Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: metsajussi - 16.11.25 - klo:11:35
-
Oletteko tätä seuranneet? Tulee vaikuttamaan moneen maatilaan.
https://gasgrid.fi/rakentaminen/suomen-kansallinen-vedyn-siirtoverkko/
-
Tiedotustilaisuus oli lokakuun lopulla Salon IoT Campuksella. Paljon oli väkeä, mitään ei yleisön supinan yli kuulunut esiintymisessään kömpelöiden insinöörien suusta, ei ollut mikrofoneja ei mitään. Kartat olivat pikkuruisia TV-ruuduilla ja yleisön reaktiot ohitettiin, sillä tavalla että vinkukaa mitä vingutte, me tehdään tämä niin kuin meitä huvittaa, mutta tätä teatteria on pidettävä, jotta saadaan lunastusluvat.
Rakentamisen aikainen ura on siis 40 metriä, pysyvä rasite 10 metriä, metsässä ei voi olla puita tällä 10 m linjalla, rakentaminen voi kestää kasvukauden yli, sen jälkeen pelto on sotkettu 25 vuodeksi kymmenien tonnien nosturien ja kaivinkoneiden tallaamana, ojien ja muiden rakentaminen ei onnistu ilman Gasgridin osallistumista ja lupatoimitusta.
Jokien alitus tehdään erittäin loivalla kaarteella notkoksi poraamalla, eli ne porauslähdöt ja tulot voivat olla yli puolen kilometrin päässä, ja siellä sitten peltoa sotketaankin oikein urakalla tai jotain. Muutenkin linja vedetään melko suoraksi, koska tiukat mutkat eivät ole mahdollisia. Sinne tänne tulee anodisuojauskenttiä, lisäksi pumppu- ja venttiiliasemia.
Inkoossa voi seurata Karttapaikasta linjausta ja peltoihin jääneitä jälkiä, Inkoossa on rakennettu varmaankin maakaasulinjaa, niin sitä linjaa voi seurailla kartan ilmakuvasta. Peltoja käytetään ensisijaisesti, kallioita ei haluta räjäytellä, suot ja hetteiköt ovat hankalia. Eli paras kovapohjainen pelto jää useimmilta tiloilta siihen työmaan alle.
-SS-
-
Oletteko tätä seuranneet? Tulee vaikuttamaan moneen maatilaan.
https://gasgrid.fi/rakentaminen/suomen-kansallinen-vedyn-siirtoverkko/
Menee joko meidän (vuokra)laidunmaan alta tai sitten vähän etelämpää tuonne länsinaapurin puolelle. Seurataan ja ihmetellään...
Aika paljon riippuu ihan tekijöistä. Sellainen kilometrin verran paineviemärilinjaa vedettiin tuosta peltojen alta kymmenkunta vuotta sitten. Koneet aika paljon kevyempiä, talvella kaivoivat, vähän (en paljoa) motkotin parissa paikkaa jälkitöistä, muutaman kynnön verran täytyi arpoa, josko pääsee yli ja ohi, nyt ei enää juuri näy kasvustossa. Mutta eiköhän metrin putki vs. tuo aiempi 20 cm vaadi "vähän" enemmän maansiirtoja, näkynee pidempään myös maan päällä.
-
eiks suomessa ole nuita maakaasuputkiakin vetelty aikoinaan. paljonkohan tuo mahtaa poiketa noista rööreistä? nythän ihmiset on paljon kärkkäämpiä valittamaan noista kuin silloin kun nousua kohti oltiin...
-
N. 10 km päästä liippaa parista paikasta.
-
eiks suomessa ole nuita maakaasuputkiakin vetelty aikoinaan. paljonkohan tuo mahtaa poiketa noista rööreistä? nythän ihmiset on paljon kärkkäämpiä valittamaan noista kuin silloin kun nousua kohti oltiin...
On joo, setämies niitä työmaita kiersi silloin aikanaan Salaojakeskuksen hommissa. Tiedä sitten miten nykyisin suunnitellaan ja valvotaan salaojien korjaukset tuollaisessa projektissa, varmaan yhtä surkeasti kuin kaikissa muissa kaivua vaativissa projekteissa.
-
Taas malliesimerkki kaikin puolin: heikkoääniset insinöörin plantut ilman mikrofonia liikenteessä ja maalaistollot mölyävät päälle, koska kuulumistenvaihto menee siinä hetkessä tuollaisen maailmanlopun projektin yli.
Tiivistymishaitta on ikävä kyllä peltoviljelyksen kannalta tässä sopassa pienin murhe. Putkilinjan veto keskeltä peltoa tuhoaa jok'ikisen uhrattavan pellon salaojat, ja kukas sen korjauksen sitten maksaa... Nyt olisi Ämteekoolla hyvä tilaisuus näyttää pystyvänsä edes johonkin, ja tultava viljelijöiden tueksi tähän: eli se korjaa, joka rikkoo. Erittäin iso ongelma on sekin, jos piiriojien ym. kaivelu, mikä on peltoinfrastruktuurin puitteissa arkipäivää, muuttuukin yhtäkkiä loputtomaksi lupahelvetiksi.
Jne jne.
-
Taas malliesimerkki kaikin puolin: heikkoääniset insinöörin plantut ilman mikrofonia liikenteessä ja maalaistollot mölyävät päälle, koska kuulumistenvaihto menee siinä hetkessä tuollaisen maailmanlopun projektin yli.
Tiivistymishaitta on ikävä kyllä peltoviljelyksen kannalta tässä sopassa pienin murhe. Putkilinjan veto keskeltä peltoa tuhoaa jok'ikisen uhrattavan pellon salaojat, ja kukas sen korjauksen sitten maksaa... Nyt olisi Ämteekoolla hyvä tilaisuus näyttää pystyvänsä edes johonkin, ja tultava viljelijöiden tueksi tähän: eli se korjaa, joka rikkoo. Erittäin iso ongelma on sekin, jos piiriojien ym. kaivelu, mikä on peltoinfrastruktuurin puitteissa arkipäivää, muuttuukin yhtäkkiä loputtomaksi lupahelvetiksi.
Jne jne.
Itsellä ei pelkoa putkesta, mutta tosiaan lupahelvetti voi olla paha kun ei tiedä minä syksynä esim on hyvät kelit ja intoa tehdä parannuksia etukäteen.
-
Käsittääkseni aikalailla samanlainen kuin kaasuputkikin. Tänään on Maaseudussa muistutus miten kaasuputken vieressä pitää toimia. Onko täällä kellään kaasuputkea maillaan? Voisi kertoa kokemuksista.
-
Melkone määrä korjattavia salaojia. Saattaa olla että jollain lohkoilla mahdotonta edes korjata.
-
Ei omilla mutta pikkupoikana kattelin kun useammassa sukulais paikassa meni pihoissa ja pellolla kaasuputket. Mummulassa menee kymmenen metrin päässä pirtistä maakaasuputki. Piha oli melkoista kurakkoa kaivuun ajan…
-
Kuinkas jos se vety putki sattuu menemään samalla syvyydellä sala ojan kanssa ,tehdäänkö sala ojaan tuolla kohdalla koukkaus vety putken ylä vai ala kautta ? Kumpikin vaihto ehto erittäin huono . Tuskin sala ojaa vedetään suoraan vety putken läpi .
-
Kuinkas jos se vety putki sattuu menemään samalla syvyydellä sala ojan kanssa ,tehdäänkö sala ojaan tuolla kohdalla koukkaus vety putken ylä vai ala kautta ? Kumpikin vaihto ehto erittäin huono . Tuskin sala ojaa vedetään suoraan vety putken läpi .
Tämäpä tämä! Jäi omista pohdinnoista kirjoittamatta tuo, että korjaaminen entiselleen voi olla jopa mahdotonta. Ja tuossa putken kaavaillussa kulkusyvyydessähän kulkee paljon salaojaputkia.
-
Epäilemättä vetyputki arveluttaa, mutta vedetään niitä tielinjauksiakin peltojen yli, eikä niitä edes voi viljellä. Sain esityksestä käsityksen, että eipä siinä päällä muutenkaan mitään kymmenien tonnien juurikaskonetta taata ajettavaksi, tuolla suunnitellulla linjalla tiedetään olevan aivan pohjattomia savivellikerroksia, ja jos se vähän pitävämpi pintakerros "puhkaistaan", voi savikerrosten puristuksessa pohjavesi tunkea putkiuomaan, ja putki voi painua vaikka kymmeneen metriin ajan kanssa. Siinä voi tuloksena olla vaikka kastelualtaan paikka, itsestään täyttyvä pikkujärvi, niin isäntä pääsee kastelemaan loppuja peltojansa. Myös haittoina olevat läheiset peltokaivot saadaan kuivumaan kun vetyputken perustus sellaisenaan toimii pohjaveden tason säätäjänä.
Joka tapauksessa Suomessa on riittävästi peltoa, ja jos lounaan heikkokasvuisia savipeltoja jääkin linjan alle, urbaanin elämäntyylin hintaa siinä vain maksetaan, vastaavasti voidaan raivata Oulun ja Lapin läänissä lisää, paremmin kasvavia multavia peltoja saadaan tilalle.
-SS-