Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: jariman - 31.05.25 - klo:22:38
-
Osu farmitin kauran lajikkeittain oleva don taulukko silmiin,
Yllättävän paljon on eroja lajikkeittain, tän päivän ”suosikki” lajikkeet
Loistaa don arvoissa,
Tosi vastuullista toimintaa kasvinjalostajalta ja siemenkauppiailta :o
Ei mitään muuta väliä kun vaan kauppa käy ja bisnes luistaa :o
Voihan pihkura… tuli uusittua kauransiemen luukakseen, perhana, eikös
Ole don arvoissa kärkipäässä, negatiivisessa merkissä…..
On niin maan vastuullista toimintaa
Puree pysyä vanhoissa lajikkeissa.
-
Ja linkki kyseiseen listaukseen oli missä?
Tämä oli ilmeisesti aiheeton kysymys joten pahoittelut siitä.
-
Linkki edelliseen: https://vyr.fi/2025/05/12/kaupan-ja-teollisuuden-vastaanottonaytteiden-don-toksiinipitoisuus-eri-kauralajikkeissa/
-
hauska huomata kuinka ei monikaan löytä juttua omalla etsinnällä ilman linkkiä. onko tieto nykyään vain linkin takana? tuossa joku aika sitten oli joku juttu hesarissa kuin nykyään vain linkillä saa asian esille. muuten jää hukkaan.. itelle tuo on aika vaikiaa kun ei painetun sanan linkkiä voi muotostaa helposti.. mutta kuukelilla löytyy asiasta sit juttu...
-
hauska huomata kuinka ei monikaan löytä juttua omalla etsinnällä ilman linkkiä. onko tieto nykyään vain linkin takana? tuossa joku aika sitten oli joku juttu hesarissa kuin nykyään vain linkillä saa asian esille. muuten jää hukkaan.. itelle tuo on aika vaikiaa kun ei painetun sanan linkkiä voi muotostaa helposti.. mutta kuukelilla löytyy asiasta sit juttu...
Kyllä tämän itsekin hakukoneella haeskelin.
On täälläki eräs aloitellut aiheita tyyliin "Radiossa sanottiin" tai "Lehdessä luki".
Paha niistä nyt on alkaa etsiä kun ei tiedä mitä kanavaa tai lehteä on satuttu kuuntelemaan tai lukemaan.
Nytkin vihjattiin aloituksessa johonkin sattumanvaraiseen nettisivuun vaikka olisi voinut laittaa suoraan linkin tuonne vyrrin sivuille.
Mutta tämä viestini meni ohi aiheen joten ylläpito voi sen hävittää.
-
Myös maatalouskauppojen uutistiedotteet ja esimerkiksi Viljatavastian ajankohtaispostit sisältävät tietoja esimerkiksi viljan laatuun vaikuttavista tekijöistä. Mallastamojen sopimusasiakkaat saavat myös erillisiä tiedotteita. Kaikki tiedottajat eivät anna lupaa levittää tietoa someen. Tämä keskusteltu VYR linkki varmasti lienee julkinen, mutta aina linkin puuttumiselle ei ole syynä tarkoituksellinen pahantahoisuus.
-SS-
-
Myös maatalouskauppojen uutistiedotteet ja esimerkiksi Viljatavastian ajankohtaispostit sisältävät tietoja esimerkiksi viljan laatuun vaikuttavista tekijöistä. Mallastamojen sopimusasiakkaat saavat myös erillisiä tiedotteita. Kaikki tiedottajat eivät anna lupaa levittää tietoa someen. Tämä keskusteltu VYR linkki varmasti lienee julkinen, mutta aina linkin puuttumiselle ei ole syynä tarkoituksellinen pahantahoisuus.
-SS-
Silloinhan siitä sitten tartte kirjoitella mihinkään jos on salaisia asiakirjoja. Tai mikäli kirjoittelee niin silloin voi siitä sitten yleisellä tasolla kertoa sen mikä mielenpäällä on.
Muuten on melkoinen nolla-aloitus mikäli sanotaan vain tyylillä luinpa jostain jotain ja se siitä.
Ja yleisesti olen sitä mieltä, että mikä ei erikseen ole suojattuna ja näkyy vaikkapa hakukoneella niin jakoon vaan.
Edelleenkin ohi aiheen ja voi poistaa tai siirtää.
-
Talvella oli joku A-rehun tilaisuus missä näitä doneja ja niiden välttämistä keskusteltiin. Keski-Suomi oli viime kesänä pahinta aluetta ja sieltä oli joku isäntä joka viljeli iankaikkisen vanhaa lajiketta eli Puhti kauraa eikä koskaan ole ollut donien kanssa mitään.
Ja näihin linkittämisiin....olen aika monessa sähköpostiringissä mukana niin sitä mukaa tulee myös tähdellistäkin postia eri toimijoilta.Joskus jopa hyödyllistä.
-
Kyllä pitäisi tilata erilaisia verkkolehtiä, jotta pysyy ajan tasalla, Maaseudun Tulevaisuus , Käytännön Maamies, Agrimedia, ovat maksumuurin takana melkein kaikki jutut.
Farmit.net lienee vielä ilmainen, sielläkin on uutisia, Farmit liitti tuon VYR linkin uutiseensa, siitä minä sen sivusilmällä havaitsin puolitoista viikkoa sitten:
Millaisia eri kauralajikkeiden DON-toksiinipitoisuudet olivat vuonna 2024? Tutustu VYR:in tuoreeseen tilastoon (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2025/05/19/millaisia-eri-kauralajikkeiden-don-toksiinipitoisuudet-olivat-vuonna-2024)
-SS-
-
hauska huomata kuinka ei monikaan löytä juttua omalla etsinnällä ilman linkkiä. onko tieto nykyään vain linkin takana? tuossa joku aika sitten oli joku juttu hesarissa kuin nykyään vain linkillä saa asian esille. muuten jää hukkaan.. itelle tuo on aika vaikiaa kun ei painetun sanan linkkiä voi muotostaa helposti.. mutta kuukelilla löytyy asiasta sit juttu...
Kyllä tämän itsekin hakukoneella haeskelin.
On täälläki ERÄS aloitellut aiheita tyyliin "Radiossa sanottiin" tai "Lehdessä luki".
Paha niistä nyt on alkaa etsiä kun ei tiedä mitä kanavaa tai lehteä on satuttu kuuntelemaan tai lukemaan.
😉👍
-
Ihan asiallinen aloitus, lähde myös ilmoitettu.
Vitutukseltaan kyennyt mitään linkkiä kaivamaan.
Kyselläänhän täällä välillä Googlestakin löytyviä asioita ;D
-
On täysin harhaluulo että tuo Don-alttius olisi jotenkin lajikkeesta riippuvainen. Ei ole. Asiaa on paljon tutkittu, ja on tultu siihen tulokseen että ei ole lajikkeiden välillä eroja donien vastustuskyvyssä. Jos sitä esiintyy tietyissä lajikkeissa enemmän, johtuu se lähinnä satunnaistekijöistä.
-
Asiaa on paljon tutkittu, ja on tultu siihen tulokseen että ei ole lajikkeiden välillä eroja donien vastustuskyvyssä.
Olisiko viitettä joihinkin tutkimuksiin, joissa lajikkeiden vaikutus pystytään kiistämään. Oma aavistus on, että viljelytekniikka vaikuttaa jonkin verran, viljelykierto tietenkin myös.
-SS-
-
Asiaa on paljon tutkittu, ja on tultu siihen tulokseen että ei ole lajikkeiden välillä eroja donien vastustuskyvyssä.
Olisiko viitettä joihinkin tutkimuksiin, joissa lajikkeiden vaikutus pystytään kiistämään. Oma aavistus on, että viljelytekniikka vaikuttaa jonkin verran, viljelykierto tietenkin myös.
-SS-
https://kaytannonmaamies.fi/punahomeen-kestavia-lajikkeita-ei-ole/
-
Tuon KM:n artikkelin lopussa kirjoitetaan: "Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR kokoaa koko viljakaupan analyysitiedot lajikkeittain ja alueittain, ja tutkii, josko lajike-eroja löytyy. Hankkijan aineisto viittaa siihen, että toksiinialttius on olosuhderiippuvainen asia."
Ja mitä tuosta VYR:in analyysistä sitten selvisikään....?
-
Asiaa on paljon tutkittu, ja on tultu siihen tulokseen että ei ole lajikkeiden välillä eroja donien vastustuskyvyssä.
Olisiko viitettä joihinkin tutkimuksiin, joissa lajikkeiden vaikutus pystytään kiistämään. Oma aavistus on, että viljelytekniikka vaikuttaa jonkin verran, viljelykierto tietenkin myös.
-SS-
https://kaytannonmaamies.fi/punahomeen-kestavia-lajikkeita-ei-ole/
Niin tai näin niin kannattaako yrittää ehdoin tahdoin viljellä kauroja joissa viisari värähtää? Mielestäni ei. Jos joku lakike esittää alttiutta niin pitäköön jalistaja tunkinsa. Suomen lajikeluettelo on täynnä kauralajikkeita niin voi vslita sellaisen joka ei ole altis..
-
oliko muuten punahome jonkinlainen vitsaus entiseen aikaan? en ite muista että olis yhtään ollu moisesta etes juttua muutama vuosi takasin päin.. saati kymmenen vuotta sitten...
-
oliko muuten punahome jonkinlainen vitsaus entiseen aikaan? en ite muista että olis yhtään ollu moisesta etes juttua muutama vuosi takasin päin.. saati kymmenen vuotta sitten...
Kaurat olivat pitkäkortisia, ja CCC:tä ja muuta käytettiin suruttomasti karjatiloilla. Nykyään tuntuu klormekvattikloridi olevan vieroksuttu aine vientikauroissa. Röyhyn etäisyys maasta vaikuttaa, tässä juonteessa lainatun artikkelin mukaan. Eikä semmoisiin seitsemän tonnin satoihin pyritty edes. Muita viljalajeja ei ruiskutettu kolmeen kertaan tautiaineilla, jolloin maaperä ei ollut seuraaville vuosille lisäämässä valinnalla DON-arvoja nostavia Fusariumin lajeja. Lisäksi pellot kynnettiin, ei viljelty pahnakurassa.
Säätkin ovat muuttuneet, se on jo kymmenen vuoden ajan näkynyt alenevissa hl-painoissa, niitä tilastoidaan mm. Raisiolla. Viljan stressi lisää DON-saastuntoja.
Mutta lajikekysymys ei tuo DON ole, ei siis ei. Ei koskaan. Ei pysty olemaan. Uskomme kasvinjalostajaa.
-SS-
-
okei. ite en ole koskaan laittannu viljoille tautiaineita mutta en ole kuullut rehuviljanäytteistä löytyneen punahometta itellä... laittelin raisiolle näytteitä aikasemmin ihan mielenkiinnon vuoksi millaista laatua olis viljat ollu..
-
Miten lienee tuo kerääjäkasvien suosio lisännyt noita doneja ja homeita... Ne kun pitäävät kasvuston kosteampana ja osa on kai isäntäkasvina homeille... ::) ::)
-
Pellot ovat jo sellaisia, että iltahämärässä näyttää, kuin siellä olisi lammaslauma ruokailemassa. Tarkemmin katsoessa ne ovat suuria talvehtineita saunakukkia. Vesiheinä, matara ja pillike leviävät jo pienten orasten päällä. Vaikuttaako rikkakasvien kilpailu stressaavasti viljakasveihin ?
Omituista on nyt muutaman vuoden tauon jälkeen tutkia syyskyntömaiden rikkakasvikantaa, ihmetellä täytyy, että ei näy kovin runsasta rikkakasvustoa. Ehkä se sieltä tulee, mutta outoa on.
-SS-
-
Olen aina ollut sitä mieltä, että paksu kuori on olennaisessa asemassa homeen torjuntaa. Tässäkin luettelossa Belinda on edelleen puhtailla papereilla mukana ja uudemmista lajikkeista mm. Avenue on isojyväisenä ja käytännössä melkein Belindaakin paksukuorisempana don-vapaa. Ihan uusista lajikkeista Proxy näyttää myös olevan ongelmaton. Hankkijan Salopellolle talvella huomautin kuoren merkityksestä homeita vastaan ja hän piti asiaa mielenkiintoisena, mutta tyytyi toteamaan, että asiaa ei ole tutkittu tuolta kantilta. Kyllä tässä paksukuorisuuden perimätiedossa voi siis hyvinkin olla perää.
-
Olen aina ollut sitä mieltä, että paksu kuori on olennaisessa asemassa homeen torjuntaa. Tässäkin luettelossa Belinda on edelleen puhtailla papereilla mukana ja uudemmista lajikkeista mm. Avenue on isojyväisenä ja käytännössä melkein Belindaakin paksukuorisempana don-vapaa. Ihan uusista lajikkeista Proxy näyttää myös olevan ongelmaton. Hankkijan Salopellolle talvella huomautin kuoren merkityksestä homeita vastaan ja hän piti asiaa mielenkiintoisena, mutta tyytyi toteamaan, että asiaa ei ole tutkittu tuolta kantilta. Kyllä tässä paksukuorisuuden perimätiedossa voi siis hyvinkin olla perää.
Onhan sitä tutkittu, että kuoritussa kaurassa saadaan DON putoamaan merkittävästi. Proagrian luomukaurablogissa (https://www.proagria.fi/blogit/luomublogi/kokemuksia-kauran-valohoidosta-toksiini-maaran-alentamiseksi) todetaan, että kuoresta tehdyssä jauhossa toksiineja on kaksinkertainen määrä kauran muuhun jyvään verrattuna. Toksiinisen kauran lajittelussa voimakkaan sinivalon käyttö vähensi toksiineja. Ehkä myös hylätyistä solariumeista saisi rakennetuksi kauranlajittelijan ?
-SS-
-
Olen aina ollut sitä mieltä, että paksu kuori on olennaisessa asemassa homeen torjuntaa. Tässäkin luettelossa Belinda on edelleen puhtailla papereilla mukana ja uudemmista lajikkeista mm. Avenue on isojyväisenä ja käytännössä melkein Belindaakin paksukuorisempana don-vapaa. Ihan uusista lajikkeista Proxy näyttää myös olevan ongelmaton. Hankkijan Salopellolle talvella huomautin kuoren merkityksestä homeita vastaan ja hän piti asiaa mielenkiintoisena, mutta tyytyi toteamaan, että asiaa ei ole tutkittu tuolta kantilta. Kyllä tässä paksukuorisuuden perimätiedossa voi siis hyvinkin olla perää.
Onhan sitä tutkittu, että kuoritussa kaurassa saadaan DON putoamaan merkittävästi. Proagrian luomukaurablogissa (https://www.proagria.fi/blogit/luomublogi/kokemuksia-kauran-valohoidosta-toksiini-maaran-alentamiseksi) todetaan, että kuoresta tehdyssä jauhossa toksiineja on kaksinkertainen määrä kauran muuhun jyvään verrattuna. Toksiinisen kauran lajittelussa voimakkaan sinivalon käyttö vähensi toksiineja. Ehkä myös hylätyistä solariumeista saisi rakennetuksi kauranlajittelijan ?
-SS-
Mä luulen että tässä korostuu alueellisuuskin, ei noita myöhäisiä kauroja viljellä toksiiniherkillä alueilla käytännössä lainkaan. Samoin nuo lajikkeet tuottaa isoa ja tasalaatuista jyvää, jossa toksiinit luonnollisestikin matalalla. Niissä kuihtuneissa jyvissähän ne homeet yleensä luuraa. Aikaiset kaurat yrittää tehdä paljon jyvää vaikka osa jää kahuiksi, myöhäisemmissä ehkä vähemmän jyvää mutta tasalaatuista? Vai johtuuko tämä pelkästään kasvupaikasta/olosuhteista.
Jokatapauksessa ensimmäinen asia kauran viljelyssä on tiedostaa toksiiniherkät lajikkeet ja vältellä niitä, MOT. Unohtamatta tietenkään muita altistavia tekijöitä, kuten viljelykierto.
-
Olen aina ollut sitä mieltä, että paksu kuori on olennaisessa asemassa homeen torjuntaa. Tässäkin luettelossa Belinda on edelleen puhtailla papereilla mukana ja uudemmista lajikkeista mm. Avenue on isojyväisenä ja käytännössä melkein Belindaakin paksukuorisempana don-vapaa. Ihan uusista lajikkeista Proxy näyttää myös olevan ongelmaton. Hankkijan Salopellolle talvella huomautin kuoren merkityksestä homeita vastaan ja hän piti asiaa mielenkiintoisena, mutta tyytyi toteamaan, että asiaa ei ole tutkittu tuolta kantilta. Kyllä tässä paksukuorisuuden perimätiedossa voi siis hyvinkin olla perää.
Onhan sitä tutkittu, että kuoritussa kaurassa saadaan DON putoamaan merkittävästi. Proagrian luomukaurablogissa (https://www.proagria.fi/blogit/luomublogi/kokemuksia-kauran-valohoidosta-toksiini-maaran-alentamiseksi) todetaan, että kuoresta tehdyssä jauhossa toksiineja on kaksinkertainen määrä kauran muuhun jyvään verrattuna. Toksiinisen kauran lajittelussa voimakkaan sinivalon käyttö vähensi toksiineja. Ehkä myös hylätyistä solariumeista saisi rakennetuksi kauranlajittelijan ?
-SS-
Mä luulen että tässä korostuu alueellisuuskin, ei noita myöhäisiä kauroja viljellä toksiiniherkillä alueilla käytännössä lainkaan. Samoin nuo lajikkeet tuottaa isoa ja tasalaatuista jyvää, jossa toksiinit luonnollisestikin matalalla. Niissä kuihtuneissa jyvissähän ne homeet yleensä luuraa. Aikaiset kaurat yrittää tehdä paljon jyvää vaikka osa jää kahuiksi, myöhäisemmissä ehkä vähemmän jyvää mutta tasalaatuista? Vai johtuuko tämä pelkästään kasvupaikasta/olosuhteista.
Jokatapauksessa ensimmäinen asia kauran viljelyssä on tiedostaa toksiiniherkät lajikkeet ja vältellä niitä, MOT. Unohtamatta tietenkään muita altistavia tekijöitä, kuten viljelykierto.
Kyllä mun avenuessa viime vuodelta "mittarit" värähti. Vertailevaa näytettä ei ollut antaa mut totesin et myyn sitten muualle. Elintarvikearvoissa se värähtely oli mut on niin nolla vuosiakin ollut.
Ei ole peräkkäin viljelyä ja luomussa viljrlykierto on tarkemmassa syynissä kuin ehkä yleensä. Epäilen silti et viime vuosi voi olla kaura viljelyn viimeinen kultavuosi...kauanhan sitä kestikin.
-
Itsellä ollut viime vuosina Bennyä ja Donnaa, molemmat ovat luettelossa kohonneella DON-riskillä. Mutta kuormien mittausraporteissa on järjestään ollut DON-arvot nollassa. Mitään tautiaineita ei ole käytetty. Aina peitattua ostosiementä. Maat aina syksyllä kynnetty, onkohan siinä selitys? Tai lisääkö heikkolaatuinen TOS siemen riskiä?
-
Saahan sitä olla uskossaan vahva, mutta kun se homesienten käyttäytyminen kasvissa on sen laatuista, ettei se vaikuta, minkälainen lajike siinä pellossa on. Kyllä asiaa on tutkittu paljonkin. Kysykää vaikka Marja Jallilta, jos ette muuten usko.
Jos joku kuvittelee vahvasti, että juuri tietyt lajikkeet ovat "turvassa" DONeilta, voi joutua pettymään raskaasti.
-
Saahan sitä olla uskossaan vahva, mutta kun se homesienten käyttäytyminen kasvissa on sen laatuista, ettei se vaikuta, minkälainen lajike siinä pellossa on. Kyllä asiaa on tutkittu paljonkin. Kysykää vaikka Marja Jallilta, jos ette muuten usko.
Jos joku kuvittelee vahvasti, että juuri tietyt lajikkeet ovat "turvassa" DONeilta, voi joutua pettymään raskaasti.
Kyllä kysytty on. Koska kyse on kapean aikaikkunan tartunnasta, vahvasta sääriippuvuudesta, kasvin kokemasta stressistä ja viljelytekniikasta, ei lajikkeen vaikutus siltikään ole olematon. Edes Jalli ei ole väittänyt niin, eikä sanojensa mukaan kiistä "dataa" , jota löytyy mm. Raision asiantuntijoilta. Jalli toteaa, ettei yksistään pidä tuudittautua lajikkeen varaan.
Toki kyseessä on ongelma, joka on näennäisesti syntynyt vasta äskettäin, mittaamisen takia. Muussa tieteessä on tunnettu tosiasia, että sitä mitä mitataan, löydetään.
Jos lajike on esimerkiksi poudan arka, se vaikuttaa tartunnan herkkyyteen. Se tiedetään myös Fusariumin eri lajien tarttumisesta ja toksiinien muodostumisesta. Lajikkeen aikaisuusluokka vaikuttaa poudan arkuuteen ja stressiin myös.
Tämän takia pystyyn kuivaneista kauroista on saattanut löytyä erittäin korkeita pitoisuuksia. Lainaamassani luomukauratutkimuksessa ei edes löydetty lako- ja pystyviljan eroa toksiinipitoisuudessa. Vaikka muuta oli odotettu.
Eli äärimmäinen lujakortisuus tuo mukanaan poudanarkuuden.
-SS-