Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Suuri Ajattelija - 10.06.09 - klo:08:58
-
Maatalouspolitiikka Suomessa on mennyt täysin hakoteille ja ellei mitään tehdä, olemme tuhon tiellä. Yrittäjyydeltä viedään motivaatio pois maksamalla maataloustuet omistamisen eikä tuotannon mukaan. Tuet valuvat tuotantopanosten hintaan.
Suuri syöpä on siis passiiviviljely, jonka päätuotantosuunta on kenties tukien nostaminen minimiehdot täyttäen. Peltoa ei siis kulkeudu sitä tarvitseville ja samalla pellon hinta ja vuokrataso nousee. Järjetön yhtälö.
Samaan aikaan tuottajat on pantu riitelemään keskenään tuotantosuuntien ja tuotantoalueiden välillä. Viljelijöiden kannattaisi miettiä, onko se naapurin vika, jos toinen on edullisemmalla tuotantoalueella. Tukisaaliiseen vaikuttaa tuotantoalueen lisäksi tuotantosuunta sekä tuotannon intensiivisyys.
Viljanviljelijät syyttävät maidontuotantoa unohtaen samalla sen, että he itse todennäköisesti ovat entisiä maidontuottajia ollen kyvyttömiä tai haluttomia niinkin sitovaan työhön. Toki maitopuolella on kieroutumaa ab-alueen ja c-alueen kesken, mutta esimerkiksi sikapuolella mainittavaa eroa ei ole. Sikatilan, jonka peltopinta-ala on suhteessa tuotantoon, saadaan etelässä korkeampi tukisaalis vaikkapa verrattaessa tuotettua sianlihakiloa kohti.
Maatalouspolitiikan muutos on toiveajattelua, siihen on epäilemättä vaikea puuttua. Kannattaisi ehkä tuoda julkisuuteen nämä tosiasiat ja antaa julkisuuden hoitaa homma. Eu:n tukitiedot ovat julkisia, mutta kukaan ei vielä ole puhunut siitä, mitä tuottaja tuottaa tukien vastineeksi. Tehokkaalla maitotilalla tuotantotuen ja peltoalatukien tukisumma jaettuna tuotantomäärillä päästään alle 15 c/l, mutta esimerkiksi laajaperäisellä luomuviljatilalla saatetaan maksaa tukea jopa €/kg ja sadon laatu on mitä sattuu. Mainitut esimerkit eivät ole kiinni tuotantoalueista. Toisaalta näennäisviljely ei ole viljelijän vika, vaan järjestelmän. Jos järjestelmä ei sallisi näennäisviljelyä, kulkeutuisivat nämäkin pellot tehotuotantoon.
Kotieläintuotanto siis motivoi tuottamaan, mutta jos maidon tuotantotuki maksettaisiin peltoalaperusteisten tukien lailla, olisi jokainen mörskä täynnä lehmiä, joista 50 % olisi ummessa ja loput lypsävät, jos lypsävät. Jokainen ymmärtää, ettei tuollaisessa olisi järkeä, mutta peltopuolella se on ollut tosiasia koko eu-kauden.
-
Maatalouspolitiikka Suomessa on mennyt täysin hakoteille ja ellei mitään tehdä, olemme tuhon tiellä. Yrittäjyydeltä viedään motivaatio pois maksamalla maataloustuet omistamisen eikä tuotannon mukaan. Tuet valuvat tuotantopanosten hintaan.
Suuri syöpä on siis passiiviviljely, jonka päätuotantosuunta on kenties tukien nostaminen minimiehdot täyttäen. Peltoa ei siis kulkeudu sitä tarvitseville ja samalla pellon hinta ja vuokrataso nousee. Järjetön yhtälö.
Samaan aikaan tuottajat on pantu riitelemään keskenään tuotantosuuntien ja tuotantoalueiden välillä. Viljelijöiden kannattaisi miettiä, onko se naapurin vika, jos toinen on edullisemmalla tuotantoalueella. Tukisaaliiseen vaikuttaa tuotantoalueen lisäksi tuotantosuunta sekä tuotannon intensiivisyys.
Viljanviljelijät syyttävät maidontuotantoa unohtaen samalla sen, että he itse todennäköisesti ovat entisiä maidontuottajia ollen kyvyttömiä tai haluttomia niinkin sitovaan työhön. Toki maitopuolella on kieroutumaa ab-alueen ja c-alueen kesken, mutta esimerkiksi sikapuolella mainittavaa eroa ei ole. Sikatilan, jonka peltopinta-ala on suhteessa tuotantoon, saadaan etelässä korkeampi tukisaalis vaikkapa verrattaessa tuotettua sianlihakiloa kohti.
Maatalouspolitiikan muutos on toiveajattelua, siihen on epäilemättä vaikea puuttua. Kannattaisi ehkä tuoda julkisuuteen nämä tosiasiat ja antaa julkisuuden hoitaa homma. Eu:n tukitiedot ovat julkisia, mutta kukaan ei vielä ole puhunut siitä, mitä tuottaja tuottaa tukien vastineeksi. Tehokkaalla maitotilalla tuotantotuen ja peltoalatukien tukisumma jaettuna tuotantomäärillä päästään alle 15 c/l, mutta esimerkiksi laajaperäisellä luomuviljatilalla saatetaan maksaa tukea jopa €/kg ja sadon laatu on mitä sattuu. Mainitut esimerkit eivät ole kiinni tuotantoalueista. Toisaalta näennäisviljely ei ole viljelijän vika, vaan järjestelmän. Jos järjestelmä ei sallisi näennäisviljelyä, kulkeutuisivat nämäkin pellot tehotuotantoon.
Kotieläintuotanto siis motivoi tuottamaan, mutta jos maidon tuotantotuki maksettaisiin peltoalaperusteisten tukien lailla, olisi jokainen mörskä täynnä lehmiä, joista 50 % olisi ummessa ja loput lypsävät, jos lypsävät. Jokainen ymmärtää, ettei tuollaisessa olisi järkeä, mutta peltopuolella se on ollut tosiasia koko eu-kauden.
Kiva kattoo mitä saitin kepualiset sulle vastaavat - ainaski niitä hatuttaa ku sä oot oikeessa ;D ;D ;D
-
On varmaan osa kepulaisiakin, mutta suurin osa on sosialidemokraatteja, jotka pitävät peltojaan hallussa ja kulkevat töissä kaupungissa.
-
On varmaan osa kepulaisiakin, mutta suurin osa on sosialidemokraatteja, jotka pitävät peltojaan hallussa ja kulkevat töissä kaupungissa.
Keksiskö joku jonkunlaisen pakkovuokraussysteemin... vai onks se sosialismia ::) ::) ;D
-
Toki maitopuolella on kieroutumaa ab-alueen ja c-alueen kesken, mutta esimerkiksi sikapuolella mainittavaa eroa ei ole. Sikatilan, jonka peltopinta-ala on suhteessa tuotantoon, saadaan etelässä korkeampi tukisaalis vaikkapa verrattaessa tuotettua sianlihakiloa kohti.
Suurin osa aloittajan tekstistä oli täyttä asiaa mm tukialuekiistoista ja tukien valumisesta tuotantopanoksiin ja monesta muustakin asiasta. Mutta tähän puuttuisin. Mielestäni maitopuolella on selkeää kieroutumaa ja naudanlihapuolella samaten mutta Paalinpyörittäjä ottanee siihen enemmän kantaa.
Mutta tämä "oma" lajini eli sikapuoli niin tuo että etelässä saataisiin korkeampi tukisaalis niin se ei kyllä ole totta. Nykyisellä tukierollakin c-alueella tukisaalis on korkeampi tuotettua lihakiloa kohti ja täällä joskus aikaa sitten kirjoitteli sellainen kaveri kuin JakkeJäyhä joka aika selkeästi osoitti että tukiero on jo nyt olemassa lihakiloa kohti peltohehtaaritkin huomioiden ja tukiero kasvaa olikos se lähes 20 senttiin per lihakilo vuoteen 2013 mennessä. Silloin ero on tosi suuri.
Käytännössä peltotuet c1/ab ovat samat tai lähes samat, jos kokonaistuki on 600 euroa niin ero on 20 euroa eli alle 5% ja tuon vaikutus lihakiloon on olematon jos vaikka 100 hehtaaria niin 2000 euroa ja 500 sian lihasikala myyntiin noin 130.000 kiloa lihaa vuodessa jolla vaikutus noin sentin per lihakilo joka on pienempi kuin jo nykyisen eläinpuolen tukieron vaikutus puhumattakaan tulevista vuosista.
-
Tämä tukikeskustelu on loputonta pohjattomassa suossa tarpomista, suurimmaksi osaksi sen takia, että ei mennä tarpeeksi syvälliselle ja periaattelliselle tasolle. Jokainen tukiasioista mielipiteensä esille tuova keskustelee asiasta omista lähtökohdistaan käsin, toisin sanoen oman tuotantosuuntansa- ja tukialueensa näkökulmasta asiaa tarkastellen.
Peruslahtökohta on mielestäni kuitenkin se, että niin kauan kuin maatalous ylipäänsä on nykyisessä määrin riippuvainen tuista, niin ihan riippumatta siitä, missä muodossa tukia maksetaan ,niin aina, korostan aina, seuraa lieveilmiöitä. Tuotannosta irroitetuissa tuissa lieveilmiönä on tukien pääomittuminen pellon vuokra- ja myyntihintoihin, ja tuotantoon sidotuissa tuissa on taasen lieveilmiönä herkkyys tuottaa liikaa kysyntään nähden, eli siis ylituotanto, joka taasen pudottaa tuottajahintoja, ja toinen ikävä lieveilmiö, eli tuki menee lopulta tuotteen ostajan hyväksi, kun he voivat maksaa alhaisempaa tuottajahintaa tietäen että tuottaja saa kuitenkin tukea tuottamilleen yksiköille.
Nämä tukemisen lieveilmiöt ovat siis aina olemassa, niin kauan kuin maataloutta tuetaan, niiden kanssa on vain elettävä.
Ihannetilanne olisi tosiaan täysin tueton maatalous, jossa yksin markkinoiden näkymätön käsi määräisi, mitä tuotetaan ja kuinka paljon.
Tosiasia, jota on turha kenenkään kiistää, on myös se, että maataloustuki on aina jossain määrin myös sosiaali- ja aluepoliittista tukea.
Tälläinen narina siitä, että tuista irroitettu tuotanto kannustaa näennäisviljelyyn, on kummallista, koska se kuitenkin antaa enemmän vapauksia tuottajille päättää, mitä omalla tilallaan tekee. On minusta kummallista, miten monet ovat hirttäytyneet tähän uskon tuotantoon sidottujen tukien autuaallisuudesta, koska sille ei ole mitään järjellisiä perustetta. Juuri tuotannosta irroitettu tuki kannustaa tehokkaasen tuotantoon, missä käytettävissä olevista resursseista pyritään ottamaan kaikki mahdollinen irti. Kun taasen tuotantoon sidottu tuki kannustaa tuotantopanoksia tuhlaailevaan tuotantoon, koska taustalla on ajatus, että mitäpä väliä kustannuksista, saahan tälle tuotetulle yksikölle kuitenkin tuen.
-
maksetaan ,niin aina, korostan aina, seuraa lieveilmiöitä. Tuotannosta irroitetuissa tuissa lieveilmiönä on tukien pääomittuminen pellon vuokra- ja myyntihintoihin, ja tuotantoon sidotuissa tuissa on taasen lieveilmiönä herkkyys tuottaa liikaa kysyntään nähden, eli siis ylituotanto, joka taasen pudottaa tuottajahintoja, ja toinen ikävä lieveilmiö, eli tuki menee lopulta tuotteen ostajan hyväksi, kun he voivat maksaa alhaisempaa tuottajahintaa tietäen että tuottaja saa kuitenkin tukea tuottamilleen yksiköille.
Tosiasia, jota on turha kenenkään kiistää, on myös se, että maataloustuki on aina jossain määrin myös sosiaali- ja aluepoliittista tukea.
Juurikin näin. Ja tuo pääomittuminen vielä korostuu kilpailutilanteessa. Sikapuolella juurikin ylituotanto johti / johtaa siihen että tuet irrotetaan tuotannosta. Kilpailijat eivät kauaa katsele että tuotantoa laajennetaan tuotantoon sidotun tuen turvin. Voi olla että naapurimaat hoitavat c-alueen sikatuetkin kohdalleen ilman että täällä sen enempää asialle pitää mitään tehdä.
Tuosta olen eri mieltä että maataloustuki ei saisi olla alue- tai sosiaalipoliittista tukea. Jos joku haluaa harrastaa niin hyvä on mutta pitää muistaa että harrastukset eivät ole ilmaisia vaan ne maksavat. Ja jos alueita halutaan tukea niin se pitäisi sitten tehdä rehellisesti tukemalla asumista jossakin vaikka 5.000 euroa per naama verohelpotusta tai jotain mutta ei maataloustukien kautta. se aiheuttaa ihan turhia vääristymiä. Aluetuki erikseen ja maataloustuki erikseen.
-
Mutta tämä "oma" lajini eli sikapuoli niin tuo että etelässä saataisiin korkeampi tukisaalis niin se ei kyllä ole totta. Nykyisellä tukierollakin c-alueella tukisaalis on korkeampi tuotettua lihakiloa kohti ja täällä joskus aikaa sitten kirjoitteli sellainen kaveri kuin JakkeJäyhä joka aika selkeästi osoitti että tukiero on jo nyt olemassa lihakiloa kohti peltohehtaaritkin huomioiden ja tukiero kasvaa olikos se lähes 20 senttiin per lihakilo vuoteen 2013 mennessä. Silloin ero on tosi suuri.
Pitipähän hakea arkistojen syövereistä esimerkkilaskelmani, jotka julkaisin 28.02 kuluvaa vuotta. Löytyvät, kunhan viitsitte etsiä. Tässäpä lainaus silloisesta esimerkistäni. Korostan, että kyseessä oli vertailu tietynkokoisella tilalla, eikä sitä suoraan voi johtaa käytäntöön. Kuvastaa kuitenkin sen, että kiistelyn pitäisi olla turhaa.
Tässäpä juttuni:
Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.
Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.
Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha
Tässäpä laskelmaa:
tilatuki Lfa ymp lfa-lisä kansall sika
A 234,27 150 107+45+18 97,3 30 13,54
B 186,04 200 107+45+18 97,3 30 13,54
C1 186,04 200 107+18 97,3 16,17
C2 145,03 210 107+18 102,3 35 16,34
A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.
Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 * 681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 = 36.32 €
C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€
Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus.
-
Kun luet tuon ketjun
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7667.0
ja etsit käsiisi ketjussa mainitut MaaseudunTulevaisuuden numerot ja taulukot niin huomaat että tukiero on kyllä olemassa ja kasvamassa kovaa vauhtia. Eihän minulla noita lehtiä enää tietystikään tallessa ole mutta muistan kun aikanaan tarkistin JakkeJäyhän luvut sitä taulukkoa vastaan niin kyllä luvut olivat ihan oikein. Peltopuolen tukiero ei ole noin suuri, siinä on esittämäsi laskelman heikkous. Lisäksi vielä kun ympäristötuki jo nyt on tarkoitus olla kustannusten korvausta ja jatkossa vielä enemmän siihen suuntaan niin tuota esittämääsi eroa ei ole. Mutta todellisen eron löydät siitä MaaseudunTulevaisuuden jutusta ja esimerkiksi B/C1 ero on 30 euroa kun laskelmastasi poistaa ympäristötuen joka on kustannusten korvausta.
-
Suuri syöpä on siis passiiviviljely, jonka päätuotantosuunta on kenties tukien nostaminen minimiehdot täyttäen. Peltoa ei siis kulkeudu sitä tarvitseville ja samalla pellon hinta ja vuokrataso nousee. Järjetön yhtälö.
Oikeinko tässä syöpä ollaan.... kuule jos et kerta pärjää yritttämällä niin tee niinkuin toivot muiden tekevän eli anna peltojesi kulkeutua sitä tarvitseville eli tukien maksimoijien käyttöön jolloin ne tuottaa paremmin kuin tuollaisen surkean yrittäjän hoivissa....
-
Peltoa siis kulkeutuu sitä tarvitseville ja samalla pellon hinta ja vuokrataso nousee. Järjetön yhtälö.
***Noin se menee.
-
Peltoa siis kulkeutuu sitä tarvitseville ja samalla pellon hinta ja vuokrataso nousee. Järjetön yhtälö.
***Noin se menee.
Protkoille?
-
On varmaan osa kepulaisiakin, mutta suurin osa on sosialidemokraatteja, jotka pitävät peltojaan hallussa ja kulkevat töissä kaupungissa.
Keksiskö joku jonkunlaisen pakkovuokraussysteemin... vai onks se sosialismia ::) ::) ;D
Ei siiihen tarvita muuta muutosta, kuin se, että vljelijä saa viljellä kaikkia hallussaan olevia peltoja samoilla ehdoilla, jolloin pellon vuokra asettuu sen todellisen tuoton tasolle ja jos joku kaupunkilainen haluaa itse viljellä peltojaan niin siitä vaan.
Budjetissa varattu tukisumma sitten jaettaisiin viljelyksessä olevien peltohehtaarien kesken, aluksi varmasti tuet tippuisi mutta kun harrastelijat poistuisi alalta, niin aika nopeasti ne palautuisi entisiksi tai ainakin lähelle sitä.
-
On varmaan osa kepulaisiakin, mutta suurin osa on sosialidemokraatteja, jotka pitävät peltojaan hallussa ja kulkevat töissä kaupungissa.
Keksiskö joku jonkunlaisen pakkovuokraussysteemin... vai onks se sosialismia ::) ::) ;D
Ei siiihen tarvita muuta muutosta, kuin se, että vljelijä saa viljellä kaikkia hallussaan olevia peltoja samoilla ehdoilla, jolloin pellon vuokra asettuu sen todellisen tuoton tasolle ja jos joku kaupunkilainen haluaa itse viljellä peltojaan niin siitä vaan.
Budjetissa varattu tukisumma sitten jaettaisiin viljelyksessä olevien peltohehtaarien kesken, aluksi varmasti tuet tippuisi mutta kun harrastelijat poistuisi alalta, niin aika nopeasti ne palautuisi entisiksi tai ainakin lähelle sitä.
Aika paljon on peltoja joita ei luovuteta toisille kuin pakkolunastuksessa. Suomi ei vielä tietääkseni ole sosialisoinut maaomaisuutta. Aika lähellä se aika näyttää olevan kylläkin.
-
On varmaan osa kepulaisiakin, mutta suurin osa on sosialidemokraatteja, jotka pitävät peltojaan hallussa ja kulkevat töissä kaupungissa.
Keksiskö joku jonkunlaisen pakkovuokraussysteemin... vai onks se sosialismia ::) ::) ;D
Ei siiihen tarvita muuta muutosta, kuin se, että vljelijä saa viljellä kaikkia hallussaan olevia peltoja samoilla ehdoilla, jolloin pellon vuokra asettuu sen todellisen tuoton tasolle ja jos joku kaupunkilainen haluaa itse viljellä peltojaan niin siitä vaan.
Budjetissa varattu tukisumma sitten jaettaisiin viljelyksessä olevien peltohehtaarien kesken, aluksi varmasti tuet tippuisi mutta kun harrastelijat poistuisi alalta, niin aika nopeasti ne palautuisi entisiksi tai ainakin lähelle sitä.
Aika paljon on peltoja joita ei luovuteta toisille kuin pakkolunastuksessa. Suomi ei vielä tietääkseni ole sosialisoinut maaomaisuutta. Aika lähellä se aika näyttää olevan kylläkin.
Joo , lähe Sepe kälppimään . Aulis tulee ja valtaa sun peltos . :D
-
Suomi ei vielä tietääkseni ole sosialisoinut maaomaisuutta.
Vesialueita on :P :P ;D ;D
-
Ei niin mutta jos suurtilan porvarit pääsee valtaan niin sitten sosialisoidaan. Ainahan ne on vaatimassa ittelleen toisten maita halavalla tai mieluummin ilimaseksi.
-
Tukien tuotannosta irroittaminen on järkevää, se tuo vapautta ja mahdollisuuksia tuottajalle. Teurastamoidenkin on pakko maksaa lihasta jotain, jos sitä ei euroopasta saa rahallakaan(siis nautaa).
Emofeikin ehdotus raivioiden tukemisesta romahduttaisi lopunkin kannattavuuden eteläisestä suomesta, koska raiviot pääosin C-alueella ja pellon teko räjähtäisi ihan käsille, jos Ceetäppäreille annettais vapaat kädet pellonraivuuseen..
-
Suomi ei vielä tietääkseni ole sosialisoinut maaomaisuutta.
Vesialueita on :P :P ;D ;D
Vesialueet ovat olleet yhteisiä jo vuosituhansia :D
-
Eihän se cee-alueen vika ole, jos heillä on paremmat ehdot kuin etelässä, mutta tosiasia on, että etelän maitohommille pitäisi tehdä jotain. Olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.
-
Oikeinko tässä syöpä ollaan.... kuule jos et kerta pärjää yritttämällä niin tee niinkuin toivot muiden tekevän eli anna peltojesi kulkeutua sitä tarvitseville eli tukien maksimoijien käyttöön jolloin ne tuottaa paremmin kuin tuollaisen surkean yrittäjän hoivissa....
" Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa", vanha viidakon sanonta.
Eikö agronetista löydy kuin yksi tukisyöpäläinen?
Niin, en ole viljelijä, tämä vain tiedoksesi.
-
Eihän se cee-alueen vika ole, jos heillä on paremmat ehdot kuin etelässä,
Johan pomppas, heti jäsenyyden alussa C-alueen miehittämä MTK lähti junttaamaan AB-alueen tukia pois, alkaen korotetuista investointituista ja nuorten viljelijöitten tuista...sama homma on jatkunut tähän päivään asti
-
Niin. Minä koitan olla lietsomatta vastakkainasettelua ;)
Etelän pitäisi tehdä enemmän hommia sen eteen, että saadaan asiat raiteilleen. Itälä Eu-parlamentissa on hyvä alku.
-
Niin. Minä koitan olla lietsomatta vastakkainasettelua ;)
Etelän pitäisi tehdä enemmän hommia sen eteen, että saadaan asiat raiteilleen. Itälä Eu-parlamentissa on hyvä alku.
Millä hemmetillä täällä tekee , kokoomus vihaa maidontuotantoa , kaljaa ne kyllä litkii
-
Oikeinko tässä syöpä ollaan.... kuule jos et kerta pärjää yritttämällä niin tee niinkuin toivot muiden tekevän eli anna peltojesi kulkeutua sitä tarvitseville eli tukien maksimoijien käyttöön jolloin ne tuottaa paremmin kuin tuollaisen surkean yrittäjän hoivissa....
Eikö agronetista löydy kuin yksi tukisyöpäläinen?
Niin, en ole viljelijä, tämä vain tiedoksesi.
Ei ne uskalla tunnustaa että päätoimi on tukien maksimointi/työmäärän minimointi.
Jos et ole viljelijä niin sitten sinun täytyy olla konsultti.
-
Näennäisviljelyä ei meidän kulmakunnilla harrasteta. Ehkä maitotiloilla homma on hieman suuripiirteisempää mutta kyllä niilläkin satoa yritetään saada. Taitaa ne näennäisviljelijät olla siellä sylttytehtaalla, so pohojanmaaaaallla.
-
Tukien tuotannosta irroittaminen on järkevää, se tuo vapautta ja mahdollisuuksia tuottajalle. Teurastamoidenkin on pakko maksaa lihasta jotain, jos sitä ei euroopasta saa rahallakaan(siis nautaa).
Emofeikin ehdotus raivioiden tukemisesta romahduttaisi lopunkin kannattavuuden eteläisestä suomesta, koska raiviot pääosin C-alueella ja pellon teko räjähtäisi ihan käsille, jos Ceetäppäreille annettais vapaat kädet pellonraivuuseen..
Näin siinä kävisi jos tuki jaettaisiin tasan jo nyt olemassa oleville hehtaareille + uusille raivattaville hehtaareille. Tällöin meille viljanviljelijöille kävisi kuten sikamiehille. Tuotanto tai peltoala kasvaa c-alueella ja ab-alueen tuista leikataan. Näin siis jos uutta rahaa ei tukiin saisi vaan vanha summa jaettaisiin kaikille hehtaareille mikä on todennäköisin vaihtoehto kun tukien tulevaisuutta EUssa ajattelee kun ei niitä kasvattamassakaan olla? Jos sensijaan saadaan lisää rahaa uusille hehtaareille jostakin niin mikä ettei mutta rohkenen epäillä.
-
Näennäisviljelyä ei meidän kulmakunnilla harrasteta. Ehkä maitotiloilla homma on hieman suuripiirteisempää mutta kyllä niilläkin satoa yritetään saada. Taitaa ne näennäisviljelijät olla siellä sylttytehtaalla, so pohojanmaaaaallla.
Missähän päin valtakuntaa oikeen vaikutat. Minusta näyttää siltä että näennäisviljely on otettu käyttään joka puolella suomea. Onko muuta mahdollisuutta olemassa. Tosin sana näennäisviljely on kepulaasten keksimä nimitys viljelijälle joka on lukenut tukiohjeet tarkasti ja toimii niiden mukaan. Siellähän ei missään vaadita huippusatoja :D
-
Uudellamaalla, se on kauukaana Savosta vai mikä se paikka nyt oli :P