Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Paalimies - 27.10.25 - klo:15:02
-
Tuliko hurmos kylvää joka paikka viljalle ensi kesänä vai järki päähän ja vähentää roimasti viljaa?
-
Tuliko hurmos kylvää joka paikka viljalle ensi kesänä vai järki päähän ja vähentää roimasti viljaa?
Saako nauraa? ;D ;D ;D
Olisi ollut mukava lähteä kuuntelemaan kun syytetään kaikkia muita paitsi itseä mut pitkä matka ja elukkatilallisen työt estivät hauskanpidon..
-
Olisi hauska tietää, kuinka maailmanmarkkinahintaa voisi kokouksella hallita. Ainoastaan tukipolitiikkaan voisi korkeintaan vaikuttaa.
-
Olisi hauska tietää, kuinka maailmanmarkkinahintaa voisi kokouksella hallita. Ainoastaan tukipolitiikkaan voisi korkeintaan vaikuttaa.
Valtioltako odotetaan taas jotain kriisitukea viljanviljelijöille?
-
Somerolla on paljon väkeä, noin 800, Teeriharju lähes täynnä. Ja oli viljelijöitä Ilomantsista ja Pohjanmaalta asti, ja oli myös sikatilallisia.
Eri näköisistä korkea-arvoisia ministeri- ja järjestöviskaaleja oli puhujapöntössä, ja mm. keskusliikkeiden ja myllyjen edustajia, ja olipa Boreal Kasvinjalostusyhtiön päällikkökin kertomassa Niklas kauran erinomaisuudesta. Varmaankin Suomen lähes toiseksi suurin viljanviljelijäkin mikrofonin päähän osui.
Siinäpähän Rakkine ihmettelee, mitä täällä puhuttiin. Saas nähdä, millaisia uutisia tiedotusvälineet palaverista kirjoittavat.
-SS-
-
Juu, ei sentään nauraa parane.
-
Somerolla on paljon väkeä, noin 800, Teeriharju lähes täynnä. Ja oli viljelijöitä Ilomantsista ja Pohjanmaalta asti, ja oli myös sikatilallisia.
Eri näköisistä korkea-arvoisia ministeri- ja järjestöviskaaleja oli puhujapöntössä, ja mm. keskusliikkeiden ja myllyjen edustajia, ja olipa Boreal Kasvinjalostusyhtiön päällikkökin kertomassa Niklas kauran erinomaisuudesta. Varmaankin Suomen lähes toiseksi suurin viljanviljelijäkin mikrofonin päähän osui.
Siinäpähän Rakkine ihmettelee, mitä täällä puhuttiin. Saas nähdä, millaisia uutisia tiedotusvälineet palaverista kirjoittavat.
-SS-
Kukas se toiseksi suurin viljanviljelijä on? Niko kai on isoin.
-
Bulkkiviljan hintaan ei pysty vaikuttamaan, jos ulkomailta saa tuontiviljaa halvemmalla. Tukipolitiikka onnistuisi ainoastaan ehkä korvamerkittyjen viljanostajien kanssa tehtyjen viljelysopimusten kautta. Silloin puhutaan tuotantotuesta ja silloin mentäisiin kovasti kohti metsää.
Yksi vaihtoehto on kiristys. Toisin sanoen järjestäytyminen. Kiristys voisi kohdentua brändiin. Esimerkiksi kotimaisuusbrändiin. Vaikka sillä enää ole mitään merkitystä vatserillakaan. Kuluttajat huijattiin kotimaisen rukiin syöjiksi, joten enää ei tarvitse mainostaa.
Mutta jos kaikki viljansa tilalta ulos myyvät viljelijät määräisivät hinnan kollektiivisesti, jotain voisi tapahtua. Mitä se olisi, se jäisi nähtäväksi.
Olisihan se mielenkiintoista jos olisi joku etujärjestö.
-
Somerolla on paljon väkeä, noin 800, Teeriharju lähes täynnä. Ja oli viljelijöitä Ilomantsista ja Pohjanmaalta asti, ja oli myös sikatilallisia.
Eri näköisistä korkea-arvoisia ministeri- ja järjestöviskaaleja oli puhujapöntössä, ja mm. keskusliikkeiden ja myllyjen edustajia, ja olipa Boreal Kasvinjalostusyhtiön päällikkökin kertomassa Niklas kauran erinomaisuudesta. Varmaankin Suomen lähes toiseksi suurin viljanviljelijäkin mikrofonin päähän osui.
Siinäpähän Rakkine ihmettelee, mitä täällä puhuttiin. Saas nähdä, millaisia uutisia tiedotusvälineet palaverista kirjoittavat.
-SS-
Kukas se toiseksi suurin viljanviljelijä on? Niko kai on isoin.
Olisko se laaksosen timo liedosta?
Oliko SS oikein paikalla?
Mitä siellä sitten kertoiltiin vai menikö se vain kahvin juonniksi? Kai nyt traktorimarssi helsinkiin saadaan aikaiseksi?
-
Olisit tullu kuuntelee
-
Ongelma on myös siinä että toisin kuin muussa yritystoiminnassa, niin viljanviljelyssä ei niin sanottu luova tuho toteudu, eli huonoimmat viljelijät ei putoa pois pelistä, kun menee huonosti, sen sijaan pitää järjestää kriisikokous, jos homma ei kannata, ja huutaa apua. Missä tahansa muussa yritystoiminnassa kannattamattomat yritykset lopettaa tai tekee konkurssin, ei ne järjestä kriisikokouksia.
Mutta eihän viljanviljely mitään aitoa yritystoimintaa olekaan, se on useimmille harrastus, jota valtio tukee. Ja sit kehdataan vielä itkeä ja järjestää kriisikokouksia, jos harrastus tuottaa tappiota.
-
Ongelma on myös siinä että toisin kuin muussa yritystoiminnassa, niin viljanviljelyssä ei niin sanottu luova tuho toteudu, eli huonoimmat viljelijät ei putoa pois pelistä, kun menee huonosti, sen sijaan pitää järjestää kriisikokous, jos homma ei kannata, ja huutaa apua. Missä tahansa muussa yritystoiminnassa kannattamattomat yritykset lopettaa tai tekee konkurssin, ei ne järjestä kriisikokouksia.
Mutta eihän viljanviljely mitään aitoa yritystoimintaa olekaan, se on useimmille harrastus, jota valtio tukee. Ja sit kehdataan vielä itkeä ja järjestää kriisikokouksia, jos harrastus tuottaa tappiota.
Niinpä olet lähellä asian pointtia. ;)
Moni muu yritystoiminta vaatii siltä yrittäjältä 100% panoksen. Viljelyyn riittää joku 10% panos tai jotain. Siinä kun sit muutamat haluaa vielä talkoilla homman niin eipä se paremmaksi muutu.
Jollain tapaa tietysti mainitsemasi luova tuho toteutuu. Ne jotka saavat hyviä satoja ja toiminta on kannattavaa niin eivät tuolla ole huutamassa kriisiä.
Mutta jäädään odottamaan uutisia. Eiköhän tuo asia hehkuteta et nyt jotain tapahtuu, nyt tulee muutos.
Olisit tullu kuuntelee
Mulla on ihan oikeita töitä niin ei paikalle ehdi. Enkä myös ymmärrä koko kokoustamisen tarkoitusta jos siellä ei kukaan sanonut viljelijöille et olisi peiliin katsomisen paikka..
-
nyt vaan metian kommentteja uottamaan. ja oliko tuolla kellään aiheena se uus järjestö ??
-
Outoa vähättelyä viljelijöitä kohtaan.
-
Outoa vähättelyä viljelijöitä kohtaan.
Kun tää tilanne ei vain korjaannu muuten kuin et viljelijät lopettavat sen talkoilla tekemisen.
Joo kaupan ylivaltaa voidaan yrittää suitsia lakeja säätämällä jne. Joku voi huutaa lisää tukea mut eipä sitä rahaa taida mistään löytyä. Jotkut ovat jopa sitä mieltä et viljanostajien pitäisi maksaa viljasta enemmän. Miksi kun tavaraa on yllin kyllin eikä pelkästään suomessa? Tai et yaran pitäisi tiputtaa hintaa. Miksi kun kauppa näyttää käyvän näinkin? Se on jokaisen viljelijän nyt vain laskettava et ostanko lantaa et saanko sen rahan takaisin vai en. Ja ne jotka ei laske kusee kaikkien muroihin...
Et kyl se vaan on niin et tämän harjoituksen jälkeen viljelijöitä on entistä vähemmän. Moni päätoiminen tai siis suurimman tulonsa maataloudesta saava joutuu heittämään pyyhkeen kehään. Rahat ei riitä ja aikaa ei ole hankkia rahaa maatalouden pohjattomaan kassaan.
Et juu mä en hirveen suuria odotuksia tälle laita. Ens keväänä jussi kylvää taas pää täristen kun se on maailman parasta hommaa vaikka siitä joutuu maksamaan..
-
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maanviljelijoiden-sammakkoilmiossa-hyvakaan-sato-ei-ole-kannattava-viestimme-ministereille-menevat-kuuroille-korville/9246216
Tuossakin huomaa sen et tehdään insinöörin töitä päivät et voi jatkaa viljelyä. Koti, suku, isänmaa painaa..
Ei pitäisi olla niin mut ei se muutu jos tuo ei lopu.. ::)
-
Niin mikä tossa on vikana. Pidätkö itseäsi jotenkin tärkeämpänä viljelijänä. Luuletko ettei niitä peltoja joku muu viljelisi, esim joku sikamies ottaisi oikein mielellään ja viljelisi ihan varmasti viljaa joka hehtaarilla.
-
Tossahan sitä on kokouksen vaatimuslistaa, osa realistisia, osa ei tästä maailmasta, kuten tukien lisääminen.
Viljelijöiden kriisikokouksen toimenpidelista tymäkkää luettavaa – ministerin erovaatimus listan päätteenä
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8437055a-459c-434f-8533-c81bdd96804c
Varsinkaan kohdat 2. 3. 8. ja 9. eivät ole tästä maailmasta.
Onko siellä kokoussalin ilmassa leijaillut jotain huumausainetta?
-
Viljanviljely on ollut jo kauan harrastustouhua. Ne joilla on liitua jolla piirtää, ts. pääomatuloja tai suuria ansiotuloja, niin he pystyvät harrastamaan mukisematta. Mutta jos viljelyä pitäisi kehittää esim. ostamalla lisää ylihintaista peltoa, viljely muuttuu kannattamattomaksi. Viljanviljelijän ainoa mahdollisuus laajentaa tuotantoa on hankkia lisää peltoa. Nykyään mm. pellon raivaus on tehty mahdottomaksi pysyvän nurmen vuoksi.
Huvittavaa on myös se, että viljan viljelyä ei pysty aloittamaan tyhjästä. Siksi se onkin outoa yritystoimintaa. Herää vain kysymys, ketkä viljelijät ovat niitä oikeita viljelijöitä, joille pitäisi luovuttaa maat ja mannut. Plantronics korvassa, kauhealla täpinällä touhuavat reiskatko?
Se ainaiseen työhön ja touhuamiseen vetoaminen on samantasoista ay-liikkeen kanssa. Sirpillä ja vasaralla pitäisi viljaa korjata ja puida. Veikkaan vahvasti sitä, että viljelijät eivät myy peltojaan sille massiviljelijälle ja vuokraus taas lopulta näivettää peltojen kasvukunnon.
-
Niin mikä tossa on vikana. Pidätkö itseäsi jotenkin tärkeämpänä viljelijänä. Luuletko ettei niitä peltoja joku muu viljelisi, esim joku sikamies ottaisi oikein mielellään ja viljelisi ihan varmasti viljaa joka hehtaarilla.
Ei tässä kukaan ole sen tärkeämpi. Pudotuspeli tässä on käynnissä. Se jolta rahat loppuu lopettaa. Tai se jolla järki palaa päähän.
Elukoita ei talkoilla pidetä koska ne vaativat työtä joka päivä. Ja vaikka sen työn tekisi itäeurooppalainen niin palkka sillekin on maksettava. Nyt onkin nähtävissä et elukkatilat lopettaa. Sikatiloilla lopetus tahti oli jo aiemmin kun kannattavuus ollut huonoa jo pitkään. Nyt sitten nautapuolella on kiivas tahti.
Mut juu jos mikään ei muutu niin elukoiden pito tässä maassa loppuu. Siinä ei paljoa talkoilla. Viljan viljelyn tulevaisuus on sit enemmän siitä kiinni et alkaako viljelijät tekemään kotitöitään laskimella vai jatketaanko sen rahan kantaminen muualta sen viljelyn jatkamiseen..
Käy niin tai näin niin meillä on liikaa peltoa ja liikaa viljelijöitä et kaikki voisi pärjätä. Tämä tulee tulevaisuudessakin olemaan matalan katteen hommaa jossa kerroin oltava kohdallaan et tässä voi jotenkin elää..
-
Tottakai se otettu 100 on saatava takaisin. Ei ole rahasta pulaa kun kerran itäsuomen raiviollekin rahaa löytyy. Hyviä juttuja, ei ole tämmöstä tekstiä maastullissa ollut vuosikausiin.
-
Viljanviljely on ollut jo kauan harrastustouhua. Ne joilla on liitua jolla piirtää, ts. pääomatuloja tai suuria ansiotuloja, niin he pystyvät harrastamaan mukisematta. Mutta jos viljelyä pitäisi kehittää esim. ostamalla lisää ylihintaista peltoa, viljely muuttuu kannattamattomaksi. Viljanviljelijän ainoa mahdollisuus laajentaa tuotantoa on hankkia lisää peltoa. Nykyään mm. pellon raivaus on tehty mahdottomaksi pysyvän nurmen vuoksi.
Huvittavaa on myös se, että viljan viljelyä ei pysty aloittamaan tyhjästä. Siksi se onkin outoa yritystoimintaa. Herää vain kysymys, ketkä viljelijät ovat niitä oikeita viljelijöitä, joille pitäisi luovuttaa maat ja mannut. Plantronics korvassa, kauhealla täpinällä touhuavat reiskatko?
Se ainaiseen työhön ja touhuamiseen vetoaminen on samantasoista ay-liikkeen kanssa. Sirpillä ja vasaralla pitäisi viljaa korjata ja puida. Veikkaan vahvasti sitä, että viljelijät eivät myy peltojaan sille massiviljelijälle ja vuokraus taas lopulta näivettää peltojen kasvukunnon.
Hyvä ja osuva analyysi.
Viljelyn ongelma on se et sitä voi harjoittaa näin sivutoimena ja harrastuksena. Sen vuoksi mun ainoa toivo onkin et viljelijät alkaisivat laskea kannattavuuttaan. Todennäköisesti näin ei tule kuitenkaan käymään vaan tässä ollaan eräänlaisessa vapaassa pudotuksessa jossa ne selviävät joilla rahat riittävät pisimpään..
-
Luuletko ettei laske? Sun olis kannattanut tulla Somerolle, tietäisit missä mennään.
-
Naurettavaa pelleilyä koko "Somero", ei tullut hullua hurskaammaksi kukaan viljelijöitten itkusta. Mutta hauskahan se on taas lukea lehdestä, minkälaista valtra-marssia suunnittelette.
-
Luuletko ettei laske? Sun olis kannattanut tulla Somerolle, tietäisit missä mennään.
No kerro toki missä mennään, jos paikalla olit.
Kuten kirjoitin niin mulla oli töitä. Elukkatilallisena niitä on aika usein. Ja ihan joka päivä. Ei siinä oikein voi lähteä ajelemaan toiselle puolelle suomea.
Mut eiköhän siitä tilaisuudesta nyt jonkunlaisen käsityksen saa muodostettua mitä siellä on puhuttu. Tuo rakkineen laittama linkki on hyvä aloitus. Kuten epäilin niin vaatimukset eivät ole tästä maailmasta. Tai aina kai sitä voi vaatia mut pitäisi ehkä keskittyä niihin mitkä ovat toteutus kelpoisia..
-
Mistähän pers aukinen valtio repii lisää tukia viljanviljelyyn, kun tukileikkaukset on todennäköisempiä. Vaikka maatalousministeri vaihtuisi, ei se mitään muuttaisi.
-
Kyllä viljelijät laskevat. Ab-alueen rakennemuutos on pakottanut viljelijät sivutoimisuuteen. Isompia yksiköitä on syntynyt tapettujen pientilojen alueille. Kansallisen tuen ohjaus on lopettanut potentiaaliset eläintilat ja aika on ajanut jälkikasvujen osalta ohi.
Juuri koska investoinnit ovat kalliita ja kiinnostus koko maatalouteen on hävinnyt. Jäljellä ovat ne investoineet tilat ja/tai harrastelijat, joilla on varaa touhuta. He kuitenkin touhuavat sitä, mitä yhä suurempi määrä veronmaksajista haluaa. Kasvisruokaa. Pelkkä kasvisruoka on homoa, joten toivottavasti eläintuotanto ei lopu.
Vaatimuslistassa on paljon hyvää, varsinkin tukien maksatusaikataulun suhteen. Toki niitä hehtaaritukiakin kaikki ottaisi jos vain sais. Raivion pysyvä nurmi on selvää syrjintää. Mutta ennemmin lähtisin kiristyslinjalle, jossa viljan hinnalle asetetaan kartellinomainen markkinahinta. Silloin suomalaisen ruuan brändi hajoaisi, jos katseet kohdistuisivat tuontiviljaan. Mahdolliset halvalla tiskin alta myyvät rikkurit tietenkin hakattaisiin torilla. Mutta kun viljelijällä ei ole varaa lakkoilla niin siihen sekin sitten sammuu. Ehkä joku etujärjestö voisi olla hyvä juttu.
-
Mä väitän et kaikki viljelijät eivät edelleenkään laske. Mut on se laskevien määrä lisääntynyt. Sen vuoksi tuo kokoontuminenkin kenties oli koska on huomattu et hemmetti eihän tästä jääkään mitään tilille.. ;D
-
Mites possut?
-
Mites possut?
Ovat sikoja nyt..?
-
Et onko laskimella laskettu.
-
Et onko laskimella laskettu.
On
-
Ja hyvin kannattaa
-
Bulkkiviljan hintaan ei pysty vaikuttamaan, jos ulkomailta saa tuontiviljaa halvemmalla. Tukipolitiikka onnistuisi ainoastaan ehkä korvamerkittyjen viljanostajien kanssa tehtyjen viljelysopimusten kautta. Silloin puhutaan tuotantotuesta ja silloin mentäisiin kovasti kohti metsää.
Yksi vaihtoehto on kiristys. Toisin sanoen järjestäytyminen. Kiristys voisi kohdentua brändiin. Esimerkiksi kotimaisuusbrändiin. Vaikka sillä enää ole mitään merkitystä vatserillakaan. Kuluttajat huijattiin kotimaisen rukiin syöjiksi, joten enää ei tarvitse mainostaa.
Mutta jos kaikki viljansa tilalta ulos myyvät viljelijät määräisivät hinnan kollektiivisesti, jotain voisi tapahtua. Mitä se olisi, se jäisi nähtäväksi.
Olisihan se mielenkiintoista jos olisi joku etujärjestö.
Siis vaikkapa pienemmässä mitassa, jos olisi jokin viljelijöiden tuottajaorganisaatio, joka vuotta aikaisemmin sadonkorjuuta lähtisi järjestämään oletusarvoisesti vientikauppoja viljamäärälle, jonka viljelijät uskaltaisivat kiinnittää kauppasopimuksella, vaikkapa yhden neljäsosan (25%) koko viljasadosta ? Tämä olisi perinteisille viljavälittäjille katastrofi, koska tällöin ne todella joutuisivat miettimään tarvitsemansa viljan saantia; yli jäävä tuotanto olisikin joko samansuuruinen kuin vuotuinen kotimaan käyttö, tai jopa vähän pienempi. Alkaisikohan se baasis silloin muuttua sieltä miinus sadasta ylöspäin ?
2018 näytti sen, että paikallisen viljan hinta lopulta sitten nousi, vaikka muualla maailmassa markkinoilla ei ollut kadosta tietoakaan, pörssit eivät tehneet minkäänlaista piikkiä.
Vaikka "ulkomailta saa halvemmalla" - väite toimisikin, ei se vilja sinne käyttäjälle asti tule ihan yhtä halvalla. Onhan tuo viljan laatukin epäsymmetrinen viennin ja tuonnin välillä: Yhdistelmäkuormia voidaan julmasti lähettää satamasta takaisin, eipäs pääse kippaamaan, mutta lähetäpäs laiva takaisin, jos jyvästä löytyy DON tai glyfosaatti tai varastotoukkamyrkky.
Rakkinehan tuossa muussa yhteydessä heitti lehdessä esiintyneen ns. ammattilaisen näkemyksiä, mutta olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?
No viljanviljelijän ehkä kannattaisi.
-SS-
-
Bulkkiviljan hintaan ei pysty vaikuttamaan, jos ulkomailta saa tuontiviljaa halvemmalla. Tukipolitiikka onnistuisi ainoastaan ehkä korvamerkittyjen viljanostajien kanssa tehtyjen viljelysopimusten kautta. Silloin puhutaan tuotantotuesta ja silloin mentäisiin kovasti kohti metsää.
Yksi vaihtoehto on kiristys. Toisin sanoen järjestäytyminen. Kiristys voisi kohdentua brändiin. Esimerkiksi kotimaisuusbrändiin. Vaikka sillä enää ole mitään merkitystä vatserillakaan. Kuluttajat huijattiin kotimaisen rukiin syöjiksi, joten enää ei tarvitse mainostaa.
Mutta jos kaikki viljansa tilalta ulos myyvät viljelijät määräisivät hinnan kollektiivisesti, jotain voisi tapahtua. Mitä se olisi, se jäisi nähtäväksi.
Olisihan se mielenkiintoista jos olisi joku etujärjestö.
Siis vaikkapa pienemmässä mitassa, jos olisi jokin viljelijöiden tuottajaorganisaatio, joka vuotta aikaisemmin sadonkorjuuta lähtisi järjestämään oletusarvoisesti vientikauppoja viljamäärälle, jonka viljelijät uskaltaisivat kiinnittää kauppasopimuksella, vaikkapa yhden neljäsosan (25%) koko viljasadosta ? Tämä olisi perinteisille viljavälittäjille katastrofi, koska tällöin ne todella joutuisivat miettimään tarvitsemansa viljan saantia; yli jäävä tuotanto olisikin joko samansuuruinen kuin vuotuinen kotimaan käyttö, tai jopa vähän pienempi. Alkaisikohan se baasis silloin muuttua sieltä miinus sadasta ylöspäin ?
2018 näytti sen, että paikallisen viljan hinta lopulta sitten nousi, vaikka muualla maailmassa markkinoilla ei ollut kadosta tietoakaan, pörssit eivät tehneet minkäänlaista piikkiä.
Vaikka "ulkomailta saa halvemmalla" - väite toimisikin, ei se vilja sinne käyttäjälle asti tule ihan yhtä halvalla. Onhan tuo viljan laatukin epäsymmetrinen viennin ja tuonnin välillä: Yhdistelmäkuormia voidaan julmasti lähettää satamasta takaisin, eipäs pääse kippaamaan, mutta lähetäpäs laiva takaisin, jos jyvästä löytyy DON tai glyfosaatti tai varastotoukkamyrkky.
Rakkinehan tuossa muussa yhteydessä heitti lehdessä esiintyneen ns. ammattilaisen näkemyksiä, mutta olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?
No viljanviljelijän ehkä kannattaisi.
-SS-
Mä jo tuonne toisen ketjun alle kirjoitin mut kysytään nyt tässäkin et millä ne viljelijät, joka ainut saadaan se neljännesvientitonni kiinnittämään ja pysymään siinä rintamassa? Ei tule olettaa et se vientikauppa on aina hyvän hintaista vaan se voi myös toisinpäin.
-
Ja hyvin kannattaa
En mä ala sitä laskelmaa nyt sen kummemmin avaamaan kun eipä muutkaan omia avaa.
Mut sanotaan et kyl siitä nyt just palkan saa. Mulla ei paljoa vaihtoehtoja ole. Ei ole ulkopuolista työtä turvana.
-
Se laillinen kartelli eli tuottajaorganisaatio. Vaikkakin vertailukohta on ehkä huono eli lammassektori, niin siellä tuottajaorganisaatio on pystynyt tarjoamaan mukaan lähteneille ketjun seuraaville toimijoille palvelua, jonka myötä myös hintaa on saatu ylöspäin. Ehkä noista vihannes/hedelmäpuolen tuottajaorganisaatiosta voisi myös ottaa oppia.
Sitoutuminen. Se on tuottajapuolella avainsana. Kuten 101 kirjoitti, kotieläimien kanssa toimiminen opettaa ehkä sitoutumista eri lailla kuin sivutoimisena kasvinviljelijänä. Onko niin, että liian iso osa viljanviljelystä on osa-aikayrittäjyyttä, jolloin yhteisiin pelisääntöihin sitoutuminen jää tekemättä? Tuottajaorganisaatio ei ole myöskään takuu, että aina ja joka tilanteessa saa parhaan hinnan. Silloin sen sitoutumisen pitää kestää myös se ostajapuolen koepallo, jossa pistehinnoittelulla kiusoitellaan ja houkutellaan pois rivistä.
-
^
Juuri näin. Viljan viljelijöiden kenttä on vielä liian hajanainen jotta tuottajaorganisaatiolle olisi toimintaedellytyksiä. Ehkä yksi sukupolvi vielä eteenpäin ja viljelijöiden määrä on saatu tiputettu alle kymmeneen tuhanteen. Siinä on jo suurin laajennuskiima hävinnyt kun sivutoimiviljelijälläkin alkaa olemaan työtä tarpeeksi...
-
^
Juuri näin. Viljan viljelijöiden kenttä on vielä liian hajanainen jotta tuottajaorganisaatiolle olisi toimintaedellytyksiä. Ehkä yksi sukupolvi vielä eteenpäin ja viljelijöiden määrä on saatu tiputettu alle kymmeneen tuhanteen. Siinä on jo suurin laajennuskiima hävinnyt kun sivutoimiviljelijälläkin alkaa olemaan työtä tarpeeksi...
Juu...sivutoimiviljelijähän ei tee töitä kuin kuukauden keväällä ja kuukauden syksyllä.Muu aika menee leppoisasti surffaillessa netissä.Olen kyllä kuullut että joku harjoittaa huilatessaan jotain urakointia pellolla tai metsässä,tehdä tehdastyötä ym.Joku saattaa ajella kaivinkoneella,lumiauralla tai tekee konsultointia toisile.Joku ajaa kuulemma taksia vielä Bernerin uudistuksen jälkeenkin...
-
^
Juuri näin. Viljan viljelijöiden kenttä on vielä liian hajanainen jotta tuottajaorganisaatiolle olisi toimintaedellytyksiä. Ehkä yksi sukupolvi vielä eteenpäin ja viljelijöiden määrä on saatu tiputettu alle kymmeneen tuhanteen. Siinä on jo suurin laajennuskiima hävinnyt kun sivutoimiviljelijälläkin alkaa olemaan työtä tarpeeksi...
Juu...sivutoimiviljelijähän ei tee töitä kuin kuukauden keväällä ja kuukauden syksyllä.Muu aika menee leppoisasti surffaillessa netissä.Olen kyllä kuullut että joku harjoittaa huilatessaan jotain urakointia pellolla tai metsässä,tehdä tehdastyötä ym.Joku saattaa ajella kaivinkoneella,lumiauralla tai tekee konsultointia toisile.Joku ajaa kuulemma taksia vielä Bernerin uudistuksen jälkeenkin...
Tärkeintähän on löytää syyllinen jostain muualta. Kaupan ja tukipolitiikan syyttäminen alkaa olla aika kulunut fraasi, nyt on muodikasta syyllistää se naapurin osa-aika viljelijä.
-
olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?
Tässä varmaan homman pihvi. Aika kattavasti oli MT:ssä ostajapuolen edustajien näkemyksiä tilanteesta. Niissä oli hyviä hyviä ideoita. Esim. tämä satamien kehittäminen ja ainakin yksi satama sellaiseksi, että lastaus onnistuu läpi vuorokauden. Helppoa uskoa, että vienti on välikäsille välttämätön paha ja omalla tavallaan sen ymmärtää, koska riskitkin on melkoisia. Jos vienti olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekisi.
-
Ehkä aika on muuttumassa ja maanviljelijät alkavat tosissaan miettimään kartellia. Nythän esteenä on ollut MTK, jonka jäsenet ovat olleet jäseniä vanhasta muistista. Kun viimeisillekin alkaa selviämään MTK:n rooli tasapuolisena "edunvalvojana", mannerlaatat voivat liikkua. Eihän mikään organisaatio voi pyrkiä korottamaan viljan hintaa, jos toisille samassa organisaatiossa tavoitteena on mahdollisimman matala viljan hinta. Kuka hullu sitä liikaa haluaisi maksaa?
Puhutaan solidaarisuudesta ja tilojen välisistä vanhojen tapojen aikaisista kaupoista, jossa päivän hinta katsotaan hankkijan hinnastosta. Eikä siinä mitään. Kyllä se toimisi uudelleen määritetyillä hinnoillakin. Monelle saattaa kynnyksenä olla suurempi hintavaatimus, mutta yhtä suurena kannustimena saattaa olla se, että painetussa lehdessä on listahinta, jonka herrat ovat määrittäneet.
Onhan niitä kuljetuspuolellakin liittoja ja muita, mutta totuus on se, että aina löytyy autoilija, joka ajaa sen puukuorman halvemmalla kuin toinen. Siksi itse asiassa nykyinen viljatouhu muistuttaa enemmän yrittäjyyttä, kuin kollektiivisesti sovitut sopimustuotannot.
Onko se sitten pelkoa vai hämmennystä, mutta viljapuolen yhtäkkinen protestointi nostaa karvoja pystyyn ja heti ollaan pitämässä huolta siitä, ettei mitään tukia tai huojennuksia vahingossakaan saa myöntää? Väärät ihmiset eivät saa osoittaa mieltään. Muinaiset traktorimarssit ja kriisitukivaatimukset näyttivät kaapin paikan ja osoittivat rahalle oikean osoitteen. Silti viljan viljelijät olivat mukana pitämässä huolta maatalouden kannattavuudesta. Vanhasta muistista tai ymmärtämättömyydestä.
-
Totta. Nyt on pelko perseessä. Ja aletaan haukkua. Varmasti tulee näitä organisaatioita ja hyvä niin. Pikku hiljaa eteenpäin.
-
miten mahtaa tuolla ulkomailla tuo viljan myynti olla kannattavaa? eiks carlsonkin ihmetelly kun sai vuoten tulokseks sen oliko 114 puntaa? ja sentäs oli aika isolla tuotanto. mutta kait se on maatalouten osa olla mopen kanssa. ei taija löytyä mitään hokkuspokkusta jolla asiat korjaantuis, niin täällä kuin maailmalla.
-
^
Juuri näin. Viljan viljelijöiden kenttä on vielä liian hajanainen jotta tuottajaorganisaatiolle olisi toimintaedellytyksiä. Ehkä yksi sukupolvi vielä eteenpäin ja viljelijöiden määrä on saatu tiputettu alle kymmeneen tuhanteen. Siinä on jo suurin laajennuskiima hävinnyt kun sivutoimiviljelijälläkin alkaa olemaan työtä tarpeeksi...
Juu...sivutoimiviljelijähän ei tee töitä kuin kuukauden keväällä ja kuukauden syksyllä.Muu aika menee leppoisasti surffaillessa netissä.Olen kyllä kuullut että joku harjoittaa huilatessaan jotain urakointia pellolla tai metsässä,tehdä tehdastyötä ym.Joku saattaa ajella kaivinkoneella,lumiauralla tai tekee konsultointia toisile.Joku ajaa kuulemma taksia vielä Bernerin uudistuksen jälkeenkin...
Tärkeintähän on löytää syyllinen jostain muualta. Kaupan ja tukipolitiikan syyttäminen alkaa olla aika kulunut fraasi, nyt on muodikasta syyllistää se naapurin osa-aika viljelijä.
Toki kaupalla oma osansa sopassa mut kyl mä näkisin tuon asian niin et suomen viljan hinnat on nyt ihan oikealla tasolla tai jopa hieman korkeammalla kuin pitäisi jos vertailee euroopan hintoihin.
Voidaan tietysti suunnitella lakeja jotka velvoittavat kauppaa/teollisuutta maksamaan korkeampaa hintaa mut kuinka toimivia noi on. Itsellä ei tule kuin sellainen laki mieleen jossa suomessa ei saa käyttää elintarvikkeena sellaisia tuotteita joita voidaan täällä tuottaa. Eli glyfoviljat ja antibiootti liha kielletään kun täälläkään ei ole oikeutta sellaisia tuottaa.
Mitä tukiin tulee niin korkeampi tuki suoraan hehtaarille kanavoituu vain suoraan pellon hintaan. Siitähän tämä ulina nyt osittain johtuu kun maksettu liian kovia hintoja ja tukipotti onkin laskenut. Tuotantotuki olisi toimivampi siinä mielessä mut siinä on sit taas muut ongelmat. Ja ei sitä tukirahaa mistään vain lisää löydy. Joo voidaan tukirahaa tietysti ohjata uudelleen. Jättää nämä eri järjestöt kokonaan ilman rahoja ja näin saada hetkellisesti pottia kasvatettua.
Mulle ihan sama miten homma etenee. Tuskin mitään ihmeitä tapahtuu. Totuus on vain se et kannattavuus on nyt heikko ja olisi peiliin katsomisen paikka. Mut on se tietysti helpompi syyttää viljanostajia, kauppaa tai liian pieniä tukia...
Totta. Nyt on pelko perseessä. Ja aletaan haukkua. Varmasti tulee näitä organisaatioita ja hyvä niin. Pikku hiljaa eteenpäin.
Ei mulla ainakaan ole pelko persiissä. Hyvä jos tulee joitain organisaatioita jotka vievät vaikka viljaa. Tai ovat vain ihan neuvottelu kumppani joka kasaa isomman erän mistä neuvotellaan ostajan kanssa.
Viljatavastia on jo olemassa ja vientikauppaa tekee. Tällä hetkellä ei vain ole hyviä kauppoja tarjolla. Syy löytyy ylhäältä kirjoituksesta. Kaikkien tuottaja ym. Organisaatioiden ongelma on vain se et ne vaativat sitoutumista. Sinä sitoudut ja naapuri ei niin otat todennäköisesti takkiin monta vuotta. Vähän samalla tavalla käänteisesti voi ajatella viljakiinnityksen. Sitoudut myymään kiinnitettyyn hintaan. Nyt on kai jo neljä kautta menty niin et kiinnittäjä saanut paremman hinnan. Sen yhden kerran sit heilahtaa toisinpäin.
Mut ei mitään toivotan vilpittömästi onnea tuottajaorganisaatioille.
-
miten mahtaa tuolla ulkomailla tuo viljan myynti olla kannattavaa? eiks carlsonkin ihmetelly kun sai vuoten tulokseks sen oliko 114 puntaa? ja sentäs oli aika isolla tuotanto. mutta kait se on maatalouten osa olla mopen kanssa. ei taija löytyä mitään hokkuspokkusta jolla asiat korjaantuis, niin täällä kuin maailmalla.
Sama ongelma se on ympärimaailmaa tällä hetkellä. Kysyntää olisi kun väestö kasvaa mut maksukykyistä kysyntää ei ole ja tuotanto on liian suurta jonka seurauksena hinta laskee. Kulut nousee kuten lannoitteet ja viisas viljelijä miettiikin ostaako vai ei. Ja mitä voi ostaa.
Riskin ottaja voi heittää toiselta tililtä rahaa toiselle kuten clarkson tai joku saattaa ottaa pikavipinkin. Joku voittaa ja joku hävii. Suuri peli tämä on.
Asiaan ei todellakaan ole mitään taikatemppua. Jos suomesta pystyttäisiin viemään tavaraa ulos niin homma toimisi. Meillä korkeammat kukut ja huono ilmadto tekee sen et meistä ei ikinä tule ilman yhteiskunnan avustusta (tuki tai vanhan ajan markkinoitimaksu) ruuan nettoviejiä. Näin ollen oma tuotanto pitää saada suhteutettua omaan käyttöön. Tukea (rahaa) ei tule mistään lisää vaan päinvastoin niin homman pitää vain alkaa joustamaan. Peltoa ja tuotantoa pitää saada pois tai sit pitää kieltää apulannan käyttö jotta keskisadot tippuvat. Hommaa on pakko tehostaa koska hehtaarilta saatava kate on niin pieni et niitä hehtaareja on tehtävä monta et edes yksi ihminen saa siitä leivän. Maatalouden ulkopuolelta tuleva raha sit sotkee koko systeemin oli se raha mistä tahansa.
Ei ole helppoja aikoja edessä.
-
Totuus on vain se et kannattavuus on nyt heikko ja olisi peiliin katsomisen paikka. Mut on se tietysti helpompi syyttää viljanostajia, kauppaa tai liian pieniä tukia...
Ihan kuin tämä virsi olisi kaikunut jo monta kirkkovuotta, mutta jostain muualta kuin kasvinviljelijöiden keskuudesta. Nyt kun nämä pakanat yrittävät vääntäytyä samalle parvelle veisaamaan, niin eihän se käy. ;D
-
Ja yksi kuiva kesä niin jo parkuu et on kallista.
-
olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?
Tässä varmaan homman pihvi. Aika kattavasti oli MT:ssä ostajapuolen edustajien näkemyksiä tilanteesta. Niissä oli hyviä hyviä ideoita. Esim. tämä satamien kehittäminen ja ainakin yksi satama sellaiseksi, että lastaus onnistuu läpi vuorokauden. Helppoa uskoa, että vienti on välikäsille välttämätön paha ja omalla tavallaan sen ymmärtää, koska riskitkin on melkoisia. Jos vienti olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekisi.
Kyllä meillä on satamia ja syväsatamia ja vaikka mitä. Ei ne estä toimintaa paitsi että tilaa saisi varmaan aina olla vähän enemmän. Ongelma on ammattiliitot ja työehtosopimukset jne, jotka käytännössä estää 24/7 työskentelyn. Ei satamiin tarvitsisi investoida kuin vähän lisää varastotilaa
-
Nyt kun nämä pakanat yrittävät vääntäytyä samalle parvelle veisaamaan, niin eihän se käy. ;D
Luken numeroista esiintynyt asiantuntija esitteli kannattavuuskertoimia, eikä kannattavuuskehityksessä ole tapahtunut mitään kovin voimallista, kannattavuuskerroin on jopa parantunut, kerrottiin lehdessä, oliko se nyt 0,47. Lehtiuutisissa asiaa siis korostetaan, että kannattavuus on vielä kohtuullisella tasolla. Sitä ei kuitenkaan avata, että kerroin on eri tuotantosuunnilla erilainen, ja tukikaudesta 2023 lähtien on kannattavuuskertoimissa tapahtunut eriytyminen viljatilojen ja karjatilojen välillä: Karjatiloilla kannattavuuskertoimet vaihtelevat enimmäkseen 0,4:stä 1,17:ään (siipikarjatilat ovat kärjessä). Suurin karjatilojen ryhmä, lypsykarja- ja nautatilat, ovat kannattavuudeltaan keskikastia 0,82 - 0,95. Sikatilat ovat poikkeus, kun kannattavuus on ollut nollan tienoilla. Eihän niitä taida viittäsataa enempää enää ollakaan. Ehkä niissä on enimmäkseen viljapainotteista maataloustuotantoa siltikin.
Mutta nämä ovat vain ne kuuluisat Essayahin 8500 tilaa, jotka vielä ovat jotenkin pysyneet tuottojen ja kulujen suhteessa tasapainossa. Taloustohtorissakin on kuitenkin mukana isompi määrä viljatiloja (ja kymmenentuhatta mikrotilaa varmaankin ulkopuolella tilastojen)
Viljatiloilla kannattavuuskerroin on selvästi eläintilojen keskimääräistä kannattavuuskerrointa 0,67 pienempi, 0,32. Joissakin kalvoilla esitetyissä lukemissa oli miinusmerkkejä, mutta ne eivät varmaan ole oleellisia tässä, ei niitä välttämättä lehtiartikkeleihinkaan ole printattu. Siis 0,32 on pienempi kuin 0,67.
Tai jotain.
-SS-
-
Ja yksi kuiva kesä niin jo parkuu et on kallista.
Tilanteet tosiaan vaihtelee kovastikin välillä. Mitäpä jos ensi vuonna iskee kova kuivuus koko maahan ja tulee kunnon katovuosi, niin järjestetäänkö silloin taas kriisikokous?
-
Kyllä meillä on satamia ja syväsatamia ja vaikka mitä.
Eivät ne kelpaa viljan vientiin, sanoin Hankkijan mies. Oli sen sata syytä, miksei onnistu. Metsäteollisuus vie vain noin 10 miljoonaa tonnia massaa, paperia, kartonkia, puutavaraa laivoilla ulkomaille, sehän on aivan minimaalinen määrä Suomen viljasatoon verrattuna, tai jotain.
Eihän semmoinen ulkomaanviljakauppa muutenkaan ole helppoa, pitäisi soitella jollekin ulkomaanpellelle rallienglannilla, miksi lisää hommia itselleen järjestäisi.
-SS-
-
Kannattavuus olisi vielä heikompi viljatiloilla, jos kalustoa vaihdettaisiin uudempaan. Mutta milläs rahalla vaihdat. Sitten joku onnekas saa ostettua 10 hehtaaria peltoa yli sadalla tonnilla. Sitten se tajuaa, että pitäisi kyllä ostaa yli puolella miljoonalla 50 hehtaaria, jotta edes jotain tekemistä olisi. Lopulta hän tajuaa, että eihän sekään riitä.
Puolen miljoonan takaisin maksuun menee 25 tonttua vuodessa, jos saa 20 vuoden takaisinmaksuajan. Siihen vielä korot päälle. Kyllä saa 50 hehtaarilta tulla kova sato, jotta saat maksetuksi lyhennykset ja verot, koska investointitukea 0 prosenttia saadulle tilan toiminnan laajentamiselle ei ole olemassa edes poistoja verotukseen. Sitten olisi vielä niitä koneita ja muita turhia menoja.
Eli peltoviljelytilan mahdollisen pääoman kertyminen on auttamattomasti jäljessä, verrattuna tiloihin, jotka saavat tuotannon kehitykseen investointitukia, sekä kaikkia muitakin tukia. Ja tämä ilmiö ei ole markkinaehtoista. Se on poliittisen toiminnan tulos. No, onko sitä pakko sitten viljellä, jos ei sovi muottiin. Ei kai ole.
-
Kannattavuus olisi vielä heikompi viljatiloilla, jos kalustoa vaihdettaisiin uudempaan. Mutta milläs rahalla vaihdat. Sitten joku onnekas saa ostettua 10 hehtaaria peltoa yli sadalla tonnilla. Sitten se tajuaa, että pitäisi kyllä ostaa yli puolella miljoonalla 50 hehtaaria, jotta edes jotain tekemistä olisi. Lopulta hän tajuaa, että eihän sekään riitä.
Puolen miljoonan takaisin maksuun menee 25 tonttua vuodessa, jos saa 20 vuoden takaisinmaksuajan. Siihen vielä korot päälle. Kyllä saa 50 hehtaarilta tulla kova sato, jotta saat maksetuksi lyhennykset ja verot, koska investointitukea 0 prosenttia saadulle tilan toiminnan laajentamiselle ei ole olemassa edes poistoja verotukseen. Sitten olisi vielä niitä koneita ja muita turhia menoja.
Eli peltoviljelytilan mahdollisen pääoman kertyminen on auttamattomasti jäljessä, verrattuna tiloihin, jotka saavat tuotannon kehitykseen investointitukia, sekä kaikkia muitakin tukia. Ja tämä ilmiö ei ole markkinaehtoista. Se on poliittisen toiminnan tulos. No, onko sitä pakko sitten viljellä, jos ei sovi muottiin. Ei kai ole.
Niin eipä sitten ihme että suuri osa viljatiloista onkin sivutoimisia, mennään eteenpäin sillä mitä on ja vanhalla kalustolla, ei investoida uusiin koneisiin eikä lisämaahan.
Tuolla tavalla pärjää ainakin omillaan ja mahdollisesti jää vähän plussallekin, mutta varsinainen toimeentulo tulee siitä päätoimesta.
-
Kannattaa vaan miettiä vahvasti, järjen kanssa, sitä saven myymistä pois ja mennä oikeesiin töihin mistä maksetaan. :-\
Jos em ei ole vaihtoehto niin sitten vaan jatkaa valittamista ja jää tuulettimen eteen paskamyrskyyn... :(
....Kun ne maatalouden liitännäiset ja muu sen sellainen ei ole etiketin mukaista... ::)
Tai sitten käy kuten oikeassa yritysmaailmassa, kannattamaton liiketoiminta loppuu joka tapauksessa. ???
-
Sivutoimisena normaali viljanviljely onnistuu jollakin tavalla. Jotain investointeja pystyy tekemään ja infraa tekohengittämällä ja kattoja paikkaamalla asia onnistuu.
Sitten jos aloittaa voimaperäisen laajentamisen peltoja ostamalla, velkasuhteen pää tulee nopeasti vastaan. Johtuu pellon ylihinnasta ja viljelyn kannattamattomuudesta. Aika harvoin näkee kannattavuuslaskelmia, joissa olisi otettu huomioon pellon ostamisesta aiheutuva verovähentämätön kulu.
Eli jos tyhjästä aloittaa, niin teoriassa toimintaa on mahdollista kasvattaa hyvin hitaasti. Tosin jos on peltoa 20 hehtaaria ja myyntiin tulisi 50 hehtaaria, velan määrä nousisi kipurajoille. Joudut kompensoimaan toimeentuloa toisella ammatilla, joka saa olla sitä parempaa hommaa, mitä enemmän peltoa ostat. Koska silloin iskee Matti Näsä syndrooma. Eli ei ole varaa ostaa vähennyksiä. Yhden hehtaarin osto olisi paljon helpompaa.
Siksi sivutoiminen viljely on usein ainoa vaihtoehto, jotta tilaa voi ylläpitää ja kehittää. Varsinkin kun puhutaan pienikokoisista ja laajennushaluisista tiloista. Tämä tosin on myrkkyä joillekin tuotantosuunnille ja vaatimukset tukien poistamisesta taksin ajajilta herää tasaisin väliajoin. Ja sitten jos vähän toiseen suuntaankin laitetaan vastaavaa meteliä, niin kyllä kaiku vastaa tuhatkertaisena.
Kannustakaa jälkikasvujanne opiskelemaan. Mielellään luonnontieteitä, humanisteista ei ole niin suurta lukua. Ei sen vuoksi, että he lähtisivät lasipalatseihin toimistohommiin vaan siksi, että he oppisivat jotain järkevää. Sitä oppia voi sitten soveltaa sivutoimisena maajussina tai ihan miten vaan. Pääasia että on teoreettista ymmärrystä ja ruohonjuuritason kokemusta. Sitä yhdistelmää ei voita mikään.
-
Pankit hillitsee kummasti sitä laajentamisvauhtia, ei putoo enää kolikoita yhtä jelposti ku muutama vuosi takaperin.
Se on se rakennemuutos, jos siittä on jääny jälkeen niin kyytiin ei enää pääse…
-
Kasvinviljely on lähes aina sivutoimista. Joko menet pääosin eläinkopille töihin tai sitten oikeisiin töihin.
-
Kasvinviljely on lähes aina sivutoimista. Joko menet pääosin eläinkopille töihin tai sitten oikeisiin töihin.
Niin on enkä mä sitä moiti. Laskutaitoa täs kaipaillaan..
Pari päätoimista kasvinviljelijää tulee mieleen. Toisella joku 150ha. Satunnaisia puukauppoja tekee ei muuta. Toinen sit 30ha. Sama et satunnaisia puukauppoja ja siinä se.
Joku tuossa epäiliä ettei kasvinviljelijät investoi. Kyl niitäkin on. Keväällä oli 20ha myynnissä. Kolleega jutteli et viisi numeroinen luku per ha oli maksettu. Oma 4 numeroinen tarjous ei ainakaan riittänyt. Tehtaalla kulkee ostaja töissä.
Toinen kauppa keväältä. Oliko 6ha. Ostaja käy korjailemassa autoja. Kolmas kauppa oli reilu 30 ha. Osa-aika viljelijälle sekin meni. Sellainen moniala yrittäjä. Tekee mitä vain..
Et juu ei kaikki oo lopettanut investoimasta, vaikka huonosti kuulemma menee..
-
Kasvinviljely on lähes aina sivutoimista. Joko menet pääosin eläinkopille töihin tai sitten oikeisiin töihin.
Niin on enkä mä sitä moiti. Laskutaitoa täs kaipaillaan..
Pari päätoimista kasvinviljelijää tulee mieleen. Toisella joku 150ha. Satunnaisia puukauppoja tekee ei muuta. Toinen sit 30ha. Sama et satunnaisia puukauppoja ja siinä se.
Joku tuossa epäiliä ettei kasvinviljelijät investoi. Kyl niitäkin on. Keväällä oli 20ha myynnissä. Kolleega jutteli et viisi numeroinen luku per ha oli maksettu. Oma 4 numeroinen tarjous ei ainakaan riittänyt. Tehtaalla kulkee ostaja töissä.
Toinen kauppa keväältä. Oliko 6ha. Ostaja käy korjailemassa autoja. Kolmas kauppa oli reilu 30 ha. Osa-aika viljelijälle sekin meni. Sellainen moniala yrittäjä. Tekee mitä vain..
Et juu ei kaikki oo lopettanut investoimasta, vaikka huonosti kuulemma menee..
Ootko aatellu et menisit myös vieraalle töihin ni voisit ostella niillä viisnumeroisilla peltoa niin ei tarvis valittaa ???
-
Investointi onnistuu, jos on rahaa tai saa rahaa ja on valmiuksia maksaa se takaisin. Jos peltohehtaarin saa nelinumeroisella luvulla, myyjää on kusetettu tai puhuttu muuten vain mukavia.
-
Sukupuo-köh-polvenvaihdoksen läpikäyneet nuoret isännät eivät ehkä oikein ymmärrä, että sukupolvenvaihdoskauppojen ulkopuoliset maakaupat varsinkin rintamailla ovat hinnaltaan melkoisella kertoimella eri suuruusluokkaa kuin kokotilan kaupat - isulta tai äityliltä saadut. Maaperällä voi olla vaihtoehtoistakin käyttöä, aurinkopaneelikentät, ja sen semmoiset.
Maatalous- ja metsämaan ostorajoituksia nuoret ennen aikaan tupailloissa riekkuivat, eläinlääkärit, apteekkarit, lentokapteenit ja eläköityneet upseerit niitä maatiloja olivat heidän nenänsä edestä kilvan huutamassa. Tulevaisuudessa lisämaakaupat muuttuvat miljoonakaupoiksi, koska ne muutaman hehtaarin pikkutilat on jo syöty. Sitten kun myynnissä olisi 10-20 ha, ei isommillakaan tiloilla näy enää olevan kykyä huutaa paljon yli 10000 euron hehtaarilta, jollei sitten isulla ollut ennestään ollut 20 ha:n soranottoaluetta tai hyvää kaupallista kalliomurskealuetta hyödynnettäväksi. Sitten kun seuraavaksi nämä yli 100 ha:n häviämään tuomitut tilat tulevat myyntiin, voi pelkän maainvestoinnin suuruusluokka olla reilusti yli miljoonan.
Siinä ostajien joukkoon saattaa ilmaantua firmansa myyneitä bizznesmiehiä, bitcoin-miljonäärejä tai jopa ulkomaalaisia sijoittajia. Tietysti maansa myyville ja mahdollisille perikunnille tämä on hyvä asia, maanhankinnan rajoitukset käytännössä pakottaisivat luopujat rahoittamaan plantronics-korvanappiagribizznesmiesten monopolimaanhankintaa.
-SS-
-
Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?
-
Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?
Ensimmäinen järjen ääni.
Jokainen tehköön mitä haluaa mut nykymuodin mukaista on syyttää ongelmistaan kaikkia muita.. siihen kai tämä someron tapaaminenkin perustui.
Ihmettelin jo 24 keväänä kun porukka kylvää pää märkänä. Ei haitannut laskevat viljan hinnat ka korkealla olevat panoshinnat. Samaa ihmettelyä jatkoin tänä keväänä. Vieläköhän tarvii ens keväänä ihmetellä?
Sattui sosiaalisella mediassa viljatavastian nimissä tehty postaus jossa tuotiin samaa asiaa ilmi kuin itse yrittänyt tässä tuoda. Viljamarkkina on nyt haastava ja hyviä kauppoja ei saa tehtyä ulos. Silti kilvan vaaditaan vilhan hinnan nostoa. Millähän perusteella?
-
Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?
Ensimmäinen järjen ääni.
Jokainen tehköön mitä haluaa mut nykymuodin mukaista on syyttää ongelmistaan kaikkia muita.. siihen kai tämä someron tapaaminenkin perustui.
Ihmettelin jo 24 keväänä kun porukka kylvää pää märkänä. Ei haitannut laskevat viljan hinnat ka korkealla olevat panoshinnat. Samaa ihmettelyä jatkoin tänä keväänä. Vieläköhän tarvii ens keväänä ihmetellä?
Sattui sosiaalisella mediassa viljatavastian nimissä tehty postaus jossa tuotiin samaa asiaa ilmi kuin itse yrittänyt tässä tuoda. Viljamarkkina on nyt haastava ja hyviä kauppoja ei saa tehtyä ulos. Silti kilvan vaaditaan vilhan hinnan nostoa. Millähän perusteella?
Aha. Joku luvatta vuotaa Tavastian tiedotteita ulkopuolelle. Siinä voi käydä kehnosti jäsenelle. Ei kyse ole siitä, että hyviä kauppoja pitäisi saada, mutta että yleensäkin saisi kauppoja aikaiseksi. Tässä on juuri se idea, että myyt halvalla ulkomaille, että kotimaan ostaja pysyy varpaillaan. Henkisillä tekijöillä on näissä Suomen ympyröissä yllättävän suuri merkitys, eivät viljaliikkeiden meklarit mitään taloustieteen tai muun tieteen nobeleita pokkaa tai saata viljakuormaa kuuta kiertävälle radalle, että ihan ovat niitä kasin matikkapäitä vaan. Suuri ongelma on se, että vilja ei liiku ollenkaan, ja jopa joillakin eläintiloilla, jotka myös ovat viljamarkkinoilla, on silti rahan tarvetta ympäri vuoden eikä voi pitää useampaa vuotta peltoja paketissa, odottamassa parempia aikoja.
Satasen vientikauppa on aina parempi kuin kuivattu ja varastoitu vilja, jonka joutuu kippaamaan mettään.
-SS-
-
Jos joutuu yhdenkin kuorman kippaan metsään, niin suosittelen kunnille, jo että alkaisivat kaa ottaa viljan metsään kippaus alueita. Aina kannattaa olla vähän etupellossa.. Niinkuin sanotaan. Tuli tossa mieleeni, kun olen lueskellut näitä, että muistelen kun kysyin papaltani, että millaista siellä sodassa oli.. Ei vastannut.. Niin ajattelin, että jos oma lapseni lapseni kysyy minulta tulevaisuudessa miltä se Suomalainen ruoka maistui.. Lisäksi ajattelin, että nyt oli tämä Somero 1 tilaisuus. Näitä varmaan tulee olemaa Somero 2, Somero 3 jne.. Sittenkun Somero 4 on menossa.. Siellä varmaan on saman verran porukkaa kuin Somero 1, mutta sillä erotuksella, että mukaan on päässyt kaikki Suomen sen aikaiset viljelijät..
-
mutta onko meillä nyt ihan 100% omavaraisuus rypsistä, rapsista mallaohrasta ja kuminasta esim... ja miksi ei meillä esim tuoteta sinimailasta vientiin? onko pellolla pakko kasvaa vain sitä vehnä??
-
Nythän oli tää projekti kun yritettiin rättipäille kasvattaa säilörehua täällä. Ei vissiin ensimmäistäkään erää vienyt….
-
mutta onko meillä nyt ihan 100% omavaraisuus rypsistä, rapsista mallaohrasta ja kuminasta esim... ja miksi ei meillä esim tuoteta sinimailasta vientiin? onko pellolla pakko kasvaa vain sitä vehnä??
Kaikki eivät osaa laskea suurilla luvuilla, eivätkä ainakaan osaa miettiä, millaista se kunkin viljelykasvin viljely on, ja millaiset ovat suhteet. Ns. suuria erikoiskasveja ovat
- rypsi/rapsi, vaihtelee 20000 - 180000 hehtaarin välillä. Keväästä riippuu ja viljelykierrosta. Satotaso on voimakkaassa laskussa, huolimatta näistä RypsiRapsi-kahvi-viineriparlamenteista, joten jossakin vaiheessa pitää vain tunnustaa, että kevätöljykasvi ei ole ainakaan etelässä mahdollinen kasvi, tuholaispaineen takia. Sanoisin, että 50000 ha on tiukassa. Jos hyvin sujuu, etelärannikon mukaan tullut rypsinviljelijä on kymmenen vuotta mestari, sitten saa enää sen jonkun 500-800 kg/ha, joka on aivan ala-arvoinen torjunta-aineiden ja lannoituksen kuluun nähden.
- kumina 15000 ha Transfarmit ja Carawayt ovat uransa alkuaikoina olleet yrityksinäkin melkoisen valtiontukirahan sateen alla, lisäksi kuminan pinta-alatuki varhaisempina aikoina oli suorastaan törkeä. Nyt markkinat pysyvät tasapainossa välittäjien arvioiman menekin osalta, ei sieltä satojatuhansia hehtaareja löydy. Kiintiö ei voi juurikaan kasvaa.
- sokerijuurikas 15000 ha, jossakin vaiheessa sopimuksia ei enää tehdä lisää, eikä suopeita tukimuotoja riitä enää kovin paljon lisää, ottamatta jostakin muualta pois. Tosiasiassa Varsinais-Suomi jollakin järkevällä etäisyydellä tehtaasta on ydinaluetta, on melko kallista kuskata vettä ja multaa yli Suomen. 50 tonnin juurikaskuormassa on 30 tonnia vettä enemmän kuin viljakuormassa. Vaikka sokerista olisikin alituotantoa, hehtaarien kerryttäminen juurikkaalle on ainakin valtiolle kalleimpia mahdollisia viljelysuuntia.
- herne 25000 ha suurimmillaan, ja markkina oli aivan tukossa jo, vaikka juhlapuheissa toisin väitetäänkin
- härkäpapu fuck off.
- hamppu 5000 ha? koko EU-alueella 33000 ha, ja nousee voimakkaasti.
- peruna 18000 ha, se on koko tilan osalta jo aivan eri viljelyteknologiaa plus lajittelimot ja kylmävarastot ym.
Nämä kun laskee yhteen, saa vaivaiset 128000 ha, siis jo viljelyssä olevaa ei-viljaa. Vilja-ala näinä vuosina on ollut noin 1 miljoona hehtaaria eli lähes kahdeksankertainen erikoiskasveihin verrattuna. Jokin tuhat hehtaaria tattaria, pellavaa tai oopiumiunikkoa ei pelasta tätä peliä. Erikoiskasvien alan tuplaamisen jälkeen itkisivät ainakin maha pystyssä kulkevat perunakeisarit ja sokerijuurikasrälssi, että heidän ympyrät sotketaan. Silti 870 000 ha viljaa tarvitsisi löytää paikkansa. 10 % vähennys ei riitä niin sanottujen "markkinoiden" korjaamiseen, sen vähintään pitää olla 25-30% vähennys, ennen kuin tuonnin lisäkustannukset alkavat todella kilpailemaan kotimaisen viljan kanssa.
-SS-
-
Tiedän useita peltokauppoja B-alueella tehdyn hintaan 4000-6000e/ha. Pinta-alat noissa kaupoissa 6-30ha. Itse oltu mukana osassa.
-
Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?
Jos tuotantoa pitää laajentaa, niin pellon osto on ainoa vaihtoehto. Vuokraaminenkin onnistuu, jos vuokra-aika on 50 vuotta. Muussa tapauksessa vuokrapelto kulutetaan loppuun.
Siinä on muuten yksinkertaisuudessaan hassu juttu, että jos pitää laajentaa kasvinviljelyä, niin peltoa pitää hankkia. Maksoi se kuinka paljon tahansa. Jos taas kasvinviljelypinta-alaa ei kasvateta, peltoa ei tarvitse hankkia.
Ja nyt tarkkana. Lisämaan hankinta tarkoittaa pellon hankintaa. Eli jos ei halua laajentaa viljelypinta-alaa, peltoa ei tarvitse hankkia. Eli jos haluaa laajentaa kasvinviljelyä pinta-alaa kasvattamalla, peltoa pitää hankkia jostakin. Pellon hankinta tapahtuu yleensä rahaa vaihtamalla, ei laskimella.
Laskimella voi laskea helposti pellon kokonaishinnan, jos tietää hehtaarihinnan ja mikä tärkeintä, hehtaarimäärän. Laskimeen voi syöttää myös kokonaishinnan ja ennalta tiedetyllä hehtaarimäärällä jakamalla saa selville hehtaarihinnan.
Eli jos tilan toimintaa haluaa laajentaa pinta-alaa kasvattamalla, peltoa pitää hankkia hinnasta riippumatta. Se on sitten eri asia, kestääkö rahapussi hankintoja. Ja vielä yksi uskomaton asia. Pellon hinta on yleensä peltona aivan sama jokaiselle tuotantosuunnalle.
Aika monta yritystä pystyy perustamaan tyhjästä pienelläkin pääomalla, mutta kasvinviljelyä ei voi aloittaa tyhjästä. Se on teoriassakin mahdotonta.
-
Juu maksetaan vaan vuokraa 400e ha... En maksa jatkossakaan😎
-
Paraneeko kannattavuus aina laajentamalla ? Itte pienviljelijänä oon aika harvoin itkenyt heikkoa kannattavuutta. Mutta sen tiedän, että näillä pinta-aloilla ja rehuviljan satotasoilla kuolisin kait nälkään. Se nälkä tulisi varmasti aiemmin, jos investoisin kalliiseen peltoon. Tietenkään ajatus "ei ne suuret tulot vaan pienet menot" ei kuulu mitenkään nyky maatalouden trendeihin. Kannattaa hakata päätään seinään ja hinnalla millä hyvänsä hankkia itselleen lisää työtä ja heikompaa taloudellista toimeentuloa ::)
-
Paraneeko kannattavuus aina laajentamalla ? Itte pienviljelijänä oon aika harvoin itkenyt heikkoa kannattavuutta. Mutta sen tiedän, että näillä pinta-aloilla ja rehuviljan satotasoilla kuolisin kait nälkään. Se nälkä tulisi varmasti aiemmin, jos investoisin kalliiseen peltoon. Tietenkään ajatus "ei ne suuret tulot vaan pienet menot" ei kuulu mitenkään nyky maatalouden trendeihin. Kannattaa hakata päätään seinään ja hinnalla millä hyvänsä hankkia itselleen lisää työtä ja heikompaa taloudellista toimeentuloa ::)
Järkeviä sanoja yhtä kaikki.
-
Paraneeko kannattavuus aina laajentamalla ? Itte pienviljelijänä oon aika harvoin itkenyt heikkoa kannattavuutta. Mutta sen tiedän, että näillä pinta-aloilla ja rehuviljan satotasoilla kuolisin kait nälkään. Se nälkä tulisi varmasti aiemmin, jos investoisin kalliiseen peltoon. Tietenkään ajatus "ei ne suuret tulot vaan pienet menot" ei kuulu mitenkään nyky maatalouden trendeihin. Kannattaa hakata päätään seinään ja hinnalla millä hyvänsä hankkia itselleen lisää työtä ja heikompaa taloudellista toimeentuloa ::)
Järkeviä sanoja yhtä kaikki.
No hieman karrikoidusti. Eihän noilla sanoilla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tai toki on tällaiselle jolla mittarilukemat eivät todellakaan anna oikeutusta suuriin investointeihin. Eihän siinä, jos pelto säilyttäisi arvonsa tulevaisuudessakin, mutta säilyttääkö ? Jatkajattomana pessimistinä epäilen , enkä näillä leveyksillä ole ajatuksineni edes yksin. Tosin pelto vaihtaa omistajaa kait korkeimmillaan n. 14 000 euron hehtaarihinnoilla, mutta kuinka kauan?
No toki en oikein ymmärrä viime talven huippuhinnoilla arvioitujen metsätilojenkaan yli pyynnin tehtyjä tarjouksia. Ne ihmetykset tietysti kuuluisivat tuonne metsätalous palstalle, mutta sama kateellisen , tyhjä taskun ihmettely niihinkin liittyy.
-
Kannattavuus ei varmaan parane, jos lisämaanhankinta on suhteessa toimeentuloon kohtuuttoman suuri. Silti sitä vaan tehdään. Toisille se on sijoitus tulevaisuuteen, toisille se on periaate. Mutta yleensä voi varmaan sanoa, että nykyinen jussi kun ostaa peltoa, se on huono sijoitus. Seuraavalle jussille tilanne voi olla toinen. Huonompi tai parempi.
-
Jos on jonkunkokoinen tila on kannattavinta pyörittää sitä suunnilleeen nykykoossa eläkeikään. Jos haluaa jatkamiskelpoisen tilan jälkipolvelle sitä pitää laajentaa.
Maalla on aina joku arvo. Se ei käytännössä koskaan voi mennä arvottomaksi. Hinnassa voi olla kuitenkin vaikka puolet ilmaa. Käytännössä kaikki muut omaisuudet voivat muuttua täysin arvottomiksi.
-
^
Totta
-
Taitaa yksi iso "ongelma" olla ostajille se, että pankki ei arvosta pellon arvoa kuin nimeksi. Kiinnityksiä pitää löytyä muualta.
-
Maatalouskoneen arvo putoaa joka vuosi. Jos ostat hehtaarin peltoa sanotaan nyt vaikka 10 000 eurolla, se tuottaa katetuottoa joka vuosi, sanotaan nyt vaikka +400 €, sitten myyt sen 20 vuoden päästä ja saat taas siitä 10 000 euroa, ehkä jopa enemmän, niin olet varsin hyvin tienannut pelto-omaisuudella, sen sijaan jonkun peltokoneen arvo on 20 vuodessa pudonnut lähelle nollaa, ehkä on jopa jouduttu sinä 20 vuoden aikana uusimaan koneita, toki siitä esim. 10 vuotta vanhasta koneesta voi myydessä saaada vielä jotakin, ehkä 10-20% sen alkuperäisestä arvosta, koneen kunnosta riippuen jopa enemmän. Tälläistä teoretisointia tässä hiukan.
-
Osa maataistelu välineistä on mun mielestä pitänyt hintansa yllättävän hyvin. Parhaiten kait hyvä kuntoiset kippikärryt. Käytettynä pyydetään enemmän kuin maksanut uutena. "Mökki traktorienkaan" hinta ei varmaankaan oo vuosien saatossa laskenut. Raha toki on menettänyt arvoaan. Toki toista ääripäätä on vaikka vanhat tarkkuussilppurit. Ne ei taida kelvata edes Puolaan.
Vaikka pellolla on aina joku arvo, niin tuskin kukaan voi olla täysin varma, että sen hinta ei voisi jopa laskea. Jo nyt on kuulunut "huhuja" että ne muutamat tulevaisuudessakin luultavasti viljelevät ovat alkaneet "sopimaan" kuka ostaa ja mitä. Jos ei ole kilpailua, niin huippuhinnat on nähty.
-
Sijoitusmielessä jos ostaa sijoituksen kymppitonnilla ja 20 vuoden päästä myy sen kymppitonnilla, niin se on todella paska sijoitus, vaikka se tuottaisikin 400 euroa vuodessa. Jos 10 000 euroa sijoittaa johonkin, missä se tuottaisi vaikka maltilliset 5 % vuodessa korkoa, 20 vuoden aikana sijoitus olisi kasvanut yli 26 tuhanteen euroon. Ja mitä inflaatio sitten tekisi kahdessa vuosikymmenessä, niin viiden prosentin vuosikorkokin on vähän niin ja näin.
Kahdeksan prosentin korolla kymppitonni olisi kasvanut yli 46 tuhanteen euroon 20 vuodessa.
Mutta pellossa on silti sitä jotain, mitä sijoittajat eivät ymmärrä.
-
Pellot hinta vaihtelee seudun viljelijöiden laajennuskiiman mukaan . Jossain Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa on muutaman kilometrin sisällä lehmiä tuhansia ja pellosta.voi joutua maksamaan yli 15000€/ ha. Sama Kalajoen lehmä- ja perunkeskittymässä . Samoin vuokrat on Varsinais Suomen tasolla . Muutama kymmenen kilometrin johonkin suuntaan ja hinnat on puolet halvempi. Kainuussa ja Lapissa keskivuokrat on alle satasen ja pellot ei välttämättä löydä ostajaa parilla.tonnilla .
-
Pellon hinta vaihtelee kysynnän mukaan. Pienikin siirtyminen voi muuttaa hintaa merkittävästi. Olenkin sanonut et jos 100km päästä alkaisi löytymään kolmenumeroisia hehtaarimääriä niin hyvin voisin tehdä siirtymän. Jakautuisi työaika ja riskitkin samalla.
Joku oli huolissaan et pitäisikö mun mennä ulkopuolelle töihin et pystyn ostelemaan peltoa niin juu kokoajan sitä suunnitellaan. Jos hyvä homma löytyy niin laitan elukat pois ja lähden ulkopuolelle töihin. Mut käytänkö sen rahan sit maatalouteen niin tuskin. Itsellä ollut periaatteena et jokaisen toiminnan on itse kannettava itsensä.
Näillä sivutoimisilla jotka tuplaavat vaikka sen peltoalan 30 hehtaarista 60 niin eiköhän siellä taustalla ole joku ajatus siitä et voi jäädä jossain vaiheessa ulkopuolisista töistä pois. Ja kenties et tila olisi elinkelpoinen vielä tulevalle polvellekkin.
Se ettei investoi maatalouteen on varmasti se kannattavin muoto. Eri asia onko se sitä kuinka pitkään. Tuet ja tulotaso kun edelleen laskee niin jos pienestä peltoalasta ei kohta saa tuottoa enää nimeksikään niin siihen se sit loppuu.
Ei ole vielä kuulunut huhuja et ostajat olisivat alkaneet sopia et kuka ostaa. Omalla alueella ei olla vielä tuossa pisteessä vaan ostajien kenttä on edelleen hajanainen jos toisia puukotetaan selkään minkä keretään. Ehkä sellaista havaittavissa et ne mahdolliset tilat jotka ovat vielä 25v jälkeen olemassa niin ovat olleet jo jonkin aikaan hyvin rauhallisesti. Ei siksi et peltoa on riittävästi jo vaan siksi et maatalous muodostaa tuloista isomman osan jolloin rahaa ei ole ostaa yli kalliita peltoja. Näillä hintasuhteilla pellon ostaminen vaatii rahaa maatalouden ulkopuolelta.
-
Onhan tuo peltomarkkina kummaa kun ajattelee historiaa. Kuten ainakin SS on maininnut niin ennen eu aikaa peltokauppoja tehtiin suhteellisen vähän. Kyl mä niitä siltä ajalta tiedän mut onhan niitä vähänlaisesti. Vasta eu aikana kauppojen määrä on lisääntynyt.
Hinta kehitys sit mennyt kohti koilista. Onhan se rahan arvo tietysti muuttunut mut jos vertaa maatalouden tulotasoon niin eihän nykypäivän hinnat ole mitenkään tol*****sella tasolla.
-
Kasvinviljely on volyymilaji, koska kiinteälle kululle olisi hyvä olla mahdollisimman iso jakaja. Ongelma on siinä, ettei se kiinteä kulu per ha laske pinta-alan lisääntyessä jos investoit koneisiin lisää. Eli jos tuplaat pinta-alan ne tars sit samoilla vehkeillä hoitaa jotta kaava toimii.
Pinta-alan kasvussa on aina haasteita, jotka tekevät lisähehtaareista kannattamattomampia kuin ensimmäisistä. Ensimmäinen juttu on LHK leikkuri 150/300ha kohdalla. Toinen on se fakta, että lisämaa harvoin on yhtä viljavaa kuin oma tai pitempään jo vuokralla ja hoidossa ollut. Kolmanneksi ajoitukset kärsii ja satotasot sitä myötä. Saman aiheuttaa kun on pakko oikoa kasvivalikoimassa, jotta sadonkorjuuta saa jaettua. Ja pahimpana jos niin paljon kasvat että tarvit palkkatyövoimaa pellolle. Sit häviää jo loppukin kate.
Kannattaa silti muistaa, että pelkkä pinta-ala ei kerro sen kaluston määrää minkä tarvit. Joku 100ha tila kylvää pelkkää viljaa eikä voi kasvaa kun se vaatisi kuivaamo- ja siiloinvestoinnin. Toisella on 300ha luomussa ja pärjää samalla kuivurilla. Seuraavalla on 300ha tavista, mutta kierrossa myös juurikas, pakasteherne, rapsi ja viherlannotusnurmi. Ja pärjää taas samalla kalustolla kuin se 100ha tila joka junttaa pelkkää viljaa.
Ps. Loimaan kaupungin maista osa oli kierroksella. Mulla ollu tässä starolla yhen kiekan 2016-2020 n. 10ha. Nyt tarjosin 530€/ha kun sijainniltaan hyviä jurttimaita asvaltissa kiinni. Ei johtanut toimenpiteisiin. Tästä 15km pohjoseen vampulan puolelle tommosta ei kannata edes jättää. Siinä teille taas kriisiä.
-
Täälläpäin lisämaata on osteltu 1960-luvulta lähtien. Eu-uhka romahdutti hinnat ja tarjonta väheni. Eu aikana pellon hinta on taas hiljalleen noussut. 1990 hinnat oli semmoiset 40000 mk, eli 6500 € 1995 oltiin jossain 30000 mk nyt ollaan jossain 15000€. Aina jossain kautassa tulee ylilyöntejä ja hinnat nousivat noista huomattavastikin.
Periaatteessa osa pellon tuotosta tulee arvonnoususta. Teoreettisesti pellon tuotto on alhainen kun riski on pieni. Erityisesti omaisuuden meneminen täysin arvottomaksi on lähes mahdottomuus, jollaista ominaisuutta oikeastaan millään muulla omaisuuslajilla ei ole.
-
Niin tarkoitatko joozeppi et 530€/ha tarjousta ei vampulassa kannata edes jättää? Ja onko syy se et niin paskaa peltoa vai tarjous niin alhainen ettei sitä oteta edes vastaan? ;D
Mut juu samaa mieltä ei sitä kriisiä vielä ole. Vaikka oman alueen hinnat ei noihin pääse niin ei pääse myöskään satotasot tuolle tasolle. Silti joka tilkku löytänyt ottajansa.
Et juu en tiedä mis se kriisi on.
-
Täälläpäin lisämaata on osteltu 1960-luvulta lähtien. Eu-uhka romahdutti hinnat ja tarjonta väheni. Eu aikana pellon hinta on taas hiljalleen noussut. 1990 hinnat oli semmoiset 40000 mk, eli 6500 € 1995 oltiin jossain 30000 mk nyt ollaan jossain 15000€. Aina jossain kautassa tulee ylilyöntejä ja hinnat nousivat noista huomattavastikin.
Periaatteessa osa pellon tuotosta tulee arvonnoususta. Teoreettisesti pellon tuotto on alhainen kun riski on pieni. Erityisesti omaisuuden meneminen täysin arvottomaksi on lähes mahdottomuus, jollaista ominaisuutta oikeastaan millään muulla omaisuuslajilla ei ole.
Tuohonhan se paljon perustuu. Olen ymmärtänyt et isossa maailmassa pellon omistaa joku jolla ei ole viljelyn kanssa mitään tekoa. Vuokraavat sitten pellon viljelijälle 30 vuodeksi esim. Pelto on sen hintaista et viljelijät ei pysty sitä ostamaan vuokraamaan kyllä.
Koska tuo trendi sit tulee suomeen niin epäilen ettei ihan heti. Sit kun täällä alkaa olemaan tiloja joilla neljänumeroisis hehtaarimääriä omistuksessa ja niitä kun lähdetään myymään niin ostaja voi olla joku ulkomainen sijoittaja.
-
Pelto joka maksaa max 1,5€/neliö ei ole kallista paitsi siihen nähden paljonko se tuottaa. Ja inflaatio huomioiden arvon näkymät eivät keskimäärin ole kaksiset. Maailmaindeksin tai USA:n osakkeisiin sijoittaminen esim. 10 vuotta sitten olisi kolminkertaistanut sijoituksen tähän mennessä. Pellon hinta ei ole tainnut nousta yhtään, 4% sisäinen vuokra jota ei voi vähentää verotuksessa on aika köyhää siihen verrattuna.
-
Pellon arvoa voisi lähestyä sitä kautta, että paljonko siitä saisi vuokraa jos maata hankkisi pelkästään sijoitusmielessä. Jos 10 000 eura/ha tuottaa vuokrana 300 - 500 eur vuodessa se tekee 3 - 5 % vuosituottoa suht riskittömälle sijoitukselle. Vaikea löytää parempia riskittömiä sijoituksia, toki riskillä on tuotot paljon isompia.
-
Niin ihan vaan sillä et paperinhaaskaamista tarjota niin pieniä vuokria vampula/huittinen alueella.
Ei sotketa tähän jenkkien Mag7 kehitystä 10v aikana sit tulee jo todella paha mieli.
Nimenomaan tuota kautta kuuluu ostohintaa peilata. Opon tuoton kautta vuokraamalla pois. Jos päästään 4-5% tasoon se voittaa jo monta muuta omaisuusluokkaa. Eikä tule parvekeremonttia. Jos ite viljelemällä voittaa poisvuokrauksen tuoton niin hyvä. Niin kuuluukin tietysti eihän muuten kannata siellä kikkaretta käännellä vaan laittaa vuokralle ja siirtyä laitureille.
-
Pellon arvoa voisi lähestyä sitä kautta, että paljonko siitä saisi vuokraa jos maata hankkisi pelkästään sijoitusmielessä. Jos 10 000 eura/ha tuottaa vuokrana 300 - 500 eur vuodessa se tekee 3 - 5 % vuosituottoa suht riskittömälle sijoitukselle. Vaikea löytää parempia riskittömiä sijoituksia, toki riskillä on tuotot paljon isompia.
On tuo asia finanssipiireissä huomioitu. Peltoon sijoittavia pääomarahastoja on ilmeisesti ainakin jenkeissä ja Kanadassa. Joku virolais-suomalainen rahasto haali ennen sotia viljelysmaata Ukrainan alueella, mutta se yritys taisi tyssähtää ihan muuten vaan.
Suomessa vastaavaa tekee tai yrittää tehdä S-pankin peltorahasto. Sen julkisuuteen esitetty toimintamalli poikkeaa puhtaista sijoitusrahastoista siinä, että viljelijällä on mahdollisuus ostaa maat itselleen. Rahaston tuotto on vissiin ollut aika minimaalinen. Mielenkiintoista onkin se, miten bisneshemmojen pinna kestää maatalouden huonoja aikoja. Kiusaus laittaa rahasto lihoiksi ja torpparit maantielle voi osoittautua ylivoimaiseksi.
-
tuplaavat vaikka sen peltoalan 30 hehtaarista 60 niin eiköhän siellä taustalla ole joku ajatus siitä et voi jäädä jossain vaiheessa ulkopuolisista töistä pois. Ja kenties et tila olisi elinkelpoinen vielä tulevalle polvellekkin.
Tämä esimerkki on hieman epärealistinen. 30 ha:sta 60 ha:iin on ehkä se kaikkein heikoin vaihtoehto. Rakennemuutoksessa ja "tehokkuudessa" puhutaan kuitenkin tarpeesta nostaa 300 ha 600:aan hehtaariin! Se kolmekymmentä lisähehtaaria ehkä alentaa suhteessa kokotilan tulevaa hehtaarihintaa, kun häviö on eittämättä edessä.
30 ha:n viljelijän pitää päästä vaikkapa yli 200 ha:n ennen kuin voi kuvitellakaan olevansa tilapäisesti turvassa hävittämiseltä. Eli peltoala pitäisi jotain kahdeksankertaistaa. Kaikki pinta-alat 50 - 200 ha ovat sitä ruokaa, jota rakennemuutos tulevina vuosina tarvitsee. Nyt sitten, millainen on 10 ha:n , 100 ha:n ja 400 ha:n markkina-arvo ? Väitän, että maan hehtaarihinta alenee melko voimakkaasti, mitä suurempia lisämaakokonaisuuksia ollaan kauppaamassa. 10 ha:n palstaa kysyvät sekä isoot isännät, mutta myös kaupunkihevostytöt laihankalpeiden jouhipartavegaanimiestensä kanssa. Eli tulee kilpailua.
400 ha:n kauppaan tulee ehkä yksi tarjous, miksi maksaa viittä miljoonaa, kun ehkä jo kolmella pääsee ainoana jättämään tarjouksen.
-SS-
-
400 ha:n kauppaan tulee ehkä yksi tarjous, miksi maksaa viittä miljoonaa, kun ehkä jo kolmella pääsee ainoana jättämään tarjouksen.
-SS-
Hyvin harvassa on vielä sellaisia tiloja, joiden oma peltoala ylittää 200 hehtaaria, näistä vielä harvemmassa ovat ne, jotka tulevat myyntiin. Ehdoista riippuu, tuleeko ostajia. Pilkkomalla myyjä saisi todennäköisesti parhaan hinnan. Tämä määrittää kaupantekoa myös siinä tapauksessa, että tilaa ei pirstota.
-
suomi taitaa olla jopa kuuluisa et tiloja, niin mettä kuin peltojakin pilkotaan hyästi. ei taija olla etes metässä tuolla mittapuulla myytäviä? kun perikunta sit laittaa peltoja myyntiin ni on jopa puolen hehtaarin aloja myynnissä vaikka on samaa lohkoa. se jären käyttö on kait kielletty tuollakin..
-
400 ha:n kauppaan tulee ehkä yksi tarjous, miksi maksaa viittä miljoonaa, kun ehkä jo kolmella pääsee ainoana jättämään tarjouksen.
-SS-
Hyvin harvassa on vielä sellaisia tiloja, joiden oma peltoala ylittää 200 hehtaaria, näistä vielä harvemmassa ovat ne, jotka tulevat myyntiin. Ehdoista riippuu, tuleeko ostajia. Pilkkomalla myyjä saisi todennäköisesti parhaan hinnan. Tämä määrittää kaupantekoa myös siinä tapauksessa, että tilaa ei pirstota.
Mäkin näkisin et SS:n esimerkki ei ole vielä tätä päivää. Se että onko 60ha joka on lähelle keskiarvo tilakokoa turvassa sanotaan seuraavat 30v joka on ehkä keskimäärin yhden sukupolven viljelyura niin ei varmastikkaan mut kukaanhan ei kiellä hankkimasta sen 60ha jälkeen taas 30ha tai jotain. Rahoituksestahan se on kiinni ja kuten olen kirjoittanut niin rahoitus ei edelleenkään tunnu olevan ongelma.
-
Yhtä metsän myyntiä seurasin joku viikko sitten. Yhteispinta-ala lähes 200ha. Koostui neljästä kappaleesta muutaman kymmenen kilometrin etäisyyksillä toisistaan. Koko kohteesta oli tehty yksi tarjous, joka ylitti pyyntihinnan. Joka palasta ei kait edes tehty yksittäisiä tarjouksia ja joistain tarjoukset oli reilusti alle pyynnin ;D . Joten ehkä ne pienet yksittäiset palat (10- 70ha ) metsästä eivät innosta miljonäärejä.
-
400 ha:n kauppaan tulee ehkä yksi tarjous, miksi maksaa viittä miljoonaa, kun ehkä jo kolmella pääsee ainoana jättämään tarjouksen.
-SS-
Hyvin harvassa on vielä sellaisia tiloja, joiden oma peltoala ylittää 200 hehtaaria, näistä vielä harvemmassa ovat ne, jotka tulevat myyntiin. Ehdoista riippuu, tuleeko ostajia. Pilkkomalla myyjä saisi todennäköisesti parhaan hinnan. Tämä määrittää kaupantekoa myös siinä tapauksessa, että tilaa ei pirstota.
Juu harvassa ovat tilat (yleensäkin tulevaisuudessa), mutta tosiasia on se, että siihen 500 - 2000 ha:n kokoluokkaan pyritään pää täristen, niin kauan kuin on edes mahdollisuus. Nyt sitten nämä 10 ha:n pikkupalstat nousevat 100-150 tuhanteen, juuri tuon takia. Mutta ne ovat oikeasti rajallinen luonnonvara: 500 ha:n tilaan tarvitaan viisikymmentä tuommoista kauppaa lohkomisineen ja kaupanvahvistajan ym. kuluineen. Pitkä on maahankinnan väylä sillä tavalla. Mutta valmiiksi isot tilat ovat siirtäneet maaomaisuuden edullisesti seuraavalle sukupolvelle, jolla on nuorenviljelijän tuki ja aloitustuki shoppailua varten, ja näin on olemassa kiinnityksillä vivutettavaa maaomaisuutta, siinä se ehkä onkin, sukupolvenvaihdostapauksissa ison tilan vakuusarvo lisämaata vivutettaessa saattaa olla hyvin kilpailukykyinen, verrattuna siihen, miten paljon siihen vakuudeksi laitettavaan omaisuuteen on "kassavirtaa" tarvinnut käyttää, sukupolvien ketjussa.
Mutta pankkien riskit kyllä kasvavat, jos sadantuhannen lainan sijasta onkin viiden miljoonan laina siellä. Joskus ammoisina aikoina aatelisten korttipöydissä menetetyt tilat pääsivät ympyröiden ulkopuolelta tulleiden rahamiesten, kauppiaiden, korkea-arvoisten virkamiesten ja tehtaanomistajien omistukseen. Someron kokouksessa tuli ilmi asia, että useampi kuiva vuosi tekee suurtilallekin tappiota, eli se velka ei lyhenekään. Nyt ehkä jälleen tarvitaan valtion mukaantuloa, maksaa velkoja pois vakauttamisrahoituksen muodossa. Mitä suurempi tila, sitä suurempi velka, sitä huolestuneempi on osuuspankin johtaja, ennen ainakin tuli vakauttamisrahoituspäätös tosi nopeasti, kun viesti kulki suoraan neliapilajärjestökentän yli maatalouden hallintoon.
Palkkatilirahoituksen osuutta liioitellaan viljelijäpiireissä, jostakin syystä. Puuttuuko se tilinauhan katselun kokemus ? Jonkin sotejohtajan 15000 euron kuukausipalkka riittää nettona kuluineen ehkä kuuden hehtaarin lisämaakauppaan vuodessa. Puolison pitää hoitaa asuntolainat ja koko perheen elatus myös.
-SS-
-
Joten ehkä ne pienet yksittäiset palat (10- 70ha ) metsästä eivät innosta miljonäärejä.
Juu ei ehkä metsäkaupoissa, seviottipukuiset pörssimiehet. Mutta viljelijät ovat eri tilanteen edessä, eivät noin vain shoppaile, vaan taistelevat hengissä pysymisensä edestä. Itä-Suomen nuorille tupailtaviljelijöille tehty raivioiden tukijonojen ohituskaista saa epäilemään, että vanha jo kuopattu agraaripuolueiden lempilapsi, laki oikeudesta hankkia maatalous- ja metsämaata kokee seuraavaksi todellisen renessanssin. Voi olla jopa vaalikausiaikataululla todellisuutta.
Siihen on valmistauduttavat ikenet verta tirskuen, että pääsisi edes ns. osto-oikeudellisten listalle vaikka sitten viimeiseksi.
-SS-
-
Metsäpuolella rahastot ovat ostaneet isoja kokonaisuuksia kovaan hintaan. Taitaa olla pakko ostaa kun ihmiset tunkevat rahaa sisään. Pienten alojen ostaminen olisi noille liian työlästä. Pieniä aloja taas on osteltu puuhametsäksi ja niidenkin hinnat ovat kovat. Muutaman kymmenen hehtaarin metsät taitavat olla vähiten kysyttyjä.
Suomalaisen tilan keskiviljelyala on n. 60 ha. Vuokrapellon osuus on 38 %, joten omaa peltoa on keskimäärin n. 40 ha.
-
Ps. Loimaan kaupungin maista osa oli kierroksella. Mulla ollu tässä starolla yhen kiekan 2016-2020 n. 10ha. Nyt tarjosin 530€/ha kun sijainniltaan hyviä jurttimaita asvaltissa kiinni. Ei johtanut toimenpiteisiin. Tästä 15km pohjoseen vampulan puolelle tommosta ei kannata edes jättää. Siinä teille taas kriisiä.
;D ;D
-
yksi mielenkiintoinen ajatus somerolla oli se, että kotimaisena lihana myytävät eläimet pitäisi myös kasvattaa kotimaisella rehulla. Ajatus on että eläimen asuinpaikka ei yksin ratkaise, vaan myös se että syö kotimaista. Tämä tietysti vähentäisi tuontivalkuaisen tuontia ja myös ohran, jota sitäkin on tuotu. Vastaavasti kotimaista tuotantoa voisi
em kasveissa lisätä.
-
yksi mielenkiintoinen ajatus somerolla oli se, että kotimaisena lihana myytävät eläimet pitäisi myös kasvattaa kotimaisella rehulla. Ajatus on että eläimen asuinpaikka ei yksin ratkaise, vaan myös se että syö kotimaista. Tämä tietysti vähentäisi tuontivalkuaisen tuontia ja myös ohran, jota sitäkin on tuotu. Vastaavasti kotimaista tuotantoa voisi
em kasveissa lisätä.
Pitäisikö suomalainen vilja kasvattaa suomalaisilla lannoitteilla ja kasvinsuojeluaineilla?
-
Eipäs saivarrella.
-
Mites sitten työt. Valtra on jenkkiläinen ja Sampo intialainen tms., auroja ei tehdä Suomessa…
-
On se silti väärin tuoda vaarallisia tuotteita ja myydä kotimaisena lihana. Paljon kaatuu soijan alta sademetsää.
-
Vaarallisia tuotteita? :o
Eihän siinä mitään aletaan vaan syöttämään kotimaista valkuaista ja viljaa elukoille. Vitamiinit ja kivennäiset sekä aminohapot taitavat edelleen tulla ulkomailta niitä kun ei suomessa valmisteta mut sehän ei ollut se olennainen juttu vaan se et saadaan suomen kasvinviljelijöille mahdollisuuksia. Mä en kuitenkaan ala sen homman maksajaksi. Jos kuluttaja on valmis maksamaan lisää et näin toimitaan niin ei siinä mitään.
Ja niille jotka ei tiedä niin suomalainen sika esim. Syö tosi vähän soijaa. Osa ei syö ollenkaan. Viljakin on lähes aina kotimaista. Edellisen kerran on suurempi tuonti 21 kuivan kesän jälkeen kun tavaraa ei ollut missään. No kyllähän sitä sit löytyi mut ei se mitään auttanut kun ei se sieltä irronnut ennenkuin tuonnilla näytettiin et tässä on se raja mihin hinnat voi nousta.
-
Juu ja onhan se avainlippu kai siksi et oisi suomalaista. Voisihan vaatimus olla vaikka et 95%rehun määrästä oltava kotimaista. Kotimaisen tuotannon ja kulutuksen eteen kannattaa tehdä kaikki mikä voidaan. Lannotteiden ja kasvinsuojeluaineiden kanssa ei ole sama tehtävissä.
-
Paljon oli myös puhetta että vijan sijaan pitäis viljellä muutakin, Taannoin meilläkin oli rypsiä. Ei enää vähään aikaan ollu. Syynä pelko resisteistä kännistä ja huonoista aineista, Kertokaas joku joka vielä öljykasveja viljelee, että miten se luonnistaa ja millä siemen on peitattu, ja millä kännät torjutaan
-
Juu ja onhan se avainlippu kai siksi et oisi suomalaista. Voisihan vaatimus olla vaikka et 95%rehun määrästä oltava kotimaista. Kotimaisen tuotannon ja kulutuksen eteen kannattaa tehdä kaikki mikä voidaan. Lannotteiden ja kasvinsuojeluaineiden kanssa ei ole sama tehtävissä.
Eihän siinä tarvitse kuin siirtää koko suomen tuotanto luomuun niin ei tule ulkomaisia lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita.. ;) ;D
Kuten jo kirjoitin niin suomalainen sika syö yllättävän vähän soijaa ja ulkomaista viljaa. Viljaa poikkeusoloissa kuten kirjoitin. Soijattomaan sikaan snellu ja atria tekee töitä ja snellun siat on jo soijattomia ja atrialle tai siis a-rehu edistää herneen käyttöä. Ovr on soijatonta ja kaikki ne siat jotka siitä saavat valkuaisensa niin ovat myös soijattomia.
Olen ymmärtänyt et myöskään naudat ei soijaa saa missään vaiheessa. Rypsi/rapsirouhetta kyllä. Tuleeko se ulkomailta niin kenties. Noiden kasvien ongelma vain on siinä viljelyssä kuten SS kiteytti.
Siipikarjasta en osaa sanoa. Sen saa kommentoida joku muu mut epäilen et siellä se soijan käyttö on prosentuaalisesti suurinta.
Sian ruokinta on ainakin helppo tehdä ilman soijaa hinnallisestikkin ollaan jo melko lähellä. Tuosta tuskin isoa ongelmaa saadaan. Ja suuntaus on menossa siihen et soijasta päästäisiin eroon. Mut ei siitä mitään pelastusta tule viljelijöiden kriisiin jos sitä meinaatte.
Ei viljelijöitä edes kiinnosta viljellä rehuohraa. Juu tiedän hinta huono niin ei kannata. Herneenkin viljelyinto on laskenut samaa vauhtia kuin hinta.
Kyl sen kriisin ratkaisun avaimet on edelleenkin siellä laskimessa. Jos ei kannata kylvää niin ei kylvä. Jättää ne ylihintaiset pellot ostamatta ja laittaa ylikalliit vuokrapellot pois. Kaikki ei voi voittaa tässä pelissä valitettavasti..
-
Paljon oli myös puhetta että vijan sijaan pitäis viljellä muutakin, Taannoin meilläkin oli rypsiä. Ei enää vähään aikaan ollu. Syynä pelko resisteistä kännistä ja huonoista aineista, Kertokaas joku joka vielä öljykasveja viljelee, että miten se luonnistaa ja millä siemen on peitattu, ja millä kännät torjutaan
Kevätrypsin ainoa vaihtoehto on myöhäinen kylvö. Juhannusviikolla sateen alle. Ja sen jälkeen sormet ristiin. Joskus tulee joskus ei.
Syysmuodot on sit vähän sama juttu et kylvää ja sormet ristiin. Jos keväällä hengissä niin mikään ei voi enää mennä pieleen.
En ole muuta konstia keksinyt. Mut kuten ss kirjoitti niin epävarmoja kasveja ovat joiden hintasuhteet eivät ole kohdallaan verrattuna edes näihin huonoihin viljanhintoihin.
-
Mieluummin sit riista- tai maisemapelto kuin joku rypsi tai rapsi. Näistä hyvät kokemukset nyt parilta vuodelta.
-
Sää et maksa, no se on selvä. Kasvi viljelijä maksaa.
-
Olen ymmärtänyt et myöskään naudat ei soijaa saa missään vaiheessa. Rypsi/rapsirouhetta kyllä. Tuleeko se ulkomailta niin kenties.
Osa tulee. Kotimainen öljykasvituotanto ei riitä edes puristamojen tarpeeseen eli kokonaistakin siementä tuodaan.
Muistelisin että joskus vuosia sitten oli laskettu n. 200 000ha viljelyalan riittävän kattamaan kotimaisen rouheen kysynnän. Mutta siitä on niin paljon aikaa etten tiedä miten on muuttunut. Silloin sitä pohdittiin että tuo ala on aika lailla lähellä maksimia mitä täällä edes voisi viljellä.
-
Olen ymmärtänyt et myöskään naudat ei soijaa saa missään vaiheessa. Rypsi/rapsirouhetta kyllä. Tuleeko se ulkomailta niin kenties.
Osa tulee. Kotimainen öljykasvituotanto ei riitä edes puristamojen tarpeeseen eli kokonaistakin siementä tuodaan.
Muistelisin että joskus vuosia sitten oli laskettu n. 200 000ha viljelyalan riittävän kattamaan kotimaisen rouheen kysynnän. Mutta siitä on niin paljon aikaa etten tiedä miten on muuttunut. Silloin sitä pohdittiin että tuo ala on aika lailla lähellä maksimia mitä täällä edes voisi viljellä.
Kiitos tarkennuksesta.
Noiden kasvien viljely on vain se ongelma. Kevätmuodot on haastavia. Tai no rapsista mulla ei ole kokemusta mut rypsi kevätmuotona on melkoista onnen kauppaa. Ainoaksi keinoksi on tullut et mitä myöhempään sen uskaltaa kylvää niin sen parempi. Ja silloinkin sato jää tonnin päälle. Puhettakaan mistään kahdesta.
Syysmuodoille ei intensiivisessä viljelyssä löydy vapaata peltoa. Syysohra ehtii valmistua niin et sen perään onnistuu mut siinä ne melkein sit on. Vln on monelle kirosana.
Sää et maksa, no se on selvä. Kasvi viljelijä maksaa.
Niin meinaat et nyt on elukanpitäjien vuoro maksaa?
Ei täs omassa toiminnassa ainakaan ylimääräisiä euroja ole. Kädestä suuhun mennään kokoajan. Jos nyt yhtäkkiä lätkäistään muutaman euronkin lisäkulu per kärsä niin saa se taas miettimään ja laskemaan koko homman järkevyyttä.
Ja kuten kirjoitin niin muutos on jo käynnissä ja uskoisin et 10v sisään suomessa ei ainakaan sikojen ruokinnassa käytetä enää soijaa.
Asenteesi kertoo hyvin valtaosan viljelijöiden asenteesta. Ei nähdä itsessä ja omassa toiminnassa mitään korjattavaa vaan vikaa etsitään muista. On ihan ok maksaa 600€ vuokraa tai ostaa tonni lantaa tonnilla. Jos sä todennäköisesti saat 3t/ha satoa ja siitä maksetaan alta 200€/t niin onko ok kylvää ja viljellä?
Tuossa syksyllä juttelin yhden viljelijän kanssa, kyselin olisiko ohraa jäänyt varastoon. No ei ollut, kauraa olisi ollut. Kyseisellä viljelijällä joku 70ha peltoa tai voi sitä olla enemmänkin. Ei kylvänyt keväällä jyvääkään viljaa. Erilaisia tukikasveja ja hömppäsäilistä oli kasvamassa. Kerran kesässä kävi murskaamassa. Keräsi tuet pois. Sanoi ettei hintasuhteet kannustaneet viljelyyn. On tehnyt aiemminkin noin. Kun hinta ei toimi niin ei kylvä. Ihan järkevää toimintaa.
-
Kyllä niiden on oltava vaarallisia kun meillä kielletty. Etkö näe asian vääristyneisyyttä? Jos ilmoitan rehu ostajalle glyfosaattia annetun ennen puintia on kaupat nou Nou. Silti tuodaan kemikaalikoktailia ulkomailta ja syötetään elukoille jotka syötetään ihmisille. Homma haisee.
-
Kyllä niiden on oltava vaarallisia kun meillä kielletty. Etkö näe asian vääristyneisyyttä? Jos ilmoitan rehu ostajalle glyfosaattia annetun ennen puintia on kaupat nou Nou. Silti tuodaan kemikaalikoktailia ulkomailta ja syötetään elukoille jotka syötetään ihmisille. Homma haisee.
Suomessakin on rehuviljan glyfotus ollut sallittua. Kauppaliike ei sitä osta mut viljelijä voi itse käyttää.
Olet sinänsä oikeassa et säännöt pitäisi olla samat koko eu:ssa. Ja siihen pitäisikin päättäjien tarmo keskittää et sellaisten elintarvikkeiden tuonti tänne on kiellettyä mitä ei täällä suomessakaan saa tuottaa. Siinä jää niin erinomaiset saksalaiset ja tanskalaiset sianlihat rajalle.
Kyl mä olen valmis siihen et sitoudutaan käyttämään kotimaista rehua. Poikkeustapaus kun sitä ohraa ei muka misssään ollut niin on tietysti vaikea mut kai sekin jotenkin ratkotaan. Tämä ei vain oikeasti ole mikään niin iso ongelma kuin ehkä siellä somerolla on annettu ymmärtää..
-
Ei ole pakkotuuleennuttaminen sallittua edes omalle viljalle.
-
Kaikki aina pikkuasioita näin päin. Kyllä sitä ohraa löytyy ku maksaisit etkä odota et ilman annetaan.
-
Kaikki aina pikkuasioita näin päin. Kyllä sitä ohraa löytyy ku maksaisit etkä odota et ilman annetaan.
Ei sitä 2022 keväällä tuntunut löytyvän. Sit pakon sanelemana alettiin lihatalojen ja rehun toimittajien toimesta etsimään ulkomailta ja kun ekat laivat saatiin suomeen ja hinnan nousu pysähtyi niin yhtäkkiä olisi kotimaassakin ollut ohraa. Tietysti viljelijät ymmärrettävästi odotti kun hinta nousi lähes päivittäin mut jossain vaiheessa se pää jäi vetävän käteen..
Olen täälläkin monesti kirjoittanut et maksan aina paremmin kuin mitä viljelijä saisi myymällä viljaliikkeille tavaran. Se on pakko muuten ei tarvitse ostaa. Rahatkin saa saman tien eikä tarvitse odotella 30 päivää. Toiset tarttuu tähän ja toiset haluaa edelleen asioida viljaliikkeen kanssa.
En mä kuitenkaan pysty monia kymppejä enempää maksamaan. Lihatalot seuraa viljan hintaa ja säätävät lihan hintaa sen mukaan. Jos nyt tässä tilanteessa lähtisin esim. Maksamaan 200€/t ohrasta niin tappio olisi varma. Tässäkin tullaan sit siihen et joku siankasvattaja sen maksaa ja on sitten kriisijonossa. Ja kääntäen jos kukaan ei myy ohraa alle 200€ niin silloin kukaan siankasvattaja ei pysty ostamaan sitä alle 200€ ja näin paine tulee nostaa lihan hintaa. Ihan yksinkertaista markkinataloutta.
Mun oma palkka on kiinni ostettavan viljan hinnasta. Porsas maksaa mulle x euroa sen hintaa en pysty neuvottelemaan. Lihasta saan y euroa senkään hintaa en pysty neuvottelemaan. Ainut mahdollisuus on myydä elukat juuri oikean kokoisena ja siinäkin tulee viikon toleranssi milloin kuorma sattuu olemaan keräilyssä. Täydennysrehu maksaa z euroa tonni. Niitä voi kilpailuttaa mut hinnat hyvin lähellä toisiaan. Ero yhden elukan kohdalla alta 50 senttiä.
Sähköjä, vakuutuksia yms. Voi kilpailuttaa mut niiden vaikutus per kärsä lasketaan sit jo alle 10 sentin luokassa. Vilja on toiseksi suurin kulu porsaan jälkeen ja se on ainut mihin pystyy vaikuttamaan ostaa sen sit tai viljelee itse. Raaka fakta mut näin se vain on et mitä halvemmalla viljan saa niin sen enemmän liikkumavaraa ja kannattavampaa tuotanto on.
-
Toisen selkä nahasta se otetaan ja niin sen täytyy olla nyt ja tulevaisuudessa.
-
Perkeleen markkinatalous, kun häiritsee rehellisen tukielätin elämää. Miks vitu ssa tuotatte tavaraa jolle ei ole markkinoita?
Jos haluaa elättää itsensä lähes nollakatteen pisneksellä, niin volyymia pitää olla ihan homona.
Jos ei sitä älyä niin on tyhmä, eikä ihan pikkaisen tyhmä, vaan ihan v itun tyhmä.
(https://media1.tenor.com/m/ZIcJxgU8jNoAAAAd/buzz-lightyear-no-sign-of-intelligent-life.gif)
-
On se silti väärin tuoda vaarallisia tuotteita ja myydä kotimaisena lihana. Paljon kaatuu soijan alta sademetsää.
Tuossa ehkä liioitellaan ja toistetaan samaa asiaa totena, mikä ei oikeastaan ole se totuus. Amazonin alueen sademetsien raivauksesta enemmän kuin puolet ohjautuu regeneratiivisen laidunnuksen nautalaumoille. Laitumia siis. Brasilialainen liha on laidunnettua lihaa. Siitä on kansainvälisiä tutkimuksia. Amazonin alueella myös kahvi, sokeriruoko, riisi ja kassava ovat suuria tekijöitä. Olihan esimerkiksi Brasiliassa koko maan liikenne alkoholipohjaista pitkän aikaa. Soijapavun tuotanto on Brasiliassa suuri tekijä, mutta sitä ei käytetä siellä kotimaiseen kulutukseen, vaan tällä hetkellä Brasilia on maailman suurimpia soijapavun viejämaita, vientikohteet ovat Kiina, Thaimaa, muut kaukoidän maat, lisäksi Iran ja osa arabimaista. Siellä soijaöljyt kuulunevat ihmisen suoranaiseen ruokavalioon.
Tietenkin soija- ja muutkin siemenöljypuristeet käytetään rehuna. Samalla tavalla maissialkoholin jätejae menee rehuksi, kaikkea maissia ei suoraan syötetä elukoille.
-SS-
-
Kyllä tukielätit löytyy aivan muualta kuin kasvipuolelta, vaikka kuin tyhmä onkin niin sen verta tietää.
-
Pienenä väliyhteenvetona, vieläkö joku on niin uskovainen, että uskoo mtk:n ajavan kallista viljan hintaa. Ensimmäinen todellinen siirto olisi erota kyseisestä putiikista, jos vielä on sen jäsenenä.
-
Toisen selkä nahasta se otetaan ja niin sen täytyy olla nyt ja tulevaisuudessa.
Ei vaan tässä toimii kysynnän ja tarjonnan laki. Se tuntuu monelle olevan vaikea ymmärtää.
Kyllä tukielätit löytyy aivan muualta kuin kasvipuolelta, vaikka kuin tyhmä onkin niin sen verta tietää.
Kaikkia merkittäviä maatalouden tuotantomuotoja tuetaan, toisia enemmän toisia vähemmän. Taitaa nautapuoli olla eniten tukien varassa, sen jälkeen kasvi, sitten sika ja viimeisenä siipikarja. Sian ja siipikarjan tuet ovat jo hyvin minimaalisia. Joku viisas joskus sanoikin et sika oli ensimmäinen tuotantomuoto joka joutui eu aikana sopeutumaan markkinatalouteen. Ei ole ollut nättiä katseltavaa ja sama meno jatkuu edelleen mut jollain se tuotanto on vain laitettava siihen pisteeseen et on edes teoriassa mahdollisuus kilpailla tuonnin kanssa.
Itsellä kun kokemusta kahdesta niin sanoisin et vähemmän ongelmia on siinä muodossa jota tuetaan vähemmän...
-
Pienenä väliyhteenvetona, vieläkö joku on niin uskovainen, että uskoo mtk:n ajavan kallista viljan hintaa. Ensimmäinen todellinen siirto olisi erota kyseisestä putiikista, jos vielä on sen jäsenenä.
En tiedä mitä mtk ajaa eikä kiinnosta. Epäilen c alueen maidontuottajien olevan lähimpänä mtk johdon sydäntä. En ole myöskään kyseisen puljun jäsen.
Ei viljan hinta mtk:lle kuulu eikä maidon tai lihankaan hinta. Tuottajien pärjääminen kyllä pitäisi kuulua. Epäilen et nuiva suhtautuminen korkeampaan viljan hintaa ei johdu siitä et se koetaan ongelmaksi elukkatiloja kohtaan vaan siitä et sielläkin ymmärretään et viljassa vallitsee markkinatalous ja suomen hinta elää tuontihinnan mukaan. Vaikea sitä on vaatia korkeampaa hintaa jos kaikki varastot pursuavat tavaraa..
-
Pienenä väliyhteenvetona, vieläkö joku on niin uskovainen, että uskoo mtk:n ajavan kallista viljan hintaa. Ensimmäinen todellinen siirto olisi erota kyseisestä putiikista, jos vielä on sen jäsenenä.
En tiedä mitä mtk ajaa eikä kiinnosta. Epäilen c alueen maidontuottajien olevan lähimpänä mtk johdon sydäntä. En ole myöskään kyseisen puljun jäsen.
Ei viljan hinta mtk:lle kuulu eikä maidon tai lihankaan hinta. Tuottajien pärjääminen kyllä pitäisi kuulua. Epäilen et nuiva suhtautuminen korkeampaan viljan hintaa ei johdu siitä et se koetaan ongelmaksi elukkatiloja kohtaan vaan siitä et sielläkin ymmärretään et viljassa vallitsee markkinatalous ja suomen hinta elää tuontihinnan mukaan. Vaikea sitä on vaatia korkeampaa hintaa jos kaikki varastot pursuavat tavaraa..
Tuo oli viisain poliittinen lausahdus kautta aikojen, joka on täyttä paskaa.
;D ;D ;D
-
Perkeleen markkinatalous, kun häiritsee rehellisen tukielätin elämää. Miks vitu ssa tuotatte tavaraa jolle ei ole markkinoita?
Jos haluaa elättää itsensä lähes nollakatteen pisneksellä, niin volyymia pitää olla ihan homona.
Jos ei sitä älyä niin on tyhmä, eikä ihan pikkaisen tyhmä, vaan ihan v itun tyhmä.
(https://media1.tenor.com/m/ZIcJxgU8jNoAAAAd/buzz-lightyear-no-sign-of-intelligent-life.gif)
Tyypilliseen demaritapaan apilas taas sekaantuu asioihin joista ei mitään ymmärrä.
Kyllä viljoille markkinoita on, aina olen saaanut viljat kaupaksi, ei ole ikinä käteen jääneet eikä metsään ole tarvinnut kipata. Sit vasta jos mistään ei ostajaa löydy, voidaan sanoa että markkinoita ei kyseiselle viljalle ole.
Mitä taas kannattavuuteen tulee, niin nollatulokseenkaan ei ole tarvinnut tyytyä, aina on myyntitulot+tuet olleet suuremmat kuin viljelyn aiheuttamat kustannukset.
-
Kyllä tukielätit löytyy aivan muualta kuin kasvipuolelta, vaikka kuin tyhmä onkin niin sen verta tietää.
No miten suuri osa oman kasvinviljelytilasi tuloista on tukia? Meidän lypsykarjatilalla tukien osuus on vuodesta riippuen jossain 15 ja 20% välillä liikevaihdosta niin että ei ole mitään urakointia tms vaan pelkkää maataloutta.
-
Pienenä väliyhteenvetona, vieläkö joku on niin uskovainen, että uskoo mtk:n ajavan kallista viljan hintaa. Ensimmäinen todellinen siirto olisi erota kyseisestä putiikista, jos vielä on sen jäsenenä.
En tiedä mitä mtk ajaa eikä kiinnosta. Epäilen c alueen maidontuottajien olevan lähimpänä mtk johdon sydäntä. En ole myöskään kyseisen puljun jäsen.
Ei viljan hinta mtk:lle kuulu eikä maidon tai lihankaan hinta. Tuottajien pärjääminen kyllä pitäisi kuulua. Epäilen et nuiva suhtautuminen korkeampaan viljan hintaa ei johdu siitä et se koetaan ongelmaksi elukkatiloja kohtaan vaan siitä et sielläkin ymmärretään et viljassa vallitsee markkinatalous ja suomen hinta elää tuontihinnan mukaan. Vaikea sitä on vaatia korkeampaa hintaa jos kaikki varastot pursuavat tavaraa..
Tuo oli viisain poliittinen lausahdus kautta aikojen, joka on täyttä paskaa.
;D ;D ;D
Ihan oikeasti, ilman sarkasmin häivääkään, ja101 on palstan yksi realistisimpia keskustelijoita. Useimmilla muilla tuntuu olevan koko ajan päällä jonkinlainen uhrimentaliteetti, missä viljakauppiaat ja oikeastaan koko maailma on salaliitossa suomalaista viljanviljelijää vastaan.
-
Jara taitaa olla ainoa viljatilan ulkopuolinen taho, joka hyötyy lyhyellä tähtäimellä korkeasta viljan hinnasta. Jos jostain syystä viljan markkinahinta on ulkomailla uittomatkan päässä edullisempaa kuin Suomessa, siinä jo purkit seilaa purjeet pullollaan.
Bulkki on bulkkia, niin kauan kun se on bulkkia. Hintaan ei voi vaikuttaa muuten kuin sopimalla. Vaikka mtk:ta virallisesti harmittaisi viljatilojen ahdinko, suurin osa mtk:n jäsenistä menettäisi yöunet, jos tämä järjestö alkaisi vaatimaan joltakin jumalalta korkeampaa viljan hintaa.
Tällaisessa nykyisessä tilanteessa kuitenkin joillakin tuotantosuunnilla menee yleensä pasmat sekaisin ja ravattiukot ovat kilvan
vaatimassa kriisitukea ja taas lisää kriisitukea. Kummallisen ristiriitaisia tunteita on herännyt, kun viljakansa joskus suutaan avaa.
-
Jara taitaa olla ainoa viljatilan ulkopuolinen taho, joka hyötyy lyhyellä tähtäimellä korkeasta viljan hinnasta. Jos jostain syystä viljan markkinahinta on ulkomailla uittomatkan päässä edullisempaa kuin Suomessa, siinä jo purkit seilaa purjeet pullollaan.
Bulkki on bulkkia, niin kauan kun se on bulkkia. Hintaan ei voi vaikuttaa muuten kuin sopimalla. Vaikka mtk:ta virallisesti harmittaisi viljatilojen ahdinko, suurin osa mtk:n jäsenistä menettäisi yöunet, jos tämä järjestö alkaisi vaatimaan joltakin jumalalta korkeampaa viljan hintaa.
Tällaisessa nykyisessä tilanteessa kuitenkin joillakin tuotantosuunnilla menee yleensä pasmat sekaisin ja ravattiukot ovat kilvan
vaatimassa kriisitukea ja taas lisää kriisitukea. Kummallisen ristiriitaisia tunteita on herännyt, kun viljakansa joskus suutaan avaa.
Yara, konekauppiaat, tuotantopanoskauppiaat, pellon myyjät, pellon pois vuokraajat jne. Kyl listaa voi aika pitkään jatkaa. Laittaisin jopa itseni elukkatilallisena tuohon listaan. Korkeampi viljanhinta aiheuttaa paineen nostaa myös lihan hintaa. Kukuttaja on todennäköisesti ainut häviäjä. Mut myös samalla suurin ryhmä ja se jolla on eniten valtaa.
Kriisituki nyt ei ratkaise mitään. Mut juu kepulandiassa oli äänekäs porukka vaatimassa sitä ja kurvinen sen viimeisen taisi junailla. Nämä ongelmat ei kriisituilla ratkea.
-
Pienenä väliyhteenvetona, vieläkö joku on niin uskovainen, että uskoo mtk:n ajavan kallista viljan hintaa. Ensimmäinen todellinen siirto olisi erota kyseisestä putiikista, jos vielä on sen jäsenenä.
En tiedä mitä mtk ajaa eikä kiinnosta. Epäilen c alueen maidontuottajien olevan lähimpänä mtk johdon sydäntä. En ole myöskään kyseisen puljun jäsen.
Ei viljan hinta mtk:lle kuulu eikä maidon tai lihankaan hinta. Tuottajien pärjääminen kyllä pitäisi kuulua. Epäilen et nuiva suhtautuminen korkeampaan viljan hintaa ei johdu siitä et se koetaan ongelmaksi elukkatiloja kohtaan vaan siitä et sielläkin ymmärretään et viljassa vallitsee markkinatalous ja suomen hinta elää tuontihinnan mukaan. Vaikea sitä on vaatia korkeampaa hintaa jos kaikki varastot pursuavat tavaraa..
Tuo oli viisain poliittinen lausahdus kautta aikojen, joka on täyttä paskaa.
;D ;D ;D
Ihan oikeasti, ilman sarkasmin häivääkään, ja101 on palstan yksi realistisimpia keskustelijoita. Useimmilla muilla tuntuu olevan koko ajan päällä jonkinlainen uhrimentaliteetti, missä viljakauppiaat ja oikeastaan koko maailma on salaliitossa suomalaista viljanviljelijää vastaan.
Kiitos. Harvoin saan kiitosta ajatuksistani.
-
Kun taas tänäkin vuonna viljaa tuotettiin reilusti yli kotimaisen kysynnän, niin missä se kriisi on?
Poliittisille päättäjille on vaikeaa mennä perustelemaan kriisiä, kun tuotetaan tavaraa yli oman tarpeen. Jos meillä olisi kova pula kotimaisesta viljasta vuodesta toiseen, niin kaupunkilainenkin ymmärtäisi että ala on kriisissä ja se tarvii tukea, nyt on vaikea perustella kriisiä itkemällä 100 000 €uron hintaiseen Fendtiin nojaten.
Kun taasen jauhelihahyllyt kaupassa on tyhjillään, on lihantuotannon kriisiväitteet kaupunkilaisenkin helpompi ymmärtää.
-
Miksiköhän sin somerol tuli ketään. Täällä on nyt todistettu että kriisiä ei ole.
-
ymmärretään et viljassa vallitsee markkinatalous ja suomen hinta elää tuontihinnan mukaan. Vaikea sitä on vaatia korkeampaa hintaa jos kaikki varastot pursuavat tavaraa..
Kukaan ei liene toivonut korkeampaa hintaa, kuin tuontihinta. Tuontihintaa ei oikeastaan ole olemassa, silloin kun omassa maassa pidätetään ylituotantotavara jemmassa, pahan päivän varalle. Tuonnin toteutuva kokonaishinta on silloin aivan samantekevää harjoittajalleen, syynä voi vaikkapa olla julkilausuttu kosto tai kuritus, näin puukaupassa jossakin vaiheessa oli käynyt, ulkomaan tuonti ei ollut halvempaa, mutta se tukisti kotimaista puun myyjää kurittomuudesta. ja ahneudesta. Monella unohtuu sekin täysin, että koskaan ei koko viljasatoa tarvitse tuoda , eikä koko viljasatoa viedä. Kyse voi olla 500 miljoonasta kilosta puoleen tai toiseen, mutta hintatasoa täällä halutaan ideologisesti asettaa koko sadolle näiden spekulatiivisten viidensadan miljoonan kilon kauppojen mukaan.
Viljapörssien hinta ei ole sama kuin kauppasopimuksella aikaansaatu tuontihinta, silloin kun tuonti käynnistyy. Eri viikkona kaupustellut erät voivat olla eri hintaisia. Mikään valtamerirahtiyritys ei maksa asiakkaalleen siitä hyvästä, että laittaa lastin jotakin tavaraa tulemaan, eli on turha vetää siitäkään narusta, että löytyy talkoolainen panamax ja vielä jokin viljayhdistelmiä omistava kuljetusliike Suomeen, joka ajaa vaikka Naantalin ja Fasun väliä ilmaiseksi.
-SS-
-
ymmärretään et viljassa vallitsee markkinatalous ja suomen hinta elää tuontihinnan mukaan. Vaikea sitä on vaatia korkeampaa hintaa jos kaikki varastot pursuavat tavaraa..
Kukaan ei liene toivonut korkeampaa hintaa, kuin tuontihinta. Tuontihintaa ei oikeastaan ole olemassa, silloin kun omassa maassa pidätetään ylituotantotavara jemmassa, pahan päivän varalle. Tuonnin toteutuva kokonaishinta on silloin aivan samantekevää harjoittajalleen, syynä voi vaikkapa olla julkilausuttu kosto tai kuritus, näin puukaupassa jossakin vaiheessa oli käynyt, ulkomaan tuonti ei ollut halvempaa, mutta se tukisti kotimaista puun myyjää kurittomuudesta. ja ahneudesta. Monella unohtuu sekin täysin, että koskaan ei koko viljasatoa tarvitse tuoda , eikä koko viljasatoa viedä. Kyse voi olla 500 miljoonasta kilosta puoleen tai toiseen, mutta hintatasoa täällä halutaan ideologisesti asettaa koko sadolle näiden spekulatiivisten viidensadan miljoonan kilon kauppojen mukaan.
Viljapörssien hinta ei ole sama kuin kauppasopimuksella aikaansaatu tuontihinta, silloin kun tuonti käynnistyy. Eri viikkona kaupustellut erät voivat olla eri hintaisia. Mikään valtamerirahtiyritys ei maksa asiakkaalleen siitä hyvästä, että laittaa lastin jotakin tavaraa tulemaan, eli on turha vetää siitäkään narusta, että löytyy talkoolainen panamax ja vielä jokin viljayhdistelmiä omistava kuljetusliike Suomeen, joka ajaa vaikka Naantalin ja Fasun väliä ilmaiseksi.
-SS-
Selitä nyt sit toki et miten se hinta täällä sit reagoi 21/22 vuonna kun oli kuiva katovuosi ja sit ukrainassa alettiin tappelemaan. Jos hinta ei kerran elä muun maailman hintojen mukaan niin eikö hinnan pitäisi olla jotain muuta kuin silloin oli.
En nyt väitä ettei tuonnilla haluta hallita hintaa mut kyl tuo minusta silti aika hyvin reagoi hinta muutoksiin maailmalla. Nythän euroopan hinta on jopa alhaisempi kuin suomen hinta. Ei kuitenkaan riittävän alhainen jotta merkittävää tuontia olisi tällä hetkellä.
Ei täällä nyt välttämättä ole korkeampi hintoja toivottu mut facen puolella ainakin sellaista utopiaa levitetty et pitäisi saada jotain täysin irrallaan todellisuudessa olevaa hintaa. Kuten edelliseen kappaleeseen kirjoitin niin täällä nyt maksettava hinta on jo korkeampi kuin euroopan taso. Miten tätä nyt sit manipuloidaan tai keinotekoisesti vääristellään?
Kun taas tänäkin vuonna viljaa tuotettiin reilusti yli kotimaisen kysynnän, niin missä se kriisi on?
Poliittisille päättäjille on vaikeaa mennä perustelemaan kriisiä, kun tuotetaan tavaraa yli oman tarpeen. Jos meillä olisi kova pula kotimaisesta viljasta vuodesta toiseen, niin kaupunkilainenkin ymmärtäisi että ala on kriisissä ja se tarvii tukea, nyt on vaikea perustella kriisiä itkemällä 100 000 €uron hintaiseen Fendtiin nojaten.
Kun taasen jauhelihahyllyt kaupassa on tyhjillään, on lihantuotannon kriisiväitteet kaupunkilaisenkin helpompi ymmärtää.
Näin se vähän on. Viljelijät tietysti ajattelevat et jos tuleekin katovuosi ja itsellä on 100% pinta-alasta 100% sadolla niin rahan tuloa ei voi estää. Eiköhän samaan perustu se hömppätuet eivät sen enempää yleistyneet. Ajatellaan et vähentäköön naapuri.
Tähän on pari vaihtoehtoa. Joku hömppätuki nostetaan edelleen tai oikeastaan viljan tukia lasketaan, kun tukirahat kuitenkin laskee. Tällä ajatuksella siis pyrittäisiin siihen et tuotanto vastaisi enemmän kysyntää. Toinen vaihtoehto on sit et tuodaan joku 25% pakkokesanto jonka tuki on joku 50€/ha. Muut tuet pidetään samoina. Tukirahojen pieneneminen saadaan tällä hoidettu ja samalla tuotanto laskee lähemmäs kysyntää. Katovuosina tulee sit se ongelma et ollaan tuonnin varassa ja hinnat raketoi.
Miksiköhän sin somerol tuli ketään. Täällä on nyt todistettu että kriisiä ei ole.
Kyl se kriisi on mut vikaa haetaan väärästä paikasta. Syytetään kaikkia muita mut ei katsota peiliin. Olihan siellä somerolla se yksi viljelijä joka kyseli et kuka maksaa liikaa vuokraa? Samalla olisi voinut kysellä et kuka osti liian kalliit lannoitteet? Tai kuka osti liian kallista peltoa? Tai et kuka vaihtoi traktorin vaikkei tarvinnut? Tai et kuka kylvi vaikka jo kylvöessä tiesi tekevänsä tappiota?
Lista on lähes loputon. Viljelijöiden pitäisi ottaa enemmän vastuu omista tekemisistä. Nyt syytä yritetään työntää muille.
Joku siellä tai jossain sanoikin et vilhelijät yllätettiin. Toden totta yllätettiin jos laput silmillä vanhalla tavalla menee eteenpäin.
Mä sanon tämän nyt yhden kerran. Jos ensi vuonna tulee edes normaali 3 ?miljardin kilon sato niin viljasta ei saa enää edes satasta. Eurooppaan pitää tulla kato jotta viennillä voidaan välttää tämä. Ja Seuraavalle tukikaudelle tulee ehkä noinn15-20% tiputus tukiin. Varautukaa siihen jo nyt.
Ja sit se tärkein. Tämä homma ei korjaannu mikäli tähän sotketaan ulkopuolista rahaa. Oli se sit kriisitukea, lottovoitto, puunmyyntituloa tai palkkatuloa. Se pelastaa sen yksittäisen tilan muttei alan ongelmaa. Sen vuoksi en oikein usko et tämäkään kriisi mitenkään tästä ratkeaisi tai muuta sellaista. Hitaasti mennään eteenpäin. Tuet tippuu ensi kaudelle. Porukkaa tippuu pois ja seuraava kriisi on taas joskus...
Aamen ;D
-
Ei mikään tuotantosuunta nykyisin ole kullanvuolentaa. Ne hiukan paremmat vuodet eivät ole kaikilla yhtaikaa. Ruoho on aina vihreämpää aidan takana. Isot pojat haluavat pitää meidät eripuraisina jolloin olemme helpompia hallita. Hajoita ja hallitse!
Ihmetyttää kuitenkin osan viljanviljelijöistä halu vähentää kotieläintuotoa Suomessa kun kuitenkin suurin osa kotimaassa käytettävästä viljasta syötetään eläimille.
-
Ihmetyttää kuitenkin osan viljanviljelijöistä halu vähentää kotieläintuotoa Suomessa kun kuitenkin suurin osa kotimaassa käytettävästä viljasta syötetään eläimille.
Kateus on elämää ylläpitävä voima, vai kuinka se sanonta menee. Mutta onneksi kaikki ei oo Eemeleitä.
-
Kyl se kriisi on mut vikaa haetaan väärästä paikasta. Syytetään kaikkia muita mut ei katsota peiliin. Olihan siellä somerolla se yksi viljelijä joka kyseli et kuka maksaa liikaa vuokraa? Samalla olisi voinut kysellä et kuka osti liian kalliit lannoitteet? Tai kuka osti liian kallista peltoa? Tai et kuka vaihtoi traktorin vaikkei tarvinnut? Tai et kuka kylvi vaikka jo kylvöessä tiesi tekevänsä tappiota?
Lista on lähes loputon. Viljelijöiden pitäisi ottaa enemmän vastuu omista tekemisistä. Nyt syytä yritetään työntää muille.
Joku siellä tai jossain sanoikin et vilhelijät yllätettiin. Toden totta yllätettiin jos laput silmillä vanhalla tavalla menee eteenpäin.
Mä sanon tämän nyt yhden kerran. Jos ensi vuonna tulee edes normaali 3 ?miljardin kilon sato niin viljasta ei saa enää edes satasta. Eurooppaan pitää tulla kato jotta viennillä voidaan välttää tämä. Ja Seuraavalle tukikaudelle tulee ehkä noinn15-20% tiputus tukiin. Varautukaa siihen jo nyt.
Ja sit se tärkein. Tämä homma ei korjaannu mikäli tähän sotketaan ulkopuolista rahaa. Oli se sit kriisitukea, lottovoitto, puunmyyntituloa tai palkkatuloa. Se pelastaa sen yksittäisen tilan muttei alan ongelmaa. Sen vuoksi en oikein usko et tämäkään kriisi mitenkään tästä ratkeaisi tai muuta sellaista. Hitaasti mennään eteenpäin. Tuet tippuu ensi kaudelle. Porukkaa tippuu pois ja seuraava kriisi on taas joskus...
Aamen ;D
Eiköhän sen kaikki ymmärrä, että ruokaketju on rikki ja alkutuottaja, siis peltoviljelijä, ei pysty nostamaan tuotteen hintaa niin halutessaan. Kuten esimerkiksi ketjussa seuraavat osapuolet, puhumattakaan kaupan katteista. Ainoastaan yhdessä sopimisella ja viljalaivat upottamalla, suoraviivainen hintakorjaus on mahdollista.
Mutta mitä noihin kriiseihin tulee, niin on aika tekopyhää syyttää viljelijää tai käskyttää katsomaan peiliin. Enemmän pitäisi vaan ottaa vastuuta. Mm. säätiloista ja sademääristä. Tekopyhäksi asian tekee se, että viljelijäjärjestö ja kansanedustajat ovat kilvan huutaneet kaupan vastuuta tuotteiden hinnoista. No heidän vastuulla se tietenkin on, mutta sitten syytetään halpuuttamisesta ja omista merkeistä ja reilusta hinnoittelusta viljelyketjussa. Järjestö- ja kansanedustajakaarti kilvan huutaa ja riehuu, mutta nyt tässä tapauksessa pitäisi käyttäytyä sivistyneesti ja olla se kypsempi osapuoli.
Koskaan huutamisessa ja riehumisessa ei kyseessä ole ollut liian halpa vilja. Ei koskaan. Tai sitten koskaan ei selitetty sitä, kuinka esim. tuottajalle kiitos kampanjan tulot jyvitetään viljanviljelijöiden kesken. Missään vaiheessa ei ole kasvinviljelijän kriisiin kiinnitetty huomiota etujärjestön ja kansanedustajiston puolelta. Koskaan ei ole myöskään kerrottu, kuinka TOS-maksu tilitetään ulkomaalaiselle siemenjalostajalle.
Jos tuota itkujen ja hammasten kiristysten historiaa katsoo, niin periaatteessa olisi viljanviljelijälle mahdollista maksaa enemmän tukea, enemmän rahaa viljatonnista tai muuten vaan enemmän rahaa. Jos sirpaloitunut tuottajakenttä yhdistyisi ja vaatisi enemmän rahaa tavalla tai toisella, se tulisi lopulta onnistumaan. Kaikki riippuu voimasta ja tahdosta.
Aika näyttää, missä se kamelin selkä katkeaa.
-
^^^
Tuota viljanviljelijöiden osin harrastamaa marinaa elukan viljelijöiden rahoista mäkin välillä ihmettelen.Kai tällä hetkellä pitäisi kaikkien tajuta että joka jyvä joka jää syöttämättä eläimille lisää ylitarjontaa markkinoille joka taas laskee hintaa.Joka päivä joku navetta tyhjenee ja yleensä laitetaan pelto viljalle....Joku vuosi lopetettiin puoli miljoona turkiseläintä,niillekin meni rehua isot määrät.
^^^^
ja101:lle tuntuu olevan aina kivenä kengässä muiden työllään tekemät rahat jotka tulee aivan itsestään,ei tarvi edes aikaa ja vaivaa siihen kuluttaa .Onneksi Suomessa on vielä yrittämisen vapaus.Kai kielletyksi tulisi nuo pahamaineiset yrittäjät jotka kaivelevat koneillaan muille maajusseille sivutöinään,metsiä hakkaavat ja puita ajavat mystiset metsätyöhenkilöt,lumenauraajat,kylvöurakoitsijat,puintihommilla urakoivat,koneiden korjaajat,tehtaissa maatalouteen ym. koneita tekevät työmuurahaiset jne.Ja aina voi aivan v1ttuilakseen viljellä maata ja käydä töissä.Maataloista löytyy käsistään käteviä ja ovat arvostettua porukkaa työnantajille tänäkin päivänä.
Kehitys kehittyy,aina on haettu leveämpää leipää sivuhommilla,ensin muutaman lehmän tiloilta ja aina vain suuremmilta ja suuremmilta.
-
Täällä haisee demarit.. :o
Toivottavasti 101 ei ole sitä mitä kirjoittaa jatkuvasti. :-\
-
Selitä nyt sit toki et miten se hinta täällä sit reagoi 21/22 vuonna kun oli kuiva katovuosi ja sit ukrainassa alettiin tappelemaan. Jos hinta ei kerran elä muun maailman hintojen mukaan niin eikö hinnan pitäisi olla jotain muuta kuin silloin oli.
Hinta siis määräytyi pörssin puitteissa ? Miten muutenkaan ? Mutta paikallisten viljakauppiaiden hermot pettivät, mutta vain hetkellisesti. Raisio maksoi hetken aikaa leipävehnästä 430 €/t, kun pörssissä dollarikurssilla (0,93) ja bushelimuunnoksella laskien saatiin hinnaksi korkeimmillaan 402,70 €/t. Eli oli positiivinen "baasis", mutta vain hetken aikaa. Asiaan saattoi vaikuttaa 2021 nihkeän kuiva vuosi, jota ei monikaan tunnustanut kokeneensa, mutta kyllä sinäkin vuonna viljat käristyivät. On huomattava, että dollarin kurssi myös nousi voimakkaasti vuoden 2022 aikana, ja oli lokakuussa 2022 jo 1,03€/$, mikä teki pörssiviljan hinnaksi siihen aikaan 330 €/ t, samalla ajalla kotimaiset hinnat jo laskivat noin 300 euroon tonnilta, ja siitä eteen päin oli hiljaista laskua, ja dollari on halventunut 0,86:een.
Mutta tuo aikajakso oli semmoista, että silloisen viljakauppiaan kohdalla kommunikaatio sammui täysin, ohraa oli toimitettu erääseen sikalaan jo pari vuotta velaksi, niin että 2020 kuorma juuri vaivalla maksuun oli tulossa kun 2021 kuorma ja 2022 kuorma piti jo pistää menemään. Rukiit ja kaurat jäivät seisomaan, ja vasta 2023-2024 sain hitaasti puretuksi ruuhkaa kun vaihtui viljakauppias. Ohrat nyt sitten saatiin hoidetuksi noutamalla maalattua rautaa tontille. Mutta eipä velaksi myyntiin ole enää kovin suurta luottamusta.
Jos viiden vuoden aikana tuo "baasis" on ollut nolla tai positiivinen vain muutaman viikon ajan, ei koko Suomen viljasatoa oteta viljavälittäjille sellaiseen ikkunaan. Joku tietenkin aina onnistuu ja sitten itsemöi onnistuneiden kauppojensa kanssa, että varmasti kaikki muutkin sen saavat tietää.
-SS-
-
Me viljanviljelijät kai kuvitellaan olevamme joitain Jumalan valittuja, joiden pelastamiseen pitää koko muun yhteiskunnan ryhtyä, jotta saksalaiset myllyt saavat tulevaisuudessakin tehtyä myslinsä suomalaisesta tuontikaurasta, koska se meidän mielestä on maailman parasta kauraa. Ja muut yhteiskunnan tärkeät asiat, kuten vanhustenhoito tms. on vähemmän tärkeitä suomalaisen viljanviljelijän kriisin rinnalla.
Ja SS:kään ei ymmärrä, vaikka vuosia on asiasta itkenyt, että maailma ei tarvitse kiloakaan euroopan periferiassa viljeltyä viljaa. Jaksaa riehua beisiksistä, futuureista ynnä muista jonninjoutavista merkityksettömistä asioista, pohjimmaisena syynä pätemisen tarve, kuinka hän, SS, tietää näistä asioista enemmän kuin kukaan peräkylän perusjuntti, hän tietää beisikset ja futuurit, hän on hieno tietäjämies, tietävämpi kuin nuo apsin lippalakkijuntit, joita viljakauppiaat vie kuin litran mittaa, mutta häntäpä, tietäjä äs ässää ei omamyyjät kuseta, koska HÄN SS TIETÄÄ NÄMÄ FUTUURIT JA BEISIKSET, häntäpä ei kuseteta.
Ja huoltovarmuus, huoltovarmuus huoltovarmuus, se se on kaiken ydin, jos ryssä hyökkää, niin pitää olla viljaa varastossa, joo joo huoltovarmuus, kuulitteko vi##u huoltovarmuus vielä kerran huoltovarmuus , siksi koko yhteiskunnan pitää kumartaa jumalan valittua suomalaista viljelijää koska vi##u huoltovarmuus, saksalaisen myllyn PITÄÄ VI##U SAADA SUOMALAISTA KAURAA KOSKA SE ON V###U MAAILMAN PARASTA KAURAA PERKELE.
-
Me viljanviljelijät kai kuvitellaan olevamme joitain Jumalan valittuja, joiden pelastamiseen pitää koko muun yhteiskunnan ryhtyä, jotta saksalaiset myllyt saavat tulevaisuudessakin tehtyä myslinsä suomalaisesta tuontikaurasta, koska se meidän mielestä on maailman parasta kauraa. Ja muut yhteiskunnan tärkeät asiat, kuten vanhustenhoito tms. on vähemmän tärkeitä suomalaisen viljanviljelijän kriisin rinnalla.
Ja SS:kään ei ymmärrä, vaikka vuosia on asiasta itkenyt, että maailma ei tarvitse kiloakaan euroopan periferiassa viljeltyä viljaa. Jaksaa riehua beisiksistä, futuureista ynnä muista jonninjoutavista merkityksettömistä asioista, pohjimmaisen syynä pätemisen tarve, kuinka hän, SS, tietää näistä asioista enemmän kuin kukaan peräkylän perusjuntti, hän tietää beisikset ja futuurit, hän on hieno tietäjämies, tietävämpi kuin nuo apsin lippalakkijuntit, joita viljakauppiaat vie kuin litram mittaa, mutta häntäpä, tietäjä äs ässää ei onamyyjät kuseta, koska HÄN SS TIETÄÄ NÄMÄ FUTUURIT JA BEISIKSET, häntäpä ei kuseteta.
Ja huoltovarmuus, huoltovarmuus huoltovarmuus, se se on kaiken ydin, jos ryssä hyökkää, niin pitää olla viljaa varastossa, joo joo huoltovarmuus, kuulitteko vi##u huoltovarmuus vielä kerran huoltovarmuus , siksi kokk yhteiskunnan pitää kumartaa jumalan valittua viljelijää koska vi##u huoltovarmuus, saksalaisen myllyn PITÄÄ VI##U SAADA SUOMALAISTA KAURAA KOSKA SE ON V###U MAAILMAN PARASTA KAURAA PERKELE.
Jopa ottaa henkeen Rakkineella. Minä en nyt oikein osaa auttaa tuossa ahdistuksessa, meillehän on toistettu viljakauppiaiden taholta, että pitää kiinnittää ja panostaa futuureihin ja optioihin; pitää käyttää kaikki energia oikeaan kaupantekohetkeen, tapittaa pörssihintoja päivästä toiseen, ja samalla säilyttää kaikki viljelyriskit itselle, ja uskoa lujasti, että siitä viljasta ei vaan saa parempaa hintaa kuin omamyyjä lupaa.
Harry's farmin uusin Youtube-video avaa sikäläistä vehnänviljelyä ja mainitsi ongelmia olevan.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Harrysfarm1.jpg)
https://youtu.be/Aq7qEGBjk0A?si=rYE_FICyyhxDFD5v
-SS-
-
Onko rakkine otan rähinä viinaa?
-
Ei mikään tuotantosuunta nykyisin ole kullanvuolentaa. Ne hiukan paremmat vuodet eivät ole kaikilla yhtaikaa. Ruoho on aina vihreämpää aidan takana. Isot pojat haluavat pitää meidät eripuraisina jolloin olemme helpompia hallita. Hajoita ja hallitse!
Ihmetyttää kuitenkin osan viljanviljelijöistä halu vähentää kotieläintuotoa Suomessa kun kuitenkin suurin osa kotimaassa käytettävästä viljasta syötetään eläimille.
Ei todellakaan. MTK on hajoittamisen mestari. Puheenjohtajissa pyrkivissä on ainakin yksi realisti joka haluaisi yhdistää tukialueet. Kai se 30v kullan lappamista c alueelle on riittänyt.. ;D
Ja juu jos suomesta lähtee tuotantoelukat niin sen jälkeen vasta onkin viljavuoret. Mut ei siinä voin mä siirtyä näistä elukka hommista niihin kasvinviljelyhommiin ei mua huvita joka päivä töitä tehdäkkään.. ;D
Eiköhän sen kaikki ymmärrä, että ruokaketju on rikki ja alkutuottaja, siis peltoviljelijä, ei pysty nostamaan tuotteen hintaa niin halutessaan. Kuten esimerkiksi ketjussa seuraavat osapuolet, puhumattakaan kaupan katteista. Ainoastaan yhdessä sopimisella ja viljalaivat upottamalla, suoraviivainen hintakorjaus on mahdollista.
Mutta mitä noihin kriiseihin tulee, niin on aika tekopyhää syyttää viljelijää tai käskyttää katsomaan peiliin. Enemmän pitäisi vaan ottaa vastuuta. Mm. säätiloista ja sademääristä. Tekopyhäksi asian tekee se, että viljelijäjärjestö ja kansanedustajat ovat kilvan huutaneet kaupan vastuuta tuotteiden hinnoista. No heidän vastuulla se tietenkin on, mutta sitten syytetään halpuuttamisesta ja omista merkeistä ja reilusta hinnoittelusta viljelyketjussa. Järjestö- ja kansanedustajakaarti kilvan huutaa ja riehuu, mutta nyt tässä tapauksessa pitäisi käyttäytyä sivistyneesti ja olla se kypsempi osapuoli.
Koskaan huutamisessa ja riehumisessa ei kyseessä ole ollut liian halpa vilja. Ei koskaan. Tai sitten koskaan ei selitetty sitä, kuinka esim. tuottajalle kiitos kampanjan tulot jyvitetään viljanviljelijöiden kesken. Missään vaiheessa ei ole kasvinviljelijän kriisiin kiinnitetty huomiota etujärjestön ja kansanedustajiston puolelta. Koskaan ei ole myöskään kerrottu, kuinka TOS-maksu tilitetään ulkomaalaiselle siemenjalostajalle.
Jos tuota itkujen ja hammasten kiristysten historiaa katsoo, niin periaatteessa olisi viljanviljelijälle mahdollista maksaa enemmän tukea, enemmän rahaa viljatonnista tai muuten vaan enemmän rahaa. Jos sirpaloitunut tuottajakenttä yhdistyisi ja vaatisi enemmän rahaa tavalla tai toisella, se tulisi lopulta onnistumaan. Kaikki riippuu voimasta ja tahdosta.
Aika näyttää, missä se kamelin selkä katkeaa.
On se ruokaketju tai maatalous rikki en mä sitä kiellä. Mä olen elukkatilallisena siinä ketjussa seuraava enkä mä pysty sen kummemmin hintaa nostamaan. Joku luulee et pystyn mut en pysty. Ei pysty Make tai antti-x saamaan maitolitrastaan yhtään enemmän. Viljan viljelijät pystyvät kuitenkin pakottamaan teollisuuden hinnan nostoihin lihassa/maidossa kun tavara (vilja) vähenee. Nyt niin ei ole tapahtunut. Kuten aiemmin kirjoitin niin enemmän kasvukauden sääolot ovat vaikuttaneet satoon kuin viljelyn vähentyminen.
Kommunistisella tavalla voidaan vaati vaikka kuuta taivaalta. Nykyään homma pyörii kuitenkin markkinatalouden ehdoilla ainakin pääpiirteittäin jolloin kysyntä ja tarjonta määräävät paljon. En nyt oikein jaksaisi viestistä toiseen vääntää näitä asioita rautalangasta. Jos haluatte elää menneisyydessä jossa kekkonen määräsi niin onnea vain. Ei sillä paljon voidaan tietysti tehdä ja poliitikoiden ja päättäjien olisi pitänyt tehdä mut sellaisia asioita kuin et viljan hintaa alettaisiin määräämään arkadian mäelle tai muuta vastaa niin herätys nyt.
Mun puolesta viljelijät saavat ihan vapaasti yrittää yhdistää voimansa. Mä en niihin karkeloihin lähde ennenkuin myönnetään et itsekin on hölmöilty. Maksettuu pelloista liikaa ostettaessa tai vuokrattaessa. Tai ei ole muuten käytetty laskinta viljelypäätöksiä tehdessä.
Ja kärmeskydölle..
Ei mua sivutoimiviljelijät haittaa. Ymmärrän hyvin et kaikki ei voi olla päätoimisia. Kasvinviljelijöistä täytyy kaikkien olla sivutoimisia. Mut se ärsyttää et jos kehdataan valittaa kriisiä ja samaan aikaan itse ollaan sitä kriisiä rakentamassa niin mitä helvettiä. Joo ymmärrän kuten aiemmin kirjoitin niin jokainen tuijottaa omaa napaa ja sit ollaan yhteisesti huolestuneita kriisistä..
Mulla ei tälläisenä päätoimisena elukan pitäjänä ja sivutoimisena kasvinviljelijänä ole varaa ylilyönteihin. Metsät on hakannut edelliset sukupolvet ja lottorivikään ei ole vielä osunut kohdalle. Mulla on tässä velat maksettavana ja perhe elätettävänä. Täällä tehdään jokainen liike laskimen kanssa.
Se on hienoa seurata vierestä kun itse heittää peltotarjouksen sisään sellaisella hinnalla millä sen pellon saa maksettua sillä viljelyllä ja tuilla. Oma tarjous jäin lähes puolella siitä kun mitä tehdastyöläinen kävi laittamassa. Ehkä hän sen pellon halusi. En valita mut älkää tulko selittämään mulle et on kriisi. Kriisi on toisilla, ei kaikilla. Mulla ei ole kriisi edelleenkään. Mut eipä ole tarvinnut paljoa ostella tai vuokrailla.
Skänsän kommentti nyt en ymmärrä alkuunkaan. Musta on demari niin kaukana kun vain voi olla. Kyl mulle käy se et sivutoimiset saa viljellä ja käyttää ulkopuolelta tulevat rahansa maatalouteen mut sit on kyllä syytä olla hyvin hiljaa mistään kriisistä. Kuten jo monesti todettu niin päätoimisia kasvinviljelijöitä ei ole montaa olemassa. Tuskin kaikki oli kerääntyneet sinne somerolle. Eiköhän sielläkin aika monta sivutoimista jussia ollut? Jos voi vilpittömästi vannoa et laskee maatalouden ja muut tulot erikseen eikä sotke niitä keskenään niin onneksi olkoon ja osaan otto. Sulla on aivan taatusti kriisi. Mut en ymmärrä miksi silloin olet pitämässä kollegoidesi puolta.
Ne sivutoimiset jotka kantavat rahaa tähän maatalouteen oli se raha sit mistä tahansa peräisin niin ne sotkevat koko tän systeemin ja sen vuoksi meillä on ikuinen kriisi tässä maataloudessa.
Ja viljamarkkina analyytikko SS:lle
En taas saa tuosta kirjoituksestasi mitään järkevää esiin. Täytyy ehkä yrittää tavata virkeämpänä koko asiaa.
Pomput hinnoissa ovat lyhyt aikaisi se on huomattu. Laskut kestävät pitkään. Kaikki eivät onnistu myymään huipussa se on on selvää mut en ole vielä ikinä kuulut et myyminen ei olisi onnistunut. Hinta voi olla mitä vaan mut kyl ne tavarat on lähteneet.
Onko sillä väliä onko se hinta pörssin aiheuttamaa, sodan aiheuttamaa tai kuivuuden aiheuttamaa?
Jos tavarasta on pula niin siitä maksetaan paremmin kuin jos sitä on yltäkylläisesti. Hinta tasoon sit vaikuttaa se et mikä täkäläinen hinta on verrattuna siihen et millä hintaan se saadaan tuotua. En mä ymmärrä miksi tästä asiasta pitää nyt tehdä niin vaikea?
-
Milloin aloitat päätoimisena kasvinviljelinä? Älä sitten käy vaa lisäansioita hankkimassa. Äläkä kylvö mitään myytävää kasvia. Muuten on peiliin katsomisen paikka.
-
Todennäköisesti en milloinkaan koska järjestelmä on saatu niin rikki. Eikä päätoimisena kasvinviljelijänä ole tarkoituskaan pärjätä ellei sit ole satoja tai jopa tuhansia hehtaareja alaa.
Mut en mä myöskään ole niin tyhmä et jos ulkopuolelle menen töihin sen jälkeen kun elukkapuolelle on laitettu lappu luukulle et sieltä suurella vaivalla saamani rahat kippaisin kasvinviljelyyn. Viljelyn pitää pyöriä omillaan ja sieltä pitää saada palkka käytetyn työajan mukaan. Mä rakastan sen verran kyl vapaa-aikaakin et en mä sitä aikaa halua käyttää peltoja viljelemällä. Mukavampiakin harrastuksia on..
-
No sitä palkkaa siellä Somerolla yritettiin selvitellä, kun on täälläkin liuta elätettäviä ja velat maksettavaksi. Eikä ole uutta pelliä eikä vuokraa. Eikä isolle karjapaikalle myynti auta ylituotanto, on päin vastoin. Ensin tulee ojituskone, sitten rekkaralli kalkkia, sitten ne kylvävät aivan kaikki mettänkaulatkin ahneuksissaan, sitten alkaa 8tonnia tulee. Viljellään rahukasvia myyntiin ja ostetaan halvalla rehuvilja muualta. Et ei auta sekään.
-
Sempä vuoksi joku 25% pakkokesanto on ehkä helpoin millä se ylituotanto saadaan leikattua. Prosentti voisi kenties olla liukuva vuosittain jolloin kulloisenkin varastotilanteen mukaan säädettäisiin. No voi olla liian monimutkainen ja kai siinä on se riski et kenen intresseissä on mikäkin varaston määrä..
Ne vähäiset kuvat mitä somerolta näin niin vanhan näköistä osallistuja kuntaa oli. Jos tilanpitoa oli takana jo pidempi pätkä ja pellot maksettu niin luulisi homman pyörivän vieläkin. Olisi tietysti kiva kuulla osallistujilta et mikä siihen kriisiin on heidän mielestä ajanut. Tukitaso luulisi olevan kaikkien tiedossa. Tuotantopanosten hinnat luulisi olevan kaikkien tiedossa. Viljan varastotilanne oli keväällä kaikkien tiedossa. Kiinnostaisi tietää et mitä on ajateltu kun on kylvetty? Luotettu siihen et tänä vuonna tulee itselle se 8t sato läpitalon ja muille tulee kato ja hinnat raketoi..
Aina voi tietysti vaatia kriisitukea. Sitä tuskin tulee kun valtiolta on rahat loppu ja se ei ratkaise mitään. Siirtää ongelmaa vain vuoden eteenpäin. Tukipotti ei samasta syystä tule nousemaan. Jos tukia kohdennetaan tuotantoon niin ylituotanto senkuin kasvaa. Päättjiä voi vaatia et pitää saada voimaan laki jolla kauppa maksaa enemmän tuottajille. ;D joo sosialisti valtiohan tässä ollaan et aina voi tietysti vaatia. Mitään perusteita ei siihen oikein ole. Valtio voi olla huolissaan huoltovarmuudesta mut nyt huoltovarmuus voi ainakin paksusti. Viljaa riittää. Suurempi ongelma taitaa on jauhelin puolella nyt.
En ymmärrä mitä sitten päättäjien pitäisi pystyä tekemään? Hienosäätöä löytyy mut sellaista viisasten kiveä jolla yhtäkkiä keikautettaisiin niin et kaikki tilat kannattaisi niin ei ole olemassa. Jotkut pärjää, jotkut ei. Normaalia yritysmaailman eloa. Kaikki ei voi pärjätä.
-
Nyt näyttäisi siltä, että elintarvikemarkkinalakiin tulee muutokset, joista on vuosia jahkattu. En jaksa uskoa, että tästäkään tulee mitään sateentekijää viljanviljelyyn. Kotieläintuotteita jalostava teollisuus todennäköisesti hyötyy eniten, mutta jos karjapuolella menisi paremmin, niin saataisiin rehuviljalle pidettyä menekkikanava auki. Sekin on jo jotain.
Jaskasataykkösellä on paljon hyviä pointteja, joita en jaksa pitkistä vuodatuksista erikseen kaivella esille. Vapaasti tulkiten, halutaan tehdä niinkuin aina ennenkin. Se on hirmuisen ymmärrettävää, koska pellolla on vaikea keksiä mitään uusi järkeviä käyttömuotoja kuin tuttujen ja turvallisten kaura,ohra,vehnä kasvien viljelyä. Tästä kaavasta jos poiketaan, otetaan jo riskejä ja haasteita, jotka myös valitettavan usein konkretisoituvat. Kyllä ilmastonmuutos on sillä tavoin tosiasia, että viljely on vaikeampaa, kuin takavuosina. Erikoisemmat kasvit eivät ole hankalien sääolosuhteiden ulkopuolella, melkein päinvastoin.
Ei minultakaan löydy tilanteeseen viisasten kiveä, mutta kaikesta huolimatta en koe, että olisi vielä varsinainen kriisi päällä. Sen mitä joitakin Varsinais-Suomen isäntiä olen viikon sisällä haastatellut, niin yllättävän tukiriippuvaista ja tukikeskeistä on se ajattelumalli. Jotenkin ajattelisi tai ainakin itse olen koko ajan elänyt sen mukaan, että tuet laskevat aina jokaisen tukikauden alussa ja sille ei voi mitään. En ole edes tiedostanut, että 100e on hävinnyt jonnekin, ennenkuin kellokkaat nostivat sen esille. Sen pohjalta tutkin vipupalvelussa maksettuja tukia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Paljastui, että jonkinlainen tukihuippu oli siinä 21-22 kieppeissä ja siitä on tultu alaspäin, mutta vain sille tasolle, mitä oli ennen tuota vuosiparia. Kokonaisuutena tuissa on vuosittaisia heittoja monestakin syystä. Kasvipeitteisyys, pinta-alamuutokset, erikoiskasvit, kerääjäkasvit, kesannot jne. Olen joskus ajatellut, että 400e ha olisi sellainen raja-arvo, että sen alle kun mennään niin sitten ei ole enää oikein hyvä juttu. Nyt on kahden viimeisen vuoden hehtaarituet olleet noin 420e ja 450e. Olin ilahtunut, että noinkin hyvin. Tähän vuoteen asti viljasta on maksettu ihan hyvin, nytkin on kiinnitystä vielä yli 200e hinnalle ja siemenviljelyksistä tulee lisien kanssa vielä yli 200e tältäkin kesältä. Näitä tämän hetken markkinahintaan meneviä jyviä ei ole sitten kuitenkaan niin paljoa kokonaisuudessa. Tältä pohjalta vuodesta tulee kuitenkin sellainen, että en kokenut tarvetta lähtee Somerolle viettämään aikaani.
Mutta koska aiheena on viljakriisi niin täytyy sitten jotain murhetta kehittää ja kyllähän niitä löytyy. Ostin kesällä Y10 hintaan 545e. En olisi halunnut maksaa näin paljon, mutta vaihtoehtoja ei annettu. Ota tai jätä. Minulla on yleensä lähtökohtana, että 100kiloa typpee menee lajiin kuin lajiin. Tältä pohjalta lannoituskustannus on ensi kesänä 226e hehtaari ja kun nyrkkisääntönä on, että tonnin jyviä hinta pitäisi vastata lannoituskustannusta, niin eihän se enää toteudu. Mikä sitten olisi lannoituksen hinta tällä hetkellä? Junnilan hinnastossa on järein fosforilanta 470e. Sillä laskien kustannus olisi 213e hehtaari. Entä sitten Cemagro? Siellä olisi Y3:sta vastaava 23-3 tällä hetkellä 545e eli sama kuin hallissani oleva Y10. Tiivistettynä tilanne on se, että lannoitteita ei halvalla saa nyt mistään, ei mistään. Kuinka todennäköisenä pidätte, että maaliskuussa Y10:ä saisi alle 500e tai jopa 470e tms. Pidän laskua talven aikana mahdollisena, mutta merkittävää pudotusta lannoituskauden aikana ei ole nähty, ties koska. Tältä pohjalta sanoisin, että merkittävin kustannuserä on aika lailla lukkoon lyöty.
Mites sitten tulopuolelle pitäisi euroja ilmaantua? Hirmuisesti helpottaisi huippuvuosi viljoista, että satotasot olisi järjestäen viidessä tonnissa kiinnilyödyillä hinnoilla, jopa takuuhinnalla. Tämä viiden tonnin vuosi on vaan kiertänyt meikäläistä nyt tosi pitkään. Kai sellainen vielä joskus tulee, pitäisin sitä oikeudenmukaisena. Todennäköistä kuitenkin, että 3500-4000 on se tuttu ja turvallinen perustaso ja sillä pitää pärjätä ja suunnitelmat sen mukaan. Mitään tämän fiksumpaa ratkaisua on vaikea keksiä.
-
Provosointi kuuluu internettiin. Internet on luotu alkuperäisen sotilaskäytön jälkeen vi***iluun.
Mutta kuitenkin. Tässä kriisissä voi olla myös paljon mukana sitä, että vuosien ajan tietty hyvin tuottava tuotantosuunta on sosiaalipäissään vetänyt kaikenlaiset kriisituet ja pitänyt yllä narratiivia, että kuolema tulee. Ja vedonnut aina suureen yleisöön koko maataloussektorin nimissä julkisuudessa, että ruoka loppuu. Ja lopputuloksena tiedotusvälineissä haastatellaan jotain kepun kansanedustajaa ja mtk:n ihmistä.
Tällä tavoin on luotu yleisölle kuva, että maajussi äänestää keskustapuoluetta ja mtk on maajussin edunvalvoja. Tämä olettama saattaa joskus hieman harmittaa maanviljelijöitä, jolloin aletaan pitämään erillisiä kokouksia, joilla aiheutetaan sekasortoa.
Maataloussektori on ollut jo liian kauan sekaisin, jota on pidetty poliittisella päätöksenteolla kasassa. Ihmiset ovat valveutuneet, ehkä lukemalla jotain muutakin kuin edunvalvontalehteä. Ymmärrys siitä, että Suomessa tuetaan joitain tuotantosuuntia avokätisesti, vaikka tuloslaskelmien mukaan niin ei tarvitsisi tehdä. Ja ehkä se yksi loputon jankkaaminen agrossakin aiheuttaa pieniä lamppujen syttymisiä.
-
Nyt näyttäisi siltä, että elintarvikemarkkinalakiin tulee muutokset, joista on vuosia jahkattu. En jaksa uskoa, että tästäkään tulee mitään sateentekijää viljanviljelyyn. Kotieläintuotteita jalostava teollisuus todennäköisesti hyötyy eniten, mutta jos karjapuolella menisi paremmin, niin saataisiin rehuviljalle pidettyä menekkikanava auki. Sekin on jo jotain.
Jaskasataykkösellä on paljon hyviä pointteja, joita en jaksa pitkistä vuodatuksista erikseen kaivella esille. Vapaasti tulkiten, halutaan tehdä niinkuin aina ennenkin. Se on hirmuisen ymmärrettävää, koska pellolla on vaikea keksiä mitään uusi järkeviä käyttömuotoja kuin tuttujen ja turvallisten kaura,ohra,vehnä kasvien viljelyä. Tästä kaavasta jos poiketaan, otetaan jo riskejä ja haasteita, jotka myös valitettavan usein konkretisoituvat. Kyllä ilmastonmuutos on sillä tavoin tosiasia, että viljely on vaikeampaa, kuin takavuosina. Erikoisemmat kasvit eivät ole hankalien sääolosuhteiden ulkopuolella, melkein päinvastoin.
Ei minultakaan löydy tilanteeseen viisasten kiveä, mutta kaikesta huolimatta en koe, että olisi vielä varsinainen kriisi päällä. Sen mitä joitakin Varsinais-Suomen isäntiä olen viikon sisällä haastatellut, niin yllättävän tukiriippuvaista ja tukikeskeistä on se ajattelumalli. Jotenkin ajattelisi tai ainakin itse olen koko ajan elänyt sen mukaan, että tuet laskevat aina jokaisen tukikauden alussa ja sille ei voi mitään. En ole edes tiedostanut, että 100e on hävinnyt jonnekin, ennenkuin kellokkaat nostivat sen esille. Sen pohjalta tutkin vipupalvelussa maksettuja tukia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Paljastui, että jonkinlainen tukihuippu oli siinä 21-22 kieppeissä ja siitä on tultu alaspäin, mutta vain sille tasolle, mitä oli ennen tuota vuosiparia. Kokonaisuutena tuissa on vuosittaisia heittoja monestakin syystä. Kasvipeitteisyys, pinta-alamuutokset, erikoiskasvit, kerääjäkasvit, kesannot jne. Olen joskus ajatellut, että 400e ha olisi sellainen raja-arvo, että sen alle kun mennään niin sitten ei ole enää oikein hyvä juttu. Nyt on kahden viimeisen vuoden hehtaarituet olleet noin 420e ja 450e. Olin ilahtunut, että noinkin hyvin. Tähän vuoteen asti viljasta on maksettu ihan hyvin, nytkin on kiinnitystä vielä yli 200e hinnalle ja siemenviljelyksistä tulee lisien kanssa vielä yli 200e tältäkin kesältä. Näitä tämän hetken markkinahintaan meneviä jyviä ei ole sitten kuitenkaan niin paljoa kokonaisuudessa. Tältä pohjalta vuodesta tulee kuitenkin sellainen, että en kokenut tarvetta lähtee Somerolle viettämään aikaani.
Mutta koska aiheena on viljakriisi niin täytyy sitten jotain murhetta kehittää ja kyllähän niitä löytyy. Ostin kesällä Y10 hintaan 545e. En olisi halunnut maksaa näin paljon, mutta vaihtoehtoja ei annettu. Ota tai jätä. Minulla on yleensä lähtökohtana, että 100kiloa typpee menee lajiin kuin lajiin. Tältä pohjalta lannoituskustannus on ensi kesänä 226e hehtaari ja kun nyrkkisääntönä on, että tonnin jyviä hinta pitäisi vastata lannoituskustannusta, niin eihän se enää toteudu. Mikä sitten olisi lannoituksen hinta tällä hetkellä? Junnilan hinnastossa on järein fosforilanta 470e. Sillä laskien kustannus olisi 213e hehtaari. Entä sitten Cemagro? Siellä olisi Y3:sta vastaava 23-3 tällä hetkellä 545e eli sama kuin hallissani oleva Y10. Tiivistettynä tilanne on se, että lannoitteita ei halvalla saa nyt mistään, ei mistään. Kuinka todennäköisenä pidätte, että maaliskuussa Y10:ä saisi alle 500e tai jopa 470e tms. Pidän laskua talven aikana mahdollisena, mutta merkittävää pudotusta lannoituskauden aikana ei ole nähty, ties koska. Tältä pohjalta sanoisin, että merkittävin kustannuserä on aika lailla lukkoon lyöty.
Mites sitten tulopuolelle pitäisi euroja ilmaantua? Hirmuisesti helpottaisi huippuvuosi viljoista, että satotasot olisi järjestäen viidessä tonnissa kiinnilyödyillä hinnoilla, jopa takuuhinnalla. Tämä viiden tonnin vuosi on vaan kiertänyt meikäläistä nyt tosi pitkään. Kai sellainen vielä joskus tulee, pitäisin sitä oikeudenmukaisena. Todennäköistä kuitenkin, että 3500-4000 on se tuttu ja turvallinen perustaso ja sillä pitää pärjätä ja suunnitelmat sen mukaan. Mitään tämän fiksumpaa ratkaisua on vaikea keksiä.
Huomaa että olet asioita miettinyt ja laskenut. Tiedostat tosiasiat ja ymmärrät mitä se merkitsee. Tuskin tulet olemaan eka joka joutuu hanskat löymään tiskiin.
Tulevaisuudessa pärjääminen vaatii sitä et sun satotaso pitää olla kohdillaan ja sitä kautta peltojen pitää olla kunnossa. Tämä luo pohjan sille et saat liikkumavaraa. Jos olet kovin kilpaillulla alueella niin sekään ei välttämättä riitä koska sitä rahaa virtaa edelleen viljelyn ulkopuolelta siihen toimintaan. Sitä on vaikea mitenkään kieltää ja näin ollen tuurilla on vielä isompi merkitys tulevaisuudessa kun on ollut tähän asti..
Joo myönnetään et vuodatuksiksi noi menee. Voisi jo lopettaa. Vaikka kuinka vääntää rautalangasta niin jotkut eivät vain tajua.
Jokainen voi käydä tukipotin katsomassa vipupalvelusta. Itsellä se ainakin näyttää siltä et aina kun pinta-alas tullut lisää niin potti nousee hetkellisesti ja muutamassa vuodessa se nousu syödään pois. Saman teki luomuun siirtyminen.. itsellä on piikki siinä kun kurvinen jakoi kriisitukia.
Yhteenvetona juokse kovempaa pysyäksesi paikallaan.. ;D
-
Ja kärmeskydölle..
Ei mua sivutoimiviljelijät haittaa. Ymmärrän hyvin et kaikki ei voi olla päätoimisia. Kasvinviljelijöistä täytyy kaikkien olla sivutoimisia. Mut se ärsyttää et jos kehdataan valittaa kriisiä ja samaan aikaan itse ollaan sitä kriisiä rakentamassa niin mitä helvettiä. Joo ymmärrän kuten aiemmin kirjoitin niin jokainen tuijottaa omaa napaa ja sit ollaan yhteisesti huolestuneita kriisistä..
Mulla ei tälläisenä päätoimisena elukan pitäjänä ja sivutoimisena kasvinviljelijänä ole varaa ylilyönteihin. Metsät on hakannut edelliset sukupolvet ja lottorivikään ei ole vielä osunut kohdalle. Mulla on tässä velat maksettavana ja perhe elätettävänä. Täällä tehdään jokainen liike laskimen kanssa.
Se on hienoa seurata vierestä kun itse heittää peltotarjouksen sisään sellaisella hinnalla millä sen pellon saa maksettua sillä viljelyllä ja tuilla. Oma tarjous jäin lähes puolella siitä kun mitä tehdastyöläinen kävi laittamassa. Ehkä hän sen pellon halusi. En valita mut älkää tulko selittämään mulle et on kriisi. Kriisi on toisilla, ei kaikilla. Mulla ei ole kriisi edelleenkään. Mut eipä ole tarvinnut paljoa ostella tai vuokrailla.
Ne sivutoimiset jotka kantavat rahaa tähän maatalouteen oli se raha sit mistä tahansa peräisin niin ne sotkevat koko tän systeemin ja sen vuoksi meillä on ikuinen kriisi tässä maataloudessa.
Vastaan nyt kuitenkin vaikka eipä se mihinkään sen kummempaan johda..
Kovasti tuntuu kuitenkin sivutoimiset kasvinviljelijät haittaavan.Niitä nyt sattuu olemaan aika iso osa kasvinviljelijöistä,lisää tulee ja rahat tulee tekemällä töitä.Ja kun tuo tehdastyöläisen sulta viemä pelto harmittaa niin vähän kai tarjosit kun ei tarttunut.Harvasta tehdastyöstäkään maksetaan maltaita ja verottajakin valitettavasti tahtoo omansa.
Tiedä sitten kuka kriisiä huutaa...ei se ole tasalaatuinen joukko.Toiset pärjää vieläkin kohtuullisesti ja toiset ei pärjää mitenkään vaikka olisi kuinka.Oli sitten tuotansuunta mikä tahansa.Someron kävijöistä ei ole tietoa mutta moni on muualla töissä,ei kokouksissa päivällä.
Luulisi kaikkien maataloutta harjoittavien ymmärtävän sen että mikään ala ei voi toimia maailman tappiin jos osa rahoista tulee tukina eikä tavarasta saa sitä hintaa mikä on tuotantokustannus+ oma palkka ym..Joskus tulee pää vetävän käteen väistämättä.
-
Annetaan tilanteen vain olla. Ei tehdä muutoksia niin kyl se siitä pikkuhiljaa korjaantuu eikö niin? Jos kuitenkin jotain pitää tehdä niinkuin somerolla vaadittiin niin se ratkaisu ei ole se et jollain ihmeen lailla saadaan kauppa pakotettua antamaan suurempi siivu tuottajalle tai et valtiolta saadaan lisää tukea. Kumpikaan ei vain ole mahdollista... Sempä vuoksi muutos mikä on mahdollista on viljelijöiden omassa toiminnassa. On se sit tuotannon vapaaehtoinen rajoittaminen tai laskimen käyttö..
Tuo peltokauppa nyt oli esimerkki. Monta kauppaa mennyt vuosien varrella ohi. Ei pysty niin ei pysty. Enhän mä tiedä kuka siellä on kriisiä huutamassa. Joo tuet pitäisi kokonaan poistaa mut sit ne täytyisi poistaa koko maailmasta. Tuota ei tule tapahtumaan. Tavarasta alkaa saamaan oikeampaa hintaa sit kun sitä ei ole varastossa.
Tää nyt on tälläistä ees taas jänkkäämistä. Jokaisella on oma mielipide asiaan. Jäädään odottamaan tapahtuuko mitään vai jatketaanko vain eteenpäin. Itse veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa..
-
^
Koko ajanhan muutosta tapahtuu.Joku laittaa elukat pois ja jatkaa viljanviljelyn parissa,joku myy maansa naapurille tai tai rupee sivutoimiseksi monialayrittäjäksi,tilat vähenee koko ajan.
Laskin on käytössä ja se johtaa taas siihen että on säilistä,auringonkukkaa ja muuta monimuotoisuuspeltoa,hernettä,ohraa. Se taas johtaa siihen että osa porukasta vaatii että kaikkien pitää viljellä täysillä tai antaa maansa ilmaiseksi jollekin päätoimiselle.Ensi kesänä säilis taas lisääntyy ja maan kunto paranee.Mutta kun sekään ei sovi jollekin,ei edes sellaisille jotka huutavat että viljelijöiden pitäisi vaalia ympäristöä eikä harjoittaa "tehoviljelyä" ja ilmaston*****uta.
Mutta se mitä viljellään niin yritetään tehdä se hyvin ja sitten osalla parannetaan kasvukuntoa ja ympäristöä.Ja kaikkien jotka ruokaa tuottaa pitäisi aistia ajan hengen eikä tehdä niin kuin on aina tehty.Vaikka se saattaa naapureita tai kolleegoita v1tuttaakkin.
-
On tämä vaan aika jännä ala. Kesällä vaadittiin hömppäheinien rajoittamista ja nyt ehdotetaan viljanviljelyn rajoittamista. Toki vaatija porukkat on eri, vaikka samalta murokupilta ovatkin syömässä.
-
mutta asiasta on ollut harvinaisen tervettä keskustelua! peukkua siitä!
-
Hoetaan että pelloilla pitää tuottaa ruokaa ja tukea pitää maksaa ruuan tuotannolle. Kuitenkin, kun olen laittanut maisemapeltoa, riistapeltoa, luonnonhoitopeltoa ja viherlannoitusnurmea, niin kaikenlaista haukkumista varsinkin seläntakana olen saanut kuulla, no en välitä haukuista, kiittäähän tuosta pitäisi, sillä jokainen hehtaari pois viljantuotannosta auttaa viljaa tuottavia. Tosin nuo haukkujat on enimmäkseen olleet jo eläkkeellä olevia viljelijöitä, joiden mielestä joka aarilla pitäisi kasvattaa viljaa tai jotain muuta myyntikasvia, niin kuin he itse tekivät ollessaan vielä aktiiviviljelijöitä. Hömppäheinien viljely on suurta syntiä.
-
Yksi resurssi unohtuu, se on aika. Kun viljatila hömppäilee ja parantaa maan kasvukuntoa pienen työmäärän kasveilla, niin mitä tedään siitä vapautunut aika? Jos se vaan odotetaan jotain tapahuvan, niin harvoin mitään fiksua tapahtuu. Se vaan vaatii sitä jotain jonkun muun jutun tekemistä, jos maatilalta ei tule riittäväti tuloa, niin ehkä monialaiset maatilat on se juttu. Sitä tehdään, mistä roposia saadaan kerättyä.
Sellaiset sivutoimiviljelijät josta tekevät täyttä päivää palkkatöissä ja päälle hoitavat viljatilan vuosikymminestä toiseen presiis-hyvin, on vähän. Se on viimekädessä raskasta, kuluttavaa ja sitovaa, ilman mahdollisuutta lomittajaan. Tai ainoa lomittaja jonka saa, lomittaa itseäsi puolison sängyssä kun itse on vain töissä.
Pinta-ala ja muut maajussiseksikkäät jutut on lopulta vain yksi resurssi mihin viljelijä käyttää aikaansa. Riippuen mitä siitä temuamisesta käteen jää, voi jäljelle jääneen käyttää itsensä sivistämiseen, kulttuuriin, omaan henkiseen hyvinvointiin tai nussimiseen. Jos noihin ei jäljelle jääneet resurssut riitä, sitten voi käyttää sitä tehdäkseen lisää rahaa, että saa torpan pysymään pystyssä.
-
Sellainen pointti vielä, että kun moni puhuu siitä tuonnista niin automaattisena vaihtoehtona niin:
- melkein minä tahansa vuonna tuonti on paljon kalliimpaa kuin kotimainen vilja
- viljojen osalta tuonti on aivan törkeän pieni viipale kotimaan viljan käytöstä
- monina heikompinakin vuosina jotkut ohran tuonnit on jääneet muutamaan pieneen laivaan..mitä se meinaa 1,2 tai 1,5 miljoonan tonnin sadosta jos tulee 4000 tai 10000 tai 30000 tonnia tuontia..? Tunteisiinhan sekin menee, mutta ei se taseeseen vaikuta yhtään mitään. Vehnää ei tuoda just ollenkaan kun ei siniristilippumyllyt sitä suostu käyttämään.
Tämän voi jokainen täälläkin huuteleva tarkistaa tullin tilastoista, ne on vapaasti jokaisen käytössä. Kilon tarkkuudella näkee viennit ja tuonnit. Per vuosi ja per kuukausi ja aika kauas taaksepäin..
Ihan vaan että puhuttaisiin taas asioista oikeilla nimillä. Tämä ei ole mikään musta tuntuu -juttu vaan kaikki luvut on JULKISIA.
Mutta rouheita tuodaan vieläkin aika paljon viimeksi kun katsoin niin taisi olla pari sataa tuhatta sekä rapsi- että soijarouhetta.
Tuolla joku sanoikin, että pelkästään rapsirouheen tarve ei varmaan koskaan tule täyttymään kotimaisesta sadosta kun se vaatisi sen parisataa tuhatta hehtaaria.
-
On varmasti halpaa, ei kai missään muualla ilman töitä tehdä ku täällä.
-
Viljan hintaa voi kyllä korottaa, kuten muidenkin tuotteiden. Oikeastaan viljan hinnan korottaminen on helpointa. Se kun säilyy suhteellisen kauan varastoituna. Viljan myynti lopetetaan, kunnes sopiva hinta pamahtaa. Tämä vaan ei ole realistista, koska moni on riippuvainen tuotteensa myynnistä. Mutta teoriassa täysin mahdollista. Kattojärjestö periaatteella jopa käytännössä mahdollista pienellä sabotaasilla ja väkivallalla maustettuna. Koskien lähinnä tuontiviljaa.
-
Tässä kun taas luki viimeisimmät viestit oman vuodatuksen jälkeen niin täytyy oikein ihmetellä et kuka ja millä agendalla olevat ihmiset siellä somerolla kokoontui? Onkos kellään tietoa et minkälaista taustaa niillä viljelijöillä jotka siellä oli niin on? Järjestävästä tahosta tunnistin sen suomen kaiketi toisiksi suurimman viljelijän ja tuosta itä uudelta maalta yhden viljelijän. Ainakin jälkimmäinen on ollut kriisistä jo äänessä aiemminkin tänä vuonna. Tarkkaan et tiedä mut jotain erikoiskasvi peltoja siellä on ollut ainakin, ei sit kaiketi niistäkään kultaa vuoltu...
Nooh paukkuja on ainakin molemmat laittaneet viljelyyn ihan huolella. Ei tainnut sekään olla voittava strategia.. ::)
Emäntä tuossa kirjoitteli viljan tuonnista. Itse asiasta mutuilin en jaksanut lähteä etsimään faktaa mut näin sen asian arvelinkin olevan. Viljantuonti ei ole mitenkään merkittävää ja sillä ei tätä kriisiä ratkaista. Kyl se on ihan tämä kotimaisen tuotannon määrä joka sen kriisin ratkaisee. Tästä päästäänkin sit mukavasti hömppiin. Itsekin sain suoranaista v1ttuilu osakseni kun luomuun läksin. Luomu kuten hömpätkin poistavat alaa tuotannosta ja jokaisen viljan viljelin tulisi kiittää mut ei. Kai se koetaan et pelto pitäisi saada itselle tehotuotantoon. Näiden luomun ja hömpän ongelma on tietysti tukirahoissa et nykyinen potti on äkkiä syöty mikäli alat kasvaa merkittävästi. Luomussa on varaa kyllä mut monimuotoisuuden tukea alettiin jo reivaamaan alaspäin.
Tukien kohdentaminen onkin sitten yksi juttu. Paljon puhetta et pitäisi tukia kohdentaa tuotantoon. Se on kulutajille helpompi markkinoida kuin se et tuet ohjattaisiin hömppään. Näkisin et tulevaisuudessa tässä on kaksi vaihtoehtoa. Ensinnäkin tukipotti tulee edelleen laskemaan. En lähde arvuuttelemaan kuinka tukipotti jaetaan eri tuotantosuuntien mukaan mut luulen et hyvin pitkälti samalla jaolla mennään. Voi jopa olla et nautatalous saa kasvatettua pottiaan vedoten kaupan hyllyiltä puuttuvaan jauhelihaan. Nooh saa uuden fendtin laittaa sit tilaukseen vanhalla joutuikin mullifarmari ajamaan jo liian kauan.
Mut juu miten kasvinviljelyn potti jaetaan niin toinen vaihtoehto on kohdentaa tukia tuotantoon ja samalla tuoda vaikka 25% kesanto pakko jolla samalla leikataan tuotantoa ja tukimäärää. Kuluttajille ja päättäjille helppo myydä kun pidetään huoltovarmuudesta huolta ja rahat riittävät silti. Toinen vaihtoehto on sit kohdentaa tuki enemmän hömppään ja toivoa näin et tuotanto leikkaantuu. Kuluttajille tämä on vaikea perustella. Itse veikkaisin tuota ensimmäistä vaihtoehtoa. Eka malli on hankalin viherpiipertäjille myydä kun siinä ei ole selvästi vaadittu tekoja joissa esim. kieriskellään alasti siellä hömppäheinä pellolla kerätä 10 erilaista niittykasvia.. ;D
Sit voidaan tietysti jatkaa nykyiselläkin mallilla ja nykästään vain kaikesta 20% siivu pois et rahat riittää. Epäilisin et ainakin viljelijöiden keskuudessa tämä on se epämieluisin malli vaikka ihan sama lopputulos siinä on. Tukipotti on sama mut se menttaalinen ajatus et tuotantoa tuetaan ja muuta liirum laarumia.. ;D
Mä en jaksa uskoa et tukirahaa saadaan mistään lisää vaan se noin 20% lähtee potista. Tässä ehtii vielä hallitus vaihtua niin tuskin hirveää leikkausta saadaan näihin maatalouden oheistoimintoihin mitkä myös imevät tukipotista osansa.. Kohta on muuten jokaiselle tilalle oma neuvoja palkattu meidän rahoilla viranomaisten toimesta.. ;D Itäsuomen tukemiseen on yhteinen tahtotila nyt olemassa ja siellä olevat vahvat tilat tulevat varmaan kokemaan omana renesanssinsa tulevina vuosina. Saadaanko kenties tukialue D muodostettu? Noiden kirjainten vähentäminen tuntuu olevan vaikeaa mut entä jos niitä kokeilisi lisätä? ;D
Mut palaan alkuperäiseen kysymykseen et ketkä siellä somerolla oli ja millaisella taustalla?
-
Olen käynyt kaikki kokouskuvat läpi, mitä olen mediasta löytänyt ja en löytänyt yhtään tuttua täältä meidän suunnasta vaikka ollaan melkein vieressä. Yksi kaveri kysyi, että meinaanko lähteä, mutta tyrmäsin ajatuksen. Ylen haastatteluun pääsi yksi uusmaalainen kaveri, sillä perusteella, kun toimittaja etsi nuorta viljelijää ja kaveri on nuorekas, mutta kuitenkin yli viiskymppinen. Se on luonteeltaan sellainen, että on aina mukana kaikenlaisissa yhteisöissä ja yhteisissä jutuissa. En ollut yllättynyt, että se oli siellä. Mutta kuten jo aiemmin kirjoitin. Tämä oli Varsinais-Suomalaisten juttu. Kuvista päätellen, paikallisia oli paljon, sellaisia joilla maatalous ei ole kannattanut kertaakaan vuoden -95 jälkeen. Yksi sellainen isäntä oli ollut äänessä, että sillä on 700ha peltoa ja on tosi pahoillaan, kun luuli, että kun on paljon peltoa, niin sillä pärjää. Käytännössä olisi parempi, että olisi vaan 100ha peltoa, kun silloin tappiot olisi paljon pienempiä, mitä tulee nyt, kun on näin iso tila ja tappiot sen mukaisia. Tämä korostaa sitä mitä jo aiemmin kirjoitin. Isot viljatilat ei ole enää kannattavia, koska peltoa ei saa, ellei maksa kovia vuokria. Isoilla pinta-aloilla tukileikkuri 150 ja 300 hehtaarin kohdalla tiputtaa yhteensä 40 euroa pelistä pois. Jos on 700ha peltoa, niin 19000e häviää tukileikkuriin. Vuokrasopimukset ei välttämättä mene tukikausien mukaan ja kun 100e on hävinnyt niin voi olla, että osassa pinta-alaa tuet ei enää riitä kattamaan vuokraa vaan pitää ottaa viljatilistäkin. Isossa kokoluokassa on myös helposti palkattua työvoimaa mukana ja yksikin renki haukkaa jo ison siivun tilan menoista. Tämä on vähän niinkuin legendaarinen SAS sanoi, että pieni tila pärjää omillaan ja suuri tila tarvitsee paljon tukia. Viitti nyt noita ihmisiä alkaa nimellä osoitella, mutta kyllä järjestäjistä monen kohdalla toteutuu tuo mitä edellä kirjoitin.
-
onko suomi tuomittu " pieni on kaunista" ajatelun takia toimimaan siten? ei taija niiiin hirveän hyvin mennä noilla isoilla eläintiloillakaan, oli elikko sit mikä tahansa. jotenkin sivusta seuratessa tulee mieleen että meille pitäisi jostain ulkomailta taas saaha niitä tuotteitten kehittäjiä, kuten aikoinaan net juustontekijät. ei taija se raakajyvän kuskuu paikasta toiseen tuoda tuotantoon yhtään lisäeuroa mutta jospa sen jalostais joksikin muuksi niin jo alkais taas raha liikkua. esim. olki mesen kojelautana on jo ihan toisen hintaista.
-
Tässä kun taas luki viimeisimmät viestit oman vuodatuksen jälkeen niin täytyy oikein ihmetellä et kuka ja millä agendalla olevat ihmiset siellä somerolla kokoontui? Onkos kellään tietoa et minkälaista taustaa niillä viljelijöillä jotka siellä oli niin on? Järjestävästä tahosta tunnistin sen suomen kaiketi toisiksi suurimman viljelijän ja tuosta itä uudelta maalta yhden viljelijän. Ainakin jälkimmäinen on ollut kriisistä jo äänessä aiemminkin tänä vuonna. Tarkkaan et tiedä mut jotain erikoiskasvi peltoja siellä on ollut ainakin, ei sit kaiketi niistäkään kultaa vuoltu...
Nooh paukkuja on ainakin molemmat laittaneet viljelyyn ihan huolella. Ei tainnut sekään olla voittava strategia.. ::)
Mut palaan alkuperäiseen kysymykseen et ketkä siellä somerolla oli ja millaisella taustalla?
Porukan ikärakenne lehtikuvissa pisti silmään. Varmaan joku muukin mietti, että ongelmahan ratkeaa itsestään kun noille joko jo maksetaan tai kohta aletaan maksaa eläkettä. Nuoria ei kuvissa näkynyt. Vähänlaisesti nuoria kv-yrittäjiä on muutenkin, mutta olisi jonkun luullut tuonne eksyvän - olivatkohan töissä tilallaan tai "oikeissa töissä" tilan ulkopuolella? Tai sitten ajattelivat, että moinen meuhkaaminen on turhaa...
Tempauksen puuhamiehet ovat muinaisuudesta tuttuja, samalla agendalla oltiin liikkeellä jo 90-luvun lopulla.
Kuvista päätellen, paikallisia oli paljon, sellaisia joilla maatalous ei ole kannattanut kertaakaan vuoden -95 jälkeen. Yksi sellainen isäntä oli ollut äänessä, että sillä on 700ha peltoa ja on tosi pahoillaan, kun luuli, että kun on paljon peltoa, niin sillä pärjää. Käytännössä olisi parempi, että olisi vaan 100ha peltoa, kun silloin tappiot olisi paljon pienempiä, mitä tulee nyt, kun on näin iso tila ja tappiot sen mukaisia. Tämä korostaa sitä mitä jo aiemmin kirjoitin. Isot viljatilat ei ole enää kannattavia, koska peltoa ei saa, ellei maksa kovia vuokria. Isoilla pinta-aloilla tukileikkuri 150 ja 300 hehtaarin kohdalla tiputtaa yhteensä 40 euroa pelistä pois. Jos on 700ha peltoa, niin 19000e häviää tukileikkuriin. Vuokrasopimukset ei välttämättä mene tukikausien mukaan ja kun 100e on hävinnyt niin voi olla, että osassa pinta-alaa tuet ei enää riitä kattamaan vuokraa vaan pitää ottaa viljatilistäkin. Isossa kokoluokassa on myös helposti palkattua työvoimaa mukana ja yksikin renki haukkaa jo ison siivun tilan menoista. Tämä on vähän niinkuin legendaarinen SAS sanoi, että pieni tila pärjää omillaan ja suuri tila tarvitsee paljon tukia. Viitti nyt noita ihmisiä alkaa nimellä osoitella, mutta kyllä järjestäjistä monen kohdalla toteutuu tuo mitä edellä kirjoitin.
Tilan kannattavuus on helppo tuhota vuokraviljelyllä, monista syistä johtuen. Olennaista laajentamisvimmassa olisi miettiä oman ja vuokratun pellon määrien suhdetta. Yllättävän paljon on tapauksia, joissa omaa peltoa on jotain 50 hehtaaria ja sitten on vuokrattu 3 - 5 kertaa alkuperäinen pinta-ala lisää. Asian voi tarkistaa esim Käytännön Maamiehen suurimpien tilojen listalta. Noissa tapauksissa riskiä riittää, varsinkin jos koneet ovat pankilta lainassa.
-
" Noissa tapauksissa riskiä riittää, varsinkin jos koneet ovat pankilta lainassa."
https://www.hankkija.fi/tyokoneet/vaihtokoneet/vaderstad%2Dtopdown%2D600%2D930%2D7733%2D1
-
Kylmiksen kirjoituksesta päästäänkin kehän alkuun ja toteamukseen et pellon hinta ei ole oikealla tasolla sen tuottoon nähden. Tuolla on sit ollut viljelijöitä jotka ovat yrittäneet juosta lujempaa ja nyt on sotkeentuneet omiin jalkoihin. Ja tästä kun ajatellaan eteenpäin niin on tuo innokkaiden laajentajien porukka joka kiimaisena maksaa pellosta liikaa. Miksi? Totesin jo et itse en päätoimisena voi tai siis en pysty maksamaan edes näitä meidän alueen hintoja ja silti täälläkin maat vaihtavat omistajaa tai haltijaa niin kysymys kuuluu kuka ne maksaa? ::)
-
Olikos Somerolla hyvät tarjoilut?
No varmaan ainakin kahvia ja pullaa? Kun yleisöä oli n. 800 henkeä, niin veikkaan että iso osa yleisöstä oli väkeä jolla asiat on ihan hyvin, lähtivät tilaisuuteen vaan ilmaisen kahvin ja pullan takia ja tuttuja tapaamaan ja uteliaana kuuntelemaan "valituspuheita"
Myönnän että itsekin olen välillä lähtenyt joihinkin tilaisuuksiin tarjoiluiden ja tuttujen tapaamisen takia, en niinkään itse tilaisuuden virallisen asian takia.
-
Itse jakaisin viljelysporukan neljään karsinaan.
1. Persaukiset/velkaiset. Yleensä elukoitakin rasitteena. Ollut hyvät suhteet pikkupankkiin joka sitten rahottanut maakauppoja ja koneita.
2. Sivutoimisesti puuhaillaan perintömaiden kanssa. 70-luvun koneilla pärjää niin kauan kuin isännälläkin jalka nousee valtun kyytiin. Taloudellisesti tuet ja vahingossa myydyt jos sattuu jotain tulemaan kuittaa kaikki kulut.
3.sivutoimiset joilla vähän enemmän viljelyssä sanotaanko 100-200ha. Leipä tulee palkkatöistä tehtaalta tai koneurakoinnista. Järkevästi hoidettuna tuilla ja myyntituloilla saanut koneita päivitettyä ja lisämaatakin ostettua. Ihan kohtuulliseen hintaankin. Esim vanha isäntä ehtinyt vuokraamaan 20v edullisesti tietenkin ja vuokranantajien siirtyessä vanhainkotiin niin myyty koko roska kun tuo Hannu on noita peltojakin niin hienosti viljellyt. Hintataso -40% markkinatasosta.
4. Yleensä päätoimisia viljelijöitä joilla vähintään 100ha viljelyksessä. Vuokrapeltoja ei yleensä ole. Raha elämiseen tulee perämetsistä, osakesalkusta yms.
Tällaisia mietteitä tähän päivään.
Kysymys tuosta väderstadin härvelistä. Paljonko tuommoinen vispilä maksaa leasingilla?
Eikai tuommosesta saa kun jonkun 50t vaihossa enää 10v päästä jos erehtyy ostamaan?
-
Melkosia sherlokkeja, kuvia tutkitaan, ja yritetään selvitellä ketä siellä taas turhaa valittamassa. On tämä melko outoa sakkia, omat koirat puremat pahiten.
-
mutta aatteleppa kun emppu näki siellä paljonkin nuoria ! aika hupsua kun lukee näitä kommentteja. mutta mitäpä suomalainen tuottaja ei tekis kun toisella menee paremmin.. paljon lie villoja tuokin kokous sai aikaan.. nooo, se nähtään kait jatkossa.
-
Keskustelusta summattuna, 10k€ pelto on valtaosan mielestä aivan liian kallista maatalouden harjoittamiseen mutta 10k€ pelto on valtaosan mielestä ihan ok hintaista sijoituksena. ???
-
monessako vuotessa maksaa ittensä lh peltona? mutta ohan toisaalta maan omistamisessa oma mielensä, oli se sitten peltoa tahi mettää...
-
Keskustelusta summattuna, 10k€ pelto on valtaosan mielestä aivan liian kallista maatalouden harjoittamiseen mutta 10k€ pelto on valtaosan mielestä ihan ok hintaista sijoituksena. ???
Kumpi ryhmä puhuu "kriisistä"? Sijoittajalla luultavasti on mitä sijoittaa, viljelijällä näin ei välttämättä ole. Toinen tienaa korkorahat ja toinen maksaa. Näin yleistäen ...
-
mutta kun korot on tippunnu!!
-
monessako vuotessa maksaa ittensä lh peltona? mutta ohan toisaalta maan omistamisessa oma mielensä, oli se sitten peltoa tahi mettää...
Eihän se hömppäkään ihan ilman kustannuksia kasva ja prosentikkin paukkuu, jos kaikki lhp:nä. Tuloista osan vie verottaja. Kuinka suuren onkin sitten tilanteesta kiinni. Peltoa ei voi verotuksessa vähentää, toisin kuin punavanteen remontit.
-
mutta kun korot on tippunnu!!
Nin, euribor on siinä 2%. Mutta oletko viime aikoina ostanut lisämaapeltoa, ilman sukupolvenvaihdoksien valtiontukea ja korkokattoa ? Marginaali ei ole asuntolainoissa tyypillinen 0,5% vaan korkeampi, yrityslainan nimellä niitä myydään. Kyllä se korko jo rupeaa pikkuisen peltokaupan kuluissa näkymään, jokin kymmenen hehtaarin harrastepalsta, satatuhatta jos saa lainaa, kun vivuttaa vaikka perheen asuntovarallisudella vakuuksia. Lohkominen tonnin ja varainsiirtovero neljätonnia. Ja ensimmäisen vuoden korkokin neljä - viisi tonnia.
Osuuspankki varmaan lainoittaa suosikkiviljelijöitänsä ilman mitään marginaalia. Mutta useimmat kaupalliset pankit eivät lisämaan marginaaleja aseta asuntolainojen tapaan alhaisiksi, vaan marginaali alkaa 2%:sta ja voi olla 3-4%.
-SS-
-
Keskustelusta summattuna, 10k€ pelto on valtaosan mielestä aivan liian kallista maatalouden harjoittamiseen mutta 10k€ pelto on valtaosan mielestä ihan ok hintaista sijoituksena. ???
Kumpi ryhmä puhuu "kriisistä"? Sijoittajalla luultavasti on mitä sijoittaa, viljelijällä näin ei välttämättä ole. Toinen tienaa korkorahat ja toinen maksaa. Näin yleistäen ...
Mutta onko viljelijä jolla on pistää tuo summa "takataskusta" pellon hankintaa tyhmä viljelijä vai fiksu sijoittaja? ::)
-
Pikkasen tuossa Somero-kokouksesa ihmettelyttää päivittely jotta näin pääsi tapahtumaan ikään kuin varkain.
Missähän umpiossa lausuman sanoaja on elänyt.
Merkit olleet nähtävissä jo kauan, unioniin liittymisestä asti.
Syöty seiniä.
Kalkitusbarometri on ollut nähtävissä jo kauan, siis ei ole juuri kalkittu.
Ennen vanhaan vuodenvaihteessa ostettiin monasti kalkkia, ei enää pitkään aikaan.
Onko oltu liian pitkään vihersilmäisiä kepu/mtk;n harjoittamaan politiikkaan.
Ja se juna meni jo ja mtk pääsi tavoitteeseensa, siirtää maatalous c-alueelle.
Viljasta ei ole varaa maksaa enempää, tukirahaa ei ole saatavissa lisää ja yksikään mtk; viranhaltia ei ala ehdottelemaan tukipolitiikan muuttamista, tai on entinen viranhaltija.
mtk kin luvannut kuulla herkällä korvalla, ei tosin ole luvannut mitään muuta, kuten ei aikaisemminkaan.
-
Edelleen, oikeat sijoittajat kyllä nauraisi itsensä kipeäksi jos jollakulla oli vaikka 10 vuotta sitten 500 000€ minkä saattoi vapaasti sijoittaa, ja sijoitti sitten peltoon. Meillä nyt juuri ja juuri 100 tonnia löytyi pari vuotta sitten ilman pankin apuja kun pari naapuria halusi peltoja navetan vierestä realisoida, mutta ärsyttävästi oli kyllä seuraavana vuonna kassa tyhjä välillä verojenkin takia. Eli en voi peltoon sijoittamista suositella.
-
Keskustelusta summattuna, 10k€ pelto on valtaosan mielestä aivan liian kallista maatalouden harjoittamiseen mutta 10k€ pelto on valtaosan mielestä ihan ok hintaista sijoituksena. ???
Kumpi ryhmä puhuu "kriisistä"? Sijoittajalla luultavasti on mitä sijoittaa, viljelijällä näin ei välttämättä ole. Toinen tienaa korkorahat ja toinen maksaa. Näin yleistäen ...
Mutta onko viljelijä jolla on pistää tuo summa "takataskusta" pellon hankintaa tyhmä viljelijä vai fiksu sijoittaja? ::)
Hän on tyhmä sijoittaja, jos sijoituksen pääoma-/tuottosuhdetta vertaillaan muihin markkinoilla oleviin sijoitusmuotoihin ja - mahdollisuuksiin.
Mutta perinteisestihän maaseutuväestölle ainoaa OIKEAA varallisuutta on ollut vain pelto- ja metsäomaisuus.😉
-
Peltoa on tälläkin hetkellä kahden laista.
Siihen johon kannattaa sijoittaa tai sitten ei.
Toisella on odotusarvoa muuhun toimintaan ja toinen kasvaa vesakkoa.
Vuokrapelloille tulee käymään samoin.
Kahdenlaisia.
Toisesta kannattaa maksaa muutama satanen, mutta vain muutama.
Toista ei kannata vaikka saisi ilmaiseksi.
-
Tuota vuokraviljelyä en kyllä oikein koskaan ole pystynyt itselleni perustelemaan, ainakaan nykyisen mallin mukaan. Naapuri laittoi vuosikymmenen alussa pellot vuokralle ja olisi kieltämättä osunut omiin lohkoihin melko mukavasti. Silloin ehdotin 10- vuoden sopparia ja mahdollisuus katkaista sopimus jos tukitasoihin tulee x% muutos, samalla vuotuinen vuokra olisi sidottu vehnän pörssihintaan sopivalla kertoimella. Ukrainan sodan aletessa olisi vuokra muistaakseni ollut jotain 800-900€/ha/vuosi ja sopivilla kiinnityksillä olisi vielä itsellekin jäänyt jotain viivan alle. Kyliltä löytyi viljelijä jolla kiima oli suurempi kuin laskutaito, vuokra taisi osua sinne +500€/ha korville. Katkera tai kateellinen en ole, hyvä vaan jos joku saa kuvion toimimaan tuolla hinnalla. Minä en saa vaikka miten optimistisella laskimella tuota lasken.
Eräs vanha isäntä antoi sellaisen neuvon, että lisämaata metsä- tai peltoa ei koskaan osteta itselle vaan talolle se on sitten seuraavan ja vain seuraavan sukupolven päätös mitä sillä meinaa tehdä. Sitä investointia ei pidäkkään saada maksettua investoinnin tuotolla. Investointi vaan pitää suhteuttaa maksukykyyn.
Itse ostin lisämetsäpalan jonka edellinen omistaja oli parturoinut puhtaaksi. Vaikka sen halvalla sain, niin tiedän, että koskaan en tule niitä rahoja siitä palasta saamaan, mutta onhan seuraavalla sukupolvella sitten ainakin eläke vajaan 30ha tukkimetsän verran leveämpi jos niin tahtovat.
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1c746e12-662e-4b94-9c14-35ccee048ab6
Siinä lisää toimenpide listaa. Tuossa on nostettu eläkeläiset ongelmaksi. Epäilemättä nekin voidaan ongelmaksi kokea. Ihmettelen ettei kukaan sano ääneen et sivutoiminen viljely on ongelma. Sitähän se vanhuuseläkettä nostava on. Näkee hyvin tavan tuijottaa vain omaa napaa. Eläkeläinen on ongelma mut itse ei ole ongelma jos juoksee palkkatöissä, urakoimassa tai ihan mitä vaan.Muutenhan tuossa oli ihan asiallista listaa. Olennaisin juttuhan on se et markkina tulisi saada tasapainoitettua..
-
Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.
Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.
-
Toistaiseksi syypäiksi jussien huonoon pisnekseen on löydetty seuraavat tahot:
-Hallitus
-Edellinen hallitus
-Seuraava hallitus
-kauppa
-maatalouskauppa
-Eu
-teollisuus
-Yara
-naapurit
-eläkeläiset
-sijoittajat
-rikkaat jotka ostaa maata
-köyhät jotka ei osta ruokaa
-neuvojat
-pankit jotka antaa liikaa lainaa väärille jusseille
-pankit jotka ei anna riittävästi lainaa oikeille jusseille
-edellinen sukupolvi joka ei kehittänyt tilaa
-seuraava sukupolvi jota ei kiinnosta paskaduuni
jne...
Syyttömäksi tilanteeseen on sen sijaan todettu:
-Jussi itse ::)
-
Toistaiseksi syypäiksi jussien huonoon pisnekseen on löydetty seuraavat tahot:
-Hallitus
-Edellinen hallitus
-Seuraava hallitus
-kauppa
-maatalouskauppa
-Eu
-teollisuus
-Yara
-naapurit
-eläkeläiset
-sijoittajat
-rikkaat jotka ostaa maata
-köyhät jotka ei osta ruokaa
-neuvojat
-pankit jotka antaa liikaa lainaa väärille jusseille
-pankit jotka ei anna riittävästi lainaa oikeille jusseille
-edellinen sukupolvi joka ei kehittänyt tilaa
-seuraava sukupolvi jota ei kiinnosta paskaduuni
jne...
Syyttömäksi tilanteeseen on sen sijaan todettu:
-Jussi itse ::)
Mariinin metodeilla mennään.
-
Toistaiseksi syypäiksi jussien huonoon pisnekseen on löydetty seuraavat tahot:
-Hallitus
-Edellinen hallitus
-Seuraava hallitus
-kauppa
-maatalouskauppa
-Eu
-teollisuus
-Yara
-naapurit
-eläkeläiset
-sijoittajat
-rikkaat jotka ostaa maata
-köyhät jotka ei osta ruokaa
-neuvojat
-pankit jotka antaa liikaa lainaa väärille jusseille
-pankit jotka ei anna riittävästi lainaa oikeille jusseille
-edellinen sukupolvi joka ei kehittänyt tilaa
-seuraava sukupolvi jota ei kiinnosta paskaduuni
jne...
Syyttömäksi tilanteeseen on sen sijaan todettu:
-Jussi itse ::)
Hyvin kiteytetty. Mä oon kirjoittanut jo monta kertaa et mitä jos katsois peiliin..
Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.
Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.
Olen tarjonnut jo monta kertaa vaihtoehtoa jossa kaikkien nurmien tukitaso tiputettaisiin alas. Tukitason tiputtaminen pitää yhdistää velvoitteeseen. Tällä ratkaistaan ylituotantoa, maan kasvukunto paranee, tukieurot riittävät paremmin. Peltoa vapautuu kun ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto vain hallinnoida ja kerätä tukia.
Miinuksia tuossa sit on et pieni tila joutuu lisäämään yhden kasvin valikoimaan. Heinäkasvien siemenkasvattajat hierovat käsiään. Nautatilat suuttuvat jos tuki tiputusta ei korvata eläinpalkkioiden kautta.
Varmaan plussia ja miinuksia löytyy lisää mut itse pitäisin tuota ehkä järkevimpänä uudistuksena. Sen verran tuohon voisi tehdä et kesanto säilyisi. Se olis niille pienille epämääräisille lohkoille joita ei viljellä mut joita ei kannata metsittääkään. Tukitaso voisi olla muutaman kympin. Ajatus et kattaa niittokulun.
-
Eikö viljan tue pidä laskea vieläkin ( ja varmaan laskeekin edelleen) niin vilja-aja pienenee ja vuokrat laskee järkevälle tasolle. Ylituotanto loppuu ja viljan hinta nousee . Tällöin me köyhät ja tyhmät ymmärretään lopettaa tämä ilmanaikuinen pelleily . Jäljelle jää vain paras A-ryhmä.
-
Toistaiseksi syypäiksi jussien huonoon pisnekseen on löydetty seuraavat tahot:
-Hallitus
-Edellinen hallitus
-Seuraava hallitus
-kauppa
-maatalouskauppa
-Eu
-teollisuus
-Yara
-naapurit
-eläkeläiset
-sijoittajat
-rikkaat jotka ostaa maata
-köyhät jotka ei osta ruokaa
-neuvojat
-pankit jotka antaa liikaa lainaa väärille jusseille
-pankit jotka ei anna riittävästi lainaa oikeille jusseille
-edellinen sukupolvi joka ei kehittänyt tilaa
-seuraava sukupolvi jota ei kiinnosta paskaduuni
jne...
Syyttömäksi tilanteeseen on sen sijaan todettu:
-Jussi itse ::)
Hyvin kiteytetty. Mä oon kirjoittanut jo monta kertaa et mitä jos katsois peiliin..
Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.
Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.
Olen tarjonnut jo monta kertaa vaihtoehtoa jossa kaikkien nurmien tukitaso tiputettaisiin alas. Tukitason tiputtaminen pitää yhdistää velvoitteeseen. Tällä ratkaistaan ylituotantoa, maan kasvukunto paranee, tukieurot riittävät paremmin. Peltoa vapautuu kun ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto vain hallinnoida ja kerätä tukia.
Miinuksia tuossa sit on et pieni tila joutuu lisäämään yhden kasvin valikoimaan. Heinäkasvien siemenkasvattajat hierovat käsiään. Nautatilat suuttuvat jos tuki tiputusta ei korvata eläinpalkkioiden kautta.
Varmaan plussia ja miinuksia löytyy lisää mut itse pitäisin tuota ehkä järkevimpänä uudistuksena. Sen verran tuohon voisi tehdä et kesanto säilyisi. Se olis niille pienille epämääräisille lohkoille joita ei viljellä mut joita ei kannata metsittääkään. Tukitaso voisi olla muutaman kympin. Ajatus et kattaa niittokulun.
Eikö tuo ole paras keino saada lisää viljaa markkinoille? Mä ainakin laittaisin liki nauttisin sitten viljantukia
-
Olen tarjonnut jo monta kertaa vaihtoehtoa jossa kaikkien nurmien tukitaso tiputettaisiin alas. Tukitason tiputtaminen pitää yhdistää velvoitteeseen. Tällä ratkaistaan ylituotantoa, maan kasvukunto paranee, tukieurot riittävät paremmin. Peltoa vapautuu kun ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto vain hallinnoida ja kerätä tukia.
Miinuksia tuossa sit on et pieni tila joutuu lisäämään yhden kasvin valikoimaan. Heinäkasvien siemenkasvattajat hierovat käsiään. Nautatilat suuttuvat jos tuki tiputusta ei korvata eläinpalkkioiden kautta.
Varmaan plussia ja miinuksia löytyy lisää mut itse pitäisin tuota ehkä järkevimpänä uudistuksena. Sen verran tuohon voisi tehdä et kesanto säilyisi. Se olis niille pienille epämääräisille lohkoille joita ei viljellä mut joita ei kannata metsittääkään. Tukitaso voisi olla muutaman kympin. Ajatus et kattaa niittokulun.
Eikö tuo ole paras keino saada lisää viljaa markkinoille? Mä ainakin laittaisin liki nauttisin sitten viljantukia
Joo ei täysin hahmotu mikä logiikka tuossa yhtälössä olisi? Miksi pieniä epämääräisiä lohkoja kannattaa jatkossakin ikikesannoida mutta ei metsittää, ja sen sijaan tuotannossa oleville pelloille ei kannata pistää mitään välivuosia nurmikasveilla?
Eläkeläisviljelyn vastustaminen on kanssa mielenkiintoinen juttu. Periaatteessa työuria on pyritty pidentämään kun on huoli työvoiman riittävyydestä jne. Onko maatalous enemmän jonkinlaista tukityöllistämistä kuin mikään oikea elinkeino, jolloin on loogista että tukia kohdistetaan työikäisille?
-
Itse en ainakaan haluaisi yrittäjänä, joita meidän kaikkien pitäisi olla liittää meitä mitenkään ay-liikkeeseen. Yhtenäisyys ei edes riitä olemaan MTK jäseninä, niin miten ihmeessä voi edes ajatella, että tuottajaorganisaatiossa.
Pidän myös ihmeellisenä, että suurin ongelma mistä yrittäjät täällä keskustelee on tuet. 150ha tai alle viljatilan ei nykytilanteessa pidäkkään työllistää/elättää koko perhettä vuoden ajan. On monia jotka ovat laajentaneet yritystoimintaa maatalouden ulkopuolelle ja saavat sieltä elantoa lisää. Moni maanviljelijä olis kovaa valuuttaa kädentaidoiltaan verrattuna Korsolaiseen Peraan, jolle täytyy muistuttaa työpäivän päätyttyä, että huomennakin on työpäivä. Ikävä kyllä on menty tilanteeseen, jossa ei muuta kuin ruikuteta, että kuinka huonosti meillä menee.
Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.
Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.
-
Nurmipeltojen tuen lasku ei onnistu muuten kuin et jokatilalle tulee velvote laittaa esim. X% kyseiselle kasville. Ja sillä tulee sit toteuttaa viljelykiertoa et x vuoden jälkeen oltava x vuotta satokasville. Tällöin ei ylituotannosta tule ongelmaa kun prosentti voidaan säätää sopivaksi..
Kesanto on sit niille alueille mis tehdään esim. Yhteiskuntainfran toimia tai muuten jotain pikkupaloja keskellä aukeaa. Mitä nyt edelliset polvet ovat kiinteistöjakojaan tehdessä tehneet. Mä en halua ainakaan et kukaan istuttaa keskelle aukeaa puita jos oma pelto on siinä vieressä.. ::)
-
Nurmipeltojen tuen lasku ei onnistu muuten kuin et jokatilalle tulee velvote laittaa esim. X% kyseiselle kasville. Ja sillä tulee sit toteuttaa viljelykiertoa et x vuoden jälkeen oltava x vuotta satokasville. Tällöin ei ylituotannosta tule ongelmaa kun prosentti voidaan säätää sopivaksi..
Kesanto on sit niille alueille mis tehdään esim. Yhteiskuntainfran toimia tai muuten jotain pikkupaloja keskellä aukeaa. Mitä nyt edelliset polvet ovat kiinteistöjakojaan tehdessä tehneet. Mä en halua ainakaan et kukaan istuttaa keskelle aukeaa puita jos oma pelto on siinä vieressä.. ::)
Syvempi logiikka siitä miten tässä kasvituotantoa autetaan ei jotenkin vieläkään uppoa tajuntaani paitsi jos tavoitteena on vaan vähentää nautapuolen tukia suhteessa peltotukien kautta samalla luoden uusia tyhmiä ehtoja viljelylle?
Ja mielelläni näkisin edustavan esimerkin sellaisesta läntistä keskellä peltoaukeaa jota ei kannata mihinkään ympärillä olevaan peltoon yhdistää tai muutoin viljellä vaan sen kesannointia pitää tukea ettei tulisi metsäsaarekkeeksi?
-
Mikä on tämä "nykytilanne"?
Onko tämä suunta oikea, että vielä 50 v sitten kymmenen hehtaaria + vähän elukoita riitti hyvin perheen elannoksi, sitten puolisot siirtyivät palkkatöihin pikkuhiljaa 90-luvun taitteessa. Nykyään ei tahdo 100 ha viljatila pitää leivässä enää pelkkää isäntääkään vaikka pelto olisi omaa. Jos siis lasketaan mukaan kaikki kiinteät kulut ja omalle työlle kohtuullinen korvaus.
Ei tämä kehitys ihan tervettä ole, jos ihan laskee pääoman tuoton kautta asiaa. :o
Itse en ainakaan haluaisi yrittäjänä, joita meidän kaikkien pitäisi olla liittää meitä mitenkään ay-liikkeeseen. Yhtenäisyys ei edes riitä olemaan MTK jäseninä, niin miten ihmeessä voi edes ajatella, että tuottajaorganisaatiossa.
Pidän myös ihmeellisenä, että suurin ongelma mistä yrittäjät täällä keskustelee on tuet. 150ha tai alle viljatilan ei nykytilanteessa pidäkkään työllistää/elättää koko perhettä vuoden ajan. On monia jotka ovat laajentaneet yritystoimintaa maatalouden ulkopuolelle ja saavat sieltä elantoa lisää. Moni maanviljelijä olis kovaa valuuttaa kädentaidoiltaan verrattuna Korsolaiseen Peraan, jolle täytyy muistuttaa työpäivän päätyttyä, että huomennakin on työpäivä. Ikävä kyllä on menty tilanteeseen, jossa ei muuta kuin ruikuteta, että kuinka huonosti meillä menee.
Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.
Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.
-
Mikä on tämä "nykytilanne"?
Onko tämä suunta oikea, että vielä 50 v sitten kymmenen hehtaaria + vähän elukoita riitti hyvin perheen elannoksi
Voitko tarkentaa ketkä kaikki saivat "hyvän elannon" eli normaalit lomamatkat perheelle yms. vuonna 1975 sillä että oli 10ha peltoa + muutama kotieläin? Ja mitä tapahtui sitten tosi nopeasti sen jälkeen koska omassa lapsuudessa 80-luvulla sellainen ei kyllä pitänyt paikkaansa.
Toki esim. 80-luvulla oli kait vuosia että pienen alan viljan viljelyllä tienasi tosi hyvin vähällä työllä. Siksi eläimiä pistettiin pois tosi tiiviiseen tahtiin.
-
Kyllä luottaisin enemmän markkinaohjautuvuuteen, kuin loputtomaan tukien ja tukehtojen mulkkaamiseen. Kun nyt on perusviljoista ylituotantoa ja hinnat huonot, niin vähennetään vapaaehtoisesti niiden viljelyalaa, jos kuitenkaan ei vähennetä ja sadoista tulee hyvät ja ylituotanto edelleen alentaa hintoja, niin ehkä sitten uskottaisiin viimein että kannattaa seurata markkinoita ja toimia sen mukaan. Ja pitää tosiaan muistaa että ilmastonmuutos lisää äärisäitä ja katovuosien todennäköisyys on kasvanut. Sit jos halinnollisin mulkkauksin on vähennetty viljelyaloja, ja tulee se katovuosi, hinnat tietysti nousee, mutta sitten lisääntyy myös tuontikin, jos kotimaan varastot on tyhjät. Joka tapauksessa jyrkkä kyllä markkinaehtoisuudelle ja jyrkkä ei lisäsääntelylle ja tukiehtojen mulkkaamiselle. Tuo pakkokesantokin on niin ja näin, se on hallinnollinen keino vähentää viljelyaloja, mutta saattaa osua omaan nilkkaan. Sitäpaitsi on esim. kotieläintiloja, jotka tarvii kaikki hehtaarit rehun tuottamiseen, ne ei todellakaan tykkää mistää pakkokesannoista, saisko ne vapaututuksen siitä?
-
Kyllähän nautojen lisääminen on tehokas keino saada pellolle järkevää käyttöä, yksi nauta kuluttaa taitaa kuluttaa parin hehtaarin sadon
-
Rakkine on ihan oikeassa et jos vain viljelijät ymmärtäisi markkinaehtoisuuden. Someron porukka ei taida ainakaan ymmärtää..
Tuossa mun mallissa homma kyl yksinkertaistuisi melkoisesti jos eri nurmityypit laitettaisiin kahden tai kolmen tyypin alle. Suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla voisi olla se yksi. Sit kesanto ja sit vain nurmi. Ei olisi erikseen mitään monimuotoisuuspeltoja, tuotantonurmia, lhp tai vln peltoja ja sen monimutkaisempia velvotteita ja päivämääriä. Se velvoite tulisi viljelykierrosta ja minimi pinta-alasta.
Mut on juu totta et kato vuonna tuonti lisääntyisi mikä ei tietysti ole hyvä asia. Samoin elukkatilat ei varmaan ole innoissaan, ainakaan ne joilla pinta-alasta tiukkaa.
-
Mistä tämä tukien lasku fanitus johtuu? Ollaan olevinaan markkinataloudessa ja kaikkia tuetaan. Yhdeltä sektorilta on ihan fain että tuet pois vaikka itsellä koko homma perustuu tukeen. Helvetillisiä monomentteja rakennetaan varsin ruhtinaallisilla investointituilla pisin korpikyliä.
-
En myöskään näe pakkokesannoinnissa mitään lisähyötyä, koska jo nyt suurimmalla osalla kasvinviljelytiloista ne heikoimmat lohkot on jollakin hömppäheinämuodolla, siis pois myyntikasvien tuotannosta.
-
Maatalous on kiinni ilmastosta. Suomen ilmastossa ei pärjätä suotuisimmille kasvumaille. Myöskään peltojen koot eivät Suomessa ole mitään logistiikkapeltoja. Siksi emme mahtaisi mitään markkinaviidakossa, jos tukia ei olisi.
Eläintuotanto onnistuu. Sitä ei haittaa kylmä ilmasto samalla tavalla, kuin maanviljelyä. Siinä kuitenkin tuhlautuu energiaa ihmisravintoyksikköä kohden enemmän, kuin kasvinviljelyssä. Mutta toisaalta nautailu onnistuu huonoimmillakin kasvupaikoilla, vaikka Suomessa sitä tuetaankin alueilla, jossa ei olisi tarvetta koko tuotantotukeen. Myös eläinperäinen, ihmiselle välttämätön aminohappokartta on täydellinen.
Hyvä vaihtoehto olisi monipuolisuus, mutta nyt mm. tukipolitiikalla tuotantosuunnat ovat alueellistuneet. Itse tärkein, eli kasvualusta on köyhtynyt, pääasiassa politiikan vuoksi. Onhan tässä piiloprovokaatiota, mutta pitäähän sitä ollakin.
Isoa kuvaa kun katsoo, niin ainakin tämä aihe herättää jostain syystä keskustelua. Pelkona on tietenkin rahojen oikeudenmukainen uusjako ja saavutettujen poliittisten etujen menetys.
-
En myöskään näe pakkokesannoinnissa mitään lisähyötyä, koska jo nyt suurimmalla osalla kasvinviljelytiloista ne heikoimmat lohkot on jollakin hömppäheinämuodolla, siis pois myyntikasvien tuotannosta.
Tähän kyl sanoisin et vaihtelee todella rankasti. Osalla on ja osalla ei. Riittävästi ei ole koska ylituotantoa on. Joo sattui tietysti sadollisesti hyvä vuosi. Ens keväänä sitä markkinaehtoisuutta mitataan et vieläkö kylvetään yhtä paljon. Entäs jos tulee samanlainen vuosi. Joka tilalla tuo pitäisi tietysti perustua kannattavuuden laskentaan mut epäilen sitäkin vahvasti.
Mistä tämä tukien lasku fanitus johtuu? Ollaan olevinaan markkinataloudessa ja kaikkia tuetaan. Yhdeltä sektorilta on ihan fain että tuet pois vaikka itsellä koko homma perustuu tukeen. Helvetillisiä monomentteja rakennetaan varsin ruhtinaallisilla investointituilla pisin korpikyliä.
Ei se ole mitään fanitusta vaan totuus et ensi kaudelle tuet tulevat tippumaan. Rahaa ei ole ja mistään sitä ei tule lisää..
-
Jos leikataan sit muualta ku a-b alueen kasvitiloilta sopiiko?
-
Jos leikataan sit muualta ku a-b alueen kasvitiloilta sopiiko?
Tuskin ainakaan c-alueen maidontuotannosta mitään leikataan?
-
Mikä on tämä "nykytilanne"?
Onko tämä suunta oikea, että vielä 50 v sitten kymmenen hehtaaria + vähän elukoita riitti hyvin perheen elannoksi
Voitko tarkentaa ketkä kaikki saivat "hyvän elannon" eli normaalit lomamatkat perheelle yms. vuonna 1975 sillä että oli 10ha peltoa + muutama kotieläin? Ja mitä tapahtui sitten tosi nopeasti sen jälkeen koska omassa lapsuudessa 80-luvulla sellainen ei kyllä pitänyt paikkaansa.
Toki esim. 80-luvulla oli kait vuosia että pienen alan viljan viljelyllä tienasi tosi hyvin vähällä työllä. Siksi eläimiä pistettiin pois tosi tiiviiseen tahtiin.
Hiukan kärjistäen, mutta kuitenkin sai voita leivän päälle ja katon pään päälle. Ei nyt puhuta lomamatkoista, mutta sai välttämättömyydet kuitenkin kustannettua jos oli vaikka 200-300 kanaa.
Kyllä pelkän viljan viljelynkin soisi kannattavan siten, että se mahdollistaisi tilan kehittämisen ja mahdollistaisi kohtuullisen tuoton sijoitetulle pääomalle. -22 vuosi oli ehkä eu-ajan paras vaikka lannoite olikin kallista, niin viljan hinnat alkoi kolmosella.
-
En myöskään näe pakkokesannoinnissa mitään lisähyötyä, koska jo nyt suurimmalla osalla kasvinviljelytiloista ne heikoimmat lohkot on jollakin hömppäheinämuodolla, siis pois myyntikasvien tuotannosta.
Tässä on just sekin puoli kun ne on niitä heikoimpia lohkoja niin niitten pois viljelystä oleminen vaikuttaa suhteessa vähemmän satomääriin kuin jos se kesannointi kohdistuisi parhaisiin peltoihin.