Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: taneli - 08.09.25 - klo:08:45
-
Lyhyesti, mitä Samposta alkaa hojata vanhemmiten.
1999 vuosimallin Sampo on ollut mulla nyt puolet ajastaan, tunteja on mulla tullut vähemmän, mutta yhteensä tunteja on tullut yli 2000.
Nyt tuli vastaan, että kohlinten etupäästä oli yläosa mädäntynyt pois 20 cm osalta. Kovin oli ohkasta peltiä, sitä tovin ihmettelin, mutta ei kai sitä kovin painavia kohlimia kannata tehdä.
Monia kohtia on tullut ehostettua ja päivitettyä. Joitain kiristyspyörän laakereita oli vähän väljiä, mutta menee vielä.
Vaan mitä remontikohteita siinä on vielä odotettavissa?
-
Vanhemman 2000-sarjan koneista taisi hajota suurinpiirtein kaikki moottoria lukuunottamatta, uudemmat saman sarjan koneet olivat parempia.
Mitähän niitä... olen ollut remppaamassa mm. teränkäyttöä, tyhjennyskierukan voimansiirtoa ja jonkun siirtoruuvin kulmavaihdetta, hydrauliikkavikoja. Ja sekalaisia laakereita, tietty. Itselläni ei ole Sampoa ollut.
Kuulemma kuivat vetonavat osaavat myös pettää.
Kaverilta irtosi olkikela akseliltaan, samoin mm pöytä irtosi kun joku siinä kannatussysteemissä petti. Ja kyseessä erittäin siisti ja varovainen käyttö.
-
Näissä on paljon eroa eri yksilöiden välillä, joillakin on päässyt suht pitkälle ilman merkittäviä remontteja ja toisissa on sitten ihan jatkuvasti vikaa.
Tuli samalla mieleen että aikanaan ensimmäisessä osassa mikä 2065:sta hajosi oli isolla valussa teksti Claas. ;D No ilmeisesti vika oli kokoonpanossa eikä niinkään osassa.
-
Yksilöitä ovat juu.
Täydennyksenä listaani lisätään vielä kaikki variaattorit mitä koneesta löytyy. Liukuvat osat kuluvat ja säätö alkaa takkuilla, keskilautanen voi olla suorastaan vinossa ym. Kelan variaattoria olen ollut mukana remppaamassa, tarvittiin uusia osia. Alkoi kuluneena katkomaan hihnaa. Ilmeisesti jotenkin onnistui tempaisemaan hihnan sinne aivan pohjalle lautasten väliin..
-
Joskus. ennenvanhaan oli sampo nelikymppisestä särkynyt puintikela kovan paukkeen kera.
Isäukkovainaa oli vähän noitunut tehtaalla porissa.
Kotiintuomisina oli uusi kela cortiinan takaluukussa.
-
naapuri joku vuosi sitten putsaili puimariaan ja käytteli sitä, jossain vaiheessakuului mahtava pamaus ja sitte tuli hiljaista. Kertoi sitten kun kysyin moisesta , että puimakela räjähti kappaleille. Mistä lie johtui. Meillä ollut muutama claassi niissä on pellit jasisuskalutkin galvanoitua, joten uostumiinen ei ole iso ongelma, mitään ikiliikkujiahan nekään ole mutta melkosen kestäviä pidemän päälle kyllä.Hiukan vahvempaa rakennetta kuin porilaisessa jolla se keveys on paras ominaisuus.
-
Tarkoituksella en heti maininnut, mitä omassa on korjattu. Näitä kun listasin, niin samoilla tunneilla traktoreissa on paljon vähemmän vikoja.
- Terä ja kävyt on tietysti kulutusavaraa ja lakopiikit kun nappaa maahan.
- Syöttörummun laakeri taisi joskus mennä.
- Kolakuljetinketju poikki.
- Kolakuljetintunnelin kiinnityspultit on pari kertaa katkennut.
- Pöydän peruutus ei oikein toiminut ja sen starttimoottorin vaihdoin luultavasti ihan turhaan, kun vika olikin virransyötössä. Laitoin vielä lisämaadoituksen pöydän ja kuljetintunnelin välille.
- Päävirtakytkimessä oli kontaktihäiriöitä.
- Koppiin vedin paksumman virransyötön, että lisälaitteille riittää paremmin virta.
- Laturin olen saattanut vaihtaa. Viimeksi kun ei ladannut, niin putsasin laturista kaikki moskat pois ja taas toimii.
- Moottoriin ei varmaan ole muuta kuin vesipumppu vaihdettu.
- Puintikela oli irronnut hitsauksistaan, ei ollut vielä täysin irti, sattumalta huomasin. HD-kela tilalle.
- Varstasilta oli aikojen saatossa vääntynyt keskeltä.
- Puintikelan variaattorilautaset tosiaan kuluu akselikiinnityksestä, siihen kans HD-malli tilalle.
- Jos variaattorin remmi on liian kireällä, remmi katkeaa tai tippuu lautasten väliin, kun tulee tiukka paikka.
- Heittokuljetin on ruosteessa, mutta ei sentään puhki.
- Yläseulaa on hitsattu, alaseulaa on hitsattu ja uusittukin, seulanjatketta on hitsattu..
- Kohlimen etupää tosiaan ruostunut tai kulunut.
- Silppurin terät ja vastaterät kulutustavaraa.
- Silppurin levitystötterö saattaa jos ottaa osumaa.
- Viljaelevaattorin pohja kylki oli kulunut puhki, sitä piti hitsata.
- Elevaattorin yläpään sokka menee poikki helposti, siihen on M8 pultti parempi.
- Elevaattorin yläpään ratas kuluu.
- joku elevaattorin laakeri taisi kans joskus mennä.
- Viljaruuvin kulmavaihde.
- Itse säiliön viljaruuvikin kuluu.
- Purkuruuvin ketku menee, jos ei muista riittävästi öljytä.
- Purkuruuvin ja säiliön pohjalla olevan ruuvin liitoskohdassa oleva liukulaakeri on vähän kulutustavaraa, sanoin sakarakytkin kuluu.
- Pyörän rasvanapa, näitä kuulemma menee märkänä vuonna enemmän.
- Joitain laakereita remmipyöristä.
-
Tarkoituksella en heti maininnut, mitä omassa on korjattu. Näitä kun listasin, niin samoilla tunneilla traktoreissa on paljon vähemmän vikoja.
- Terä ja kävyt on tietysti kulutusavaraa ja lakopiikit kun nappaa maahan.
- Syöttörummun laakeri taisi joskus mennä.
- Kolakuljetinketju poikki.
- Kolakuljetintunnelin kiinnityspultit on pari kertaa katkennut.
- Pöydän peruutus ei oikein toiminut ja sen starttimoottorin vaihdoin luultavasti ihan turhaan, kun vika olikin virransyötössä. Laitoin vielä lisämaadoituksen pöydän ja kuljetintunnelin välille.
- Päävirtakytkimessä oli kontaktihäiriöitä.
- Koppiin vedin paksumman virransyötön, että lisälaitteille riittää paremmin virta.
- Laturin olen saattanut vaihtaa. Viimeksi kun ei ladannut, niin putsasin laturista kaikki moskat pois ja taas toimii.
- Moottoriin ei varmaan ole muuta kuin vesipumppu vaihdettu.
- Puintikela oli irronnut hitsauksistaan, ei ollut vielä täysin irti, sattumalta huomasin. HD-kela tilalle.
- Varstasilta oli aikojen saatossa vääntynyt keskeltä.
- Puintikelan variaattorilautaset tosiaan kuluu akselikiinnityksestä, siihen kans HD-malli tilalle.
- Jos variaattorin remmi on liian kireällä, remmi katkeaa tai tippuu lautasten väliin, kun tulee tiukka paikka.
- Heittokuljetin on ruosteessa, mutta ei sentään puhki.
- Yläseulaa on hitsattu, alaseulaa on hitsattu ja uusittukin, seulanjatketta on hitsattu..
- Kohlimen etupää tosiaan ruostunut tai kulunut.
- Silppurin terät ja vastaterät kulutustavaraa.
- Silppurin levitystötterö saattaa jos ottaa osumaa.
- Viljaelevaattorin pohja kylki oli kulunut puhki, sitä piti hitsata.
- Elevaattorin yläpään sokka menee poikki helposti, siihen on M8 pultti parempi.
- Elevaattorin yläpään ratas kuluu.
- joku elevaattorin laakeri taisi kans joskus mennä.
- Viljaruuvin kulmavaihde.
- Itse säiliön viljaruuvikin kuluu.
- Purkuruuvin ketku menee, jos ei muista riittävästi öljytä.
- Purkuruuvin ja säiliön pohjalla olevan ruuvin liitoskohdassa oleva liukulaakeri on vähän kulutustavaraa, sanoin sakarakytkin kuluu.
- Pyörän rasvanapa, näitä kuulemma menee märkänä vuonna enemmän.
- Joitain laakereita remmipyöristä.
Aika moni kohta on luonnollista kulumista,huonon hoidon takia tulleita vikoja ja käyttäjän omasta toiminnasta johtuvia vikoja.
Aika huono verrata traktorin tunteihin muutenkin.Käyttö kuukausi puolitoista vuodessa,pahimmillaan pestään syksyllä painepesurilla huolella ja sitten ajetaan varastoon muhimaan.Tai sitten ajetaan mullat sisään ja jätetään rasvaukset ja puhdistukset tekemättä,hiiret ja rotat saa sapuskat.
Viimeisellä kappaleella en syyllistä aloittajaa vaan näin vuosikymmenten kokemuksella eri puimurin omistajista ja niiden tempauksista.
-
Sampo...älkää hyvät ihmiset edes koskeko niihin. Saattavat siitäkin jo hajota.
-
Kestäis paremmin jos olis korkealujuusterästä enempi käytössä.
Varaosabisnes näyttelee suuressa mittakaavassa puimurinvalmistuksen
Rinnalla.
-
Tästä nyt ei kenellekään varmaan mitään hyötyä ole mutta listataan kuitenkin mitä on vanhaan nyykkäriin laitettu, vajaa 2000 h:
- moottoriin vesipumppu ja hihnat. Ruiskutuspumppu kaipasi dieselhuoltoa
- pariin kiristyspyörään laakerit
- kohlinten laakerit, ovat ikävät vaihtaa
- ajovariaattorin hihnat
- kolakuljetin uusittu ja samalla varmuudeksi laakerit
- päähihna, silppurin taaempi, etupäätä käyttävä ja terän hihna. Kukin kerran.
- jokunen terälappu ja sormi. Täällä ei juuri ole kiviä, pöydän pohja ja syöttörumpu ovat yhä sileitä ja syöttösormet alkuperäisiä.
- toinen laonjakaja hitsattu, katkesi kun ajoin sen pyykkikiveen
- rajaiselevaattorin alapään ketjupyörästä katkesi putkisokka
- yksi vuotava polttoaineputki juotettu, oli hinkannut itsensä puhki
Ei tule kyllä muuta mieleen. Ruiskutuspumppu tainnut olla ainoa joka kiusasi varsinaisesti puintia, muut korjattu ennakoiden tai jälkikäten.
-
tossa kaveri jolla 500 sanpo ni valitti et on hieman väärissä paikoissa säästetty kun on kasailtu moista ja kuulema sen tuttu mana jotain 2040 tms sampoa et on ihan samat onkelmat kuin 40 sanpossa...
-
Jos tänä päivänä sais uuden 500 Peltilootan, ni kun tietäis että mitä pitää vahtia, miten huoltaa ja minkä kohdan kuluminen tms. aiheuttaa isomman remontin, niin sillähän puis eläkkeelle asti. Minä ainakin.
-
^^
Taitaa olla 500:nen Sampo jo 40 vuotta täyttänyt,saattaa olla jo takuukin ummessa ja monenlaista vaivaa.
Onhan näitä,kaikkea mitä ihminen tekee.Täälläpäin porukalla toista syksyä ajettava Claasin jokin Evion taittuvalla pöydällä,esittelykäytössä ollut .Kevättalvella tehtaalta tullut ilmoitus että yksi kolmesta hydrauliikkapumpusta pitää vaihtaa.No huolto vaihtoi ja pumppu kesti 6 tehotuntia.Odottelivat muutaman päivän Saksasta uutta eikä saanut laittaa talvella pois otettua ehjää pumppua takas.No ei kuulunut pumppua,lopuksi laittoivat vanhan takas.Tuli sitten uusi tehtaalta ja nyt hajonneen pumpun mujut kiertää kierrossa,välillä ei käänny torvi,välillä ei laske pöytä,pullahtelevia o-renkaita ja muuta kivaa.Sisältä irtosi jokin rauta joka meni koneiston läpi,aika lailla laittoivat uutta osaa takuun piikkiin.Kireitä ilmeitä kuuluu olleen kun piskojen välistä on muutenkin puitu.Joku saa aikanaan hyvän vaihtokoneen tuosta....
-
^
Oliko tuo kone tuossa välillä "hallis" viime talvena. Joku tuollainen ainakin siellä oli. Silloin taisi olla irroneiden rautojen takia. Ei ihan päivän tai edes viikkojen homma. Tosin taisi johtua siitäkin että ei tiedetty mitä kaikkea tulee uusia. Tavaraa oli puulaatikoos. Sitä ihaalin, että mun pelloolle ei pääsisi edes iliman sitä irrallaan silloin ollutta pöytää.
-
Tarkoituksella en heti maininnut, mitä omassa on korjattu. Näitä kun listasin, niin samoilla tunneilla traktoreissa on paljon vähemmän vikoja.
- Terä ja kävyt on tietysti kulutusavaraa ja lakopiikit kun nappaa maahan.
- Syöttörummun laakeri taisi joskus mennä.
- Kolakuljetinketju poikki.
- Kolakuljetintunnelin kiinnityspultit on pari kertaa katkennut.
- Pöydän peruutus ei oikein toiminut ja sen starttimoottorin vaihdoin luultavasti ihan turhaan, kun vika olikin virransyötössä. Laitoin vielä lisämaadoituksen pöydän ja kuljetintunnelin välille.
- Päävirtakytkimessä oli kontaktihäiriöitä.
- Koppiin vedin paksumman virransyötön, että lisälaitteille riittää paremmin virta.
- Laturin olen saattanut vaihtaa. Viimeksi kun ei ladannut, niin putsasin laturista kaikki moskat pois ja taas toimii.
- Moottoriin ei varmaan ole muuta kuin vesipumppu vaihdettu.
- Puintikela oli irronnut hitsauksistaan, ei ollut vielä täysin irti, sattumalta huomasin. HD-kela tilalle.
- Varstasilta oli aikojen saatossa vääntynyt keskeltä.
- Puintikelan variaattorilautaset tosiaan kuluu akselikiinnityksestä, siihen kans HD-malli tilalle.
- Jos variaattorin remmi on liian kireällä, remmi katkeaa tai tippuu lautasten väliin, kun tulee tiukka paikka.
- Heittokuljetin on ruosteessa, mutta ei sentään puhki.
- Yläseulaa on hitsattu, alaseulaa on hitsattu ja uusittukin, seulanjatketta on hitsattu..
- Kohlimen etupää tosiaan ruostunut tai kulunut.
- Silppurin terät ja vastaterät kulutustavaraa.
- Silppurin levitystötterö saattaa jos ottaa osumaa.
- Viljaelevaattorin pohja kylki oli kulunut puhki, sitä piti hitsata.
- Elevaattorin yläpään sokka menee poikki helposti, siihen on M8 pultti parempi.
- Elevaattorin yläpään ratas kuluu.
- joku elevaattorin laakeri taisi kans joskus mennä.
- Viljaruuvin kulmavaihde.
- Itse säiliön viljaruuvikin kuluu.
- Purkuruuvin ketku menee, jos ei muista riittävästi öljytä.
- Purkuruuvin ja säiliön pohjalla olevan ruuvin liitoskohdassa oleva liukulaakeri on vähän kulutustavaraa, sanoin sakarakytkin kuluu.
- Pyörän rasvanapa, näitä kuulemma menee märkänä vuonna enemmän.
- Joitain laakereita remmipyöristä.
Aika moni kohta on luonnollista kulumista,huonon hoidon takia tulleita vikoja ja käyttäjän omasta toiminnasta johtuvia vikoja.
Aika huono verrata traktorin tunteihin muutenkin.Käyttö kuukausi puolitoista vuodessa,pahimmillaan pestään syksyllä painepesurilla huolella ja sitten ajetaan varastoon muhimaan.Tai sitten ajetaan mullat sisään ja jätetään rasvaukset ja puhdistukset tekemättä,hiiret ja rotat saa sapuskat.
Viimeisellä kappaleella en syyllistä aloittajaa vaan näin vuosikymmenten kokemuksella eri puimurin omistajista ja niiden tempauksista.
puimurin tunnit taitaa tulla aikapal enempi täyden työn touhussa mitä rattorin...
-
Ja traktorissa rakenne on periaatteellisesti täysin erilainen, lähes kaikki liikkuvat osat ovat öljykylvyssä, valurungoissa, laadukkaasti toteutettuna ja laakeroituna.
Mikään olennainen osa ei ole peltiä, voimansiirto akseleilla ja korkealaatuisilla hammaspyörillä; hihnoja tai ketjuja ei juuri ole jne.
Puimuri on jo perusluonteeltaan sellainen himmeli ja häkkyrä jossa asioita on pakko tehdä jonkinverran kevyesti.
-
Kestäis paremmin jos olis korkealujuusterästä enempi käytössä.
Varaosabisnes näyttelee suuressa mittakaavassa puimurinvalmistuksen
Rinnalla.
Ideana ihan hyvä, toteutus vaatinee koko häkkyrän uudelleen suunnittelun ja levyntyöstön päivityksen.
-
mut tertteeko noita? eiks se että pellit taivuttaa hieman toisin kuin vain 90 asteen kulmaan?
-
mut tertteeko noita? eiks se että pellit taivuttaa hieman toisin kuin vain 90 asteen kulmaan?
Ainakin omat kokemukset on, että kyllä ne peltit on Sampoissa kestäneet, liikkuvat osat on niitä mitkä hajoaa. Ainoa peltiosa mitä on kulunut on rasjaiselevaattorin sisällä oleva väliseinä. Peltiset hihnapyörätkään ei ole ongelmia aiheuttaneet.
-
aha. ite ollun apuna kun nuita pellipyöriä on hitsattu taas kohilleen.. mut se olikin 500 sanpo!
-
onhan niitä peltipyöriä muissakin puimissa, mut hiukkasen paremmin tehtyjä.Sampolla joku kyläseppä alihankkijana joka rypistelee vanhoista kurkkupurkeista remmisiivoja.
-
ite ollun apuna kun nuita pellipyöriä on hitsattu taas kohilleen..
Siinä onkin sepän hermo tiukalla kun Oksantynkä on takapiruna ja antaa "hyviä neuvoja" ;D
-
ei9 miun tartte mut iha hyin osaan katella kuin ammatimiäs homman hoitaa... ei kaikkee tartte aina ite tehä...
-
^
Oliko tuo kone tuossa välillä "hallis" viime talvena. Joku tuollainen ainakin siellä oli. Silloin taisi olla irroneiden rautojen takia. Ei ihan päivän tai edes viikkojen homma. Tosin taisi johtua siitäkin että ei tiedetty mitä kaikkea tulee uusia. Tavaraa oli puulaatikoos. Sitä ihaalin, että mun pelloolle ei pääsisi edes iliman sitä irrallaan silloin ollutta pöytää.
Joo kyllä se sielläpäin oli,lumi oli maas kun huoltoon veivät.Se on jonkinmoinen kalina kun osia menee koneesta läpi.Saksalaisillakin on kahvitauko,sen jälkeen jatketaan muita hommia,jää osat irti.
-
ite ollun apuna kun nuita pellipyöriä on hitsattu taas kohilleen..
Siinä onkin sepän hermo tiukalla kun Oksantynkä on takapiruna ja antaa "hyviä neuvoja" ;D
ajatteleppa että oksa olisi tietämättömänä tilannut palstan sorkkiksen hoitamaan elikoittensa jalkoja, oksa olisi heti ensimmäisenä naureskellut sorkkiksen modernille koslalle ja sen näkyväisyydelle jossei sorkkiksen pukin paikoitus olisi mennyt kerrasta nappiin ;D ;D ;D ;D
metsäjussille kysymys että olisiko edes teoriassa mitää järkeä pyörittää puimuria hydrauliikalla ilman yhtäkään remmiä... tavallaanhan yksinkertaisempi ja helpommin osat sijoiteltavissa mutta mutta, mutta mutta
-
^
Oliko tuo kone tuossa välillä "hallis" viime talvena. Joku tuollainen ainakin siellä oli. Silloin taisi olla irroneiden rautojen takia. Ei ihan päivän tai edes viikkojen homma. Tosin taisi johtua siitäkin että ei tiedetty mitä kaikkea tulee uusia. Tavaraa oli puulaatikoos. Sitä ihaalin, että mun pelloolle ei pääsisi edes iliman sitä irrallaan silloin ollutta pöytää.
Joo kyllä se sielläpäin oli,lumi oli maas kun huoltoon veivät.Se on jonkinmoinen kalina kun osia menee koneesta läpi.Saksalaisillakin on kahvitauko,sen jälkeen jatketaan muita hommia,jää osat irti.
Eipä lähettyvillä taida muita varteen otettavia huoltoja edes olla, joten sama konehan se oli.
Mä sain käsityksen, että siihen piti tehdä joku valmistajan määräämä muutos (kait parannus) ja se olisi tehty sitten hankkijalla ja kaikki ei ollutkaan mennyt kuin Strömsöös ;D Joten ne kahvit saattettiin juoda muualla kuin saksassa. Toki voin muistaa väärin tai tajusin asian väärin. Oli suurempiakin muutoksia just silloin.
-
ite ollun apuna kun nuita pellipyöriä on hitsattu taas kohilleen..
Siinä onkin sepän hermo tiukalla kun Oksantynkä on takapiruna ja antaa "hyviä neuvoja" ;D
ajatteleppa että oksa olisi tietämättömänä tilannut palstan sorkkiksen hoitamaan elikoittensa jalkoja, oksa olisi heti ensimmäisenä naureskellut sorkkiksen modernille koslalle ja sen näkyväisyydelle jossei sorkkiksen pukin paikoitus olisi mennyt kerrasta nappiin ;D ;D ;D ;D
metsäjussille kysymys että olisiko edes teoriassa mitää järkeä pyörittää puimuria hydrauliikalla ilman yhtäkään remmiä... tavallaanhan yksinkertaisempi ja helpommin osat sijoiteltavissa mutta mutta, mutta mutta
Kustannus- ja hyötysuhdekysymys. Kai se juuri ja juuri järkevyyden rajoissa olisi jos nyt puintikela(t), silppuri ja sellaiset jätetään pois laskuista. Laadulla tehtynä ratkaisu ei olisi halpa ja hukkalämpöä syntyy.
Toinen, tulevaisuuden mahdollisuus on sähkö. Dieselin jatkoksi riittävä generaattori ja sopivan kokoiset sähkömoottorit töihin. Elektroniikka osaa helposti säätää kierroslukuja jne ja hyötysuhde on melko hyvä.
Jossain peruna-/jurtti tms koneessa taitaa tämmöinen ratkaisu jo ollakin kun koneessa on paljon siellä täällä olevia erisuuntaisia mattokuljettimia ja muita kikottimia.
Hihnojen ja ketjujen yksi etu on se että ne eivät vaadi paljoa tilaa akselin päässä. Esim leikkuupöydässä tämä helpottaa suunnittelua. Ja yksi käyttävä akseli voi helposti antaa voimaaa useallekin käytettävälle samalla linjalla.
-
ite ollun apuna kun nuita pellipyöriä on hitsattu taas kohilleen..
Siinä onkin sepän hermo tiukalla kun Oksantynkä on takapiruna ja antaa "hyviä neuvoja" ;D
ajatteleppa että oksa olisi tietämättömänä tilannut palstan sorkkiksen hoitamaan elikoittensa jalkoja, oksa olisi heti ensimmäisenä naureskellut sorkkiksen modernille koslalle ja sen näkyväisyydelle jossei sorkkiksen pukin paikoitus olisi mennyt kerrasta nappiin ;D ;D ;D ;D
metsäjussille kysymys että olisiko edes teoriassa mitää järkeä pyörittää puimuria hydrauliikalla ilman yhtäkään remmiä... tavallaanhan yksinkertaisempi ja helpommin osat sijoiteltavissa mutta mutta, mutta mutta
Kustannus- ja hyötysuhdekysymys. Kai se juuri ja juuri järkevyyden rajoissa olisi jos nyt puintikela(t), silppuri ja sellaiset jätetään pois laskuista. Laadulla tehtynä ratkaisu ei olisi halpa ja hukkalämpöä syntyy.
Toinen, tulevaisuuden mahdollisuus on sähkö. Dieselin jatkoksi riittävä generaattori ja sopivan kokoiset sähkömoottorit töihin. Elektroniikka osaa helposti säätää kierroslukuja jne ja hyötysuhde on melko hyvä.
Jossain peruna-/jurtti tms koneessa taitaa tämmöinen ratkaisu jo ollakin kun koneessa on paljon siellä täällä olevia erisuuntaisia mattokuljettimia ja muita kikottimia.
Hihnojen ja ketjujen yksi etu on se että ne eivät vaadi paljoa tilaa akselin päässä. Esim leikkuupöydässä tämä helpottaa suunnittelua. Ja yksi käyttävä akseli voi helposti antaa voimaaa useallekin käytettävälle samalla linjalla.
Tota vaan mietin että aika järeitä sa ne sähkösysteemitkin olla jos tommonen liki 400hv diesel on polvillaan kun lykätään reilua vauhtia kunnon vihreäkortiseen laihoon.
-
kestääkö hihnahelvetti paremmin tuon? eiks sähkymotoilla ole helpompi vääntöä säätää? tais olla jossain juttua kuin paljon sähky vääntää vs hihnan luisto....
-
Suurien tehojen siirtäminen sähköllä ei sinänsä ole ongelma mutta puimuriin se ei välttämättä sovi hirmuisen hyvin. Suuret sähkökoneet ovat isokokoisia ja painavia.
Nykyään saadaan pölliauto, kaivosdumpperi, veturi ja ruotsinlaiva kyllä liikkumaan sähköllä mutta se ei enää ole pientä ja näppärää.
Siksi puintikelalle kannattaisi ehkä säilyttää mekaaninen voimansiirto. Samoin nykyinen hydrostaattinen ajovoimansiirto on ihan toimiva.
Mutta suurin osa muista puimurin hihnakäytöistä on kuitenkin melko pienitehoisia ja siksi ne pystyisi kyllä siirtämään sähkölle helpommin. Ja juuri ne yleensä aiheuttavat sekalaisen sijaintinsa vuoksi sen 'hihnahelvetin'.
Ehkä 10 vuoden kuluttua näemme ensimmäisiä yritelmiä aiheesta.
-
Niinpä,mutta tuo hihnavälitys kuitenkin se yksinkertaisin, kun mennään sähköpuolelle niin sitte niitä ongelmia alkaa tulemaan todennäköisesti ainakin sampon osalta. yksi pikku abiko liitin ja seon sitte siinä puima rempassa kun tavan tyyppi ei tiedä missä vika on. Huoltoukko tulee sit tekemään diagnoosin ja toteaa. komponentti pitää vaihtaa uuteen, mut valitettavasti sitä ei nyt ole varastossa ja toimitukset kiinasta ovat nykymaailman kauppasaartojn vuoksi keskeytyksissä ainakin kolme vuotta, mut laietaanko tilaukseen. Nih Ehkä ETralta löytyy siihen remmihelvetinkoneeseen kuienkin se kulunut tilalle jopa samana päivänä,
-
Suurien tehojen siirtäminen sähköllä ei sinänsä ole ongelma mutta puimuriin se ei välttämättä sovi hirmuisen hyvin. Suuret sähkökoneet ovat isokokoisia ja painavia.
Nykyään saadaan pölliauto, kaivosdumpperi, veturi ja ruotsinlaiva kyllä liikkumaan sähköllä mutta se ei enää ole pientä ja näppärää.
Siksi puintikelalle kannattaisi ehkä säilyttää mekaaninen voimansiirto. Samoin nykyinen hydrostaattinen ajovoimansiirto on ihan toimiva.
Mutta suurin osa muista puimurin hihnakäytöistä on kuitenkin melko pienitehoisia ja siksi ne pystyisi kyllä siirtämään sähkölle helpommin. Ja juuri ne yleensä aiheuttavat sekalaisen sijaintinsa vuoksi sen 'hihnahelvetin'.
Ehkä 10 vuoden kuluttua näemme ensimmäisiä yritelmiä aiheesta.
Tänään oli eka kertaa ongelmia JD:n purkupuolella, murtopultti paukkui heti päivän ekalla säiliöllisellä. Puitu tänä vuonna suht paljon murskeviljaa, ja Sunnuntaina 12ha hernettä, joka 2 aaria vaille maata myöten ja multaa on pöydällä ihan jatkuvasti, maat kun ei oo mitään kovia savikoita. Tänään samaa mullan puintia lakokaurassa, oli puolenpäivän jälkeen vielä liian nihkeää ja ehkä se aiheutti murtopultin katkeilua. 3h meni näppärästi hyvää puintiaikaa kun hain lisää pultteja kaupasta ja valutella niistä valurautakulmavaihteen pienistä luukuista viljaa pois. Lumikauhallinen riitti, kun sai hieman pyörähtämään ruuviakin pultin päästä pitkällä varrella. Tuo tyhjennys on käytännössä kaikissa puimureissa se heikoin paikka kun puidaan kaikkea muutakin kuin kuivaa viljaa eli ruuvit tahmaantuu. Katoin viime viikolla että 100hv vie tyhjennys paikallaan kun oli nihkeetä sekulia tyhjennyksessä, ei ihme että heikko huokaa kun lakoista kauraa pui ja samalla vauhdista tyhjentää multamaalla. Eläkeläinen eilen kysyikin että miks ajoin niin hiljaa tyhjentäessä, ihan kaikki oli pelissä kokoajan ;D
Sanoisin ihan samoin, että puintikelat ja ajovoimansiirto voisi olla mekaanisella vedolla kuten nytkin, hydrauliikalla tai kardaanilla mutta tuohon tyhjennykseen kaipais kovasti vaikka hydrauliikkaa. Kaikissa puimureissa mitä ollut, tyhjennyksen vetoon on tehty remonttia, puitavat kun ei oo useinkaan niitä helpoimpia. Rosvottaisiin sitten hydrauliikkaa vaikka ajovoimansiirrolta, sinne enemmän kapasiteettia. Vai onko hydrauliikan hyötysuhde niin karmean huono, ettei mitään järkeä vs. hihnalla toimiva suora veto. Se hihna ainakin tuossa omassa koneessa melkoisen lyhyt ja suoraan kampiakselin vaiko vaihdelaatikon päässä, hihnapyörä pyörii aina ku moottorikin. Sähköllä toimiva esim. 50kw tehoinen paketti varmaan melkoinen möykky, vaikka olisikin taatusti varmatoiminen ja ennen kaikkea säädettävissä miten haluaa.
Mitään vinkki vitosta kuinka saisi puimurin tyhjennyspuolen putsattua takaisin puhtaan kiiltäväksi, kuivurilta ei viljaa saa kierrätettyä säiliöön ja sieltä purkupuolen kautta takaisin. Liekö tekoälyn tuottama video/kuva, jossa puimureita rivissä, ensimmäiseen pumpattiin vettä järvestä tms. ja sitten purkutorven kautta puimurista seuraavaan jne. ;D Vois arvailla että kestovoidellut laakerit ei tykkää vesikylvystä.
-
Mitään vinkki vitosta kuinka saisi puimurin tyhjennyspuolen putsattua takaisin puhtaan kiiltäväksi,
Itse otan tarvittaessa illalla purkuruuvit pois ja heitän yöksi ne vesistöön likoamaan. Laakeripään voi jättää rantaan pinnan yläpuolelle . Sitten aamulla töhnä lähtee helposti painepesurilla pois.
-
Ne mönjät joka tarttuu näin nyt loppu puinneilla, kyll ne tulee tankkiin sitten ensi syksyn ensi puineissa kun pui 16 prossasta. Miten ei pienempiä rumpu puimureita ole tehty, niissähän vähemmän liikuvia osia, noin yleisesti.
Ja jos joku puhtaalta pöydältä nyt suunitelis 12 jalkaisen nyky tekniikalla, ja varmatoimiseksi?
Eikö mm deuzt yritti viedä classiko malliston valmistus kroatiaan, ja hinnoitelu halvaksi, mutta ei kuitenkaan käynnyt kaupaksi-
Toisaalta, eikö just aina silloin tällöin se hinattava 12 jalkaisen kun nyky isobus ja portaaton tms tapaisella hoitais näppärästi ja jäis mm moottori saastelaiteeineen hytti ja niitten ylläpito pois?
Tuubissa on ollut ih hinattava rumpupuimuri seiskytluvulta,.... ameriikoissa
-
Voi olla että tämä 'rakennemuutos' syö tarvetta edulliselle pikkupuimurille. 16' taitaa olla nykyään se pieni luokka.
Isot tilat hakevat tehoa, kykyä ja mukavuutta, pienempien tilojen tarpeet täyttää käytettyjen tarjonta.
Iso hinattava on ajatuksena mielenkiintoinen - siinäkin tahtoo tulla se että se on kömpelö pienille lohkoille ja hankaliin olosuhteisiin joita pienillä tiloilla tahtoo olla.
50 ha pystykasvstoisille lohkoille se voisi sopia paremmin mutta sellaisten omistajat etsivät vähän toisenlaisia koneita.
-
Niinpä,mutta tuo hihnavälitys kuitenkin se yksinkertaisin, kun mennään sähköpuolelle niin sitte niitä ongelmia alkaa tulemaan todennäköisesti ainakin sampon osalta. yksi pikku abiko liitin ja seon sitte siinä puima rempassa kun tavan tyyppi ei tiedä missä vika on. Huoltoukko tulee sit tekemään diagnoosin ja toteaa. komponentti pitää vaihtaa uuteen, mut valitettavasti sitä ei nyt ole varastossa ja toimitukset kiinasta ovat nykymaailman kauppasaartojn vuoksi keskeytyksissä ainakin kolme vuotta, mut laietaanko tilaukseen. Nih Ehkä ETralta löytyy siihen remmihelvetinkoneeseen kuienkin se kulunut tilalle jopa samana päivänä,
Juu en ostaisi ensimmäistä sähköistä protopuimuria ainakaan Sampolta, enkä välttämättä muiltakaan. Ottaa aikansa tuollaisen perustavan muutoksen kehitystyö... ja sellainen on sitten yhä vähemmän Tee-Se-Itse-kone ellei ole edes jonkinlaista ymmärrystä sähkön sielunelämästä.
-
Suurien tehojen siirtäminen sähköllä ei sinänsä ole ongelma mutta puimuriin se ei välttämättä sovi hirmuisen hyvin. Suuret sähkökoneet ovat isokokoisia ja painavia.
Nykyään saadaan pölliauto, kaivosdumpperi, veturi ja ruotsinlaiva kyllä liikkumaan sähköllä mutta se ei enää ole pientä ja näppärää.
Tätä mä just mietin että niistä kertyy painoa. Ja niitä laitteita on jäähdytettävä eikä puimuri ole ympäristönä kovinkaan kiitollinen millekään ylimääräistä lämpöä tuottavalle, isossa maailmassa muutenkin ongelmia kuivan pölyn paloturvallisuuden kanssa.
-
Edenhall jurtinnostokoneiden voimansiirto tapahtuu hydraulisesti. Nivelakseleiden jatkona on 7 hydraulipumppua, jotka käyttävät hydraulimoottoreita siellä missä pyöritystä tarvitaan. Sylinterihydrauliikat ja mahdollinen hydrauliveto toimivat traktorin hydrauliikalla. Koneen runko toimii öljysäiliönä ja sillä on 400 l hydrauliöljyä.
-
Suurien tehojen siirtäminen sähköllä ei sinänsä ole ongelma mutta puimuriin se ei välttämättä sovi hirmuisen hyvin. Suuret sähkökoneet ovat isokokoisia ja painavia.
Nykyään saadaan pölliauto, kaivosdumpperi, veturi ja ruotsinlaiva kyllä liikkumaan sähköllä mutta se ei enää ole pientä ja näppärää.
Tätä mä just mietin että niistä kertyy painoa. Ja niitä laitteita on jäähdytettävä eikä puimuri ole ympäristönä kovinkaan kiitollinen millekään ylimääräistä lämpöä tuottavalle, isossa maailmassa muutenkin ongelmia kuivan pölyn paloturvallisuuden kanssa.
Näinkin. Sähkövehkeet saadaan kyllä pienemmiksikin ja kevyemmiksi mutta sitten niistä tulee monimutkaisempia. Esimerkkinä vaikka sähköautojen sähkömoottorit; 200 kW moottori on yllättävän pieni pötikkä mutta sitten aletaan tarvita nestejäähdytyksiä jym hienouksia. Perinteinen oikosulkumoottori taas on isossa luokassa todella painava ja suurikokoinen.
Hydraulimoottorit ovat tehoonsa nähden pieniä, ympäristösietoisia ja koko järjestelmän jäähdytys hoituu keskitetyllä öljyn jäähdytyksellä. Pienimmät järjestelmät tulevat toimeen ilman erityistä lauhdutinta. Kaikki häviöt muuttuvat kuitenkin lämmöksi.
Mäntätyyppisillä h-pumpuilla ja -moottoreilla kokonaishyötysuhde on lähelle 90%. Eli pumppu-moottori-parin hyötysuhde on siinä 0,8 ja päälle putkien, letkujen ja venttiilien virtaushäviöt.
Hammastyyppisten laitteiden hyötysuhde on huonompi, 200 bar luokassa noin 0,8 joten kokonaisuus putoaa 60% luokkaan. Näillä häviöt vähenevät paljon jos painetta voidaan pitää alhaisempana. 50-100 bar alueella hammas-, siipi- ja mäntäkoneiden välinen hyötysuhde-ero on vielä pieni.
Ruuvipumput ovat tässä suhteessa huonoja kaikilla painealueilla.
Ja laadukkaat mäntäkoneet toimivat hyvällä hyötysuhteella vielä 350-400 bar alueella.
-
ja taitaa olla noille hihnajutuille se että kuin pitkä on hihna niin sitä isompi kuormitus on laakeripisteelle.. aikoinaan oli 500 sissa ainakin niitä rimakeskisiä hihnapyöriä ja alkoi hieman väpättämään kun joutu pistekuormalle, joku rima hieman nitkahti ja sit olikin kiero pyörä.. joutu jostain jf merkistä pyörän luovuttamaan ja hommat jatku seuraavaan remonttiin.. naapurin konetta joskus jelppasin noissa....
-
ja taitaa olla noille hihnajutuille se että kuin pitkä on hihna niin sitä isompi kuormitus on laakeripisteelle.. aikoinaan oli 500 sissa ainakin niitä rimakeskisiä hihnapyöriä ja alkoi hieman väpättämään kun joutu pistekuormalle, joku rima hieman nitkahti ja sit olikin kiero pyörä.
Ei kai hihnan pituus sinällään vaikuta laakerikuormaan. Hihnan kireys kylläkin.
Sitten pyytäisin suomennoksen: millainen on rimakeskinen hihnapyörä ? Olen tähän päivään saakka ymmärtänyt että rima on puuta, eikä sitä ole ainakaan omissa Sampoissa hihnapyörissä ollut.
-
Hihnan pituus ei juurikaan vaikuta laakerikuormaan. Siihen vaikuttaa hihnan esikiristys sekä siirrettävään tehoon liittyvä vääntömomentti. Tähän taas vaikuttavat pyörien halkaisijat.
Asia voi havainnollistaa kun kevyessä pöydässä olevaan ruuvipenkkiin laittaa pultin pystyyn ja vääntää sitä avaimella. 10 cm pituisella avaimella lähtee pöytä mukaan ennen pultin pyörähdystä (laakerikuorma on suuri). Metrin varrella voima muuttuu paremmin kiertäväksi momentiksi, pultti pyörii mutta pöytä pysyy paikoillaan.
Lisäys: käytännössä hihnan veto (kiristys + työn vetovoima) = laakerin hihnasta johtuva kuorma. Tarkalleen ottaen raskaassa käytössä esikiristyksen voima vähenee, hihnan paluupuoli voi kulkea löysämpänä jolloin lähes kaikki voima suorittaa aktiivista tehonsiirtoa.
-
ja taitaa olla noille hihnajutuille se että kuin pitkä on hihna niin sitä isompi kuormitus on laakeripisteelle.. aikoinaan oli 500 sissa ainakin niitä rimakeskisiä hihnapyöriä ja alkoi hieman väpättämään kun joutu pistekuormalle, joku rima hieman nitkahti ja sit olikin kiero pyörä.
Ei kai hihnan pituus sinällään vaikuta laakerikuormaan. Hihnan kireys kylläkin.
Sitten pyytäisin suomennoksen: millainen on rimakeskinen hihnapyörä ? Olen tähän päivään saakka ymmärtänyt että rima on puuta, eikä sitä ole ainakaan omissa Sampoissa hihnapyörissä ollut.
Täällä toinen aivan yhtä tyhmä.
-
Olikos Sampoissa joskus sellaisia isoja, ns. puolapyörä? Eli navan ja kehän välissä oli vain muutama peltikaista? Vähän kuin vanha kärrynpyörä mutta puolia vain muutama. Näkömuistiin jäänyt semmoinen ...
-
Ei oo peltiä, on koneistettu valupyörä.
-
Ei oo peltiä, on koneistettu valupyörä.
Miten se mikä käyttää seuloja 2000 sarjan koneissa, siinä kuitenkin puhaltimen lähettyvillä, eikö ole kuvatun kaltainen?
-
ite kirjuutin 500 sanposta jossa on pyöriä joissa on pellistä rässätty kehä jossa ura hihnalle ja sit keskiön ja kehän välillä on noin 2 senttiä leveitä soiroja ( onko oikea nimitys ? ) peltiä ja noita oli muistaaksein joku 8 kpl per siivapyörä. saatan muistaa luvun väärinkin.. teinit on hyä ja kattelee hieman vanhempaakin saman merkkistä kalustoa... ei kaikki pui sentäs 2024 mallilla..
-
Ei oo peltiä, on koneistettu valupyörä.
Miten se mikä käyttää seuloja 2000 sarjan koneissa, siinä kuitenkin puhaltimen lähettyvillä, eikö ole kuvatun kaltainen?
Se muuten saattaa ollakin. Itelle hyppäsi ajatukseen se pääakselilla oleva 3 urainen ido siiva.
-
Olis monen ukon hermot päässy helpommalla kun ei olis tohon peltikasaan ikinä sekaantunut, varmaan avioliittojakin hajonnut tuol paskaläjän vuoksi.
-
vanhat koneet lehtessä ( 6/ 25 ) on oiva juttu sanpon historiasta jossa on tarina ns. suurpuimuri 792 lps joka mahtui jopa markettien parkkiruutuun, toisin kuin nykyautot !
-
tulipa vaan mieleen että mitenkähän sampoin varaosa huolto jatkossa mahtaa toimia?
-
tulipa vaan mieleen että mitenkähän sampoin varaosa huolto jatkossa mahtaa toimia?
Onko sulla Sampo?
-
tulipa vaan mieleen että mitenkähän sampoin varaosa huolto jatkossa mahtaa toimia?
Sampo ei ole Suomessa mikään marginaali merkki, kyllä markkinatalous hoitaa.
Claasin varaosat hommooja hinnoitellut siihen malliin, että niitäkään sieltä hankita, paitsi äärimmäisessä hädässä.
-
tulipa vaan mieleen että mitenkähän sampoin varaosa huolto jatkossa mahtaa toimia?
Puimuri purkaamot toimii niin kuin ennenkin , että saat varmasti osia :D
-
Merkkiin katsomatta purkuosien tapauksessa vanhempien koneiden kanssa käy kyllä niin että ne tyypillisesti kuluvat osat ovat kuluneita niissä purkukoneissakin.
Sellaisten vahingossa rikottujen osien kohdalla jotka eivät normaalisti hajoa on paljon parempi tuuri, niitä löytyy varmasti .
Zamboja on kyllä täällä kotimaassa niin paljon että luulisin varaosapuolen vielä toimivan ellei nyt ihan 10-sarjasta ole kysymys. Koska varaosilla voi tehdä vielä jonkinlaista businesta.
-
Purkupörssistä olen tilannut Sampon (MF20) puintikoneistoon varaosia, olettaisin että ei ole alkuperäisiä vaan jonkun muun pajan tekemiä, ainakin oli eri väriin maalattuja.
-
ei miulla sanpoi kun kerrasta opin et ei se ole puimuri. mutta aattelen kuin paljon nuita sanpoi näkyi pelloilla syksyllä ja kuin paljon oli vanhempia malleja nuista.. se mitä miulla on ei kait estä ihmettelemästä kuin toisilla??
-
Purkupörssistä olen tilannut Sampon (MF20) puintikoneistoon varaosia, olettaisin että ei ole alkuperäisiä vaan jonkun muun pajan tekemiä, ainakin oli eri väriin maalattuja.
Purkupörssi tekee itse osia moneen merkkiin.Saa vanhoihinkin koneisiin kaikenmoista osaa.Hyvät koneet kuuluu olevan millä tekevät.Ja Oksalle tiedoksi,Sampoja ja Massikoita on niin paljon käytössä että osia kyllä löytyy toisin kuin johonkin halpis punavanteeseen.
-
Purkupörssistä olen tilannut Sampon (MF20) puintikoneistoon varaosia, olettaisin että ei ole alkuperäisiä vaan jonkun muun pajan tekemiä, ainakin oli eri väriin maalattuja.
Purkupörssi tekee itse osia moneen merkkiin.Saa vanhoihinkin koneisiin kaikenmoista osaa.Hyvät koneet kuuluu olevan millä tekevät.Ja Oksalle tiedoksi,Sampoja ja Massikoita on niin paljon käytössä että osia kyllä löytyy toisin kuin johonkin halpis punavanteeseen.
Olen samaa mieltä, vanha tai uudempikaan Sampo ei ole mitään kovin erikoista tekniikkaa (toki ei nyt ole varmaa tietoa), toisin on jonkun uudemman marginaali merkin kanssa, varsinkin sen tietotaidon kanssa, oli sitten kyseessä traktori tai puimuri tms.
-
Jostakin saanut sellaisen käsityksen että vanhempiin sampoihin. Siis noihin 680 yms. Variaattorit ja vaihdeloodat on kiven alla. Tuollaisella punaisella oon kolmena syksynä puinu. Muuta en tiedä, mutta rominoota on turha kuunnella, niitähän kuuluu >:(
-
Monta osaa pystyy myös korjaamaan tai tekemään kokonaan uuden jos on tekijä jolla on työstökoneita ja kokemusta.
Hankalimpia ovat voimansiirron rattaat ja isommat kokonaisuudet, esim seulaston runko, kyllä niillekin tekijä tai korjaaja löytyy jos ei muu auta. Joku kohlinakseli tai vaihdelaatikon kuoret taas löytyy varmasti perkaamolta kun sellainen ei normaalisti hajoa.
Kuljetin- ja muut ketjut ketjut ovat metritavaraa, akseleita syntyy sorvilla, laakerit enimmäkseen standardeja, hydrauliikkaa voi korjata tai korvata... sähköosat voivat olla hankalia jos on jotain älyyn viittaavaa. Vanhemmissa ei sellaisia onneksi ole. Kuluneita kohtia voi täyttöhitsata ja koneistaa uudelleen mittoihin jne.
Vaivannäköä ja osaamista sellainen vaatii ja remontti vie paljon enmmän aikaa kuin valmiin osan nouto tiskiltä.
-
Monta osaa pystyy myös korjaamaan tai tekemään kokonaan uuden jos on tekijä jolla on työstökoneita ja kokemusta.
Hankalimpia ovat voimansiirron rattaat ja isommat kokonaisuudet, esim seulaston runko, kyllä niillekin tekijä tai korjaaja löytyy jos ei muu auta. Joku kohlinakseli tai vaihdelaatikon kuoret taas löytyy varmasti perkaamolta kun sellainen ei normaalisti hajoa.
Kuljetin- ja muut ketjut ketjut ovat metritavaraa, akseleita syntyy sorvilla, laakerit enimmäkseen standardeja, hydrauliikkaa voi korjata tai korvata... sähköosat voivat olla hankalia jos on jotain älyyn viittaavaa. Vanhemmissa ei sellaisia onneksi ole. Kuluneita kohtia voi täyttöhitsata ja koneistaa uudelleen mittoihin jne.
Vaivannäköä ja osaamista sellainen vaatii ja remontti vie paljon enmmän aikaa kuin valmiin osan nouto tiskiltä.
Purkupörssistä löytyy uustuotanto/ tarvikeosaa melko kattavasti.
Kelavariaattori valuosat 680 heikkoja, onneksi 600 kelavariaattori
Vahvempi, niin purkuosana löytyy.
-
purkuosilla tahtoo olla vain se ikävä tapa että kaikista hajoaa just tuo ja viereistä osaa on kasa mutta juuri sitä ei yhtään ehjää, ja ajan mittaan loppuu nuokin.. ei taija enää paljon olla yleistä 66 vaariakaan purkaamoilla. ja kun sitten pikkumuutoksilla ei kaikki osat käykään keskenään.....
-
Aloittajan vikalistaa lueskelin ja ihmettelen, että syöttökuljettimelta pöydälle tulevan käyttöakselin laakerointi ei ole mennyt kertaakaan. Meillä menee tasaisin väliajoin. Noilla tunneilla syöttökuljettimen yläpään laakerointi olisi suuren mielenkiinnon kohde. Pitäisi olla jo kulumaa. Jos kuivat vetonavat, niin vetokehien kunto on kysymysmerkki. Jokaisena puintipäivänä, jokaiseen kolmeen nippaan, kolme puristusta rasvaprässillä. Se on ihan toimiva ylläpito-ohje. Jos alkaa tulla mystisiä sammumisia tai käyntihäiriöitä, niin virtalukko kannattaa vaihtaa ensimmäisenä. Etenkin jos se on musta, sylinterinmallinen pötkylä. Jotain italialaista valmistetta oleva ja ei niin kovin hyvässä maineessa. Huoltomies suositteli vaihtamaan lucaksen perinteiseen virtalukkoon. Ei ole tehty. Olkisilppurille menevä voimalinja ja se siivapyörä, josta menee käyttövoima myös rajaisruuville. Sen laakerointi olisi hyvä tutkia perin juurin. Viljatorven yläpäätä kannattaa joskus vilkaista. Ruuvin lehti lähtee hitsauksistaan irti ja alkaa purkautua. Menee rikkinäisenäkin yllättävän pitkään, mutta olisi hyvä laittaa ennen suurempaa tuhoa. Seulaston puslitus, luulisi olevan jo huonossa kunnossa. Menee hieman eri aikaan. Meillä alkoi etupäästä ja siitä sitten eteenpäin muutaman vuoden tauon jälkeen. Hihnat ja hydrauliletkut on kulutustavaraa. Vaihtoon, kun tarvis. Rasvaukset 10h nippoihin huolto-ohjeen mukaan, olisi suositeltavaa.
-
yleensä tuntuu et laitetaan pellolle vain suoraas suulista ja sit ajetaan kun homma tehty sinne takas ja ei paljon noihin kiinnitetä huomiota.. oisko se nyt niiin hirmu vaiva katella missä kunnossa kone on kauten lopussa ja sit ajan kanssa laitta jos löytyy jotain...? ite vien vanhan vaarin tallinsa vasta kun oon sen putsannu ja paikat korjannu ja sit huoletonta menoa seuraavana ( jos tuloo ) syksynä.. osiakin saa paremmin talvella kuin syskylllä.
-
yleensä tuntuu et laitetaan pellolle vain suoraas suulista ja sit ajetaan kun homma tehty sinne takas ja ei paljon noihin kiinnitetä huomiota.. oisko se nyt niiin hirmu vaiva katella missä kunnossa kone on kauten lopussa ja sit ajan kanssa laitta jos löytyy jotain...? ite vien vanhan vaarin tallinsa vasta kun oon sen putsannu ja paikat korjannu ja sit huoletonta menoa seuraavana ( jos tuloo ) syksynä.. osiakin saa paremmin talvella kuin syskylllä.
Kun puinnit ovat ohi, ja kuurohippasiin väsytty, niin juuri ja juuri jaksaa avata kaikki luukut ja puhaltaa putut pois, pöydältä ja puintikoneistosta. Sitten ei siihen puimaan kyllä kerkiä koskemaan useaan viikkoon, kun on kynnöt, muokkaukset ja mahdollisesti syysviljan kylvöt. Toki sitten talvella lämpimässä hallissa saa puimurin puretuksi pieniin osiin, esimerkiksi niskanosturia käyttäen, Sitten vaan osienpesukoneisiin kaikki osat ja tutkii kulumaa, ja vaihtaa pikkutarkasti kaikki tarvikkeet, laakerit, siivapyörät, sorvauttaa peltisiivojen tilalle työkaluteräksestä hienot uudet saksalaismalliset huippujutut, pultteja ja aluslevyjä ym. myöten. Jonkin X9 John Deeren ameriikkalaistyylisen vuosihuollon verran kun käyttää johonkin 2025 Sampoon, ehkä 1/3 osista olisi uusia joka talven huollon jälkeen.
-SS-
-
miten sitten kesällä kun ei ole enää kylvöjä? eikö silloin jo voi pikkasen siihen puimuriin katella? jos syskyllä ois jotain sinne kännykkään kirjannu töiten lomassa mahkuja onkelmakohteita.. ei kait tuo ihan mahotonta ois tehä?? vai onko se kesä vain lomailua varten?
-
miten sitten kesällä kun ei ole enää kylvöjä? eikö silloin jo voi pikkasen siihen puimuriin katella? jos syskyllä ois jotain sinne kännykkään kirjannu töiten lomassa mahkuja onkelmakohteita.. ei kait tuo ihan mahotonta ois tehä?? vai onko se kesä vain lomailua varten?
Toki kesällä puimaa voi laittaa, ja laitetaankin. Kesä on vain melko lyhyt, ensin kylvöjä sinnitellään huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin, kun sataa räntää juhannukseen asti, sitten ruiskutuksia riittää, jos yhtaikaa on esimerkiksi rypsiä, syysviljaa ja kevätviljaa, niin saa kolmen ruiskutuskierroksen sovittelussa menemään yllättävän monta päivää, kaikki eri aikaan. Puiman pitää olla heinäkuun viimeisellä viikolla jo lähtövalmiina, syysvehnä, ruis, syysohra, syysrapsi. Sitten sitä puimaa ajellaan ympäri kylää eri pelloilla syyskuun puoliväliin - pitemmällekin. Kevätrapsit, kevätvehnät ja semmoiset.
Ansiotöissä elokuulle ja toukokuulle varatut kaksi plus kaksi viikkoa - jollet sitten ole ammatiltaan julkisloistalouden jokin kunnan kulttuurisihteeri - loma-ajat merkitsevät heinäkuun tehdasvuoroa. Se on maailma, joka lienee Oxalle vieras.
-SS-
-
miten sitten kesällä kun ei ole enää kylvöjä? eikö silloin jo voi pikkasen siihen puimuriin katella? jos syskyllä ois jotain sinne kännykkään kirjannu töiten lomassa mahkuja onkelmakohteita.. ei kait tuo ihan mahotonta ois tehä?? vai onko se kesä vain lomailua varten?
Toki kesällä puimaa voi laittaa, ja laitetaankin. Kesä on vain melko lyhyt, ensin kylvöjä sinnitellään huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin, kun sataa räntää juhannukseen asti, sitten ruiskutuksia riittää, jos yhtaikaa on esimerkiksi rypsiä, syysviljaa ja kevätviljaa, niin saa kolmen ruiskutuskierroksen sovittelussa menemään yllättävän monta päivää, kaikki eri aikaan. Puiman pitää olla heinäkuun viimeisellä viikolla jo lähtövalmiina, syysvehnä, ruis, syysohra, syysrapsi. Sitten sitä puimaa ajellaan ympäri kylää eri pelloilla syyskuun puoliväliin - pitemmällekin. Kevätrapsit, kevätvehnät ja semmoiset.
Ansiotöissä elokuulle ja toukokuulle varatut kaksi plus kaksi viikkoa - jollet sitten ole ammatiltaan julkisloistalouden jokin kunnan kulttuurisihteeri - loma-ajat merkitsevät heinäkuun tehdasvuoroa. Se on maailma, joka lienee Oxalle vieras.
-SS-
Tämmöistähän tämä tahtoo olla... kun kylvöistä on selvitty on edessä yleensä heti osuus 1. rehu-urakoinnista. Johonkin väliin ruiskutuksia ja sitten tulee oma kuivaheinä (kymmeniä hehtaareja). Siinä on sitten pieni paussi laitella rakennuksia, koneremontteja ym. Sitten tulee jo 2. rehukierros ja seuraavaksi alkaakin puinnit, syysviljatouhut, peltojen parannuksia, muuta urakointia ja sellaista. Onneksi kolmatta rehukierrosta ei monesti ole. Johonkin väliin sitä yrittää pitää myös jonkinlaisen lyhyen kesäloman, yleensä ei muutamaa päivää pidempää yhteinäistä täyttä vapaata oikein löydy.
Eikä voi paljoa etukäteen tietää milloin on rauhallisempaa kun kaikki heinähommat voivat elää viikon sinne tai tänne, säiden mukaan.
Nyt saisi olla hyvin jo pellonreunarisujen kimpussa mutta eipä ehdi vielä, ei, pientä puintiurakkaakin pukkaa vielä...
-
oliko sitten pikkasen menny työsuunnitelu reisille? kun puimurin huoltoa ei kait virmoissakaan ihan viikkoja tehä. mutta saatan taas olla väärässäkin että ei noita etes kannata kunnostaa kun vielä agcokin myy uusia.. mihin lie käytetyt menöö?
-
Kyllä se nyt on niin että asiallinen puimurin huolto- ja korjaushetki on jolloinkin muulloin kuin keskellä kesää. Silloin on maatalossa kyllä muutakin tekemistä.
-
Kyllä se nyt on niin että asiallinen puimurin huolto- ja korjaushetki on jolloinkin muulloin kuin keskellä kesää. Silloin on maatalossa kyllä muutakin tekemistä.
Kylvöjä ei saa tehtyä kun jo pitää jotain ruiskutella, sitten kylvöjen jälkeen alkaa ruiskutukset toden teolla. Siinä jossain välissä peset, rasvaat ja huollat kylvökoneen syksyä tai varten. Ei siinä kyllä mitään puimurin peruskorjausta tehdä ;D
-
No Oksa nyt piruilee vaan siitä ilosta , että saa aukoa päätään.
-
Siihen viikkoon keväällä ja viikkoon syksyllä pitäisi tietysti päästä ;D
-
Kunpa nyt keskittyisi jo vanhoillapäivillä menneiden muistelimiseen. Virtalukkoja, punavannetta, Toyotataa, valmettia ja auranleikkureita jne. Ja dementtian edetessä kohti nuoruus ja lapsuus aikoja
-
mutta onko teillä ihan aikuisten oikeesti ainoa rakkine mitä etrte huolla ja korjaa tuo puimuri mitä käytetään vain yhellä sesonkilla syskyllä?? ei ole ihme että sit on kaupoilla nuita risoja puimureita vaihtokoneina.. ite huomannu et noiten roplaaminen on ihan kannattavaa hommaa.. jättää sen auton pulaamisen vähemmälle. hyille tuntitaksoille pääsee.. mutta ehän miä teitä voi moiseen neuvoa!! kun jo LU polttaa pelihousujaan..
-
Ei niin, ettei huollettaisi, vaan huolletaan joskus muulloin kuin kesken kiireimmän sesongin. Esmes marraskuussa on aikaa.
-
mutta onko teillä ihan aikuisten oikeesti ainoa rakkine mitä etrte huolla ja korjaa tuo puimuri mitä käytetään vain yhellä sesonkilla syskyllä?? ei ole ihme että sit on kaupoilla nuita risoja puimureita vaihtokoneina.. ite huomannu et noiten roplaaminen on ihan kannattavaa hommaa.. jättää sen auton pulaamisen vähemmälle. hyille tuntitaksoille pääsee.. mutta ehän miä teitä voi moiseen neuvoa!! kun jo LU polttaa pelihousujaan..
Montako puimuria on käytettynä liikkeiden varastoissa? Olkoon kunto mikä tahansa niin niitä on mielestäni vain "kourallinen" . No kommentoin tuota sinun piruulua ihmisille joilla on töitä. Jos aika on kortilla niin työsuunnittelulla ei varmaan suuria muutoksia saavuteta. Toista se on mulla ja sulla. Sää kerkiät päivisin jopa vihtuulemahan pajalle. Sillä muullaista keskustelua sinä tuskin osaat.
-
no, taas tuli sitä pirkkalaista totuutta. no, tietty onhan nuita pari tullu nähtyä ja kun kattelee sisälle ni on jopa olet vielä koneen sisällä... kertooko yleistä, en tiijä. mut ohan nuita jossain vaiheessa kait huollettava jos meinaa käyttää? ainakin ite huollan kun on joutoaikaa ja ei kait nyt kellään ihan se 24/7 päällänsä. johan roppa sanoo tuossa jotain!
-
no, taas tuli sitä pirkkalaista totuutta. no, tietty onhan nuita pari tullu nähtyä ja kun kattelee sisälle ni on jopa olet vielä koneen sisällä... kertooko yleistä, en tiijä. mut ohan nuita jossain vaiheessa kait huollettava jos meinaa käyttää? ainakin ite huollan kun on joutoaikaa ja ei kait nyt kellään ihan se 24/7 päällänsä. johan roppa sanoo tuossa jotain!
Voi Jurpo !
-
Vuostuhannen vaihteessa myin puimurin pois kun huoltoihin, korjauksiin ja talvisuojaukseen meni enemmän aikaa kuin itse puimiseen. Mulla oli silloinkin kuitenkin ihan liikaa töitä. Eipä ole puimuri hajonnut kohta neljännesvuossataan. :)
-
tuon takia kait niiin paljon luotetaan urakoijien apuun..
-
Niin kyllä se vanhan koneen tekohengittämisen raja tulee jossain kohtaa vastaan. Varsinkin jos kone ei kunnossa ollessaankaan enää oikein täytä tarpeita.
Yksi perusteellinen peruskorjaus tavallisesti kannattaa. Sitten alkaa jo liian moni paikka olla väsynyttä.
Jotain auroja nyt pajottaa loputtomiin jos osia saa, mutta monimutkaisemmat vehkeet kuten puimurit, paalaimet jne päätyvät jossain vaiheessa tilaan jossa niitä ei enää kannata taloudellisessa mielessä pelastaa. Luotettavuutta on vaikeaa enää palauttaa riittävän korkealle..
-
Tuo paalain on kanssa mielenkiintoinen kapistus, kai sen runko muuttaa muotoaan aikaa myöten ettei joku paikka kestä enään ollenkaan vaikka pistää A-Öö hön kaiken uutta siihen. Kahdessa koneessa on käynyt näin aika pian perusteellisemman remontin jälkeen
-
mutta sit herääki oliko järkevää kun moooonta paalia teköö kesässä? tuo kait monella uusia konetta kun tullo tehtyä niiiiin paljon....
-
No nythän oli taas neuvo. Tai voi olla että en taas ymmärtänyt mitä Oxa nyt piruili. Mutta jos ymmärsin, niin kaikkia paaleja on turha paalata. Kärsii paalaaja vaan turhan takia. Kappale määrää ei suoraan sanonut, mutta tieteniin pysyttely kymmenissä on parempi kuin sadoissa ja tuhannet kannattaa unohtaa heti kättelyssä.
Tuota samaa viisautta kait saa käyttää puimureillekkin. Pui mahdollisimman vähä kesässä.
-
No Oksa nyt piruilee vaan siitä ilosta , että saa aukoa päätään.
Oksa kertoo asioista vain omalta kantiltaan . Kun ei tarvitse käydä muualla töissä, kun peltopinta-ala on pieni ja kun perheettönänä ja naisettomana ( tänä päivänä pitää sanoa " kumppanittomana") elää vanhanapoikana yksin vain omalle itselleen niin aikaa jää suorittaa toimenpiteitä omaan aikatauluun sopivasti eli milloin vaan.
-
miks miun pitäs kertoa asiat joita maailmalla teköövät. tietty kerron omalta kantilta kun en muusta tiijä.. mutta olen hyä kuuntelemaan kuin toisilla menöö ja kuin tekööät. ei kaikkia virheitä kannata ite tehä kun en niiiin vanhaks etes elä!! mutta tiijän yhen uarkoijan joka teköö huoltoja vuosien varrella koneilleen ja on aika vanhat masinat jo käytössä. täällä kun riittää myös näitä pienehköjä tiloja urakoitavaks.. ei täällä ole satojen hehtaarien tiloja.. joilla kait sit omat koneet ja jopa kuskit niille..
-
kerron omalta kantilta kun en muusta tiijä..
Mutta ihan joka asiaan pitää ottaa kantaa...
-
keskustelua tuo on. jos ei ottais kantaa niin äkkiä kuihtuis pois koko keskustelupalsta. eiks tuo ole joka paikassa nykyään tapana? kun ei osaavat ja tietävät kehtaa kuitenkaan tietojaan tuota julki..