Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: icefarmer - 27.07.25 - klo:11:35
-
Alkakaapa pähkiä ajan kanssa, aina vaan niitä löytyy lisää kun oikein muistelee. Pääsekö joku yli sadan :D :D :D :D
-
itellä ei löytynä kuin 36 kappaletta.. vielä!
-
Äkkiä laskien 91 kpl.
-
itellä ei löytynä kuin 36 kappaletta.. vielä!
Tasoissa ollaan.. raivaussaha oli unohtua...
-
66, mutta suuri epäilys että jotain unohtui. Suuri osa noista sellaisia, ettei oo käynnistetty pitkään aikaan syystä tai toisesta. Yllättävästi niitä löytyy ku funtsii, mm. kompurassa 4 pyttyinen turbokone :)
-
pärkele, just nuo raivurit ja perärutku unohtu... 3 lisää!!
-
11 kpl 4 pyttyysiä, eli niistä 44 ja yks sylinterisiä ehjiä käyntikuntoisia 7 kpl. Yhteensä 51 ja 8 kpl yks pyttyysiä luultavasti ei käynti kuntoisia.
-
1-pyttysia 8kpl
4-pyttysiä 3kpl, jos 185 verku kelpuutetaan.
Kertakaikkiaan 1kpl 6-mukinen, sekin 45-vuotias.
Paremmin varmaan kilpailussa pärjäisi jos laskettaisiin yhteen polttomoottorivehkeiden yhteisikä..
-
Ei ole kun 48 sylinteriä . Noista kaksi nelikkoa ei toimi ,eikä kaksi yksi pyttyistä .
-
Ihan niitä…
6- syl linnavuorisia 3 kpl
4- syl linnavuorisia 2 kpl
4- syl cat-perkins 1 kpl
5 syl autoja 2 kpl
Pienkoneet yht. 7 syl
47 syl yht , siis toimivia ja käytössä, jokunen kait unohtu
-
pärkele, just nuo raivurit ja perärutku unohtu... 3 lisää!!
nyt ollaan taas vähän kaltevalla pinnalla mutta mitä sinä teet perämoottorilla jos vesistöt kierrät kaukaa... vai joko laitteella antiikki-arvoa :-\
-
pärkele, just nuo raivurit ja perärutku unohtu... 3 lisää!!
nyt ollaan taas vähän kaltevalla pinnalla mutta mitä sinä teet perämoottorilla jos vesistöt kierrät kaukaa... vai joko laitteella antiikki-arvoa :-\
Suottaa tarvita jos nousoo tulvat ;D Ei ole sylinterillistä präprutkua, on sähköinen, 45 sylinteriä löytyy, pitäisi tietysti vielä laskea litrat ;D
-
17
Volkkari
Ventti
Sampo
Saha, 2 raivuria ja ruohonleikkuri.
-
Ei ole kun 48 sylinteriä . Noista kaksi nelikkoa ei toimi ,eikä kaksi yksi pyttyistä .
49 . Lehti puhallin unehtui :D
-
tuo huson perärutku tuli tilakaupan mukana ja sitä ei kukaan ole huolinna.. seisoo tarpeettomana kuten osa 1 -pyttysistä muistakii.. ja taas muistin kaks lisää.. lehtipuh ja tärylätkä....
-
pärkele, just nuo raivurit ja perärutku unohtu... 3 lisää!!
nyt ollaan taas vähän kaltevalla pinnalla mutta mitä sinä teet perämoottorilla jos vesistöt kierrät kaukaa... vai joko laitteella antiikki-arvoa :-\
Suottaa tarvita jos nousoo tulvat
Juuri noin. Oksan on kerrottu asuvan jollain mäellä ja kun sitä vedenpaisumusta ilmaston muuttuessa on kauan ennustettu, niin on hyvä pitää venettä sidottuna portinpieleen siltä varalta, että pääsee Hankkijalta varaosia lypsykoneeseen hakemaan. ;D
-
Huomenna, jos Jumala suo, lasketaan mäntiä.
-
Mulla on muutama mäntä enempi kuin sylintereitä. Sylintereitä löytyy se 60.
-
Kuin monta nappia on tällä hetkellä päällä olevissa vaatteissasi. voi helkuta sentään.
-
Aika kuluu ja yöt pidentyvät. Kierroksia nostaa venttiilien määrän laskeminen ja se paremmuus, onko niitä vähän vai paljon. Kunnes lopulta laskenta saavuttaa kriittisen massan ja aletaan ynnäilemään kampiakseleiden lukumäärää suhteessa sylintereihin.
-
Kuin monta nappia on tällä hetkellä päällä olevissa vaatteissasi. voi helkuta sentään.
Ei ole vaateitakaan ;D
-
oha sitä nyt jotain oltava ettei ihan moralittomaks haukuttais mut yks nappi löytyy!!
-
Huomenna, jos Jumala suo, lasketaan mäntiä.
japsipyöräilijät neljine sylintereineen on kehittäneet mopomiehelle jonkin alemmuuskompleksin ;D ;D ;D ;D
-
oha sitä nyt jotain oltava ettei ihan moralittomaks haukuttais mut yks nappi löytyy!!
Sulla siis vain korva nappi ja uikkarit ;D
-
Ei se sylintereiden määrä ole ratksisevaa, vaan niiden laatu. Parempi 2 laadukasta sylinteriä kuin 20 paskaa sylinteriä.
-
btw, mistä tunnistaa laatukkaan sylinterin? onko joku merkki joka kestää isältä jollekin pojalle? ite katellu nuita et oisko net melko samalaisia onko tehty sit made in usa tahi vietman...
-
Onko nykyään sylintereiden määrästä tullut joku pippelin jatke? Ennen se oli hieno auto.
-
Onko nykyään sylintereiden määrästä tullut joku pippelin jatke? Ennen se oli hieno auto.
Olihan se ennenkin ihan eri juttu jos jollain oli traksassa kuutoskone kun muut ajelivat 3- tai enintään 4-pyttyisillä.
Eihän niitä kuutosia (tai autoissa jo kaseja) missään rämppävehkeissä tietenkään ollutkaan.
Isoissa tehopeleissä oli myös isot myllyt - ja taitaa olla yhä.
Autoissakin siellä Ferrari & Lambo-luokassa löytyy V10 tai V12..
-
Taitaa 3o olla
-
35 toimivaa ja yksi romu
-
laskin 102 toimivaa mutta eikös se niin ollu että se jolla on kuollessaan eniten romua on voittaja.
-
laskin 102 toimivaa mutta eikös se niin ollu että se jolla on kuollessaan eniten romua on voittaja.
Ei noin paljon mutta liikaa toivottavasti on aikaa vielä ennen kuin kammasta piikit loppuu on saanut hävitettyä tai siirrettyä romut seuraavalle ettei kävisi kuin on esim. lainvoimassa pesän selvitystä kymmeniä koneita huutokaupassa
-
59 kun aloitin vanhimasta uusimpaan
-
Vasta 36 kpl toimivaa sylinteriä. Niistäkin tuntuu tulevan sanomista....
-
Vasta 36 kpl toimivaa sylinteriä. Niistäkin tuntuu tulevan sanomista....
Tasoissa ollaan... aggregaatti meinasi unohtua :-)
-
ja kohta kait joku kysyy kuin monta sähkymoottoria on tontilla...
-
ja kohta kait joku kysyy kuin monta sähkymoottoria on tontilla...
Tämä voisi olla jo vähän vaikea - riippuu millaiset sähkömoottorit lasketaan...
Tätä tuli mieleen - onko jollain vielä liukurengaskone käynnistysvastuksineen, edes satunnaisessa käytössä?
-
missä tollasta käytetään? ei kaikista tiijä miten toimivat kun on pellien suojassa mutta toimivat etelleen.. nuita moottoreita on kyllä aika ihme paikoissakin...
-
missä tollasta käytetään? ei kaikista tiijä miten toimivat kun on pellien suojassa mutta toimivat etelleen.. nuita moottoreita on kyllä aika ihme paikoissakin...
Liukurengaskone oli sen ajan lapsi kun sähköverkot olivat heikkoja ja tähtikolmiokytkintäkään ei käytetty.
Eli niissä on akselin toisessa päässä ankkurin käämien päät tuotu liukurenkaille joista harjoilla otetaan yhteys säädettäviin vastuksiin (yleensä öljykylvyssä jäähdytettynä erillisen pömpelin sisällä). Pömpelissä on kahva tms jolla vastusta säädetään. Käynnistysrutiinissa liukurenkaiden harjat käännetään kahvasta asentoon jossa vastus on kytkettynä mukaan, kytketään moottori verkkoon ja pömpelistä aletaan pyörää/vipua kääntämällä vähentämään vastusta jolloin moottorin teho kasvaa tasaisesti suhteessa pömpelin säätöön. Eräänlainen pehmokäynnistin siis. Saatiin raskas kone hitaasti käyntiin notkauttamatta sähköverkkoa ja polttamatta sulakkeita.
Kun kone on saanut kelattua kierrokset normaalille tasolle käännetään kahvasta harjat asentoon jossa moottori muuttuu muistuttamaan tavallista oikosulkumoottoria.
Monella tilalla noita on ollut puimakoneen, myllyn ja sellaisten pyörittäjänä. Maatiloilla yleensä rakennettu puualustalle jossa on myös pystyseinämä sille vastuspömpelille. Systeemissä tavallisesti 2 kahvaa, toinen moottorissa harjojen liikutteluun ja toinen siinä pömpelissä vastuksen säätöön.
Tehdään noita yhä uusiakin erikoiskäyttöihin, raskaisiin käyttöihin, nostureihin ja sellaisiin.
Nykyään elektroniikka, taajuusmuuttajat ym ovat pitkälti syrjäyttäneet liukurengaskoneet. Varsinkin pieninä ovat jo harvinaisia.
Yllättävää että Google ei löytänyt yhtään kuvaa tuollaisesta maatalousmoottorista... teollisuuden vastaavista kyllä. Englanniksi 'slip ring motor'.
-
oho. jotain ei ite tarvinna käyttää...
-
missä tollasta käytetään? ei kaikista tiijä miten toimivat kun on pellien suojassa mutta toimivat etelleen.. nuita moottoreita on kyllä aika ihme paikoissakin...
Liukurengaskone oli sen ajan lapsi kun sähköverkot olivat heikkoja ja tähtikolmiokytkintäkään ei käytetty.
Eli niissä on akselin toisessa päässä ankkurin käämien päät tuotu liukurenkaille joista harjoilla otetaan yhteys säädettäviin vastuksiin (yleensä öljykylvyssä jäähdytettynä erillisen pömpelin sisällä). Pömpelissä on kahva tms jolla vastusta säädetään. Käynnistysrutiinissa liukurenkaiden harjat käännetään kahvasta asentoon jossa vastus on kytkettynä mukaan, kytketään moottori verkkoon ja pömpelistä aletaan pyörää/vipua kääntämällä vähentämään vastusta jolloin moottorin teho kasvaa tasaisesti suhteessa pömpelin säätöön. Eräänlainen pehmokäynnistin siis. Saatiin raskas kone hitaasti käyntiin notkauttamatta sähköverkkoa ja polttamatta sulakkeita.
Kun kone on saanut kelattua kierrokset normaalille tasolle käännetään kahvasta harjat asentoon jossa moottori muuttuu muistuttamaan tavallista oikosulkumoottoria.
Monella tilalla noita on ollut puimakoneen, myllyn ja sellaisten pyörittäjänä. Maatiloilla yleensä rakennettu puualustalle jossa on myös pystyseinämä sille vastuspömpelille. Systeemissä tavallisesti 2 kahvaa, toinen moottorissa harjojen liikutteluun ja toinen siinä pömpelissä vastuksen säätöön.
Tehdään noita yhä uusiakin erikoiskäyttöihin, raskaisiin käyttöihin, nostureihin ja sellaisiin.
Nykyään elektroniikka, taajuusmuuttajat ym ovat pitkälti syrjäyttäneet liukurengaskoneet. Varsinkin pieninä ovat jo harvinaisia.
Yllättävää että Google ei löytänyt yhtään kuvaa tuollaisesta maatalousmoottorista... teollisuuden vastaavista kyllä. Englanniksi 'slip ring motor'.
On sähköt saapuneet ilmeisesti myöhään kun ei ole tullut vastaan. Milloin on ollut käytössä vuosina siis?
-
Ainakin yksi toimintakuntoinen pitäisi olla. Alkujaan käsittääkseni pyörittänyt Valtti-kuivuria. Pyöritti myllyä vuostuhannen vaihteeseen. Tuo on senverran modernimpi, että nostaa hiiliharjat irti automaattisesti. Ulkotilan puimalan seinustalla on Siemens ns. hiljainen poika. Moottorikoppi on lahonnut ympäriltä. Kotopaikan Siemens oli muutettu tähti-kolmiolle ja laitoin sen romuihin muutama vuosi sitten. Öljyvastuksen kotelo on jäteöljyastiana.
Meille on sähkö tullut 1921 ja lankapuhelin 1922. 1950-luvulle jännite 115/200 ja muuntaja parin kilsan päässä.
-
Ainakin yksi toimintakuntoinen pitäisi olla. Alkujaan käsittääkseni pyörittänyt Valtti-kuivuria. Pyöritti myllyä vuostuhannen vaihteeseen. Tuo on senverran modernimpi, että nostaa hiiliharjat irti automaattisesti. Ulkotilan puimalan seinustalla on Siemens ns. hiljainen poika. Moottorikoppi on lahonnut ympäriltä. Kotopaikan Siemens oli muutettu tähti-kolmiolle ja laitoin sen romuihin muutama vuosi sitten. Öljyvastuksen kotelo on jäteöljyastiana.
Meille on sähkö tullut 1921 ja lankapuhelin 1922. 1950-luvulle jännite 115/200 ja muuntaja parin kilsan päässä.
teillä on väkeä rampannut soittamassa :-\ :-\ :-\ :-\
-
teillä on väkeä rampannut soittamassa :-\ :-\ :-\ :-\
[/quote]
Naapureillakin oli puhelimet.
-
mutta tuo totta. kun puhelin oli harvinainen niin naapurissa kävivät soittamassa esim. lääkärille tahi jotain muuta.. eikä tuosta ole kuin se vajaa sata vuotta..
-
teillä on väkeä rampannut soittamassa :-\ :-\ :-\ :-\
Naapureillakin oli puhelimet.
[/quote]nyt jos on totta niin tuon rinnallahan de citonnin ruattinkielinen aluekki ihan ryysyrantaa ;D ;D ;D ;D
-
nyt jos on totta niin tuon rinnallahan de citonnin ruattinkielinen aluekki ihan ryysyrantaa ;D ;D ;D ;D
Siis luepa vaikka Liedon-Karunan alueen sähköistämisestä, jo 1910 - luvulla rupesivat puuhaamaan sähköjä, sähkövaloja tuli pirtteihin jo 1914. MOnella nuoremman sukupolven lukutaidottomalla agronettiläisellä ei ole harmainta aavistusta esimerkiksi vuosisadan takaisesta paikallishistoriastaan. Oletusten vastaisesti 1900-luvun alussa - tai 1800 - luvulla - ihmiset eivät olleet apinoita vaan ihan moderneja henkilöitä, ja monenmoista tekniikkaa oli käytössä. Ja ihmiset saivat aikaiseksi asioita, eivätkä rottailleet kelaelätteinä niin kuin Icefarmer ja Jeep etunenässä.
https://www.liedonmuseo.fi/_files/ugd/adacc8_b4872c6c632a4dbc8048bb9c5fb9c64b.pdf
-SS-
-
nyt jos on totta niin tuon rinnallahan de citonnin ruattinkielinen aluekki ihan ryysyrantaa ;D ;D ;D ;D
. Ja ihmiset saivat aikaiseksi asioita, eivätkä rottailleet kelaelätteinä niin kuin Icefarmer ja Jeep etunenässä.
https://www.liedonmuseo.fi/_files/ugd/adacc8_b4872c6c632a4dbc8048bb9c5fb9c64b.pdf
-SS-
😉😉😉👍👍👍
-
Siis luepa vaikka Liedon-Karunan alueen sähköistämisestä, jo 1910 - luvulla rupesivat puuhaamaan sähköjä, sähkövaloja tuli pirtteihin jo 1914. MOnella nuoremman sukupolven lukutaidottomalla agronettiläisellä ei ole harmainta aavistusta esimerkiksi vuosisadan takaisesta paikallishistoriastaan. Oletusten vastaisesti 1900-luvun alussa - tai 1800 - luvulla - ihmiset eivät olleet apinoita vaan ihan moderneja henkilöitä, ja monenmoista tekniikkaa oli käytössä. Ja ihmiset saivat aikaiseksi asioita, eivätkä rottailleet kelaelätteinä niin kuin Icefarmer ja Jeep etunenässä.
https://www.liedonmuseo.fi/_files/ugd/adacc8_b4872c6c632a4dbc8048bb9c5fb9c64b.pdf
-SS-
Kosken edelleen toimiva vesivoimalaitos on vuodelta 1909 ja jakeluverkkoyhtiöitä perustettiin seuraavana vuosikymmenenä.
-
Tarkkaa vuotta tämän torpan sähköistyksestä en minäkään tiedä, mutta 1919 on Kymenlaakson sähkön verkossa tähänkin kuntaan elektrisiteetti alkanut virrata.
Omasta suvusta ei tämän paikan tietoa löydy kun ovat tulleet tilalle vasta myöhemmin.
Oletan jotain 20-30 lukua, ainakin talosta löytyneet vanhat punosjohtoasennukset sekä mm isoon marmorilevyyn rakennettu päätaulu sopisivat tuohon ajanjaksoon. Oli muuten mielenkiintoinen rakennelma... tuollaisestakaan en löytänyt kuvaa :-(
-
laskin 102 toimivaa mutta eikös se niin ollu että se jolla on kuollessaan eniten romua on voittaja.
Ei noin paljon mutta liikaa toivottavasti on aikaa vielä ennen kuin kammasta piikit loppuu on saanut hävitettyä tai siirrettyä romut seuraavalle ettei kävisi kuin on esim. lainvoimassa pesän selvitystä kymmeniä koneita huutokaupassa
taas tuli kuusi lisää 6830
-
ja kun oli punosjohtot niissä pikkuposliinieristimissä kiinni. mulla on laatikollinen niitä pikkueristimiä tallella.. vuosien mittaan on remonteissa kylläkin nuokin poistuneet katoista kun on uutta laitettu. ja net "paukkukytkimet" oli kans hauskoja käyttää.. nyt alkaa olla jo kaikki lyijyvaippaiset johot olla korvattu uutenpilla..
-
nyt jos on totta niin tuon rinnallahan de citonnin ruattinkielinen aluekki ihan ryysyrantaa ;D ;D ;D ;D
Siis luepa vaikka Liedon-Karunan alueen sähköistämisestä, jo 1910 - luvulla rupesivat puuhaamaan sähköjä, sähkövaloja tuli pirtteihin jo 1914. MOnella nuoremman sukupolven lukutaidottomalla agronettiläisellä ei ole harmainta aavistusta esimerkiksi vuosisadan takaisesta paikallishistoriastaan. Oletusten vastaisesti 1900-luvun alussa - tai 1800 - luvulla - ihmiset eivät olleet apinoita vaan ihan moderneja henkilöitä, ja monenmoista tekniikkaa oli käytössä. Ja ihmiset saivat aikaiseksi asioita, eivätkä rottailleet kelaelätteinä niin kuin Icefarmer ja Jeep etunenässä.
https://www.liedonmuseo.fi/_files/ugd/adacc8_b4872c6c632a4dbc8048bb9c5fb9c64b.pdf
-SS-
eikö nuo ollu kuitenkin aikansa eturiviläisiä, ss.lässäkin tuohustettu vielä vuosikymmenet leppalamppujen kanssa silmät vetistellen :'( :'( :'( :'(
-
kun noita masinisti ja muita vastaavia lehtiä lukee niiin ihmettelee miksei enää nykyään ole millään paikkakunnalla nuita etellä kävijöitä jokka laittaa ite värkkejä.. kun kattelee miten kyläpajoissa on tehty aika etistyksellisiäkin koneita ja laitteita. ja niistä materiaaleista.
-
teillä on väkeä rampannut soittamassa :-\ :-\ :-\ :-\
Naapureillakin oli puhelimet.
nyt jos on totta niin tuon rinnallahan de citonnin ruattinkielinen aluekki ihan ryysyrantaa ;D ;D ;D ;D
[/quote]
Taitaa ruotsinkieliset katukyltit näkyä Maken keittiön ikkunasta, ainakin melkein. ;D
-
Ihan sähkömies ne sähköt laittoi. Vanhaemäntä oli kuulemma epäileväinen, voiko vinttiin enää mennä kun siellä onniitä sähköjä. Isoisän isä oli ennakkoluuloton ottamaan uusia asioita käyttöön. Sähkövoimaan kannusti kuulemma kun naapurin puimala paloi viljoineen ja palo alkoi höyrykoneesta. Isoisän isä halusi päästä palovaarallisesta höyrykoneesta eroon.
Epäileviä tuomaita on ollut aina. Nyttenkin tänne kirjoittaa joku savolaismies, jolla on ennakkoluuloja kaikkea edistystä vastaan.
-
Taitaa ruotsinkieliset katukyltit näkyä Maken keittiön ikkunasta, ainakin melkein. ;D
Kaksikielinen kyltti on oman pellon kulmassa. Kyltti ei näy keittiön ikkunasta, mutta tie kyllä näkyy.
-
On niitä sähköttömiäkin ollut ihan linjojen lähelläkin, ihan viime vuosiin saakka ja nyt taitaa off grid olla muotia ;D
-
tääläpäin on sähkömoottoritkin ollut puimalan ulkopuolella puinnin aikaan. jotta eivät polta rakennuksia.. ja maamoottoritkin ollu aika kaukana muista. lattahihnaa on piisannu.
-
Täälläpäin niille sähkömoottorielle oli oma koppi puimalan ulkopuolella. Meillä oli tuo öljyvastusmoottori 4*5 m hirsimökissä 10 m päässä puimalasta.. Kuvittelen siinä mökissä olleen alkujaan höytykoneen. Puimakonetta ei enää minun aikanani siellä ollut, mutta sähkömoottori oli vielä mökissään. Kuulemma höyrykoneen kanssa oli oma operaationsa kun puimalan pärekatto piti puintipäivänä kastella. Höyrykoneen piipusta tuppasi tulemaan kipinöitä.
-
Täälläpäin niille sähkömoottorielle oli oma koppi puimalan ulkopuolella. Meillä oli tuo öljyvastusmoottori 4*5 m hirsimökissä 10 m päässä puimalasta.. Kuvittelen siinä mökissä olleen alkujaan höytykoneen. Puimakonetta ei enää minun aikanani siellä ollut, mutta sähkömoottori oli vielä mökissään. Kuulemma höyrykoneen kanssa oli oma operaationsa kun puimalan pärekatto piti puintipäivänä kastella. Höyrykoneen piipusta tuppasi tulemaan kipinöitä.
Vai olisiko ollut maamoottori? Eikö höyrykoneet ole valtavia laitoksia?
-
Täälläpäin niille sähkömoottorielle oli oma koppi puimalan ulkopuolella. Meillä oli tuo öljyvastusmoottori 4*5 m hirsimökissä 10 m päässä puimalasta.. Kuvittelen siinä mökissä olleen alkujaan höytykoneen. Puimakonetta ei enää minun aikanani siellä ollut, mutta sähkömoottori oli vielä mökissään. Kuulemma höyrykoneen kanssa oli oma operaationsa kun puimalan pärekatto piti puintipäivänä kastella. Höyrykoneen piipusta tuppasi tulemaan kipinöitä.
Vai olisiko ollut maamoottori? Eikö höyrykoneet ole valtavia laitoksia?
Onkapannuksi tai höyrykoneeksi ainakin sanoivat. 1913 on puimala rakennettu. Isosedän tarvitsi puintipäivänä mennä ajoissa pannua lämmittämään. Sitä ennen oli riihen pihalla vanrinki eli hevoskierto
-
liekkö tuommonen lähelläkään :-\ :-\ :-\ :-\
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lokomobiili
-
Joku tuontapainen on meillä jossain vanhassa valokuvassa, missä gammelfarfar seisoo sellaisen vieressä. Väristä en voi sanoa mitään kun kuvat ovat mustavalkoisia.
-
niiin, eiks nuitakii ollu isommissa taloissa? net maamoottorit oli sit pikkaswen pienemmissä torpissa..
-
niiin, eiks nuitakii ollu isommissa taloissa? net maamoottorit oli sit pikkaswen pienemmissä torpissa..
Onkapannua tuskin pienessä torpassa ollut, siirtyikö isot talot suoraan sähköön vai oliko "porilaiset" ym välissä?
-
Täälläpäin niille sähkömoottorielle oli oma koppi puimalan ulkopuolella. Meillä oli tuo öljyvastusmoottori 4*5 m hirsimökissä 10 m päässä puimalasta.. Kuvittelen siinä mökissä olleen alkujaan höytykoneen. Puimakonetta ei enää minun aikanani siellä ollut, mutta sähkömoottori oli vielä mökissään. Kuulemma höyrykoneen kanssa oli oma operaationsa kun puimalan pärekatto piti puintipäivänä kastella. Höyrykoneen piipusta tuppasi tulemaan kipinöitä.
Äitemuori kertoi nuoruudessaan heillä olleen puimakoneen pyörittäjänä lokomobiili (=pyörillä oleva höyrykone). Sen hoitaja oli sairastunut ja hommaan oli ryhtynyt joku tietämätön ja taitamaton.
Seuraavana päivänä se oli sitten räjähtänyt, onneksi kylki oli revennyt suuntaan jossa ei ketään ollut lähelläkään. Elivät jännittäviä aikoja silloin...
Vantaankoskessa oli ollut pieni yksityinen voimalaitoskin (sekä viilatehdas). Sieltä saatu sähkö oli niin heikkoa ja huonolaatuista että siitä ei oikein ollut raskaampiin hommiin. Pienemmätkin puimakoneet oli jaettu omiin puintivuoroihinsa; sähköä kun ei riittänyt useammalle moottorille samaan aikaan. Hätäisimmät yrittivät oman vuoronsa ulkopuolellakin ja siitähän ei seurannut mitään hyvää, sitten ei puimakone pyörinyt kenelläkään.
Kun mainittu laitos lopulta oli palanut ja lopetti toimintansa kaikki olivat tyytyväisiä kun saivat paremmat sähköt muuta kautta.
Pitäisiköhän näille muinaismuisteloille olla oma ketju - nyt nämä aina putkahtavat minne minnekin off-topic?
-
Täälläkin oli kuulemma kiire ruokatunnin jälkeen laittamaan puimakone pyörimään kun ensimmäisten jaksoi lähteä ja hitaampien moottori vain böyväsi.
-
Pitäisiköhän näille muinaismuisteloille olla oma ketju - nyt nämä aina putkahtavat minne minnekin off-topic?
Ei mitään, sopii ihan hyvin Agronetin tyyliin ;D
-
ja eikös tuo " jonnet ei muista " ole ihan hyää tuota esiin täälläkin kun tietää että on paljon asioita jo viime vuosituhannen lopulta jota nuoremmat ei jaksa käsittääkään.. esim. kiekkopuhelin. tai telefax.
-
Meilläkin ollut sähköt yli sata vuotta .Mutta nuukuus vaivannut kun on käytetty juonittelevaa mmaamoottoria aika kauan , vaikka traktorissa oli remmisiiva . Joskus on otettu käyttöön puimakoneelle sähkömoottori jossa oli oma mittari. Sähköt otettiin jollain rautalankavirityksellä suoraan ilmajohdosta . Minulla on ilmakuva pihastani ,jossa on tikapuut sähkötolppaa vasten . Samalla moottorilla pyöritettiin möykkyri puunpilkkojaakin keväisin.
-
Silloin kun vielä puimakoneella puitiin... ja kuivatut jyvät varastoitiin riihen alakerrokseen. Osuuskaupan pieni 2-akselinen kuorma-auto + apumies tuli sitten aikanaan niitä hakemaan, mukanaan oma ruuvikuljetin jolla vetivät sieltä jyväloosista autoon. Ruuvin pitkän sähköjohdon päässä oli 3 koukkua jotka nostivat rimalla puimalalle tulevan avolinjan langoille... ruuvin suunnanvaihtokin oli helppoa jos sattui lähtemään väärään suuntaan..
Ei tehty futuurikauppaa eikä mittailtu hometoksiineja :-|
Jäänyt kuitenkin mielikuva että homma oli silloin paljon kannattavampaa kuin nykyisin vaikka määrätkin olivat lähinnä kökkönökkösiä. Sillä muutaman tonnin erällä sai kuitenkin jotain muuta ihan ostettuakin. Viljaahan ei varsinaisesti paljoa myyty vaan suurin osa päätyi jauhoksi ja omien lemmujen suuruksiin.
-
On ollut ihan sellaisia liittymiäkin ilman mittaria, moottorissa on ilmeisesti ollut mittari. Siis kyseessä on ollut erillinen puintipaikan liittymä, pistorasia oli ainakin, todennäköiseti myös sulakkeet.
-
Joo muistan kun Strömperin moottorissa oli sulaketaulu ja mittari . Sähköyhtiön mies kiersi taloja ja peri maksut käteisellä kulutuksen mukaan
.
-
esim. kiekkopuhelin.
Saati sellainen normaali L&M Ericson missä on kampi kyljessä, jollain pienemmillä paikkakunnilla oli käsivälitteinen keskus vielä aika myöhään 70-80 luvulle.
-
mulla semmonen seisoo seinällä mutta puuttuu muutama kilsa piuhoja väliltä jotta vois kaverille pirrauttaa..
-
esim. kiekkopuhelin.
Saati sellainen normaali L&M Ericson missä on kampi kyljessä, jollain pienemmillä paikkakunnilla oli käsivälitteinen keskus vielä aika myöhään 70-80 luvulle.
Meillä oli ollut kuulemma yhteinen linjakin naapurin kanssa. Yksi soitto tai kaksi soittoa; sitä tiesi kummalle puhelu oli tulossa että kumpi vastaa...
Tämä ilmeisesti aika paljon aikaisemmin kyllä, 40-lukua?
-
esim. kiekkopuhelin.
Saati sellainen normaali L&M Ericson missä on kampi kyljessä, jollain pienemmillä paikkakunnilla oli käsivälitteinen keskus vielä aika myöhään 70-80 luvulle.
Meillä oli ollut kuulemma yhteinen linjakin naapurin kanssa. Yksi soitto tai kaksi soittoa; sitä tiesi kummalle puhelu oli tulossa että kumpi vastaa...
Tämä ilmeisesti aika paljon aikaisemmin kyllä, 40-lukua?
Ja naapuri oli hyvin perillä asioista ;D
-
Lankapuhelin kehittyi tuli tiensä päähän ja nyt lienee kaikki kerätty jo pois ;D
-
yleensä ei ihmisillä niiin paljon joutoaikaa että kehtannu kuunnella.. samoin kun kävivät soittamassa jollekin.. mutta ohan tuo aika nopsaa ollu tuo kehitys nuiten kanssa..
-
esim. kiekkopuhelin.
Saati sellainen normaali L&M Ericson missä on kampi kyljessä, jollain pienemmillä paikkakunnilla oli käsivälitteinen keskus vielä aika myöhään 70-80 luvulle.
Meillä oli ollut kuulemma yhteinen linjakin naapurin kanssa. Yksi soitto tai kaksi soittoa; sitä tiesi kummalle puhelu oli tulossa että kumpi vastaa...
Tämä ilmeisesti aika paljon aikaisemmin kyllä, 40-lukua?
Ja naapuri oli hyvin perillä asioista ;D
Hyvin oli ihmisten asiat tiedossa jokunen kymmenen vuotta sitten kun oli GSM puhelimet käytössä . Muutamat uteliaat kuunteli näitä puheluita jollain maailman radiolla päivät pitkät ;D
-
esim. kiekkopuhelin.
Saati sellainen normaali L&M Ericson missä on kampi kyljessä, jollain pienemmillä paikkakunnilla oli käsivälitteinen keskus vielä aika myöhään 70-80 luvulle.
Meillä oli ollut kuulemma yhteinen linjakin naapurin kanssa. Yksi soitto tai kaksi soittoa; sitä tiesi kummalle puhelu oli tulossa että kumpi vastaa...
Tämä ilmeisesti aika paljon aikaisemmin kyllä, 40-lukua?
Ja naapuri oli hyvin perillä asioista ;D
Hyvin oli ihmisten asiat tiedossa jokunen kymmenen vuotta sitten kun oli GSM puhelimet käytössä . Muutamat uteliaat kuunteli näitä puheluita jollain maailman radiolla päivät pitkät ;D
NMT ja arpin kuuntelu oli kyllä paljon helpompaa.
Sitä ennen oli sentraalisantrat ;D
-
Eipä ole tullut näitä luettua, siksi vastaus vanhaan aiheeseen: 105kpl. Vartin laskin, ehkä jotain romuja lisäksi. Hommat kun on taas huononemaan päin, niin pittää teidän iloksi joskus laittaa myyntijonoon nettikoneesta löydettyjä aarteita.
-
on tuo polttomoottori kyllä yllättävän yleinen vieläkiii.. vaikka aika paljon on siirtymää sähkymoottoreihin.