Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: bouli - 17.09.25 - klo:10:31
-
Auravalmistaja Överum on hakeutunut konkurssiin. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0bca81cc-0591-4d58-ac41-d052a0282dbe
-
Auravalmistaja Överum on hakeutunut konkurssiin. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0bca81cc-0591-4d58-ac41-d052a0282dbe
Taitaa uusien aurojen markkina olla vähenevä. Ja tätä markkinaa jakavat Kverneland, Lemken, Amazone , Kuhn, Ovlac,... ja Euroopan ulkopuolella 20 muuta.
-
ja kelle mahtaa tuo överi mennä..?
-
ja kelle mahtaa tuo överi mennä..?
Överiksi meni :(
-
Yhdet överit riitti meidän talossa, sen jälkeen palattiin norjalaiseen.
-
ja taas on norjalaisten hinnat noussu.. jo käytetyt kuin uusienkin..
-
Överum päätyi 2017 CNH:n omistukseen osana Kongskildeä ja oli osa konsernia viime vuoteen asti. Auroja on tehty myös New Holland brändillä https://agriculture.newholland.com/en-ie/europe/products/ploughs mutta kannattavuus oli jo heikko ja markkinaosuus pieni joten päätyivät myymään sen viime vuonna FairCap nimiselle sijoitusyhtiölle.
-
Yhdet överit riitti meidän talossa, sen jälkeen palattiin norjalaiseen.
Kummassakin on omat hyvät puolensa. Överumin kärki on selvästi maahakuisempi, korostuu etenkin kuivissa oloissa kynnettäessä missä Kvernelandilla on vaikeuksia pysyä maassa.
-
Jäykimmissä savikohdissa tulee Överumeja ikävä kun niihin sai riittävästi laukaisupainetta. Kvernellä jää viilu pystyyn kun siipi on hiukan lauenneena.
-
Överum päätyi 2017 CNH:n omistukseen osana Kongskildeä ja oli osa konsernia viime vuoteen asti. Auroja on tehty myös New Holland brändillä https://agriculture.newholland.com/en-ie/europe/products/ploughs mutta kannattavuus oli jo heikko ja markkinaosuus pieni joten päätyivät myymään sen viime vuonna FairCap nimiselle sijoitusyhtiölle.
Ja loput Kongskildestä CNH möi Sekolle. Varaston tyhjennys käynnissä https://sekoindustries.com/prompt-delivery/?lang=en
Mielenkiintoista nähdä jatkaako Seko esim. silppureiden valmistus.
-
Jäykimmissä savikohdissa tulee Överumeja ikävä kun niihin sai riittävästi laukaisupainetta. Kvernellä jää viilu pystyyn kun siipi on hiukan lauenneena.
Jotkut laittaneet Kvernen lehtijouseen lisää lehtiä?
Jostain syystä vanha puolihinattava Överum on ollut huomattavasti kestävämpi kuin samasta tehtaasta (?) tullut uudempi Agrolux. Jälkimmäiseen on laitettu vähän kaikkea mahdollista, katkenneesta kääntöakselista alkaen. Vanhaan ei ole tainnut mennä kuin joku letku ja se takapään rengas.
-
Jotkut laittaneet Kvernen lehtijouseen lisää lehtiä?
Tai tilannut aurat tehtaalta riittävän jäykillä jousipakoilla? Tässä kuva käytettyjen aurojen myynti-ilmoituksesta.
-
Jäykimmissä savikohdissa tulee Överumeja ikävä kun niihin sai riittävästi laukaisupainetta. Kvernellä jää viilu pystyyn kun siipi on hiukan lauenneena.
Se Kverneland sarka-aura, jossa on ne pitkät ojakset, ojakset ja siipi antavat myös periksi sivusuunnassa, Oikein tihtaassa savessa voi katsella kun kaikki siivet tavallaan kiertävät tiukan paikan vasemman kautta ja viilut jäävät pystyyn. Vaikka ojas ei nouse yhtään. Överumeissa on niin lyhyt ja paksu ojas, että se ei paljon jousta. Pitkillä maapuolilla saa sivupainetta tasatuksi. Samoin kumi- tai jousilaukaisulaitteen "polven" voi kääntää suoraksi, niin eipä laukea enää. Kovia maita varten hydraali-Överumiin on saanut isommalla paineella sitä kaasukelloa.
Jos painemittarin viisari alkaa nykiä peruspaineesta ylös päin, tarkoittaa se laukaisimien päästämistä.
-SS-
-
En usko, että Överum enää palaa markkinoille. Kysyntää ei vaan ole ja valmistajia on liikaa. Jostain on tullut sellainen käsitys, että ei Kvernelandikaan ole pitkään aikaan ollut mitenkään hyvässä hapessa. Markkina on vaan niin kilpailtu. Nytkin kun tässä Pirkanmaalla on katsellut maisemia, niin sänkeä, sänkeä ja sänkeä. Tosi vähän on vielä kyntöjä nähtävissä.
-
Lisälehdet ovat savialueella vakiona. Ei niillä ilman pysty savea kyntämään.
-
Se joka kehuu kvernejä ei ole savia kyntänyt... ;D
Täysin susi aurat oli lisäpakkoja tai mitä tahansa kikkailuja .
-
ite tykänny siitä kuin on överit keveitä vetellä jopa pienellä traktorilla.. eron huomaa kyllä kverneihin ja agroihin verraten.. ainakin tuon huomasin multamailla kun sai auroja kokeiluun aikoinaan..
-
Jäykimmissä savikohdissa tulee Överumeja ikävä kun niihin sai riittävästi laukaisupainetta. Kvernellä jää viilu pystyyn kun siipi on hiukan lauenneena.
Se Kverneland sarka-aura, jossa on ne pitkät ojakset, ojakset ja siipi antavat myös periksi sivusuunnassa, Oikein tihtaassa savessa voi katsella kun kaikki siivet tavallaan kiertävät tiukan paikan vasemman kautta ja viilut jäävät pystyyn. Vaikka ojas ei nouse yhtään. Överumeissa on niin lyhyt ja paksu ojas, että se ei paljon jousta. Pitkillä maapuolilla saa sivupainetta tasatuksi. Samoin kumi- tai jousilaukaisulaitteen "polven" voi kääntää suoraksi, niin eipä laukea enää. Kovia maita varten hydraali-Överumiin on saanut isommalla paineella sitä kaasukelloa.
Jos painemittarin viisari alkaa nykiä peruspaineesta ylös päin, tarkoittaa se laukaisimien päästämistä.
-SS-
Meillä on ollut pelkästään ukkomiehen auroja yli 40 vuotta. Viimeiset poikamiehen aurat oli Överumit kumilaukaisimilla. Niistä hiottiin jäykkyyden säätöpultin alustaa, jotta saatiin laukaisulaitteet jäykemmiksi kuin säätövaraa oli.
-
Paljonhan tuo on kiinni siitäkin mikä siipimalli sattuu olemaan.
Kverneenkin taitaa olla saatavana tehtaalta 6 erilaista, pari sälesiipeäkin. Vakiona meillä kai saatavana lähinnä kahta mallia?
Itse olen tykännyt Agroluxin AX-siivestä (Överumilla sama on kai XL).
Kääntää mun kaikki maat puhtaasti ja hyvin kun ei liian syvään yritä. Eikä ole pahin paattamaankaan nihkeällä mullalla.
Kovin jyrkät siipimallit ei mulla aina oikein toimi. Mutta nämä ovatkin jonkin verran tilakohtaisia juttuja.
-
En usko, että Överum enää palaa markkinoille. Kysyntää ei vaan ole ja valmistajia on liikaa. Jostain on tullut sellainen käsitys, että ei Kvernelandikaan ole pitkään aikaan ollut mitenkään hyvässä hapessa. Markkina on vaan niin kilpailtu.
Kuinkakohan iso osa Kvernelandin liikevaihdosta tulee auroista? Aurat tehdään edelleen Norjassa mutta 80% konsernin työntekijöistä työskentelee muissa yksiköissä. Toki kaikilla sektoreilla maatalouskonevalmistuksessa on kilpailu kovaa ja markkina pienenevä.
-
Se joka kehuu kvernejä ei ole savia kyntänyt... ;D
Täysin susi aurat oli lisäpakkoja tai mitä tahansa kikkailuja .
Mutta kun kasitonnarilaaksossa Kverneland on ainoa oikea aura. Paikallinen työkonemyyjä suri virheellistä vaihtokonehyvitystä Överumeista, joka ei sitten paikallisia kiinnostanut. Jonnekin Pohjanmaalle piti myydä halvalla, jottei kaupan pihasta tule romuvarastoa. Kyntö kuulemma silkkaa kissanoksennusta. Mutta Kverneland, siinä oli kaikki kohdallaan.
-
Se joka kehuu kvernejä ei ole savia kyntänyt... ;D
Täysin susi aurat oli lisäpakkoja tai mitä tahansa kikkailuja .
Mutta kun kasitonnarilaaksossa Kverneland on ainoa oikea aura. Paikallinen työkonemyyjä suri virheellistä vaihtokonehyvitystä Överumeista, joka ei sitten paikallisia kiinnostanut. Jonnekin Pohjanmaalle piti myydä halvalla, jottei kaupan pihasta tule romuvarastoa. Kyntö kuulemma silkkaa kissanoksennusta. Mutta Kverneland, siinä oli kaikki kohdallaan.
No ehkä ne ei tiedä paremmasta..
Tai sit on vain niin et kasitonnarilaaksossa ei ole oikeita savia ja siksi kvernetkin toimii. Samalla selittyy miksi se on kasitonnarilaakso.
Oikeasti en mä tiedä. Aikoinaan oli sarka aurat overit. Jotenkin homma suttaantui. Sit oli jonkinlainen auraton jakso. Sit oli hetken kvernet ja ei niitä saanut maassa pysymään vaikka lisäili kuinka jousia. Nyt kuhnit ja ne ovat nyt olleet parhaat mitä itse tiedän. Ei nekään kaikein tiukimmassa paikoissa maassa pysy vaikka on paineet on tapissa mut ei nyt ole montaa sellaista kohtaa vastaan tullut.
-
Se joka kehuu kvernejä ei ole savia kyntänyt... ;D
Täysin susi aurat oli lisäpakkoja tai mitä tahansa kikkailuja .
Mutta kun kasitonnarilaaksossa Kverneland on ainoa oikea aura. Paikallinen työkonemyyjä suri virheellistä vaihtokonehyvitystä Överumeista, joka ei sitten paikallisia kiinnostanut. Jonnekin Pohjanmaalle piti myydä halvalla, jottei kaupan pihasta tule romuvarastoa. Kyntö kuulemma silkkaa kissanoksennusta. Mutta Kverneland, siinä oli kaikki kohdallaan.
No ehkä ne ei tiedä paremmasta..
Tai sit on vain niin et kasitonnarilaaksossa ei ole oikeita savia ja siksi kvernetkin toimii. Samalla selittyy miksi se on kasitonnarilaakso.
Oikeasti en mä tiedä. Aikoinaan oli sarka aurat overit. Jotenkin homma suttaantui. Sit oli jonkinlainen auraton jakso. Sit oli hetken kvernet ja ei niitä saanut maassa pysymään vaikka lisäili kuinka jousia. Nyt kuhnit ja ne ovat nyt olleet parhaat mitä itse tiedän. Ei nekään kaikein tiukimmassa paikoissa maassa pysy vaikka on paineet on tapissa mut ei nyt ole montaa sellaista kohtaa vastaan tullut.
Kuhnit on lisääntyneet jokapuolella, kuulemma kasitonnareissakin on jo porukka uskaltanut kokeilla. Toistaiseksi selvä hintaero Kverneen, mikä houkuttaa. Kuhni on muutenkin joka koneessa raudan vieressä tehty kampe. Ehdottomasti laatupeli. Huonoa siinä lienee pitkä ojasväli. Alkaa neljännen siiven jälkeen olla tosi painava vapa. Kvernet lyhyempiä ja mukavampia käyttää.
-
saakeli kun noita vokelnootteja ( kuhn ) ei pahemmin täälläpäin ja varaosien saanti kiveksen alla.. mut kvernejä laittaa jo kohta kait r-kioskitki..
-
saakeli kun noita vokelnootteja ( kuhn ) ei pahemmin täälläpäin ja varaosien saanti kiveksen alla.. mut kvernejä laittaa jo kohta kait r-kioskitki..
Vogel Noot on Amazone, ei Kuhn. Sekin ajautui konkurssiin ja Amazone osti tehtaat.
-
joten; onko vokelit sit kuhnia?? ei kait ihan loppunu koko merkin tuotantomallit??
-
Ei kun Vogelit on nykyään Amazone.
-
Kuhnin auravalmistus pohjautuu meillä tuntemattoman Ranskalaisen Huardin auroihin minkä se osti -80-luvun lopussa.
-
Kuhnin auravalmistus pohjautuu meillä tuntemattoman Ranskalaisen Huardin auroihin minkä se osti -80-luvun lopussa.
Olen aina sanonut, että pösöt ja rellut olis parempia, jos niissä lukis MB tai Audi tai BMW takana.
-SS-
-
tuola parkkipaikoilla katellu et ei ihan heti keksi minkä merkkinen kosla on kyseessä.. kun takaluukussa ei ole mitään merkkiä. joku mallimerkki kait sentäs.. keulasta sit löytyy ihan ihmo nimiä.. mitä nuo sit lie? ja tehtäänkö nuita pösöjä ja relluja etelleen ranskismaassa? ainakin alkavat olla samannäkösiä kuin muutkin..
-
Ei meillekään ranskalaista autoa tule pihaan tai traktoria. Se on varma. Mut kun auroja katselin ja ne kvernet oli tosiaan jo pois laskuista niin amazone, overit ja kuhnit niin järeimmiltä nuo kuhnit vaikuttivat. Ei tietysti välttämättä kerro mitään mut on ne nyt ainakin 5v kestäneet mistään ratkeamatta ja kai niillä joku muutama sata hehtaaria on jo käännetty.
Olen myös ollut siinä käsityksessä et ranskastakin löytyy niitä kovia ja kivisiä maita niin ehkä niillä joku ajatus on ollut auroja tehdessä.
Mut nyt varmaan kun tämän kirjoitin niin hajoavat heti. ;D
-
Näissä kevyissä ja kivisissä toimii ja kestää tuo kvernelandi kyllä hyvin, ei täällä juuri muita enään ole, on sentään yhdet Kuhnin, niillä ajetaan paljon.
-
tuola parkkipaikoilla katellu et ei ihan heti keksi minkä merkkinen kosla on kyseessä.. kun takaluukussa ei ole mitään merkkiä. joku mallimerkki kait sentäs.. keulasta sit löytyy ihan ihmo nimiä.. mitä nuo sit lie? ja tehtäänkö nuita pösöjä ja relluja etelleen ranskismaassa? ainakin alkavat olla samannäkösiä kuin muutkin..
Kiinalaisia?
BYD, MG, NIO.
Eihän noita juuri muita uusia 'tuntemattomia' ole kai tullut? No joillekin ehkä DS ja Polestarkin saattavat olla vielä tuntemattomia.
Hienommista urheiluvehkeistä tietysti löytyy vaikka mitä harvinaisuuksia ja kummajaisia, kaikkia ei edes tuoda Suomeen mutta voihan sellaisella tänne joku tulla.
Ei ole kauaa kun näin yhden litteän lutikan nokalla nimen McLaren :-)
-
Ei meillekään ranskalaista autoa tule pihaan tai traktoria. Se on varma. Mut kun auroja katselin ja ne kvernet oli tosiaan jo pois laskuista niin amazone, overit ja kuhnit niin järeimmiltä nuo kuhnit vaikuttivat. Ei tietysti välttämättä kerro mitään mut on ne nyt ainakin 5v kestäneet mistään ratkeamatta ja kai niillä joku muutama sata hehtaaria on jo käännetty.
Olen myös ollut siinä käsityksessä et ranskastakin löytyy niitä kovia ja kivisiä maita niin ehkä niillä joku ajatus on ollut auroja tehdessä.
Mut nyt varmaan kun tämän kirjoitin niin hajoavat heti. ;D
MF675 ja MF690 tyyppikilvessä lukee made in France. Mielestäni ei sen huonompia kuin Englannissa valmistetut, ranskalaisissa hytti paljon mukavampi ja ergonisempi.
-
kukin taaplaa tyylillään. itelle tuo viasko on vain voorti, ei auto. tuossa yks myyjä nauro et hää ei pitä mesee autona kun se on aina pajalla.. ja kun nuita teköö kohta joka maassa net turkkilaiset ni onko ihme??
-
Ei meillekään ranskalaista autoa tule pihaan tai traktoria. Se on varma.
Tääkin on vähän sitten että mihin vetää rajan. CNH traktoreissakin on kaikissa Ranskassa Croixin tehtaalla tehty hytti. Ja moottorikin voi olla FPT:n Ranskan tehtaasta tullut. Toki sitten Claas ja MF on oma lukunsa.
-
Ei kun Vogelit on nykyään Amazone.
Kuinka ihmeessä tuokin voi olla Oksalle niin vaikeaa?
-
Kuinka ihmeessä tuokin voi olla Oksalle niin vaikeaa?
Sille on kaikki semmonen vaikeaa mikä on Kauriansalmen eteläpuolella.
Hyin vaikiaa...
-
Kuinka ihmeessä tuokin voi olla Oksalle niin vaikeaa?
Sille on kaikki semmonen vaikeaa mikä on Kauriansalmen eteläpuolella.
Hyin vaikiaa...
👍🙂
-
tuota, miä en olekaan niiiin virheetön kuin työ. lukee huolimattomasti ja kuuntelee ratiota toisella korvalla ni menöö asiat sekasin.. mut miähän en olekaan täyvellinen!
-
Oikeasti en mä tiedä. Aikoinaan oli sarka aurat overit. Jotenkin homma suttaantui. Sit oli jonkinlainen auraton jakso. Sit oli hetken kvernet ja ei niitä saanut maassa pysymään vaikka lisäili kuinka jousia. Nyt kuhnit ja ne ovat nyt olleet parhaat mitä itse tiedän. Ei nekään kaikein tiukimmassa paikoissa maassa pysy vaikka on paineet on tapissa mut ei nyt ole montaa sellaista kohtaa vastaan tullut.
Palataanpas övereihin, tai siis niiden korvaajiin. Katselin Kuhnin esitteitä enkä päässyt selville mikä malli ja mikä siipi päihittää kvernelandit 28 siivillä siellä savilaaksossa? Nettikoneen käytetyt on varimaster 123 mallisia ja tehtaan mukaan tarkoitettu alle 175 heppasille traktoreille. Pitäisi kai olla 183-malliset mutta millä puntilla noissa pysyy etupyörät maantiellä maassa?
Miten Kuhnit menee hinnaltaan Kvernelandiin verrattuna?
-
Mitä eroa on Överumin Variflexillä ja Agrolux MRWT:llä? MRWT:stä hieman kokemusta. Sillä ei saanu nättiä jälkeä millään. Varsinkaan nurmella. Ja pultteja piti kiristellä tämän tästä. Sitte se tukipyörän toppari >:(
-
Täällä kirjoitellaan niinkuin suomi olisi joku johtava markkina auran valmistajille. Eiköhän Kvernelandinkin päivän tuotanto riitä kattamaan suomen kysyntä. Ja kyllä,Kverneland on kovassa maineessa kaikissa euroopan maissa.
-
Oikeasti en mä tiedä. Aikoinaan oli sarka aurat overit. Jotenkin homma suttaantui. Sit oli jonkinlainen auraton jakso. Sit oli hetken kvernet ja ei niitä saanut maassa pysymään vaikka lisäili kuinka jousia. Nyt kuhnit ja ne ovat nyt olleet parhaat mitä itse tiedän. Ei nekään kaikein tiukimmassa paikoissa maassa pysy vaikka on paineet on tapissa mut ei nyt ole montaa sellaista kohtaa vastaan tullut.
Palataanpas övereihin, tai siis niiden korvaajiin. Katselin Kuhnin esitteitä enkä päässyt selville mikä malli ja mikä siipi päihittää kvernelandit 28 siivillä siellä savilaaksossa? Nettikoneen käytetyt on varimaster 123 mallisia ja tehtaan mukaan tarkoitettu alle 175 heppasille traktoreille. Pitäisi kai olla 183-malliset mutta millä puntilla noissa pysyy etupyörät maantiellä maassa?
Miten Kuhnit menee hinnaltaan Kvernelandiin verrattuna?
Siipimallista en osaa sanoa. Mul on varimasterit 123 runkolla. 4+1 malli eli 5 siipiset pitkällä ojasvälillä. Oliko 105cm. Joku opasti et nurmen kyntöön pitkä ojasväli parempi. Siivet ovat säle mallia.
On totta et pitkä runko tekee sen et keulalla oltava tavaraa. Tänä syksynä veturina ollut kone jonka omamassa on jotain 9t paikkeilla. Etukuormain ja kauha kiinni. Kauhassa joskus jopa tavaraa. ;D
Ei ne mee helpolla mut eipä mikään mee helpolla. Vanhojen kvernejen aikaan kun kolleegalle kirosin ettei aurat pysy maassa vaikka jousipakat täynnä jousia niin sanoi juu et kvernet on kukkamultien aurat.. ;D kehoitti vaihtamaan ne overeihin. No ei tullut overeitä kun katsoin auroja verratessa et kuhnit näyttivät enemmän raudan äärellä tehdyiltä kuten joku mainitsi.
Ihan tyytyväinen täytyy olla. Tänä syksynä on nyt käännetty joku 120ha ja vielä ois kai kymppi jäljellä. En mä toki paremmasta tiedä mut noissa on mulle auraa vielä pitkäksi aikaa.
Etuaurat voisin tuohon ostaa. Sopisivat lisäpainoksi keulalle ja kevyimmillä paikoilla saisi lisää tehoa touhuun. Eipä vain suomessa ole oikein myynnissä. Menisi ulkomaan ostokseksi. Uusia joskus kysyin niin hinta kohtuu posketon verrattuna takaauroihin..
-
Mitä eroa on Överumin Variflexillä ja Agrolux MRWT:llä? MRWT:stä hieman kokemusta. Sillä ei saanu nättiä jälkeä millään. Varsinkaan nurmella. Ja pultteja piti kiristellä tämän tästä. Sitte se tukipyörän toppari >:(
"Kyl mää ni kauhiast tätä ihmettele"
eli kummastelen tuota jäljen ongelmaa.. mulla ei kovin monesta merkistä toki kokemusta ole mutta en juuri keksi miten saisi vielä parempaa jälkeä.. tarkkaan katsoen tuossa kuvassa on pientä virhettä mutta se johtuu hiukan liian leveästä renkaasta joka painaa vaon viereistä viilua vähän alas ja sivulle.
Sulla on joku erikoinen maalaji?
Pulteista ja muusta olen kyllä samaa mieltä, tukipyörän topparin kanssa ei tosin ole (vielä) ollut mitään ongelmaa.
Rungon pultit pitää kiristää ja tarkastaa jos vähäistäkin narinaa alkaa kääntäessä kuulua.
Leikkurin 'polven' pultti jossa on myös korkeusssäädön reiät on ollut ongelma; kun se pultti katkeaa niin leikkurin varsi pyörähtää käännössä sitten eteen ja joutuessaan taas maahan tiestysti kiepsahtaa väkisin 180° sivukautta taakse vääntäen samalla sen jousisysteemin tms. Leikkureiden sivusäätö myös antaa kivissä ja kannoissa helposti periksi ja siis kääntyvät pois oikelta linjalta. Tullut tavaksi pikatarkistaa joka päivä samalla kun rasvailee.
Totuuden nimessä pitää tunnustaa että noita on käytetty toisinaan 'raivausauroina' ja niillä on nyhdetty paljon kantoja ja liekoja ja vedetty hiukan ylisuurella vetäjällä. Suurin remontti on ollut kääntöakselin hajoaminen, mutta on niillä vastaavasti paljon kynnettykin. Käytettynä ostetut ja meillä kai ajettu ainakin neljät kulutusosat loppuun eikä meillä ole erityisen kuluttavia maalajeja.
-
Savimaalla tarvitaan kyntöön paljon enemmän etupainoa kuin tieajoon.
Tuli hankittua toisiksi auroiksi käytetyt 5*16 EM Kvernet. Vanhat on samanlaiset 4*14. Näissä oikealta savialueelta peräisin olevissa auroissa on 4 lisälehteä. Vanhoissa on 2 ja sanotiin, ettei enempää saa laittaa. Aika hyvin pysyy jäykissäkin kohdissa laukeamatta. Pari kiveä kun sattuu yhtaikaa niin pomppaavat kylläkin koko aurat pintaan. Ihmetyttää kun 5-siipiset kulkee jäykissä kohdissa yhtä kevyesti kuin 4-siipiset. Mahtaakohan puolilauenneissa auroissa vetovastus kasvaa hurjasti?
Auroissa ei ole pahemmin sähköjä niin saattaa ranskalaisetkin pelata. ;D
-
Savimaalla tarvitaan kyntöön paljon enemmän etupainoa kuin tieajoon.
Tuli hankittua toisiksi auroiksi käytetyt 5*16 EM Kvernet. Vanhat on samanlaiset 4*14. Näissä oikealta savialueelta peräisin olevissa auroissa on 4 lisälehteä. Vanhoissa on 2 ja sanotiin, ettei enempää saa laittaa. Aika hyvin pysyy jäykissäkin kohdissa laukeamatta. Pari kiveä kun sattuu yhtaikaa niin pomppaavat kylläkin koko aurat pintaan. Ihmetyttää kun 5-siipiset kulkee jäykissä kohdissa yhtä kevyesti kuin 4-siipiset. Mahtaakohan puolilauenneissa auroissa vetovastus kasvaa hurjasti?
Auroissa ei ole pahemmin sähköjä niin saattaa ranskalaisetkin pelata. ;D
Jatketaan aiheen vierestä (kverneistä överum-threadissä): siis onko noissa auroissasi Heavy Duty jouset vanhemmissa ja Extra Heavy Duty uudemmissa? Meillä on "talukon ulkopuolelta" Heavy Duty plus Standard (lisäpakka).
-
kertookohan jotain nykykoneitten painoista jotain? maat polettu niiin tiukkaan ettei enää tavallisilla menekään.
-
kertookohan jotain nykykoneitten painoista jotain? maat polettu niiin tiukkaan ettei enää tavallisilla menekään.
Olet ainakin osittain oikeassa. Mut aika vaikeaksi viljely menee jos pitäisi edelleen jollain 3t painavalla koneella tehdä työt. Tarkoittaa kaksi siipisiä auroja, 4m äestä ja 2m kylvökonetta tai jotain sinnepäin. Multa ainakin loppuisi aika. Jos sit pinta-ala pitäisi suhteuttaa tuohon niin onko se sit 10 vai 20ha? Ei tuolla määrällä enää nykypäivänä elä. Harrastaa tietysti voi mut sit pitää raha tulla muualta...
-
Semmosena karkeana yleistyksenä aika tyypillinen kyntöyhdistelmä 1980-90-luvulla tässä meidän seudulla oli n. 1000kg ja n. 20-25hv per siipi. Tämä siis sarka-auroille, paluuaurojen yleistyminen periaatteessa tiputti yhden siiven pois.
Äkeet meni samassa suhteessa, n. 20-25hv/ työleveysmetri mutta niissä on tekninen muutos ollut suurempaa ja vertailu nykypäivään vaikeampi.
-
Tuo, ettei 2,7 tonnia painavalla 90 hv traktorilla saisi nelisiipistä kulkemaan, kuvastaa maaperän tiivistymää.
57 joustopiikkiä kulkee samalla koneella 2x18.4 paripyörillä. 2,5 m hinattava Tume voi sudittaa jyrkässä ylämäessä, jos Tume makaa kokonaan pyöränvälijyrän varassa.
Ja kyllä, olen päässyt aloittamaan voimaperäisemmän viljelyn perästä, silloin 2 siipeä tosiaan tekee tiukkaa ja Tumen normaalisti pystyt lannoitevantaat kulkevat maan pinnalla vinosti taakse päin sojottaen.
-SS-
-
Mielenkiintoinen aihe...
Oliko niin, että -SS-:n foortit ovat kaikki takavetoisia?
Isäukko kynsi 1990-luvulla 4x17,5" sarka-auralla ja veturin massa oli 4,5 tonnia. Tasamaalla paino riitti, mutta rinteissä oli sama ilmiö kuin naapurilla samanmoisella yhdistelmällä: oli kynnettävä vain alaspäin mennessä. Nykyisin paluuaura 4x16" tulee 6 tonnin veturilla samat rinteet ylöspäin yleensä ihan kivuttomasti - joskus tuntuu, että painoa voisi olla vähän enemmän. Kylvökone oli silloin aikanaan 2,5 metrin raskashinattava Tume ja sekin tuli 3,5 tonnin ja 75 hevosvoiman takatuupparilla noista rinteistä ihan hyvin - toki nokalle oli nostettava rautaa, jotta ylärinteessä sai ohjata ohjauspyörällä.
Tottahan nuo maat ovat sitkeämmiksi tulleet, mutta syitä tähän on monia, ei pelkästään työkoneitten kasvanut pintapaine. Työtä olisi sen saralla, mutta kuten ja101 mainitsi, ei taida olla enää paluuta pieniin ja kevyisiin koneisiin, ellei noita drooneja sitten lasketa...
-
Siis ehdottomasti droonit ja robottitraktorit jotka tekevät työtä vaikka kellon ympäri ovat tulevaisuutta jos ei sitten ennen sitä kehitellä jotain tablettia jonka nielaiseminen aamulla riittää tyydyttämään päivittäisen ravinnon tarpeen.
Isoisännaikana kävi jo paikallinen "kyntömestari" kokeilemassa. Oli todennut kun traktori pomppasi pystyyn et eihän tälläistä maata ole olemassakaan. Et ehkä se tinttaus ei ole tapahtunut nyt kuitenkaan viime vuosina vaan olisiko kenties hevonen sit tintannut? ;D
Tai olisiko maalajeja vain erilaisia.. ::)
-
Mielenkiintoinen aihe...
Oliko niin, että -SS-:n foortit ovat kaikki takavetoisia?
Isäukko kynsi 1990-luvulla 4x17,5" sarka-auralla ja veturin massa oli 4,5 tonnia. Tasamaalla paino riitti, mutta rinteissä oli sama ilmiö kuin naapurilla samanmoisella yhdistelmällä: oli kynnettävä vain alaspäin mennessä. Nykyisin paluuaura 4x16" tulee 6 tonnin veturilla samat rinteet ylöspäin yleensä ihan kivuttomasti - joskus tuntuu, että painoa voisi olla vähän enemmän. Kylvökone oli silloin aikanaan 2,5 metrin raskashinattava Tume ja sekin tuli 3,5 tonnin ja 75 hevosvoiman takatuupparilla noista rinteistä ihan hyvin - toki nokalle oli nostettava rautaa, jotta ylärinteessä sai ohjata ohjauspyörällä.
Tottahan nuo maat ovat sitkeämmiksi tulleet, mutta syitä tähän on monia, ei pelkästään työkoneitten kasvanut pintapaine. Työtä olisi sen saralla, mutta kuten ja101 mainitsi, ei taida olla enää paluuta pieniin ja kevyisiin koneisiin, ellei noita drooneja sitten lasketa...
Tumen vastustukseen auttaa kun ajaa sivurinteeseen. Muutenkin Tume tuntuu kylvävän ylämäkeen enemmän pintaan kuin alamäkeen.
Kyllä takavetoisia ovat, ja omapaino kaupan vaa'alla on viistonnisilla ollut 2500 kg hytittömällä ja 2700 kg hytillisellä. 7000 painaa 3000 kg, Hara hytti raskaampi. Toki etupainoa on ollut 300-400 kg. Vyörenkailla (Taurus tai BKT) on pito riittänyt kynnössä, ja Överum V on todella kevytvetoinen vältinvantaaksi.
Ainoa, minkä kanssa on ollut hieman ongelmia, on Grubber kultivaattorin vetäminen, siinä ei tahdo ahdetunkaan moottorin teho riittää, jolloin piikit eivät heitä ja sekoita multaa riittävästi. L4 :llä menee juuri ja juuri. 6-8 km/h
-SS-
-
tapletin nielminen ei kait kovin suositeltavaa. mutta meneekö kuin pitkä aika tankata ittensä pitkänäkin päivänä? itellä aikoinaan se vartti riitti tuohon kun piti iso auma saaha tehtyä mahollisemman nopsaan täyteen , - itekseen. mutta kun on osa-aikainen niiin sitten ihan eri juttu. sori siitä.
-
Tossa nyt ihmettelen kun maat on tuntunu pehmenevän, vaikka koneet on suurentuneet. Nuo 5 siipiset hankin isomman veturin perään. Kokeilin kuitenkin laittaa ne vanhemman veturin perään, ajattelin vievän kevyemmillä mailla, mutta se näyttää vievän 5 siipeä jäykähköllä maalla ihan mallikkaasti. Joskus on samalla veturilla ollut tiukkaa nelisiipisilläkin. Vanhempi veturi on piristetty 120 heppainen ja varusteilla painoa puntarilla 5500 kg. Lisäksi on 900 kg puntti etunostolaitteessa.
-
Siipimäärähän ei kerro työleveyttä eikä nopeutta ja sitä kautta työsaavutusta.
Meillä pyritty ajamaan tuolla 20" jotta homma joutuisi. Syvyys oli 20cm luokkaa nyt viimeisissä kun vain maa tarkoitus saada mustaksi niin 15 jopa alle millä nyt vain jollakin tavalla vielä kääntyy. Se järeähkö kultivaattori olisi kiva mut sitä nyt ei vielä ole. Ja kokeiltiin nyt ensi vuoden suunnitellut herne/papumaat aurata. Työnopeus vaihtelee, jäykillä lohkoilla 5km/h, nyt menee jotain kymppiä.
Mut kyl niissä maalajeissa on vain eroja ja muutokset tapahtuvat hitaasti. Yhden sukupolven aikaiset toimet ei paljoa muuta parempaan suuntaan. Huonommaksi saa kyllä äkkiä. Muutamia viljelijöitä tullut sanomaan et mikähän on kun maat menneet huonoksi. Eipä niille osaa oikein mitään sanoa, vaikka syyn melkovarmasti tiedän. Omasta mielestä suurin tuhoaja on märkänä tekeminen. Oli sit kevät tai syksy. Pitäisi malttaa odottaa tai jättää kokonaan tekemättä, jos säät eivät salli.
-
Jatketaan aiheen vierestä (kverneistä överum-threadissä): siis onko noissa auroissasi Heavy Duty jouset vanhemmissa ja Extra Heavy Duty uudemmissa? Meillä on "talukon ulkopuolelta" Heavy Duty plus Standard (lisäpakka).
Näyttää vanhemmissa olevan HD ja uudemmissa EHD. Vanhoissa on lehteä pidetty sentin suorempana, että pysyisi jotenkin laukeamatta.
-
Omasta mielestä suurin tuhoaja on märkänä tekeminen. Oli sit kevät tai syksy. Pitäisi malttaa odottaa tai jättää kokonaan tekemättä, jos säät eivät salli.
Tämä.
Aiheeseen liittyy tietenkin myös ojituksen tila ja sellaiset.
-
Nykyaurat sietää aikalailla enemmän nopeutta heittmättä viilua. SR siipinen Överum ei sitänyt kuin 6,5 km/h V-teräinen sieti 7,5. Nyt Kvernelandin 28 siipi sietää 9,5 km/ h. Vanhemmissa on esiaurat ja uudemmissa kuorimet Esiauroilla sänki peittyy hiukan kovemmalla nopeudellakin. Reilua 9 ajan yleensä kun ei kauheasti kiviä ole. Jäykimmissä paikoissa hieman vauhti tippuu. Työleveys 5*16" on se 2 m. Syvyyttä reilu 20 cm. Vanhempaan traktoriin on tullut aurojen kanssa mittariin 70 tuntia ja alaa on tullut 55 ha.
-
Onkohan savialuellaa näissä harvoissa karjapaikoissa maan rakenne erilainen kuin viljatiloilla? Sikahomma ja savipellot voi olla aika raaka yhdistelmä kyllä pudemmänpäälle. Ei tuo maissikaan kyllä savikoille sovi pidemmänpäälle. Nämä hiedat näyttää aika hyvin kestävän sitä, toki eihän sitä ole vielä 15 vuotta pidempään täällä viljelty
-
Maalajikysymys pitkälti miten eri siipimallit kärsii nopeutta. V-siivelläkin pystyy kyllä kyntämään ihan hyvin 9km/h jäljen ollessa vielä siisti.
-
Onkohan savialuellaa näissä harvoissa karjapaikoissa maan rakenne erilainen kuin viljatiloilla? Sikahomma ja savipellot voi olla aika raaka yhdistelmä kyllä pudemmänpäälle. Ei tuo maissikaan kyllä savikoille sovi pidemmänpäälle. Nämä hiedat näyttää aika hyvin kestävän sitä, toki eihän sitä ole vielä 15 vuotta pidempään täällä viljelty
Mitä noita peltoja on tullut viljelykseen niin pelloista voi "lukea" kauanko lehmät olleet pois ja sitä myöden nurmen viljely. Kyl tämä nykyinen polvi joka lopettelee nyt viljelyä niin on tehnyt ison "palveluksen" siirtymällä karjattomaan elämään. Se nurmi siellä kierrossa olisi vain pakollinen. Ja kylhän karjanlanta siis sellainen kuivalanta olisi hyvää tavaraa.
Sianlietelanta joka pääasiassa vettä ja ainainen viljan viljely ovat raaka yhdistelmä. Vetoletkulevitys poistaa tuon lietekärryn sieltä pellolta mut on kallis ja monimutkainen systeemi. Toki tulee sianpaskan mukanakin jonkin verran orgaanista ainesta takaisin peltoon mut sanotaan et menee hyötyjen kanssa aika tasan haittoihin nähden. Ei se kuivalantakaan tietysti sinne pellolle lennä vaan vaunulla sekin on ajettava. Mut siinä kaiketi päästään kuitenkin pienempiin levitysmääriin per hehtaari. Joku kana/broileri pehku on varmaan parasta. Jos olisin taviksessa niin pyrkisin ajamaan kaiken lannan syksyllä. Pelto on silloin yleensä kuivimmillaan ennen syyssateita. Nyt luomussa pakko yrittää ajaa myös keväällä jotta saisi kasveille typpeä kasvuun.
-
Onkohan savialuellaa näissä harvoissa karjapaikoissa maan rakenne erilainen kuin viljatiloilla?
On. Tässäkin alueen ilmakuvasta erottuu tuo yhden isännän vanha mullilaidun aika selvästi, sinisenmustanvihreänä laikkuna. Taitaa olla joku neljän viiden hehtaarin lohko, jossa oli parikymmentä vuotta yhteen soittoon muutama kymmen mullikka paskomassa. Ei ole kuivinakaan vuosina ollut kuivan panemaa ohraa kitumassa, päinvastoin joka vuosi ollut viljat laossa, nyt sen kymmenen vuotta, mitä tuolta palalta on ollut mullikat pois.
-
pitääpä katella kuin tuo hietamoreeni kasvaa ohraa kun on nyt nuo vanhat laitumet viljalla. aikas hyin tuli ohraa tänä vuonna ainakin. mutta kauralle oli kait liian hyää. tai sit siemen ei enää ollukaan ihan parasta, - reilun 10 vuotta vanhaa peitattuna.
-
Vähäsateiset vuodet ovat halkeiluttaneet ja murtaneet turpoavia ja kutistuvia Lounais-Suomen liejusavipeltoja, siksi syvätiivistymät varmaankin ovat vähentyneet, vaikka pelloilla ajetaan koneilla, jotka ylittävät monen hyvin perustetun valtiontien painorajat.
Pintatiivistymät kyllä edelleen ovat olemassa, kunnon sadekauden jälkeen sänkikalkituksessa raskaimman kalkinlevitysvaunun metrin levyisistä pyöristä jää vain muutaman sentin painumat, joista vesi kuitenkaan ei painu maahan koko syksynä - eikä ehkä keväälläkään.
-SS-
-
Keväällä nuo pienet karjapaikat vetelevät 50 vuotta vanhoilla keveillä äkeillä hienoa murua ja ojan toisella puolella kun on ollut 50 vuotta viljalla yritetään hienoilla painavilla nykyäkeillä saada maata hienonnettua.