Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: metsajussi - 16.11.25 - klo:11:35
-
Oletteko tätä seuranneet? Tulee vaikuttamaan moneen maatilaan.
https://gasgrid.fi/rakentaminen/suomen-kansallinen-vedyn-siirtoverkko/
-
Tiedotustilaisuus oli lokakuun lopulla Salon IoT Campuksella. Paljon oli väkeä, mitään ei yleisön supinan yli kuulunut esiintymisessään kömpelöiden insinöörien suusta, ei ollut mikrofoneja ei mitään. Kartat olivat pikkuruisia TV-ruuduilla ja yleisön reaktiot ohitettiin, sillä tavalla että vinkukaa mitä vingutte, me tehdään tämä niin kuin meitä huvittaa, mutta tätä teatteria on pidettävä, jotta saadaan lunastusluvat.
Rakentamisen aikainen ura on siis 40 metriä, pysyvä rasite 10 metriä, metsässä ei voi olla puita tällä 10 m linjalla, rakentaminen voi kestää kasvukauden yli, sen jälkeen pelto on sotkettu 25 vuodeksi kymmenien tonnien nosturien ja kaivinkoneiden tallaamana, ojien ja muiden rakentaminen ei onnistu ilman Gasgridin osallistumista ja lupatoimitusta.
Jokien alitus tehdään erittäin loivalla kaarteella notkoksi poraamalla, eli ne porauslähdöt ja tulot voivat olla yli puolen kilometrin päässä, ja siellä sitten peltoa sotketaankin oikein urakalla tai jotain. Muutenkin linja vedetään melko suoraksi, koska tiukat mutkat eivät ole mahdollisia. Sinne tänne tulee anodisuojauskenttiä, lisäksi pumppu- ja venttiiliasemia.
Inkoossa voi seurata Karttapaikasta linjausta ja peltoihin jääneitä jälkiä, Inkoossa on rakennettu varmaankin maakaasulinjaa, niin sitä linjaa voi seurailla kartan ilmakuvasta. Peltoja käytetään ensisijaisesti, kallioita ei haluta räjäytellä, suot ja hetteiköt ovat hankalia. Eli paras kovapohjainen pelto jää useimmilta tiloilta siihen työmaan alle.
-SS-
-
Oletteko tätä seuranneet? Tulee vaikuttamaan moneen maatilaan.
https://gasgrid.fi/rakentaminen/suomen-kansallinen-vedyn-siirtoverkko/
Menee joko meidän (vuokra)laidunmaan alta tai sitten vähän etelämpää tuonne länsinaapurin puolelle. Seurataan ja ihmetellään...
Aika paljon riippuu ihan tekijöistä. Sellainen kilometrin verran paineviemärilinjaa vedettiin tuosta peltojen alta kymmenkunta vuotta sitten. Koneet aika paljon kevyempiä, talvella kaivoivat, vähän (en paljoa) motkotin parissa paikkaa jälkitöistä, muutaman kynnön verran täytyi arpoa, josko pääsee yli ja ohi, nyt ei enää juuri näy kasvustossa. Mutta eiköhän metrin putki vs. tuo aiempi 20 cm vaadi "vähän" enemmän maansiirtoja, näkynee pidempään myös maan päällä.
-
eiks suomessa ole nuita maakaasuputkiakin vetelty aikoinaan. paljonkohan tuo mahtaa poiketa noista rööreistä? nythän ihmiset on paljon kärkkäämpiä valittamaan noista kuin silloin kun nousua kohti oltiin...
-
N. 10 km päästä liippaa parista paikasta.
-
eiks suomessa ole nuita maakaasuputkiakin vetelty aikoinaan. paljonkohan tuo mahtaa poiketa noista rööreistä? nythän ihmiset on paljon kärkkäämpiä valittamaan noista kuin silloin kun nousua kohti oltiin...
On joo, setämies niitä kaasuputken työmaita kiersi silloin aikanaan Salaojakeskuksen hommissa suunnittelemassa ojitusten korjauksia. Tiedä sitten miten nykyisin suunnitellaan ja valvotaan salaojien korjaukset tuollaisessa projektissa, varmaan yhtä surkeasti kuin kaikissa muissa kaivua vaativissa projekteissa.
-
Taas malliesimerkki kaikin puolin: heikkoääniset insinöörin plantut ilman mikrofonia liikenteessä ja maalaistollot mölyävät päälle, koska kuulumistenvaihto menee siinä hetkessä tuollaisen maailmanlopun projektin yli.
Tiivistymishaitta on ikävä kyllä peltoviljelyksen kannalta tässä sopassa pienin murhe. Putkilinjan veto keskeltä peltoa tuhoaa jok'ikisen uhrattavan pellon salaojat, ja kukas sen korjauksen sitten maksaa... Nyt olisi Ämteekoolla hyvä tilaisuus näyttää pystyvänsä edes johonkin, ja tultava viljelijöiden tueksi tähän: eli se korjaa, joka rikkoo. Erittäin iso ongelma on sekin, jos piiriojien ym. kaivelu, mikä on peltoinfrastruktuurin puitteissa arkipäivää, muuttuukin yhtäkkiä loputtomaksi lupahelvetiksi.
Jne jne.
-
Taas malliesimerkki kaikin puolin: heikkoääniset insinöörin plantut ilman mikrofonia liikenteessä ja maalaistollot mölyävät päälle, koska kuulumistenvaihto menee siinä hetkessä tuollaisen maailmanlopun projektin yli.
Tiivistymishaitta on ikävä kyllä peltoviljelyksen kannalta tässä sopassa pienin murhe. Putkilinjan veto keskeltä peltoa tuhoaa jok'ikisen uhrattavan pellon salaojat, ja kukas sen korjauksen sitten maksaa... Nyt olisi Ämteekoolla hyvä tilaisuus näyttää pystyvänsä edes johonkin, ja tultava viljelijöiden tueksi tähän: eli se korjaa, joka rikkoo. Erittäin iso ongelma on sekin, jos piiriojien ym. kaivelu, mikä on peltoinfrastruktuurin puitteissa arkipäivää, muuttuukin yhtäkkiä loputtomaksi lupahelvetiksi.
Jne jne.
Itsellä ei pelkoa putkesta, mutta tosiaan lupahelvetti voi olla paha kun ei tiedä minä syksynä esim on hyvät kelit ja intoa tehdä parannuksia etukäteen.
-
Käsittääkseni aikalailla samanlainen kuin kaasuputkikin. Tänään on Maaseudussa muistutus miten kaasuputken vieressä pitää toimia. Onko täällä kellään kaasuputkea maillaan? Voisi kertoa kokemuksista.
-
Melkone määrä korjattavia salaojia. Saattaa olla että jollain lohkoilla mahdotonta edes korjata.
-
Ei omilla mutta pikkupoikana kattelin kun useammassa sukulais paikassa meni pihoissa ja pellolla kaasuputket. Mummulassa menee kymmenen metrin päässä pirtistä maakaasuputki. Piha oli melkoista kurakkoa kaivuun ajan…
-
Kuinkas jos se vety putki sattuu menemään samalla syvyydellä sala ojan kanssa ,tehdäänkö sala ojaan tuolla kohdalla koukkaus vety putken ylä vai ala kautta ? Kumpikin vaihto ehto erittäin huono . Tuskin sala ojaa vedetään suoraan vety putken läpi .
-
Kuinkas jos se vety putki sattuu menemään samalla syvyydellä sala ojan kanssa ,tehdäänkö sala ojaan tuolla kohdalla koukkaus vety putken ylä vai ala kautta ? Kumpikin vaihto ehto erittäin huono . Tuskin sala ojaa vedetään suoraan vety putken läpi .
Tämäpä tämä! Jäi omista pohdinnoista kirjoittamatta tuo, että korjaaminen entiselleen voi olla jopa mahdotonta. Ja tuossa putken kaavaillussa kulkusyvyydessähän kulkee paljon salaojaputkia.
-
Epäilemättä vetyputki arveluttaa, mutta vedetään niitä tielinjauksiakin peltojen yli, eikä niitä edes voi viljellä. Sain esityksestä käsityksen, että eipä siinä päällä muutenkaan mitään kymmenien tonnien juurikaskonetta taata ajettavaksi, tuolla suunnitellulla linjalla tiedetään olevan aivan pohjattomia savivellikerroksia, ja jos se vähän pitävämpi pintakerros "puhkaistaan", voi savikerrosten puristuksessa pohjavesi tunkea putkiuomaan, ja putki voi painua vaikka kymmeneen metriin ajan kanssa. Siinä voi tuloksena olla vaikka kastelualtaan paikka, itsestään täyttyvä pikkujärvi, niin isäntä pääsee kastelemaan loppuja peltojansa. Myös haittoina olevat läheiset peltokaivot saadaan kuivumaan kun vetyputken perustus sellaisenaan toimii pohjaveden tason säätäjänä.
Joka tapauksessa Suomessa on riittävästi peltoa, ja jos lounaan heikkokasvuisia savipeltoja jääkin linjan alle, urbaanin elämäntyylin hintaa siinä vain maksetaan, vastaavasti voidaan raivata Oulun ja Lapin läänissä lisää, paremmin kasvavia multavia peltoja saadaan tilalle.
-SS-
-
Saadaan pellot kuiviksi vetyputkenvedon jälkeenkin jos halutaan. Jollei muuten niin tehdään uusintaojitus. Taitaa olla pieni kustannus kokonaisuuteen nähden. Eikös maakaasuputkissa ollut Salaojakeskus suunnittelemassa salaojien korjaukset?
-
Saadaan pellot kuiviksi vetyputkenvedon jälkeenkin jos halutaan. Jollei muuten niin tehdään uusintaojitus. Taitaa olla pieni kustannus kokonaisuuteen nähden. Eikös maakaasuputkissa ollut Salaojakeskus suunnittelemassa salaojien korjaukset?
Varmasti, jos ei maksaminen lankea loppuviimein maanomistajalle. Yhdellä tutulla lienee vähintään 40 hehtaaria uusintaojitettavaa kyseisen projektin jälkeen, ja muutama tie katkottuna.
-
Saadaan pellot kuiviksi vetyputkenvedon jälkeenkin jos halutaan. Jollei muuten niin tehdään uusintaojitus. Taitaa olla pieni kustannus kokonaisuuteen nähden. Eikös maakaasuputkissa ollut Salaojakeskus suunnittelemassa salaojien korjaukset?
Oli, tuossa ylempänä siitä mainitsinkin.
-
, tuolla suunnitellulla linjalla tiedetään olevan aivan pohjattomia savivellikerroksia, ja jos se vähän pitävämpi pintakerros "puhkaistaan", voi savikerrosten puristuksessa pohjavesi tunkea putkiuomaan, ja putki voi painua vaikka kymmeneen metriin ajan kanssa.
-SS-
Juuri kuulostaa omilta pelloilta... 80 cm "mitä sattuu" -lajitteita, sen alla "pohjaton" sulfiittisavi, tämä maanrakentajien painajainen. Tuollainen normi viemäriputki on kevyt ja joustava, mutta vetyputken ankkuroinnissa on varmaan enemmän "haasteita"
-
MTK näyttää pitävän asiasta jäsenwebinaarin 24.11.
Tuo on kyllä sellainen rakennelma että ei taida monikaan maanomistaja ymmärtää minkälaiset jäljet tuo kaivuu operaatio jättää maastoon.Moni joutuu tekemään salaojat uusiksi kun reilun metrin halkaisijaltaan oleva putki kaivetaan metriin tai syvempään.Eikä tuota putkea kaiveta vain roudan aikana.
Mutta kaikkihan tietysti suhtautuu myönteisesti kun kyseessä on välttämätön hanke vihreän siirtymän hyväksi....
-
metrinen putki metriin... ja kun salaojat kait pikkasen omassa kerroksessaan... miten lie avo-ojat??
-
miten lie avo-ojat??
Vetyputki ja avo-ojat sijaitsevat eri maakunnissa.
-
ahaa, siellä ei sit valtaojiakaan ole... nooo, onpa hyä kun tuloo tulva ni eipä ole ojissa vetet...
-
Lienee siinäkin vaikeusastetta melko lailla, että saadaan kivikkoihin ja savikkoihin poljettu lähes tuhannen kilometrin vetyputki pysymään tiiviinä, jottei rupea liitokset vuotamaan. Näin toteaa Aalto-yliopisto: "Vetymolekyyli on äärimmäisen pieni: siinä on vain kaksi yhden protonin ja yhden elektronin muodostamaa vetyatomia. Siksi vety karkaa herkästi pienimmästäkin reiästä."
-
Kaikki ei oikein ymmärrä koko vety vouhotusta .Vihreän vedyn tuottaminen meidän vihreän sähkön voimalla ei ole kannattavaa ja lisäksi kun luin että se viedään saksalaisten kulutettavaksi .Näin sakemannit pääsevät hiili neutraaliksi hölmöjen suomalaisten kustannuksella ja suomi jää taas nuolemaan näppejään .
Lisäksi täällä ei vihreä sähkö ,eikä mikään muukaan sähkö tule riittämään , vielä kun ulko maalaiset pystyttävät tänne vihreän sähkön maahan data keskuksiaan kiillottamaan omaa hiili neutraaliusuuttaan .
https://yle.fi/a/74-20140088
VETYPUTKEN SUUNTANA ON OIKEASTI SAKSA !
(https://gasgrid.fi/wp-content/uploads/Kartta_FI_7.11.2025-scaled.jpg)
-
Savialueilla kaivaminen on haastavaa. tuollainen reilun parinmetrin syvyinen kaivanto tarvitsee kilometritolkulla pontitusta ennen kaivuuta.
-
Kaukolämpöputken perustus tehtiin kaivamalla usean metrin syvyinen kaivanto, johon tehtiin kunnollinen petialusta maanrakennuskankailla ja louheella ja taidettiin sinne jonkunlainen trallikin tehdä. Salaojittivat kyllä sen ympäristön, joten kuivaksi se päiste kyllä tulee. Sarkaojat perkasivat alapäistä pyynnön jälkeen, ja tekivät sarkaojan päisteputket pitkiksi, salaojaputkesta ja kunnon hiekalla. Kyllä niistä vesi tulee, vaikka menevät putkilinjan päältä. Insinööreille ei kyllä päisteiden luonne selvinnyt, ennen kuin yhdessä tutkittiin vanhoista maanviljelyskirjoista, miten sarkaojitettua peltoa pystyy viljelemään paremmin, kun sarkaojat ovat näin ja näin syvät ja päisteen alitukset tehdään putkella.
Että ainakin tuossa Salon kaukolämpöverkoston laajennuksessa toiminta oli hyvää ja viljelijää kuunneltiin. Väliaikaisten tieurien louheet, pikkukivet ja sorajätteet, ja maanrakennuskankaan riekaleet jäivät ainoaksi pitkäaikaishaitaksi. Yksi Tumen lannoitevannas toistaiseksi on katkennut, kun oli isompi louhekivi piilottunut muuten kivettömän pellon putkiuran kohdalle.
Että jos on tähän mennessä viljellyt sileää kivetöntä savipeltoa kilometrin saralla, siihen tulee helposti vähintään 20 m x kilometrin kivinen osa, jonka kiveämisessä menee useampi kasvukausi. Ja äkeen joka piikissä on kaulus kangasriekale koristeena.
-SS-
-
Käsittääkseni aikalailla samanlainen kuin kaasuputkikin. Tänään on Maaseudussa muistutus miten kaasuputken vieressä pitää toimia. Onko täällä kellään kaasuputkea maillaan? Voisi kertoa kokemuksista.
Minulla maakaasuputki.
Kokemuksia tältä vuodelta olisi salaojituksen myötä.
Kaivuulupa palveluun ilmoitukset laitoin viikko kaksi ennen ja pyysin soittoa asian tiimoilta. Soittivat ja halusivat jonkinlaisen salaojasuunnitelman.piirsin paperille ja lähetin.sen jälkeen valvojan kanssa sovittiin päivä jolloin tulee paikan päälle.
Siirsin runkoputken pois kaasulinjan päältä koska olisi kulkenut melkein kokomatkan linjan päällä.
Haarojen lähtöjen kaivuu kohdalla tarkistettiin puikolla kaasuputken peittosyvyys koska kaasulinja vanha ja tiedot vajavaisia.salaojan ja kaasuputken risteävissä tai vastaavissa kohdissa pitää olla etäisyyttä vähintään 25cm.Tämän jälkeen valvojaa ei tarvitse.Valvoja kun on kaivuunaikana paikalla ja jos sattuu vahinko niin kaivaja ei ole vastuussa.Tämän vuoksi mainostavat sitä asiaa.
Kaasulinjan peittosyvyys minulla n.1.6m-1.8m tasaisella pellolla.
Oikeastaan ei voi kuin kehua palvelua/järjestelmää.
Valvoja kertoi että uusia linjoja tehdessä putken molemmille puolille laitetaan salaojaputket nykyään tilaajan toimesta.
-
todella hienoa tuollasen tiedon jako. ei ole pelkkää kumminkaimankaverilta kuultua. itellä ei moisesta mitään tietoa mutta kiva saaha uutta tietoa kun joku sukulainen kait joskus kaasuputken varrella asui..
-
Täälläpäin vedettiin yksi alkuaikojen maakaasuputki myös, venäläisethän sen pitkälti tekivät omalla kalustollaan. Kaikennäköistä Krazia ja kummajaista tuossa meni kylän läpi pitkä putkikärry perässä. Taisi kunnan yöelämäkin hieman virkistyä kun Vasili Kopeloi lähti ravintolaan.
Tämä työmaa oli osin rypemistä, ajankohdasta johtuen. Jotain valituksia viljelijöiltä kuulin, en sitten tiedä mikä oli kokonaiskuva ja miten hommat pellon kannalta hoidettiin loppuun. Enää ei linjaa erota kuin niistä merkkipaaluista.
Nykyään ei taida Vasili enää tulla tänne putkia hitsaamaan, menetelmät ja toimintakulttuurikin on kehittynyt paljon noista ajoista.
-
Se on ihan saaduista korteista kiinni, onko rypemistä vai ei. Rakentamista tehdään ympäri vuoden, jolloin sopiva 200 mm:n sade tai roudaton talvi alkaa keinuttaa hyllyviä savikerroksia. Linjalla on alueita, joihin nousee kesätulvissa vesi, vanhaa kiemurtelevaa puron uomaa kas. Muistan kun Lohjan Muijalasta lähtevä moottoritietä rakennettiin ent. moottoriliikennetien pätkän oheen, ja sellaista vetelää notkelmaa täytettiin, niin sinne tuotiin miljoona kuormaa louhetta ja mössö tirsui alta pois sivuun ja nosti siihen väylän erillään olevien kaistojen väliin semmoisen lietekumpareen.
Onhan tuossa paikallistiessä valtaojan rumpukin jo U:n muotoinen, koska halusivat sen rummun laskea paikkaan, jossa oli valmiiksi pajukkoa ojan varressa. Paju paljastaa aika hyvin semmoiset paikat, missä on märempää. Savilieju painuu rummun keskeltä vuosi vuodelta syvemmälle, ja asfalttia on korotettu jos jonkin kerran, ettei tule hirmuista hyppyriä. Mutta nyt ei rummusta tahdo enää läpi näkyä, ja aukko on kovin lituskainen siellä keskellä. Förpyyseen vietiin jossakin vaiheessa kalkkilouhetta Lohjalta ja Kiskosta, ja kivasti keinuttaa talossa täällä 400 m päässä ojan ylityksessä se rummun aiheuttama raskaan kuorman kyykkäys. Vaikka tässä on santanummi talon alla.
Monessa kohdin suunnitellun vetyväylän alla on semmoisia lähteenpaikkoja, joihin on vanha kansa yrittänyt upottaa kuuden metrin riukua, ja sinne vaan painuu melkein käsin työntämällä. Maaperätutkimusten porarit tulevat nähtävästi Puolasta. Parhaimmillaan pellosta tulee kasvukunnoltaan parempi, kun porareiästä tursuaa vesiä pellolle koko kesän. Tiettävästi tunninjunan maaperätutkimuksissa ovat peltoa melkein pilanneet porarei'illään.
-SS-