Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Creative - 16.01.25 - klo:16:13
-
Nurmea on 75% pinta-alasta ja 25% on riistapeltona. Tarkoitus olisi pitää nurmet ja riistapellot samoilla lohkoilla 5 vuoden ajan. Riistapelto on yksivuotinen kasvi ja se viljelykierto? Meneekö oikein?
-
Varmuuden vuoksi yli 75% nurmella.
-SS-
-
Onko joku syvällisemmin perehtynyt tuohon monivuotiseen viljelykiertoon? Enempää kolmea vuotta ei saa olla samaa kasvia samalla lohkolla. Alunperin tarkastelujakso alkoi 2022 eli 2025 pitäisi viimeistään vaihtua kasvi, jos -22, -23 ja -24 ovat olleet samaa. Nyt kuitenkin Ruokaviraston oppaassa puhutaan, että monivuotisen viljelykierron täytyy toteutua viimeistään 2026. Mutta silloinhan voisi olla neljänä vuotena peräkkäin samaa kasvia...
-
äää, turha tarkkuus on jotain.....
-
Ilmeisesti kaikki ovat siirtymässä viljelykierron piiristä takaisin viljelyn monipuolistamiseen, kun asia ei kerran tunnu ketään kiinnostavan, eikä keskustelu viriä. Eipä siinä, siihenhän siirrytään meilläkin 8).
-
niiiin, ollaan kait viljelyn muutoksen harjalla .. - tai ainakin tulossa.
-
Viljelykierto ei toimi käytännössä, koska lohkovaihtelut estävät vapaan viljelykasvivalinnan. Minäkin menin halpaan ja katkaisin hyvin rullanneen syysvehnäkierron, ja parin seuraavan vuoden tappiot on jo saneltu: kevätviljat ovat viime aikoina jääneet johonkin 1-2, joskus ehkä 3 t keskisatoon vuoden 2018 jälkeen, syysvehnä isommin liioittelematta on pysytellyt yli 4,5 tonnissa, jos jättää yhden vuoden, 2022 pois laskuista. Ja se olikin lopulta rypsivuosi. Sitä ennen vain vuosi 2013 oli heikko syysviljavuosi, ruista silloinkin tuli enemmän mitä Hermanni-ohrasta vuonna 2024. Mitä parempi palsta syysviljalle, sitä huonompi kevätkylvöisille.
Olin 2000-luvun alussa vielä erinomaisen toiveikas, että kevätviljat aina ohittavat tuloksessa heikon syysviljan, turhauttavat syysviljakokemukset 1990-luvulta tekivät vamman sieluun. Eikä ollut oikein olemassa järkevää syysvehnälajiketta, joka olisi kestänyt kahta minuuttia enempää kevään paljaita halloja. Skagenin ja Ceylonin tultua viljelyyn, vaaka kallistui toisin päin, samalla säät muuttuivat talvesta entistä lauhemmiksi, ja muuttolinnut ovatkin tulleet muutamaa viikkoa aikaisemmin, ja koivut ovat lehdessä jo toukokuun alussa. Itse asiassa pitkäaikaiset havaintosarjat kertovat, että esimerkiksi koivun lehteen tulo on aikaistunut keskimäärin 8 päivää sataa vuotta kohden, ja vuodesta 1846 näihin päiviin yhteensä noin 12 päivää. Kevätviljoille muutos toi riskialttiimman kylvöajan ja vaikeamman sopeutumisen kuiviin kausiin.
Säätilojen yleisilme selvästi on alkanut suosia syysviljoja ja vastustaa kevätviljoja. Nyt säät saisivat muuttua vielä vähän lisää, jotta saisi kiertoon mukaan luotettavan syysohran ja syysrapsin. Silloin voisi tuota tukipoliittista viljelykiertoa noudattaakin.
Ruis ei ollut eikä enää ole vaihtoehto tuolle viljelykierron katkaisemiselle. Syysvehnäkierron palauttaminen vaatinee kesantovuoden, onhan sänkikesanto helppo, mutta varsin turhauttava. Aikaisilla kevätkasveilla seurauksena on sama nollasato, mutta kylvämisen vaiva.
-SS-
-
Onko joku syvällisemmin perehtynyt tuohon monivuotiseen viljelykiertoon? Enempää kolmea vuotta ei saa olla samaa kasvia samalla lohkolla. Alunperin tarkastelujakso alkoi 2022 eli 2025 pitäisi viimeistään vaihtua kasvi, jos -22, -23 ja -24 ovat olleet samaa. Nyt kuitenkin Ruokaviraston oppaassa puhutaan, että monivuotisen viljelykierron täytyy toteutua viimeistään 2026. Mutta silloinhan voisi olla neljänä vuotena peräkkäin samaa kasvia...
Kiertoa helpotettiin oliko jollakin tukivalinnalla, jolloin laskenta alkoi varmaankin vuotta myöhemmin. Pääsääntö taisi edelleen olla tuo kolme samaa, neljäs muuta. Pelaa upporikasta ja laita samaa edelleen, valvonta sitten kertoo, millä rahalla viljelykiertovaatimuksesta pääsee eroon. Vaikka pääseehän siitä eroon käyttämällä monipuolistamisehtoa.
-SS-
-
Onko joku syvällisemmin perehtynyt tuohon monivuotiseen viljelykiertoon? Enempää kolmea vuotta ei saa olla samaa kasvia samalla lohkolla. Alunperin tarkastelujakso alkoi 2022 eli 2025 pitäisi viimeistään vaihtua kasvi, jos -22, -23 ja -24 ovat olleet samaa. Nyt kuitenkin Ruokaviraston oppaassa puhutaan, että monivuotisen viljelykierron täytyy toteutua viimeistään 2026. Mutta silloinhan voisi olla neljänä vuotena peräkkäin samaa kasvia...
Kiertoa helpotettiin oliko jollakin tukivalinnalla, jolloin laskenta alkoi varmaankin vuotta myöhemmin. Pääsääntö taisi edelleen olla tuo kolme samaa, neljäs muuta. Pelaa upporikasta ja laita samaa edelleen, valvonta sitten kertoo, millä rahalla viljelykiertovaatimuksesta pääsee eroon. Vaikka pääseehän siitä eroon käyttämällä monipuolistamisehtoa.
-SS-
Vuonna 2023 jos valitsi kerääjäkasvi-toimenpiteen, otettiin vuosittaisessa viljelykierrossa huomioon jo vuoden 2022 kasvit.
Mutta eipä ole tarvetta pelata upporikasta, asia on jo selvä, vaikka viljelykierto-vaatimuksen piirissä jatkaisikin.
-
Ruokaviraston sivuilta sain käsityksen, että viljelykiertovaatimus tulee voimaan ensi vuonna. Pienemmällä tilalla pitää silloin olla vähintään kahta kasvilajia viljelyssä, ja sama kasvilaji saa olla enintään 3 vuotta samalla lohkolla. Korjatkaa jos olen väärin ymmärtänyt. Mutta kysymys, luetaanko monimuotoisuuskasvit (pölyttäjä, riistapelto ym) kasvilajiksi myös? Jos näin, niin pitää sitten nuo hömppäpellot ottaa uudelleen oikeaan viljelyyn kun niissä tulee tänä vuonna mainittu 3 vuotta täyteen. Tai sitten, jos laittaa ihan eri kasviljaiseosta siihen monimuotoisuusalaan niin kaipa silloinkin on eri kasvilaji?
-
Mulle sanottiin kunnasta että kasvilajikoodi ratkaisee. Eli jos riistapeltoa ei auta vaikka kaura-herne ja vaihtuu ohra-rypsi seokseen.
-
Monipuolistamisella mennään ja viljelykierto menee romukoppaan.
-
Ruokaviraston sivuilta sain käsityksen, että viljelykiertovaatimus tulee voimaan ensi vuonna. Pienemmällä tilalla pitää silloin olla vähintään kahta kasvilajia viljelyssä, ja sama kasvilaji saa olla enintään 3 vuotta samalla lohkolla. Korjatkaa jos olen väärin ymmärtänyt. Mutta kysymys, luetaanko monimuotoisuuskasvit (pölyttäjä, riistapelto ym) kasvilajiksi myös? Jos näin, niin pitää sitten nuo hömppäpellot ottaa uudelleen oikeaan viljelyyn kun niissä tulee tänä vuonna mainittu 3 vuotta täyteen. Tai sitten, jos laittaa ihan eri kasviljaiseosta siihen monimuotoisuusalaan niin kaipa silloinkin on eri kasvilaji?
Monivuotisen viljelykierron tulee toteutua ensimmäisen kerran ensi vuonna 2026, jos valitsee viljelykierto-vaatimuksen täyttämisen, ei viljelyn monipuolistamista. Tänäkin vuonna täytyy 1/3 yksivuotisten kasvien alalla vaihtaa kasvilaji, jos valitsee viljelykierron.
Monimuotoisuuspellot (esim. riista) luetaan yksivuotiseksi kasvilajiksi. Ei auta, vaikka vaihtaisi seosta.
Pistätkö lainauksen kohdasta, jossa sanotaan, että pienemmällä tilalla täytyy olla vähintään kaksi eri kasvilajia, jos valitsee viljelykierron monipuolistamisen sijaan?
-
Eikai viljelykierrossa muuta väliä ole kun tietty prosentti määrä vaihtuu vuosittain ja max 3 vuotta sama kasvi samalla lohkolla.
Eli jonain vuonna voisi viljellä vaikka vain yhtä kasvia ja koskee vain yksivuotisia kasveja. Jos valitsee monipuolistamisen niin pikku tiloilla 2 kasvia ja oliko raja 10 vai 30 ha niin kolme kasvia.
-
Tuolla viljelykiertopelleilyllä saatiin aikaiseksi ainakin viljan siemenviljelijöiden joukkopako ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että sertifioitu siemen loppuu marraskuussa. Täytyy kylläsanoa, että jos samanlainen pelleily jatkuu seuraavalla ohjelmakaudella, niin jauhelihapula ei ole ainoa pula mikä on edessä. Kuka näitä päätöksiä oikein tekee. :) :)
-
kuinkahan nuo isot karjatilat tuonkin hoitaa? ettei nurmea saa pitää kuin kolme vuotta samalla lohkolla ja mitä kylvetään tilalle?
-
kuinkahan nuo isot karjatilat tuonkin hoitaa? ettei nurmea saa pitää kuin kolme vuotta samalla lohkolla ja mitä kylvetään tilalle?
Milloin viljelykiertoon tuli nurmille määräyksiä ?
Katson 2025 oppaasta viljelykiertovaatimusta: "Vaatimus ei koske monivuotisia viljelykasveja, heinä- ja nurmirehukasveja, kesantoja, perunaa, porkkanaa, sokerijuurikasta, keräkaaleja, sipuleita, puna- ja keltajuurikasta."
Eli peruna- ja juurikaserikoisviljely ja tietyt avomaan vihannesviljelijät voivat olla huoletta, samoin kuin nurmiviljelijät.
-SS-
-
ahaa, ite en ole niiin kiinnostonnu että oisin lukenu tuota joten hyä kun tuot esille asian. eipä tässä sit ole mitään huolta noille isoille peltoja lainata...
-
Tuohon monivuotiseen kiertoon ei ilmeisesti riitä jos on jonkun vuoden ollut sänkikesannolla, vaikka koodi onkin eri. Tämä kyllä vähän tuntuisi hassulta mutta näin on neuvoja kertonut. Toki voihan nuo nyt vielä muuttua ensi vuodeksi.
Tuota yksivuotista kiertoa pystyi ainakin tuolla sänkikesannolla kiertämään. Tilanteet toki muuttuu, kun nykyään luonnonhoitonurmia jne ei lasketa peltopinta-alaksi viljelyn monipuolistamisessa.
-
Mistä tieto että luonnonhoitonurmi ei kelpaa monipuolistamiseen, kyllä se mun mielestä pitäisi kelvata. Jos en nyt väärin katsonut tukihakemuksessa niin mulla olisi täyttynyt molemmat vaihtoehdot ja kolmas kasvi oli luonnonhoitonurmi.
-
Tuohon monivuotiseen kiertoon ei ilmeisesti riitä jos on jonkun vuoden ollut sänkikesannolla, vaikka koodi onkin eri. Tämä kyllä vähän tuntuisi hassulta mutta näin on neuvoja kertonut. Toki voihan nuo nyt vielä muuttua ensi vuodeksi.
Tuota yksivuotista kiertoa pystyi ainakin tuolla sänkikesannolla kiertämään. Tilanteet toki muuttuu, kun nykyään luonnonhoitonurmia jne ei lasketa peltopinta-alaksi viljelyn monipuolistamisessa.
Minä en ole sääntöjä lukenut, mutta luotin vipuneuvojaan. Kiertovaatimus täyttyi ja monipuolistaminen täyttyi. Monimuotoisuus (riista) täytti ainakin monipuolistamisen 3. kasvin vaatimuksen.
-
Mulla ainakin vipussa lukee kolmannen kasvin kohdalla "Nurmi ja muut heinäkasvit". Tuon alla mulla on viherlannoitusnurmea, rehunurmea ja luonnonhoitopeltoa.
-
Miten tuollainen viljelykiertovaatimus muka toteutetaan esim marjatilalla.
Monien marjapensaiden elinkaari parhaimillaan 20-30-vuotta, eikä tuossa 3-4 vuodessa välttämättä ole vielä satoiässäkään.
-
Miten tuollainen viljelykiertovaatimus muka toteutetaan esim marjatilalla.
Monien marjapensaiden elinkaari parhaimillaan 20-30-vuotta, eikä tuossa 3-4 vuodessa välttämättä ole vielä satoiässäkään.
Helpottaa asiaa, kun viljelykiertovaatimus ei koske monivuotisia kasveja.
"Vaatimus ei koske monivuotisia viljelykasveja..."
-SS-
-
Mistä tieto että luonnonhoitonurmi ei kelpaa monipuolistamiseen, kyllä se mun mielestä pitäisi kelvata. Jos en nyt väärin katsonut tukihakemuksessa niin mulla olisi täyttynyt molemmat vaihtoehdot ja kolmas kasvi oli luonnonhoitonurmi.
Taisi ollakin nuo missä tullut pysyvän nurmen leimat ja niitä ei lasketa peltopinta-alaan, josta nuo prosenttiosuudet lasketaan.
-
Tiätääkö joku että voiko lohkon joka on vaikka viime vuanna ollut rehunurmi merkitä vihelannoitukseksi? Ei ole uudelleen kylvetty mitään.
-
Tiätääkö joku että voiko lohkon joka on vaikka viime vuanna ollut rehunurmi merkitä vihelannoitukseksi? Ei ole uudelleen kylvetty mitään.
Ruokaviraston tukioppaasta: "Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna tai kahtena edellisenä vuonna kylvämäsi tai vuonna 2022 suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia. Kylvä kasvusto viimeistään 30.6."
-
^
Äkkiseltään tuo ei varmaan kerro mitään. Mutta tarkoittaisiko , että nuo vanhemmat nurmet on olleet hakuvuonna viherlannoitusnurmena. Eli -23, -24 viherlannoitusta tai -22 suojavilja ja sen jälkeen viherlannoitusta. Ja lisää järkeilemällä opas ei kyllä kiellä sitä että olisi ollut rehunurmena, vai kieltääkö ? Turhaan vastasin, mutta vastasin silti :)
-
Tiätääkö joku että voiko lohkon joka on vaikka viime vuanna ollut rehunurmi merkitä vihelannoitukseksi? Ei ole uudelleen kylvetty mitään.
Miksi se pitäs merkata viherlannoitukseksi? Jos joksikin muuksi merkkaa niin luonnonhoitonurmeksi kelvannee.