Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: metsajussi - 16.11.25 - klo:21:35
-
Aika surullista luettavaa.
https://yle.fi/a/74-20193875
Onko tosiaan vielä 1967 noita kylmiä tiloja perustettu? Ilmeisesti.
Vähän on asennetta kysytty kun sodan jälkeen on korpeen raivaamattoman ja ojittamattoman suon laitaan alkanut elämää perustamaan ja ensimmäistä rakennusta pystyttämään.
Pitäisi varmaan sitten eläkepäivillä ajella noissa maisemissa - jos siis haluaa masentua :-/ En ole koskaan missään Savukosken tms maisemissa käynyt.
-
Ei tarvitse lähteä Saukoskelle asti, suurimmat alat ovat Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa. Rovaniemelle ajaessa voi oikaista Sompujärven tietä eli Simon Alakärpästä Sompujärven kautta Ossauskoskelle. Matkalla muutama onnistunut tapaus sadan hehtaarin yksinäisyyttä, sitten näitä Ruotsin- siirtolaisuuden siemeniä.
-
^^
Vähän on kolumnistilla jälkiviisastelun makua.Ajat on olleet kovat kaikilla ja satojatuhansia evakkoja ja sodan traumatisoimia ihmisiä joille on täytynyt järjestää jotain millä tarttua leivänsyrjästä kiinni.Maa-ja metsätalous ollut suuri työllistäjä ja jossain kohtaa väkeä oli sitten liikaa ja osa lähti kaupunkiin ja osa Ruotsiin.
Nyt väkeä on vähemmän mutta sote hoitaa sivuseutujen tyhjentymistä,palvelut katoaa ja kierre kiihtyy itsestään.Kyllä tästä vielä reservaatti saadaan ja kun osalla porukasta ei ole kuin oikeuksia eikä ole ymmärrystä että elämää on myös kehä kolmosen ulkopuolella niin siinähän sitä sitten on.
Matkailu kotomaassa avartaa,kannattaa kuljeskella siellä missä on vähemmän näitä huvipuistoja ja valmiiksi ajettuja hiihtolatuja ja katsella ihmisen tekemisiä ja elonjälkiä "sillä silmällä"...
-
kapeat hiekkatiet on mitä mainiointa matkailua. saa asennetta ajatteluun kuin suomessa elettiin ennen .... no, jääköön sanomatta. mutta kyllä tuolloin ei tarvinna paljon sotea kysellä kun raivasi pellot metikköön tahi suolle ja pykäs kartanon siihen .. ja kun vielä piti kansaakin tehä. joiten jälkeläisistä on tullut vain vaatijia ja tyhjän unelmoijia..
-
Yksi dokumentti Pohjois-Pohjanmaalta, Iin Kuivaniemen Luola-aapa
https://www.atrainkustannus.fi/tuote/tyota-tyottomille-maata-maattomille/?fbclid=IwY2xjawOJe7FleHRuA2FlbQIxMABicmlkETBzcDFrQWlXaEt4OWdBN2xjc3J0YwZhcHBfaWQQMjIyMDM5MTc4ODIwMDg5MgABHgU4lv29WqQNGGIpPkm4PYfOo9z8-qRAt4IcGV6ZIFOKaRWNzpXvkpiE6Cbx_aem_krVqyvDgUzk_XgsUwdD2xQ
-
Tilanne on ollut varmasti vaikea silloin. Kaupunkien ja kunta-keskusten alueilla on kaikki maa jo ollut käytössä ja pahimmillaan kokonainen kaupunki ei halunnut ottaa vastaan siirtolaisia. Näin oli esimerkiksi Vaasan kaupunki.
Vaasaan ei haluttu siirtolaisia ja kaupunki ostikin maata tuhansia hehtaareja muualta ja asutti sinne siirtolaisia.
Poissa silmistä, poissa mielestä.
-
https://yle.fi/a/20-94343
-
Tilanne on ollut varmasti vaikea silloin. Kaupunkien ja kunta-keskusten alueilla on kaikki maa jo ollut käytössä ja pahimmillaan kokonainen kaupunki ei halunnut ottaa vastaan siirtolaisia. Näin oli esimerkiksi Vaasan kaupunki.
Vaasaan ei haluttu siirtolaisia ja kaupunki ostikin maata tuhansia hehtaareja muualta ja asutti sinne siirtolaisia.
Poissa silmistä, poissa mielestä.
Vaasassa ei varmaankaan haluttu lisää suomenkielisiä kuten muuallakin ruotsinkielisillä alueilla. Kaupunkien alueet olivat tuolloin pieniä ja useimmiten täyteen rakennettuja. Lakikin määräsi, että kaupungin rajojen ulkopuolelle syntynyt taajama-alue tuli liittää kaupunkiin.
-
Mitkään RKP vetoiset kunnat eivät ottaneet vastaan siirtolaisia .
Eivät päästä suomalaisia tälläkään hetkellä muuttamaan esim ahvenan maalle .
-
1920-luvun asutushistoriaa tuli viime talvena hieman tutkittua kun tässä omalla kylällä on n.300 ha alue mikä on palstoitettu Lex Kallion nojalla.
Löysin digitoituina maanmittauspöytäkirjoja lohkomisesta ja todella paljon täysin tuntemattomia nimiä omistajina, isäkään ei niitä kaikkia tuntenut.
Eli selvästi varsin moni noista tiloista on vaihtanut nopeasti omistajaa, osaan ei ole missään vaiheessa alettu edes rakentaa mitään rakennuksia vaan ne siirtynyt lisämaiksi naapureille, yhdellä tilalla oli tehty talon perustukset mitkä itsekin pellolla muistan mutta into oli loppunut siihen.
-
Lex Kallion aikaan sairastumiset ja kuolemat usein muuttivat suunnitelmia. Torppareilla ei ollut kokemusta maanomistamisesta ja muutamat suuremmat tilat ostivat torppia aika häikäilemättömästi.
Aika monet sotien jälkeisistä siirtolaispaikoista vaihtoi myös omistajaa aika nopeasti. Tuntuivat myyvän niitä useimmiten keskenään. Aika harva karjalaispaikka on jäänyt henkiin. Pinta-alat olivat pienehköjä kasvun alkuun, eikä ole ainakaan sellaista henkistä painolastia sukutilan jatkamiseen.
-
Kyllä monia kartanoitakin pilkottiin siirtolaistiloiksi, eivätkä ole siitä koskaan toipuneet, koska esimerkiksi 1970-luvun maanhankintalaki nimenomaan oli opportunistisen keskikokoisen tilan keino niellä rintamamiestilat ja pienet evakkotilat itselleen. Oli siellä ostolupineen kiertämässä Karjalan evakkojen nuoria korskeita jälkeläisiäkin.
Vanhat kartanot eivät oikein koskaan päässyt tuohon rakennemuutosrahoitukseen käsiksi, sitten kun suuryritysten johtajat ja pankiirit alkoivat tiloja keräillä itselleen, on taas laajentuminen onnistunut.
-SS-
-
Ehkä maken seudulla on tilanne toinen ja ainakin tieltä katsoen talot ovat "vauraanpia" kuin täällä kymenlaaksossa. Täällä on paljon siirtolaistiloja ihan kokonaisia kyliä mitkä on karjalaisille muodostettu. Ovat vielä jollain tavalla voimissaan. Toki muutosta nyt tapahtunut koko eu ajan. Oman käsityksen mukaan kartanot ovat täällä olleet se suurin luovuttaja porukka. Ja ei täkäläisiä voimissaan olevia kartanoita montaa olekkaan.
-
Kyllä täälläkin nämä monet oikeat kartanot on torppareiden viljelyksessä. Janakkalan puolella on sitten näitä 💰💰kartanoita
-
Selkeät säännöt noihin alueluovutuksiin aikoinaan oli. velvollisuus alkoi jostain 30-40 peltohehtaarin paikkeilta. Kartanot suurina tiloina joutuivat luovuttamaan tietenkin eniten. Täällä raivauskelpoinen maa oli raivattu pääsääntöisesti jo aiemmmin. isoimpien kartanoiden alueelle syntyi suurempia uudistila-alueita.
-
Kyllähän osasta siirtolaistiloja on muodostunut nykypäivänä merkittäviä tiloja vaikka toki moni on lopettanut kuten kaikissa tilatyypeissä. Ihan samanlailla on "kadonnut" vanhoja vahvoja talonpoikaistiloja, torppia ja lampuoteja sekä kartanoita, ei mikään ole ollut muutoksille immuuni.
Tosiaan maanluovutus ymmärrettävästi painottui kartanoihin mutta itse sanoisin että niissä missä maatalous oli pääasiallinen tulonlähde ei luovutukset kuitenkaan ollut niin merkittävä että pelkästään siitä voisi hakea syytä myöhemmälle kehitykselle. Yritysjohtajien ja yritysten omistamat tilat oli sitten eri juttu, niistä ei välttämättä jäänyt kuin murto-osa alkuperäisestä jäljelle.
-
Kyllä täälläkin nämä monet oikeat kartanot on torppareiden viljelyksessä. Janakkalan puolella on sitten näitä 💰💰kartanoita
;D Kovimmat on tässä viime vuosien aikana ostanut takaisin niitä sotien jälkeen luovutettuja alueita ja siinä sivussa vähän muutakin varmaan reilusti 7 numeroisella summalla.
-
Minun isoisän maatila myytiin jo välirauhan aikana asutustoimintaan ja juurikin Vaasan kaupunki osti ne maat siirtolaisille jaettavaksi.
Mistähän noita asioita voisi tutkia tarkemmin?
-
Hyvällä tuurilla voisi maanmittauspöytäkirjat löytyä Maanmittaushallituksen uudistusarkistosta https://digihakemisto.net/aineisto/2509603403
Jos ei niin sitten maanmittauslaitokselta saa kiinteistötunnuksella pyytämällä. https://www.suomi.fi/palvelut/arkistotietopalvelu-kiinteistoista-maanmittauslaitos/3264f982-6d69-4224-9e04-b211f716af8b
Noilla nyt pääsee ainakin alkuun.
-
aika hienoa että tuokin lähihistoria kiinnostaa vielä nykyäänkin, kun tuntuu että ihmiset elää vain tätä päivää..
-
Lex Kallion aikaan sairastumiset ja kuolemat usein muuttivat suunnitelmia. Torppareilla ei ollut kokemusta maanomistamisesta ja muutamat suuremmat tilat ostivat torppia aika häikäilemättömästi.
Aika monet sotien jälkeisistä siirtolaispaikoista vaihtoi myös omistajaa aika nopeasti. Tuntuivat myyvän niitä useimmiten keskenään. Aika harva karjalaispaikka on jäänyt henkiin. Pinta-alat olivat pienehköjä kasvun alkuun, eikä ole ainakaan sellaista henkistä painolastia sukutilan jatkamiseen.
Täällä viereinen asutusalue on lohkottu valtionmaista rintamamiestiloiksi.Asukkaita ei enään juuri ole eikä maataloustoimintaa.Omista pelloista ennen tekoa,olivat valtionmaita tuolloin,oli olemassa myös suunnitelma jakaa nämä maat rintamamiestiloille,mutta suunnitelmat muuttuivat jostain syystä.
-
Selkeät säännöt noihin alueluovutuksiin aikoinaan oli. velvollisuus alkoi jostain 30-40 peltohehtaarin paikkeilta. Kartanot suurina tiloina joutuivat luovuttamaan tietenkin eniten. Täällä raivauskelpoinen maa oli raivattu pääsääntöisesti jo aiemmmin. isoimpien kartanoiden alueelle syntyi suurempia uudistila-alueita.
On mielenkiintoista katsella omien alun perin evakkolohkojen vuonna 1939 tehtyjä salaojasuunnitelmia, varsinainen luovuttanut kartano nyttemmin on jo silvottu uus-eturiville lisämaiksi. Hieno kartanopihapiiri lienee ollut jo useita kertoja Oikotiellä, mutta eipä jokin Lontoon Cityn eläköityvä finanssipäällikkö semmoisesta kartanosta välttämättä perusta, jos siinä ei ole peltoa edes lämminverihevosilleen laitumeksi ?
-SS-
-
Aika yleisesti elää kuvitelma että maanomistajat olisi pitänyt kynsin hampain kiinni vuokra-alueista ja vasta pakon edessä luopuneet niistä mutta esimerkiksi tässä omalla kylällä kahden eri kartanon torpat itsenäistyi jo 1915 ja 1916.
"Naapurikylällä" vaihtoi yksi kartano omistajaa 1915. Uudet omistajat aloittivat heti tilan palstoittamisen ja myymisen kyläläisille siten että reilun 1100ha kokonaispinta-alasta jäi kantatilaan jäljelle 75ha jonka senkin myivät 1918 eteenpäin.
Toisaalta taas pitäjään myöhemmin osakuntaliitoksella siirtyneen kartanon alueella viimeiset torpat lunastettiin vasta pitkällä 1930-luvulla mutta sekin lienee ollut enemmän kiinni torpparin haluista lunastaa tila itsenäiseksi.
-
Kun noita pikkutilojen peltolänttejä on tullut vuokrattua , niin niillä on lähtökohdiltaan huonommat peltomaat mitä kantatiloilla. Parhaat viljelymaat ovat raivattu jo pelloksi aikoja sitten, viimeksi tulleet ovat saaneet sitten viljelyyn huonompaa maapohjaa.
-
ja tietty kartanolla paremmat etellytykset laittaa panoksia peltoon kuin torpparilla siinä vieressä..
-
Ei tarvitse lähteä Saukoskelle asti, suurimmat alat ovat Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa. Rovaniemelle ajaessa voi oikaista Sompujärven tietä eli Simon Alakärpästä Sompujärven kautta Ossauskoskelle. Matkalla muutama onnistunut tapaus sadan hehtaarin yksinäisyyttä, sitten näitä Ruotsin- siirtolaisuuden siemeniä.
Joo, kyllä tuolta sompun kautta joskus ajellut muutaman kerran, ikävää kyllä, kovaa työtä tehty ja tyhjää näkyy. Parhaiten jotain rieskaohriakin saisi jos max 2km vesistöstä kylvää, muuten aika tyhjän kylvää, liian kylmää ja märkää. Viimekesänäkin oli monia ohrapeltoja aakeeta laakeeta kemijoen itäpuolella tien vieressä, mutta aika olematonta viljaa oli.. Entisaikaan se on ollut kova paikka kun ei mitään tuu. Nyt saapi kaupasta kaikkea.
-
tuossa harjottelitilan..( 1980-luvulla ) oli jo juttua kuin hyin moiset tilat pieneni kun piti antaa maita torpille..ja kun oli maata se parituhatta hehtaaria ni eipä ollu enää 1950 luvulla..
-
Mä en nyt ole tämänkään alan asiantuntija. Mutta eiköhän tuo kipeä ja vaikea ratkaisu tehty vähän pakon edessä ja nopealla aikataululla. Miten muuten niille maansa menettenäille ihmisille olisi saatu asunto ja ruokaa? Ei sitä rahaa silloinkaan tyhjästä tullut.
Tästä tilasta meni kolmannes asutustoimintaan ja molempien vanhempieni kotitiloista ihan reilusti kanssa.
-
Mä olen samaa mieltä että tässä oli vähän se tilanne että kaikki vaihtoehdot oli jollain tapaa huonoja, jää toki täysin arvailujen varaan miten poliittinen tilanne olisi sodan jälkeen kehittynyt jos luovutuksia ei olisi tehty mutta veikkaan että ei kovinkaan suotuisasti..
Ja olihan tuo projekti täysin ainutlaatuinen maailmanhistoriassa, käsittääkseni missään muualla ei ole tehty vastaavaa.
-
Pakon sanelema teko varmaan sen hetkisillä tiedoilla mut jos jossitella halutaan niin olisiko tuohon löytynyt muuta ratkaisua? Jos olen oikein ymmärtänyt niin kaikki ei edes ottaneet vastaan tuota maatilkkua vaan siirtyivät jo uusiin toimiin. Ja maatilojen määrähän lähti laskuun jo 60 luvulla. Siinä on monta tilaa jotka eivät kunnolla ehtineet edes syntyä kun jo kuolivat pois.
Nykypäivään palatakseni niin itse asun niitä seutuja joihin siirtolaisia sijoitettiin paljon. Oma tila ei pilkkomiseen joutunut koska oli vanha pieni kruunun tila. Mut kartanoita täällä oli ja on paljon. Kaikki taisi olla alkujaan wreden omistuksessa. Niistä pilkottiin paljon siirtolaistiloja. Nyt ne on olleet muutaman sukupolven olemassa. On lopettaneita mut paljon on jatkaneitakin. Elukat noista on laitettu jo aikoja sitten korkealaitaiseen. Ansioissa kuljetaan muualla. Peltoaukeiden ominaispiirre on pieniä tilkkuja siellä täällä. Paljon taloja. Ei ole amerikan meininkiä.
-
Mä en nyt ole tämänkään alan asiantuntija. Mutta eiköhän tuo kipeä ja vaikea ratkaisu tehty vähän pakon edessä ja nopealla aikataululla. Miten muuten niille maansa menettenäille ihmisille olisi saatu asunto ja ruokaa? Ei sitä rahaa silloinkaan tyhjästä tullut.
Tästä tilasta meni kolmannes asutustoimintaan ja molempien vanhempieni kotitiloista ihan reilusti kanssa.
Siirtolaiset eivät varmaankaan olisi juurikaan olleet punaista vallankumousta tekemässä, mutta rintamamiehistä olisi varmaan useampi lähtenyt, ellei heitä olisi turpeeseen kiinnitetty.
Kotitilaa viljeli sodan alkaessa isoisäni veljensä kanssa jolloin pinta-ala jäi alle luovutusrajan. Molemmat isännät menettivät henkensä sotareissulla.
-
Omalla kylällä tilat oli sodan päättymisen aikoihin jaettu niin monta kertaa ,että ainoastaan seurakunnan ja kunnan maita meni asutustoimintaan . Joskus vuonna 1945 keskipeltoala oli ehkä 12ha tjsp.
-
Tällä kylällä isoimista tiloista lohkottiin ehkä kymmenkunta siirtolaisille. Nyt merkittävä osa on tainnut palata takaisin isoille, joko alkuperäiselle tai jollekin toiselle.
Tämän tilan isän suku osti kimpalla vapaalla kaupalla, kuulemma näkemättä kun kysyntä hieman ylitti tarjonnan ja kaikki myynnissä ollut meni samantien heti.
Oli ollut sitten mielenkiintoista lähteä katsomaan mitä oli tullut ostettua, asuivat silloin vähän kaukana tästä tilasta. Olen siis puoliksi karjalaista geeniperimää.
-
Tässä entisessä kunnassa on parikymmentä kartanoa joista monen luovutetulle alueelle syntyi kokonainen uudiskylä. Väkiluku kasvoi vuoden 1939 vajaasta 7500 asukkaasta 1950 melkein 10000.
-
Täällä muodostettiin sodan jälkeisessä asutustoiminnassa sen aikaisen pitäjän alueelle 237 viljelystilaa ja 60 asuntoviljelystilaa sekä yhteensä 356 asuntotilaa, tonttia ja näihin kaikkiin aiempiin liittyvää lisäaluetta.
Näitten lisäksi tuli vielä yhteislaitumet, soranottoalueet yms. siten että asutustoimintaa luovutettiin yhteensä 9062 ha maata josta vähän vajaa puolet oli peltoa, niittyä tai viljelyskelpoista maata.
82 tilaa perustettiin puhtaasti korpeen, toki sijainniltaan niistä ei monikaan ollut mitenkään syrjässä vaan jopa keskeisemmällä paikalla kuin osa vanhasta asutuksesta,luovutusvelvollisten omistuksessa olevia viljelyyn kelpaavia metsäalueita vaan sattui olemaan sellaisella sijainnilla.
Tuosta pinta-alasta saatiin vapaaehtoisilla kaupoilla 83% eli varsin pieni osa jouduttiin varsinaisesti pakkolunastamaan.
Sen lisäksi nykyisen kunnan alueella on huomattava karjalaisasutus 1960-luvun kuntaliitoksen seurauksena, silloin siirtyi pitäjään valtaosa Rosenlew OY:n omistuksessa olleen kartanon alueista josta oli luovutettu yhteensä 3092ha asutukseen, noin 30% koko pinta-alasta. Tuosta alasta noin 1000ha oli peltoa, niittyä ja viljelyskelpoista maata.
-
on mukava kun tieto noistakin asioista säilyny. ja säilyy.. nykyään taitaa paljon tietoa katota kun väki poistuu ja kun ei enään pilvipalvelun tunnukset toimi. mutta onhan tuo joku osoitus kun silloisessa elämäntilanteessa ei kansaa jätetty heittteille kuten nyt. oli joku roti sentäs.
-
Kukahan nyt on heitteille jätetty?
Väittäisin et nykyään ihmisistä huolehteminen on korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. Se mikä on muuttunut niin ennen ihmisillä oli omakin vastuu tekemisistään kun nyt taas yhteiskunta haluaa ja jotkut luovuttavat vastuunsa yhteiskunnalle. Ja sit itketään sosiaalisessa mediassa tai vanhoissa medioissa kun ei mulle nyt yhteiskunta järjestäkkään kaikkea.. ::)
-
Kukahan nyt on heitteille jätetty?
Väittäisin et nykyään ihmisistä huolehteminen on korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. Se mikä on muuttunut niin ennen ihmisillä oli omakin vastuu tekemisistään kun nyt taas yhteiskunta haluaa ja jotkut luovuttavat vastuunsa yhteiskunnalle. Ja sit itketään sosiaalisessa mediassa tai vanhoissa medioissa kun ei mulle nyt yhteiskunta järjestäkkään kaikkea.. ::)
Just näin.
-
Kukahan nyt on heitteille jätetty?
Väittäisin et nykyään ihmisistä huolehteminen on korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. Se mikä on muuttunut niin ennen ihmisillä oli omakin vastuu tekemisistään kun nyt taas yhteiskunta haluaa ja jotkut luovuttavat vastuunsa yhteiskunnalle. Ja sit itketään sosiaalisessa mediassa tai vanhoissa medioissa kun ei mulle nyt yhteiskunta järjestäkkään kaikkea.. ::)
Just näin.
Nämä kaks herraa ei ilimeisesti ole päässeet tutustumaan nykyelon nurjaanpuoleen.No,eiköhän asia selekene,varsinkin,kun tartette sitä yhteiskunnan apua ja ikkää tulloo lissää.Eipä tartte ihmetellä ennään yhtään,minkä takia juurikin tätä suoranaista ihmisten heittelejättöö on ,kun meillä on näin helvetin viisaita kansalaisia.
-
Pahimmillaan yksinäinen muistisairas vanhus on pulassa hoitojonossa .
-
Pahimmillaan yksinäinen muistisairas vanhus on pulassa hoitojonossa .
Eikö se ennen sitten ollut?
Nykyään tietysti perhekeskeisyys tai miksi sitä nyt kutsuttaisiin on vähentynyt. Aika moni ei edes perhettä hanki. Kylhän siinä vähän väkisin yksinäiseksi jää mutta eikö tuokin asia olisi ollut vältettävissä sillä et olisi sen perheen hankkinut aikoinaan?
Se voi olla totta et ennen kun tiedettiin kaikki naapureidenkin asiat paremmin kuin omat niin tiedettiin et se lahenvainion ukko on muistisairas. Sitä kävi sit joku jelppimässä ja viemässä lääkäriin. Terveyskeskukset oli pienempiä niin sielläkin tunnettiin se lahenvainion ukko niin katsottiin et se pääsi hoitoon..
Nyt kun alueet on isompia ja naapureidenkaan asioihin vähän puututaan kun yleisesti harva siitä tykkää niin onhan se tietysti mahdollista et jos ihminen itse joka on muistisairas ei ymmärrä mennä hoitoon niin voi sen hoidon ulkopuolelle jäädä. Ei tämä kyl musta oikein yhteiskunnan vika ole vaan sen perheen ja yhteisön. Mut jos hoitoon pääsee niin taatusti hoito on parempaa kuin ikinä ja tästä on ihan lähipiiristä kokemuksia.
Hoitojonot ovat tietysti valitettava asia joka on seurausta ainakin siitä et ikääntyvän väestön määrä on kasvanut samalla kun ihmiset elävät kauemmin. Väittäisin ja tästä on ihan hieman kokemusta lähipiiristä et nykyään ihmiset tulevat lääkäriin puenimmästäkin asiasta ja näin ruuhkauttavat päivystyksen. Tämä on tietysti vain se päivystys eikä vaikuta pidempiaikaisten sairauksien hoitojonoihin.
Mut ei mulla tuohonkaan oikein ratkaisua ole. Hoito on kyl hyvää kun siihen vain pääsee.
-
Hoitojonot ovat tietysti valitettava asia joka on seurausta ainakin siitä et ikääntyvän väestön määrä on kasvanut samalla kun ihmiset elävät kauemmin. Väittäisin ja tästä on ihan hieman kokemusta lähipiiristä et nykyään ihmiset tulevat lääkäriin puenimmästäkin asiasta ja näin ruuhkauttavat päivystyksen. Tämä on tietysti vain se päivystys eikä vaikuta pidempiaikaisten sairauksien hoitojonoihin.
Kyllä se välillisesti vaikuttaa, sitoo rajallisia resursseja sen päivystyksen pyörittämiseen (rahaa) minkä voisi kohdistaa muuten muihin kohteisiin.
-
Hoitojonot ovat tietysti valitettava asia joka on seurausta ainakin siitä et ikääntyvän väestön määrä on kasvanut samalla kun ihmiset elävät kauemmin. Väittäisin ja tästä on ihan hieman kokemusta lähipiiristä et nykyään ihmiset tulevat lääkäriin puenimmästäkin asiasta ja näin ruuhkauttavat päivystyksen. Tämä on tietysti vain se päivystys eikä vaikuta pidempiaikaisten sairauksien hoitojonoihin.
Kyllä se välillisesti vaikuttaa, sitoo rajallisia resursseja sen päivystyksen pyörittämiseen (rahaa) minkä voisi kohdistaa muuten muihin kohteisiin.
Totta. Kyl tuota mietin mut en jaksanut enää tuohon kirjoittaa.. ennestään jo pitkä vuodatus..
Joka tapuksessa olen sitä mieltä et nyky yhteiskunta huolehtii enemmän ihmisistä kuin koskaan ennen...
-
Hoidon tekninen taso on parantunut huimasti siellä yliopistollisella erikoissairaanhoidon tasolla. Vaikkapa syöpähoidot ja vaativat leikkaukset ovat korkeatasoisia.
Ongelma on siellä tk-tasolla josta voi saada Buranaa ja kehotetaan takaisin kotiin jos se vaiva vaikka menisi ohi. Osa tietysti meneekin, mutta tutkimatta jättämisen vuoksi huomaamatta jää myös vakavia sairauksia jotka pahenevat merkittävästi kun niitä ei huomata ajoissa. Ja jos et ole kolmekymppinen ja aktiivityöelämässä tai vaiva välittömästi henkeä uhkaava niin jono eteenpäin voi olla pitkä mutta hidas. Jatkotutkimuksiinkaan ei helpolla lähetetä kun niihin on vain pieneksi rajattu määräraha.
Vanhustenhoidossa resurssipula on paha ja ongelmaa pyritään ratkaisemaan kaikenlaisilla poliittis-taloudellisilla konsteilla.
Yhä heikkokuntoisempia pidetään kotihoidon varassa jne.
Maalla vanhustenhuolto oli ennen paljon sitä että samassa kiinteistössä (tai ainakin lähellä toisiaan ) asui 3 sukupolvea jotka tukivat toisiaan tarpeen mukaan.
Nykyään se ei voi toimia kun lastenkin opiskelut, työpaikat ja asunnot ovat tois'puol' Suomea ja välimatkaa voi olla satoja kilometrejä. Lisäksi työelämä on tänä päivänä täysin erilaista kuin mitä viljelijäperheen elämä oli 70-luvulla.
Itse olen saanut mielestäni erinomaista hoitoa terveyskeskuksestakin, mutta tämä on varmaan hyvin paikkakuntakohtaista. Olen ymmärtänyt että PK-seudulla tilanne voi olla huonompikin ja vaikkapa hammashoidon jonot siellä olivat jossain vaiheessa täysin käsittämättömät.
-
mutta kun on monivaivainen työikäinen ja ei siten saa millään työpaikkaa niin hetki menee kun ei enää saa mitään tukea kun on joku oma osa talosta tahi asunnosta ja siten sitten saa häätön mutta ei saa uutta asuntoa, jollakin verukkeella. joten sitten saakin kierrellä tuttuin nurkissa punkkaamassa ja onhan nuita muutenkin asunnottomia suomessa aivan tarpeeksi. ei net kaikki kait tänne kirjoita.
-
Ja ennen ei ollut asunnottomia vai? Kyl mä muistan lukeneeni ihan kerjäläisistä. On tähänkin taloon sata vuotta sitten otettu huutolaispoika. Ja joihinkin vielä sotien jälkeenkin on sota orpoja sijoitettu.
Ei sillä ainahan asioita on mahdollisuus tehdä paremmin mut kyl minusta nyt kohtuu tyytyväinen saisi olla nykypäivän yhteiskunnan tukeen..
-
mutta kun on monivaivainen työikäinen ja ei siten saa millään työpaikkaa niin hetki menee kun ei enää saa mitään tukea kun on joku oma osa talosta tahi asunnosta ja siten sitten saa häätön mutta ei saa uutta asuntoa, jollakin verukkeella. joten sitten saakin kierrellä tuttuin nurkissa punkkaamassa ja onhan nuita muutenkin asunnottomia suomessa aivan tarpeeksi. ei net kaikki kait tänne kirjoita.
Tämä on päivän toinen tyyli: sairaseläkkeelle kuuluvia, käytännössä työkyvyttömiä immeisiä roikutetaan työttömänä vaikka eivät todennäköisesti ikinä tulee enää palaamaan työelämään.
-
mutta kun on monivaivainen työikäinen ja ei siten saa millään työpaikkaa niin hetki menee kun ei enää saa mitään tukea kun on joku oma osa talosta tahi asunnosta ja siten sitten saa häätön mutta ei saa uutta asuntoa, jollakin verukkeella. joten sitten saakin kierrellä tuttuin nurkissa punkkaamassa ja onhan nuita muutenkin asunnottomia suomessa aivan tarpeeksi. ei net kaikki kait tänne kirjoita.
Tämä on päivän toinen tyyli: sairaseläkkeelle kuuluvia, käytännössä työkyvyttömiä immeisiä roikutetaan työttömänä vaikka eivät todennäköisesti ikinä tulee enää palaamaan työelämään.
Kolmas tyyli. "Sairas", "työkyvytön" vetelehtii kotona ja/tai tekee pimeetä keikkaa samalla kun yhteiskunta mahdollistaa tämän erilaisina etuuksina.. ;D
-
Hoidon tekninen taso on parantunut huimasti siellä yliopistollisella erikoissairaanhoidon tasolla. Vaikkapa syöpähoidot ja vaativat leikkaukset ovat korkeatasoisia.
Ongelma on siellä tk-tasolla josta voi saada Buranaa ja kehotetaan takaisin kotiin jos se vaiva vaikka menisi ohi. Osa tietysti meneekin, mutta tutkimatta jättämisen vuoksi huomaamatta jää myös vakavia sairauksia jotka pahenevat merkittävästi kun niitä ei huomata ajoissa.
Jep. Kummallisen vaivan diagnosointi ja hoidon onnistuminen on tasan tarkkaan kiinni siitä ketjun ensimmäisestä lenkistä eli usein terveyskeskuslääkäristä. Sananen korkean verenpaineen hoidosta. Hoito lienee tapana aloittaa kokeilemalla 4:n eri lääkeryhmän lääkkeitä tyyliin hatusta vetämällä. Osa voi toimia hetken, jolloin lääkäri sulkee tapauksen ratkaistuna. Näillä lääkkeillä on melkoisia sivuvaikutuksia, jotka voivat ilmetä viiveellä. Itse pidän erikoisena sitä, että korkean verenpaineen syytä ei lähdetä hakemaan tehokkaasti. Elintapamuutokset on äkkiä käyty läpi - ne eivät välttämättä riitä. Mun vp-asiaa alettiin hoitamaan arpamenetelmällä v.2011. Syytä alettiin selvittämään syksyllä 2024. Lähete erikoissairaanhoitoon piti hakea yksityislääkäriltä. Vp oli usein tasoa 220-120. Vika löytyi nopeasti. TT-kuvat lisämunuaisista, joissa hyvänlaaatuiset kasvaimet tuottivat ylimääräistä suolahormonia eli aldosteronia. Tälle on olemassa halpa vastalääke - se alkoi toimimaan annoksen nostojakson jälkeen. Tähän 13 vuoteen mahtui minun mielestäni liikaa tapahtumia, mm. runsasta yksityislääkärien käyttöä. Nyt terveysongelmien selvittelyyn on tullut todella erinomainen lisä - tekoäly. Esim. openevidence.com ja x.ai.
-
Kolmas tyyli. "Sairas", "työkyvytön" vetelehtii kotona ja/tai tekee pimeetä keikkaa samalla kun yhteiskunta mahdollistaa tämän erilaisina etuuksina.. ;D
Voimme vain arvailla syitä siihen, miksi tiedät tämän varmuudella.
-
Kolmas tyyli. "Sairas", "työkyvytön" vetelehtii kotona ja/tai tekee pimeetä keikkaa samalla kun yhteiskunta mahdollistaa tämän erilaisina etuuksina.. ;D
Voimme vain arvailla syitä siihen, miksi tiedät tämän varmuudella.
;D ;D ;D
No varmuutta ei ole mut vahva epäilys. Ihan lähipiiriinkin on pesinyt näitä työn vieroksujia... Tälläsenä 24/7/365 tekijänä ei paljoa naurata enkä jaksa kuunnella *****1lua tuosta asiasta.
-
Olikohan suomen kuvalehdessä vai missä lehdessä hiljan artikkeli Soten tehottumuudesta. Työntekijällä menee lähes puolet työajasta siihen että potilas on ohjattu vääriin tutkimuksiin/hoitoihin. Siis lähes puolet työajasta. Ongelmana piti se tutkija alkupään hoitojen ja tutkimuksen pirstaleisuutta
-
siiis; karttakaa sotea henkenne uhalla! ite en kyllä mene lekuriin kuin vasta kilon paloina... akkain hommaa nuo "terveystarkastukset" kyllä mies tietää milloin on .. lekurin tarpeessa!!
-
Kolmas tyyli. "Sairas", "työkyvytön" vetelehtii kotona ja/tai tekee pimeetä keikkaa samalla kun yhteiskunta mahdollistaa tämän erilaisina etuuksina.. ;D
Voimme vain arvailla syitä siihen, miksi tiedät tämän varmuudella.
;D ;D ;D
No varmuutta ei ole mut vahva epäilys. Ihan lähipiiriinkin on pesinyt näitä työn vieroksujia... Tälläsenä 24/7/365 tekijänä ei paljoa naurata enkä jaksa kuunnella *****1lua tuosta asiasta.
Kyllähän näitä on, ei paljoa kuitenkaan. Enemmän on niitä joiden kuuluisi päästä jo pois työttömien lokerosta.
Työnsaannin todennäköisyys on hyvin lähellä soikeaa nollaa tänä päivänä pidempään työttömänä olleelle, lähes eläkeikäiselle ja monella tapaa raihnaistuneelle ihmiselle jolla ei ole harvinaista ammatillista erityisosaamista.
Pitkäaikais'sairaita' ei ole paljoa, enemmän on näitä jotka kah*****nilla suunnittelevat että koska olisi hyvä hetki pitää ne tänä vuonna vielä 'käyttämättömät' sairaspäivät. Tyypillisintä tämä saikkusuunnittelu taitaa olla joillakin naisvaltaisilla työpaikoilla. Tai en ainakaan ole kuullut miesporukoissa tämmöisiä juttuja.
-
akkain hommaa nuo "terveystarkastukset" kyllä mies tietää milloin on .. lekurin tarpeessa!!
Sie sitte osaat PSA tai LDL arvon tunnustella oman fiiliksen pohjalta..?
Naapurikylillä osui samoihin aikoihin kahteen nippa nappa eläkeikäiseen kaveriin pöpö. Toinen kävi lääkärissä säännöllisesti, kohonnut PSA-arvo huomattiin hyvissä ajoin ja homma on hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Toinen vähän tunnusteli oloaan, vähän joskus sattui mahanpohjaan mutta menihän se suunnilleen ohi. Hautajaiset oli muutama kuukausi sitten.
-
siiis; karttakaa sotea henkenne uhalla! ite en kyllä mene lekuriin kuin vasta kilon paloina... akkain hommaa nuo "terveystarkastukset" kyllä mies tietää milloin on .. lekurin tarpeessa!!
Ei oo pakko. Mitään muuta ei ole pakko kuin kuolla.
-
siiis; karttakaa sotea henkenne uhalla! ite en kyllä mene lekuriin kuin vasta kilon paloina... akkain hommaa nuo "terveystarkastukset" kyllä mies tietää milloin on .. lekurin tarpeessa!!
Ei oo pakko. Mitään muuta ei ole pakko kuin kuolla.
Ja sitäkin yleensä vain kerran..
Olen tullut siihen tulokseen että en tavoittele mahdollisimman pitkää ikää. Sen verran kokemusta pitkään eläneiden läheisten elämän loppuvuosista. Äitikin toistakymmentä vuotta jalattomana ja melkein sokeana, hoivattavana mutta pää kuitenkin täysin terävänä :-/
Yhteiskunnalle taitaa ideaalikansalainen olla sellainen joka aloittaa työuran aikaisin, vähällä koulutuksella mutta saa kohtuullista palkkaa ja tekee katkottoman työuran,, perustaa perheen ja saa lapsia, pärjää ns. omillaan ilman surempia tukiaisia, juo ja polttaa ja maksaa kaikkia mahdollisia veroja ja maksuja koko ikänsä mutta pysyy terveenä, tehokkaana ja työkuntoisena juuri eläkeiän alkuun jolloin kupsahtaa kotiinsa heti ensimmäisellä eläkeviikollaan :-)
-
miusta on ihan turha nuita kirjain yhistelmiä ennustella kun met jokainen kuollaan kuka milloinkii, ja onpa nyt jo paljon saanu julkisuutta kuin on hoitettu väärin ja tuhlattu hitosti rahaa siihen ja sit ei enää hoijetakaan ollenkaan.. on se varmaan kiva olla paskoissaan sänkyssä kun pää leikkaa mut jalat ei ja ei saa minkäänlaista hoitoa, pelkkää selittelyä vaan. ite elän kuin vimosta päivää ja siten että jos ei luoja huoli ni sit pirulle ja vaikka oman kätösen kautta. paskaako sitä täällä vanahana ja raihnaisena toisten harmina!!
-
ideaalikansalainen kupsahtaa kotiinsa heti ensimmäisellä eläkeviikollaan :-)
Tätä on ollut liikkeellä. Eläkeyhtiö kiittää.
-
miusta on ihan turha nuita kirjain yhistelmiä ennustella kun met jokainen kuollaan kuka milloinkii,
Nii et tällä tasolla ;D
-
miusta on ihan turha nuita kirjain yhistelmiä ennustella kun met jokainen kuollaan kuka milloinkii,
Nii et tällä tasolla ;D
Onhan nämä välillä vähän sitä että 'saavutti korkean iän lääkärin hoidosta huolimatta'.
Joku ei tarvitse lekuria oikeastaan koskaan ja pärjää pitkään hyvin; toisella koko elämä on jonkinlaista lääketieteellistä selvitymistaistelua.
Itse olen päässyt todella vähällä tähän saakka, kop kop kop...
-
Perinnölliset jutut on kaikkein ikävimpiä. Lohdutuspalkintona voi päästä mukaan johonkin HUSin sadoista tutkimusohjelmista. https://www.hus.fi/sites/default/files/2022-12/HUS_meneill%C3%A4%C3%A4n%20olevat%20tutkimukset.pdf
TAYSilla omansa....
-
ja jos nyt joka inahtusta juoksee lekurille ni paras vuokrata asunto siitä viereltä. nuo kortin mukaan pakolliset olen käyny mutta eipä sit paljon muuta tarvinna. vaivat menöö ohi ajallaan.. viimeeks kortin takia lekuri ripitti kunnolla kun ei löytynnä merkintöjä nuista tutkimuksista sun muista ( kait ) pakollisista,. ja vaati että tilaan ajan heti tarkastukseen.. noooo, vielä en ole moista kerenny... ( ja kortista poistettav kiiruusti pari kirjainta. )
-
Hoitojonot ovat tietysti valitettava asia joka on seurausta ainakin siitä et ikääntyvän väestön määrä on kasvanut samalla kun ihmiset elävät kauemmin. Väittäisin ja tästä on ihan hieman kokemusta lähipiiristä et nykyään ihmiset tulevat lääkäriin puenimmästäkin asiasta ja näin ruuhkauttavat päivystyksen. Tämä on tietysti vain se päivystys eikä vaikuta pidempiaikaisten sairauksien hoitojonoihin.
Kyllä se välillisesti vaikuttaa, sitoo rajallisia resursseja sen päivystyksen pyörittämiseen (rahaa) minkä voisi kohdistaa muuten muihin kohteisiin.
Joka tapuksessa olen sitä mieltä et nyky yhteiskunta huolehtii enemmän ihmisistä kuin koskaan ennen...
Tämä on aivan totta.
-
vau, jopa paremmin kuin etellinen hallitus konsaan?
-
vau, jopa paremmin kuin etellinen hallitus konsaan?
Ajanvarauspyynnön yhteydessä tiedustellaan myös puoluekantaa (vapaaehtoinen tieto). Kokkareita, PS:ää ja KD:tä äänestäneet laitetaan kiirejonoon vaivasta riippumatta.