Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Paalimies - 27.10.25 - klo:15:02
-
Tuliko hurmos kylvää joka paikka viljalle ensi kesänä vai järki päähän ja vähentää roimasti viljaa?
-
Tuliko hurmos kylvää joka paikka viljalle ensi kesänä vai järki päähän ja vähentää roimasti viljaa?
Saako nauraa? ;D ;D ;D
Olisi ollut mukava lähteä kuuntelemaan kun syytetään kaikkia muita paitsi itseä mut pitkä matka ja elukkatilallisen työt estivät hauskanpidon..
-
Olisi hauska tietää, kuinka maailmanmarkkinahintaa voisi kokouksella hallita. Ainoastaan tukipolitiikkaan voisi korkeintaan vaikuttaa.
-
Olisi hauska tietää, kuinka maailmanmarkkinahintaa voisi kokouksella hallita. Ainoastaan tukipolitiikkaan voisi korkeintaan vaikuttaa.
Valtioltako odotetaan taas jotain kriisitukea viljanviljelijöille?
-
Somerolla on paljon väkeä, noin 800, Teeriharju lähes täynnä. Ja oli viljelijöitä Ilomantsista ja Pohjanmaalta asti, ja oli myös sikatilallisia.
Eri näköisistä korkea-arvoisia ministeri- ja järjestöviskaaleja oli puhujapöntössä, ja mm. keskusliikkeiden ja myllyjen edustajia, ja olipa Boreal Kasvinjalostusyhtiön päällikkökin kertomassa Niklas kauran erinomaisuudesta. Varmaankin Suomen lähes toiseksi suurin viljanviljelijäkin mikrofonin päähän osui.
Siinäpähän Rakkine ihmettelee, mitä täällä puhuttiin. Saas nähdä, millaisia uutisia tiedotusvälineet palaverista kirjoittavat.
-SS-
-
Juu, ei sentään nauraa parane.
-
Somerolla on paljon väkeä, noin 800, Teeriharju lähes täynnä. Ja oli viljelijöitä Ilomantsista ja Pohjanmaalta asti, ja oli myös sikatilallisia.
Eri näköisistä korkea-arvoisia ministeri- ja järjestöviskaaleja oli puhujapöntössä, ja mm. keskusliikkeiden ja myllyjen edustajia, ja olipa Boreal Kasvinjalostusyhtiön päällikkökin kertomassa Niklas kauran erinomaisuudesta. Varmaankin Suomen lähes toiseksi suurin viljanviljelijäkin mikrofonin päähän osui.
Siinäpähän Rakkine ihmettelee, mitä täällä puhuttiin. Saas nähdä, millaisia uutisia tiedotusvälineet palaverista kirjoittavat.
-SS-
Kukas se toiseksi suurin viljanviljelijä on? Niko kai on isoin.
-
Bulkkiviljan hintaan ei pysty vaikuttamaan, jos ulkomailta saa tuontiviljaa halvemmalla. Tukipolitiikka onnistuisi ainoastaan ehkä korvamerkittyjen viljanostajien kanssa tehtyjen viljelysopimusten kautta. Silloin puhutaan tuotantotuesta ja silloin mentäisiin kovasti kohti metsää.
Yksi vaihtoehto on kiristys. Toisin sanoen järjestäytyminen. Kiristys voisi kohdentua brändiin. Esimerkiksi kotimaisuusbrändiin. Vaikka sillä enää ole mitään merkitystä vatserillakaan. Kuluttajat huijattiin kotimaisen rukiin syöjiksi, joten enää ei tarvitse mainostaa.
Mutta jos kaikki viljansa tilalta ulos myyvät viljelijät määräisivät hinnan kollektiivisesti, jotain voisi tapahtua. Mitä se olisi, se jäisi nähtäväksi.
Olisihan se mielenkiintoista jos olisi joku etujärjestö.
-
Somerolla on paljon väkeä, noin 800, Teeriharju lähes täynnä. Ja oli viljelijöitä Ilomantsista ja Pohjanmaalta asti, ja oli myös sikatilallisia.
Eri näköisistä korkea-arvoisia ministeri- ja järjestöviskaaleja oli puhujapöntössä, ja mm. keskusliikkeiden ja myllyjen edustajia, ja olipa Boreal Kasvinjalostusyhtiön päällikkökin kertomassa Niklas kauran erinomaisuudesta. Varmaankin Suomen lähes toiseksi suurin viljanviljelijäkin mikrofonin päähän osui.
Siinäpähän Rakkine ihmettelee, mitä täällä puhuttiin. Saas nähdä, millaisia uutisia tiedotusvälineet palaverista kirjoittavat.
-SS-
Kukas se toiseksi suurin viljanviljelijä on? Niko kai on isoin.
Olisko se laaksosen timo liedosta?
Oliko SS oikein paikalla?
Mitä siellä sitten kertoiltiin vai menikö se vain kahvin juonniksi? Kai nyt traktorimarssi helsinkiin saadaan aikaiseksi?
-
Olisit tullu kuuntelee
-
Ongelma on myös siinä että toisin kuin muussa yritystoiminnassa, niin viljanviljelyssä ei niin sanottu luova tuho toteudu, eli huonoimmat viljelijät ei putoa pois pelistä, kun menee huonosti, sen sijaan pitää järjestää kriisikokous, jos homma ei kannata, ja huutaa apua. Missä tahansa muussa yritystoiminnassa kannattamattomat yritykset lopettaa tai tekee konkurssin, ei ne järjestä kriisikokouksia.
Mutta eihän viljanviljely mitään aitoa yritystoimintaa olekaan, se on useimmille harrastus, jota valtio tukee. Ja sit kehdataan vielä itkeä ja järjestää kriisikokouksia, jos harrastus tuottaa tappiota.
-
Ongelma on myös siinä että toisin kuin muussa yritystoiminnassa, niin viljanviljelyssä ei niin sanottu luova tuho toteudu, eli huonoimmat viljelijät ei putoa pois pelistä, kun menee huonosti, sen sijaan pitää järjestää kriisikokous, jos homma ei kannata, ja huutaa apua. Missä tahansa muussa yritystoiminnassa kannattamattomat yritykset lopettaa tai tekee konkurssin, ei ne järjestä kriisikokouksia.
Mutta eihän viljanviljely mitään aitoa yritystoimintaa olekaan, se on useimmille harrastus, jota valtio tukee. Ja sit kehdataan vielä itkeä ja järjestää kriisikokouksia, jos harrastus tuottaa tappiota.
Niinpä olet lähellä asian pointtia. ;)
Moni muu yritystoiminta vaatii siltä yrittäjältä 100% panoksen. Viljelyyn riittää joku 10% panos tai jotain. Siinä kun sit muutamat haluaa vielä talkoilla homman niin eipä se paremmaksi muutu.
Jollain tapaa tietysti mainitsemasi luova tuho toteutuu. Ne jotka saavat hyviä satoja ja toiminta on kannattavaa niin eivät tuolla ole huutamassa kriisiä.
Mutta jäädään odottamaan uutisia. Eiköhän tuo asia hehkuteta et nyt jotain tapahtuu, nyt tulee muutos.
Olisit tullu kuuntelee
Mulla on ihan oikeita töitä niin ei paikalle ehdi. Enkä myös ymmärrä koko kokoustamisen tarkoitusta jos siellä ei kukaan sanonut viljelijöille et olisi peiliin katsomisen paikka..
-
nyt vaan metian kommentteja uottamaan. ja oliko tuolla kellään aiheena se uus järjestö ??
-
Outoa vähättelyä viljelijöitä kohtaan.
-
Outoa vähättelyä viljelijöitä kohtaan.
Kun tää tilanne ei vain korjaannu muuten kuin et viljelijät lopettavat sen talkoilla tekemisen.
Joo kaupan ylivaltaa voidaan yrittää suitsia lakeja säätämällä jne. Joku voi huutaa lisää tukea mut eipä sitä rahaa taida mistään löytyä. Jotkut ovat jopa sitä mieltä et viljanostajien pitäisi maksaa viljasta enemmän. Miksi kun tavaraa on yllin kyllin eikä pelkästään suomessa? Tai et yaran pitäisi tiputtaa hintaa. Miksi kun kauppa näyttää käyvän näinkin? Se on jokaisen viljelijän nyt vain laskettava et ostanko lantaa et saanko sen rahan takaisin vai en. Ja ne jotka ei laske kusee kaikkien muroihin...
Et kyl se vaan on niin et tämän harjoituksen jälkeen viljelijöitä on entistä vähemmän. Moni päätoiminen tai siis suurimman tulonsa maataloudesta saava joutuu heittämään pyyhkeen kehään. Rahat ei riitä ja aikaa ei ole hankkia rahaa maatalouden pohjattomaan kassaan.
Et juu mä en hirveen suuria odotuksia tälle laita. Ens keväänä jussi kylvää taas pää täristen kun se on maailman parasta hommaa vaikka siitä joutuu maksamaan..
-
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maanviljelijoiden-sammakkoilmiossa-hyvakaan-sato-ei-ole-kannattava-viestimme-ministereille-menevat-kuuroille-korville/9246216
Tuossakin huomaa sen et tehdään insinöörin töitä päivät et voi jatkaa viljelyä. Koti, suku, isänmaa painaa..
Ei pitäisi olla niin mut ei se muutu jos tuo ei lopu.. ::)
-
Niin mikä tossa on vikana. Pidätkö itseäsi jotenkin tärkeämpänä viljelijänä. Luuletko ettei niitä peltoja joku muu viljelisi, esim joku sikamies ottaisi oikein mielellään ja viljelisi ihan varmasti viljaa joka hehtaarilla.
-
Tossahan sitä on kokouksen vaatimuslistaa, osa realistisia, osa ei tästä maailmasta, kuten tukien lisääminen.
Viljelijöiden kriisikokouksen toimenpidelista tymäkkää luettavaa – ministerin erovaatimus listan päätteenä
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8437055a-459c-434f-8533-c81bdd96804c
Varsinkaan kohdat 2. 3. 8. ja 9. eivät ole tästä maailmasta.
Onko siellä kokoussalin ilmassa leijaillut jotain huumausainetta?
-
Viljanviljely on ollut jo kauan harrastustouhua. Ne joilla on liitua jolla piirtää, ts. pääomatuloja tai suuria ansiotuloja, niin he pystyvät harrastamaan mukisematta. Mutta jos viljelyä pitäisi kehittää esim. ostamalla lisää ylihintaista peltoa, viljely muuttuu kannattamattomaksi. Viljanviljelijän ainoa mahdollisuus laajentaa tuotantoa on hankkia lisää peltoa. Nykyään mm. pellon raivaus on tehty mahdottomaksi pysyvän nurmen vuoksi.
Huvittavaa on myös se, että viljan viljelyä ei pysty aloittamaan tyhjästä. Siksi se onkin outoa yritystoimintaa. Herää vain kysymys, ketkä viljelijät ovat niitä oikeita viljelijöitä, joille pitäisi luovuttaa maat ja mannut. Plantronics korvassa, kauhealla täpinällä touhuavat reiskatko?
Se ainaiseen työhön ja touhuamiseen vetoaminen on samantasoista ay-liikkeen kanssa. Sirpillä ja vasaralla pitäisi viljaa korjata ja puida. Veikkaan vahvasti sitä, että viljelijät eivät myy peltojaan sille massiviljelijälle ja vuokraus taas lopulta näivettää peltojen kasvukunnon.
-
Niin mikä tossa on vikana. Pidätkö itseäsi jotenkin tärkeämpänä viljelijänä. Luuletko ettei niitä peltoja joku muu viljelisi, esim joku sikamies ottaisi oikein mielellään ja viljelisi ihan varmasti viljaa joka hehtaarilla.
Ei tässä kukaan ole sen tärkeämpi. Pudotuspeli tässä on käynnissä. Se jolta rahat loppuu lopettaa. Tai se jolla järki palaa päähän.
Elukoita ei talkoilla pidetä koska ne vaativat työtä joka päivä. Ja vaikka sen työn tekisi itäeurooppalainen niin palkka sillekin on maksettava. Nyt onkin nähtävissä et elukkatilat lopettaa. Sikatiloilla lopetus tahti oli jo aiemmin kun kannattavuus ollut huonoa jo pitkään. Nyt sitten nautapuolella on kiivas tahti.
Mut juu jos mikään ei muutu niin elukoiden pito tässä maassa loppuu. Siinä ei paljoa talkoilla. Viljan viljelyn tulevaisuus on sit enemmän siitä kiinni et alkaako viljelijät tekemään kotitöitään laskimella vai jatketaanko sen rahan kantaminen muualta sen viljelyn jatkamiseen..
Käy niin tai näin niin meillä on liikaa peltoa ja liikaa viljelijöitä et kaikki voisi pärjätä. Tämä tulee tulevaisuudessakin olemaan matalan katteen hommaa jossa kerroin oltava kohdallaan et tässä voi jotenkin elää..
-
Tottakai se otettu 100 on saatava takaisin. Ei ole rahasta pulaa kun kerran itäsuomen raiviollekin rahaa löytyy. Hyviä juttuja, ei ole tämmöstä tekstiä maastullissa ollut vuosikausiin.
-
Viljanviljely on ollut jo kauan harrastustouhua. Ne joilla on liitua jolla piirtää, ts. pääomatuloja tai suuria ansiotuloja, niin he pystyvät harrastamaan mukisematta. Mutta jos viljelyä pitäisi kehittää esim. ostamalla lisää ylihintaista peltoa, viljely muuttuu kannattamattomaksi. Viljanviljelijän ainoa mahdollisuus laajentaa tuotantoa on hankkia lisää peltoa. Nykyään mm. pellon raivaus on tehty mahdottomaksi pysyvän nurmen vuoksi.
Huvittavaa on myös se, että viljan viljelyä ei pysty aloittamaan tyhjästä. Siksi se onkin outoa yritystoimintaa. Herää vain kysymys, ketkä viljelijät ovat niitä oikeita viljelijöitä, joille pitäisi luovuttaa maat ja mannut. Plantronics korvassa, kauhealla täpinällä touhuavat reiskatko?
Se ainaiseen työhön ja touhuamiseen vetoaminen on samantasoista ay-liikkeen kanssa. Sirpillä ja vasaralla pitäisi viljaa korjata ja puida. Veikkaan vahvasti sitä, että viljelijät eivät myy peltojaan sille massiviljelijälle ja vuokraus taas lopulta näivettää peltojen kasvukunnon.
Hyvä ja osuva analyysi.
Viljelyn ongelma on se et sitä voi harjoittaa näin sivutoimena ja harrastuksena. Sen vuoksi mun ainoa toivo onkin et viljelijät alkaisivat laskea kannattavuuttaan. Todennäköisesti näin ei tule kuitenkaan käymään vaan tässä ollaan eräänlaisessa vapaassa pudotuksessa jossa ne selviävät joilla rahat riittävät pisimpään..
-
Luuletko ettei laske? Sun olis kannattanut tulla Somerolle, tietäisit missä mennään.
-
Naurettavaa pelleilyä koko "Somero", ei tullut hullua hurskaammaksi kukaan viljelijöitten itkusta. Mutta hauskahan se on taas lukea lehdestä, minkälaista valtra-marssia suunnittelette.
-
Luuletko ettei laske? Sun olis kannattanut tulla Somerolle, tietäisit missä mennään.
No kerro toki missä mennään, jos paikalla olit.
Kuten kirjoitin niin mulla oli töitä. Elukkatilallisena niitä on aika usein. Ja ihan joka päivä. Ei siinä oikein voi lähteä ajelemaan toiselle puolelle suomea.
Mut eiköhän siitä tilaisuudesta nyt jonkunlaisen käsityksen saa muodostettua mitä siellä on puhuttu. Tuo rakkineen laittama linkki on hyvä aloitus. Kuten epäilin niin vaatimukset eivät ole tästä maailmasta. Tai aina kai sitä voi vaatia mut pitäisi ehkä keskittyä niihin mitkä ovat toteutus kelpoisia..
-
Mistähän pers aukinen valtio repii lisää tukia viljanviljelyyn, kun tukileikkaukset on todennäköisempiä. Vaikka maatalousministeri vaihtuisi, ei se mitään muuttaisi.
-
Kyllä viljelijät laskevat. Ab-alueen rakennemuutos on pakottanut viljelijät sivutoimisuuteen. Isompia yksiköitä on syntynyt tapettujen pientilojen alueille. Kansallisen tuen ohjaus on lopettanut potentiaaliset eläintilat ja aika on ajanut jälkikasvujen osalta ohi.
Juuri koska investoinnit ovat kalliita ja kiinnostus koko maatalouteen on hävinnyt. Jäljellä ovat ne investoineet tilat ja/tai harrastelijat, joilla on varaa touhuta. He kuitenkin touhuavat sitä, mitä yhä suurempi määrä veronmaksajista haluaa. Kasvisruokaa. Pelkkä kasvisruoka on homoa, joten toivottavasti eläintuotanto ei lopu.
Vaatimuslistassa on paljon hyvää, varsinkin tukien maksatusaikataulun suhteen. Toki niitä hehtaaritukiakin kaikki ottaisi jos vain sais. Raivion pysyvä nurmi on selvää syrjintää. Mutta ennemmin lähtisin kiristyslinjalle, jossa viljan hinnalle asetetaan kartellinomainen markkinahinta. Silloin suomalaisen ruuan brändi hajoaisi, jos katseet kohdistuisivat tuontiviljaan. Mahdolliset halvalla tiskin alta myyvät rikkurit tietenkin hakattaisiin torilla. Mutta kun viljelijällä ei ole varaa lakkoilla niin siihen sekin sitten sammuu. Ehkä joku etujärjestö voisi olla hyvä juttu.
-
Mä väitän et kaikki viljelijät eivät edelleenkään laske. Mut on se laskevien määrä lisääntynyt. Sen vuoksi tuo kokoontuminenkin kenties oli koska on huomattu et hemmetti eihän tästä jääkään mitään tilille.. ;D
-
Mites possut?
-
Mites possut?
Ovat sikoja nyt..?
-
Et onko laskimella laskettu.
-
Et onko laskimella laskettu.
On
-
Ja hyvin kannattaa
-
Bulkkiviljan hintaan ei pysty vaikuttamaan, jos ulkomailta saa tuontiviljaa halvemmalla. Tukipolitiikka onnistuisi ainoastaan ehkä korvamerkittyjen viljanostajien kanssa tehtyjen viljelysopimusten kautta. Silloin puhutaan tuotantotuesta ja silloin mentäisiin kovasti kohti metsää.
Yksi vaihtoehto on kiristys. Toisin sanoen järjestäytyminen. Kiristys voisi kohdentua brändiin. Esimerkiksi kotimaisuusbrändiin. Vaikka sillä enää ole mitään merkitystä vatserillakaan. Kuluttajat huijattiin kotimaisen rukiin syöjiksi, joten enää ei tarvitse mainostaa.
Mutta jos kaikki viljansa tilalta ulos myyvät viljelijät määräisivät hinnan kollektiivisesti, jotain voisi tapahtua. Mitä se olisi, se jäisi nähtäväksi.
Olisihan se mielenkiintoista jos olisi joku etujärjestö.
Siis vaikkapa pienemmässä mitassa, jos olisi jokin viljelijöiden tuottajaorganisaatio, joka vuotta aikaisemmin sadonkorjuuta lähtisi järjestämään oletusarvoisesti vientikauppoja viljamäärälle, jonka viljelijät uskaltaisivat kiinnittää kauppasopimuksella, vaikkapa yhden neljäsosan (25%) koko viljasadosta ? Tämä olisi perinteisille viljavälittäjille katastrofi, koska tällöin ne todella joutuisivat miettimään tarvitsemansa viljan saantia; yli jäävä tuotanto olisikin joko samansuuruinen kuin vuotuinen kotimaan käyttö, tai jopa vähän pienempi. Alkaisikohan se baasis silloin muuttua sieltä miinus sadasta ylöspäin ?
2018 näytti sen, että paikallisen viljan hinta lopulta sitten nousi, vaikka muualla maailmassa markkinoilla ei ollut kadosta tietoakaan, pörssit eivät tehneet minkäänlaista piikkiä.
Vaikka "ulkomailta saa halvemmalla" - väite toimisikin, ei se vilja sinne käyttäjälle asti tule ihan yhtä halvalla. Onhan tuo viljan laatukin epäsymmetrinen viennin ja tuonnin välillä: Yhdistelmäkuormia voidaan julmasti lähettää satamasta takaisin, eipäs pääse kippaamaan, mutta lähetäpäs laiva takaisin, jos jyvästä löytyy DON tai glyfosaatti tai varastotoukkamyrkky.
Rakkinehan tuossa muussa yhteydessä heitti lehdessä esiintyneen ns. ammattilaisen näkemyksiä, mutta olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?
No viljanviljelijän ehkä kannattaisi.
-SS-
-
Bulkkiviljan hintaan ei pysty vaikuttamaan, jos ulkomailta saa tuontiviljaa halvemmalla. Tukipolitiikka onnistuisi ainoastaan ehkä korvamerkittyjen viljanostajien kanssa tehtyjen viljelysopimusten kautta. Silloin puhutaan tuotantotuesta ja silloin mentäisiin kovasti kohti metsää.
Yksi vaihtoehto on kiristys. Toisin sanoen järjestäytyminen. Kiristys voisi kohdentua brändiin. Esimerkiksi kotimaisuusbrändiin. Vaikka sillä enää ole mitään merkitystä vatserillakaan. Kuluttajat huijattiin kotimaisen rukiin syöjiksi, joten enää ei tarvitse mainostaa.
Mutta jos kaikki viljansa tilalta ulos myyvät viljelijät määräisivät hinnan kollektiivisesti, jotain voisi tapahtua. Mitä se olisi, se jäisi nähtäväksi.
Olisihan se mielenkiintoista jos olisi joku etujärjestö.
Siis vaikkapa pienemmässä mitassa, jos olisi jokin viljelijöiden tuottajaorganisaatio, joka vuotta aikaisemmin sadonkorjuuta lähtisi järjestämään oletusarvoisesti vientikauppoja viljamäärälle, jonka viljelijät uskaltaisivat kiinnittää kauppasopimuksella, vaikkapa yhden neljäsosan (25%) koko viljasadosta ? Tämä olisi perinteisille viljavälittäjille katastrofi, koska tällöin ne todella joutuisivat miettimään tarvitsemansa viljan saantia; yli jäävä tuotanto olisikin joko samansuuruinen kuin vuotuinen kotimaan käyttö, tai jopa vähän pienempi. Alkaisikohan se baasis silloin muuttua sieltä miinus sadasta ylöspäin ?
2018 näytti sen, että paikallisen viljan hinta lopulta sitten nousi, vaikka muualla maailmassa markkinoilla ei ollut kadosta tietoakaan, pörssit eivät tehneet minkäänlaista piikkiä.
Vaikka "ulkomailta saa halvemmalla" - väite toimisikin, ei se vilja sinne käyttäjälle asti tule ihan yhtä halvalla. Onhan tuo viljan laatukin epäsymmetrinen viennin ja tuonnin välillä: Yhdistelmäkuormia voidaan julmasti lähettää satamasta takaisin, eipäs pääse kippaamaan, mutta lähetäpäs laiva takaisin, jos jyvästä löytyy DON tai glyfosaatti tai varastotoukkamyrkky.
Rakkinehan tuossa muussa yhteydessä heitti lehdessä esiintyneen ns. ammattilaisen näkemyksiä, mutta olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?
No viljanviljelijän ehkä kannattaisi.
-SS-
Mä jo tuonne toisen ketjun alle kirjoitin mut kysytään nyt tässäkin et millä ne viljelijät, joka ainut saadaan se neljännesvientitonni kiinnittämään ja pysymään siinä rintamassa? Ei tule olettaa et se vientikauppa on aina hyvän hintaista vaan se voi myös toisinpäin.
-
Ja hyvin kannattaa
En mä ala sitä laskelmaa nyt sen kummemmin avaamaan kun eipä muutkaan omia avaa.
Mut sanotaan et kyl siitä nyt just palkan saa. Mulla ei paljoa vaihtoehtoja ole. Ei ole ulkopuolista työtä turvana.
-
Se laillinen kartelli eli tuottajaorganisaatio. Vaikkakin vertailukohta on ehkä huono eli lammassektori, niin siellä tuottajaorganisaatio on pystynyt tarjoamaan mukaan lähteneille ketjun seuraaville toimijoille palvelua, jonka myötä myös hintaa on saatu ylöspäin. Ehkä noista vihannes/hedelmäpuolen tuottajaorganisaatiosta voisi myös ottaa oppia.
Sitoutuminen. Se on tuottajapuolella avainsana. Kuten 101 kirjoitti, kotieläimien kanssa toimiminen opettaa ehkä sitoutumista eri lailla kuin sivutoimisena kasvinviljelijänä. Onko niin, että liian iso osa viljanviljelystä on osa-aikayrittäjyyttä, jolloin yhteisiin pelisääntöihin sitoutuminen jää tekemättä? Tuottajaorganisaatio ei ole myöskään takuu, että aina ja joka tilanteessa saa parhaan hinnan. Silloin sen sitoutumisen pitää kestää myös se ostajapuolen koepallo, jossa pistehinnoittelulla kiusoitellaan ja houkutellaan pois rivistä.
-
^
Juuri näin. Viljan viljelijöiden kenttä on vielä liian hajanainen jotta tuottajaorganisaatiolle olisi toimintaedellytyksiä. Ehkä yksi sukupolvi vielä eteenpäin ja viljelijöiden määrä on saatu tiputettu alle kymmeneen tuhanteen. Siinä on jo suurin laajennuskiima hävinnyt kun sivutoimiviljelijälläkin alkaa olemaan työtä tarpeeksi...
-
^
Juuri näin. Viljan viljelijöiden kenttä on vielä liian hajanainen jotta tuottajaorganisaatiolle olisi toimintaedellytyksiä. Ehkä yksi sukupolvi vielä eteenpäin ja viljelijöiden määrä on saatu tiputettu alle kymmeneen tuhanteen. Siinä on jo suurin laajennuskiima hävinnyt kun sivutoimiviljelijälläkin alkaa olemaan työtä tarpeeksi...
Juu...sivutoimiviljelijähän ei tee töitä kuin kuukauden keväällä ja kuukauden syksyllä.Muu aika menee leppoisasti surffaillessa netissä.Olen kyllä kuullut että joku harjoittaa huilatessaan jotain urakointia pellolla tai metsässä,tehdä tehdastyötä ym.Joku saattaa ajella kaivinkoneella,lumiauralla tai tekee konsultointia toisile.Joku ajaa kuulemma taksia vielä Bernerin uudistuksen jälkeenkin...
-
^
Juuri näin. Viljan viljelijöiden kenttä on vielä liian hajanainen jotta tuottajaorganisaatiolle olisi toimintaedellytyksiä. Ehkä yksi sukupolvi vielä eteenpäin ja viljelijöiden määrä on saatu tiputettu alle kymmeneen tuhanteen. Siinä on jo suurin laajennuskiima hävinnyt kun sivutoimiviljelijälläkin alkaa olemaan työtä tarpeeksi...
Juu...sivutoimiviljelijähän ei tee töitä kuin kuukauden keväällä ja kuukauden syksyllä.Muu aika menee leppoisasti surffaillessa netissä.Olen kyllä kuullut että joku harjoittaa huilatessaan jotain urakointia pellolla tai metsässä,tehdä tehdastyötä ym.Joku saattaa ajella kaivinkoneella,lumiauralla tai tekee konsultointia toisile.Joku ajaa kuulemma taksia vielä Bernerin uudistuksen jälkeenkin...
Tärkeintähän on löytää syyllinen jostain muualta. Kaupan ja tukipolitiikan syyttäminen alkaa olla aika kulunut fraasi, nyt on muodikasta syyllistää se naapurin osa-aika viljelijä.
-
olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?
Tässä varmaan homman pihvi. Aika kattavasti oli MT:ssä ostajapuolen edustajien näkemyksiä tilanteesta. Niissä oli hyviä hyviä ideoita. Esim. tämä satamien kehittäminen ja ainakin yksi satama sellaiseksi, että lastaus onnistuu läpi vuorokauden. Helppoa uskoa, että vienti on välikäsille välttämätön paha ja omalla tavallaan sen ymmärtää, koska riskitkin on melkoisia. Jos vienti olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekisi.
-
Ehkä aika on muuttumassa ja maanviljelijät alkavat tosissaan miettimään kartellia. Nythän esteenä on ollut MTK, jonka jäsenet ovat olleet jäseniä vanhasta muistista. Kun viimeisillekin alkaa selviämään MTK:n rooli tasapuolisena "edunvalvojana", mannerlaatat voivat liikkua. Eihän mikään organisaatio voi pyrkiä korottamaan viljan hintaa, jos toisille samassa organisaatiossa tavoitteena on mahdollisimman matala viljan hinta. Kuka hullu sitä liikaa haluaisi maksaa?
Puhutaan solidaarisuudesta ja tilojen välisistä vanhojen tapojen aikaisista kaupoista, jossa päivän hinta katsotaan hankkijan hinnastosta. Eikä siinä mitään. Kyllä se toimisi uudelleen määritetyillä hinnoillakin. Monelle saattaa kynnyksenä olla suurempi hintavaatimus, mutta yhtä suurena kannustimena saattaa olla se, että painetussa lehdessä on listahinta, jonka herrat ovat määrittäneet.
Onhan niitä kuljetuspuolellakin liittoja ja muita, mutta totuus on se, että aina löytyy autoilija, joka ajaa sen puukuorman halvemmalla kuin toinen. Siksi itse asiassa nykyinen viljatouhu muistuttaa enemmän yrittäjyyttä, kuin kollektiivisesti sovitut sopimustuotannot.
Onko se sitten pelkoa vai hämmennystä, mutta viljapuolen yhtäkkinen protestointi nostaa karvoja pystyyn ja heti ollaan pitämässä huolta siitä, ettei mitään tukia tai huojennuksia vahingossakaan saa myöntää? Väärät ihmiset eivät saa osoittaa mieltään. Muinaiset traktorimarssit ja kriisitukivaatimukset näyttivät kaapin paikan ja osoittivat rahalle oikean osoitteen. Silti viljan viljelijät olivat mukana pitämässä huolta maatalouden kannattavuudesta. Vanhasta muistista tai ymmärtämättömyydestä.
-
Totta. Nyt on pelko perseessä. Ja aletaan haukkua. Varmasti tulee näitä organisaatioita ja hyvä niin. Pikku hiljaa eteenpäin.
-
miten mahtaa tuolla ulkomailla tuo viljan myynti olla kannattavaa? eiks carlsonkin ihmetelly kun sai vuoten tulokseks sen oliko 114 puntaa? ja sentäs oli aika isolla tuotanto. mutta kait se on maatalouten osa olla mopen kanssa. ei taija löytyä mitään hokkuspokkusta jolla asiat korjaantuis, niin täällä kuin maailmalla.
-
^
Juuri näin. Viljan viljelijöiden kenttä on vielä liian hajanainen jotta tuottajaorganisaatiolle olisi toimintaedellytyksiä. Ehkä yksi sukupolvi vielä eteenpäin ja viljelijöiden määrä on saatu tiputettu alle kymmeneen tuhanteen. Siinä on jo suurin laajennuskiima hävinnyt kun sivutoimiviljelijälläkin alkaa olemaan työtä tarpeeksi...
Juu...sivutoimiviljelijähän ei tee töitä kuin kuukauden keväällä ja kuukauden syksyllä.Muu aika menee leppoisasti surffaillessa netissä.Olen kyllä kuullut että joku harjoittaa huilatessaan jotain urakointia pellolla tai metsässä,tehdä tehdastyötä ym.Joku saattaa ajella kaivinkoneella,lumiauralla tai tekee konsultointia toisile.Joku ajaa kuulemma taksia vielä Bernerin uudistuksen jälkeenkin...
Tärkeintähän on löytää syyllinen jostain muualta. Kaupan ja tukipolitiikan syyttäminen alkaa olla aika kulunut fraasi, nyt on muodikasta syyllistää se naapurin osa-aika viljelijä.
Toki kaupalla oma osansa sopassa mut kyl mä näkisin tuon asian niin et suomen viljan hinnat on nyt ihan oikealla tasolla tai jopa hieman korkeammalla kuin pitäisi jos vertailee euroopan hintoihin.
Voidaan tietysti suunnitella lakeja jotka velvoittavat kauppaa/teollisuutta maksamaan korkeampaa hintaa mut kuinka toimivia noi on. Itsellä ei tule kuin sellainen laki mieleen jossa suomessa ei saa käyttää elintarvikkeena sellaisia tuotteita joita voidaan täällä tuottaa. Eli glyfoviljat ja antibiootti liha kielletään kun täälläkään ei ole oikeutta sellaisia tuottaa.
Mitä tukiin tulee niin korkeampi tuki suoraan hehtaarille kanavoituu vain suoraan pellon hintaan. Siitähän tämä ulina nyt osittain johtuu kun maksettu liian kovia hintoja ja tukipotti onkin laskenut. Tuotantotuki olisi toimivampi siinä mielessä mut siinä on sit taas muut ongelmat. Ja ei sitä tukirahaa mistään vain lisää löydy. Joo voidaan tukirahaa tietysti ohjata uudelleen. Jättää nämä eri järjestöt kokonaan ilman rahoja ja näin saada hetkellisesti pottia kasvatettua.
Mulle ihan sama miten homma etenee. Tuskin mitään ihmeitä tapahtuu. Totuus on vain se et kannattavuus on nyt heikko ja olisi peiliin katsomisen paikka. Mut on se tietysti helpompi syyttää viljanostajia, kauppaa tai liian pieniä tukia...
Totta. Nyt on pelko perseessä. Ja aletaan haukkua. Varmasti tulee näitä organisaatioita ja hyvä niin. Pikku hiljaa eteenpäin.
Ei mulla ainakaan ole pelko persiissä. Hyvä jos tulee joitain organisaatioita jotka vievät vaikka viljaa. Tai ovat vain ihan neuvottelu kumppani joka kasaa isomman erän mistä neuvotellaan ostajan kanssa.
Viljatavastia on jo olemassa ja vientikauppaa tekee. Tällä hetkellä ei vain ole hyviä kauppoja tarjolla. Syy löytyy ylhäältä kirjoituksesta. Kaikkien tuottaja ym. Organisaatioiden ongelma on vain se et ne vaativat sitoutumista. Sinä sitoudut ja naapuri ei niin otat todennäköisesti takkiin monta vuotta. Vähän samalla tavalla käänteisesti voi ajatella viljakiinnityksen. Sitoudut myymään kiinnitettyyn hintaan. Nyt on kai jo neljä kautta menty niin et kiinnittäjä saanut paremman hinnan. Sen yhden kerran sit heilahtaa toisinpäin.
Mut ei mitään toivotan vilpittömästi onnea tuottajaorganisaatioille.
-
miten mahtaa tuolla ulkomailla tuo viljan myynti olla kannattavaa? eiks carlsonkin ihmetelly kun sai vuoten tulokseks sen oliko 114 puntaa? ja sentäs oli aika isolla tuotanto. mutta kait se on maatalouten osa olla mopen kanssa. ei taija löytyä mitään hokkuspokkusta jolla asiat korjaantuis, niin täällä kuin maailmalla.
Sama ongelma se on ympärimaailmaa tällä hetkellä. Kysyntää olisi kun väestö kasvaa mut maksukykyistä kysyntää ei ole ja tuotanto on liian suurta jonka seurauksena hinta laskee. Kulut nousee kuten lannoitteet ja viisas viljelijä miettiikin ostaako vai ei. Ja mitä voi ostaa.
Riskin ottaja voi heittää toiselta tililtä rahaa toiselle kuten clarkson tai joku saattaa ottaa pikavipinkin. Joku voittaa ja joku hävii. Suuri peli tämä on.
Asiaan ei todellakaan ole mitään taikatemppua. Jos suomesta pystyttäisiin viemään tavaraa ulos niin homma toimisi. Meillä korkeammat kukut ja huono ilmadto tekee sen et meistä ei ikinä tule ilman yhteiskunnan avustusta (tuki tai vanhan ajan markkinoitimaksu) ruuan nettoviejiä. Näin ollen oma tuotanto pitää saada suhteutettua omaan käyttöön. Tukea (rahaa) ei tule mistään lisää vaan päinvastoin niin homman pitää vain alkaa joustamaan. Peltoa ja tuotantoa pitää saada pois tai sit pitää kieltää apulannan käyttö jotta keskisadot tippuvat. Hommaa on pakko tehostaa koska hehtaarilta saatava kate on niin pieni et niitä hehtaareja on tehtävä monta et edes yksi ihminen saa siitä leivän. Maatalouden ulkopuolelta tuleva raha sit sotkee koko systeemin oli se raha mistä tahansa.
Ei ole helppoja aikoja edessä.
-
Totuus on vain se et kannattavuus on nyt heikko ja olisi peiliin katsomisen paikka. Mut on se tietysti helpompi syyttää viljanostajia, kauppaa tai liian pieniä tukia...
Ihan kuin tämä virsi olisi kaikunut jo monta kirkkovuotta, mutta jostain muualta kuin kasvinviljelijöiden keskuudesta. Nyt kun nämä pakanat yrittävät vääntäytyä samalle parvelle veisaamaan, niin eihän se käy. ;D
-
Ja yksi kuiva kesä niin jo parkuu et on kallista.
-
olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?
Tässä varmaan homman pihvi. Aika kattavasti oli MT:ssä ostajapuolen edustajien näkemyksiä tilanteesta. Niissä oli hyviä hyviä ideoita. Esim. tämä satamien kehittäminen ja ainakin yksi satama sellaiseksi, että lastaus onnistuu läpi vuorokauden. Helppoa uskoa, että vienti on välikäsille välttämätön paha ja omalla tavallaan sen ymmärtää, koska riskitkin on melkoisia. Jos vienti olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekisi.
Kyllä meillä on satamia ja syväsatamia ja vaikka mitä. Ei ne estä toimintaa paitsi että tilaa saisi varmaan aina olla vähän enemmän. Ongelma on ammattiliitot ja työehtosopimukset jne, jotka käytännössä estää 24/7 työskentelyn. Ei satamiin tarvitsisi investoida kuin vähän lisää varastotilaa
-
Nyt kun nämä pakanat yrittävät vääntäytyä samalle parvelle veisaamaan, niin eihän se käy. ;D
Luken numeroista esiintynyt asiantuntija esitteli kannattavuuskertoimia, eikä kannattavuuskehityksessä ole tapahtunut mitään kovin voimallista, kannattavuuskerroin on jopa parantunut, kerrottiin lehdessä, oliko se nyt 0,47. Lehtiuutisissa asiaa siis korostetaan, että kannattavuus on vielä kohtuullisella tasolla. Sitä ei kuitenkaan avata, että kerroin on eri tuotantosuunnilla erilainen, ja tukikaudesta 2023 lähtien on kannattavuuskertoimissa tapahtunut eriytyminen viljatilojen ja karjatilojen välillä: Karjatiloilla kannattavuuskertoimet vaihtelevat enimmäkseen 0,4:stä 1,17:ään (siipikarjatilat ovat kärjessä). Suurin karjatilojen ryhmä, lypsykarja- ja nautatilat, ovat kannattavuudeltaan keskikastia 0,82 - 0,95. Sikatilat ovat poikkeus, kun kannattavuus on ollut nollan tienoilla. Eihän niitä taida viittäsataa enempää enää ollakaan. Ehkä niissä on enimmäkseen viljapainotteista maataloustuotantoa siltikin.
Mutta nämä ovat vain ne kuuluisat Essayahin 8500 tilaa, jotka vielä ovat jotenkin pysyneet tuottojen ja kulujen suhteessa tasapainossa. Taloustohtorissakin on kuitenkin mukana isompi määrä viljatiloja (ja kymmenentuhatta mikrotilaa varmaankin ulkopuolella tilastojen)
Viljatiloilla kannattavuuskerroin on selvästi eläintilojen keskimääräistä kannattavuuskerrointa 0,67 pienempi, 0,32. Joissakin kalvoilla esitetyissä lukemissa oli miinusmerkkejä, mutta ne eivät varmaan ole oleellisia tässä, ei niitä välttämättä lehtiartikkeleihinkaan ole printattu. Siis 0,32 on pienempi kuin 0,67.
Tai jotain.
-SS-
-
Ja yksi kuiva kesä niin jo parkuu et on kallista.
Tilanteet tosiaan vaihtelee kovastikin välillä. Mitäpä jos ensi vuonna iskee kova kuivuus koko maahan ja tulee kunnon katovuosi, niin järjestetäänkö silloin taas kriisikokous?
-
Kyllä meillä on satamia ja syväsatamia ja vaikka mitä.
Eivät ne kelpaa viljan vientiin, sanoin Hankkijan mies. Oli sen sata syytä, miksei onnistu. Metsäteollisuus vie vain noin 10 miljoonaa tonnia massaa, paperia, kartonkia, puutavaraa laivoilla ulkomaille, sehän on aivan minimaalinen määrä Suomen viljasatoon verrattuna, tai jotain.
Eihän semmoinen ulkomaanviljakauppa muutenkaan ole helppoa, pitäisi soitella jollekin ulkomaanpellelle rallienglannilla, miksi lisää hommia itselleen järjestäisi.
-SS-
-
Kannattavuus olisi vielä heikompi viljatiloilla, jos kalustoa vaihdettaisiin uudempaan. Mutta milläs rahalla vaihdat. Sitten joku onnekas saa ostettua 10 hehtaaria peltoa yli sadalla tonnilla. Sitten se tajuaa, että pitäisi kyllä ostaa yli puolella miljoonalla 50 hehtaaria, jotta edes jotain tekemistä olisi. Lopulta hän tajuaa, että eihän sekään riitä.
Puolen miljoonan takaisin maksuun menee 25 tonttua vuodessa, jos saa 20 vuoden takaisinmaksuajan. Siihen vielä korot päälle. Kyllä saa 50 hehtaarilta tulla kova sato, jotta saat maksetuksi lyhennykset ja verot, koska investointitukea 0 prosenttia saadulle tilan toiminnan laajentamiselle ei ole olemassa edes poistoja verotukseen. Sitten olisi vielä niitä koneita ja muita turhia menoja.
Eli peltoviljelytilan mahdollisen pääoman kertyminen on auttamattomasti jäljessä, verrattuna tiloihin, jotka saavat tuotannon kehitykseen investointitukia, sekä kaikkia muitakin tukia. Ja tämä ilmiö ei ole markkinaehtoista. Se on poliittisen toiminnan tulos. No, onko sitä pakko sitten viljellä, jos ei sovi muottiin. Ei kai ole.
-
Kannattavuus olisi vielä heikompi viljatiloilla, jos kalustoa vaihdettaisiin uudempaan. Mutta milläs rahalla vaihdat. Sitten joku onnekas saa ostettua 10 hehtaaria peltoa yli sadalla tonnilla. Sitten se tajuaa, että pitäisi kyllä ostaa yli puolella miljoonalla 50 hehtaaria, jotta edes jotain tekemistä olisi. Lopulta hän tajuaa, että eihän sekään riitä.
Puolen miljoonan takaisin maksuun menee 25 tonttua vuodessa, jos saa 20 vuoden takaisinmaksuajan. Siihen vielä korot päälle. Kyllä saa 50 hehtaarilta tulla kova sato, jotta saat maksetuksi lyhennykset ja verot, koska investointitukea 0 prosenttia saadulle tilan toiminnan laajentamiselle ei ole olemassa edes poistoja verotukseen. Sitten olisi vielä niitä koneita ja muita turhia menoja.
Eli peltoviljelytilan mahdollisen pääoman kertyminen on auttamattomasti jäljessä, verrattuna tiloihin, jotka saavat tuotannon kehitykseen investointitukia, sekä kaikkia muitakin tukia. Ja tämä ilmiö ei ole markkinaehtoista. Se on poliittisen toiminnan tulos. No, onko sitä pakko sitten viljellä, jos ei sovi muottiin. Ei kai ole.
Niin eipä sitten ihme että suuri osa viljatiloista onkin sivutoimisia, mennään eteenpäin sillä mitä on ja vanhalla kalustolla, ei investoida uusiin koneisiin eikä lisämaahan.
Tuolla tavalla pärjää ainakin omillaan ja mahdollisesti jää vähän plussallekin, mutta varsinainen toimeentulo tulee siitä päätoimesta.
-
Kannattaa vaan miettiä vahvasti, järjen kanssa, sitä saven myymistä pois ja mennä oikeesiin töihin mistä maksetaan. :-\
Jos em ei ole vaihtoehto niin sitten vaan jatkaa valittamista ja jää tuulettimen eteen paskamyrskyyn... :(
....Kun ne maatalouden liitännäiset ja muu sen sellainen ei ole etiketin mukaista... ::)
Tai sitten käy kuten oikeassa yritysmaailmassa, kannattamaton liiketoiminta loppuu joka tapauksessa. ???
-
Sivutoimisena normaali viljanviljely onnistuu jollakin tavalla. Jotain investointeja pystyy tekemään ja infraa tekohengittämällä ja kattoja paikkaamalla asia onnistuu.
Sitten jos aloittaa voimaperäisen laajentamisen peltoja ostamalla, velkasuhteen pää tulee nopeasti vastaan. Johtuu pellon ylihinnasta ja viljelyn kannattamattomuudesta. Aika harvoin näkee kannattavuuslaskelmia, joissa olisi otettu huomioon pellon ostamisesta aiheutuva verovähentämätön kulu.
Eli jos tyhjästä aloittaa, niin teoriassa toimintaa on mahdollista kasvattaa hyvin hitaasti. Tosin jos on peltoa 20 hehtaaria ja myyntiin tulisi 50 hehtaaria, velan määrä nousisi kipurajoille. Joudut kompensoimaan toimeentuloa toisella ammatilla, joka saa olla sitä parempaa hommaa, mitä enemmän peltoa ostat. Koska silloin iskee Matti Näsä syndrooma. Eli ei ole varaa ostaa vähennyksiä. Yhden hehtaarin osto olisi paljon helpompaa.
Siksi sivutoiminen viljely on usein ainoa vaihtoehto, jotta tilaa voi ylläpitää ja kehittää. Varsinkin kun puhutaan pienikokoisista ja laajennushaluisista tiloista. Tämä tosin on myrkkyä joillekin tuotantosuunnille ja vaatimukset tukien poistamisesta taksin ajajilta herää tasaisin väliajoin. Ja sitten jos vähän toiseen suuntaankin laitetaan vastaavaa meteliä, niin kyllä kaiku vastaa tuhatkertaisena.
Kannustakaa jälkikasvujanne opiskelemaan. Mielellään luonnontieteitä, humanisteista ei ole niin suurta lukua. Ei sen vuoksi, että he lähtisivät lasipalatseihin toimistohommiin vaan siksi, että he oppisivat jotain järkevää. Sitä oppia voi sitten soveltaa sivutoimisena maajussina tai ihan miten vaan. Pääasia että on teoreettista ymmärrystä ja ruohonjuuritason kokemusta. Sitä yhdistelmää ei voita mikään.
-
Pankit hillitsee kummasti sitä laajentamisvauhtia, ei putoo enää kolikoita yhtä jelposti ku muutama vuosi takaperin.
Se on se rakennemuutos, jos siittä on jääny jälkeen niin kyytiin ei enää pääse…
-
Kasvinviljely on lähes aina sivutoimista. Joko menet pääosin eläinkopille töihin tai sitten oikeisiin töihin.
-
Kasvinviljely on lähes aina sivutoimista. Joko menet pääosin eläinkopille töihin tai sitten oikeisiin töihin.
Niin on enkä mä sitä moiti. Laskutaitoa täs kaipaillaan..
Pari päätoimista kasvinviljelijää tulee mieleen. Toisella joku 150ha. Satunnaisia puukauppoja tekee ei muuta. Toinen sit 30ha. Sama et satunnaisia puukauppoja ja siinä se.
Joku tuossa epäiliä ettei kasvinviljelijät investoi. Kyl niitäkin on. Keväällä oli 20ha myynnissä. Kolleega jutteli et viisi numeroinen luku per ha oli maksettu. Oma 4 numeroinen tarjous ei ainakaan riittänyt. Tehtaalla kulkee ostaja töissä.
Toinen kauppa keväältä. Oliko 6ha. Ostaja käy korjailemassa autoja. Kolmas kauppa oli reilu 30 ha. Osa-aika viljelijälle sekin meni. Sellainen moniala yrittäjä. Tekee mitä vain..
Et juu ei kaikki oo lopettanut investoimasta, vaikka huonosti kuulemma menee..
-
Kasvinviljely on lähes aina sivutoimista. Joko menet pääosin eläinkopille töihin tai sitten oikeisiin töihin.
Niin on enkä mä sitä moiti. Laskutaitoa täs kaipaillaan..
Pari päätoimista kasvinviljelijää tulee mieleen. Toisella joku 150ha. Satunnaisia puukauppoja tekee ei muuta. Toinen sit 30ha. Sama et satunnaisia puukauppoja ja siinä se.
Joku tuossa epäiliä ettei kasvinviljelijät investoi. Kyl niitäkin on. Keväällä oli 20ha myynnissä. Kolleega jutteli et viisi numeroinen luku per ha oli maksettu. Oma 4 numeroinen tarjous ei ainakaan riittänyt. Tehtaalla kulkee ostaja töissä.
Toinen kauppa keväältä. Oliko 6ha. Ostaja käy korjailemassa autoja. Kolmas kauppa oli reilu 30 ha. Osa-aika viljelijälle sekin meni. Sellainen moniala yrittäjä. Tekee mitä vain..
Et juu ei kaikki oo lopettanut investoimasta, vaikka huonosti kuulemma menee..
Ootko aatellu et menisit myös vieraalle töihin ni voisit ostella niillä viisnumeroisilla peltoa niin ei tarvis valittaa ???
-
Investointi onnistuu, jos on rahaa tai saa rahaa ja on valmiuksia maksaa se takaisin. Jos peltohehtaarin saa nelinumeroisella luvulla, myyjää on kusetettu tai puhuttu muuten vain mukavia.
-
Sukupuo-köh-polvenvaihdoksen läpikäyneet nuoret isännät eivät ehkä oikein ymmärrä, että sukupolvenvaihdoskauppojen ulkopuoliset maakaupat varsinkin rintamailla ovat hinnaltaan melkoisella kertoimella eri suuruusluokkaa kuin kokotilan kaupat - isulta tai äityliltä saadut. Maaperällä voi olla vaihtoehtoistakin käyttöä, aurinkopaneelikentät, ja sen semmoiset.
Maatalous- ja metsämaan ostorajoituksia nuoret ennen aikaan tupailloissa riekkuivat, eläinlääkärit, apteekkarit, lentokapteenit ja eläköityneet upseerit niitä maatiloja olivat heidän nenänsä edestä kilvan huutamassa. Tulevaisuudessa lisämaakaupat muuttuvat miljoonakaupoiksi, koska ne muutaman hehtaarin pikkutilat on jo syöty. Sitten kun myynnissä olisi 10-20 ha, ei isommillakaan tiloilla näy enää olevan kykyä huutaa paljon yli 10000 euron hehtaarilta, jollei sitten isulla ollut ennestään ollut 20 ha:n soranottoaluetta tai hyvää kaupallista kalliomurskealuetta hyödynnettäväksi. Sitten kun seuraavaksi nämä yli 100 ha:n häviämään tuomitut tilat tulevat myyntiin, voi pelkän maainvestoinnin suuruusluokka olla reilusti yli miljoonan.
Siinä ostajien joukkoon saattaa ilmaantua firmansa myyneitä bizznesmiehiä, bitcoin-miljonäärejä tai jopa ulkomaalaisia sijoittajia. Tietysti maansa myyville ja mahdollisille perikunnille tämä on hyvä asia, maanhankinnan rajoitukset käytännössä pakottaisivat luopujat rahoittamaan plantronics-korvanappiagribizznesmiesten monopolimaanhankintaa.
-SS-
-
Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?
-
Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?
Ensimmäinen järjen ääni.
Jokainen tehköön mitä haluaa mut nykymuodin mukaista on syyttää ongelmistaan kaikkia muita.. siihen kai tämä someron tapaaminenkin perustui.
Ihmettelin jo 24 keväänä kun porukka kylvää pää märkänä. Ei haitannut laskevat viljan hinnat ka korkealla olevat panoshinnat. Samaa ihmettelyä jatkoin tänä keväänä. Vieläköhän tarvii ens keväänä ihmetellä?
Sattui sosiaalisella mediassa viljatavastian nimissä tehty postaus jossa tuotiin samaa asiaa ilmi kuin itse yrittänyt tässä tuoda. Viljamarkkina on nyt haastava ja hyviä kauppoja ei saa tehtyä ulos. Silti kilvan vaaditaan vilhan hinnan nostoa. Millähän perusteella?
-
Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?
Ensimmäinen järjen ääni.
Jokainen tehköön mitä haluaa mut nykymuodin mukaista on syyttää ongelmistaan kaikkia muita.. siihen kai tämä someron tapaaminenkin perustui.
Ihmettelin jo 24 keväänä kun porukka kylvää pää märkänä. Ei haitannut laskevat viljan hinnat ka korkealla olevat panoshinnat. Samaa ihmettelyä jatkoin tänä keväänä. Vieläköhän tarvii ens keväänä ihmetellä?
Sattui sosiaalisella mediassa viljatavastian nimissä tehty postaus jossa tuotiin samaa asiaa ilmi kuin itse yrittänyt tässä tuoda. Viljamarkkina on nyt haastava ja hyviä kauppoja ei saa tehtyä ulos. Silti kilvan vaaditaan vilhan hinnan nostoa. Millähän perusteella?
Aha. Joku luvatta vuotaa Tavastian tiedotteita ulkopuolelle. Siinä voi käydä kehnosti jäsenelle. Ei kyse ole siitä, että hyviä kauppoja pitäisi saada, mutta että yleensäkin saisi kauppoja aikaiseksi. Tässä on juuri se idea, että myyt halvalla ulkomaille, että kotimaan ostaja pysyy varpaillaan. Henkisillä tekijöillä on näissä Suomen ympyröissä yllättävän suuri merkitys, eivät viljaliikkeiden meklarit mitään taloustieteen tai muun tieteen nobeleita pokkaa tai saata viljakuormaa kuuta kiertävälle radalle, että ihan ovat niitä kasin matikkapäitä vaan. Suuri ongelma on se, että vilja ei liiku ollenkaan, ja jopa joillakin eläintiloilla, jotka myös ovat viljamarkkinoilla, on silti rahan tarvetta ympäri vuoden eikä voi pitää useampaa vuotta peltoja paketissa, odottamassa parempia aikoja.
Satasen vientikauppa on aina parempi kuin kuivattu ja varastoitu vilja, jonka joutuu kippaamaan mettään.
-SS-
-
Jos joutuu yhdenkin kuorman kippaan metsään, niin suosittelen kunnille, jo että alkaisivat kaa ottaa viljan metsään kippaus alueita. Aina kannattaa olla vähän etupellossa.. Niinkuin sanotaan. Tuli tossa mieleeni, kun olen lueskellut näitä, että muistelen kun kysyin papaltani, että millaista siellä sodassa oli.. Ei vastannut.. Niin ajattelin, että jos oma lapseni lapseni kysyy minulta tulevaisuudessa miltä se Suomalainen ruoka maistui.. Lisäksi ajattelin, että nyt oli tämä Somero 1 tilaisuus. Näitä varmaan tulee olemaa Somero 2, Somero 3 jne.. Sittenkun Somero 4 on menossa.. Siellä varmaan on saman verran porukkaa kuin Somero 1, mutta sillä erotuksella, että mukaan on päässyt kaikki Suomen sen aikaiset viljelijät..
-
mutta onko meillä nyt ihan 100% omavaraisuus rypsistä, rapsista mallaohrasta ja kuminasta esim... ja miksi ei meillä esim tuoteta sinimailasta vientiin? onko pellolla pakko kasvaa vain sitä vehnä??
-
Nythän oli tää projekti kun yritettiin rättipäille kasvattaa säilörehua täällä. Ei vissiin ensimmäistäkään erää vienyt….
-
mutta onko meillä nyt ihan 100% omavaraisuus rypsistä, rapsista mallaohrasta ja kuminasta esim... ja miksi ei meillä esim tuoteta sinimailasta vientiin? onko pellolla pakko kasvaa vain sitä vehnä??
Kaikki eivät osaa laskea suurilla luvuilla, eivätkä ainakaan osaa miettiä, millaista se kunkin viljelykasvin viljely on, ja millaiset ovat suhteet. Ns. suuria erikoiskasveja ovat
- rypsi/rapsi, vaihtelee 20000 - 180000 hehtaarin välillä. Keväästä riippuu ja viljelykierrosta. Satotaso on voimakkaassa laskussa, huolimatta näistä RypsiRapsi-kahvi-viineriparlamenteista, joten jossakin vaiheessa pitää vain tunnustaa, että kevätöljykasvi ei ole ainakaan etelässä mahdollinen kasvi, tuholaispaineen takia. Sanoisin, että 50000 ha on tiukassa. Jos hyvin sujuu, etelärannikon mukaan tullut rypsinviljelijä on kymmenen vuotta mestari, sitten saa enää sen jonkun 500-800 kg/ha, joka on aivan ala-arvoinen torjunta-aineiden ja lannoituksen kuluun nähden.
- kumina 15000 ha Transfarmit ja Carawayt ovat uransa alkuaikoina olleet yrityksinäkin melkoisen valtiontukirahan sateen alla, lisäksi kuminan pinta-alatuki varhaisempina aikoina oli suorastaan törkeä. Nyt markkinat pysyvät tasapainossa välittäjien arvioiman menekin osalta, ei sieltä satojatuhansia hehtaareja löydy. Kiintiö ei voi juurikaan kasvaa.
- sokerijuurikas 15000 ha, jossakin vaiheessa sopimuksia ei enää tehdä lisää, eikä suopeita tukimuotoja riitä enää kovin paljon lisää, ottamatta jostakin muualta pois. Tosiasiassa Varsinais-Suomi jollakin järkevällä etäisyydellä tehtaasta on ydinaluetta, on melko kallista kuskata vettä ja multaa yli Suomen. 50 tonnin juurikaskuormassa on 30 tonnia vettä enemmän kuin viljakuormassa. Vaikka sokerista olisikin alituotantoa, hehtaarien kerryttäminen juurikkaalle on ainakin valtiolle kalleimpia mahdollisia viljelysuuntia.
- herne 25000 ha suurimmillaan, ja markkina oli aivan tukossa jo, vaikka juhlapuheissa toisin väitetäänkin
- härkäpapu fuck off.
- hamppu 5000 ha? koko EU-alueella 33000 ha, ja nousee voimakkaasti.
- peruna 18000 ha, se on koko tilan osalta jo aivan eri viljelyteknologiaa plus lajittelimot ja kylmävarastot ym.
Nämä kun laskee yhteen, saa vaivaiset 128000 ha, siis jo viljelyssä olevaa ei-viljaa. Vilja-ala näinä vuosina on ollut noin 1 miljoona hehtaaria eli lähes kahdeksankertainen erikoiskasveihin verrattuna. Jokin tuhat hehtaaria tattaria, pellavaa tai oopiumiunikkoa ei pelasta tätä peliä. Erikoiskasvien alan tuplaamisen jälkeen itkisivät ainakin maha pystyssä kulkevat perunakeisarit ja sokerijuurikasrälssi, että heidän ympyrät sotketaan. Silti 870 000 ha viljaa tarvitsisi löytää paikkansa. 10 % vähennys ei riitä niin sanottujen "markkinoiden" korjaamiseen, sen vähintään pitää olla 25-30% vähennys, ennen kuin tuonnin lisäkustannukset alkavat todella kilpailemaan kotimaisen viljan kanssa.
-SS-
-
Tiedän useita peltokauppoja B-alueella tehdyn hintaan 4000-6000e/ha. Pinta-alat noissa kaupoissa 6-30ha. Itse oltu mukana osassa.
-
Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?
Jos tuotantoa pitää laajentaa, niin pellon osto on ainoa vaihtoehto. Vuokraaminenkin onnistuu, jos vuokra-aika on 50 vuotta. Muussa tapauksessa vuokrapelto kulutetaan loppuun.
Siinä on muuten yksinkertaisuudessaan hassu juttu, että jos pitää laajentaa kasvinviljelyä, niin peltoa pitää hankkia. Maksoi se kuinka paljon tahansa. Jos taas kasvinviljelypinta-alaa ei kasvateta, peltoa ei tarvitse hankkia.
Ja nyt tarkkana. Lisämaan hankinta tarkoittaa pellon hankintaa. Eli jos ei halua laajentaa viljelypinta-alaa, peltoa ei tarvitse hankkia. Eli jos haluaa laajentaa kasvinviljelyä pinta-alaa kasvattamalla, peltoa pitää hankkia jostakin. Pellon hankinta tapahtuu yleensä rahaa vaihtamalla, ei laskimella.
Laskimella voi laskea helposti pellon kokonaishinnan, jos tietää hehtaarihinnan ja mikä tärkeintä, hehtaarimäärän. Laskimeen voi syöttää myös kokonaishinnan ja ennalta tiedetyllä hehtaarimäärällä jakamalla saa selville hehtaarihinnan.
Eli jos tilan toimintaa haluaa laajentaa pinta-alaa kasvattamalla, peltoa pitää hankkia hinnasta riippumatta. Se on sitten eri asia, kestääkö rahapussi hankintoja. Ja vielä yksi uskomaton asia. Pellon hinta on yleensä peltona aivan sama jokaiselle tuotantosuunnalle.
Aika monta yritystä pystyy perustamaan tyhjästä pienelläkin pääomalla, mutta kasvinviljelyä ei voi aloittaa tyhjästä. Se on teoriassakin mahdotonta.
-
Juu maksetaan vaan vuokraa 400e ha... En maksa jatkossakaan😎
-
Paraneeko kannattavuus aina laajentamalla ? Itte pienviljelijänä oon aika harvoin itkenyt heikkoa kannattavuutta. Mutta sen tiedän, että näillä pinta-aloilla ja rehuviljan satotasoilla kuolisin kait nälkään. Se nälkä tulisi varmasti aiemmin, jos investoisin kalliiseen peltoon. Tietenkään ajatus "ei ne suuret tulot vaan pienet menot" ei kuulu mitenkään nyky maatalouden trendeihin. Kannattaa hakata päätään seinään ja hinnalla millä hyvänsä hankkia itselleen lisää työtä ja heikompaa taloudellista toimeentuloa ::)
-
Paraneeko kannattavuus aina laajentamalla ? Itte pienviljelijänä oon aika harvoin itkenyt heikkoa kannattavuutta. Mutta sen tiedän, että näillä pinta-aloilla ja rehuviljan satotasoilla kuolisin kait nälkään. Se nälkä tulisi varmasti aiemmin, jos investoisin kalliiseen peltoon. Tietenkään ajatus "ei ne suuret tulot vaan pienet menot" ei kuulu mitenkään nyky maatalouden trendeihin. Kannattaa hakata päätään seinään ja hinnalla millä hyvänsä hankkia itselleen lisää työtä ja heikompaa taloudellista toimeentuloa ::)
Järkeviä sanoja yhtä kaikki.
-
Paraneeko kannattavuus aina laajentamalla ? Itte pienviljelijänä oon aika harvoin itkenyt heikkoa kannattavuutta. Mutta sen tiedän, että näillä pinta-aloilla ja rehuviljan satotasoilla kuolisin kait nälkään. Se nälkä tulisi varmasti aiemmin, jos investoisin kalliiseen peltoon. Tietenkään ajatus "ei ne suuret tulot vaan pienet menot" ei kuulu mitenkään nyky maatalouden trendeihin. Kannattaa hakata päätään seinään ja hinnalla millä hyvänsä hankkia itselleen lisää työtä ja heikompaa taloudellista toimeentuloa ::)
Järkeviä sanoja yhtä kaikki.
No hieman karrikoidusti. Eihän noilla sanoilla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tai toki on tällaiselle jolla mittarilukemat eivät todellakaan anna oikeutusta suuriin investointeihin. Eihän siinä, jos pelto säilyttäisi arvonsa tulevaisuudessakin, mutta säilyttääkö ? Jatkajattomana pessimistinä epäilen , enkä näillä leveyksillä ole ajatuksineni edes yksin. Tosin pelto vaihtaa omistajaa kait korkeimmillaan n. 14 000 euron hehtaarihinnoilla, mutta kuinka kauan?
No toki en oikein ymmärrä viime talven huippuhinnoilla arvioitujen metsätilojenkaan yli pyynnin tehtyjä tarjouksia. Ne ihmetykset tietysti kuuluisivat tuonne metsätalous palstalle, mutta sama kateellisen , tyhjä taskun ihmettely niihinkin liittyy.
-
Kannattavuus ei varmaan parane, jos lisämaanhankinta on suhteessa toimeentuloon kohtuuttoman suuri. Silti sitä vaan tehdään. Toisille se on sijoitus tulevaisuuteen, toisille se on periaate. Mutta yleensä voi varmaan sanoa, että nykyinen jussi kun ostaa peltoa, se on huono sijoitus. Seuraavalle jussille tilanne voi olla toinen. Huonompi tai parempi.
-
Jos on jonkunkokoinen tila on kannattavinta pyörittää sitä suunnilleeen nykykoossa eläkeikään. Jos haluaa jatkamiskelpoisen tilan jälkipolvelle sitä pitää laajentaa.
Maalla on aina joku arvo. Se ei käytännössä koskaan voi mennä arvottomaksi. Hinnassa voi olla kuitenkin vaikka puolet ilmaa. Käytännössä kaikki muut omaisuudet voivat muuttua täysin arvottomiksi.
-
^
Totta
-
Taitaa yksi iso "ongelma" olla ostajille se, että pankki ei arvosta pellon arvoa kuin nimeksi. Kiinnityksiä pitää löytyä muualta.
-
Maatalouskoneen arvo putoaa joka vuosi. Jos ostat hehtaarin peltoa sanotaan nyt vaikka 10 000 eurolla, se tuottaa katetuottoa joka vuosi, sanotaan nyt vaikka +400 €, sitten myyt sen 20 vuoden päästä ja saat taas siitä 10 000 euroa, ehkä jopa enemmän, niin olet varsin hyvin tienannut pelto-omaisuudella, sen sijaan jonkun peltokoneen arvo on 20 vuodessa pudonnut lähelle nollaa, ehkä on jopa jouduttu sinä 20 vuoden aikana uusimaan koneita, toki siitä esim. 10 vuotta vanhasta koneesta voi myydessä saaada vielä jotakin, ehkä 10-20% sen alkuperäisestä arvosta, koneen kunnosta riippuen jopa enemmän. Tälläistä teoretisointia tässä hiukan.
-
Osa maataistelu välineistä on mun mielestä pitänyt hintansa yllättävän hyvin. Parhaiten kait hyvä kuntoiset kippikärryt. Käytettynä pyydetään enemmän kuin maksanut uutena. "Mökki traktorienkaan" hinta ei varmaankaan oo vuosien saatossa laskenut. Raha toki on menettänyt arvoaan. Toki toista ääripäätä on vaikka vanhat tarkkuussilppurit. Ne ei taida kelvata edes Puolaan.
Vaikka pellolla on aina joku arvo, niin tuskin kukaan voi olla täysin varma, että sen hinta ei voisi jopa laskea. Jo nyt on kuulunut "huhuja" että ne muutamat tulevaisuudessakin luultavasti viljelevät ovat alkaneet "sopimaan" kuka ostaa ja mitä. Jos ei ole kilpailua, niin huippuhinnat on nähty.
-
Sijoitusmielessä jos ostaa sijoituksen kymppitonnilla ja 20 vuoden päästä myy sen kymppitonnilla, niin se on todella paska sijoitus, vaikka se tuottaisikin 400 euroa vuodessa. Jos 10 000 euroa sijoittaa johonkin, missä se tuottaisi vaikka maltilliset 5 % vuodessa korkoa, 20 vuoden aikana sijoitus olisi kasvanut yli 26 tuhanteen euroon. Ja mitä inflaatio sitten tekisi kahdessa vuosikymmenessä, niin viiden prosentin vuosikorkokin on vähän niin ja näin.
Kahdeksan prosentin korolla kymppitonni olisi kasvanut yli 46 tuhanteen euroon 20 vuodessa.
Mutta pellossa on silti sitä jotain, mitä sijoittajat eivät ymmärrä.