Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: ijasja2 - 09.06.09 - klo:10:03
-
Viljasiilon pohja pitäisi valaa pikapuolin ja kartion tekeminen tuntuu jotensakin työläältä,varsinkin kun pöntön halkaisija 6.65m. Tasapohjan tekeminen olisi helpompi,nopeampi ja halvempi tehdä. Lisäksi ei olisi ongelmia pohjavedestä eikä siilo nousisi metritolkulla ylöspäin mikäli pohjasta yrittää tehdä oikeasti kartion.
Joten mielessä siintää jälleen pyyhkäisyruuvi siilon pohjalle. Käytännössä sen saisi säästyneillä rakennekustannuksilla. Kokemuksia kaipailen, järkeä vai ei? Koneviestissä tai kämmissä oli juttua keväällä,numero?
-
Eikös Antti-teollisuus tee omilla tassuillaan seisovia kartioita? Olis kaikista helpoin ratkaisu, joskin taitaa maksaa se pohjakartio jonkin verran.
-
Kyllä siinä Antin kartiossa on hinta kohdillaan, ainakin myyjän kannalta. Ainakin kun syksyllä foorumis kysäisin, niin yli viiden tonnin hinnoista alettiin puhua.
-
Kyllä siinä Antin kartiossa on hinta kohdillaan, ainakin myyjän kannalta. Ainakin kun syksyllä foorumis kysäisin, niin yli viiden tonnin hinnoista alettiin puhua.
plus alv
-
Kartiota ei tartte tehä ku kerran http://www.kotinet.com/kaupoi/sekal/vilijapontto/vilijasiilon_pohoja_14062006_008.jpg
Kuvan kartio 6,65m:n halkaisijalla. Lapioimista tuossa jää jopa vähemmän mitä nuissa mun pienemmissä pytyissä. Eikä niitä tartte joka vuosikaan tyhjentää, kyllä jyvä säilyy...
-
Viime maanantaina laitettiin pyyhkäisyruuvi siiloon sisälle. Hienosti tuntuisi toimivan ja ainakin lapioimista vähentää, kun varsinaisen tyhjennysruuvin yksistään vedettyä siilon tyhjäksi, jää reunoille n.50m3 viljaa.
Tämä ruuvi siis on irtonainen ja se nostetaan siiloon sisälle miehistöluukusta tyhjäyksen lopuksi. Todella yksinkertainen ja tuntuisi toimivan. Vielä parempi olisi jos siilon tyhjennysruuvi olisi vaakasuorassa lattiavalun sisällä, niin pyyhkäisyruuvi pääsisi pyörähtämään koko siilon ympäri. Nyt tyhjennysruuvin alle jää lapioitavaa.
-
Nyt tyhjennysruuvin alle jää lapioitavaa.
***Mutta lapiointia varten sun isälläs on Kaappoo. ;D
-
Hmm. Olisiko mitenkään mahdollista harkita Antin valmista siilonpohjaa? Vaikka hintaa on kohtuuttomat viistonnia+alv, niin mun mielestäni tuossa olisi selkeitä etuja.
+Todennäköisesti valuu varmasti tyhjäksi ilman lapiointia
+Ruuvin saa siirrettyä talveksi suojaan
+Kaikki tukokset ja muut ruuviin liittyvä ongelmat helpommin hanskattavissa
+Helpompi tehdä perustukset
+Naapurit kateellisia
+Antti-teollisuus ja kauppias tyytyväisiä
-?
-
Hmm. Olisiko mitenkään mahdollista harkita Antin valmista siilonpohjaa? Vaikka hintaa on kohtuuttomat viistonnia+alv, niin mun mielestäni tuossa olisi selkeitä etuja.
+Todennäköisesti valuu varmasti tyhjäksi ilman lapiointia
+Ruuvin saa siirrettyä talveksi suojaan
+Kaikki tukokset ja muut ruuviin liittyvä ongelmat helpommin hanskattavissa
+Helpompi tehdä perustukset
+Naapurit kateellisia
+Antti-teollisuus ja kauppias tyytyväisiä
-?
Muutama miinus:
-vaatii järeän laatan (maksaa jo pelkästään lähes saman mitä betonista tehty kartio)
-pienentää siilon tilavuutta, kun helpommin tulee vastaan täyttöongelmat vapaalla laskulla ja ei se tasokuljetinkaan hirmuseen ylämäkeen vie ainakaan kovin nopeasti.
Niin ja ruuvi Nuujan suojapeltien sisään, niin se on aina katonalla. Eikä vuoda läpiviennistä vesi siiloon.
-
Hmm. Olisiko mitenkään mahdollista harkita Antin valmista siilonpohjaa? Vaikka hintaa on kohtuuttomat viistonnia+alv, niin mun mielestäni tuossa olisi selkeitä etuja.
+Helpompi tehdä perustukset
-?
Muutama miinus:
-vaatii järeän laatan (maksaa jo pelkästään lähes saman mitä betonista tehty kartio)
Vaatinee tosiaan rajun laatan, kuin kuivurin alle konsanaan. Olisiko ihan faktaa minkälaisilla betoni paksuuksilla ja rautamäärillä on laatta tehtävä?
-
Viime maanantaina laitettiin pyyhkäisyruuvi siiloon sisälle. Hienosti tuntuisi toimivan ja ainakin lapioimista vähentää, kun varsinaisen tyhjennysruuvin yksistään vedettyä siilon tyhjäksi, jää reunoille n.50m3 viljaa.
Tämä ruuvi siis on irtonainen ja se nostetaan siiloon sisälle miehistöluukusta tyhjäyksen lopuksi. Todella yksinkertainen ja tuntuisi toimivan. Vielä parempi olisi jos siilon tyhjennysruuvi olisi vaakasuorassa lattiavalun sisällä, niin pyyhkäisyruuvi pääsisi pyörähtämään koko siilon ympäri. Nyt tyhjennysruuvin alle jää lapioitavaa.
Kerroppa tyhmälle, että mitenkä tuollainen pyyhkäisyruuvi toimii, mikä ei koko lenkkiä pääse ympäri.? Mistä se saa voimansa?
-
Hmm. Olisiko mitenkään mahdollista harkita Antin valmista siilonpohjaa? Vaikka hintaa on kohtuuttomat viistonnia+alv, niin mun mielestäni tuossa olisi selkeitä etuja.
+Todennäköisesti valuu varmasti tyhjäksi ilman lapiointia
+Ruuvin saa siirrettyä talveksi suojaan
+Kaikki tukokset ja muut ruuviin liittyvä ongelmat helpommin hanskattavissa
+Helpompi tehdä perustukset
+Naapurit kateellisia
+Antti-teollisuus ja kauppias tyytyväisiä
-?
Tuota ei saa kuin pikkusiiloihin ja niissä lapiotyöt suhteellisen pieniä. Ja kasvattaa korkeutta kohtuuttomasti. 9.2m3 meni betonia 6.65m siilonpohjaan, tasainen laatta vahvistetulla anturalla ja keskelle noin puolenmetrin monttu ruuville.
Siilo on jo tehtynä,joten pyyhkäisyruuvia tarttee käydä vilkaisemassa kaappoolla :)
Täyttöön tulee Aku-ruuvi,tyhjennykseen oletettavasti samanlainen ja purkupää kuivaajan sisälle.
-
Täyttöön tulee Aku-ruuvi,tyhjennykseen oletettavasti samanlainen ja purkupää kuivaajan sisälle.
Hyvä valinta! :)
-
Johan tuli tyrmäys :) Onko tuon alle pakko tehdä iso laatta. Eikö se riitä, että tekee vaan jalkojen alle anturat. Samaan tapaan mitä vaikka jossain hallissa on pilarien alla. Iso laatta on tietysti tukevampi, mutta kuitenkin. En tiedä noista kokoluokista. Niitä ei kait sitten saa kuin pienille siiloille. Joskus miettinyt, että jos pohja olisi tarpeeksi iso, niin nostaisi sen pohjan niin ylös, että voisi ajaa kuorma-autolla alle.
Nyt jos tekisin kuivuria, niin perustaisin viljanvarastoinnin isoihin pönttöihin. Korkeintaan pari jaettua neliösiiloa siemenviljoille. Niin ne ajatukset muuttuu :)
-
onnistuu korkealle nostokin antti-teollisuuden teollisuus puoli tekee millaisen jalustan tahansa lipp tai pultti siilolle hintaa kertyy mutta saa juuri sellaisen kun haluaa
-
Hmm. Olisiko mitenkään mahdollista harkita Antin valmista siilonpohjaa? Vaikka hintaa on kohtuuttomat viistonnia+alv, niin mun mielestäni tuossa olisi selkeitä etuja.
+Todennäköisesti valuu varmasti tyhjäksi ilman lapiointia
+Ruuvin saa siirrettyä talveksi suojaan
+Kaikki tukokset ja muut ruuviin liittyvä ongelmat helpommin hanskattavissa
+Helpompi tehdä perustukset
+Naapurit kateellisia
+Antti-teollisuus ja kauppias tyytyväisiä
-?
***Jos mää ihan vakavissani kerrankin sanon. Pohjakartio on tehty tavallisesta pellistä/raudasta ja maalattu.
Ruostuminen tulee olemaan ongelma. Mulla ratkaisi raha koska pariin siiloon olis helposti parikyt tonnieuroo lisää rahhaa. Pohjakuljetin tuntuu olevan pirun kallis tuollaiseen. Mää päädyin betonikartioihin vaikkei ne hyviä olekaan.
-
***Jos mää ihan vakavissani kerrankin sanon. Pohjakartio on tehty tavallisesta pellistä/raudasta ja maalattu.
Ruostuminen tulee olemaan ongelma.
Niin minäkin luulin. Näin edellis keväänä Tsekeissä 20 vuotta vanhoja emalisiiloja kuivalle viljalle, joiden pohja oli tehty mustasta pellistä ja maalattu. Ihmettelin, että miksi kartioita ei oltu emaloitu. Siilojen valmistajan mielipide oli, että pohja ei ruostu, koska sisällä oleva kuiva vilja hinkkaa sen kerran vuodessa puhtaaksi. Ulkopuolella maalipintaa tulee ajan myötä ruostetta, jos maalia ei paikata, mutta ei muuten.
-
***Jos mää ihan vakavissani kerrankin sanon. Pohjakartio on tehty tavallisesta pellistä/raudasta ja maalattu.
Ruostuminen tulee olemaan ongelma.
Niin minäkin luulin. Näin edellis keväänä Tsekeissä 20 vuotta vanhoja emalisiiloja kuivalle viljalle, joiden pohja oli tehty mustasta pellistä ja maalattu. Ihmettelin, että miksi kartioita ei oltu emaloitu. Siilojen valmistajan mielipide oli, että pohja ei ruostu, koska sisällä oleva kuiva vilja hinkkaa sen kerran vuodessa puhtaaksi. Ulkopuolella maalipintaa tulee ajan myötä ruostetta, jos maalia ei paikata, mutta ei muuten.
***Ainii ja sit siilon tilavuus pienenee yhden kierroksen verran. Sillon ei merkitystä jos ei korkeudella väliä.
-
***Jos mää ihan vakavissani kerrankin sanon. Pohjakartio on tehty tavallisesta pellistä/raudasta ja maalattu.
Ruostuminen tulee olemaan ongelma.
Niin minäkin luulin. Näin edellis keväänä Tsekeissä 20 vuotta vanhoja emalisiiloja kuivalle viljalle, joiden pohja oli tehty mustasta pellistä ja maalattu. Ihmettelin, että miksi kartioita ei oltu emaloitu. Siilojen valmistajan mielipide oli, että pohja ei ruostu, koska sisällä oleva kuiva vilja hinkkaa sen kerran vuodessa puhtaaksi. Ulkopuolella maalipintaa tulee ajan myötä ruostetta, jos maalia ei paikata, mutta ei muuten.
***Ainii ja sit siilon tilavuus pienenee yhden kierroksen verran. Sillon ei merkitystä jos ei korkeudella väliä.
Harvoin viljasiilolla lentokorkeuksia saavutetaan, vaikka laittas kartiopohjan... ::) Eli mitä väliä?
-
, jos maalia ei paikata, mutta ei muuten.
Harvoin viljasiilolla lentokorkeuksia saavutetaan, vaikka laittas kartiopohjan... ::) Eli mitä väliä?
[/quote]
Et tunnu ymmärtävän. Jos siilo on 10-12 metriä korkea ja ruuvitäytöllä niin on paljonkin merkitystä
varastotilan kannalta onko siilotila käytössä maantasosta alkaen vaiko esim. kahden metrin korkeudesta.
-
Harvoin viljasiilolla lentokorkeuksia saavutetaan, vaikka laittas kartiopohjan... ::) Eli mitä väliä?
Pitää se vilja jollakin sinne siiloon saadakkin. Jos ei vain pihan koristeeksi tee. Eli taitaa ainakin parin kerroksen verran nostaa korkeammalle. Tämä on jo paljon jos vapaalla juoksulla putkea pitkin täyttää, ja pienenee sen tasokujettimen tehokin aika paljon parin metrin nousuun lykätessä.
-
Hmm. Olisiko mitenkään mahdollista harkita Antin valmista siilonpohjaa? Vaikka hintaa on kohtuuttomat viistonnia+alv, niin mun mielestäni tuossa olisi selkeitä etuja.
+Todennäköisesti valuu varmasti tyhjäksi ilman lapiointia
+Ruuvin saa siirrettyä talveksi suojaan
+Kaikki tukokset ja muut ruuviin liittyvä ongelmat helpommin hanskattavissa
+Helpompi tehdä perustukset
+Naapurit kateellisia
+Antti-teollisuus ja kauppias tyytyväisiä
-?
***Jos mää ihan vakavissani kerrankin sanon. Pohjakartio on tehty tavallisesta pellistä/raudasta ja maalattu.
Ruostuminen tulee olemaan ongelma. Mulla ratkaisi raha koska pariin siiloon olis helposti parikyt tonnieuroo lisää rahhaa. Pohjakuljetin tuntuu olevan pirun kallis tuollaiseen. Mää päädyin betonikartioihin vaikkei ne hyviä olekaan.
Betonikartiot kuitenki suht helpot tehdä,ja periaattees ikuiset.Niin jyrkät kun saa betonin pysyyn ja jos haluaa niin pinnoite.Ei tartte lapioida ja ei ole hajoavia ruuvveja,
-
Harvoin viljasiilolla lentokorkeuksia saavutetaan, vaikka laittas kartiopohjan... ::) Eli mitä väliä?
Pitää se vilja jollakin sinne siiloon saadakkin. Jos ei vain pihan koristeeksi tee. Eli taitaa ainakin parin kerroksen verran nostaa korkeammalle. Tämä on jo paljon jos vapaalla juoksulla putkea pitkin täyttää, ja pienenee sen tasokujettimen tehokin aika paljon parin metrin nousuun lykätessä.
Yhdellä kuppielevaattorilla pääsee 36 metriin. Jos siilo tulee kuivurin viereen, niin läppäelevaattori on hyvä ja tehokas ratkaisu. Hinta läppäelevaattorilla = vastaavan tehoisella ruuvilla. Ainoo ero, että läppäelevaattorilla ei teho häviä, kun mennään ylämäkeen... Lietsokin on tietty keksitty. Sillä voi siirtää vaikka 80m päähän viljaa.
-
Kuivurin sijainnista se on kiinni miten hankalaa täyttö on. Vapaalla pudotuksella toimivat systeemit ovat meilläpäin jäämässä historiaan ja uudet pytyt yleensä täytetään ruuveilla.
Mä en usko, että Antti-pelli olisi kovin heppoista. Ulkopinnan ruostuminen voi olla ongelma jollain aikavälillä, mutta onko merkitystä. Uutta maalia sitten kehiin, jos alkaa haitata.
Kustannuspuolesta en osaa sanoa, kun en ole sitä selvittänyt. Jos tulee lisäsiilolle (tai oikeastaan olisi) tarvetta, niin selvittelen tuon Antin pohjan kustannukset tarkkaan.
-
Kuivurin sijainnista se on kiinni miten hankalaa täyttö on. Vapaalla pudotuksella toimivat systeemit ovat meilläpäin jäämässä historiaan ja uudet pytyt yleensä täytetään ruuveilla.
Mä en usko, että Antti-pelli olisi kovin heppoista. Ulkopinnan ruostuminen voi olla ongelma jollain aikavälillä, mutta onko merkitystä. Uutta maalia sitten kehiin, jos alkaa haitata.
Kustannuspuolesta en osaa sanoa, kun en ole sitä selvittänyt. Jos tulee lisäsiilolle (tai oikeastaan olisi) tarvetta, niin selvittelen tuon Antin pohjan kustannukset tarkkaan.
Teeppä se ja kerro meillekin ;D
Tuollaista kartiopohjasiiloa olen itsellekin ajatellut..
Sijoitus tulisi laakasiiloon joka rinteessä = toinen siilon sivu ja takaseinä maanpinnan (ajotien) tasalla. Takaseinästä sitä nytkin rehukuormat kipataan...
Eli reilu 2m saapi "lisäkorkeutta".. täyttöön mulla on 150mm/ 10m viljakanuuna ( vinssillä kork.säätö) Tyhjennys tapahtuisi sitten samalla vehkeellä..
-
Harvoin viljasiilolla lentokorkeuksia saavutetaan, vaikka laittas kartiopohjan... ::) Eli mitä väliä?
Pitää se vilja jollakin sinne siiloon saadakkin. Jos ei vain pihan koristeeksi tee. Eli taitaa ainakin parin kerroksen verran nostaa korkeammalle. Tämä on jo paljon jos vapaalla juoksulla putkea pitkin täyttää, ja pienenee sen tasokujettimen tehokin aika paljon parin metrin nousuun lykätessä.
Yhdellä kuppielevaattorilla pääsee 36 metriin. Jos siilo tulee kuivurin viereen, niin läppäelevaattori on hyvä ja tehokas ratkaisu. Hinta läppäelevaattorilla = vastaavan tehoisella ruuvilla. Ainoo ero, että läppäelevaattorilla ei teho häviä, kun mennään ylämäkeen... Lietsokin on tietty keksitty. Sillä voi siirtää vaikka 80m päähän viljaa.
Tarkoitatko läppäelevaattorilla tasokujetinta, joka toteutettu ketjulla+läpillä vai ihan perinteistä pystyssä olevaa elevaattoria? Mistä saa perinteisen ruuvitasokuljettimen hinnalla läppäelevaattorin? Minun hintatietouden mukaan on noin 3x hinta. Tehokas lietso taitaa tuplata isonkin siilon kokonais kustannukset, mikäli sille ei ole muutakin käyttöä missä sen ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa.
-
Harvoin viljasiilolla lentokorkeuksia saavutetaan, vaikka laittas kartiopohjan... ::) Eli mitä väliä?
Pitää se vilja jollakin sinne siiloon saadakkin. Jos ei vain pihan koristeeksi tee. Eli taitaa ainakin parin kerroksen verran nostaa korkeammalle. Tämä on jo paljon jos vapaalla juoksulla putkea pitkin täyttää, ja pienenee sen tasokujettimen tehokin aika paljon parin metrin nousuun lykätessä.
Yhdellä kuppielevaattorilla pääsee 36 metriin. Jos siilo tulee kuivurin viereen, niin läppäelevaattori on hyvä ja tehokas ratkaisu. Hinta läppäelevaattorilla = vastaavan tehoisella ruuvilla. Ainoo ero, että läppäelevaattorilla ei teho häviä, kun mennään ylämäkeen... Lietsokin on tietty keksitty. Sillä voi siirtää vaikka 80m päähän viljaa.
Tarkoitatko läppäelevaattorilla tasokujetinta, joka toteutettu ketjulla+läpillä vai ihan perinteistä pystyssä olevaa elevaattoria? Mistä saa perinteisen ruuvitasokuljettimen hinnalla läppäelevaattorin? Minun hintatietouden mukaan on noin 3x hinta. Tehokas lietso taitaa tuplata isonkin siilon kokonais kustannukset, mikäli sille ei ole muutakin käyttöä missä sen ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa.
Läppäelevaattori = ketjuelevaattori, eli sama vehje ku löytyy joka puimurista. Sen voi pistää vaakaan, pystyy tai vähän kallelleen. Vetävä U-ruuvi 205mm ja läppäelevaattori on aika saman hintaiset meidän hinnastossa. Tuon U-ruuvin teho vaakatasossa on sama kuin läppäelevaattorin pystyssä valmistajan ilmoituksen mukaan.
Lietsot on kyllä kalliita tehoon nähden. 10 metrin läppäelevaattorin saa samalla hinnalla, kuin 5,5kW injektorilietson ja teho 10%. (lisää hintatietoutta saa esim YV:nä)
Aihe karkaa hiukan, mutta tarkoitus oli ottaa kantaa lähinnä tuohon siilon täyttöön. Ellei tee täysin uutta systeemiä, niin siilojen täyttö vapaasti valumalla on melkoista uneksintaa. Kuivalla homma toimii vielä 30 asteen kulmalla joten kuten. Mieluummin saisi olla 45 astetta, jos tarkoitus on siirtää rahakauroja. Se tarkoittaa, että jos on elevaattorin yläpäästä 5m siilon täyttöaukkoon vaakatasossa, niin alaspäin pitäisi päästä mieluusti 5m ja vähintään 3m. Jos taas yläpäästä täyttöaukkoon on 10m, niin alaspäin pitäisi mennä 6-10m. Monessako paikassa onnistuu?
-
Kuivurin sijainnista se on kiinni miten hankalaa täyttö on. Vapaalla pudotuksella toimivat systeemit ovat meilläpäin jäämässä historiaan ja uudet pytyt yleensä täytetään ruuveilla.
Mä en usko, että Antti-pelli olisi kovin heppoista. Ulkopinnan ruostuminen voi olla ongelma jollain aikavälillä, mutta onko merkitystä. Uutta maalia sitten kehiin, jos alkaa haitata.
Kustannuspuolesta en osaa sanoa, kun en ole sitä selvittänyt. Jos tulee lisäsiilolle (tai oikeastaan olisi) tarvetta, niin selvittelen tuon Antin pohjan kustannukset tarkkaan.
Kartio 5000€ + alv ja alle laatta 6*6 metriä 50 cm paksu, 18 kuutiota kuraa.
Tommonen betonikartio vaatii kuraa 8 -12 kuutiota riippuen tyylistä.
-
Ok. Lapioinnille kohtuullinen korvaus.
-
Nyt on siilo sitten tyhjä. Meni tyhjäyksessä jonkin aikaa, kun siirrettiin viljoja pitkäkseen kuormaa kerrallaan.
Suht tyytyväinen olen tällä kokemuksella ruuviin. Tosin kannattaa olla tarkkana pohjan loppuvalua tehdessä, että pohjasta tulee tasainen sillä muuten ruuvi ei liiku itsestään. Meillä ottaa yhdessä kohtaa kiinni, jolloin ruuvia täytyy itse pökätä eteenpäin. Pitänee hioa pohja tasaiseksi siltä kohtaa.
Lisäksi tyhjennysruuvi aiheuttaa jonkin verran lapioimista, mutta muuten ruuvin jäljiltä pärjää aika hyvin pelkällä luudalla, eikä tuota meidän siiloa varmaan edes joka vuosi aivan tyhjäksi ajetakaan, koska siellä tulee olemaan vain rehuvehnää.
Nyt tyhjennysruuvin alle jää lapioitavaa.
***Mutta lapiointia varten sun isälläs on Kaappoo. ;D
Näinhän se menee. Isä on jo jokin aika sitten ilmoittanut ettei enää siiloon mene. Ja tiellähän se siellä olisikin. ;)
Hmm. Olisiko mitenkään mahdollista harkita Antin valmista siilonpohjaa? Vaikka hintaa on kohtuuttomat viistonnia+alv, niin mun mielestäni tuossa olisi selkeitä etuja.
+Todennäköisesti valuu varmasti tyhjäksi ilman lapiointia
+Ruuvin saa siirrettyä talveksi suojaan
+Kaikki tukokset ja muut ruuviin liittyvä ongelmat helpommin hanskattavissa
+Helpompi tehdä perustukset
+Naapurit kateellisia
+Antti-teollisuus ja kauppias tyytyväisiä
-?
Muutama miinus:
-vaatii järeän laatan (maksaa jo pelkästään lähes saman mitä betonista tehty kartio)
-pienentää siilon tilavuutta, kun helpommin tulee vastaan täyttöongelmat vapaalla laskulla ja ei se tasokuljetinkaan hirmuseen ylämäkeen vie ainakaan kovin nopeasti.
Niin ja ruuvi Nuujan suojapeltien sisään, niin se on aina katonalla. Eikä vuoda läpiviennistä vesi siiloon.
Niin, me siis rakennettiin viime kesänä kaksi pyöreää siiloa ja pienempään siiloon teetettiin tuollainen kartiopohja. Pohja on samanlainen kuin Antin myymäkin, mutta hitsattu kokonaan yhteen. Hintaakin taisi tulla teetettynä melkein saman verran kuin Antin pohjalle, mutta ainevahvuudet taitaa olla vahvempia. Pohjalaatta on n.6000*6000*350 kaksinkertaisella raudoituksella.
Suurempaan siiloon (halkaisija 8m, harjakorkeus n.12m) tuli sitten pyyhkäisyruuvi.
Tuo kartiopohja teetettiin sitä varten, että ko. siiloa käytetään ns. rehusiilona josta vilja menee suoraan elukoille, eikä kulutus päivässä ole niin suuri, että melkein tyhjässä siilossa voisi olla sitä mukaa lapioimassa, kun spiraali sitä tyhjentää.
Tavalliseen varastosiiloon kartiopohja on mielestäni turhan kallis. N.5 halkaisijalla olevaan siiloon tekisin joko betonikartion tai mikäli tyhjäys onnistuu vaakatasossa pohjalaatan sisällä olevalla tasokuljettimella/ruuvilla laittaisin pyyhkäisyruuvin. Sitä suurempiin siiloihin ehdottomasti pyyhkäisyruuvi.
Mutta sitä että kartiopohja muka vähentäisi siilon tilavuutta pidän humpuukina. Mitä järkeä on mitoittaa siilon korkeus sitä mukaa, että täyttö onnistuu elevaattorista valuttamalla? Vaatii aika hervottoman kuivaajan, että sieltä edes kohtuu korkuiseen siiloon saa valutettua jyvät. Kun katto ja pohja on pakko tehdä, saa siiloa korottamalla kohtuuedullisia kuutioita varastotilaa. Meillä tuon isomman siilon harja on samalla korkeudella kun elevaattorin pää. Täyttö tapahtuu tasokuljettimella joka nousee ensin 4m 45 asteen kulmassa ja sitten kääntyy vaakatasoon. Ja hyvin on tehot piisannu.
-
Mutta sitä että kartiopohja muka vähentäisi siilon tilavuutta pidän humpuukina.
Jaaha.
-
Kerroppa tyhmälle, että mitenkä tuollainen pyyhkäisyruuvi toimii, mikä ei koko lenkkiä pääse ympäri.? Mistä se saa voimansa?
Pyyhkäisyruuvihan on rakenteeltansa hyvin yksinkertainen. Siinä on kierukka, jonka päässä on halkaisijaltaan hieman kierukkaa suurempi suurempi pyörä ja 1/3 kierukasta peittävä suojapelti.
http://www.dmc-davidmanufacturing.com/english/directdr.html
Edellä olevassa kuvassa oleva ruuvi on periaatteeltaan aivan samanlainen, mutta kiinteä. Kun taas tämä meidän ruuvi on irrallinen ja laitetaan siiloon vasta tyhjennyksen loppuvaiheessa. Siinä ruuvi saa voimansa ruuvi päässä olevasta sähkömoottorista.
Ja ruuvi ei pääse pyörähtämään kokonaan ympäri koska yhdellä siilon sivulla on tyhjennysruuvi, joka tulee sillä kohtaa pyyhkäisyruuvin eteen.
-
Siilo on jo tehtynä,joten pyyhkäisyruuvia tarttee käydä vilkaisemassa kaappoolla :)
Tuu ihimees käymään.
-
Meneekö teillä jyrkällä valetulla pohjakartiolla siilo kuinka tyhjäksi? Täällä tehtiin Reikälevyn Sami-pönttö jyrkimmällä mahdollisella valmistajan ohjeistamalla kulmalla ("profiili C"), ja jonkin verran lapioitavaa jää silti pohjalle, ehkä ainakin 160hl.
-
Sarjassa huonoja idoita tulipa muuten mieleen että jonkunmoinen kompromissi pohjan syömän tilan kanssa voisi olla vaakaruuvi pohjassa siilon seinästä seinään ja siitä sitten kummallekin puolelle nouseva pohja. Siis samantyylinen kuin puimureiden viljasäiliöt. Tarvitsee tietysti vielä nostavan ruuvin erikseen, mutta se voisi olla ulkopuolella ihan irrallisena. Joku voi varmaan laskea, mutta pikaisesti arvioituna tilansyönti saattaisi olla 2/3 pienempi.
-
Pohjakartio pitäis olla vähintään yhtäjyrkkä kuin 2*2 siilon pohjassa on . Ajatelleenpa sellaista siilon pohjaa jossa olisi suomupellistä laitettu pohja ja sen alla ilmakanavat . Idea tuli fluidipohjasta joita kokosin Antilla -80 luvulla , ne menivät leipomoihin ja ilmalla puhaltamalla sai jauhoon liikettä .
-
Sarjassa huonoja idoita tulipa muuten mieleen että jonkunmoinen kompromissi pohjan syömän tilan kanssa voisi olla vaakaruuvi pohjassa siilon seinästä seinään ja siitä sitten kummallekin puolelle nouseva pohja. Siis samantyylinen kuin puimureiden viljasäiliöt. Tarvitsee tietysti vielä nostavan ruuvin erikseen, mutta se voisi olla ulkopuolella ihan irrallisena. Joku voi varmaan laskea, mutta pikaisesti arvioituna tilansyönti saattaisi olla 2/3 pienempi.
Tuollaisia v-pohja pönttöjä näkee toisinaan muissa käyttötarkoituksissa.
Voisi olla vaakatasokuljettimella varustettuna aivan käyttökelpoinen viljankin varastointiin. Ei tarvi kartiota valaa ja tilavuuskin oisi tosiaan jonkunverran isompi kuin kokopohjakartiollisessa törpössä. Halkaisija voisi olla myös huomattavasti isompi kuin täyskartiomalleissa. Näin myös korkeus pysyisi kohtuullisena kapasiteetin kärsimättä.
-
Kerroppa tyhmälle, että mitenkä tuollainen pyyhkäisyruuvi toimii, mikä ei koko lenkkiä pääse ympäri.? Mistä se saa voimansa?
Pyyhkäisyruuvihan on rakenteeltansa hyvin yksinkertainen. Siinä on kierukka, jonka päässä on halkaisijaltaan hieman kierukkaa suurempi suurempi pyörä ja 1/3 kierukasta peittävä suojapelti.
http://www.dmc-davidmanufacturing.com/english/directdr.html
Edellä olevassa kuvassa oleva ruuvi on periaatteeltaan aivan samanlainen, mutta kiinteä. Kun taas tämä meidän ruuvi on irrallinen ja laitetaan siiloon vasta tyhjennyksen loppuvaiheessa. Siinä ruuvi saa voimansa ruuvi päässä olevasta sähkömoottorista.
Ja ruuvi ei pääse pyörähtämään kokonaan ympäri koska yhdellä siilon sivulla on tyhjennysruuvi, joka tulee sillä kohtaa pyyhkäisyruuvin eteen.
Jaahas. Kyllä mä pyyhkäisyruuvin periaatteen tiedän, mutta tällainen ennen lapiointia asetettava on uusi tuttavuus. Tuli vaan sellainen mieleen, että jos sen sinne pytyn pohjalle puolen metrin viljapatjan päälle tipauttaa, niin syökö se itsensä ensin lattiaa päin ja alkaa vasta sitten tähdä kierrostaan vai meneekö pintaa pitkin? Ja onko se sähkömoottori ruuvin ulkokehällä? Sain sen käsityksen, että saisi voimansa pytyn ruuvista. Vaan nivelen pitää sitten olla vähintäänkin laajakulmainen. :)
-
ruuvissa on ainakin antin myymissä oma moottori syö ensin itsensä alas ja sitten lähtee pyörimään tyhennys ruuvin kohdalta alku ja sitten se kiertää ympäri. Tyhjennysruuvin suojapuktken alle saattaa jäädä muutama ympärillinen tavaraa
-
Meneekö teillä jyrkällä valetulla pohjakartiolla siilo kuinka tyhjäksi?
6,65m:n pyttyyn jää noin 10 mottia lapioitavaa. Heleppo syytää alamäkeen, muutaman vuojen välein.