Suomen tukipotin itselleen, niin olisivat kannattavia ilman [käytännössä välttämättä osa-aikaisia] viljanviljelijöitä, jotka voivat sitten luovuttaa maansa lunastustoimituksella näille agrobizznes-liikemiehille.
Aika vähän siellä pelloilla tänäänkään mitään kylvökoneita liikkuu, se on myönnettävä. Että se viljelijä, joka lomailee talviajat Monacossa, on jotenkin parempi viljelijä kuin se, joka talviaikana puurtaa työvuoronsa kaupungin tehtaan tuotantolinjalla jotakin ämpärinsankaa niitaten.
-SS-
Tai kolaa paskaa 24/7/365... ::)
Teki niin tai näin,kaikki on aivan omia valintoja....Olisi oikeasti mielenkiintoista saada Agronetistä vastauksia siihen että mitkä on olleet ne syyt jos talosta on laitettu elukat pois ja siirrytty vaikkapa kasvinviljelijäksi.
Eiköhän se syy ole, että löytyy se kohtuullinen ansiotyö josta muodostuu se 2/3 kokonaisansiosta. Näin se ainakin omalla kohdalla on.
Tietysti olisi voinut ottaa millin piikin ja tehdä 20 x edellistä isomman eläinkopin. Elämä on valintoja ::)
Yllätti vain tuo maastullin juttu, että niin moni on samassa veneessä...
-
Tuttu tunne. Samalla tavalla itse saanut kuulla siitä ainoasta kaupasta mikä tehty silloiselta vuokraajalta et miksi tein tarjouksen joka sitten hyväksyttiin. Ei olisi saanut tehdä. No juu olivat myynnissä ihan julkisesti niin en ymmärrä miksei saisi tarjousta tehdä... ::)
Ei ole tänne seudulle herliineitä tai wahlroosseja sattunut. Ja kyl mä ihan samalla tavalla sanoisin. Ei mul ainakaan mitään herranpelkoa ole. En tiedä ovatko nämä mahtisuvut sitten osallistumassa jokaiseen peltokauppaan 50km säteellä? Käsittääkseni eivät vaan ovat sen yhden kartanon ostaneet mikä muutenkin on tavan viljelijän ulottumattomissa. Suurempi "ongelma" ovat nämä "kartanon rakentajat" jotka tosiaan ovat hämmentämässä joka sopassa. Eikä nämä ostele vain mitään peltoheittoja metsänkeskeltä. Ihan samoja länttejä kuin muutkin.
Sitä on ehkä vaikea ymmärtää jos se ei omalla kohdalle osu. Tai sellaista toimintaa ei omalla suunnalla ole. Jossain päin maata pellot ei kelpaa enää kellekkään. Jossain niitä ostaa pelkät mahtisuvut. Taas toisaalla elukka pohattat on ainoita jotka ostavat tai pystyvät ostamaan. Täällä se on sivutoimiviljelijät joilla on riittävän hyvät ansiot muualta...
Mitä kärmeskytön ajatuksiin tulee niin kylhän se monella tilalla varmaan ollut et saman rahan saa helpommalla muualta. Ja saa edes joskus vapaapäivän. Ja rakennuksetkin varmaan alkoivat olemaan loppu. Siinä ne päällimmäiset syyt.
Ja mikkiss osuvasti totesi et kun se riittävä ansio tulee muualta jx vaihtoehto on tehdä pari milliä velkaa ja uusi eläinkoppi jotta ei pääse ansioissa edes samaan kuin kaupan kassa niin ei ihme et moni valitsee velattoman vaihtoehdon..
-
Sehän pitää myös muistaa että kriisitilanteessa myös tuotantopanosten saatavuus on uhattuna ja vaikka ajateltaisiin että kulutusta säännösteltäisiin niin joka tapauksessa pitää varautua myös siihen että tavanomaisesti viljeltyjen keskisato notkahtaa vaikka puoleen tai vieläkin alemmas normaalitilanteesta.
-
Manitsin nämä Herlinit ja Nallet kun tämä on varsinainen valhe-emävalhe -tilasto, johon aina sillointällöin viitataan. Noiden maatalouttakin harjoittavien bisnesmiesten valtavat tulot kun jaetaan kaikkien maanviljelijöiden sivutuloiksi siitä riittää aikamoinen summa jokaiselle viljelijälle.
-
"kartanon rakentajat" kuvastaa juuri sitä kateutta. Pistä kuule kättä taskuun vaa jos meinaat kaupoille. Tyhjä lompsa kannattaa pittää taskussa ja mölyt mahassa. Jos joku painaa hommia lujasti ja saa jotain kasaan niin antaa painaa vaa. Turha sitä on narista, painaa itte kans. Niin seuraavassa kaupassa voi vaikka lyköstää.
-
Sehän pitää myös muistaa että kriisitilanteessa myös tuotantopanosten saatavuus on uhattuna ja vaikka ajateltaisiin että kulutusta säännösteltäisiin niin joka tapauksessa pitää varautua myös siihen että tavanomaisesti viljeltyjen keskisato notkahtaa vaikka puoleen tai vieläkin alemmas normaalitilanteesta.
Kyl. Ja tuohon vaivaan auttaa eläinten paska ja luomutuotannon opit..
"kartanon rakentajat" kuvastaa juuri sitä kateutta. Pistä kuule kättä taskuun vaa jos meinaat kaupoille. Tyhjä lompsa kannattaa pittää taskussa ja mölyt mahassa. Jos joku painaa hommia lujasti ja saa jotain kasaan niin antaa painaa vaa. Turha sitä on narista, painaa itte kans. Niin seuraavassa kaupassa voi vaikka lyköstää.
;D
Eipä voi kuin nauraa tälle..
Jääköön lukijoiden pääteltäväksi kumman näkymyksen kannalle kääntyvät. Mun näkemyksen jossa näkisin et viljelyn tulisi kantaa itse itsensä vai sun näkemyksen jossa on ihan ok käyttää mistä tahansa hankittua rahaa pönkittämään kannattamatonta tuotantoa.. ::)
Ps. Nää kartanon rakentajat ei muuten sit ole niitä pienempiä sivutoimiviljelijöitä. ;)
-
Teki niin tai näin,kaikki on aivan omia valintoja....Olisi oikeasti mielenkiintoista saada Agronetistä vastauksia siihen että mitkä on olleet ne syyt jos talosta on laitettu elukat pois ja siirrytty vaikkapa kasvinviljelijäksi.
Voin omalta osaltani avautua.
Kun tuli hetki että mun olisi pitänyt jatkaa lemmujen kanssa niin
- navetta oli loppu
- heinänkorjuukalusto oli loppu
- olin silloin yksin
- ja alustavasti homepölyallerginen
- eikä homma erityisesti edes kiinnostanut
Päätös ei ollut erityisen vaikea... opiskelin sitten vähän muita hommia, toimin vähän aikaa osa-aikaviljelijänä kunnes jäin 'vapaaksi ajattelijaksi' :-)
Oikeastaan en ole katunut. Rahaa tietysti on aina liian vähän mutta se ei korvaa elämässä aivan kaikkea.
-
Itse kun tulee vuosittain tai oikeastaan vähän joka erän välissä mietittyä et jatkaako vai lopettaa niin plussina elukoiden pidossa on työ on melko itsenäistä. Saa aika hyvin suunnitella oman työpäivän mikä ei kaikissa ulkopuolella tehtävissä töissä tule kyseeseen. Myöskään ihan kellon kanssa ei tarvitse juosta, joskus tietysti mut harvemmin. Miinuksena tulee sit et käytännössä lomaa tai vapaata ei juuri ole. Lomitusjärjestelmä on yksi iso vitsi ja oma tila liian pieni palkata tekijää. Tämä ehkä rassaa eniten. Nyt ne harvinaiset vapaat menneet eläkeavun tuella. Sempä vuoksi kesällä eläimiä ei ole tullut pidettyä. Ehtii tekemään peltotyöt ja saa sen pienen loman. Nyt lihatalo tiukkasi tuon puolesta et saa nähdä saako mitään lomaa ens kesänä pidetty. Tää on sellainen juttu minkä oikeasti vain elukan pitäjät tajuaa. Eläimien kanssa voi myös käydä ihan mitä vain. Rauta tai muu eloton ei oo niin just. Jos vituttaa niin kävelee pois ja palaa hetken päästä. Elukoiden kans tosipaikassa ongelma on ratkaistava just heti.
Pelkään viljelyyn ei voi jäädä siihen ei pankki myönny. Laajentaminen kysyisi lisää velkaa ja lähes kannattamatonta tuotanto. Nyt maksetuilla seinillä saa jonkin palkan itsellekkin. Remonttia kun on valmis tekemään vähän joka välissä niin hommaa saanut potkittua eteenpäin. Itsellä alkaa tietysti olemaan harrastus kokoluokan laitos et voi olla et lihatalo sanoo kohta et lopeta.
Jos hyvä palkkainen työ ulkopuolta löytyisi niin varmaan lähtisin, toistaiseksi ei ole tullut vielä vastaan. Enkä myöskään ole keksinyt mitään järkevää tekemistä tähän rinnalle..
-
Nii sitten olisit itse vihaamasi sivutoimijussi.
-
Olisi oikeasti mielenkiintoista saada Agronetistä vastauksia siihen että mitkä on olleet ne syyt jos talosta on laitettu elukat pois ja siirrytty vaikkapa kasvinviljelijäksi.
-ihan lopussa oleva ihan liian pieni navetta
-ei minkäänlaista kiinnostusta elukan pitoon, olin parikymmentä vuotta seurannut sivusta ja hiukan osallistunutkin
-peltoa ihan liian vähän. Isäukon kanssa raivattiin lisää se mitä pystyi.
-jälkeenpäin katsottuna meni ihan ok, palkkatyö kuitenkin oli itsenäistä ekä minuuttiaikataulutettua
-EU:n tulemisen myötä pöllähti tarjolle mukavasti peltoja sopivaan hintaan. Sopi silloiseen ja nykyiseen kuvioon aika hyvin.
-
Teki niin tai näin,kaikki on aivan omia valintoja....Olisi oikeasti mielenkiintoista saada Agronetistä vastauksia siihen että mitkä on olleet ne syyt jos talosta on laitettu elukat pois ja siirrytty vaikkapa kasvinviljelijäksi.
Voin omalta osaltani avautua.
Kun tuli hetki että mun olisi pitänyt jatkaa lemmujen kanssa niin
- navetta oli loppu
- heinänkorjuukalusto oli loppu
- olin silloin yksin
- ja alustavasti homepölyallerginen
- eikä homma erityisesti edes kiinnostanut
Päätös ei ollut erityisen vaikea... opiskelin sitten vähän muita hommia, toimin vähän aikaa osa-aikaviljelijänä kunnes jäin 'vapaaksi ajattelijaksi' :-)
Oikeastaan en ole katunut. Rahaa tietysti on aina liian vähän mutta se ei korvaa elämässä aivan kaikkea.
-Navetta ei ollut vielä loppu, mutta jotain ois tarttenut tehdä ts. lyödä kaasu pohjaan navettainvestointiin. Irrottajat, kiskot, ruokkija oli ollut navetassa vuodesta -90 saakka, rehujen jako bobcatilla. Yksin pärjäsi navetassa ok. eikä mennyt koko päivää.
-Yksin joo, eläkkeelle jäänyt äiti oli palkollisena hetken aikaa tilakaupan jälkeen.
-Kalusto priimaa rehuntekoon kun muillekin tehtiin mutta oli helppo luopua siitä hommasta kokonaan, ruiskutusten kanssa samaan aikaan eikä samoilla silmillä voi mennä kolmea viikkoa putkeen, venyttäen vuorokautta 25 tuntiin...
-Ja tärkein, ei ollut mitään mielenkiintoa todellisuudessa lehmien lypsyyn. Homman olisi pitänyt olla niin isoa, että olisi saanut hypätä suoraan johtotehtäviin/tuuraamaan työntekijöitä.
-Rahaahan taitaa olla kaikilla liian vähän. Kuitenkaan tuloissa ei tapahtunut notkahdusta, keskimäärin enemmän tienannut kuin lehmien kanssa ja ilman tulojen jakoa vaimon kanssa, yhtiöittäminen olisi ollut pakollista. Joten, miksi lehmiä, kun ilmankin pärjää? Laskelmia tehtiin myös 400 mullin loppukasvatukseen, mutta siitäkin olisi jäänyt todellisena lisänä nykyiseen vain pska ja päivittäinen työ ::) Toki teurastamon laskelmat näytti hieman parempaa ;D Päivääkään en oo tehnyt töitä tilan ulkopuolella, siis verokortilla, kun lehmät lähti lähes 20 vuotta sitten. Toisille viljelijöille urakointi on suuressa osassa tilan tulovirtaa, nykyään hyvin vähän enää muille yrityksille tehtävää työtä.
-Laskimen käyttö taitaa olla useimmille elukat laittaneille se viimeinen niitti, huomataan että miksi tehdä paljon töitä jos vähemmälläkin pärjää. Raha ei ole kaikki kaikessa, elukat on ilman työvoimaa melkoinen taakka, ainakin lypsylehmät. Siitä pitää oikeasti tykätä ja paljon, että on valmis lähtemään lähes 350 kertaa vuodessa navettaan vaikka kuinka väsyttää tai on sairas, ja varsinkin viikonloppuisin. Sitten kun sen hypyn on saanut tehtyä omalla työvoimalla hoidettavasta 20-60 lehmän navetasta satojen lehmien navettaan, tilanne muuttuu inhimillisemmäksi suorittamisen kannalta, tilalle tulee sitten toisenlaista työtä ja stressiä.
-Tässä omalla aukealla on nykyään 8 maitotilaa, 40 vuotta sitten kymmeniä. Vielä parikymmentä vuotta sitten noin 20. Kato on ollut kova, mutta sanoisin että yhdenkään lopettaneen elämän laatu ei ole heikentynyt. Suurin osa jäänyt eläkkeelle mutta on muutamia aiemminkin lopettaneita. Lähes kaikki pellot on siirtyneet toisille viljelijöille, viljaa on jäänyt viljelemään äkkiseltään laskettuna 2 maitotilaa ja yksi lopettanut lihasikala. Ei tue myyttiä että pellot siirtyy viljantuotantoon, kyllä ne menee muuhun, kannattavampaan tuotantoon. Pellon hinta ollut edelleen ihan liian korkealla tuottoon nähden, mutta konkurssejakaan ei oo toisaalta paria enempää ollut viime tällä vuosituhannella, niissäkin syy muualla kuin pellon hinnassa.
-Laskin ollut kädessä kevään kylvöjä suunnitellessa, ja omalla kohdalla yllätyin ettei hömppä edelleenkään ole järkevää oletetuilla/saaduilla sadoilla. Ilman kalustoa, heikkokuntoisilla pelloilla, ilman muuta hömppää. JOS/KUN peltoihin on satsattu, samoin kalusto olemassa, ei hömppäily poista kiinteiden kustannusten rasitusta. Sopivaan "loppuliukuun" ilman jatkajaa, mikäs sen parempaa kuin 10 viimeisen viljelyvuoden hömppäily, nykytiedolla. Samoin ihan kaikki metsänurkat/kainalot, pienet tilkut jne. luonnollisesti hömpälle.
-
^
Tuskin yhdenkään lopettaneen elukkatilallisen elämänlaatu on huonontunut eläinten pois laiton jälkeen. Lypsylehmät ovat hankalimpia mut kaikkia eläimiä on käytävä vähintään sen kaksi kertaa päivässä katsomassa. Ei siitä tontilta tarvitse kauas lähteä.
Jos ja kun paukut ja uskallus on riittänyt laajentaa niin reilusti et on palkattu työvoima niin siinä voi puhelimeen vastailla vaikka leviltä tai thaimaasta. ;D
Nykypäivänä alkaa laajennuksetkin olemaan vähissä kun hommaa on tiukattu. Edes lehmäpuolella ei taida olla ihan jokapäiväistä laajennukset...
-
Olisi oikeasti mielenkiintoista saada Agronetistä vastauksia siihen että mitkä on olleet ne syyt jos talosta on laitettu elukat pois ja siirrytty vaikkapa kasvinviljelijäksi.
Aika monella vastanneelta samaa hommaa kun mullakin,ei kiinnostanut panostaa miljoonaa uuteen navettaan ja pääseehän sitä vähemmällä työllä ja koneilla ja sitten tekemään jotain muuta päätoimeksi.Useampikin nimimerkki jotka jostain syystä ei tunnu karehtivan noita elukkamiehiä tai -henkilöitä...
-
Jos ja kun paukut ja uskallus on riittänyt laajentaa niin reilusti et on palkattu työvoima niin siinä voi puhelimeen vastailla vaikka leviltä tai thaimaasta. ;D
Joozeppi... ;D
-
Mutta Eemeli voisi kertoa miksi hänellä ei ole niitä lehmiä joita niin kovasti kadehtii ja miksi on tehnyt niin typerän ratkaisun ja rupesi viljanviljelijäksi.
-
Itsellä oli tämä homma toisinpäin. Meillä oli -70 luvulta vanha kylmäilmakuivuri ja sininen Jukon kylvölannoitin sekä 1520 clayson kun tehtiin Spv. Eikä sitä peltoa läheskään riittävästi kasvinviljely tilaksi. Kiinnostusta ei koskaan ole kauheasti ollut noihin peltohommiin, joo onhan niitä ihan kiva tehdä… Jurtin viljely oli ainoa mikä kiinnosti, mutta ei oikein mahtunut kuvioon kun parhaat pellot meni noiden emojen laitumiksi ja sama ongelma on edelleen
Nurmikoneet oli hyvät ja emoja mahtui se noin 45 kun teuraaksi kasvatti kaikki ja vähän osto sonneja lisäksi. No nyt on peltoala ja eläinmäärä tuplaantunut, tosin teuraskasvatusta ei ole.
-
Jos ja kun paukut ja uskallus on riittänyt laajentaa niin reilusti et on palkattu työvoima niin siinä voi puhelimeen vastailla vaikka leviltä tai thaimaasta. ;D
Joozeppi... ;D
Kanaparonin kelpaa eikä tarvii siilojakaan paljoa kasailla näin talvella.. ;D
Tuohon se pitäis itselin pyrkiä. Omalla kohdalla tarkoittaisi karkeasti noin 2,5 milj. Lisää velkaa ja eläinmäärän 4-5 kertaistaminen. Sit vois palkata sen pari tekijää. Tuossakaan yhtälössä rahaa tuskin jäisi omaan taskuun vaan kylhän ne korot ja lyhennykset veisi kaiken mitä tulee. Ei ole sikabisnes entisen veroista kuten joskus takavuosina.
Kyl mul oikeasti on varmasti lähempänä pistää elukat kokonaan pois kuin lähteä tuollaiseen investointiin. ::)
Hyvän lomittajan jos olisi löytänyt jolla ei heti meni sormi perseeseen kun jotain ongelmia tulee et asia tulisi kuntoon puhelimessa neuvomalla maksimissaan ja et yleensäkin tullaan paikalle ja/tai heti ei olla sairaslomalla niin mikäs siinä sit. Kyl mulle se muutama viikko pois tontilta riittää ja ihan eri tavalla olisi taas intoa. Nyt meinaa kyl puuduttaa kun talvikauden painaa käytännössä ilman lomia tai edes vapaita..
Itsellä oli tämä homma toisinpäin. Meillä oli -70 luvulta vanha kylmäilmakuivuri ja sininen Jukon kylvölannoitin sekä 1520 clayson kun tehtiin Spv. Eikä sitä peltoa läheskään riittävästi kasvinviljely tilaksi. Kiinnostusta ei koskaan ole kauheasti ollut noihin peltohommiin, joo onhan niitä ihan kiva tehdä… Jurtin viljely oli ainoa mikä kiinnosti, mutta ei oikein mahtunut kuvioon kun parhaat pellot meni noiden emojen laitumiksi ja sama ongelma on edelleen
Nurmikoneet oli hyvät ja emoja mahtui se noin 45 kun teuraaksi kasvatti kaikki ja vähän osto sonneja lisäksi. No nyt on peltoala ja eläinmäärä tuplaantunut, tosin teuraskasvatusta ei ole.
Harvalla tilalla varmaan sitä peltoa on riittävästi ollut pelkkään viljanviljelyyn. Eiköhän siinä monesti ole ajauduttu tekemään sit jotain muuta viljelyn ohella.
Nykyään kyl elukkapuoli keskittyy tosi rajusti. Naudat ovat viimeisiä mut taitaa sielläkin käydä nyt kova muutos. Väitän et monelle se on just se sitovuus mikä siinä elukoiden pidossa on se juttu joka rassaa. Kokoluokka jossa palkatut orjat tekee työt niin omistava porras pääsee jo helpommalla. Huolet muuttuvat erilaisiksi mut niitäkin voi pohtia siellä levillä tai thaimaassa..
-
Olisi oikeasti mielenkiintoista saada Agronetistä vastauksia siihen että mitkä on olleet ne syyt jos talosta on laitettu elukat pois ja siirrytty vaikkapa kasvinviljelijäksi.
Aika monella vastanneelta samaa hommaa kun mullakin,ei kiinnostanut panostaa miljoonaa uuteen navettaan ja pääseehän sitä vähemmällä työllä ja koneilla ja sitten tekemään jotain muuta päätoimeksi.Useampikin nimimerkki jotka jostain syystä ei tunnu karehtivan noita elukkamiehiä tai -henkilöitä...
Luulisin että monessa tapauksessa tila on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle jolla on jo oma työ ja toimeentulo muualla, niin eläintenpito loppunut siinä vaiheessa ja peltoja alettu viljellä sivutoimisesti.
-
Tämäpä tämä. Ennen maanviljelijät pääsivät 55-vuotiaina eläkkeelle, nyt 70-vuotiaina. Mukulat joutuvat tekemään 20 vuotta työtä muualla, kyllä siitä sitten väkisinkin muodostuu päätyö ja viljely jää pilipaliksi takaa-alalle.
-
Pitääkö ne mukalat tehrä kakskymppisenä? Jos parikymmentä vuotta jaksaa odottaa niin ne on sopivassa iässä kun itse jää eläkkeelle silloin 70 kymppisenä
-
Pitääkö ne mukalat tehrä kakskymppisenä? Jos parikymmentä vuotta jaksaa odottaa niin ne on sopivassa iässä kun itse jää eläkkeelle silloin 70 kymppisenä
Muistetaan sekin, että jos taloon syystä tai toisesta sattuu syntymään useampia mukuloita, on se tavallaan jonkinlainen virhe jo sellaisenaan. Tällöin jo pikkulapsesta alkaen on tehtävä selväksi, että perintöprinssi Kotivalo saa tilan nimelliseen tuottoarvohintaan, muille lapsille laitetaan eteiseen valmiiksi koukkuihin keppi ja eväsnyytti, joka sukupolvenvaihdoksen jälkeen annetaan juhlallisin menoin kullekin lapsista, ja sormella osoitetaan tielle päin, että alkakaas lampsia tuohon suuntaan, hyvästi.
-SS-
-
Se on melko raakaa touhua. Vielä vaikeampia on kun on jaettu esim. veljille. Siihen sitten aikanaan muijjat ja lapset ja sitten sitä joskus aletaan perintöprinssille juonia niin on välit koetuksella. Serkut ja muijjat tekee hommasta rumaa.
-
Pitääkö ne mukalat tehrä kakskymppisenä? Jos parikymmentä vuotta jaksaa odottaa niin ne on sopivassa iässä kun itse jää eläkkeelle silloin 70 kymppisenä
En ole ikinä kuullut, että joku olisi odotellut lapsen tekoa parikymmentä vuotta spv:n takia. Jonkun ihan muun syyn takia se homma sinne neljänkympin vaiheille sitten venyy, jos venyy. Mutta jos tarkoituksellisesti alkaa sitä venyttämään parikymmentä vuotta, niin voi vaatia sitten äkkiä "synnyttäjän" vaihdon, vai otitko tätä biologista seikkaa lainkaan huomioon, vai laskitko postipakettisynnyttäjien varaan koko suvunjatkon?
-
Pitääkö ne mukalat tehrä kakskymppisenä? Jos parikymmentä vuotta jaksaa odottaa niin ne on sopivassa iässä kun itse jää eläkkeelle silloin 70 kymppisenä
En ole ikinä kuullut, että joku olisi odotellut lapsen tekoa parikymmentä vuotta spv:n takia. Jonkun ihan muun syyn takia se homma sinne neljänkympin vaiheille sitten venyy, jos venyy. Mutta jos tarkoituksellisesti alkaa sitä venyttämään parikymmentä vuotta, niin voi vaatia sitten äkkiä "synnyttäjän" vaihdon, vai otitko tätä biologista seikkaa lainkaan huomioon, vai laskitko postipakettisynnyttäjien varaan koko suvunjatkon?
En mäkään ole kuullut😂
-
Ei tietenkään pidä tehdä kuin yksi lapsi
Ja itse aion jäädä eläkkeelle 65 tai viimeistään 66 vuotiaana, en jää mitään eläkekarttumaa odottamaan, en todellakaan tätä stressaavaa peltopelleilyä aio 70 vuotiaaksi jatkaa, koneetkin alkaa olla siinä kunnossa että remontteihin alkaa menemään enemmän rahaa mitä on koneiden arvo. Tietysti vois viimeiset vuodet hömppäheinää viljellä ja muutenkin näennäisviljellä, alkaa nuo apulantojenkin hinnat olemaan kestämättömällä tasolla, niin että tehoviljely on alkanut tympäisemään perusteellisesti.
-
Tuossahan on se mahdollisuus et pyöräyttää yhdet muksut yhden kans ja uusinta kierroksen sit puolet nuoremman kans.. ;D ;D ;D
Ei vainaskaan. Ehkä kannattaisi ennemmin miettiä et onko sinne eläkeikään asti pakko olla viljelijä vai voisiko siirtyä jo aiemmin sivuun. Tulisi kai siitä tilan myynnistä saada sen verran rahaa et ja vuosienkin varrella olisi pitänyt syrjään siirtää sen verta et ihan eläkkeen varaan ei putoa tai ja jos se eläke ei edes heti ala.. vai onko ne kaikki rahat työnnetty vuosien varrella siihen maatalouteen?
Tuntuiko vaikealta ajatukselta. Entäs sit jos hyppää yhden sukupolven yli. Pojan poika voisi olla 70 veteraaniviljelijällä lähempänä oikeaa aloitusikää?
-
Ei tietenkään pidä tehdä kuin yksi lapsi
Ja itse aion jäädä eläkkeelle 65 tai viimeistään 66 vuotiaana, en jää mitään eläkekarttumaa odottamaan, en todellakaan tätä stressaavaa peltopelleilyä aio 70 vuotiaaksi jatkaa, koneetkin alkaa olla siinä kunnossa että remontteihin alkaa menemään enemmän rahaa mitä on koneiden arvo. Tietysti vois viimeiset vuodet hömppäheinää viljellä ja muutenkin näennäisviljellä, alkaa nuo apulantojenkin hinnat olemaan kestämättömällä tasolla, niin että tehoviljely on alkanut tympäisemään perusteellisesti.
Paljos on nyt ikää? Muutamia tapauksia tiedän mis samanlaista puhetta mut kun lopettaminen on tullut ajankohtaiseksi on mieli muuttunut. ;D
Itsellä sama ajatus. Eläkkeelle en varmaan virallisesti pääse koska ikärajat karkaa. Jos jatkajaa ei ole niin eiköhän lihoiksi laittamalla jotain saa. Elämässä on oltava muutakin kuin viljely.
-
En mä sitten tiedä onko olemassa oikeaa ikää aloittaa viljely. Aina on sanottu että pitäisi päästä aloittamaan nuorena mikä sinänsä on toki tottakin koska nuorena on intoa, uskallusta, jaksamista ja kykyä omaksua uusia asioita eri tavalla kuin vanhempana vaikkakin ilmassa on ollut myös semmoista "vanhoilliskepulaista" ajattelua että nuori pitää saada sidottua turpeeseen ettei se karkaa mihinkään.
Toisaalta ikä ja muualla vietetty aika tuo todella arvokasta kokemusta sekä laajempaa näkemystä mistä on myös hyötyä, nelikymppiselläkin on kuitenkin vielä 30 vuotta tehokasta työuraa edessäpäin.
-
Ehkä kultainen keskitie tuossa aloittamisessa hyvä. Hyvä ois ehtiä käydä ihan muissa töissä ennen kun aloittaa. Tietäis ainakin mitä on säännöllinen työaika ja lomat, sekä normaali palkantulo kerran kuussa. Mielummin vielä muualle kun naapurin eläinkoppiin….
-
Maailmaan tutustuminen useammaltakin kantilta muutenkin kuin sontaluukusta tai traksan takaikkunasta kurkistellen on aina hyödyllistä ja maailmankatsomusta avartavaa.
-
Itse olen kulkenut pienestä lapsesta asti määrätietoisesti kohti päätoimista maataloutta. Muistan ajan kun vanhemmillani oli viisi hehtaaria viljelyksessä. Työskentelin vajaa kaksikymmentä vuotta teollisuuden parissa ja kyllä se oli kun olisi vankilasta vapautunut kun viimeisen kerran lähti töistä.
-
vaihteleva työhistoria maalarista kirvesmieheks ja muuta siinä välissä antaa jopa hyän aloituksen maatalouteen.. ite harmitellu kun ei tullu käytyä konehuoltohommia tehtyä aikanaan.. etes oppipoikana.. nyt ois hyä harrastus... nooo, viälä ehtis.. - eläkkellä!
-
... koneetkin alkaa olla siinä kunnossa että remontteihin alkaa menemään enemmän rahaa mitä on koneiden arvo.
Tuo ei kerro vielä oikein paljon mitään. Jos uusi kylvölannoitin maksaa 50000 euroa ja vanha romuarvoltaan viidensadan kylvölannoitin vaatii vuodessa vaikka 2000 euron remontin, kulutusosia, ketjuja, puslia, hitsausta, niin miten kokonaiskulut saattaisivat tuossa jakaantua. Yksi paikkakunnan isäntä mainitsi, että on jo 4000 ha kylvökoneessa, hakelämmitetty korjaamohalli näyttäisi olevan, valot päällä talvisin, eli remonttia tehdään ajan kanssa, marraskuusta huhtikuuhun.
-SS-
-
... koneetkin alkaa olla siinä kunnossa että remontteihin alkaa menemään enemmän rahaa mitä on koneiden arvo.
Tuo ei kerro vielä oikein paljon mitään. Jos uusi kylvölannoitin maksaa 50000 euroa ja vanha romuarvoltaan viidensadan kylvölannoitin vaatii vuodessa vaikka 2000 euron remontin, kulutusosia, ketjuja, puslia, hitsausta, .
-SS-
Ei nyt liioitella, jos oikein ymmärrän viestisi. Viidensadan kylvölannoittimeen kun tekee 2000 euron remontin, niin sillä koneella kylvetään sen jälkeen todennäköisesti 5 seuraavaa vuotta ilman ainuttakaan remonttia, pl. kulutusosat ( kärkilaput)
Kylvölannoittimella jää käyttötunnit vuodessa aika vähiin, vaikka olisi isompikin tila.
-
Aion tehdä "eastwoodit" eli samoin kuten tuo em. nimimerkki tällä foorumilla, eli myyn pois maat ja koneet, ja rahat sijoitan. Kk-eläke varmistaa kuitenkin et ei nälkään kuolla vaikka sijoitukset ei tuottaisikaan niiin hyvin.
-
Aion tehdä "eastwoodit" eli samoin kuten tuo em. nimimerkki tällä foorumilla, eli myyn pois maat ja koneet, ja rahat sijoitan. Kk-eläke varmistaa kuitenkin et ei nälkään kuolla vaikka sijoitukset ei tuottaisikaan niiin hyvin.
Tuossa kannattanee ajoittaa tilan realisointi pahimman pörssilaman jälkeiselle aikakaudelle. On tietysti epäselvää, ovatko peltomarkkinatkaan silloin parhaimmillaan. Esimerkiksi jos vuonna 1999 sijoitti S&P 500 indeksirahastoon, osingot siis mukana ja uudelleensijoittaminen, oli vuonna 2009 omistusten reaaliarvo noin 30% pienempi kuin sijoittaessa. Vuosijakso 2000-2010 ei ollut juurikaan parempi. Samanlaisia menetettyjä vuosikymmeniä olivat 1910-1920 , 1929-1939 , 1964-1974 .
Esimerkiksi 1999-2009 kullan reaalihinta nousi kolminkertaiseksi. Kullallakin on ollut heikot vuosikymmenensä: Esimerkiksi vuosikymmen 1980-1990: -65% , 2011-2021: -25%
-SS-
-
ja nyt ei kait paljon kannata ostella kultaa...
-
Aion tehdä "eastwoodit" eli samoin kuten tuo em. nimimerkki tällä foorumilla, eli myyn pois maat ja koneet, ja rahat sijoitan. Kk-eläke varmistaa kuitenkin et ei nälkään kuolla vaikka sijoitukset ei tuottaisikaan niiin hyvin.
Tuossa kannattanee ajoittaa tilan realisointi pahimman pörssilaman jälkeiselle aikakaudelle. On tietysti epäselvää, ovatko peltomarkkinatkaan silloin parhaimmillaan. Esimerkiksi jos vuonna 1999 sijoitti S&P 500 indeksirahastoon, osingot siis mukana ja uudelleensijoittaminen, oli vuonna 2009 omistusten reaaliarvo noin 30% pienempi kuin sijoittaessa. Vuosijakso 2000-2010 ei ollut juurikaan parempi. Samanlaisia menetettyjä vuosikymmeniä olivat 1910-1920 , 1929-1939 , 1964-1974 .
Esimerkiksi 1999-2009 kullan reaalihinta nousi kolminkertaiseksi. Kullallakin on ollut heikot vuosikymmenensä: Esimerkiksi vuosikymmen 1980-1990: -65% , 2011-2021: -25%
-SS-
Ootko ottanut selvää, kuinka isoksi on kasvanut vaikkapa vuonna 1999 tehty satasen sijoitus S&P: n tähän päivään mennessä, korkoa korolle-efekti mukaanlukien?🙂🙂🙂
Vuonna
-
Mikä se reaaliarvo sitten on? Kuinka paljon viljaa sai ostettua vuonna -99 ja kuinka paljon nyt, jos rahaa on laittanut indeksirahastoihin -99. Voisi olettaa, että moni asia on kallistunut keinotekoisesti, eikä kysynnän ja tarjonnan mukaisesti.
-
Porvarille: S&P500 lienee kasvanut korkoa korolle reaalisesti noin 350%, mutta mainitsin, että pörssisijoittamiseen mukaan lähteminen on herkkä ajankohdalle, jolloin aloittaa. Rahastot monet myös kuppaavat omat prosenttinsa pois. Niin kuin oli aikanaan asuntokaupoissakin, joillakin saattaa olla kosketusta 1980-luvun loppupuolen korkeisiin hintoihin, jotka 1991-1992 romahtivat paikasta riippumatta jopa alle puoleen. Myit kaupunkiasunnon puolella miljoonalla markalla, ostit takaisin puolentoista vuoden päästä 220000 markalla. Kun se suuri lama alkoi, eipäs kaikilla silloin ollutkaan helppoa rahaa - josko edes töitäkään - noukkia niitä asuntoja, ja pankit katselivat seinille vain, jos asuntolainaa yritti saada.
Romahdusten odottelu on vaikeaa, jos uhkana on koko yhteiskunnan romahtaminen, kuten esimerkiksi Kreikan rahoituskriisissä, eipä säästäjät saaneet edes tililtään rahoja pois. Että rikkaat vievät Sveitsiin rahojansa jo etukäteen, josta käsin sitten voivat noukkia puoli-ilmaista omaisuusmassaa, kun biolan lentää tuulettimeen.
-SS-
-
Totta.
Jos joku saa vaikka sen puolmiljoonas tilakaupasta, niin tyhmä on jos sen koko summan sijoittaa kerralla esim.rahastoon, oli sitten HEX25 tai S&P500. Saati osakkeisiin. Pitkäaikaissijoittamisella tasaa mukavasti kurssivaihteluja.
Muutenkin kannattaa olla tarkkana, että valitsee pienikuluisen passiivirahaston aktiivisesti hoidetun sijaan.😉😉😉
-
Suomalainen yhteiskunta on romahtanut jo. Velaksi eläminen on vain pehmentänyt seurauksia. Ja kansa on niin laiskaa, ettei se viitsi edes kapinoida, kun maitokaupastakin saa jo max 8 alkoholiprosentin juomia.
-
Voihan sitä tietenkin katsoa pörssin historiallista kehitystä mutta kyyti voi olla kovaa kun hyppää kyytiin. Jopa näin älyvapaa kaveri osui tikalla Bittiumiin ja oli 700+% voitolla hetki sitten ja haistelin jo uuden Opelin hajua Forssassa mutta sen jälkeen on tultu niin kovaa alas että pitää ajella vanhemmalla Opelilla elämänsä parhaat vuodet :'(
Jokainen voi miettiä mitä tarkoittaa euroopalle kun Kiinalaisilla yhtiöillä on valmius valmistaa 100 miljoonaa autoa vuodessa ja lisää tehtaita nousee. Ranskalla on 3000 miljardia velkaa ja jos koitat korjaa ongelmia niin kansa polttaaa autoja kadulla.
Njotta se on parempi kun unohtaa pörssipelit ja lastaa keväällä kylvökoneen täyteen kallista apulantaa + viljaa. Sitten vaan kylvää auringonlaskuun asti.
-
Munkin 800 euron neste oli joskus jonkin matkaa toista kymppiä. Siitä huipusta ei oo jäljellä enää kolmatta osaakaan. Kun ne on kerran sijoituksia niin eihän niitä myydä. Tai viime vuosina oon kyllä myynyt tappiollisia pois. Joitain montakin kertaa ja verottaja antaa tappioista 34% hyvitystä ::)
-
Länsimaiset yhteiskunnat on rikki kun kaikille yritetään järjestää miljonäärien elintaso. Ei ihme et rahat on loppu.
-
Voihan sitä tietenkin katsoa pörssin historiallista kehitystä mutta kyyti voi olla kovaa kun hyppää kyytiin. Jopa näin älyvapaa kaveri osui tikalla Bittiumiin ja oli 700+% voitolla hetki sitten ja haistelin jo uuden Opelin hajua Forssassa mutta sen jälkeen on tultu niin kovaa alas että pitää ajella vanhemmalla Opelilla elämänsä parhaat vuodet :'(
Jokainen voi miettiä mitä tarkoittaa euroopalle kun Kiinalaisilla yhtiöillä on valmius valmistaa 100 miljoonaa autoa vuodessa ja lisää tehtaita nousee. Ranskalla on 3000 miljardia velkaa ja jos koitat korjaa ongelmia niin kansa polttaaa autoja kadulla.
Njotta se on parempi kun unohtaa pörssipelit ja lastaa keväällä kylvökoneen täyteen kallista apulantaa + viljaa. Sitten vaan kylvää auringonlaskuun asti.
Ahneella on paskanen loppu, sanoi jo Jeesus vai kuka se olikaan. Olisit myynyt huipulla, koska yksi tärkeä elämän oppi on että mikä menee ylös, tulee joskus alas, mutta tyhmät luulee että mennään koko ajan ylös, eikä alamäki tule ainakaan omana elinaikana.
-
Ehkä tuo sepe 500 ja muut indeksit kannattaa ajatella enemmänkin pankkitalletuksena. Pankissa rahat pitämällä arvo laskee taatusti ainakin tässä ajassa jossa inflaatio on korkeammalla kuin korot.
Kukaan ei indekseihin sijoittamalla tule miljonääriksi jos ei sitä jo ole.
Se et osaat valita juuri oikeat sijoitukset niin et ne raketoi jonkin aivan poskettoman prosentin ja olet vielä laittanut enemmän euroja kiinni kuin normaali viikonloppu ruokakassin verran niin ne on harvassa. Eiköhän tuokin joka tuosta ooppelista haaveili niin jos siellä bittiumissa oli nyt tonnikin kiinni niin ei tuollakaan tuotolla vaikka huipuilla olisi myynyt olisi vielä uutta ooppelia tarvinut ostaa.. ::)
-
Kukaan ei indekseihin sijoittamalla tule miljonääriksi jos ei sitä jo ole.
🤣🤣🤣
Niitä on jo tullut ja paljon.
"Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista."
-
Kukaan ei indekseihin sijoittamalla tule miljonääriksi jos ei sitä jo ole.
🤣🤣🤣
Niitä on jo tullut ja paljon.
"Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista."
Muotoilin asian ehkä hieman väärin. Sulla pitää olla reilu pääoma joka laitettavana kiinni indeksiin ja oltava pitkäjänteinen ja ajallinen hajautus. Korkoa korolle alkaa tekemään työtään mitä pidemmälle aika kuluu. Ja jos vielä kulut on minimaaliset tai puhdas nolla ja saat verotkin vältettyä niin mikäs siinä.
Mut sit jos joku rakkine 60v iässä aikoo rikastua indeksiin sijoittamalla niin tietämättä nyt mitään pääoman määrästä ja ikäkin vastustaa niin ei siinä kyl miljonääriä tule jos ei valmiiksi ole miljonääri. Eikä kannata nyt takertua sanaan miljonääri vaan paikalla voisi käyttää jotain muutakin sanaa joka kuvaa rikkautta.
Ja kuten tässäkin jo kirjoitettu niin sellainen joka tekee pitkäaikasen sijoituksen syntymästä asti vaik 20v ajan niin siinä voi yksi tai kaksikin romahdusta osua väliin. Rakkine laittaa paljon isomman pääoman, lyhyemmällä ajalla ja huonolla tuurilla markkina kyykkää juuri tuon jälkeen. Rakkine kasvaa jo horsmaa siinä vaiheessa kun voi julistautua miljonääriksi..
Eli kyl mä olen vahvasti edelleen sitä mieltä et näin vanhemmalla iällä sijoittaville indeksi on kuin pankkitalletus. Jos on pätäkkää niin se pitää sinut todennäköisesti yhtä varakkaana tai hieman jopa vauraampana kuin jo olet mut kytään köyhää se ei nosta rikkaaksi. Ei niillä kasvu prosenteilla. Siihen on osattava poimia sit niitä helmiä ja sehän meiltä kaikilta onnistuu eikö niin ;D
-
Jaa luulin että täällä puhutaan siitä mitä porukka kylvää nyt keväällä.. ei taida olla mitään mitä kylvämällä tulee miljonääriksi ::)
-
Kyllä kevät nyt ottaa kukonaskeleen täällä etelässä, lumi on niin kevyttä hötöä, että kun tulee 10 milliä vesisadetta päälle, ei pellon pinnalla ole kuin muutama sentti loskaa. Ja ihan pinnalla harmaata kiintojäätä, on routa sen verran syvällä. Toivottavasti orasten lehdenkärjet jäävät esille jään alta.
Voi olla, että joutuu syysvehnäalalle hankkimaan siemenet. On tullut uusi torjunta-aine, pitäisiköhän kokeilla vielä rypsiä syysvehnärikkoon ?
-SS-
-
Jaa luulin että täällä puhutaan siitä mitä porukka kylvää nyt keväällä.. ei taida olla mitään mitä kylvämällä tulee miljonääriksi ::)
No kohta pääsee kylvöille niin voi unohtaa tuollaiset miljonääri unelmat kun saa ajaa traktorilla😉
-
Kukaan ei indekseihin sijoittamalla tule miljonääriksi jos ei sitä jo ole.
🤣🤣🤣
Niitä on jo tullut ja paljon.
"Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista."
Muotoilin asian ehkä hieman väärin. Sulla pitää olla reilu pääoma joka laitettavana kiinni indeksiin ja oltava pitkäjänteinen ja ajallinen hajautus. Korkoa korolle alkaa tekemään työtään mitä pidemmälle aika kuluu. Ja jos vielä kulut on minimaaliset tai puhdas nolla ja saat verotkin vältettyä niin mikäs siinä.
Mut sit jos joku rakkine 60v iässä aikoo rikastua indeksiin sijoittamalla niin tietämättä nyt mitään pääoman määrästä ja ikäkin vastustaa niin ei siinä kyl miljonääriä tule jos ei valmiiksi ole miljonääri. Eikä kannata nyt takertua sanaan miljonääri vaan paikalla voisi käyttää jotain muutakin sanaa joka kuvaa rikkautta.
Ja kuten tässäkin jo kirjoitettu niin sellainen joka tekee pitkäaikasen sijoituksen syntymästä asti vaik 20v ajan niin siinä voi yksi tai kaksikin romahdusta osua väliin. Rakkine laittaa paljon isomman pääoman, lyhyemmällä ajalla ja huonolla tuurilla markkina kyykkää juuri tuon jälkeen. Rakkine kasvaa jo horsmaa siinä vaiheessa kun voi julistautua miljonääriksi..
Eli kyl mä olen vahvasti edelleen sitä mieltä et näin vanhemmalla iällä sijoittaville indeksi on kuin pankkitalletus. Jos on pätäkkää niin se pitää sinut todennäköisesti yhtä varakkaana tai hieman jopa vauraampana kuin jo olet mut kytään köyhää se ei nosta rikkaaksi. Ei niillä kasvu prosenteilla. Siihen on osattava poimia sit niitä helmiä ja sehän meiltä kaikilta onnistuu eikö niin ;D
"Muotoilun asian ehkä hiukan väärin."
Heh heh...oletko ikinä ajatellut ryhtyä politiikoksi?😁😁😁
Ei, et sinä muotoillut EHKÄ asiaa hiukan väärin. Sinä puhuit täyttä palturia, potaskaa ja luikuria yhtä aikaa.😉 Mutta ei siinä mitään, menee se viisaskin joskus vipuun. Miksei sitten me maajussit, olimme sitten pää- tai sivutoimmisia.😉
-
Jaa luulin että täällä puhutaan siitä mitä porukka kylvää nyt keväällä.. ei taida olla mitään mitä kylvämällä tulee miljonääriksi ::)
Ei ole.
Palstan tapa et otsikko ei kerro mitään mistä satutaan juttelemaan.. ;D
-
Kukaan ei indekseihin sijoittamalla tule miljonääriksi jos ei sitä jo ole.
🤣🤣🤣
Niitä on jo tullut ja paljon.
"Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista."
Muotoilin asian ehkä hieman väärin. Sulla pitää olla reilu pääoma joka laitettavana kiinni indeksiin ja oltava pitkäjänteinen ja ajallinen hajautus. Korkoa korolle alkaa tekemään työtään mitä pidemmälle aika kuluu. Ja jos vielä kulut on minimaaliset tai puhdas nolla ja saat verotkin vältettyä niin mikäs siinä.
Mut sit jos joku rakkine 60v iässä aikoo rikastua indeksiin sijoittamalla niin tietämättä nyt mitään pääoman määrästä ja ikäkin vastustaa niin ei siinä kyl miljonääriä tule jos ei valmiiksi ole miljonääri. Eikä kannata nyt takertua sanaan miljonääri vaan paikalla voisi käyttää jotain muutakin sanaa joka kuvaa rikkautta.
Ja kuten tässäkin jo kirjoitettu niin sellainen joka tekee pitkäaikasen sijoituksen syntymästä asti vaik 20v ajan niin siinä voi yksi tai kaksikin romahdusta osua väliin. Rakkine laittaa paljon isomman pääoman, lyhyemmällä ajalla ja huonolla tuurilla markkina kyykkää juuri tuon jälkeen. Rakkine kasvaa jo horsmaa siinä vaiheessa kun voi julistautua miljonääriksi..
Eli kyl mä olen vahvasti edelleen sitä mieltä et näin vanhemmalla iällä sijoittaville indeksi on kuin pankkitalletus. Jos on pätäkkää niin se pitää sinut todennäköisesti yhtä varakkaana tai hieman jopa vauraampana kuin jo olet mut kytään köyhää se ei nosta rikkaaksi. Ei niillä kasvu prosenteilla. Siihen on osattava poimia sit niitä helmiä ja sehän meiltä kaikilta onnistuu eikö niin ;D
"Muotoilun asian ehkä hiukan väärin."
Heh heh...oletko ikinä ajatellut ryhtyä politiikoksi?😁😁😁
Ei, et sinä muotoillut EHKÄ asiaa hiukan väärin. Sinä puhuit täyttä palturia, potaskaa ja luikuria yhtä aikaa.😉 Mutta ei siinä mitään, menee se viisaskin joskus vipuun. Miksei sitten me maajussit, olimme sitten pää- tai sivutoimmisia.😉
Ei sit muuta kuin eurot indekseihin ja jalat pöydälle ja alat odottelemaan milloin olet miljonääri.. ;D
-
Kukaan ei indekseihin sijoittamalla tule miljonääriksi jos ei sitä jo ole.
🤣🤣🤣
Niitä on jo tullut ja paljon.
"Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista."
Muotoilin asian ehkä hieman väärin. Sulla pitää olla reilu pääoma joka laitettavana kiinni indeksiin ja oltava pitkäjänteinen ja ajallinen hajautus. Korkoa korolle alkaa tekemään työtään mitä pidemmälle aika kuluu. Ja jos vielä kulut on minimaaliset tai puhdas nolla ja saat verotkin vältettyä niin mikäs siinä.
Mut sit jos joku rakkine 60v iässä aikoo rikastua indeksiin sijoittamalla niin tietämättä nyt mitään pääoman määrästä ja ikäkin vastustaa niin ei siinä kyl miljonääriä tule jos ei valmiiksi ole miljonääri. Eikä kannata nyt takertua sanaan miljonääri vaan paikalla voisi käyttää jotain muutakin sanaa joka kuvaa rikkautta.
Ja kuten tässäkin jo kirjoitettu niin sellainen joka tekee pitkäaikasen sijoituksen syntymästä asti vaik 20v ajan niin siinä voi yksi tai kaksikin romahdusta osua väliin. Rakkine laittaa paljon isomman pääoman, lyhyemmällä ajalla ja huonolla tuurilla markkina kyykkää juuri tuon jälkeen. Rakkine kasvaa jo horsmaa siinä vaiheessa kun voi julistautua miljonääriksi..
Eli kyl mä olen vahvasti edelleen sitä mieltä et näin vanhemmalla iällä sijoittaville indeksi on kuin pankkitalletus. Jos on pätäkkää niin se pitää sinut todennäköisesti yhtä varakkaana tai hieman jopa vauraampana kuin jo olet mut kytään köyhää se ei nosta rikkaaksi. Ei niillä kasvu prosenteilla. Siihen on osattava poimia sit niitä helmiä ja sehän meiltä kaikilta onnistuu eikö niin ;D
"Muotoilun asian ehkä hiukan väärin."
Heh heh...oletko ikinä ajatellut ryhtyä politiikoksi?😁😁😁
Ei, et sinä muotoillut EHKÄ asiaa hiukan väärin. Sinä puhuit täyttä palturia, potaskaa ja luikuria yhtä aikaa.😉 Mutta ei siinä mitään, menee se viisaskin joskus vipuun. Miksei sitten me maajussit, olimme sitten pää- tai sivutoimmisia.😉
Ei sit muuta kuin eurot indekseihin ja jalat pöydälle ja alat odottelemaan milloin olet miljonääri.. ;D
Vai niin. Miksi pitäisi?
Indeksirahastohistoriani ulottuu vuosituhannen vaihteeseen.
Tervetuloa mukaan. 👍👍👍
Mutta ei siitä sen enempää. Tehdään sijoittamisesta uusi ketju vapaaseen sanaan, koska asia näyttää kiinnostavan.
-
Kukaan ei indekseihin sijoittamalla tule miljonääriksi jos ei sitä jo ole.
🤣🤣🤣
Niitä on jo tullut ja paljon.
"Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista."
Muotoilin asian ehkä hieman väärin. Sulla pitää olla reilu pääoma joka laitettavana kiinni indeksiin ja oltava pitkäjänteinen ja ajallinen hajautus. Korkoa korolle alkaa tekemään työtään mitä pidemmälle aika kuluu. Ja jos vielä kulut on minimaaliset tai puhdas nolla ja saat verotkin vältettyä niin mikäs siinä.
Mut sit jos joku rakkine 60v iässä aikoo rikastua indeksiin sijoittamalla niin tietämättä nyt mitään pääoman määrästä ja ikäkin vastustaa niin ei siinä kyl miljonääriä tule jos ei valmiiksi ole miljonääri. Eikä kannata nyt takertua sanaan miljonääri vaan paikalla voisi käyttää jotain muutakin sanaa joka kuvaa rikkautta.
Ja kuten tässäkin jo kirjoitettu niin sellainen joka tekee pitkäaikasen sijoituksen syntymästä asti vaik 20v ajan niin siinä voi yksi tai kaksikin romahdusta osua väliin. Rakkine laittaa paljon isomman pääoman, lyhyemmällä ajalla ja huonolla tuurilla markkina kyykkää juuri tuon jälkeen. Rakkine kasvaa jo horsmaa siinä vaiheessa kun voi julistautua miljonääriksi..
Eli kyl mä olen vahvasti edelleen sitä mieltä et näin vanhemmalla iällä sijoittaville indeksi on kuin pankkitalletus. Jos on pätäkkää niin se pitää sinut todennäköisesti yhtä varakkaana tai hieman jopa vauraampana kuin jo olet mut kytään köyhää se ei nosta rikkaaksi. Ei niillä kasvu prosenteilla. Siihen on osattava poimia sit niitä helmiä ja sehän meiltä kaikilta onnistuu eikö niin ;D
"Muotoilun asian ehkä hiukan väärin."
Heh heh...oletko ikinä ajatellut ryhtyä politiikoksi?😁😁😁
Ei, et sinä muotoillut EHKÄ asiaa hiukan väärin. Sinä puhuit täyttä palturia, potaskaa ja luikuria yhtä aikaa.😉 Mutta ei siinä mitään, menee se viisaskin joskus vipuun. Miksei sitten me maajussit, olimme sitten pää- tai sivutoimmisia.😉
Ei sit muuta kuin eurot indekseihin ja jalat pöydälle ja alat odottelemaan milloin olet miljonääri.. ;D
Vai niin. Miksi pitäisi?
Indeksirahastohistoriani ulottuu vuosituhannen vaihteeseen.
Tervetuloa mukaan. 👍👍👍
Mutta ei siitä sen enempää. Tehdään sijoittamisesta uusi ketju vapaaseen sanaan, koska asia näyttää kiinnostavan.
Onhan siinä pieni ero, onko sijoittanut indekseihin 25 vuotta, vai aloittaako nyt kun indeksit on tapissa.
Amatöörisijoittajan rikastuminen osakkeilla vaatii joko aikaa tai hyvää tuuria.
-
Tuollaisesta kauppasummasta kannattanee osa laittaa ihan määräaikaistalletuksiin ja sijoittaa muutaman vuoden kuluessa. Näin saa oston liian korkeaa kurssiriskiä alennettua. Lähiseudulta kannattanee hankkia osakkeita, mutta kauempien alueiden hajautuksen vuoksi ehkä indeksirahastot helpompia.
-
Persporarilta jäi lukematta tuo kohta kirjoituksestani missä juuri puhuin tuosta ajasta...
On hieman eri jos olet ollut 25v markkinalla kuin et rakkineen tapauksessa pistät tilan myyntiin vuonna x. Oletettavasti eläkeikä kolkuttelee lähellä ja elinajan odotekin on jotain muuta kuin 25v. Siinä kun rytkäsee koko kauppasumman indeksiin ja jos indeksi on vielä ath lukemissa niin en mä ainakaan hirveän suuria tuotto odotuksia lataisi..
Eli aika aika ja vielä kerran aika. Aikaa ei vain eläkeikää lähestyvällä ole. Kuten make tuossa kirjoitti niin määräaikaistalletus ja pikku hiljaa sit syöttää indeksiin rahaa. Inflaation tällä ehkä voittaa mut miljonääriksi ei tule jos ei jo tilakaupan jälkeen ole.
Mut jokainen sijoittakoon niinkuin haluaa. Tähän on laskureitakin olemassa ja noheva laskee ilman mitään laskureita. Tietysti jos itsekin olisin se parikymppinen nuorukainen joka laittoi kaikki rahat autoihin, bensaan, viinaan ja naisiin. Olisi ymmärtänyt laittaa osan tuollaisiin indekseihin niin nyt myöhemmin olisi jo kiva pesämuna odottamassa. Mut tyhmä kun on ja kukaan ei juuri neuvonut eikä nettiäkään ollut olemassa niin minkäs sille voi. Nykyinen vanhempana sijoitustuhraaminen on sit lähinnä huvia. Eläkettä ei sieltä ehdi enää kerätä näillä pääomilla mitä siihen on tällä hetkellä irroittaa..
-
Tuollaisesta kauppasummasta kannattanee osa laittaa ihan määräaikaistalletuksiin ja sijoittaa muutaman vuoden kuluessa. Näin saa oston liian korkeaa kurssiriskiä alennettua. Lähiseudulta kannattanee hankkia osakkeita, mutta kauempien alueiden hajautuksen vuoksi ehkä indeksirahastot helpompia.
Juuri näin.
-
Persporarilta jäi lukematta tuo kohta kirjoituksestani missä juuri puhuin tuosta ajasta...
On hieman eri jos olet ollut 25v markkinalla kuin et rakkineen tapauksessa pistät tilan myyntiin vuonna x. Oletettavasti eläkeikä kolkuttelee lähellä ja elinajan odotekin on jotain muuta kuin 25v. Siinä kun rytkäsee koko kauppasumman indeksiin ja jos indeksi on vielä ath lukemissa niin en mä ainakaan hirveän suuria tuotto odotuksia lataisi..
Eli aika aika ja vielä kerran aika. Aikaa ei vain eläkeikää lähestyvällä ole. Kuten make tuossa kirjoitti niin määräaikaistalletus ja pikku hiljaa sit syöttää indeksiin rahaa. Inflaation tällä ehkä voittaa mut miljonääriksi ei tule jos ei jo tilakaupan jälkeen ole.
Mut jokainen sijoittakoon niinkuin haluaa. Tähän on laskureitakin olemassa ja noheva laskee ilman mitään laskureita. Tietysti jos itsekin olisin se parikymppinen nuorukainen joka laittoi kaikki rahat autoihin, bensaan, viinaan ja naisiin. Olisi ymmärtänyt laittaa osan tuollaisiin indekseihin niin nyt myöhemmin olisi jo kiva pesämuna odottamassa. Mut tyhmä kun on ja kukaan ei juuri neuvonut eikä nettiäkään ollut olemassa niin minkäs sille voi. Nykyinen vanhempana sijoitustuhraaminen on sit lähinnä huvia. Eläkettä ei sieltä ehdi enää kerätä näillä pääomilla mitä siihen on tällä hetkellä irroittaa..
Kyllä mä koko kirjoituksesi luin. Mutta miksi minun olisi pitänyt jotenkin puuttua niihin kohtiin, jotka ovat yhteneväiset oman mielipiteeni kanssa?
Puhutuin siihen, mikä oli kirjoituksessasi valhetta.
-
Persporarilta jäi lukematta tuo kohta kirjoituksestani missä juuri puhuin tuosta ajasta...
On hieman eri jos olet ollut 25v markkinalla kuin et rakkineen tapauksessa pistät tilan myyntiin vuonna x. Oletettavasti eläkeikä kolkuttelee lähellä ja elinajan odotekin on jotain muuta kuin 25v. Siinä kun rytkäsee koko kauppasumman indeksiin ja jos indeksi on vielä ath lukemissa niin en mä ainakaan hirveän suuria tuotto odotuksia lataisi..
Eli aika aika ja vielä kerran aika. Aikaa ei vain eläkeikää lähestyvällä ole. Kuten make tuossa kirjoitti niin määräaikaistalletus ja pikku hiljaa sit syöttää indeksiin rahaa. Inflaation tällä ehkä voittaa mut miljonääriksi ei tule jos ei jo tilakaupan jälkeen ole.
Mut jokainen sijoittakoon niinkuin haluaa. Tähän on laskureitakin olemassa ja noheva laskee ilman mitään laskureita. Tietysti jos itsekin olisin se parikymppinen nuorukainen joka laittoi kaikki rahat autoihin, bensaan, viinaan ja naisiin. Olisi ymmärtänyt laittaa osan tuollaisiin indekseihin niin nyt myöhemmin olisi jo kiva pesämuna odottamassa. Mut tyhmä kun on ja kukaan ei juuri neuvonut eikä nettiäkään ollut olemassa niin minkäs sille voi. Nykyinen vanhempana sijoitustuhraaminen on sit lähinnä huvia. Eläkettä ei sieltä ehdi enää kerätä näillä pääomilla mitä siihen on tällä hetkellä irroittaa..
Kyllä mä koko kirjoituksesi luin. Mutta miksi minun olisi pitänyt jotenkin puuttua niihin kohtiin, jotka ovat yhteneväiset oman mielipiteeni kanssa?
Puhutuin siihen, mikä oli kirjoituksessasi valhetta.
Mikä siinä oli valetta? Takerruit siihen kun sanoin ettei indeksiin sijoittamalla tule miljonääriä jos ei jo ole. Tarkensin sitten et tässä rakkineen tapauksessa missä mennään eläkeiän kynnyksellä sisälle ja oletetaan et tuottoja tulee lyhyellä aikavälillä.. mä olen sitä mieltä et sellaisia tuottoja ei indeksistä saa lyhyellä aikavälillä jolla tulisit miljonääriksi jos et sellainen jo ole. Keskimäärin indeksien tuotto on kai ollut alta 10% vuositasolla. Et mä en kyl saa tuota mitenkään laskettua. On täysin eri asia kun jos olet ollut 25v markkinassa ja olet vaikka vielä 10v lisää... Siinä voi sit jo pienemmälläkin pääomalla päästä miljoonakerhoon.. ;)
-
Mä oon luullu, että agronet on miljoona kerho ;D
-
Mut jokainen sijoittakoon niinkuin haluaa. Tähän on laskureitakin olemassa ja noheva laskee ilman mitään laskureita. Tietysti jos itsekin olisin se parikymppinen nuorukainen joka laittoi kaikki rahat autoihin, bensaan, viinaan ja naisiin. Olisi ymmärtänyt laittaa osan tuollaisiin indekseihin niin nyt myöhemmin olisi jo kiva pesämuna odottamassa. Mut tyhmä kun on ja kukaan ei juuri neuvonut eikä nettiäkään ollut olemassa niin minkäs sille voi. Nykyinen vanhempana sijoitustuhraaminen on sit lähinnä huvia. Eläkettä ei sieltä ehdi enää kerätä näillä pääomilla mitä siihen on tällä hetkellä irroittaa..
Minä sijoitin 22 vuotiaana auton myyntirahat rahastoon. 1999-2000 vuoden vaihteessa. 20 000 markkaa. Siitä kertyi pesämuna, josta sai myydessä, olikohan 660 euroa ;D ;D Eli juuri se sijoitusaika merkitsee valtavasti. Ostin melkolailla huipulta, ehti nousta noin 30% ennenkuin lähti rajuun laskuun. Kovilla tuotoilla noita silloin myytiin, mutta kuten tiedossa, historiallinen tuotto ei ole tae tulevista.
Tuo oli erittäin opettava ja silmiä avaava opetus. Tapahtui vuosien kuluessa ja ajatus kyti. Ajoitus on kaiken a ja o, kun sijoittaa. Oikealla hetkellä ei voi oikeen osua hutiin, toisaalta väärällä hetkellä sijoittaessa ei osumaa saa millään. 08-09 paluu isommin markkinoille ja siitä saakka tullutkin sijoitettua mutta ei pennin jeniä rahastoihin, vaan kaikki suoria osakeostoja. Jälkiviisaana itäisten maiden rahastot olisi olleet ihan ok. sijoituksia mutta eipä ole ollut mitään rahastoon liittyviä negatiivisia juttuja pohdittavanakaan.
Viime vuoden huhtikuu olisi ollut hyvä hetki ostaa osakkeita isosti, mutta tämäkin vain tämän hetken tiedolla. Mistä tietää vaikka pahempi romahdus vielä edessä tämän vuoden aikana, sitä on jo pidempään povattu eikä niissä otettu huomioon Trumpin toilailuja/olemassa oloa sotkemassa markkinoita. Kuitenkin huhtikuusta Hexikin noussut 8800 tasolta 13000 pisteeseen, ja moni osake luonnollisesti paljon enemmän.
Pelottava ajatuskin jos pitäisi just nyt sijoittaa vaikka 500 000 euroa, kummasti alkaisi jonkinlaiset hybridirahastot kiinnostamaan, niin että tapahtuupa markkinoilla mitä tahansa, olisi omaisuus tallessa ja oikealla hetkellä sijoitettavana. Kutina ettei nyt oo oikea hetki, ellei oo tiedossa varmaa uutta akkuteknologiaan, energiaan tms. liittyvää ihmeyhtiötä. Donut lab ei ole sellainen ;D
-
Pääosin on tullut peltoon sijoitettua. Saisi niistä reilun pari miljoonaa, jos nyt myisi vapaille markkinoille ja eläimistä, koneista ja vähäisestä metsästä vielä jonkun satatonnia päälle. Käärinliinoissa ei ole taskuja, saavat mennä nimellisemmällä hinnalla jatkajalle.
-
Pääosin on tullut peltoon sijoitettua. Saisi niistä reilun pari miljoonaa, jos nyt myisi vapaille markkinoille ja eläimistä, koneista ja vähäisestä metsästä vielä jonkun satatonnia päälle. Käärinliinoissa ei ole taskuja, saavat mennä nimellisemmällä hinnalla jatkajalle.
Täällä sama juttu. Nuorena ei jäänyt ihmeellisiä säästöjä vaikka töitä tehty liikaakin. Tilakauppojen jälkeen niitä ei ole jäänyt sitäkään vähää. Kaikki ylimääräinen on mennyt tähän agribisnekseen. Nyt onneksi velat lyhentyneet jo sen verran et maatalouden tiukkaantunut tilanne ei vielä pahasti kutita. Jos sama tilanne olisi ollut silloin kun velat olisivat olleet tapissa niin en tiedä miten siitä olisi selvinnyt.
Nyt ei intoa enää investoida maatalouteen. Hinnat aivan pielessä. Sit jos tilanne muuttuu ja maataloudella pystyy taas maksamaan esim. Pelto ostokset niin voi vielä harkita muuten ei ja ei se edes itselle ole mahdollista. Velat kun tästä edelleen kuittaantuvat niin jos alkaisi omaankin sukanvarteen jäämään jotain joka olisi sitten eläkkeen päälle.
Luopumista tai siitä saatavaa hintaa en ole vielä paljoakaan miettinyt kun itsellä on vielä aika pätkä viralliseen eläkeikään. Aikomus oli kyl et aikasemmin pääsisi jäämään. Vapailla markkinoilla kyl kai tällä hetkellä maista irtoaisi jossain 2-3milj väliin. Kalustosta sit se satanen tai maksimissaan pari päälle. Rakennukset käytännössä arvottomia. Jatkajasta ei vielä tiedä ja en suoraan sanottuna tiedä haluanko edes jättää koko tilaa jatkajille. Elannon saa helpomminkin. Aika näyttää.
-
Pääosin on tullut peltoon sijoitettua. Saisi niistä reilun pari miljoonaa, jos nyt myisi vapaille markkinoille ja eläimistä, koneista ja vähäisestä metsästä vielä jonkun satatonnia päälle. Käärinliinoissa ei ole taskuja, saavat mennä nimellisemmällä hinnalla jatkajalle.
Joo, kyllähän noista pelloista saisi melkoisen potin kun myisi mutta en oo nähnyt järkeväksi kasvattaa peltopinta-alaa näillä järjettömillä hinnoilla. On se toki kasvanut, mutta ei siinä määrin kuin omat ajatelmat ja visiot. Jatkaja pitäisi olla pomminvarmasti tiedossa hölmöihin peltokauppoihin. Tosin rajalta ei oo tullut myyntiin omalta kylältä, silloin on sitten kyseessä hölmö maakauppa taloudellisessa mielessä...
20 vuotta kun sijoittaa hehtaarin ostohinnan ihan muualle kuin maatalouteen, onkin jo ihan mukava pesämuna. Mitään eroahan tuossa ei ole peltokauppaan, kuin korkojen vähennysoikeutta ei ole. Maatalous on kuitenkin pääomien hallintaa, ellei sitä hallitse edes tyydyttävästi, hullusti käy vaikka kuinka osaisi viljellä.
Tosiasiassa viljelijöille on kertynyt varallisuutta juuri alan huonon kannattavuuden vuoksi, ei uskalleta investoida ja on vähän puolivahingossa ajauduttu sijoittamaan rahoja odottamaan sitä parempaa aikaa investoida. Sitä aikaa ei koskaan tullutkaan ja lopetetaan koko touhu. Sijoitettu omaisuus säilyy ja peltojen vuokrasta/myymisestä kertyy lisää. Illuusio maatalouden varakkuudesta säilyy, sitten toisessa päässä kannattavuuden kanssa kamppailevat, isosti investoineet tilat, joilla ei ole varaa todellakaan sijoitella mitään minnekään . Osa pääsee jaloilleen, osa kaatuu. Ala voi entistä heikommin, mutta ulospäin näyttää hyvältä :( Heikoin kun putoaa pois, jää vähemmän jakajia ja niille jatkajille riittää himpun vähemmänkin, silti näyttää että kannattavuus vain paranee tilaa kohti :P
Tulevan kesänkin viljan viljelyn kannattavuudella tulee lisää peltoa tarjolle, enemmän viljelijöitä jotka huomaa kannattavuuden heikkouden. Polarisaatio jatkuu Suomen maataloudessa, idässä ja pohjoisessa pelto puoli-ilmaista, lännessä ja etelässä edelleen hinnat pitää ja löytyy jatkajiakin. Osan laskimista patterit hukassa ja homma rokkaa ;D
Sen verran huonoja kiinnityshintoja tarjotaan, jos tarjotaan ja mm. apulannan sekä koneiden hinnat huitelee pilvissä, että alkaa kamelin selkä katkeamaan entistä suuremmalta porukalta. Kevään kylvöjä mietitään ihan tosissaan, olisiko viimeisten mohikaanienkin aika laittaa hiukan kiertoon jotain muutakin kuin vilja-lumi-vilja kiertoa :)
-
Viljelijöiden ikärakenne vaikuttaa paikoin pellon hintaan jo niilläkin seuduilla , missä vuosituhannen vaihteessa pellosta vielä kilpailtiin . Tämä siis peruna , broisku ja maitokeskittymien ulkopuolella .
-
Jotta lopettamisen jälkeen pellot myytyään tai vuokrattuaan saisi edes kohtuullisen hinnan pelloistaan, edellyttää se että, että edes jollain on viljely kannattavaa ja on siksi intoa ostaa tai vuokrata peltoa.
-
lännessä ja etelässä edelleen hinnat pitää ja löytyy jatkajiakin.
Tässä viiden kilometrin päässä runsaat 80 ha taisi mennä kuin kuumille kiville, kohtuullisen nuorekas oli luopuva viljelijä. Tai sitten ei ollut kannattava, koska ei kovin pitkään ollut tilan hankinnasta aikaa kulunut. Varmaan ei halukasta jatkajaa. Tarjosin minäkin yhdestä palstasta, mutta oli sen verran kai kova kysyntä, että osina ei tarvinnut myydä. Mutta ei ainakaan tarvitse soimata itseään, ettei yrittänyt.
-SS-
-
Mä en kamelin selän katkeamiseen usko vieläkään. Tässä tullaan parjattuun aiheeseen kuin sivutoiminen viljely. Siinä porukassa on paljon niitä joille ei ole mitään hienompaa kuin nähdä viljan oraan kasvavan. Se on niin hienoa et siitä ollaan valmiita maksamaan vuodesta toiseen.
Omalla kohdalla kuten varmaan tullut ilmi niin kamelin selkä katkesi jo noin kymmenen vuotta sitten. Totesin ihan laskemalla et mun kulurakenteella ja sadoilla en saa mitään lisäarvoa tavanomaisesta viljelystä. Luomussa tulee se mikä tulee. Hinta parempi, kulut pienemmät ja tuki tulee 99,9% varmasti.
-
Pääosin on tullut peltoon sijoitettua. Saisi niistä reilun pari miljoonaa, jos nyt myisi vapaille markkinoille ja eläimistä, koneista ja vähäisestä metsästä vielä jonkun satatonnia päälle. Käärinliinoissa ei ole taskuja, saavat mennä nimellisemmällä hinnalla jatkajalle.
Maatalousmaa on siitä mielenkiintoinen omaisuuserä, että sille on tietoisesti luotu tavallaan eräänlainen verotuksellinen sääty, eli sukupolvenvaihdoksien yli kantava omaisuuden säilyminen yksittäiselle jatkajalle
- maatalousmaan erityinen arvon määritys sukupolvenvaihdoksissa ja lahjanluonteisissa kaupoissa, liittyen huojennuksiin
- luovutusvoittoveron säännösten edullisuus
- perintökaaren säännökset maatilojen siirtymisessä jakamattomana
- kiinteistöveron ulottumattomuus maatalousmaahan
Siksi jos perilliselle haluaa kerätä jotakin, johon sosialistin katkera kynsinen verokoura ei pääse koukkimaan, on maatila se järkevin tapa. Suuryrityssuvuilla taasen on muita keinoja; lähteä vaikka Luxemburgiin majaa pitämään. Kaikenlainen muu omaisuus, sijoitusasunnot, arvopaperit, käteinen, taide, tonttimaa, ym. niin niiden mahdollisesta arvosta ja ainakin tuotosta haihtuu joka perintö/lahjakierroksella melkoinen potti veroihin. Paitsi tietenkin kaikki holdingyhtiö- ja Sveitsi-viritykset pois luettuna.
Vaikka vuorineuvossuvuilla onkin erilaisia yritysryppäitä ja miljardeja mahdollisesti muuta omaisuutta, kovasti ne ovat myös viljelijöinä kunnostautuneet, ehkä juurikin täkäläisen suojatun omaisuuserän takia.
-SS-
-
Tässä tullaan parjattuun aiheeseen kuin sivutoiminen viljely. Siinä porukassa on paljon niitä joille ei ole mitään hienompaa kuin nähdä viljan oraan kasvavan. Se on niin hienoa et siitä ollaan valmiita maksamaan vuodesta toiseen.
Tuossa ajattelussa on yksi pienehkö harhautuma: Ei avomaanviljely Suomessa voi olla kuin sivutoimista, enimmillään osa-aikaista. Marraskuusta - maaliskuuhun on ajankohta, jolloin peltoviljelytöitä ei roudan tai märkyyden takia voi juurikaan tehdä. Viisi kuukautta sentään. Harvat sesonkiyritykset voivat ajatella vastaavaa kausitoimintaa täysin päätoimisena: esimerkkinä voisi olla ajoratamaalaus tai laskettelurinteen ylläpito. Useimmiten näihin liittyykin jokin toinen elinkeino tai toimiala. Lumiurakoijat tekevät hiekanharjausta keväisin ja tienpientareiden niittoa kesäisin. Jos joku tekee vain tienreunaniittoa ja pelaa talvella kasinolla lisää rahaa itselleen, pitääkö sellaiselta kieltää koko tienniittohomma, koska ei olisi päätoiminen koneurakoitsija ?
Lämpimillä leveysasteilla viljely on ympärivuotista kyllä. Riisinviljelyalueilla voi tulla useampi sato vuodessa, esimerkiksi kolme. USA:n maissivyöhykkeellä saatetaan kylvää jo huhtikuun alkupuolella ja korjata marraskuussa. Kaksoissadon viljely on yleistä, syysvehnä puidaan kesäkuun alussa ja perään kylvetty soijapapu sitten myöhemmin syksyllä. Jotkut korjaavat maissia jopa talvella.
Suomen maatalous olikin joskus sellaista, että eläintalouden tuotokset olivat alemmalla tasolla per hehtaari, koko väki asui ja eli maaseudulla niiden peltojen vierellä, ja oli myös miljoona hevosta ruokittavana. Ja jos nyt sitten ajatellaan, että viljanviljely on jotakin pelleilyä, vain silloin se on oikeaa kun katselee kännykästä liemiruokkijan hälytyksiä, niin onhan tuo luomupeltoviljely tavanomaisen teholihantuotannon kemikaalilannan hävittäjänä ja tukien laskuttajana ihan samanlainen sivupisnes kuin se osa-aikaviljelijän vilja- tai rapsipeltokin ?
-SS-
-
Tässä tullaan parjattuun aiheeseen kuin sivutoiminen viljely. Siinä porukassa on paljon niitä joille ei ole mitään hienompaa kuin nähdä viljan oraan kasvavan. Se on niin hienoa et siitä ollaan valmiita maksamaan vuodesta toiseen.
Tuossa ajattelussa on yksi pienehkö harhautuma: Ei avomaanviljely Suomessa voi olla kuin sivutoimista, enimmillään osa-aikaista. Marraskuusta - maaliskuuhun on ajankohta, jolloin peltoviljelytöitä ei roudan tai märkyyden takia voi juurikaan tehdä. Viisi kuukautta sentään. Harvat sesonkiyritykset voivat ajatella vastaavaa kausitoimintaa täysin päätoimisena: esimerkkinä voisi olla ajoratamaalaus tai laskettelurinteen ylläpito. Useimmiten näihin liittyykin jokin toinen elinkeino tai toimiala. Lumiurakoijat tekevät hiekanharjausta keväisin ja tienpientareiden niittoa kesäisin. Jos joku tekee vain tienreunaniittoa ja pelaa talvella kasinolla lisää rahaa itselleen, pitääkö sellaiselta kieltää koko tienniittohomma, koska ei olisi päätoiminen koneurakoitsija ?
Lämpimillä leveysasteilla viljely on ympärivuotista kyllä. Riisinviljelyalueilla voi tulla useampi sato vuodessa, esimerkiksi kolme. USA:n maissivyöhykkeellä saatetaan kylvää jo huhtikuun alkupuolella ja korjata marraskuussa. Kaksoissadon viljely on yleistä, syysvehnä puidaan kesäkuun alussa ja perään kylvetty soijapapu sitten myöhemmin syksyllä. Jotkut korjaavat maissia jopa talvella.
Suomen maatalous olikin joskus sellaista, että eläintalouden tuotokset olivat alemmalla tasolla per hehtaari, koko väki asui ja eli maaseudulla niiden peltojen vierellä, ja oli myös miljoona hevosta ruokittavana. Ja jos nyt sitten ajatellaan, että viljanviljely on jotakin pelleilyä, vain silloin se on oikeaa kun katselee kännykästä liemiruokkijan hälytyksiä, niin onhan tuo luomupeltoviljely tavanomaisen teholihantuotannon kemikaalilannan hävittäjänä ja tukien laskuttajana ihan samanlainen sivupisnes kuin se osa-aikaviljelijän vilja- tai rapsipeltokin ?
-SS-
Voidaan käyttää myös termiä osa-aika viljelijä tai osan tuloistaan viljelystä saava viljelijä. Olkoon termi mikä tahansa niin mitä isompi osa tulovirrasta tulee jostakin muusta kuin viljelystä niin sitä vähemmän sillä viljelyn kannattavuudella on merkitystä... Ja tämä kun on lisääntynyt valtavasti niin ei korjausliikettä tapahdu..
Mut kevät näyttää, en jää kuitenkaan pidättämään henkitystä et mitään ramaattisia muutoksia vilja-aloihin olisi tulossa..
-
Jostain KM:n jutusta parin vuoden takaa muistan lukeneeni että sivutoiminen viljanviljely on yleisintä Suomessa, verrattuna muihin euroopan maihin. Ja onhan tämä oikeasti pelleilyä näillä leveysasteilla. Ja pelkkä viljanviljely ilman siihen liittyvää kotieläintaloutta oli vielä 1970-luvulla varsin harvinaista Suomessa. Sitten alkoi yleistyä 1980- ja 1990 luvuilla kehitys että kun vanhempi polvi väistyi, niin nuoret jatkajat ei enää halunneetkaan touhuta elukoiden kanssa, kun oli ehdittty jo hankkia hyvä ammatti kaupungista, eikä enää siedetty paskanhajua.
Luulen kun maataloustuet tulevaisuudessa taas tippuvat, ei sillä juuri ole viljelyaloihin vaikutusta, kaikenlainen valittaminen tietysti lisääntyy, mutta sivutoiminen viljanviljely jatkuu edelleen. Kun se oma toimeentulo useimmilla ei kuitenkaan ole kiinni viljan hinnoista tai tukien määrästä, eiks niin?
-
Sivutoimisuus on juuri se mikä tämän kuppaamisen mahdollistaa. Ja tietysti ylituotanto joka pitää hinnat alle niiden maiden joissa satotasot on tuplat.
Mutta kun tässä nyt ollaan kumminki kylvöille lähdössä niin oottekos huomannu et Dec26 on reilussa viikossa noussut yli kympin. Amerikassa vehnän hinta noussut aikakin paljon ja maissin hinta myös näytti ottaneen pompun. Vielä jos euro heikkenisi suhteessa dollariin tässähän nähtäisiin kohta kakkosella alkavat hinnat.
Ps. syysvehnä bernerin basiksen kautta (-26€) suoraan puinneilta antaa nyt 185€. Jos siis jotakuta semmosta kylvänyttä jännittää, että sillon taas kupataan alihintaan. Listahinnoista et vastaavaa löydä jos hintaa ollenkaan.
-
Joozeppi osaa olla kokolailla ärsyttävä persoona. Taitava viljelijä ja bisnesmies kyllä mut tyylillään ärsyttävä. Nyt täytyy kuitenkin nostaa hattua ensimmäiselle lauseelle.
Futuurien hintapomppu osui omiinkin silmiin. Osa selittäjä kaiketi talvehtemis ongelmat. Ja yleinen mastalouden heikko kannattavuus. Isossa maailmassa jollekin on tullut oikeasti mieleen et mitä jos jyviä ei tulekkaan?
Mitä kiinnityksiin tulee niin siinä tullaan sit taas normi ongelmiin. Eturiviläisille, kuten joozepille tarjoutuu varmasti mahdollisuus jättää täyttämättä toimitusvelvollisuus mikäli sattuisi sato jäämään alle kiinnityksen. Ja syysvehnässähän pätee talvehtimispykälä kaiketi edelleen? Tässä kun nyt tätä viljamarkkinan toimintaa tullut aktiivisemmin seurattua niin tässä pyörii taas yksi hyvä veli verkosto. Toisille homma toimii ja toisille ei.
Et nyt vois vihdoinkin lopettaa sen selittämisen näistä kiinnityksistä. Ne ei ole suurelle osalle viljelijä joukkoa toimiva työkalu. Armopaloja coit kiinnittää mut et koko sadon.. ;D
Ja rakkine on viimeisellä kappaleellaan hyvinkin oikeassa. Ei ole someron kokouksesta paljoa enää vouhkattu. Mtk:n uus nokkamieskäännole saanut vielä mitään aikaan. Elintarvikemarkkinalaji yritetään sorvata maaliin mut tuleeko siitäkään mitään. Päätoimiset elukan pitäjät tuossa tiukille joutuu. Sieltä ei irrota lisäansiota hakemaan. Miten mahtaa rehuviljalle löytyvän markkinaa jos ei ole elukoita jotka sen syö?
-
Sivutoimiviljelijöiden syyllistämisessä kitetytyy Suomalaien maatalouden ongelmien ydin.
Aina, siis ihan aina syy on jossain muualla kuin itsessä ja omassa tekemisessä. Sitä voi hyvällä omalla tunnolla jatkaa kuten ennenkin kun se on sen naapurin sivutoimijussin vika että menee huonosti. Se kun ei tajua lopettaa että MINÄ saan TUOTTAA. ::) :P
-
Naulan kantaan.
-
No nyt on lapa pystyssä virheen merkiksi. Ei tuota ongelmia. Huolimatonta kirjoittelua ;D
Tiivistettynä vielä. Lyhyellä aikavälillä kuten joku eläkkeelle siirtyvä jussi niin ei tule miljonääriksi indekseihin sijoittamalla jos ei jo ole. Pitkällä aikavälillä hyvinkin mahdollista. En sitä kiistä.
Sivutoimiviljelijöiden syyllistämisessä kitetytyy Suomalaien maatalouden ongelmien ydin.
Aina, siis ihan aina syy on jossain muualla kuin itsessä ja omassa tekemisessä. Sitä voi hyvällä omalla tunnolla jatkaa kuten ennenkin kun se on sen naapurin sivutoimijussin vika että menee huonosti. Se kun ei tajua lopettaa että MINÄ saan TUOTTAA. ::) :P
Mä en ole väittänyt et menis huonosti. Voisi tietysti paremminkin mennä kuten aina mut ihan ok.
Mä en myöskään valita maatalouden huonoa kannattavuutta. En ollut somerolla kokoustamassa. En nillitä nettipalstoilla kun ei homma toimi ja viljan hintakin on liian alhainen. Kirjoitteluni kertoo enemmän ilmapiiristä mitä havainnut.
Kuten joozeppi kirjoitti niin sivutoimisuus mahdollistaa tämän kuppaamisen. ::)
Ja olen siitä täysin samaa mieltä.
-
Sivutoimiviljelijöiden syyllistämisessä kitetytyy Suomalaien maatalouden ongelmien ydin.
Aina, siis ihan aina syy on jossain muualla kuin itsessä ja omassa tekemisessä. Sitä voi hyvällä omalla tunnolla jatkaa kuten ennenkin kun se on sen naapurin sivutoimijussin vika että menee huonosti. Se kun ei tajua lopettaa että MINÄ saan TUOTTAA. ::) :P
Mä en ole väittänyt et menis huonosti. Voisi tietysti paremminkin mennä kuten aina mut ihan ok.
Mä en myöskään valita maatalouden huonoa kannattavuutta. En ollut somerolla kokoustamassa. En nillitä nettipalstoilla kun ei homma toimi ja viljan hintakin on liian alhainen. Kirjoitteluni kertoo enemmän ilmapiiristä mitä havainnut.
Kuten joozeppi kirjoitti niin sivutoimisuus mahdollistaa tämän kuppaamisen. ::)
Ja olen siitä täysin samaa mieltä.
Niin, vai olisko päätoimisuus mikä mahdollistaa. Siellä on pitkä rivi isäntiä jotka on tavallaan pakkoraossa, tuotantopanokset ostetaan kalliilla "pirkkarahoituksella" ja syksyllä odottaa rekka siilon alla kun ekasta satsista pysähtyy jäähdytyskello. Loput myydään heti kun mahdollista että saadaan edes jostain rahaa elämiseen. Tuethan on pantattu vuokrien maksuun ja metsät silitetty jo aiemmin. ::)
Sivutoimisellahan on mahdollisuus optimoida myyntejä, tuotantoa ym. kun koko eläminen ei ole siitä kiinni.
No joo, mä nyt kärjistin tahallani. En sano etteikö tossa ajatuksessa että sivutoimisuus mahdollistaa kuppaamisen olisi tietty perä mutta ärsyttää suuresti asioiden mustavalkoistaminen varsinkin kun ne ei sitä ole.
-
Sivutoimiviljelijöiden syyllistämisessä kitetytyy Suomalaien maatalouden ongelmien ydin.
Aina, siis ihan aina syy on jossain muualla kuin itsessä ja omassa tekemisessä. Sitä voi hyvällä omalla tunnolla jatkaa kuten ennenkin kun se on sen naapurin sivutoimijussin vika että menee huonosti. Se kun ei tajua lopettaa että MINÄ saan TUOTTAA. ::) :P
Mä en ole väittänyt et menis huonosti. Voisi tietysti paremminkin mennä kuten aina mut ihan ok.
Mä en myöskään valita maatalouden huonoa kannattavuutta. En ollut somerolla kokoustamassa. En nillitä nettipalstoilla kun ei homma toimi ja viljan hintakin on liian alhainen. Kirjoitteluni kertoo enemmän ilmapiiristä mitä havainnut.
Kuten joozeppi kirjoitti niin sivutoimisuus mahdollistaa tämän kuppaamisen. ::)
Ja olen siitä täysin samaa mieltä.
Niin, vai olisko päätoimisuus mikä mahdollistaa. Siellä on pitkä rivi isäntiä jotka on tavallaan pakkoraossa, tuotantopanokset ostetaan kalliilla "pirkkarahoituksella" ja syksyllä odottaa rekka siilon alla kun ekasta satsista pysähtyy jäähdytyskello. Loput myydään heti kun mahdollista että saadaan edes jostain rahaa elämiseen. Tuethan on pantattu vuokrien maksuun ja metsät silitetty jo aiemmin. ::)
Sivutoimisellahan on mahdollisuus optimoida myyntejä, tuotantoa ym. kun koko eläminen ei ole siitä kiinni.
No joo, mä nyt kärjistin tahallani. En sano etteikö tossa ajatuksessa että sivutoimisuus mahdollistaa kuppaamisen olisi tietty perä mutta ärsyttää suuresti asioiden mustavalkoistaminen varsinkin kun ne ei sitä ole.
Olet siinä oikeassa et erilaisia tilanteita on varmasti niin monia kuin on tilojakin. On varmasti ns. Päätoimisia tiloja joilla on homma mennyt yli ja nyt pakkoraossa tehdään ja potkitaan palloa koko ajan eteenpäin ettei se vain pysähdy.
Ero tulee siitä et jos päätoiminen harjoittaa maataloutta niin sen tulee ekana kattaa yksityistalouden menot jonka jälkeen pitää pankille suorittaa saatavat sit menee juoksevat kulut ja sen jälkeen jää jotain jos jää.
Se joka viljelee pellot sivutoimisesti niin elantoa hankitaan muualta eikä viljelystä tarvitse irroittaa elämiseen juuri rahaa mikäli vain omaa riittävän hyvän päätoimen. Tällöin koko viljelystä saatava tukipotti ja myyntitulot on käytettävissä vuokriin, ostoihoihin, tarvikkeisiin ja koneisiin.
Omalla alueella huomannut et ne joilla on jo ennestään kohtuullisen hyvä peltoala ja hyvä päätoimi jossain ovat rokanneet viimeiset 10v peltomarkkinoilla. Eli suunnilleen sen ajan kun kannattavuus on vetänyt syväkyykkyä. Tähän samaan perustan sen et vilja-ala ei tule laskemaan. Nämä hallitsevat kuitenkin kohtuullisen reipasta pinta-alaa ja näille ei ole mitään hienompas kuin nähdä oraan kasvavan...
-
Ei ole someron kokouksesta paljoa enää vouhkattu. Mtk:n uus nokkamieskäännole saanut vielä mitään aikaan. Elintarvikemarkkinalaji yritetään sorvata maaliin mut tuleeko siitäkään mitään. Päätoimiset elukan pitäjät tuossa tiukille joutuu. Sieltä ei irrota lisäansiota hakemaan. Miten mahtaa rehuviljalle löytyvän markkinaa jos ei ole elukoita jotka sen syö?
Ällös huolehdi, poikas valveilla jo on. 8)
Kannattaa laittaa jo kalentereihin 23.3. Teeriharju kakkonen - kootut rutinat, uusilla mausteilla. Läsnä 100%:lla varmuudella Tero ja vähemmän todennäköisillä prosenteilla myös Sari. Asiaamme ei ole unohdettu!
-
Joozepilla on ihan hyviä vinkkejä maajussin talouden pelastamiseksi. Todennäköisesti tuo syysvehnä bassis on ihan suositeltava liike, koska esim. Raisio ilmoitti, että ei tee enää syysvehnäsopimuksia ensi syksylle. Syysvehnää on kuitenkin viljelyssä vähintään riittävästi. Minulla on vielä nuppikuorma myymättä viime syksyistä. Oli sakoa yli 300 ja asiat muutenkin hyvin. Voisi tehdä niin, että jätänkin sen jo pesämunaksi, jolloin jonkinlainen epäonnistuminen tämän talvisissa vehnissä ei vielä estä rekkakuorman laittamista liikkeelle, heti puintien jälkeen.
Kävin Raision tilaisuudessa kuuntelemassa madonlukuja. Menneelle syksylle kiinteähintaiset sopimukset tekivät kaikkien aikojen ennätyksen, ollen noin 45% kaikista sopimuksista. Hedelmälliseen maaperään on Joozepin ilosanoma uponnut. Metkaa on se, että todella paljon Raision sopimusviljoista on edelleen toimittamatta, mikä kertoo siitä, että kauraa on tulossa vielä melkoisesti markkinoille. Samalla syksyn näkemykset ovat synkistyneet. Ainakaan kaura ei ole voittajavalinta.
-
Ohrasta tuli viimevuonna hyvä sato. Silti sikaloilla tuntuu olevan niukkuutta ohrasta ja maksavat aikalailla enemmän kuin teollisuus. Mikähän tilanne jos tänvuoden sato on normaali.
-
Puhuttiinko nyt Dec -26 vai Sep -26 futuureista ? Ottaako Berner heti puinnilta vaikka olisi käytetty DEC -26 futuuria hinnan kiinni lyömiseen ? Koska Sep-26 futuuri on kympin halvempi, sillä ei nyt pääsisi kuin 175 euroon. 3 kk varastoinnista vuokravarastossa joutuu maksamaan alkaen noin 5 euroa, joten Dec futuuri näyttäisi markkinan olevan suomen kielelle tuntemattomassa "Contango" - tilassa, eli muutaman kuukauden varastoinnista ehkä saa varastointikulut kattavan korvauksen.
Mutta tietty valkuainen 11% , joka on mahdolliselle syysvehnän jättisadolle keinolannoiteviljelyssä se haastavin, on edellytyksenä sopimuksessa tietenkin tarvittavan massan osalta.
-SS-
-
Onko kenelläkään kokemuksia kevätruisvehnästä ns. puitavana kasvina? Sato, menestyminen, vaatimukset, jne?
-
Onko kenelläkään kokemuksia kevätruisvehnästä ns. puitavana kasvina? Sato, menestyminen, vaatimukset, jne?
On kokemusta.
Kasvuaika myöhäisten kevätvehnien luokkaa ja satoisuus jossain siellä samalla tasolla. Siitä sietääkö happamuutta tms. paremmin en osaa sanoa.
Sadonkorjuun suhteen samat ongelmat kuin syysmuotoisessa, tuleentuu todella epätasaisesti ja itää todella helposti tähkään.
-
Kävin yhdet vuokraamaat kättelemässä tänään, vajaan kymmenen hehtaaria. Mukavasti entisten rajalta ja alle kilometri kotoa. En varmasti olisi muuten pärjännyt, mutta muut olisi joutunut kulkemaan pihan kautta ja mä pääsen peltoa pitkin. Muodostuu 15 hehtaarin lohko jossa on 5 vuokranantajaa. Ei kyllä ole halpaa tuo vuokraaminen täällä🙈
-
Kävin yhdet vuokraamaat kättelemässä tänään, vajaan kymmenen hehtaaria. Mukavasti entisten rajalta ja alle kilometri kotoa. En varmasti olisi muuten pärjännyt, mutta muut olisi joutunut kulkemaan pihan kautta ja mä pääsen peltoa pitkin. Muodostuu 15 hehtaarin lohko jossa on 5 vuokranantajaa. Ei kyllä ole halpaa tuo vuokraaminen täällä🙈
Onnittelut. Et varmaan julkisesti sano mitä se sit maksoi? ;D
Tietäen alueesi noin suurinpiirtein niin mitä kolleegoilta kuullut niin ilmaseksi siellä ei saa mitään.
-
Salon Kaupunki taitaa olla vuokraajalle vielä jonkin aikaa tulevaisuudessa hyvä paikka pellon saatavuuden osalta. Vuokralle laitetut palstat ovat partteina, eli yksi esimerkiksi 10 ha:n palanen, ja sitten viisitoista 52 aarin palstaa. Eli esimerkiksi viljavuustutkimukset pitää tehdä joka palstasta sopivasti.
Ojitusta ja varsinkin risusavottaa voi tulla eteen. Mutta tuntuu, että niitä pääsee sentään huutamaan.
-SS-
-
Muutamia vastauksia.
Tarkoitan sillä sivutoimisuudella kuppaamisen mahdollistaja sitä, että kun viljanviljelystä saatavasta tulosta ei ole kiinni toimeentulo niin on mahdollista pyörittää tätä onnenpyörää vaikka kuinka pitkään.
Basissopimuksesta: samalla sidotaan myös basis rehuna ja se on huono -51€. Mutta siis sopimusta (jossa on toimitusvelvoite) saa täytettyä myös rehuvehnällä. Ja tietysti myös kevätvehnällä. Joten oletan sen 200tn saavani kasaan. Olettaisin muuten tulevan nousua maanantaina myös viljaan öljystä nyt puhumattakaan.
Ja tosiaan Dec26 tuossa se määräävä futuuri vaikka toimitusaikana olinkin näille ajatellut 8/9-2026.
Ja nimenomaan tarjoan tätä syysvehnälle hyvänä vaihtoehtona. En rehu- enkä kevätvehnälle. Kevätvehnälle on kotimaassa ihan normaali kiinnityksien kautta saatavilla selvästi korkeampi taso, koska sille on kysyntää. Syysvehnälle on elintarvikekäytössä selvä maksimimäärä mikä tuotantopuolella helposti nykyään ylittyy. Nytkin on kylvössä aika korkea ala. Toki niistä ei vielä tiedä kuinka käy, valitettavasti tänään oraat korkkasivat jo paikoin näkyville. Savimaan suosikkiviljani, mutta markkinointi vaatii perehtymistä ja näihin keinoihin tässä kanssaveljiäni opastan.
Niin ja se pienen nousun syyhän oli jossain. Pakkasta Euroopassa. Siellähän kaikki on kylvetty syksyllä ja talvehtiminen ratkeaa ihan tässä. Varmasti osa johtuu ihan siitäkin, että nykyinen hintataso on globaalisti erittäin heikko. Se vaan aiheuttaa sen, ettei tuoteta niin paljoa. Näin toimii markkina. Eiköhän tässä pohjat ole nähty. Korkea kotimaan sato toki väkisinkin näillä varastoilla sakkaisi täällä hintoja.
Ja vielä vähän edittiä. Kotimaan myllyille riittää kun soittaa et nää kuoli. Toki varmaan mielellään ottavat vastaan korvaavan kevätvehnäsopimuksen. Mut nää basistavarat on niitä mitkä ostajat suojaavat pörssiin. Kyl ne täytyy löytyä sit kans. Et hiukan varovaisempi joutuu määrien kanssa olemaan. Mulla on syysvehnää yli puolet tuosta määrästä siilossa. Valkuainen 10,5% (Igloo). Jätän ne varoiksi ja jos uutta saadaan (yli 50ha maassa) ni sekoittelen joukkoon. Niillä vastaanottoraja on (pikkumiinuksilla) 11,0%. Myllyillä monilla 12,0%. Siks suosin tuota kanavaa. Ja Naantali näillä siis osoite.
-
Mikä Bernerin toimisto ottaa Dec-26 futuuriin sidotun kaupan vastaan jo elokuussa, ilman varastointisakkoa ? Liikkeellä ei välttämättä ole silloin vielä niille sovituille kaupoille tyhjää varastoa ? Perusidea on se, että on olemassa kuhunkin futuurikuukauteen sellainen kohtuullinen toimitusikkuna ostajan mielessä, kun sitoutuu viljakauppaan. No muualla maailmassa basis elääkin sen toimitusajankohdan mukaan. Ainakin jos toimitus menee yli futuurisopimuksen viimeisen toimituspäivän, saattaa tilityksessä tullakin voimaan seuraava futuurikausi ja ainakin viljaliike saanee periä viivästymissakkoa jonkin verran. Taitaa näitä hinnanmäärittelyfutuurikuukausia olla syksyn n sadolle Sep(n) Dec(n) ; Mar(n+1) ; May(n+1) ja Aug(n+1)
Semmoiset kahdenkeskiset kättä päälle - sopimukset eivät liene yleistettävissä, se, mitä meklarin toimiston oven takana tapahtuu, jää sinne oven taa.
Tuo Berner futuurikauppa siis käsittänee vain Loviisan, Kouvolan ja Naantalin. Kaikelle toimitetulle viljalle tulee vähennyksenä kuorma-autorahti. Eli tuo 185 euroa hupenee meikäläisen osalta noin 173 euroon. Hankkija Perniöön voi nyt kiinnittää syysvehnää 172 euroa ja käydä kippaamassa omin avuin kuivurilta pari kärrynkuormaa yhtaikaa. Nähdään, että onkin jo lähes samassa, mitä itselle olisi myttyä kasaantumassa. Rehuoptio Hankkijalla on Turkuun 172 euroa, Bernerillä se on Naantaliin 211 - 51 = 160 euroa. Eli jos on vähänkin epäilystä leipälaadusta, näkyy, että itselleni lasketut numerot eivät itse asiassa näytä Bernerille niin ylivoimaista asemaa kuin aluksi näytti.
-SS-
-
Kävin yhdet vuokraamaat kättelemässä tänään, vajaan kymmenen hehtaaria. Mukavasti entisten rajalta ja alle kilometri kotoa. En varmasti olisi muuten pärjännyt, mutta muut olisi joutunut kulkemaan pihan kautta ja mä pääsen peltoa pitkin. Muodostuu 15 hehtaarin lohko jossa on 5 vuokranantajaa. Ei kyllä ole halpaa tuo vuokraaminen täällä🙈
Onnittelut. Et varmaan julkisesti sano mitä se sit maksoi? ;D
Tietäen alueesi noin suurinpiirtein niin mitä kolleegoilta kuullut niin ilmaseksi siellä ei saa mitään.
Hajonta on kovaa täälläpäin, 100-1000€/ha. Ei tuo sovi perunalle, juurikkaalle eikä maissille. Hyvä maissipelto läheltä lietesäiliötä ja laakasiiloa taitaa olla nykyisin kalleinta täällä….
-
Kävin yhdet vuokraamaat kättelemässä tänään, vajaan kymmenen hehtaaria. Mukavasti entisten rajalta ja alle kilometri kotoa. En varmasti olisi muuten pärjännyt, mutta muut olisi joutunut kulkemaan pihan kautta ja mä pääsen peltoa pitkin. Muodostuu 15 hehtaarin lohko jossa on 5 vuokranantajaa. Ei kyllä ole halpaa tuo vuokraaminen täällä🙈
Onnittelut. Et varmaan julkisesti sano mitä se sit maksoi? ;D
Tietäen alueesi noin suurinpiirtein niin mitä kolleegoilta kuullut niin ilmaseksi siellä ei saa mitään.
Hajonta on kovaa täälläpäin, 100-1000€/ha.
😮😮😮...jopa tonni...
Mikä alue, missäpäin Suomea??
-
Suomen maissikeskittymä Hämeiden rajamailla
-
Mikä Bernerin toimisto ottaa Dec-26 futuuriin sidotun kaupan vastaan jo elokuussa, ilman varastointisakkoa ? Liikkeellä ei välttämättä ole silloin vielä niille sovituille kaupoille tyhjää varastoa ? Perusidea on se, että on olemassa kuhunkin futuurikuukauteen sellainen kohtuullinen toimitusikkuna ostajan mielessä, kun sitoutuu viljakauppaan. No muualla maailmassa basis elääkin sen toimitusajankohdan mukaan. Ainakin jos toimitus menee yli futuurisopimuksen viimeisen toimituspäivän, saattaa tilityksessä tullakin voimaan seuraava futuurikausi ja ainakin viljaliike saanee periä viivästymissakkoa jonkin verran. Taitaa näitä hinnanmäärittelyfutuurikuukausia olla syksyn n sadolle Sep(n) Dec(n) ; Mar(n+1) ; May(n+1) ja Aug(n+1)
Semmoiset kahdenkeskiset kättä päälle - sopimukset eivät liene yleistettävissä, se, mitä meklarin toimiston oven takana tapahtuu, jää sinne oven taa.
Tuo Berner futuurikauppa siis käsittänee vain Loviisan, Kouvolan ja Naantalin. Kaikelle toimitetulle viljalle tulee vähennyksenä kuorma-autorahti. Eli tuo 185 euroa hupenee meikäläisen osalta noin 173 euroon. Hankkija Perniöön voi nyt kiinnittää syysvehnää 172 euroa ja käydä kippaamassa omin avuin kuivurilta pari kärrynkuormaa yhtaikaa. Nähdään, että onkin jo lähes samassa, mitä itselle olisi myttyä kasaantumassa. Rehuoptio Hankkijalla on Turkuun 172 euroa, Bernerillä se on Naantaliin 211 - 51 = 160 euroa. Eli jos on vähänkin epäilystä leipälaadusta, näkyy, että itselleni lasketut numerot eivät itse asiassa näytä Bernerille niin ylivoimaista asemaa kuin aluksi näytti.
-SS-
En osaa sanoa kuinka Dec26 johdetaan elokuun hintoihin, mutta Bernerin sivuilla Futuuri 8-9/26 toimituksille on -26e niinkuin Jozep aikaisemmin kirjoitti. Ja sulle lähin kippipaikka on tietenkin Naantali.
Nopeasti laskettuna rehulaatuinen basis -51e tarkoittaisi rehuvehnälle hintaa 160e. Ei tämä diili ole välttämättä ihan pöljä, koska se takaa toimitussopimuksen täyttämispykälän. Ei syysvehnä ihan helpolla mene rehuksi, jos sitä jaksaa pariinkin kertaan lannoittaa viskalla kasvukaudella. Tautiruiskutus olisi myös hyvin suositeltava.
Vertailun vuoksi syysvehnä syksylle on Hankkijalla 178e. Se olisi tietysti yksinkertaisin sopimusmalli, mutta siinä ei ole välttämättä rehuklausuulia mukana eli syysvehnän on oltava syysvehnälaatua tai on pulassa. Siinä mielessä Futuuri Berneriltä voisi olla turvallisempi.
-
SS tekee asiasta aivan liian vaikeaa. Ei tämä ole mikään eturivin hyshyspaperi vaan täysin normaali Bernerin basissoppari. Jos toimitusjakso on elo-syyskuu kannattaa tietysti käyttää joulukuun futuuria, koska se on auki sen koko syksyn. Eli voi jättää hinnankiinnityksen vaikka syyskuulle päivä ennen kippiä kun Sep26 on jo sulkeutunut.
Hankkijalla oli pitkään vastaava malli auki ja edelleen he siitä yhtenä sopimusmallinaan kertovat. Mut minä en ainakaan mistään heidän sivuiltaan löydä basiksia. Veikkaan ettei ole saatavilla ollenkaan.
Ja Kylmikselle kyl Hankkija varmasti ottaa sen rehuna myös ja jos sulla on kiinteähintainen syysvehnäsopimus niin samassa yhteydessä voit joko sopia kiinteän hinnan myös rehuna tai jättää sen rehun päivän hinnalle. Heille kyllä rehuvehnä kelpaa kun ovat sen loppukäyttäjä.
Mitä yritän tässä hakea on maksimaalinen hinta suoraan puimurin torvelta toimitettavalle syysvehnälle. Kuten Kylmis sanoi on sen rehuriski selvästi kevätvehnää helpompi hallita. Mulla nyt 80% Aspekt, jonka valkuainen on jo lähtökohtaisesti 2% heikoimpia korkeampi. Sako ja rikkajyvät vievät syysvehnän hyvin harvoin rehuksi, toisin kuin kevätmallin. Kuten Kylmis sanoi Raisio ei tee enää syysvehnäsoppareita ja Fazerillakin hinta on enää Lahteen auki. Ei sille ole markkinaa Suomessa.
-
Mitä yritän tässä hakea on maksimaalinen hinta suoraan puimurin torvelta toimitettavalle syysvehnälle. Kuten Kylmis sanoi on sen rehuriski selvästi kevätvehnää helpompi hallita. Mulla nyt 80% Aspekt, jonka valkuainen on jo lähtökohtaisesti 2% heikoimpia korkeampi. Sako ja rikkajyvät vievät syysvehnän hyvin harvoin rehuksi, toisin kuin kevätmallin. Kuten Kylmis sanoi Raisio ei tee enää syysvehnäsoppareita ja Fazerillakin hinta on enää Lahteen auki. Ei sille ole markkinaa Suomessa.
Niin, sitä syysvehnää on sitten sopimuskumppania tyydyttävä määrä toimitettava, jos sopimuksen tekee. Lienee aika tiukka klausuuli, mutta voihan sitä saada ostettua naapurista.
Talvehtimisriski on juuri nyt melkoinen, ellei sitten käy niin onnellisesti, että tämä marraskuu jatkuu tuonne toukokuun alkuun. Mullakin siilossa "vapaata" syysvehnää vielä sen verran, ettei ihan tyhjiltään tarvii sopia, mikä helpottaa tuskaa.
-
SS tekee asiasta aivan liian vaikeaa. Ei tämä ole mikään eturivin hyshyspaperi vaan täysin normaali Bernerin basissoppari. Jos toimitusjakso on elo-syyskuu kannattaa tietysti käyttää joulukuun futuuria, koska se on auki sen koko syksyn. Eli voi jättää hinnankiinnityksen vaikka syyskuulle päivä ennen kippiä kun Sep26 on jo sulkeutunut.
Siis jos Berner todella tarjoaa sopimuksen toimituspäivän joulukuun futuurille jo elokuussa tai vieläkin aikaisemmin, niin toki sitten. Mutta miksei sitten varastossa olevaa syysvehnää voisi pistää varastosta pois tänään, lyöden hinnan kiinni joulukuun Matiffiin ja saisi samalla paremman hinnan kuin nyt hetitoimitukseen tarjoavat? Eli en puhu mitään hinnan kiinnityspäivästä enkä basiksesta, joka Bernerillä huhtikuun kippaukseen näyttäisi olevan jopa pienempi, -24 euroa.
Lisäksi maaliskuun Matifit ovat jo noin 216 euroa, miksei lyö siihen kiinni ja heti toimitukseen ? Eli viljakauppias joutuu säilömään omalla riskillään jo toimitettua viljaa siihen päivään, kun saa suljettua sen kunkin pörssifutuurin erän omalta osaltaan. Lantmännenin Aktiivitermiini toimii sillä tavalla, että voi toimittaa heti ja 1.10. - 31.3 voi sitten kiinnittää hinnan kiinnityspäivän hintaan. Lantmännen tilittää satasen toimituksen ohessa ja sitten kun hinta on kiinnitetty, maksettaan päivän hinta miinus etumaksu miinus tietty korvaus viljan säilytysajalta, jonka vilja "odottaa" Lantmännenin vastuulla hinnan lyömistä lukkoon.
Ehkä tuo Bernerin sopimus on hybridi, jossa pelataan samoilla säännöillä, mutta ilman viljaliikkeen kulukorvausta toimitusta paljon myöhäisemmän Matif-kauden sulkemisen odottelusta
Ja Kylmikselle kyl Hankkija varmasti ottaa sen rehuna myös ja jos sulla on kiinteähintainen syysvehnäsopimus niin samassa yhteydessä voit joko sopia kiinteän hinnan myös rehuna tai jättää sen rehun päivän hinnalle. Heille kyllä rehuvehnä kelpaa kun ovat sen loppukäyttäjä.
Kiinteän hinnan sopimukseen saa Hankkijalta rehuoption Saloon tarjotaan joko esinäytteen perusteella Turkua tai sitten jos kippauksessa Naantaliin on jokin ongelma, silloin Naantalin rehusiilo. Myös kauralle sai DON-vakuutuksen, mutta se edellytti tiettyä kasvuohjelmaa ja sertisiementä.
-SS-
-
He käyttävät koko syyskauden basissopimuksissa Dec26 futuuria. Jos haluat nyt myydä ja toimittaa niin basis on tosiaan -24€ mutta futuurina käytetään May26 (201€) ja saat hinnaksi 177€ mikä nyt ole juurikaan päälle edes rehuvehnän hinnan. Yllättävän heikosti viljapörssi Iraniin reagoi, odotin muutaman euron nousua. Ilmeisesti Iranin vehnäntuotanto ei vastaa Ukrainaa. Öljykasvit nousivatkin kunnolla, ovat enemmän kiinni öljyn hinnassa. Toki eipä tuo raakaöljykään hypännyt lopulta kuin viitisen prosenttia.
Tarkistin vielä sopimusta niin siellä lukee: Mikäli sopimusmäärä muuttuu oleellisesti tai kasvusto tuhoutuu siitä pitää ilmoittaa viipymättä tai viimeistään: kevätlajikkeet 31.10 ja syyslajikkeet 31.5 mennessä. Eli tämmönen vapaudu vankilasta kortti tässäkin on.
-
Suomessa nähtävästi Sep Futuurit ohitetaan täysin. Viljanvastaanotot ovat heinäkuussa melko kiinni. Eli Bernerin sopimuskuvauksessa - jota siis ei voi yleistää muiden viljaliikkeiden käyttämiin toimitusikkunoihin - mainitaan näin:
"futuuri pohjautuu tiettyyn toimitusjaksoon ja sillä on tietty sulkeutumis- eli päättymisaika. Vehnän kohdalla elo-joulukuun toimitusjaksossa käytetään joulukuun vehnäfutuuria, tammi–maaliskuussa maaliskuun futuuria ja huhti-toukokuussa toukokuun futuuria."
Kesän myynneille ei välttämättä ole edes tarjolla futuurikauppaa. Tuo , että elokuussa voi kipata jo joulukuun futuuriin, merkitsee muutaman euron mahdollista lisäkulua Bernerille. Vaikka Berner voi ostaa myymänsä suojauksen takaisin heti toimituksen yhteydessä, voi siinä neljän-viiden kuukauden aikana tapahtua vielä paljon. tuo -26 euroa on vielä kohtuullinen marginaali maksella erilaisia kuluja, varsinkin jos syyskussa jossakin Algeriassa on ostajalla joku -10 basis itsellään.
-SS-
-
Bernerin syysvehnä Bassis on hyvä, mutta nyt pitäisi saada jostain Viagraa Matiffiin. Trump voisi ampua pari ohjusta Pekingiin tai Kremliin, josko se toisi hieman liikettä niveliin.
Hankkijalla on keväälle 27 ihan mielenkiintoinen kauranhinta, samoin kuin ohrassa. Tietääkö joku vai selvitänkö, että tarkoittaako tuo kevät -27, 2.1.27 alkaviin toimituksiin vai onko päivämäärä myöhäisempi. Ei olisi puinneilta kovin pitkä viivästys, jos tammikuun alussa saisi jyvät liikkeelle.
-
Bernerin syysvehnä Bassis on hyvä, mutta nyt pitäisi saada jostain Viagraa Matiffiin. Trump voisi ampua pari ohjusta Pekingiin tai Kremliin, josko se toisi hieman liikettä niveliin.
Hankkijalla on keväälle 27 ihan mielenkiintoinen kauranhinta, samoin kuin ohrassa. Tietääkö joku vai selvitänkö, että tarkoittaako tuo kevät -27, 2.1.27 alkaviin toimituksiin vai onko päivämäärä myöhäisempi. Ei olisi puinneilta kovin pitkä viivästys, jos tammikuun alussa saisi jyvät liikkeelle.
Oletan että katselet julkista hankkijan hintaa niin mikä siitä tekee niin mielenkiintoisen jos hintaero on luokkaa alta 10€/t?
-
Oletan että katselet julkista hankkijan hintaa niin mikä siitä tekee niin mielenkiintoisen jos hintaero on luokkaa alta 10€/t?
No juuri tuo näyttää "varastointikorvaukselta". Se on aika lähelle Viljavan varastovuokran verran kahdeksalle kuukaudelle. Että maaliskuun Matif on vain 3,5 € kalliimpi, joten rehutehtaat ehkä kutittelevat lisähinnalla säilömään viljaa vähän kauemmin. Jos isu on tehnyt kahdentuhannen tonnin binsaitin Kotivalolle tilanpidon aloituslahjaksi, toki sitä kannattaa hyödyntää, jos saa hinnan nyt jo kiinni.
-SS-
-
Bernerin syysvehnä Bassis on hyvä, mutta nyt pitäisi saada jostain Viagraa Matiffiin. Trump voisi ampua pari ohjusta Pekingiin tai Kremliin, josko se toisi hieman liikettä niveliin.
Hankkijalla on keväälle 27 ihan mielenkiintoinen kauranhinta, samoin kuin ohrassa. Tietääkö joku vai selvitänkö, että tarkoittaako tuo kevät -27, 2.1.27 alkaviin toimituksiin vai onko päivämäärä myöhäisempi. Ei olisi puinneilta kovin pitkä viivästys, jos tammikuun alussa saisi jyvät liikkeelle.
Oletan että katselet julkista hankkijan hintaa niin mikä siitä tekee niin mielenkiintoisen jos hintaero on luokkaa alta 10€/t?
On se mielenkiintoinen, jos saa 185, kun muuten hintataso luokkaa 150. Tämä edellyttäen, että markkinan alakulo jatkuu syksyllä.
-
Kannattaa muistaa, että myös Raision varastoPlus -sopimus antaa 12€ lisähintaa jos toimitusta siirtää seuraavaan kesään. 12 euroa yhdeksälle kuukaudelle antaa vuosikorkoa noin 8%.
-
Bernerin syysvehnä Bassis on hyvä, mutta nyt pitäisi saada jostain Viagraa Matiffiin. Trump voisi ampua pari ohjusta Pekingiin tai Kremliin, josko se toisi hieman liikettä niveliin.
Hankkijalla on keväälle 27 ihan mielenkiintoinen kauranhinta, samoin kuin ohrassa. Tietääkö joku vai selvitänkö, että tarkoittaako tuo kevät -27, 2.1.27 alkaviin toimituksiin vai onko päivämäärä myöhäisempi. Ei olisi puinneilta kovin pitkä viivästys, jos tammikuun alussa saisi jyvät liikkeelle.
Oletan että katselet julkista hankkijan hintaa niin mikä siitä tekee niin mielenkiintoisen jos hintaero on luokkaa alta 10€/t?
On se mielenkiintoinen, jos saa 185, kun muuten hintataso luokkaa 150. Tämä edellyttäen, että markkinan alakulo jatkuu syksyllä.
Onko se tieto et syksyn hinta 150€?
Anteeksi vain mut mä en oikein ymmärrä tätä henkselien paukuttelua asian suhteen. Normaalioloissa kai aina hintataso on talven mittaan noussut kuten teki nytkin ja sit taas kesää kohti lasketaan...
Mut ehkä mä en sit vain ymmärrä mikä se idea tässä on.
-
Kannattaa muistaa, että myös Raision varastoPlus -sopimus antaa 12€ lisähintaa jos toimitusta siirtää seuraavaan kesään. 12 euroa yhdeksälle kuukaudelle antaa vuosikorkoa noin 8%.
Raisio lienee tehnyt jo ne sopimuksensa. Ensi vuonna sitten. Kauralla muutenkin voi tapahtua mitä tahansa, varastoplus 45 kg hlp ja 10 mg donikauralla ? Yeah right.
-SS-
-
Onko se tieto et syksyn hinta 150€?
No lähimpänä Kylmistä Hankkijan vastaanottopisteille oli 155 ja 159 euroa. Turku olisi jo syksyksi parempi, rehukaura 173 ja kevät 2027 185 euroa. Huomionarvoista on, että Hankkijalla Loimaa (tai Perniö) ei ottane kauraa vastaan ollenkaan. Bernerillä Kokemäki ja Loimaa elintarvikekaura noteerataan nyt 156 euroa. Meiltä lähin Bernerin elintarvikekaurakippaus syksyksi olisi Inkoon satama tai Taalintehdas, 166 euroa.
Satarehu Berner 165 euroa, lienee rehukauraa. Jotenkin kyllä kauralle sopivat kippauspaikat kiertävät meikäläisen tontin mahdollisimman kaukaa. Vehnää saa lähelle ja kauas, eikä tarvitse vanhemmallakaan kuorma-autokalustolla kuljetella terveisiä eikä polkea kaurakuormaa lyttyyn.
-SS-
-
Onko se tieto et syksyn hinta 150€?
No lähimpänä Kylmistä Hankkijan vastaanottopisteille oli 155 ja 159 euroa. Turku olisi jo syksyksi parempi, rehukaura 173 ja kevät 2027 185 euroa. Huomionarvoista on, että Hankkijalla Loimaa (tai Perniö) ei ottane kauraa vastaan ollenkaan. Bernerillä Kokemäki ja Loimaa elintarvikekaura noteerataan nyt 156 euroa. Meiltä lähin Bernerin elintarvikekaurakippaus syksyksi olisi Inkoon satama tai Taalintehdas, 166 euroa.
Satarehu Berner 165 euroa, lienee rehukauraa. Jotenkin kyllä kauralle sopivat kippauspaikat kiertävät meikäläisen tontin mahdollisimman kaukaa. Vehnää saa lähelle ja kauas, eikä tarvitse vanhemmallakaan kuorma-autokalustolla kuljetella terveisiä eikä polkea kaurakuormaa lyttyyn.
-SS-
Noihin hintoihin nähden Hankkijan -27, Turku 185e on aika oivallinen hinta. Jos ensi syksynä ja talvella kauran hinta ylittää reippaasti 185e tulee mieleen, että mitähän nämä tämänhetkiset ennusteet raskaasta kaurataseesta oikein pitivät sisällään. Kun olettaa, että kauraa kuitenkin viljellään kotimaassa jälleen paljon, niin ei ainakaan Suomen varastotilanne puolla sitä, että kaurasta olisi puutetta ensi talvena. Kauran suosion perusta on vaatimattomuus, kuten pärjääminen kevyellä lannoituksella ja kuivauksen edullisuus. Nämä on hyvin merkittäviä asioita tässä taloustilanteessa. On aina ollut, eikä tilanne ole muuttumassa.
-
Kauran suosion perusta on vaatimattomuus, kuten pärjääminen kevyellä lannoituksella ja kuivauksen edullisuus.
Kaura - etenkin elintarvikekaura - on erikoiskasvi, joka EHKÄ on muita viljoja vaatimattomampi typen suhteen, mutta useimmat uudehkot kauralajikkeet ovat osoittautuneet poutivilla savimailla muita viljakasveja
- herkemmiksi doneille
- herkemmiksi viljankirvoille
- vaateliaammiksi mangaanin ja fosforin suhteen
- poudanaremmiksi
- herkemmiksi jälkiversonnalle
- riskialttiimmiksi alittamaan nykyiset hl- painorajat
Jotta kaurasadon laadun pystyisi edes sinne Turun rehutehtaalle varmistamaan, on:
- varattava huolellisesti kynnetty palsta kastelumahdollisuudella ja kylvettävä aikaisin ja tiheään, kylvökoneen täyttö 50 aarin välein
- ruiskutettava hivenet, mangaanit ja hiphossit pari- kolme kertaa.
- ruiskutettava kaura kukkimisen alussa ja keskellä 1- 2 kertaa systeemisillä sienitautien torjunta-aineilla.
- oltava korrenvahvistuksessa jatkuvassa valmiudessa, normikäsittelyjen lisäksi
- varauduttava hukkakauran vaivihkaiseen saapumiseen pelloille.
Kiitos, mutta ei kiitos, kauralle myyntiviljana. Kauran viljely tuntuu nykyään olevan ilman viljelyä, jossa on hiukan kauran kuorta joukossa.
-SS-
-
Kelit lämpiää, täytyy ruveta laittaan paripyöriä kiinni. Ens kuussa pellolle😁😁
-
Kelit lämpiää, täytyy ruveta laittaan paripyöriä kiinni. Ens kuussa pellolle😁😁
Kunnon viljelijöillä on ainakin yhdessä koneessa paripyörät ympäri vuoden kiinni; itsekin siirryn tähän heti, kun budjetointi tuottaa yhden lisänelikon. Routa voi vähän pidättää ihan huhtikuun alun kylvöjä, mutta kyllä siinä 15. päivä jo savi pölisee 8)
-
Kannatti ehkä kiinnittää vehnän hinnat viime viikolla. Argentiina on viemässä maailmalle vehnän ennätyssatoaan, jopa 27 miljoonaa tonnia laivataan spekulanteille veikattavaa. Ukraina on saanut vehnää viedyksi edellisen 12 kk aikana 9 miljoonaa tonnia, mutta odottavat saavansa seuraavaan jaksoon jopa 16 miljoonaa tonnia viedyksi. Australian vehnäsato on osoittautunut kolmanneksi suurimmaksi koskaan mitatuksi. Siellä jo kylvetään seuraavan vuoden ennätyssatoa.
Iranin konflikti ei välttämättä edes vaikuta maailman vilja- ja öljykasvituotantoon, Hormuzin salmi ei ole mikään vehnäverisuoni maailmalla.
Niinhän nuo suomalaisetkin noteeraukset alkavat laskea tasaisen varmasti, euro-pari kerrallaan.
-SS-
-
Kelit lämpiää, täytyy ruveta laittaan paripyöriä kiinni. Ens kuussa pellolle😁😁
Kunnon viljelijöillä on ainakin yhdessä koneessa paripyörät ympäri vuoden kiinni; itsekin siirryn tähän heti, kun budjetointi tuottaa yhden lisänelikon. Routa voi vähän pidättää ihan huhtikuun alun kylvöjä, mutta kyllä siinä 15. päivä jo savi pölisee 8)
Mulla on ollut yhdessä traktorissa ainakin 20 vuotta paripyörät kiinni ympäri vuoden. Eihän sitä tiedä koska pitää rynnätä pellolle. Tänä vuonna kuuskymppisiään viettävä MF 135 mp ;D . Tällä ei savimaita tinttaa...
-
Kannatti ehkä kiinnittää vehnän hinnat viime viikolla. Argentiina on viemässä maailmalle vehnän ennätyssatoaan, jopa 27 miljoonaa tonnia laivataan spekulanteille veikattavaa. Ukraina on saanut vehnää viedyksi edellisen 12 kk aikana 9 miljoonaa tonnia, mutta odottavat saavansa seuraavaan jaksoon jopa 16 miljoonaa tonnia viedyksi. Australian vehnäsato on osoittautunut kolmanneksi suurimmaksi koskaan mitatuksi. Siellä jo kylvetään seuraavan vuoden ennätyssatoa.
Iranin konflikti ei välttämättä edes vaikuta maailman vilja- ja öljykasvituotantoon, Hormuzin salmi ei ole mikään vehnäverisuoni maailmalla.
Niinhän nuo suomalaisetkin noteeraukset alkavat laskea tasaisen varmasti, euro-pari kerrallaan.
-SS-
Onneksi Matif ei ole vielä kuullut tuosta 27 miljoonasta. Tänään tuli mukavasti nousua. Saa nähdä toimiiko tämä kuin Hex, että perjantaina on yleensä viikon nousupäivä. Jos näin käy, niin aika lähellä, että pamautan Bassikset kiinni. Syysvehnät on nyt näkyvissä ja kauniin vihreää on. Riittää minulle, se on enää hinnasta kiinni ja pam.
-
Syysvehnät on nyt näkyvissä ja kauniin vihreää on. Riittää minulle, se on enää hinnasta kiinni ja pam.
Joozeppi antanee pian samantyyppisen lausunnon. Onneksi syysvehnän hulppeaa sadonmuodostusta ei voi estää enää mikään.
-
On ne nyt todella nätit mut ehdottomasti ois saanu olla lumi suojana vielä pitkään. Takatalven, kevätahavien ja repivien yö/päivälämpötilojen riski on suuri ja tässä kohtaahan ne syysviljat useimmiten sitten menee jos on mennäkseen. Kyl kaikki talven alle yleensä oraat saa tehtyä. Sanoisin, et aikaisemmilla kylvöillä on parempi juuristo ja ne ovat vahvemmilla jos kelihaasteita ilmenee. Lumihomeista myöskään tuskin on tietoa. Mut suurin osa maan syyskylvöistä on viikon päästä täysin paljaat.
2021 lähti lumet samaan aikaan, ikinä ei takatalvea tullut, kevät eteni nopeasti, lämmin kesä ja elokuun alussa korjattiin 8tn+ sato. Nyt on mahdollisuudet siihen tai sitten paljon huonompaan. Harsottamaan en meinaa ruveta.
-
On ne nyt todella nätit mut ehdottomasti ois saanu olla lumi suojana vielä pitkään. Takatalven, kevätahavien ja repivien yö/päivälämpötilojen riski on suuri ja tässä kohtaahan ne syysviljat useimmiten sitten menee jos on mennäkseen. Kyl kaikki talven alle yleensä oraat saa tehtyä. Sanoisin, et aikaisemmilla kylvöillä on parempi juuristo ja ne ovat vahvemmilla jos kelihaasteita ilmenee. Lumihomeista myöskään tuskin on tietoa. Mut suurin osa maan syyskylvöistä on viikon päästä täysin paljaat.
2021 lähti lumet samaan aikaan, ikinä ei takatalvea tullut, kevät eteni nopeasti, lämmin kesä ja elokuun alussa korjattiin 8tn+ sato. Nyt on mahdollisuudet siihen tai sitten paljon huonompaan. Harsottamaan en meinaa ruveta.
Samaa mieltä. -24 kesänä se näkyi mielestäni tosi hyvin. Kevät vielä harvensi kaikkia rajusti mutta silmämääräisesti arvioiden aikaisin kylvetyt näytti selviävän paremmin.
-
Oon ollukki sitä mieltä, että huomioiden valtava ylitarjonta on Suomen hinnat ollu yllättävän hyvin pörssiin peilaten. Nyt sitten eroa revitään. Toistamiseen tällä viikolla Hankkija ei korjaa hintojaan yhtään selkeän nousupäivän jälkeen. Eilen taas laski ku keskiviikkona pörssi putosi. Näin on lisätty basista huomaamatta jo kymppi. Viljan hinnat on käytännössä samat kuin kuukausi sitten vaikka matif on noussut aika selkeästi. Raisio pudotti kevätvehnää 3€ vaikka olisi todella kuvitellut suunnan olevan toinen.
-
Matif jo 218 saattaa iltaan vielä laskea
-SS-
-
On ne nyt todella nätit mut ehdottomasti ois saanu olla lumi suojana vielä pitkään. Takatalven, kevätahavien ja repivien yö/päivälämpötilojen riski on suuri ja tässä kohtaahan ne syysviljat useimmiten sitten menee jos on mennäkseen. Kyl kaikki talven alle yleensä oraat saa tehtyä. Sanoisin, et aikaisemmilla kylvöillä on parempi juuristo ja ne ovat vahvemmilla jos kelihaasteita ilmenee. Lumihomeista myöskään tuskin on tietoa. Mut suurin osa maan syyskylvöistä on viikon päästä täysin paljaat.
2021 lähti lumet samaan aikaan, ikinä ei takatalvea tullut, kevät eteni nopeasti, lämmin kesä ja elokuun alussa korjattiin 8tn+ sato. Nyt on mahdollisuudet siihen tai sitten paljon huonompaan. Harsottamaan en meinaa ruveta.
Samaa mieltä. -24 kesänä se näkyi mielestäni tosi hyvin. Kevät vielä harvensi kaikkia rajusti mutta silmämääräisesti arvioiden aikaisin kylvetyt näytti selviävän paremmin.
2023 syksyllä kylvettiin syysvehnät kiireessä pahnamössöön ja kasvu oli märkänä syksynä kituvaa, ja juuret jäivät huonoiksi. Seuraavana keväänä kasvusto jäi haastavahkon talven jälkeen kyllä varsin harvaksi, ja kasvuunlähtö kesti kauan – lisäksi apulanta ei sulanut ennen kesäkuuta, mikä ei sinänsä edesauttanut kasvuston pensomista.
-
Se 2024 oli minultakin erittäin heikko esitys syyskasvirintamalla ja myöhästyneen lannoituksen saa vielä ottaa ihan omaan piikkiinsä.
Viime keväänähän olis voinu kans käydä aika huonosti jollei se huhtikuun lopun sadejakso ois ollu niin ravitseva. Oli jo todella kuivaa ennen sitä. Nyt tekis mieli sanoa, et kai tässä sentään jotain taivaaltakin tulee ennen vappua kun periaatteessa jo 2kk ollu tosi vähäsateista.
Alkaakohan nuo kasvaa jo ensi viikolla. Öisin ihan olemattomia pikkupakkasia.
-
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/FMI_15vrk_ennuste_06032026.jpg)
Eiköhän ne isommat yöpakkaset tässä olleet. Nuutuneita oraat ovat, mutta kyllä juuressa eloa on. Syysvehnät on kiinnitetty, optiona Iisakin kylvö orasrikkoon. Hankkijalla kun syysvehnärehu on samanhintaista kuin syysleipä. Kyllä noista sen 4000 kg/ha saattoi kiinnittää. Loput voi syksyllä kipata mettään, voi joutua odottamaan todella pitkään kippausta.
-SS-
-
2023 syksyllä kylvettiin syysvehnät kiireessä pahnamössöön ja kasvu oli märkänä syksynä kituvaa, ja juuret jäivät huonoiksi. Seuraavana keväänä kasvusto jäi haastavahkon talven jälkeen kyllä varsin harvaksi, ja kasvuunlähtö kesti kauan – lisäksi apulanta ei sulanut ennen kesäkuuta, mikä ei sinänsä edesauttanut kasvuston pensomista.
Meillä oli juuri silloin semmoiset huolimattoman oraat: kynnettiin paljon pinta-alaa, mutta ei ollut oikein ilmoja alkaa hinkata pieneksi kokkareita. Sateet pesivät viiluja useammankin päivän. Sitten päätin seuraavalla poudalla levittää pintalevittimellä ja äestää sekaisin. Naapurit kylvivät erinomaisiin mulloksiin, mutta raskailla kylvökoneilla, seuraavat sateet muodostivat kiiltävää velliä niistä, hienommaksi äestetty liettyy helpommin. Sitten 2024 syksyllä kun puitiin yhdellä ja samalla koneella useamman talon vehniä, niin kuskikin ihmetteli, että miten kertyykin viljaa. Potkiskelin naapurin vanhanisännän kanssa siinä niitä omia sänkiä, kun puimamies eväitä mutusti, oli samaa mieltä, että huolimattomalla viljelyllä voi saada yllätyksen joskus näinkin päin.
Olin 2024 syysvehnäsatoon suhteellisen tyytyväinen, sopimusmäärä ylittyi noin 70%:lla. Toki erittäin heikko hinta oli tuoreena myydyllä osalla kun ei mihinkään mahtunut eikä kuivaamo läpäissyt.
-SS-
-
Alkaakohan nuo kasvaa jo ensi viikolla. Öisin ihan olemattomia pikkupakkasia.
Kyllähän siinä se riski piilee, kevätaurinko kun rupeaa tuohon mustaan kuravelliin paistamaan ja pikku hiljaa juuretkin alkavat löytää sulaa vettä. Hyvähän se ei liene, koska kasvuun lähtiessä syysviljan pakkasenkesto häviää, ja sitten kun iskee se rajumpi takatalvi, voi olla, että kasvusto harvenee ja paljon.
-
Accuweather näyttää kaks viikkoa lauhaa ja sitten kylmää. Mut eihän kukaan oikeasti niin kauas säätä tiedä.
Dec26 nyt 220€ ja Berneriltä torven alta Naantali syysnisu 194€/tn. Tämä ralli voi jatkua vielä jonkun aikaa. Lehdet uutisoi maailmantalouden romahdusta. Tämä oli just se syy miksen ihan osta sitä mielipidettä, että kaikki vilja olisi jo pitänyt myydä etteivät ole uuden sadon tukkona. Tähän pörssinousuun kahden kuukauden pouta kylvöjen päälle niin paras hetki myydä olikin kesälaitureilta.
-
Kahden viikon päästä rupee huhtikuu olemaan lähellä. Jos öisin on pakkasta niin päivisin on lämmintä ja aurinkoista tai sitten on pilvistä ja sateista, mutta tän talven suurimmat auraukset on tehty. Omassa pihassa piisasi kerta ja maksaville asiakkaille kolme kertaa. Tarttee ruveta ehdotteleen kiinteää hintaa tai ennemminkin lopettaa
-
Bling! Matif näyttää nousevan perjantaina aivan samoin kuin Hex. Tänään saavutettiin tavoitehinta ja naks, kops kiinni. Voiko tämä rahantekeminen olla näin helppoa? On melkein rikollinen olo. Onko tämä edes laillista? Joozeppi tienas konjakkipullon tällä kaupalla. Ilman hänen preppaustaan ei olisi tullut tähän lähdettyä. Nyt oli selkeä suunnitelma, tavoitteen asetanta ja sitten vaan väijymään. Sitten kun tavoite oli saavutettu, niin toimittiin juuri suunnitelman mukaan ja meni ihan nappiin. Siinä se.
-
Tässä vähäteltiin sitä Hankkijan vuoden päähän määriteltyä kauranhintaa, mutta kyllä se vaan on edelleen kilpailukykyinen. Raisio tiputti tänään kauran hintaa 3e ja Hankkijalla on viljanhinnoissa selkeä käsijarru päällä. Matiffin hintamuutoksia ei nyt oteta käyttöön, mikä ei ole ihan tavanomainen ratkaisu. Kertoo siitä, että kauppa on varma, että viljat löytyy kotimaasta ja aikansa kun odottelee, niin kyllä ne kaupan laariin vielä valuvat.
-
Voiko tämä rahantekeminen olla näin helppoa? On melkein rikollinen olo.
Jos polttoaineet pysyvät yli kahdessa eurossa, tulee kuorma-autorahtiin viitonen lisää melko pikaisesti. Siksi punnitsin pitkään lähivaraston ja Naantalin realisoituvaa hintaeroa, se 194 euroa aluksi kuulostaa tyydyttävä hyvältä, vaikka vielä muutama vuosi sitten monet uhosivat, että kukaan järkevä ei enää myy alle 200 euron. Nyt mehustellaan jo 190 euron ylityksiä ? Syysvehnällä rehun riski on tietenkin pieni, kovasti ylilannoitetussa viljelykulttuurissa. Mutta suurin kauhun aihe Skageneilla ja Ceyloneilla onkin köyhän pientilan päälle osuva kostea ja rehevä kesä, jolloin ei millään tahdo saada viljaa nielemään tarvittavaa typpeä loppukesästä, valkuaisen nostamiseksi yli 8%.
15 euroa rahtia, jäädään 179 euroon. Jos itse kipaten voi saada suuruusluokkaa 175-180 euroa tilitystä, on sellainenkin vaihtoehto suhteellisen edullinen. Tietenkin Matif voi nousta vielä vaikka 250 euroon, ja futuurisopimuksen tekijällä on mahdollisuus viivyttää hinnan lukitsemista. Vähän niin kuin viime lokakuussa monet jäivät odottelemaan Bitcoinin rallia yli 106 000 euron. Eipä sitten riittänytkään vauhtia enää....nyt Bitcoin on siinä 57 000 euron tienoilla ollut jo aikansa.
-SS-
-
En mäkään oikein ymmärrä et mehustellaan muutaman euron nousuja, mut kai se on niin et osaajat haistaa nuo kohdat missä pitää sato myydä. Tälläinen villin viljan kanssa toimia myy jos hinta hyvä ja varastoi jos huono...
Musta koko viljelybisnes on ollut jo useamman vuoden rikki. Kulurakenne on kova suhteessa riskiin ja mahdollisesti saatavaan tuottoon. Mut tällä tyylillä niitä jyviä erotetaan akanoista. Tuskin tämä tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa.
Kylmiksen ja kumppaneiden peli on voittaja silloin kun joulun 26 futuuri nousee ja satopaineet painavat kansallisen hinnan pohjamutiin. Jos futuuri nousee ja kansallisesti tulee huono ja maailmallakin alkaa vielä oikeasti rytisemään niin hinnassa ollaan äkkiä yli futuurin. Epäilen et kylmis & co toivoo futuuriin nostetta ja oikeaa ajoitusta hypätä ulos ja kansallisen sadon täydellistä onnistumista. Toki jos kevät menee huonoksi niin aina voi toukokuun lopussa repiä paperit ja jäädä seuraamaan villin viljan hinnan kehitystä.. ::)
-
Tälläinen villin viljan kanssa toimia myy jos hinta hyvä ja varastoi jos huono...
Ehkä entisaikain kuivaamotukien tuottamien tornien varjossa voi ajatella suoraviivaisesti, että jos ei kelpaa, niin pui ja varastoi, vaikka useamman vuoden sadon, mutta jos jo valmiiksi tietää, että osa viljasta on saatava pois tontilta melko heti puintien jälkeen, silloin kyllä viimeistään nyt on tehtävä joko ostosopimus, jossa on kippausaika, tai sitten on hankittava jostakin varastotilaa, viime viikolla nähtävästi monella viljavarastopaikkakunnalla olivat varastosuunnittelukokoukset, joten nyt on se varastokin varattava, jos meinaa saada kipatuksi. Joillakin kaukaisilla paikoilla kyllä löytyy siiloja, mutta harmillisesti nämä pienimmän rahdin päässä olevat ovat aina kroonisesti täynnä.
Kippausaikojen pihtaaminen on hintaakin voimakkaampi alistava työkalu, joka on viljaliikkeillä käytettävissä.
-SS-
-
Raisio alensi kauran hintaa perjantaina pari euroa, mutta Matif laineet lyövät nyt niin korkealla, että Hankkija huuhtoutui nousuveden mukaan ja kaura nousi 175:een, myös se paljon puhuttu kevät 2027 185->188. Väitän, että Raision on hammasta purren palattava ruotuun, jotta ne sopimusjyvät saadaan ihan oikeasti kotiutettua. Tosi mielenkiintoinen alkuviikko tulossa viljapörssiin. Jatkuuko nousu, koska sen vaikutukset näyttää kuitenkin yltävän myös Suomeen. Tulevan kauden hinnat saatetaan pelastaa Iranin hässäkän avulla nyt keväällä.
-
Nyt kihelmöi monen vatsassa jännitys, odottaako vai kiinnittääkö. Oppikirjat kuitenkin ovat tuputtaneet aikaisen talven kiinnittämistä, siis että aikaiset linnut saavat osakseen tietynlaisen hintaedun. No, taitaa tulla jo kolmas kerta, kun häviän 20-40 euroa nyt sopimuksen tekemällä. Koska viljaa käyttävä teollisuus on kaukana, ja varastotilat ovat tällä alueella rajalliset, kippausjonoon on mentävä jo helmikuun lopussa. Sama sitten mitä maksavat, vilja lähtee nurkista pois haittaamasta. Piste.
Kevätvehnä jäänee villiksi, koska sillä voi paikata syysvehnän puuttuvia tonneja. Lisäksi kevätvehnän tulos voi olla 1500 kg tai 5500 kg, säistä riippuen. Tee sitten semmoisen vaihtelumahdollisuuden päälle jotakin sopimuksia ? Syysvehnän satovaihtelu, jos se pysyy hengissä huhtikuulle, on ehkä 4,5 tonnista 6 tonniin. En usko, että satamasta kuorma tulisi takaisin, jos sieltä löytyy korkeamman laadun kevätvehnää joukosta, syysvehnän sijasta ?
Uskon, että löysin kohtuullisen kenttäkelpoisen ohralajikkeen, jolla voi mennä sekä kuivaan että märkään vuoteen tyynin mielin, 4 tonnin kiinnitys voi olla sopiva. Helppo korjata , edullinen viljellä, rehuviljan laatukriteereihin pääsee merkittävästi helpommin kuin kauralla.
-SS-
-
Mikä se pommin varma ohra sit on?
-
Mikä se pommin varma ohra sit on?
Kiinnostaa täälläkin. Älkää pitäkö hullua jännityksessä.
-
Kuukausi kylvöihin ja en ole aloittanut säkittämistä. 35 vuotta ne on jo tehty tähän päivään mennessä.. Sittenkun säkittää niin sitten kylvää ne. Seurataan öljyn hinnan nousua. Ja ne jotka ovat tilanneet, muistakaa, myös että kuivaamiseenkin tarvitaan. Ja 170 Euron tonnihinnalla. Kuivausaika saa maksimissaan näillä öljynhinnoilla olla kaksi tuntia. Auttakaa nyt joku tekeen päätöksia. Kylvääkö vai ei..Meri alkaa sulaan siihen tahtiin, ettei kauaa enään mee päätökseen.
-
Kolme kuukautta ehdit vielä pähkäillä.
-
Mikä se pommin varma ohra sit on?
Kiinnostaa täälläkin. Älkää pitäkö hullua jännityksessä.
Sylvester. On hyvin paljon Elmerin oloinen, pitkä- ja sitkeäkortinen ja syväjuurinen. Happamuuden sietoinen. Elmeri olisi paras, mutta Sylvester näyttää olevan hyvin samanlainen. Kalkilla kyllästetyllä palstalla laitan tietenkin loput Feedwaysta, ja ainoalle kuivankesän mullalle, pohjaveden kastelemalle rm palstalle, kylvetään Lene-ohran loput, vaikka se onkin mahdottoman rentovartinen, mutta jos syysrapsia laittaisi perään, viimeksikin selvisi parhaiten, kun pakkanen ei kiusannut alavassa kuopassa. Eli kolmea lajiketta menee, Sylvesteriä pääosin. Ohran puimisen pyrin saamaan alkuun heti syysvehnän perästä ja hiljakseen sitten kuivailen sitä myytyä rehuohraa pitkäaikaisvarastoon (2027). Lenen saatan kuivata kylmäilmakuivurissa, jos öljy on vielä kovin kallista. Syysvehnät menee siemenvarastoon ja loput sopimukselta pois muualle, niin myöhäinen kevätvehnä jää sitten syksyn sadehippasia pelaamaan. Kevätvehnä on tulevana kesänä etäpellolla, niin sinne pitää rahdata puimat ja kärryjä ja muutenkin elämä on hankalaa. Että on tarkoitus saada kaikki muut rehut puiduksi.
-SS-
-
Kolme kuukautta ehdit vielä pähkäillä.
Routa saattaa yllättäen sulaa muutamassa viikossa. Sjt:n routamittarissa lämpötila on jo noussut nollaan, syvälläkin.
-SS-
-
Kyllä se kevään tulo huolestuttavasti etenee. 10vrk ennesteessa ei yö pakkasia. Tarkoitan sitä et vielä pitäisi lantaa ja paaleja ajella pelloilta pois…
-
Kolme kuukautta ehdit vielä pähkäillä.
Routa saattaa yllättäen sulaa muutamassa viikossa. Sjt:n routamittarissa lämpötila on jo noussut nollaan, syvälläkin.
-SS-
Ei nyt vielä ihan nollaan, ainakaan Paimiossa, en tiedä onko näitä mittausasemia useampia. Routaa näyttäisi olevan vielä yli puoli metriä, vaikka jotenkin vesi kuitenkin löytää tiensä salaojiin.
Yara ilmeisesti lopetti jo lumi-ja routaseurannan tältä talvelta: vääntänevät siellä jo levikkeitä paikkaansa ja valmistautunevat hyvin pikaiseen pillinvihellykseen.
-
Kyllä se kevään tulo huolestuttavasti etenee. 10vrk ennesteessa ei yö pakkasia. Tarkoitan sitä et vielä pitäisi lantaa ja paaleja ajella pelloilta pois…
Tänä keväänä voi rospuuttokeli kestää pitkään...
-
Kolme kuukautta ehdit vielä pähkäillä.
Routa saattaa yllättäen sulaa muutamassa viikossa. Sjt:n routamittarissa lämpötila on jo noussut nollaan, syvälläkin.
-SS-
Ei nyt vielä ihan nollaan, ainakaan Paimiossa, en tiedä onko näitä mittausasemia useampia. Routaa näyttäisi olevan vielä yli puoli metriä, vaikka jotenkin vesi kuitenkin löytää tiensä salaojiin.
Yara ilmeisesti lopetti jo lumi-ja routaseurannan tältä talvelta: vääntänevät siellä jo levikkeitä paikkaansa ja valmistautunevat hyvin pikaiseen pillinvihellykseen.
Maahan muodostunut rakosia, joiden välistä vesi pääsee alemmaksi, samalla routaa sulattaen.
-
Mikä se pommin varma ohra sit on?
Kiinnostaa täälläkin. Älkää pitäkö hullua jännityksessä.
Sylvester. On hyvin paljon Elmerin oloinen, pitkä- ja sitkeäkortinen ja syväjuurinen. Happamuuden sietoinen. Elmeri olisi paras, mutta Sylvester näyttää olevan hyvin samanlainen. Kalkilla kyllästetyllä palstalla laitan tietenkin loput Feedwaysta, ja ainoalle kuivankesän mullalle, pohjaveden kastelemalle rm palstalle, kylvetään Lene-ohran loput, vaikka se onkin mahdottoman rentovartinen, mutta jos syysrapsia laittaisi perään, viimeksikin selvisi parhaiten, kun pakkanen ei kiusannut alavassa kuopassa. Eli kolmea lajiketta menee, Sylvesteriä pääosin. Ohran puimisen pyrin saamaan alkuun heti syysvehnän perästä ja hiljakseen sitten kuivailen sitä myytyä rehuohraa pitkäaikaisvarastoon (2027). Lenen saatan kuivata kylmäilmakuivurissa, jos öljy on vielä kovin kallista. Syysvehnät menee siemenvarastoon ja loput sopimukselta pois muualle, niin myöhäinen kevätvehnä jää sitten syksyn sadehippasia pelaamaan. Kevätvehnä on tulevana kesänä etäpellolla, niin sinne pitää rahdata puimat ja kärryjä ja muutenkin elämä on hankalaa. Että on tarkoitus saada kaikki muut rehut puiduksi.
-SS-
Kun on useampaa lajiketta, niin miten liikkeet ottavat niitä vastaan, saako samaan kuormaan laittaa useampaa lajiketta sekaisin?
Jos on vaatimus lajikepuhtaudesta niin tuottaa logistisia haasteita kuivaukseen, varastointiin ja kuljetukseen.
Tietty onhan se vastaanottajallakin haastavaa tunnistaa lajike, mutta kuitenkin...
-
Kun on useampaa lajiketta, niin miten liikkeet ottavat niitä vastaan, saako samaan kuormaan laittaa useampaa lajiketta sekaisin?
Jos on vaatimus lajikepuhtaudesta niin tuottaa logistisia haasteita kuivaukseen, varastointiin ja kuljetukseen.
Tietty onhan se vastaanottajallakin haastavaa tunnistaa lajike, mutta kuitenkin...
Lajikepuhdas toimitus, esimerkiksi siemenvilja tai jokin lajikekohtainen tilaus, kuten Anoralle oli Elmeri lajikkeellinen toimitus, tai Quarna kevätvehnä Fazerille, on asia erikseen. Rehuohran analyysitulokset erästä lienevät tilityksen peruste. Pääasia on, ettei ole toksiineja ja jyväkoko sekä valkuainen ja tärkkelys sopivat rehukäyttöön.
Onhan täällä ollut esimerkkejä, miten voidaan parantaa jollakin osuudella Quarnaa sekoittamalla kevätvehnän laatua, tai sitten syysvehnässä Ceylonin tai Skagenin matalaa valkuaista parannetaan Aspekt-syysvehnällä. Quarnan lajikepalkkio on edelleen niin pieni, että kun esimerkiksi 100 tonnia matalamman valkuaisen kevätvehnää parannetaan 20 tonnilla Quarnaa, on Quarnan aiheuttama tulon parannus huomattavasti parempi kuin myydä se Quarna erillispalkkiolla ja kevätvehnä rehuksi. Jos taas koko ala olisi Quarnaa, menettäisi viljelijä vähintään 20-40 tonnia myytävää, ehkä käytännön oloissa jopa puolet.
Nämä ovat optimointitehtäviä, joita joutuu raapustelemaan Maaseudun Tulevaisuuden marginaaliin ja laskemaan yhteen hintoja ja määriä ja semmoisia.
On tietysti mahdollista, että viljaliikkeet alkavat määritellä lajikkeellisuuden yhteen kuormaan sisältyvänä pakollisena ehtona. Tällöin myös epäselvä lajike, lajikeluettelosta hävinnyt lajike, tai vanhastaan viljelty mutta mahdollisesti sekoittunut lajike joutuu hävitettäväksi. Tavanomaisten ristikukkaisten kasvilajien sekoittuminen on mahdollista, samoin populaatiorukiiden, koska siitepölyä voi joutua viljaan vieraasta lajikkeesta lähtöisin.
-SS-
-
Se vaan, että kun rehuviljankin sopimukseen pitää kirjata lajike, niin jos toimittaa jotain muuta mitä sopimuksessa lukee niin ei se ihan tämän päivän toimintaa ole. Ellei sitten ostajan kanssa sovita että voi laittaa samaan kuormaan sekoitettuna.
-
Se vaan, että kun rehuviljankin sopimukseen pitää kirjata lajike, niin jos toimittaa jotain muuta mitä sopimuksessa lukee niin ei se ihan tämän päivän toimintaa ole. Ellei sitten ostajan kanssa sovita että voi laittaa samaan kuormaan sekoitettuna.
Eiköhän lajikkeeksi kerrota se, mitä on esimerkiksi yli 80% massasta. Tanskassa on viljelijöitä, jotka viljelevät saman aikaisuusluokan eri lajikkeita sekoitettuna, satotasot ovat 3-5% parempia kuin kullakin lajikkeella yksinään. Asiasta saatetaan kohta tehdä ongelma, mutta siinä vaiheessa varmaan viherpesu-kommervenkit myllyillä ja rehutehtailla ylimääräisine rekisteröintivelvoitteineen muutenkin tuottavat viljelijöille suuremman tuoton, jolloin voikin alkaa viljellä kuin siemensopimukselle viljelytarkastuksineen.
Ainakin Embla- ja Calispero-kuormat menivät samaan Viljavan siiloon, koska siellä ei ollut lajikekohtaista siilostoerottelua, ja kumpikin erä täytti leipäviljan kriteerit. Viljakauppias kyllä tiesi, mitä osti, ja kauppa tehtiin.
-SS-
-
Vaikka viljelysopimukseen ja ostosopimukseen kirjattaisiinkin joku tietty lajike, kuka sen pystyy tietämään, mitä lajiketta tai lajikkeita kuormassa oikeasti on. Rehussa eivät oikeasti välitä, viennissäkin kait menevät laatu edellä. Lähes joka syysvehnäkuormaan on hujahtanut mukaan pienijyväistä kevätvehnää, eivätkä ole huomanneet - ehkä ovat olleet vain positiivisesti yllättyneitä esinäytettä korkeammasta leivontalaadusta...
-
Tuo lajikevalikoima on tietyllä tavalla pyrkimys parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen eri olosuhteissa: Lajikkeen käyttö happamuuden mukaan, aikainen pohjoisrinteelle ja metsäkainaloon, myöhäisempi etelärinteeseen ja aikaiseen kylvöön, lujakortinen multamaalle, pitkäkortinen savimaalle, ja niin edes päin.
Koko alan laitto samalle lajikkeelle on tietenkin tavoitteena, mutta tämä löytämisvaihe vaatii kaistaviljelyä tai ainakin eri palstoille jakamista. Uusien lajikkeiden testaaminen 450 euron tonnihintaisella sertisiemenellä koko alalle on melko kallista, ja lisää kustannuksia vähintään saman verran kuin lannoitteen 150 euron suuruinen tonnihinnan nousu ?
Siksi uusia lajikkeita tulee testatuksi vanhan lajikkeen viljelyn ohella. Kahtena edellisenä vuotena erilaiset ohralajikkeet eivät ole paljon laadultaan vaihdelleet, satotasoltaan ja lakoisuudeltaan kyllä. Onneksi on vaihtoehtoja erilaisiin olosuhteisiin. Kauralla satovaihtelut olivat suuret, vaikka koko kuorma kelpasi rehuksi hyvin, kahden lajikkeen viljelyyn oli syynä, että jo varastossa ollutta peitattua Mattya ei ollut tarvittavaan alaan riittävästi, ja kauppiaalta sai täydennykseksi Jackya, onneksi. Jacky oli ehdottomasti voimallisempi kuin Matty, joka tuntui ottavan itseensä jokaisesta vähänkin epämukavasta säävaiheesta kesän aikana. Kumpikin lajike oli mm. Raision lajikelistassa, eikä etukäteen antanut aihetta laadun osalta huoleen.
Voi olla, että vielä joskus kauraa tulee viljelyyn, esimerkiksi ohra-syysvehnä-viherkesanto-syyskyntö - kierron jälkeen. Kauran laaturiski käyttöön kelpaamattomaksi on tällä hetkellä viljakasveista toiseksi suurin, ruis on ehdoton ykkönen tässä. Satuin puheisiin erään rukiiseen erikoistuneen viljelijän kanssa, muussa yhteydessä, sen jälkeen menikin pari tuntia mielipiteitä vaihdellessa, meikäläisen harrastelijan kokemukset olivat aivan samat, ja värilajittelun vaivalloisuus ja kustannukset, mm. värilajittelurejektin suuruuden puraisu koettiin samalla tavalla; pahimmillaan kuustonnarista tulee nelitonnari, ja siitä kahdesta roskikseen menevästä tonnista lisäksi maksetaan rukiin nimellishinta lajittelukuluina pois omasta lompakosta ! Uusimmat laatuvaatimukset parin tulevan vuoden sisään ergot-alkaloidien rajojen kiristyessä muutamaan kymmeneen mikrogrammaan, niitä toksiineja varmasti näkyy hybrideissä, vaikka yhtään mustaa pilkkua ei näkyisi, koska se alkaloidi on pölyssä, joka on tarttunut aikaisemmassa vaiheessa, esimerkiksi puimurissa tai kärryssä. Torajyvät pitäisi poistaa jo puidessa, ennen kuin ne pääsevät puimuriin sisään !
Varmasti syntyy eräänlainen alakulttuuri, jossa mylly järjestää jonkinlaisen pesuteknologian, johon sitten proruis-sisäpiiri hakeutuu avaintoimittajaksi kuin johonkin salaiseen lahkoon konsanaan. Puolalainen rehuruis on tietysti hyvää ruisjauhon jatkamiseen, eli kyllä me ruisleipää saadaan jatkossakin.
-SS-
-
Syvästi ihmettelen jos osaisivat normi testein erottaa eri viljalajit kun eivät osaa varmuudella erottaa syys- ja kevätvehnää toisistaan. Pitäisi yrittää päästä jonkun myllyn kemistin kanssa juttusille mutta Raision labran päälikkö soitti viimesyksynä ja pääsin kyselemään s- ja k-vehnän erosta. Sanoi että myyvät myllyyn jos valkuainen ja sako on ok. Kun kysyin hinta erosta hän totesi että syysvehnää on enemmän tarjolla joten hinta alempi. Melkeintekisi mieli kokeilla myydä syysvehnä kevätvehnänä ja katsoa mitä sanovat. Jotenkin on olo että hinta on alempi koska se voi olla.
-
Nähtävästi myllyvehnässä olennaista on ns.W-arvo, joka on käytännössä jauhoista tehdyn taikinamöykyn valkuaisen sitkeys. Puhalletaanko siitä purkkapalloja jotenkin ? Tuo W siis ei ole sama kuin sakoluku eikä suoraan ole valkuaisprosentti vaan sen valkuaisen laatuluku.
Esimerkiksi Quarnassa W-arvo lienee jotakin 400, Zebrallakin oli korkea, yli 350. Demonstrant ja Helmi taitavat päästä 300:aan. Sitten on näitä Senni, HIlkka, Calispero, jotka ovat lähellä 300, Linneat, Selinat, Iisakki, jäävät 200-250. Nyt tajuan sen Iisakin päänpudistelun. Mutta sekoitettuna Ceylon syysvehnään Iisakki ei liene murhaan verrattava rikos.
Lajike saattaa tulla sopimusten perusteeksi enemmältiki tulevaisuudessa. Tämän W-arvon takia Ceylonia hyljeksitään leipävehnänä, taitaa olla tyypillisesti alle 150.
Kun ulkomaalaisia vehnälajike-esitteitä lukee, niin ne laatuluokat näyttävät saksankielisissä maissa olevan E eli eliitti, sitten A on laadukas leipävehnä, Matif Premium nro 1 wheat , B on perusleipävehnä ja samalla Matif nro 2, ja C on rehua eli feed.
Ranskalaisilla on vähän sama luokittelu, luokat E, 1, 2, 3 , josa 3 on rehua ja E on eliittiä. 1 ja 2 on sitä laivattavaa bulkkivehnää.
-SS-
-
Tuleekohan taas torjunta-aineissa saatavuusongelmia:
https://x.com/i/status/2031730329094860986
-
Tuleekohan taas torjinta-aineissa saatavuusongelmia:
https://x.com/i/status/2031730329094860986
Taas ? Eiköhän yksi kesä onnistu pelkällä Expressillä tai jollakin.
-SS-
-
Yara ilmeisesti lopetti jo lumi-ja routaseurannan tältä talvelta: vääntänevät siellä jo levikkeitä paikkaansa ja valmistautunevat hyvin pikaiseen pillinvihellykseen.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Lumi_ja_routa_Kotkaniemi_09032026.jpg)
Kuva: (C) Yara Kotkaniemi
Sanoisin, että hyvät mahdollisuudet ovat siihen, että routa sulaa pääsiäiseen mennessä. Pihatien lätäköt kun painuvat hiekkaan, tietää, että huokoista on pohjarouta. Valitettavasti yöpakkasia ei ole tiedossa, joten kuran pitää kiinteytyä, ennen kuin sinne voi mennä sotkemaan. Eli saattaa mennä huhtikuun puolelle pellolle pääsy, vaikka jo levitintä hankin koneen perään ja suunnittelin 17-18.03 laittaa parisataakiloa pohjille. Katsotaan nyt sitten, tuleeko enää yhtään sadetta ennen juhannusta. Se olisi nimittäin sitten siinä, se kasitonnari -> nelitonnari.
-SS-
-
Tuleekohan taas torjinta-aineissa saatavuusongelmia:
https://x.com/i/status/2031730329094860986
Taas ? Eiköhän yksi kesä onnistu pelkällä Expressillä tai jollakin.
-SS-
Korona-aikana eräänä syksynähän loppui glyfosaatti koko maasta.
-
Accuweatheria jos on uskominen, niin huhtikuusta on tulossa aika kylmä, päivälämpötilat jää alle 10 asteen. Toukokuussa taas näyttäis satavan lähes joka päivä. No ilman accuweatheriakin ymmärtää että keväiden säät on aina vaihtelevia, yleensä varhaista maaliskuista lämpöjaksoa seuraa jonkinasteinen takatalvi.
-
Accuweatheria jos on uskominen, niin huhtikuusta on tulossa aika kylmä, päivälämpötilat jää alle 10 asteen. Toukokuussa taas näyttäis satavan lähes joka päivä. No ilman accuweatheriakin ymmärtää että keväiden säät on aina vaihtelevia, yleensä varhaista maaliskuista lämpöjaksoa seuraa jonkinasteinen takatalvi.
Accuweather saattaa olla hyvinkin oikeassa pitemmälle kuin kuukauden päähän. Mutta siinä hommassa pitäisi yrittää välttää onnistuneiden ennusteiden painotusta, vaan tunnustaa väärätkin veikkaukset. Tosiasia on se, että pitkän ajan päivittäisissä keskilämpötiloissa ei tässä rannikollakaan vielä normivuonna oltaisi noustu nollan yläpuolelle, vasta ehkä ensi viikolla. Että me olemme olleet noin kaksi viikkoa keskilämpötiloissa ns. tilastovuoden tavanomaisten ylimpien lämpötilojen ylärajoilla. Olihan tässä puolitoista kuukautta melko kylmääkin. Rakkinetieteen perusteella sää hakeutuu vuoden mittaan aina keskiarvokäyrälle, joten nautitaan nyt sitten puolestatoista kuukaudesta lämpimiä kelejä ?
Huhtikuun keskilämpötila saa jäädä 5,5 asteeseen, silloin puhutaan vielä ns. normaalista tilanteesta. Mutta kasvukausi saattaa silti alkaa, vaikka olisi koleat säät. Toukokuun sateisuus ja kylmyys on ollut säätiloissa melko yleinen veikkaus viime vuosina, ja syysvehnä on siinä se voittava noppa. Viime vuonna en edes päässyt pelipöytään, kun ei ollut syysviljoja. Että kylmä toukokuu tuo hyvän alkuunlähdön ja juuriston kasvun kevätviljoillekin, ehkäpä jos saisi kevätvehnät kylvöön jo ennen sitä kylmää jaksoa, pääsisi taas ihan järkisatojen piiriin, että toivotan tervetulleeksi kylmän ja kostean toukokuun, jos saa pyytää. Syyskyntö voi sittenkin olla voittajaveto, ehkä jo toista kertaa ?
-SS-
-
Accuweatherin kanssa kannattanee olla varuillaan.
Accuweatherista on kontrollitallennuksia monellakin harrastelijasäätieteilijällä, Accuweatherin ennusteet yli 30 vuorokauden päähän ovat lähinnä kohinalla täydennettyjä keskiarvotietoja. Monesta lähteestä on mainittu, kun joa päivän muuttuvia ennusteita on ajettu loppuun siihen toteutumaan, että Accuweather on 3 vuorokauden ennusteissa lähes maailman paras, mutta:
–3 vrk ~85–90 % Erittäin luotettava
5–7 vrk ~60–70 % Suunta oikea, ajoitus voi heittää 12–24h.
10 vrk ~30–40 % Tämä siis vastaa kolikonheittoa – suursääkuva saattaa muuttua ks. polaaripyörre ym.
20+ vrk < 10 % Accuweather saa mainostuloja, kun ihmiset hakkaavat ruutuun niitä ennusteitansa näkyviin. Accuweather sanoo näissä pitkän ajan ennusteissa suoraan, että kyse on viihteestä. Mitään arviota eivät suostu antamaan paikkansapitävyydestä.
Minä edelleen luotan kevään säätiloihin, että ne tulevat vuodesta toiseen, ja täällä opittu vuodenkulku toistuu myös kuluvana vuonna.
-SS-
-
Lopetin accuweatherin seuraamisen jo vuosia sitten, kun se ennusti suursäätilatkin niin pieleen, että ihan päinvastaista tuli, mitä piti. Nyt sitten loppusuyksystä vilkaisin, ja kuinka ollakaan, näytti leutoa ja runsaslumista tammi-helmikuun ajanjaksoa - kuinkas kävikään!
-
Eihän tuo accuweather erehtymätön ole. En tiedä onko sit parempaa jossain olemassa. Itse tullut lähinnä katseltua lämpötilapalkkeja suhteessa pitkänajan keskiarvoon. Tuon mukaan menisi juuri niin kuin rakkine kirjoitti et nyt lämpimämpää kuin normaalisti ja huhtikuussa sekä toukokuussa olisi viileämpää kuin normaalisti.
Ainakin viime kasvukautena tuo piti kohtuu hyvin paikkansa. Kyl sieltä näki viileähkön kevään ja alkukesän ja helteisen heinäkuun. Talven ennuste menikin sit penkin alle kuten filosofi mainitsi.
Kylvöaikaa tuon kanssa nyt turha ennustaa..
-
Mitenkäs lähi-idän kriisi vaikuttaa kylvöihin? Jos polttoöljy maksaakin keväällä puolet enemmän, vai onko rakkaus lajiin ainoa millä väliä-maksaa mitä maksaa?
-
Onneksi tuli kulutetuksi polttoaineet perusmuokkauksiin syksyllä, parhaimmillaan kertaliippaus niin tulee hyvä kylvöpohja. Vauhtia hiukan himmaa ja ajaa tiellä pintakaasulla.
Sähkön hinta kiinteä, pörssisähkö voi karata korkeuksiin jos Keski-Eurooppa jää ilman LNG kaasua.
-SS-
-
Kustannukset nousee, viljan hinnat ei, nyt kannatta pitää välivuosi tässä peltopelleilyssä.
-
Ylipäätään minimipanostus eli tukiaisviljely on kasvanut tilallani viime vuosina . Viljanviljely on kalliinpuoleinen harrastus . Toki omilla tasaisilla lohkoilla ei syysvehnä yleensä onnistu näin pohjoisessa . Ensi keväänä kylvän alle viidesosan alasta kauralle ja ohralle. Loput on muuta enimmäkseen myyntiheinällä ja timotein siemenellä . Toki hömppiä on maksimit . Asiasta kolmanteen traktorikaupan vaisuutta ihmetellään . Selitys löytyy viljan hinnasta ja viljelijöiden keski-iästä . Traktoria on yleensä halvempi korjata kuin vaihtaa uuteen , joten miksi yli 55 v viljelijä ostaisi uutta , kun jatkajaa harvoin on tiedossa . Nuorilla on usein velkaa jo muutenkin riittävästi ja urakointi on harvemmmin todella rahakasta .
-
Mitenkäs lähi-idän kriisi vaikuttaa kylvöihin? Jos polttoöljy maksaakin keväällä puolet enemmän, vai onko rakkaus lajiin ainoa millä väliä-maksaa mitä maksaa?
Agronetin otanta on melko pieni. Täällä on kyl muutenkin yllättävän valveutunutta porukkaa. Tarkoitan et hömppiä/tukikasveja käytetään reilun puoleisesti. Joozeppi nyt työntää täysillä menemään ja mikäs siinä kun hyvät sadot aina saa. Ja muutama muukin. SS:n satotasoista en oikein tiedä mut kuivuutta tuntuu aina valittavan. Taitaa olla enemmän sellainen viljelijä et kylvää mitä haluaa, koska voi.
Itse olen himmannut jo 10v sitten kun siirryin luomuun. Viljelysuunnitelmat ei juuri ole muuttuneet. Pienen sadon kuivaa pienemmälläkin öljymäärällä. Yritetään etsiä kasveja joiden hinta ja menekki on jotain muuta kuin yleisesti tiedossa oleva.
Yleisesti en vilja alan laskuun usko ennenkuin näen. Tuntuu viime päivinä kiima kasvaneen kun kevätaurinko paistaa aina vain korkeammalta ja viljapörssit nousee. Voi olla et viljaa menee yllättävän paljon maahan. Syksyllä sit itketään huonoa hintaa ja puuhataan Teeriharju kolmosta..
Jos viljelijöiltä kaivataan valveutuneisuutta niin nyt sitä kaivataan kaikkein eniten. Mieti voitko saada 90% todennäköisyydellä millaisen sadon ja mihin hintaan saat sen myytyä. Laske edes muuttuvat kulut ja mieti sit mitä kannattaisi tehdä. Lottoa voi pelata aika monena iltana mut kannattaako viljelyssä pelata sitä?
-
Itse ajattelin et moni lisää viljaa siinä toivossa kun hinta on nousussa nyt, säiliöt täynnä halpaa öljyä ja hallit lannoitteita.
Sitten ne joilta puuttuu öljy ja lannoitteet niin taitaa jäädä kylvämättä….
-
Itse ajattelin et moni lisää viljaa siinä toivossa kun hinta on nousussa nyt, säiliöt täynnä halpaa öljyä ja hallit lannoitteita.
Sitten ne joilta puuttuu öljy ja lannoitteet niin taitaa jäädä kylvämättä….
Kuinka monelta ne puuttuu? Eiköhän lannat ole jo ollut ostettu ja löpökin viimeistään siinä vaiheessa kun pommit alkoi putoilemaan.. ::)
Ne jolta ne puuttuu niin on puuttinut jo monta vuotta. Jako käy yhä selvemmäksi. On ne jotka yrittää painaa täysillä ja vähän vielä kovempaakin ja ne jotka vetää kaiken hömpällä..
-
Näin kanssa näkisin ja siksi uskoisin että kylvöinto nousee samaa vauhtia ku pommeja tippuu, eli öljyn hinta nousee
-
Mitäpä jos ennen syksyä tapahtuu maailmalla asioita jotka nostaa viljojen hinnat kolmosella alkavaan tasoon syksyllä? Sit viduttaa hömppäilijöitä.
-
Mitäpä jos ennen syksyä tapahtuu maailmalla asioita jotka nostaa viljojen hinnat kolmosella alkavaan tasoon syksyllä? Sit viduttaa hömppäilijöitä.
Ei koko Suomen viljasato siihen kuukauden - kahden kuplaan mahdu, sinne pääsevät toimittamaan jotkut, jotka varmasti saattavat onnistuneet kaupat kaikkien tietoon, niin kuin se olisi ihan normaalin helppoa. Suurin osa kriisiajan viljasta jää viljakaupan viivytystaistelun limboon. Ne, jotka ovat jo tehneet 1:llä alkavat sopimukset, kyllä voivat alkaa valmistella sopivaa hyppylavaa kuivurin elevaattorikopin katolle ja syöksyä sieltä sementtiin. HV-tyylillä sitten lento.
Tai siis ennen kuin sen tekee, pitää telttailla se juhannuksen lannoitekriisimyynti läpi, onkohan se tänä kesänä sitten kolmen minuutin ikkunassa, ja lannoite tonnin tonni, jos vilja on kolmesataa kohti menossa ?
Ja kuivaat kolmen euron polttoöljyllä....
-SS-
-
Mitäpä jos ennen syksyä tapahtuu maailmalla asioita jotka nostaa viljojen hinnat kolmosella alkavaan tasoon syksyllä? Sit viduttaa hömppäilijöitä.
Eiköhän tämä ole se yksi syy miksi jussit aina kylvää keväisin, JOS hinta sattuu nousemaan...
Nyt olet sinänsä oikeassa et maailmalla tilanne on kohtuu sekava. Miten se sit vaikuttaa viljojen hintaan en osaa sanoa. Lannoitteet, öljy yms. Nousee mut samalla viljojen varastosaldoy ovat suuria. Riittääkö puhti (pelko) markkinoilla nostamaan viljafuutuurit oikeasti ylös?
Jos olisin tavisviljelijä joka pelaisia tuotantopanosten kanssa niin ei olisi helppo päätös. Näin luomuilijana voi kylvää aina maksimit. Tulee mitä tulee ja sit se markkinoidaan toivottavasti hyvään hintaan. Tällöin ei pääse psukuttelemaan henkseleitä isoilla sadoilla eikä voi kehua osaavansa lukea viljamarkkinoita.. ;D
-
Mitäpä jos ennen syksyä tapahtuu maailmalla asioita jotka nostaa viljojen hinnat kolmosella alkavaan tasoon syksyllä? Sit viduttaa hömppäilijöitä.
Näin mäkin asian näen. Siksipä kokeilen maissia ja muut vähäiset panokset pistää puitavalle viljalle
-
Kyl mullakin on pieniä/huonoja peltoja tai pellon osia hömpällä. Viime keväänä kylvettiin isohko 20ha lohko vln siemen rikkaharalla syysvehnään, mutta se tukahtui tiheyteen. Eli kaunis ajatus oli selvästi lisätä pellonparannuskasveja. Ite haen niiden kautta ennenkaikkea varmaa ja laadukasta syysvilja-alaa.
Tälle vuodelle haaveilin yksivuotisia saneerauskasveja, mm. virnaa tai retikkaa, mutta ne kaatuivat liian korkeaan kananhirssiriskiin. Lisäksi laskin et perussadolla kuitenkin jää enemmän rahaa satokasveista. Lannoitan niin edullisesti ja varmaan peltojen kasvukunto on hiukan keskiarvon paremmalla puolella.
Nythän apila saatiin mukaan siihen kasvilistaan (saneeraus n. 220€/ha). Se antaa vaihtoehtoja. Toki kerääjäkasvin kautta sitä ei saa kylvää ensi vuodelle. Mut kyl tässä jotain tämmösiä tulee harkittua ja varmaan toteutettuakin. Tuontisiementen rikkakananhirssin riskitasot on aika hyvin tiedossa lajikohtaisesti.
Tälle vuotta mennään työlukuina: syysvehnä 25%. Kevätvehnä 20%. Entsyymimallas 15%. Rapsi 15%. Jurtti 15% ja kaura 10%. Sadonkorjuualasta siis. Hömppää on noin kymmenys. Kerääjäkasvit tietysti maksimialalle kuten on toimittu vuodesta 2015. Suosin kerääjiä mm. syysviljan esikasveissa, koska sillon ne saa tuhota heti puinnin jälkeen kuinkas lystää.
-
Mitäpä jos ennen syksyä tapahtuu maailmalla asioita jotka nostaa viljojen hinnat kolmosella alkavaan tasoon syksyllä? Sit viduttaa hömppäilijöitä.
Tulee viljely raskaaksi jos joka rasahduksen takia menettää yöunensa tai ennustelee eri skenaarioita liikaa. Sopivassa suhteessa viljaa,säilistä,auringonkukkaa ja riistapeltoa. Vilja villinä,myydään joskus tulevana talvena,pöötä säiliöissä riittävästi maataisteluihin,apupaskat ja siemenet ookoo ja tupakin pysyy lämpimänä ensi talvenkin.
Jyräsin auringonkukat nurin,kytömaalla oli yhdessä nurkassa lunta että meinas alkaa lauttaamaan jyrän edessä mutta nyt on apilalla tilaa kasvaa säilörehuksi.Aurauskepit lähti tien varresta jo ylös.Vähän pieniä puita ja pääsiäisen jälkeen napapiirin taakse pilkille.Kyllä se kylvöaika tulee taas joskus, aikanaan....
-
Kyl mullakin on pieniä/huonoja peltoja tai pellon osia hömpällä. Viime keväänä kylvettiin isohko 20ha lohko vln siemen rikkaharalla syysvehnään, mutta se tukahtui tiheyteen. Eli kaunis ajatus oli selvästi lisätä pellonparannuskasveja. Ite haen niiden kautta ennenkaikkea varmaa ja laadukasta syysvilja-alaa.
Tälle vuodelle haaveilin yksivuotisia saneerauskasveja, mm. virnaa tai retikkaa, mutta ne kaatuivat liian korkeaan kananhirssiriskiin. Lisäksi laskin et perussadolla kuitenkin jää enemmän rahaa satokasveista. Lannoitan niin edullisesti ja varmaan peltojen kasvukunto on hiukan keskiarvon paremmalla puolella.
Nythän apila saatiin mukaan siihen kasvilistaan (saneeraus n. 220€/ha). Se antaa vaihtoehtoja. Toki kerääjäkasvin kautta sitä ei saa kylvää ensi vuodelle. Mut kyl tässä jotain tämmösiä tulee harkittua ja varmaan toteutettuakin. Tuontisiementen rikkakananhirssin riskitasot on aika hyvin tiedossa lajikohtaisesti.
Tälle vuotta mennään työlukuina: syysvehnä 25%. Kevätvehnä 20%. Entsyymimallas 15%. Rapsi 15%. Jurtti 15% ja kaura 10%. Sadonkorjuualasta siis. Hömppää on noin kymmenys. Kerääjäkasvit tietysti maksimialalle kuten on toimittu vuodesta 2015. Suosin kerääjiä mm. syysviljan esikasveissa, koska sillon ne saa tuhota heti puinnin jälkeen kuinkas lystää.
Apila?
Ei olisi heittää linkkiä mistä tuo tieto peräisin. Huhua oli joskus mut faktaa en muista nähneeni eikä googlekaan osannut auttaa..
-
"Kevät tulee hyvää vauhtia ja 5.3 oli paras aika ajaa muokkaimet ja kylvökoneet ulos hallista"
https://www.youtube.com/watch?v=q3IYHcOXtLM
No täällä ketään on tuskin myöhässä vaan kalustot on jo rivissa pihamaalla naapuria ärsyttämässä.
-
Apila?
Ei olisi heittää linkkiä mistä tuo tieto peräisin. Huhua oli joskus mut faktaa en muista nähneeni eikä googlekaan osannut auttaa..
Vaikkapa https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/neuvojien-aineistot/12032026_ymparistositoumus.pdf
Mutta tarkemmat ohjeet kelpaisivat jo nyt.
-
Apila?
Ei olisi heittää linkkiä mistä tuo tieto peräisin. Huhua oli joskus mut faktaa en muista nähneeni eikä googlekaan osannut auttaa..
Vaikkapa https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/neuvojien-aineistot/12032026_ymparistositoumus.pdf
Mutta tarkemmat ohjeet kelpaisivat jo nyt.
Kiitos. Ilmeisesti googlen käyttö taidoissa olisi parantamisen varaa.. ;D
Juu tarkammatkin ohjeet kelpaisi jo nyt niin ehtisi asioita vähän pohtis mut kai tämä alkaa olemaan jo normaalia et ehtoja luetaan samalla kun kylvökonetta täytetään.. ;D
-
Kerääjäkasvi vaikuttaa lupaavalta, kun kyseessä on englanninraiheinä. 4kg kylvömäärällä näyttää saavan jo aikamoista turkkia. Huomioitavaa on, että kerääjäkasvia ei saa olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Minulla käy sitten niin, että herneelle ei viitsi sitä laittaa. Kevätvehnälle täytyy ajaa valikoiva aine kauran hävitykseen. Se vie sitten kerääjäkasvinkin mukanaan, tehokas kun on. Syysvehnälle täytyisi käydä kylvämässä keväällä erikseen, ei välttämättä oikein toimi. Sitten onkin lopputuloksena, että kerääjäkasville soveltuvat lohkot ovat yllättävän vähissä. Johonkin sitä kuitenkin täytyy tunkea, ihan vaan rahan tulon takia.
-
Lantmänneltä tuli meiliä. Ilmeisesti viljaa olisivat vailla. Paljoa ei pystytä maksamaan, koska viljaa on joka paikka täynnä. Tärkeää olisi kuitenkin myydä, että saadaan syksyltä painetta pois. Laivojakaan ei ole enää kevään jälkeen tulossa. Viljatavastiakin muistutti kaurakaupasta. Viimeinen kauralaivaus ulkomaille. Ilmeisesti ei sinnekään ole liian aktiivisesti ihmiset jyviään tarjonneet. Näyttää olevan sellainen varastoiva tunnelma päällä. Hyvä niin, jos tilaa löytyy.
-
mutta miten net uuskylvöt? eikös emppu jo siemenkauppiaitakin haukkunut mainostamisesta::
-
Kerääjäkasvi vaikuttaa lupaavalta, kun kyseessä on englanninraiheinä. 4kg kylvömäärällä näyttää saavan jo aikamoista turkkia. Huomioitavaa on, että kerääjäkasvia ei saa olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Minulla käy sitten niin, että herneelle ei viitsi sitä laittaa. Kevätvehnälle täytyy ajaa valikoiva aine kauran hävitykseen. Se vie sitten kerääjäkasvinkin mukanaan, tehokas kun on. Syysvehnälle täytyisi käydä kylvämässä keväällä erikseen, ei välttämättä oikein toimi. Sitten onkin lopputuloksena, että kerääjäkasville soveltuvat lohkot ovat yllättävän vähissä. Johonkin sitä kuitenkin täytyy tunkea, ihan vaan rahan tulon takia.
Siis onko nyt joku sääntö, jossa määrätään et ei voi olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla? :o
-
Lantmänneltä tuli meiliä. Ilmeisesti viljaa olisivat vailla. Paljoa ei pystytä maksamaan, koska viljaa on joka paikka täynnä. Tärkeää olisi kuitenkin myydä, että saadaan syksyltä painetta pois. Laivojakaan ei ole enää kevään jälkeen tulossa. Viljatavastiakin muistutti kaurakaupasta. Viimeinen kauralaivaus ulkomaille. Ilmeisesti ei sinnekään ole liian aktiivisesti ihmiset jyviään tarjonneet. Näyttää olevan sellainen varastoiva tunnelma päällä. Hyvä niin, jos tilaa löytyy.
Samoin tuli eilen lantamannenilta spostia.Nyt olis kuulemma hyvä aika myydä jyvät pois jne. Ei ilmeisesti ole kauppa käynyt kun maksaa mitä maksaa.Joillain ostajilla taitaa olla kesän yli asti varastoa kun hinnat on kuin kuolleen sydänkäyrä.Jääpi nähtäväksi...
-
Kerääjäkasvi vaikuttaa lupaavalta, kun kyseessä on englanninraiheinä. 4kg kylvömäärällä näyttää saavan jo aikamoista turkkia. Huomioitavaa on, että kerääjäkasvia ei saa olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Minulla käy sitten niin, että herneelle ei viitsi sitä laittaa. Kevätvehnälle täytyy ajaa valikoiva aine kauran hävitykseen. Se vie sitten kerääjäkasvinkin mukanaan, tehokas kun on. Syysvehnälle täytyisi käydä kylvämässä keväällä erikseen, ei välttämättä oikein toimi. Sitten onkin lopputuloksena, että kerääjäkasville soveltuvat lohkot ovat yllättävän vähissä. Johonkin sitä kuitenkin täytyy tunkea, ihan vaan rahan tulon takia.
Hnmmm. Käytin muutamina kurinalaisesti ohjeiden mukaan kasvatettuina kerääjävuosina sen sata euroa kolmeen kerääjäkasvikylvöön ja kärsin satunnaisesti onnistuneesta lopputuloksesta 50% satovähennyksen, ja edelleenkin kymmenen vuoden päästä nousee kauraan ja ohraan "heinäturkkia" kiusalliseksi juuriheinäksi, sadan kilon siemenannoksesta, lopulta kun satoi yhden kerran kesällä, niin kuin 2025, että hyvähän bisnes se on. Lisäksi näyttää siltä, että Clearfield-rapsi kasvaa mainiosti monivuotisesti, ehdottomasti paremmin kuin kylvövuonna, jopa viiden vuoden päässä varsinaisesta kylvöhommasta.
Broadway® - järjestelmässä toisaalta näyttää olevan aika hankalaa kovin laajaa heinävalikoimaa kerääjäkasvittaa. Mutta pääsee kouluttamaan rikkapuntarpäästä ja pantaheinästä ja ja ja.. ALS-estäjiä kestäviä kantoja, jolloin kerääjäkasvien ruiskutus ei enää ole niin millintarkkaa touhua kuin joskus.
No nämä aikaisemmat ongelma-ajat olivat niitä vuosia, kun elokuun lopussa maisema-riista- apilakylvökset olivat vielä elokuulla puhtaan pölyävänä valkoisena savimulloksena. Rikkakananhirssi on paljon helpompi kuivissakin oloissa kerääjäkasvatella.
Ja viherlannoitus, yhtä hieno, ostaa kaupasta heinänsiemen- ja virnapusseja, joista jo peltoon kylvetyistä siemeneristä sitten keskellä kesää tulee vahvistettu hukkakaurasaastuntailmoitus. Jep jep.
Rikkakananhirssi ja viherpantaheinä ovat Salon alueella tulossa parhaimmiksi ja kestävimmiksi vaihtoehdoiksi pysyvän kerääjäkasvipopulaation varmistamiseksi. Kuvaavaa on Ruokaviraston lausunto nurmisiemenien laadunvarmistuksesta: "Rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää siemenerässä voi esiintyä samoilla rajoituksilla kuin esimerkiksi juolavehnää tai jauhosavikkaa ilman, että erälle annettaisiin markkinointikielto." Ja siis julkisella rahoituksella Euroopan rikkakasvilajisto monimuotoistettiin muutamassa vuodessa, pseudotieteellisellä kerääjäkasvi-ideologialla ?
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/blogi-rikkakananhirssia-ja-muita-rikkakasveja-suomeen-tuodussa-siemenessa/
-SS-
-
Kerääjäkasvi vaikuttaa lupaavalta, kun kyseessä on englanninraiheinä. 4kg kylvömäärällä näyttää saavan jo aikamoista turkkia. Huomioitavaa on, että kerääjäkasvia ei saa olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Minulla käy sitten niin, että herneelle ei viitsi sitä laittaa. Kevätvehnälle täytyy ajaa valikoiva aine kauran hävitykseen. Se vie sitten kerääjäkasvinkin mukanaan, tehokas kun on. Syysvehnälle täytyisi käydä kylvämässä keväällä erikseen, ei välttämättä oikein toimi. Sitten onkin lopputuloksena, että kerääjäkasville soveltuvat lohkot ovat yllättävän vähissä. Johonkin sitä kuitenkin täytyy tunkea, ihan vaan rahan tulon takia.
Siis onko nyt joku sääntö, jossa määrätään et ei voi olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla? :o
koska kerääjäkasviin tälläinen sääntö on tullut?
-
Kerääjäkasvi vaikuttaa lupaavalta, kun kyseessä on englanninraiheinä. 4kg kylvömäärällä näyttää saavan jo aikamoista turkkia. Huomioitavaa on, että kerääjäkasvia ei saa olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Minulla käy sitten niin, että herneelle ei viitsi sitä laittaa. Kevätvehnälle täytyy ajaa valikoiva aine kauran hävitykseen. Se vie sitten kerääjäkasvinkin mukanaan, tehokas kun on. Syysvehnälle täytyisi käydä kylvämässä keväällä erikseen, ei välttämättä oikein toimi. Sitten onkin lopputuloksena, että kerääjäkasville soveltuvat lohkot ovat yllättävän vähissä. Johonkin sitä kuitenkin täytyy tunkea, ihan vaan rahan tulon takia.
Siis onko nyt joku sääntö, jossa määrätään et ei voi olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla? :o
koska kerääjäkasviin tälläinen sääntö on tullut?
Hyvä kysymys. Kirjoitin ilmeisesti ihan roskaa. Tarkistin tuon asian aamulla googlella ja sain tekoälyltä vastaukseksi, että ei saa olla peräkkäisinä vuosina. Aloin tutkia nyt asiaa uudelleen, enkä löydä enää tuota kieltoa. En varmaan osaa kirjoittaa samaa kyselyä sanasta sanaan, mitä aiemmin. Minun moka. ::)
-
Kerääjäkasvi vaikuttaa lupaavalta, kun kyseessä on englanninraiheinä. 4kg kylvömäärällä näyttää saavan jo aikamoista turkkia. Huomioitavaa on, että kerääjäkasvia ei saa olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Minulla käy sitten niin, että herneelle ei viitsi sitä laittaa. Kevätvehnälle täytyy ajaa valikoiva aine kauran hävitykseen. Se vie sitten kerääjäkasvinkin mukanaan, tehokas kun on. Syysvehnälle täytyisi käydä kylvämässä keväällä erikseen, ei välttämättä oikein toimi. Sitten onkin lopputuloksena, että kerääjäkasville soveltuvat lohkot ovat yllättävän vähissä. Johonkin sitä kuitenkin täytyy tunkea, ihan vaan rahan tulon takia.
Siis onko nyt joku sääntö, jossa määrätään et ei voi olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla? :o
koska kerääjäkasviin tälläinen sääntö on tullut?
Hyvä kysymys. Kirjoitin ilmeisesti ihan roskaa. Tarkistin tuon asian aamulla googlella ja sain tekoälyltä vastaukseksi, että ei saa olla peräkkäisinä vuosina. Aloin tutkia nyt asiaa uudelleen, enkä löydä enää tuota kieltoa. En varmaan osaa kirjoittaa samaa kyselyä sanasta sanaan, mitä aiemmin. Minun moka. ::)
Eikös se ole nyt niin, että saa olla kaksi vuotta yhdellä kylvöllä??
-
Kerääjäkasvi vaikuttaa lupaavalta, kun kyseessä on englanninraiheinä. 4kg kylvömäärällä näyttää saavan jo aikamoista turkkia. Huomioitavaa on, että kerääjäkasvia ei saa olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Minulla käy sitten niin, että herneelle ei viitsi sitä laittaa. Kevätvehnälle täytyy ajaa valikoiva aine kauran hävitykseen. Se vie sitten kerääjäkasvinkin mukanaan, tehokas kun on. Syysvehnälle täytyisi käydä kylvämässä keväällä erikseen, ei välttämättä oikein toimi. Sitten onkin lopputuloksena, että kerääjäkasville soveltuvat lohkot ovat yllättävän vähissä. Johonkin sitä kuitenkin täytyy tunkea, ihan vaan rahan tulon takia.
Siis onko nyt joku sääntö, jossa määrätään et ei voi olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla? :o
koska kerääjäkasviin tälläinen sääntö on tullut?
Hyvä kysymys. Kirjoitin ilmeisesti ihan roskaa. Tarkistin tuon asian aamulla googlella ja sain tekoälyltä vastaukseksi, että ei saa olla peräkkäisinä vuosina. Aloin tutkia nyt asiaa uudelleen, enkä löydä enää tuota kieltoa. En varmaan osaa kirjoittaa samaa kyselyä sanasta sanaan, mitä aiemmin. Minun moka. ::)
Eikös se ole nyt niin, että saa olla kaksi vuotta yhdellä kylvöllä??
Eikös se ole tuo maanparannus ja saneerauskasvi toimenpide..
-
Rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää siemenerässä voi esiintyä samoilla rajoituksilla kuin esimerkiksi juolavehnää tai jauhosavikkaa ilman, että erälle annettaisiin markkinointikielto." Ja siis julkisella rahoituksella Euroopan rikkakasvilajisto monimuotoistettiin muutamassa vuodessa, pseudotieteellisellä kerääjäkasvi-ideologialla ?
Tuo Ruokaviraston linjaus on kyllä aivan käsittämätön. Etelä-Eestissä viime kesänä käydessä päätin, että tuon hirssin tulon estämiseksi olen valmis maksamaan paljon.
Kerääjäkasviksi löytyy kyllä riskitöntä siementä. Ja kerääjäkasvien leimaaminen ideologisiksi kertoo lähinnä lausujansa ajattelusta, ei itse asiasta.
-
Rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää siemenerässä voi esiintyä samoilla rajoituksilla kuin esimerkiksi juolavehnää tai jauhosavikkaa ilman, että erälle annettaisiin markkinointikielto." Ja siis julkisella rahoituksella Euroopan rikkakasvilajisto monimuotoistettiin muutamassa vuodessa, pseudotieteellisellä kerääjäkasvi-ideologialla ?
Tuo Ruokaviraston linjaus on kyllä aivan käsittämätön. Etelä-Eestissä viime kesänä käydessä päätin, että tuon hirssin tulon estämiseksi olen valmis maksamaan paljon.
Kerääjäkasviksi löytyy kyllä riskitöntä siementä. Ja kerääjäkasvien leimaaminen ideologisiksi kertoo lähinnä lausujansa ajattelusta, ei itse asiasta.
Hunajakukkaa ollut nyt kolmena vuotena peräkkäin, näyttää olevan yksi pahimmista rikkojen levittäjistä, sen jätän kyllä nyt pois monimuotoisuuslohkoilta. Oli kyllä muutenkin tarkoitus jättää hunajakukka pois seoksesta kun ekana vuotena kasvoi hyvin, toisena huonommin ja kolmantena vielä heikommin. Ilmeisesti typen puutetta kun ei ole lannoitettu. Kotimaista alkuperää olevat siemenet ehkä turvallisempi valinta kuin nuo tuontisiemenet?
-
Heinän- ja apilansiemenissä pitäisi sallia TOS ::)
-
Heinän- ja apilansiemenissä pitäisi sallia TOS ::)
Miksi näin ei ole? Voisiko joku lobata asiaa?
-
Njotta mistäköhän saisi 160mm paksun teleskooppiputken kuivurin alapäähän. Keston pitää olla samaa tasoa kuin Opelin helmat eli vuosikymmen.
Antin verkkokaupassa on vain 1mm mehupillin paksuista tavaraa. :(
Muistin nääs että sielä oli jo kottikärryllinen tavaraa tullut pienestä reijästä syksyllä.
-
No mepu tai arska?
Kramp myy myös kongskilde viljaputkia.
Muutama vuosi sitten muutin purkuputken kuivurilla eri paikkaan niin kongkilden putket oli edullisimmat ja niitä sai 3m pätkinä. Aika monta saumaa jäi vähempi.. ::)
-
Heinän- ja apilansiemenissä pitäisi sallia TOS ::)
Miksi näin ei ole? Voisiko joku lobata asiaa?
Tämä uusi Jauholakkien yhdistys? vaan tuskinpa alkaa kun siemensimot alkaa itkee..
-
Njotta mistäköhän saisi 160mm paksun teleskooppiputken kuivurin alapäähän. Keston pitää olla samaa tasoa kuin Opelin helmat eli vuosikymmen.
Antin verkkokaupassa on vain 1mm mehupillin paksuista tavaraa. :(
Muistin nääs että sielä oli jo kottikärryllinen tavaraa tullut pienestä reijästä syksyllä.
Ellei näiltä kotimaisilta löydy, ulkomailta löytyy. Tornum välittää Saksalaisia putkistoja, kysyin kesällä tarjousta pitkään putkeen ja sieltä olisi ollut myös 6m salkona tarjolla. Rahti tietysti hirmuinen tuollaisille putkille, mutta tuollainen jämäkkä teleskooppi tulee pienemmälläkin lavalla.
-
Heinän- ja apilansiemenissä pitäisi sallia TOS ::)
Miksi näin ei ole? Voisiko joku lobata asiaa?
Tämä uusi Jauholakkien yhdistys? vaan tuskinpa alkaa kun siemensimot alkaa itkee..
On sallittu.
-
Njotta mistäköhän saisi 160mm paksun teleskooppiputken kuivurin alapäähän. Keston pitää olla samaa tasoa kuin Opelin helmat eli vuosikymmen.
Antin verkkokaupassa on vain 1mm mehupillin paksuista tavaraa. :(
Muistin nääs että sielä oli jo kottikärryllinen tavaraa tullut pienestä reijästä syksyllä.
Tai sitte vaan vähän pyöräyttää eri asentoon sitä vanhaa elle ole jo loppuun pyöritelty..
-
Njotta mistäköhän saisi 160mm paksun teleskooppiputken kuivurin alapäähän. Keston pitää olla samaa tasoa kuin Opelin helmat eli vuosikymmen.
Antin verkkokaupassa on vain 1mm mehupillin paksuista tavaraa. :(
Muistin nääs että sielä oli jo kottikärryllinen tavaraa tullut pienestä reijästä syksyllä.
Tai sitte vaan vähän pyöräyttää eri asentoon sitä vanhaa elle ole jo loppuun pyöritelty..
160 mm putki on liian pieni, jos meinaa täytättää puukenkäkuskille kuorman varttiin, menee elevaattorin yläpäästä tukkoon. Eikö se 250 mm ole se standardi nykyään, ja 200 mm pienempiin kuivureihin. Sitten valistunut viljelijä lisäksi ostaa PU-pinnoitetuin viljaputkiston, jossa on 15 vuoden puhkikulumattomuustakuu. Kauranviljelijä ei sellaista tarvinne, mutta hiovat viljalajit ehkä. Luistaakohan PU-putkisto loivemmalla kulmalla kuin teräsputkisto ? Joskus on vaikeuksia saada ensimmäistä kuivurillista tyhjennetyksi kauimmaiseen purkkeihin, kun on vähän liika loiva kulma.
-SS-
-
Kerääjäkasvi vaikuttaa lupaavalta, kun kyseessä on englanninraiheinä. 4kg kylvömäärällä näyttää saavan jo aikamoista turkkia. Huomioitavaa on, että kerääjäkasvia ei saa olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Minulla käy sitten niin, että herneelle ei viitsi sitä laittaa. Kevätvehnälle täytyy ajaa valikoiva aine kauran hävitykseen. Se vie sitten kerääjäkasvinkin mukanaan, tehokas kun on. Syysvehnälle täytyisi käydä kylvämässä keväällä erikseen, ei välttämättä oikein toimi. Sitten onkin lopputuloksena, että kerääjäkasville soveltuvat lohkot ovat yllättävän vähissä. Johonkin sitä kuitenkin täytyy tunkea, ihan vaan rahan tulon takia.
Siis onko nyt joku sääntö, jossa määrätään et ei voi olla peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla? :o
koska kerääjäkasviin tälläinen sääntö on tullut?
Hyvä kysymys. Kirjoitin ilmeisesti ihan roskaa. Tarkistin tuon asian aamulla googlella ja sain tekoälyltä vastaukseksi, että ei saa olla peräkkäisinä vuosina. Aloin tutkia nyt asiaa uudelleen, enkä löydä enää tuota kieltoa. En varmaan osaa kirjoittaa samaa kyselyä sanasta sanaan, mitä aiemmin. Minun moka. ::)
No tämä on aika lailla ongelma nykyisin. Noi antaa välillä ihan puutaheinää olevia vastauksia, kaikesta pitäisi aina tarkistaa lähteet eikä uskoa suoraan.
-
Heinän- ja apilansiemenissä pitäisi sallia TOS ::)
Miksi näin ei ole? Voisiko joku lobata asiaa?
Tämä uusi Jauholakkien yhdistys? vaan tuskinpa alkaa kun siemensimot alkaa itkee..
On sallittu.
ei ole .. :(
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2009/1279
-
Lai kasvinjalostajaoikeudesta ei suoraan liity nurmisiemenen oman käytön lisäyksen, koska tuo kasvinjalostajaoikeus koskee vain lajikkeita, jotka on rekisteröity hakemuksesta joko EU:n tai Suomen alueella kasvinjalostajan omistamiksi. Kasvinjalostajaoikeuden kesto on 30 vuotta. Tässä taitaa olla kyseessä lobattu erillinen asetus, tai väitetysti ns. siemenlaki. Mutta se MT:n artikkeli,. että tukiehdot vaativat nurmisiemenistä omassa käytössä VAIN SERTIFIOITUJA lajikkeita ja siemeniä, ei näytä olevan ihan yksiselitteinen. Esimerkiksi tukiehtojen kohdassa "Kasvien ilmoittaminen ja tukitasot" -> Maatalousmaalla olevat alat -> Nurmet:
Niin siellä on merkittävä lause, joka on ristiriidassa tuon uskomuksen kanssa, että tilalla esimerkiksi 1940-luvulta viljeltyä nurmipuntarpäätä ei saisi viljellä pellon puolella, kun kerran ojanpyörtänöissäkin saa....eli lainaan kyseistä kohtaa:
"Huomaa että nurmi- ja nurmipalkokasvien kylvösiemenen tuottaminen omaan käyttöön on sallittua vain kasvinjalostajaoikeudella suojaamattomista lajikkeista."
Katsoin ehdollisuuden oppaat, ekojärjestelmäoppaan ja ympäristökorvausoppaan, missään tukioppaiden kohdissa ei puhuttu "sertifioinnista" tai edes "nurmisiemenlajikkeista". Asetuksessa "Maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta" ei kyllä mainita mitään siitä, että viljelijän pitäisi varmistaa, että heinän korjuun yhteydessä peltoon tai teille ei saisi varista siemenen siementä, tai piiriojat, joutomaat, metsäniityt, tienpientareet pitää roundupata kolme kertaa kesäkautena, jotta yksikään muinaistulokasheinä, kuten nurmipuntarpää ja timotei ei pääsisi sotkemaan sertisiemenpakkaajien bisneksiä ?
En ala poistamaan kasvukauden aikana ojanpyörtänöistä heinäkasvustoa, mahdollisesti sata vuotta vanhan tuulipölytyksellä muuntuneen puntarpääkannan siemeniä karttaakseni.
-SS-
-
Rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää siemenerässä voi esiintyä samoilla rajoituksilla kuin esimerkiksi juolavehnää tai jauhosavikkaa ilman, että erälle annettaisiin markkinointikielto." Ja siis julkisella rahoituksella Euroopan rikkakasvilajisto monimuotoistettiin muutamassa vuodessa, pseudotieteellisellä kerääjäkasvi-ideologialla ?
Tuo Ruokaviraston linjaus on kyllä aivan käsittämätön. Etelä-Eestissä viime kesänä käydessä päätin, että tuon hirssin tulon estämiseksi olen valmis maksamaan paljon.
Kerääjäkasviksi löytyy kyllä riskitöntä siementä. Ja kerääjäkasvien leimaaminen ideologisiksi kertoo lähinnä lausujansa ajattelusta, ei itse asiasta.
Ruokaviraston on käsittääkseni kädet aika pitkälle sidottu tässä asiassa vaikka tahtoa tiukempaan linjaan voisi ollakin. EU-tasolla on annettu asetus noista puhtausvaatimuksista ja siitä ei voi kansallisesti poiketa. Hukkis on eri juttu, sille oli jo tiukempi lainsäädäntö olemassa liittyessä.
-
Katsoin ehdollisuuden oppaat, ekojärjestelmäoppaan ja ympäristökorvausoppaan, missään tukioppaiden kohdissa ei puhuttu "sertifioinnista" tai edes "nurmisiemenlajikkeista". Asetuksessa "Maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta" ei kyllä mainita mitään siitä, että viljelijän pitäisi varmistaa, että heinän korjuun yhteydessä peltoon tai teille ei saisi varista siemenen siementä, tai piiriojat, joutomaat, metsäniityt, tienpientareet pitää roundupata kolme kertaa kesäkautena, jotta yksikään muinaistulokasheinä, kuten nurmipuntarpää ja timotei ei pääsisi sotkemaan sertisiemenpakkaajien bisneksiä ?
-SS-
;D
Joku vuosi sitten perustin suojavyöhykkeen hs-seoksella jossa hiukan apilaa seassa. Toissa syksynä suojavyöhykkeen korjuu venähti syyskuun puolelle, mutta kuitenkin ehtojen mukaan kerätty pois.
Viime kesänä oli kasvusto olikin sitten apilavaltainen kun se korjattiin jo heinänkuussa pois.. Eli siementä on varissut runsaasti maahan...
Myöhemmin syksyllä oli hauskan näköistä kun suojavyöhykeellä tumman vihreä ja vankka apilakasvusto ja vieressä oleva heinäala oli hailakkaan vihreää ja lyhyttä kun ei toista satoa tarv1ttu..
Ero näkyi ihan selvästi syksyn sateliittikuvissakin.. :D
-
Lai kasvinjalostajaoikeudesta ei suoraan liity nurmisiemenen oman käytön lisäyksen, koska tuo kasvinjalostajaoikeus koskee vain lajikkeita, jotka on rekisteröity hakemuksesta joko EU:n tai Suomen alueella kasvinjalostajan omistamiksi. Kasvinjalostajaoikeuden kesto on 30 vuotta. Tässä taitaa olla kyseessä lobattu erillinen asetus, tai väitetysti ns. siemenlaki. Mutta se MT:n artikkeli,. että tukiehdot vaativat nurmisiemenistä omassa käytössä VAIN SERTIFIOITUJA lajikkeita ja siemeniä, ei näytä olevan ihan yksiselitteinen. Esimerkiksi tukiehtojen kohdassa "Kasvien ilmoittaminen ja tukitasot" -> Maatalousmaalla olevat alat -> Nurmet:
Niin siellä on merkittävä lause, joka on ristiriidassa tuon uskomuksen kanssa, että tilalla esimerkiksi 1940-luvulta viljeltyä nurmipuntarpäätä ei saisi viljellä pellon puolella, kun kerran ojanpyörtänöissäkin saa....eli lainaan kyseistä kohtaa:
"Huomaa että nurmi- ja nurmipalkokasvien kylvösiemenen tuottaminen omaan käyttöön on sallittua vain kasvinjalostajaoikeudella suojaamattomista lajikkeista."
Katsoin ehdollisuuden oppaat, ekojärjestelmäoppaan ja ympäristökorvausoppaan, missään tukioppaiden kohdissa ei puhuttu "sertifioinnista" tai edes "nurmisiemenlajikkeista". Asetuksessa "Maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta" ei kyllä mainita mitään siitä, että viljelijän pitäisi varmistaa, että heinän korjuun yhteydessä peltoon tai teille ei saisi varista siemenen siementä, tai piiriojat, joutomaat, metsäniityt, tienpientareet pitää roundupata kolme kertaa kesäkautena, jotta yksikään muinaistulokasheinä, kuten nurmipuntarpää ja timotei ei pääsisi sotkemaan sertisiemenpakkaajien bisneksiä ?
En ala poistamaan kasvukauden aikana ojanpyörtänöistä heinäkasvustoa, mahdollisesti sata vuotta vanhan tuulipölytyksellä muuntuneen puntarpääkannan siemeniä karttaakseni.
-SS-
Ruokavirastossa alkaa olla Gestapo/Stasi meininki.. :P
Ruokaviraston viljelijäkirjeestä:
Ilmoita laittomuuksista siemenkaupassa
Sertifioimattoman siemenen myynti, vaihto ja markkinointi ovat kiellettyjä. Markkinoinniksi luetaan myös maatilojen väliset siementen vaihtokaupat.
Ruokavirasto ja elinvoimakeskukset valvovat siemenlain vastaista siemenkauppaa. Jos havaitset siemenlain vastaista toimintaa, voit ilmoittaa siitä anonyymisti Ruokaviraston verkkosivuilla olevalla lomakkeella. Ilmoitukset ovat tärkeä osa valvontaa ja auttavat estämään laittomien siemenerien päätymistä markkinoille.
-
Aika moni tila käy keskenään siemenkauppaa. Aijai jos siitäkin jäisi kiinni, voisi olla kovat kovistelut ja vesikidutukset edessä.
-
Eilisessä tukikoulutuksessa väläyteltiin, että poliisi otetaan ensi kesänä mukaan, jos voidaan epäillä vähäistäkin avustus-petosta tai asiakirjaväärennöstä
Että kaikki tuet menee ulosottoon ja häkki heilahtaa vaikkapa neljä vuotta ehdotonta, alkaa kylällä lohkokirjanpidot pitää paikkansa kun naapuri viedään raudoissa; saakohan vankilasta kylvö- ja puintilomaa ?
Taitaa apusäilörehunurmien suosio vähetä, ja meneekö läpi enää ysitonnari kahdellasadalla kilolla salpietaria?
-SS-
-
Juu rupee oleen kaikki kylvettynä, rupeen ruiskua laittaan perään ja puimuri hihnoja kiristelee... ☀️☀️ Ja sitten päästin kissan ulos... Mitähän tänävuonna laittais kylvinkoneeseen🤔😆
-
Lai kasvinjalostajaoikeudesta ei suoraan liity nurmisiemenen oman käytön lisäyksen, koska tuo kasvinjalostajaoikeus koskee vain lajikkeita, jotka on rekisteröity hakemuksesta joko EU:n tai Suomen alueella kasvinjalostajan omistamiksi. Kasvinjalostajaoikeuden kesto on 30 vuotta. Tässä taitaa olla kyseessä lobattu erillinen asetus, tai väitetysti ns. siemenlaki. Mutta se MT:n artikkeli,. että tukiehdot vaativat nurmisiemenistä omassa käytössä VAIN SERTIFIOITUJA lajikkeita ja siemeniä, ei näytä olevan ihan yksiselitteinen. Esimerkiksi tukiehtojen kohdassa "Kasvien ilmoittaminen ja tukitasot" -> Maatalousmaalla olevat alat -> Nurmet:
Niin siellä on merkittävä lause, joka on ristiriidassa tuon uskomuksen kanssa, että tilalla esimerkiksi 1940-luvulta viljeltyä nurmipuntarpäätä ei saisi viljellä pellon puolella, kun kerran ojanpyörtänöissäkin saa....eli lainaan kyseistä kohtaa:
"Huomaa että nurmi- ja nurmipalkokasvien kylvösiemenen tuottaminen omaan käyttöön on sallittua vain kasvinjalostajaoikeudella suojaamattomista lajikkeista."
Katsoin ehdollisuuden oppaat, ekojärjestelmäoppaan ja ympäristökorvausoppaan, missään tukioppaiden kohdissa ei puhuttu "sertifioinnista" tai edes "nurmisiemenlajikkeista". Asetuksessa "Maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta" ei kyllä mainita mitään siitä, että viljelijän pitäisi varmistaa, että heinän korjuun yhteydessä peltoon tai teille ei saisi varista siemenen siementä, tai piiriojat, joutomaat, metsäniityt, tienpientareet pitää roundupata kolme kertaa kesäkautena, jotta yksikään muinaistulokasheinä, kuten nurmipuntarpää ja timotei ei pääsisi sotkemaan sertisiemenpakkaajien bisneksiä ?
En ala poistamaan kasvukauden aikana ojanpyörtänöistä heinäkasvustoa, mahdollisesti sata vuotta vanhan tuulipölytyksellä muuntuneen puntarpääkannan siemeniä karttaakseni.
-SS-
Onko tiedossa onko markkinoilla jotakin kasvinjalostajaoikeuksilla suojaamattomia apilakasveja?
-
Mitä meinaatte kylvää? Ja paljonko siitä jää voittoa? Ja jos ei jää miksi kylvätte?
-
Juu rupee oleen kaikki kylvettynä, rupeen ruiskua laittaan perään ja puimuri hihnoja kiristelee... ☀️☀️ Ja sitten päästin kissan ulos... Mitähän tänävuonna laittais kylvinkoneeseen🤔😆
Älä laita mitään kylvinkoneeseen, kylvät vaan tyhjällä koneella..Säästyy korjuu-, viljan ajo-, kuivaus- ja viljan rahti kustannukset. Niitäkun joutuu tekemään 3 Euron litrahinnalla ja 170 Euron viljan myyntihinnalla. Joskus 20 vuotta sitten naureskeltiin niille viljelijöille jotka oikeasti tekivät noin rahan puutteen vuoksi. Nyt vuonna 26 naureskelut on loppu. Kiitos Hormuzinsalmen.
Nyt on yksi vehnäkärry säkitetty ja huomenna tarkoitus säkittää toinen. Löysin kätköistä viimesyksyistä polttoöljyä. Kannattaakohan se käyttää nyt ja ostaa syksyllä 3 Euroa/litra maksavaa, vai kannattaako se säilöä ja ostaa dieselpisteeltä tämänpäivän hintaista. Vattu mitä päätöksiä joutuu tekeen..Vatuttaa oikein kunnolla.
Ja tsemppiä meille Someron maanantaiseen kokoukseen tuleville. On erittäin tärkeä työtä koittaa pelastaa Suomalainen ruuantuotanto. Tällä hetkellä tuntuu ettei ketään välitä yhtään mistään yhtään mitään Ruuantuotannon suhteen. Kohta täytyy lanseerata Ruuantuottajien ruokakuponki, jolla saavat itselleen ruokaa ja kehä on silloin valmis.
-
Mitä meinaatte kylvää? Ja paljonko siitä jää voittoa? Ja jos ei jää miksi kylvätte?
On kylvetty jo syksyllä vehnää, spelttiä, ohraa ja rypsiä. Viimeinen meni vihkoon mut muut todennäköisesti talvehti. Kevät voi vielä tappaa. Keväällä kylvetään kauraa, vehnää, ohraa, hernettä ja härkäpapua.
Luomussa satotaso 0,5-4t. Tukimäärät voi tarkistaa oppaista. Sadon hinnat voi katsoa vaikka vyrin sivuilta. Muuttuvina kuluina kylvösiemen ja löpö. Löpöä palaa traktorissa, puimurissa ja vähän kuivurissa. Paskaa ajetaan pellolle mitä on. Sen kulun voi laskea joko tähän tai elukoiden pidon kuluihin. Itse olen laskenut sen elukkapuolelle, koska ilman paskan hävitystä ei elukoita voi pitää. Tukipotista maksetaan pankille tai vuokranantajalle x prosentti, loppu jää itelle.
Joka vuosi ollaan onnistuttu tekemään voittoa. Itselle ei olla siinä palkkaa laskettu tunnille mut oy muotoisessa maataloudessa maksetaan kyl säännöllistä kuukausipalkkaa itsellemme.
Nykyinen tilanne ei juuri muuta omaa toimintaa. Tai sen verran muuttaa et turhaa löpön polttoa yritetään välttää..
-
Onko tiedossa onko markkinoilla jotakin kasvinjalostajaoikeuksilla suojaamattomia apilakasveja?
Jalostajanoikeus lisätä ja hyödyntää lajiketta kestää kolmisenkymmentä vuotta. Senkin jälkeen jalostajalla on oikeus nimeen, eli lajiketta ei saa nimetä toiseksi. Lisäksi jalostaja saattaa rekisteröidä lajikkeen uudelleen, juurikin lajikepuhtaan siemenen tuottamisen oikeuttamiseksi. Mutta se ei ole samanlainen lajikeoikeus, joka 30 vuoden ajan suojaa lajikkeen omaehtoista lisäystä viljelmällä.
Ainakin Tepa (jos jostakin löytyy) Ilte ja Altaswede ovat vanhoja lajikkeita, kanadalainen maatiaislajike AltaSwede lienee ollut viljelyssä vuodesta 1919, ja Selmallakin on jo 30 vuoden suoja-ajan osalta päättynyt. Selmaa ei voine myydä sertifioituna, mutta koska se on alun perin tullut 1980-luvulla kauppaan, ei se liene enää omassa käytössä jalostajaoikeuksilla rajoitettu lajike. Jos tietyn nimistä vanhaa lajiketta haluaa aloittaa viljelemään, saattaa olla pakko ostaa virallisilta pakkaajilta, ei saa ottaa naapurin pellolta salaa.
Mutta mainituissa puna-apilalajikkeissa on oma käyttö vapaata, ainakin AltaSwedella. Kivisten maiden niityiltä voi aika monelta tilalta hyvinkin löytää vanhaa tai ainakin "lajikkeetonta" apilaa. Saapa jalostaja tulla tekemään geenitestiä ihan rauhassa, jos haluaa alkaa aggressiiviseksi.
-SS-
-
Kuinka monella on valvonta osunut kohdalla? Kuinka monella on valvonnassa kysytty siementen alkuperää?
-
Selmallakin on jo 30 vuoden suoja-ajan osalta päättynyt. Selmaa ei voine myydä sertifioituna, mutta koska se on alun perin tullut 1980-luvulla kauppaan, ei se liene enää omassa käytössä jalostajaoikeuksilla rajoitettu lajike.
Selma on tullut viralliseen lajikeluotteloon 2017 ja siitä viljellään siementä ihan täyttä häkää.
-
Selmallakin on jo 30 vuoden suoja-ajan osalta päättynyt. Selmaa ei voine myydä sertifioituna, mutta koska se on alun perin tullut 1980-luvulla kauppaan, ei se liene enää omassa käytössä jalostajaoikeuksilla rajoitettu lajike.
Selma on tullut viralliseen lajikeluotteloon 2017 ja siitä viljellään siementä ihan täyttä häkää.
Juu Gemini taisi mennä vikaan. Salla ja Jokioinen taisivat olla ne haetut. Niitä ei taida saada. Mutta Bjursele Ruotsista luomupiireissä ja Virosta Jögeva 433 lienevät mahdollisia saada ostetuksi, AltaSweden lisäksi.
Apilan jatkuva kasvatus ei oikein ilman omaa siementuotantoa ole järkevä, niin kuin ei herneenkään. Herneessä sentään saa TOS-maksulla kylvää itse lisättyä lajiketta. Se, että TOS-maksulla ei saa lisätä omalla tilalla siementä, on tietyllä tavalla ahneitten rosvojen bisnekseksi lobattu. Maaseudun Tulevaisuus vielä uhkailee teemakirjoituksilla ja muistuttaa siitä, että ei heinän heinää saa siemenestä kasvattaa itse omalle pellolle kasvamaan. Ojaheinätkin pitää tuhota viimeistä tähkää myöten.
-SS-
-
Tässä Hämeen sydämessä ei eteläään päin päin avautuvalla lohkolla nopealla raudan kanssa kokeilulla löytynyt enään sänkimaasta routaa, täytyy joku päivä kävellä muokatulle kokeilemaan mikä siellä on tilanne.
-
Virossa kylvö työt hyvässä käynnissä.. On varmaan niin aikaisin, että kun koittaa laittaa kylvö merkintää paikalliseen viljelysuunnitteluohjelmaan.. Niin tekoäly herjaa, ettei noin aikaisin voi mennä kylvään :) Suomessa saa alkaa muokkaan vasta 1.4. Pitäiskö direktiiviä muokata Suomen osalta
-
Virossa kylvö työt hyvässä käynnissä.. On varmaan niin aikaisin, että kun koittaa laittaa kylvö merkintää paikalliseen viljelysuunnitteluohjelmaan.. Niin tekoäly herjaa, ettei noin aikaisin voi mennä kylvään :) Suomessa saa alkaa muokkaan vasta 1.4. Pitäiskö direktiiviä muokata Suomen osalta
Tarhaherneen suorakylvö varmaan jo käynnissä, ja voihan palstan poistaa kasvipeitteisyydestä, jos menee aikaisin.
-SS-
-
Kannattaakohan Virossa kylvää. Täällä suomessa ei, kylvöalat tulevat romahtamaan.