Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Filosofi - 01.12.25 - klo:20:24
-
Kannattaako käytännössä? Jos kyseisellä lohkolla ei ole kasvanut apilaa sitten 1960-luvun? Kokemuksia?
-
Kerran on ympätty ja sen jälkeen ei. En ole huomannut eroa. Toki ymppäämättömän siemenmäärää nostin ihan reilusti niin eipä noista osaa sanoa. Jos oikein muistan niin ymppäys ei mahdottoman kallis toimenpide ole joten sen puolesta voisi teettää..
-
ja kuulema kannattaa metästää niitä parasta ennen päivää pakkauksia. kaveri moisella sai hyän apilikon joka kestäää..
-
Sen vähän mitä minä olen puna-apilaa käyttänyt, niin taitaa lajikkeissa olla se ero. Ensimmäisiin kylvöksiini käytin bjursele lajiketta (20% ja paalinurmea loput) ja se teki aivan stanan moisen kasvuston lohkolle kuin lohkolle. Sen jälkeen on ollut näitä valmiita viherlannoitus seoksia ja ne ei kyllä ole sadollaan / kasvullaan vakuuttanut. Niiden lajikkeita ei ole mieleen jääneet, mutta ainakaan ne ei ole olleet tuota bjurselea ;D
-
juuu, aika heikosti nää muut lajikkeet on pärjänny.. ite ihmettelin kun täälläkin on ollut juttua kuin apilapelto ei kasva kuin sen 2-3 vuotta kun itellä on pjursele lohko ollut jo ainakin 6-7 vuotta ja yhä on pääkasvi apila... ja noissa seoksissa tahtoo olla kait jotain lajittelutähtettä kun itävät heikommin kuin puhtaasta siemensäkistä kaapaistuna.
-
Kannattaa ympätä. Tai pikemminkin ostaa valmiiksi ympätty. Bjursle on kyllä satoisa. Noi apilat on seoksissa kyllä tuuripeliä. Välillä onnistuu kuten on tarkoitus, välillä apila tukahduttaa kaiken ja joskus häviää apila kokonaan. Yleensä tallatuista kohdin häviää joskus kasvaa parhaiten siinä tallatussa
-
Kannattaa ympätä. Tai pikemminkin ostaa valmiiksi ympätty. Bjursle on kyllä satoisa. Noi apilat on seoksissa kyllä tuuripeliä. Välillä onnistuu kuten on tarkoitus, välillä apila tukahduttaa kaiken ja joskus häviää apila kokonaan. Yleensä tallatuista kohdin häviää joskus kasvaa parhaiten siinä tallatussa
... Ja löydät pellolta notkoja joita et tiennyt olevan edes olemassa... ;D
-
mutta oletteko huomannu muuten kuinka paljon myyräkasoja noilla lohkoilla joilla apila menestyy. miulla ainakin on yks lohko kait kyntövuorossa keväällä jos tuota menoa möyrivät sen mullokselle..
-
Kannattaako käytännössä? Jos kyseisellä lohkolla ei ole kasvanut apilaa sitten 1960-luvun? Kokemuksia?
Tutkijana ja tehtailijana: maan pH on paras indikaattori ennusteelle. Vanhoilla kivennäismaapelloilla jos pH on kuusi tai enemmän, sadonlisäys on epävarma. Jos taas on hiljan raivattu pelto, alhainen pH (<5,8) ja multa/turvemaa, niin sadonlisäys on varmaa. Sitten tuossa välissä pitäisi tarkentaa aika paljon viljelyhistoriasta ym., jotta voidaan tarkentaa ennustetta. Kylvömäärällä 5 kg/ha ha-kustannukseksi tulee alle 10€, eli kovin kallis vakuutus tuo ei ole. Jatkossa: jos se pH on kuuden luokkaa tai parempi, niin nuo bakteerit ovat aika lailla pysyvää lajia, ei saman sukupolven aikana tarvitse miettiä asiaa enää uudestaan.
-
Tutkijana ja tehtailijana: maan pH on paras indikaattori ennusteelle. Vanhoilla kivennäismaapelloilla jos pH on kuusi tai enemmän, sadonlisäys on epävarma. Jos taas on hiljan raivattu pelto, alhainen pH (<5,8) ja multa/turvemaa, niin sadonlisäys on varmaa. Sitten tuossa välissä pitäisi tarkentaa aika paljon viljelyhistoriasta ym., jotta voidaan tarkentaa ennustetta. Kylvömäärällä 5 kg/ha ha-kustannukseksi tulee alle 10€, eli kovin kallis vakuutus tuo ei ole. Jatkossa: jos se pH on kuuden luokkaa tai parempi, niin nuo bakteerit ovat aika lailla pysyvää lajia, ei saman sukupolven aikana tarvitse miettiä asiaa enää uudestaan.
Osaatko sanoa, miten siemenen ymppäys vaikuttaa puna-apilan siementuotantoon? Sitä on tullut tässä harrasteltua joitain vuosia, osin maanparannusmielessä, mutta myös rahankiilto silmissä. Satoa on saatu vaihtelevasti, nollasta neljäänsataan kiloon/hehtaari.
Meillä peehoot on järjestään yli kuuden eikä apilaa näillä pelloilla ole kasvanut sitten 70 -luvun alun. Kierrossa on myös hernettä, mutta sillä taitaa olla eri bakteerikanta juurissaan.
-
Tutkijana ja tehtailijana: maan pH on paras indikaattori ennusteelle. Vanhoilla kivennäismaapelloilla jos pH on kuusi tai enemmän, sadonlisäys on epävarma. Jos taas on hiljan raivattu pelto, alhainen pH (<5,8) ja multa/turvemaa, niin sadonlisäys on varmaa. Sitten tuossa välissä pitäisi tarkentaa aika paljon viljelyhistoriasta ym., jotta voidaan tarkentaa ennustetta. Kylvömäärällä 5 kg/ha ha-kustannukseksi tulee alle 10€, eli kovin kallis vakuutus tuo ei ole. Jatkossa: jos se pH on kuuden luokkaa tai parempi, niin nuo bakteerit ovat aika lailla pysyvää lajia, ei saman sukupolven aikana tarvitse miettiä asiaa enää uudestaan.
Osaatko sanoa, miten siemenen ymppäys vaikuttaa puna-apilan siementuotantoon? Sitä on tullut tässä harrasteltua joitain vuosia, osin maanparannusmielessä, mutta myös rahankiilto silmissä. Satoa on saatu vaihtelevasti, nollasta neljäänsataan kiloon/hehtaari.
Meillä peehoot on järjestään yli kuuden eikä apilaa näillä pelloilla ole kasvanut sitten 70 -luvun alun. Kierrossa on myös hernettä, mutta sillä taitaa olla eri bakteerikanta juurissaan.
Veikkaan, että samalla lailla kun kasvuun yleensäkin. Typensidonta on voimakkaimmillaan, kun vegetatiivinen kasvu on aktiivisimmillaan: palkokasvit eivät sido typpeä "varastoon", vaan aina senhetkiseen kasvuun. Varsinkin palkoviljoilla typensidonta lakkaa (samalla kun myös biomassan kerääntyminen lakkaa), kun siemenet alkavat tuleentua. Silloin kasvi lähinnä siirtää typpeä + muita ravinteita näihin lisääntymisen kannalta kriittisiin kohteisiin.
Herneen bakteeri on eri biotyyppiä, eri nystyröintigeenit, jotka ovat kasvilajispesifejä. Lähisukulaiset kasvit nystyröityvät toistensa bakteereilla (esim. apilat, herne-virna-härkäpapu, mailaset-mesikät). Lähisukulaisten sisälläkin on hieman yhteensopivuusjuttuja; maksimaalinen typensidonta vaatisi juuri ko. lajikkeelle valikoidut bakteerit.
-
Tämä ei nyt suoraan liity aiheeseen vaan viistää siemen pussin suuta, mutta kunhan ajattelin vain sanoa että ainakin itsellä on se kokemus puhtaasta apilasta että niihin voi tulla 3-6 vuoden päästä sellainen mätätauti ja kasvusto melko merkittävästi voi kuolla siihen. En tiedä onko siihen jotain droppia mutta kunhan ajattelin että voisko jotain auttaa vaikka en tiedä tietääkö jokainen maajussi tuon. Jos on jotain seassa kuten timppaa esimerkiksi 2/3 osaa niin ainakin pelto näyttää virheältä pidempään.
En ole tehnyt vertailuja mutta ympätystä puhtaasta puna-apilasta on tullut joskus ihan hele**tin vahvaa kasvustoa ilman mitään keinolannoitteita. Yleensä olen viimeiset 8 vuotta aina ympännyt tai ostanut ympättyjä, niin en osaa sanoa miltä näyttää ilman.
-
Apilamätää varmaan. Riski saastunnalle kasvaa oliko kolmen vuoden jälkeen.
-
mistä moinen tulee? itellä tuosta ei tietoa. vain kun alkaa nuo nurmet kasvaa enemmän kuin apila, sittä tietää että ei enää apila kasva... mutta ei niitä mikään kyllä 3 vuotesa hänksätä...
-
mistä moinen tulee? itellä tuosta ei tietoa. vain kun alkaa nuo nurmet kasvaa enemmän kuin apila, sittä tietää että ei enää apila kasva... mutta ei niitä mikään kyllä 3 vuotesa hänksätä...
Vähän sama kuin se, että kuinka pienen pienet eliöt saavat hajotettua typpikaasun kolmoissidoksen, kun ihminen tarvitsee satoja asteita lämpöä ja satoja baaria painetta.