Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Ruisrypsimohralvehnä - 08.12.24 - klo:08:47
-
Siinä kolme asiaa, millä hukkakaura ala taas leviää. Kun ennakkonäyte viljaerästä saavuttaa ostajan ja siinä todetaan että erässä on Doneja liikaa, silloin tässä maatalouden kustannuskriisissä olevalle viljelijälle tulee mieleen,että kunnostan siitä itselleni siemenen ja loppu onkin historiaa hukkakauran leviämisen kannalta. Tähän tilanteeseen täytyis jonkun reagoida ennekuin on liian myöhäistä. Ja samalla lisääntyy ajatusmaailma, että käytän sitten sen erän siemeneksi mikä saa Don hylsyn, enkä sen jonka olen varta vasten viljellyt siemeneksi.
-
Voiko jollekin oikeasti tulla mieleen käyttää don-paskaerä siemeneksi?
-
Eikö vois käyttää ihan järkeilyä siemenen valinnan suhteen? Kyllä se oma siemen otetaan aina parhaasta kasvustosta, mitä sattuu sille syksyä löytymään ja ihan ensimmäinen kriteeri on, että sillä kyseisellä lohkolla ei ole hukkakauraa. Niitä don eriä tuntuu ihmisillä olevan, mutta antaisin olla kevättalveen siilossa ja alkaisin sitten kierrättää kuivurissa ja lajittelisin, jos on sellaista tavaraa, että siitä tuntuisi olevan hyötyä. Sitten uudet näytteet ja lopullinen päätös, mitä tehdään.
-
Donit ei periydy siemenestä ja siksi siemenviljalla ei ole don-rajoja. Itsellä vehnän donit 1,8, hlp 80, roskatonta ja isojyväistä. Itävyys vielä tutkimatta.
-
Korkeat don-pitoisuudet johtuvat yleisimmin punahomeista, jotka tokikin voivat levitä pellolle huonolaatuisen siemenen mukana. Pienemmissä jyvissä on usein enemmän homeita, joten lajittelulla ja toisaalta myös peittauksella voidaan parantaa siemenerän laatua. Tutkimusten mukaan korkea don-pitoisuus korreloi melko selvästi matalamman itävyyden kanssa, eikä aina peittauksellakaan ole saatu aikaan merkittävää itävyysprosentin kasvua.
Lisäksi vielä, että homeisuuden tai muun syyn takia huonosti itävät siemeneksi tarkoitetut erät lähtökohtaisesti hylätään siemensertifioinnin yhteydessä.
-
Toksiinihomeet leviävät myös siemenlevintäisesti, jolloin siemenen käsittely torjunta-aineella tuntuisi olevan ratkaisu. Peittaus nykyisillä biosideillä on kuitenkin kaksiteräinen miekka: peitattu ja saastunut jyvä saattaa peitattuna itää, päin vastoin kuin peittaamaton, joka idun muodostumisen vaiheessa alkaa jo menehtyä, varsinkin haastavissa oloissa..
Sama ongelma on kasvustokäsittelyissä: luomussa eivät DON-pitoisuudet ole olleet tavanomaista viljelytapaa korkeammat, jolloin ahkera ruiskuttelu tuo enemmänkin turvallisuudentunnetta, ei välttämättä selvää vaikutusta.
Se, että osaako viljelijä itse lajitella kevyet jyvät pois TOS- siemenestä, onkin sitten toinen kysymys; siemenviljelijät ovat meitä harrastelijoita älykkäämpiä ja osaavat käyttää lajittelukoneita, jolloin sertifioidussa siemenissä näin ollen olisi vähemmän riskiä DON-homeille.
-SS-
-
alkaako kohta suomessa loppua viljan kasvatus?? aika paljon on juttua noista doneista. onko net nyt poikkeuksia vai yleinen vaiva? vähän asiaa olen lukenut noista.. paljon arvailuja ja huhuja.
-
Olen edelleen sitä mieltä et kauraa tarjolla reilusti niin jotain pitää keksiä et voidaan eriä hylätä.. -> doneja.
Muutama vuosi varastointia seuraavasn pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. ;D
-
alkaako kohta suomessa loppua viljan kasvatus?? aika paljon on juttua noista doneista. onko net nyt poikkeuksia vai yleinen vaiva? vähän asiaa olen lukenut noista.. paljon arvailuja ja huhuja.
Kun toksiineja mitataan tiukemmilla rajoilla kuin ennen, tulee myös enemmän rajojen ylityksiä. Kun tutkitaan uusia toksiiniluokkia, tulee enemmän myös niiden rajojen ylityksiä. DON-toksiinit ovat joskus vuosia sitten kauralla olleet sisä-Suomen ja Pohjanmaan ongelma, nyt ne ovat alkaneet kiusata etelän kuivien alueiden kauroja, mahdollisesti kuiva alkukesä jotenkin vaurioittaa kauran normaalia vastustuskykyä. Ja se kesän ensimmäinen lämmin sumusadeviikko osuu kituliaan kauran kukintaan sitten. Kuivuuden jälkeen ilmestyvät jälkiversot kukkivat elokuun kosteissa keleissä, ja 10000 DON on näin valmisteltu.
-SS-
-
......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. ;D
Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.
Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 = 10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.
Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.
-SS-
-
......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. ;D
Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.
Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 = 10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.
Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.
-SS-
Voi sen noinkin toteuttaa mut kun odottaa sen pulan niin ei löydy enää mitään mistään erästä... ::)
-
......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. ;D
Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.
Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 = 10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.
Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.
-SS-
Voi sen noinkin toteuttaa mut kun odottaa sen pulan niin ei löydy enää mitään mistään erästä... ::)
Eikä tuollaista seosta kannata jemmailla hetkeäkään ylimääräistä, riski homeiden lisääntymiseen melkoinen.
-
Löytyisikö mistään tieteellistä tutkimusta homeiden leviämisestä siemenen mukana. Täytyisi tehdä päätöksiä Tos siemenestä. Erän polttoon laitto tai metsään ajo ei ole vaihtoehto. Alkaa vaihtoehdot oleen vähissä, niinkuin muutenkin monessa kohtaa viljelyhommissa. Oikeastaan tämä päätös ratkaisee paljon.
-
......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. ;D
Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.
Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 = 10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.
Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.
-SS-
Tää on aivan h******* vaarallista. Paperilla voi matemaattisesti toimia mutta käytännössä tiedetään että ei mene niin.
Toinen hyvä pointti on, että kannattaa lukea vaikkapa ruokaviraston sivuilta pelisääntöjä ainakin, ettei tule ylläreitä. Toimii sitten miten itse parhaaksi näkee..
- ” EU-lainsäädännön mukaan on kiellettyä sekoittaa viljaa, joka ylittää mykotoksiinien, kuten deoksinivalenolin (DON), raja-arvot, sellaiseen viljaan, joka alittaa nämä raja-arvot. Tämä kielto koskee sekä elintarvike- että rehukäyttöön tarkoitettua viljaa. Sekoittamisen tarkoituksena ei saa olla mykotoksiinipitoisuuksien laimentaminen hyväksyttävälle tasolle.”
-
Vaikuttaako muokkaustapa paljonkin DON-pitoisuuksiin? Täällä on aina syksyllä kynnetty, DONit olleet matalia, 0.1 tasolla. Vai tarkoittaako se 0.1 ettei ole mitattu?
-
Vaikuttaako muokkaustapa paljonkin DON-pitoisuuksiin? Täällä on aina syksyllä kynnetty, DONit olleet matalia, 0.1 tasolla. Vai tarkoittaako se 0.1 ettei ole mitattu?
0,1 on matala arvo, mutta mitattu. Totta kai muokkaus vaikuttaa: jos homeinen pahnaputu jää pyörimään pintamultaan, on siinä aika tavalla suurempi riski homeiden kehittymiselle seuraavanakin vuotena, kun vertaa siihen, että pahnaputu käännetään auralla pois pintamullasta.
-
Vaikuttaako muokkaustapa paljonkin DON-pitoisuuksiin? Täällä on aina syksyllä kynnetty, DONit olleet matalia, 0.1 tasolla. Vai tarkoittaako se 0.1 ettei ole mitattu?
0,1 on matala arvo, mutta mitattu. Totta kai muokkaus vaikuttaa: jos homeinen pahnaputu jää pyörimään pintamultaan, on siinä aika tavalla suurempi riski homeiden kehittymiselle seuraavanakin vuotena, kun vertaa siihen, että pahnaputu käännetään auralla pois pintamullasta.
Samalla tavalla kuuma peruna on torajyväsienikin, mitä tulee valittuun viljelyteknologiaan. Näyttää siltä, että ainakin torajyväsieni menehtyy kun se kynnetään vuodeksi 22-25 cm syvyyteen. Kyntö on vaan niin kategorisesti paha asia, että kasvuohjelmiin tuodaan jos mitä viljelykiertoa, kemikaalia, sertipölyä, vuohensarviuutteita, paikkakunnan luonnonheinien tuhoamista ydinpommilla, italialaisen nunnaluostarin puutarhassa sisäsiitettyjä hybridirukiin siemeniä, mitä tahansa muuta kuin kyntöä, jotta voitaisiin ainakin uskotella, että ongelma saadaan näillä muilla tavoilla hallintaan.
Että kyntö ei ole millään tavalla DON-riskiä vähentävä, koska se ei ole vaihtoehto. Pelastetaan Itämeri ja kipataan kaurat mettään.
-SS-
-
Tätä ketjua lukiessa näin ei viljaa myyvänä viljelinä pohdin kyllä tulevaisuutta. Siis tuon ikuisuus aiheen eli talon lämmityksen muuttamisen lisäksi. Onko tuo vilja kuinka vaikea lopulta muuttaa lämmöksi ihan omakotitalo luokassa ? Kait se ihan järkevä vaihtoehto olisi ihan kunnon hinnallakin ja noilla "mettään" kipattavilla jyvillä todella edullinen. Aika vähän googeli aiheesta kertoilee ja loppuu yleensä siihen että biofiren poltin on kallis. Luultavasti kait sitten "toimivakin".
-
Muokkaustapa ei ole omilla kaurapelloilla vaikuttanut. Kaikkea on kokeiltu ja koskaan ei ole ollut homeita. Korrrenvahvistajat ,tautiaineet ja muut taikapölyt on pikkuhiljaa jääneet poiskäytöstä ja apulantaa menee noin 250kg jotain Y-lantaa. Lajike on aikainen , joten kukinta -aika on pienellä panostuksella lyhyt .
-
......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. ;D
Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.
Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 = 10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.
Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.
-SS-
Tää on aivan h******* vaarallista. Paperilla voi matemaattisesti toimia mutta käytännössä tiedetään että ei mene niin.
Toinen hyvä pointti on, että kannattaa lukea vaikkapa ruokaviraston sivuilta pelisääntöjä ainakin, ettei tule ylläreitä. Toimii sitten miten itse parhaaksi näkee..
- ” EU-lainsäädännön mukaan on kiellettyä sekoittaa viljaa, joka ylittää mykotoksiinien, kuten deoksinivalenolin (DON), raja-arvot, sellaiseen viljaan, joka alittaa nämä raja-arvot. Tämä kielto koskee sekä elintarvike- että rehukäyttöön tarkoitettua viljaa. Sekoittamisen tarkoituksena ei saa olla mykotoksiinipitoisuuksien laimentaminen hyväksyttävälle tasolle.”
Lueskelin tänään tullutta Atria tuottajat lehteä ja siellä oli näistä hometoksiineista juttua.Yhtenä keinona suositeltiin sekoittamista puhtaisiin eriin. Näytti jutun kirjoittajana olleet kehityspäällikkö ja myyntijohtaja.
-
Ruokavirasto on keksinyt ihan omia sääntöjään. EU-asetuksessa mainitaan sekoituskiellosta "Enimmäismäärien mukaisia elintarvikkeita ei saa sekoittaa sellaisiin muihin elintarvikkeisiin, joissa enimmäismäärät ylittyvät."
Jos tilalla viljellään kauraa, saa kauraa lastata kahdesta siilosta kuorma-autoon.
Haastakoot oikeuteen sitten.
-SS-
-
Mitaakohan A Rehu homeita lainkaan ::) ::)
-
Mitaakohan A Rehu homeita lainkaan ::) ::)
Kyllä mittaa ja esinäyte piti viime talvenakin toimittaa ohrista. Mutta sitä en tiedä mitenkä käsittelevät kriittiset erät.Ei ole kuulunut omiin korviin että olisivat kuormia käännyttäneet kuten satamassa kuuluu käyneen kauroille.
Pitääpä lueskella vastaanottovaatimuksia...no näkyy olevan viljoilla 3-7.4 mg/kg tehtaasta riippuen.
-
Sitä ihmettelin kun pitäis vehnän esinäyteestä erikseen maksaa jos haluaa ne tiedot
-
Monokulttuuria tuokin.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3a866f7e-add0-407c-8fbd-0525f96649e9
Jos halutaan luoda ympäristö yhdenlaiseksi tai poistetaan kaikki haitalliseksi osoitetut tekijät ympäristöstä, syntyy elämää, joka ei välttämättä kestä vaihtuvia olosuhteita. Jos ympäristö olisi täydellisen ideaalinen ja muuttumaton, monokulttuuri voisikin toimia. Luonnossa näin ei vaan ole.
Sääli, että neuvostoliittoa ei ole enää olemassa. Siellä olisi asutettu ihmisiä ja luotu jälkeläisiä sernobiiliympäristössä. Ihan vaan kokeilun vuoksi.
-
Tätä ketjua lukiessa näin ei viljaa myyvänä viljelinä pohdin kyllä tulevaisuutta. Siis tuon ikuisuus aiheen eli talon lämmityksen muuttamisen lisäksi. Onko tuo vilja kuinka vaikea lopulta muuttaa lämmöksi ihan omakotitalo luokassa ? Kait se ihan järkevä vaihtoehto olisi ihan kunnon hinnallakin ja noilla "mettään" kipattavilla jyvillä todella edullinen. Aika vähän googeli aiheesta kertoilee ja loppuu yleensä siihen että biofiren poltin on kallis. Luultavasti kait sitten "toimivakin".
Kauran polttaminen paikallisesti ei ratkaise ongelmaa, koska sitä kauraa (tai muuta DON-viljaa) tulee pieneltäkin alalta moninkertaisesti yksittäisen tilan tarpeisiin; koneet kun eivät toimi kauralla suoraan. Rypsiöljyn omaehtoinen viljely toimisi ehkä paremmin, sekä koneissa että lämmityksessä. Tanskassa viljankuivureita on varustettu oljella toimivaksi.
Tämä DON-ongelma on Kanadassa ollut tunnettu 1970-luvulta asti, ja ongelma on pahentunut kesien keskilämpötilan nousun myötä. Sama ilmiö on nähtävästi kyseessä Suomessakin. Preeriaolosuhteissa näitä homeita ei syntyne, vilja on puintituoreenakin 10-13%. Että tämä DON osuu pahimmin lämpimälle, ei kuumalle eikä kylmälle viljelyvyöhykkeelle.
-SS-
-
A-rehu kuori kauran ja homeet polttoon ja ei siksi ollut takavuovuosina tarkka homeista. Nykytilanteesta en tiedä .
-
Kaikkia kiinnostaa että ,Onko luomu viljassa Don huonoja ?
Sillä vaan Kaikki kysyy että mahtaako teho viljelijät pilanneet maidensa luonnolliset entsyymit mykoritsat ynnä muut luonnolliset don vasta aineet super tehokkailla tauti ja peittaus aineilla ?
-
Luomussa viljelykierto ja muokkauskulttuuri vähentävät homeiden riskiä, jos taas kemiallisen torjunnan puute ehkä vähän lisää riskiä. Kemiallisen torjunnan merkitys on kaiken kaikkiaan kenties juurikin maatalouskauppa-bulvaanien aikaansaannoksena ylikorostunut oleellisempien asioiden ohitse.
-
Kaikkia kiinnostaa että ,Onko luomu viljassa Don huonoja ?
Sillä vaan Kaikki kysyy että mahtaako teho viljelijät pilanneet maidensa luonnolliset entsyymit mykoritsat ynnä muut luonnolliset don vasta aineet super tehokkailla tauti ja peittaus aineilla ?
Kyllä sitä luomussakin on. Tästä on ollut ajoittain liikkeellä agraarilegendaa että ei olisi mutta kyllä luomukuormiakin on tuotu korvat luimussa takaisin kotiin.
Toki luomun viljelykäytännöt pienentää riskiä mutta ei sekään immuuni ole.
Tässä tulee myös siinä mielessä harha että luomun tuotantomäärät kun on suhteessa pienet ei tietenkään niitä hylättyjä eriäkään ole määrällisesti niin paljoa. Jos äkkiä päässä laskin sinnepäin oikein ja toksiineja olisi samassa suhteessa niin yhtä hylättyä luomuerää kohden voi olla 20 hylättyä tavanomaista.
-
Kaikkia kiinnostaa että ,Onko luomu viljassa Don huonoja ?
Sillä vaan Kaikki kysyy että mahtaako teho viljelijät pilanneet maidensa luonnolliset entsyymit mykoritsat ynnä muut luonnolliset don vasta aineet super tehokkailla tauti ja peittaus aineilla ?
KM 4/2013
Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa luomuviljelyllä ei ollut vaikutusta toksiinien määrään. Norjalaisessa tutkimuksessa luomuviljely vähensi T-2- ja HT-2-toksiinien määrää. Syynä lienee luomun hyvä viljelykierto.
Suomessa on selvitetty suorakylvön ja muokkauksen vähentämisen vaikutusta Fusarium-lajistoon.
”Pitkään suorakylvössä olleilla lohkoilla on havaittu T-2- ja HT-2-toksiineja runsaammin kuin muokatuilla lohkoilla. Ilmeisesti F. langsethiae hyötyy suorakyl-
vöstä."
Luken sivuilta löytyy Parikka, Jalli: Viljojen hometoksiinit ja niiden torjunta.
Tuossa kirjelmässä mainitaan viljelytekniikka, mikä tarkoittaa kasvinjätteissä viljelyä, ja tietenkin viljelykierto. Luomussa viljelykierto pakotetaan, sama toimisi tehoviljelyssäkin: 4 vuotta apilaheinää ja yksi vuosi kauraa. Lyhyesti sanottuna, kauraan ei tule DON- saastuntaa, kun ei viljele kauraa.
-SS-
-
Autokuski kerto vieneensä just luomuviljaa polttoon rekallisen
-
Mikä on polttoon vietävälle viljalle hyvitys. Vai peräti maksaako hävitys jotakin. Rahti 100 km päähän on helposti 10-15 €/tonni. Jääkö siinä enää väliä tilitykselle ollenkaan.
-SS-
-
60€ /tonni maksaa paikallinen pellettitehdas . Ja matkaa SS seudulle 500km ,joten tänne ei kannata etelästä ajattaa.
-
Farmitissa joskus kysyttiinkin, Mikä ihmeen T-2+HT-2? (https://www.farmit.net/blog/2024/01/05/mika-ihmeen-t-2ht-2) No kun katsot tilityslappua, eikä ole sakolukua merkitty, ja hintakin on ihan toinen kuin oletit, silloin kannattaa katsoa tuota kirjainyhdistelmää.
Kuivan kesän vitsaus, T2+HT2 , voi puraista pahasti. 1.7.2024 alkaen Hankkijalla on leipävehnässä raja 50 µg/kg. Eli sopimuksessa ei vielä kevättalvella 2024 ollut kirjattuna tuota laaturajaa, vain yleismaininta "hometoksiinit eivät saa ylittää EU:n voimassa olevia asetuksia", ja toimitus tapahtui tuon EU-asetuspäivän jälkeen, napsahti rehuoptio päälle. Parikymppiä tonnilta haihtui tuuleen, samalla kun mittausliuska rapsutti ulos mittalaitteesta. DON-arvot olivat alhaiset. Eli vuotta aikaisemmin olisi ollut mallikasta korkean valkuaisen leipävehnää, nyt sama kasa on rehua.
Tuollaisia 10-15% ylityksiä varmasti tapahtuu tulevaisuudessakin, etelärannikon ohrissa ja kevätvehnissä, ja nimenomaan kuivan kesän viljoissa ja kasvinjätteissä viljelyssä. Siksi kyntö lienee tulossa yhdeksi työkaluksi varmistamaan sadon käyttökelpoisuutta.
On muistettava, että tuo kevätvehnä suurimmaksi osaksi tuli ohran tai kauran perään, peitatulla sertisiemenellä kylvettynä. Lajikkeen vaikutuksesta ei voi olla kokonaan varma., koska kolmasosa alasta oli Allia, 2/3 WPB Troyta.
-SS-
-
Etelässä on ainakin mahdollisuuksia kunnon viljelykiertoon, kun kaikenlaisia kasveja on mahdollista kasvattaa. Ei siinä mitään ihmeellisiä radikaaleja joko tai kyntöä tai suoraan kylvöä tarvitse. Kyntää kun siltä tuntuu ja kylvää suoraan kun on mahdollista. Jättää absoluuttiset koulukunnat muokkaamisesta ja muokkaamattomuudesta pois.
-
Kyntää kun siltä tuntuu ja kylvää suoraan kun on mahdollista. Jättää absoluuttiset koulukunnat muokkaamisesta ja muokkaamattomuudesta pois.
Tätä olen aina kannattanut. Tilanteen mukaan, ei kaavamaisesti.
Syysvehnässä ei ollut toksiiniprobleemaa, kevätvehnän analyysi ei ole vielä tullut kun hitaana hämäläisenä vein näytteen vasta kuun vaihteessa. Tai analyysi lienee tehty mutta kukaan ei ole muistanut ilmoittaa tulosta enkä minäkään ole kysynyt... kevätviljat oli suorakylvettyjä kaikki.
-
Etelässä on ainakin mahdollisuuksia kunnon viljelykiertoon, kun kaikenlaisia kasveja on mahdollista kasvattaa. Ei siinä mitään ihmeellisiä radikaaleja joko tai kyntöä tai suoraan kylvöä tarvitse. Kyntää kun siltä tuntuu ja kylvää suoraan kun on mahdollista. Jättää absoluuttiset koulukunnat muokkaamisesta ja muokkaamattomuudesta pois.
Mahdollisuudet muihin kasveihin aivan etelässä ovat näennäiset, koska erikoiskasvien markkinat rypsiä lukuun ottamatta ovat kaukana. Lisääntyneet hometoksiinit vahvistavat havaintoa siitä, että jokin muutos on tapahtunut, säässä, viljelytekniikassa, lajikkeissa (joku muu, mikä ?) . Toksiinimittauksia on Suomessakin tehty jo kohta 40 vuotta, samoin yksipuolista viljanviljelyä samalla viljalajilla tehtiin enemmän kuin nykyisin, usean kasvin vaatimus ja viljelykierto ovat tuoneet vaihtelua viljelykasveihin.
Kanadassa on havaittu, että maissinviljelyn lisääntyminen on tuonut niillä alueilla lisää toksiineja kiertoon muihin viljoihin.
Täkäläinen syysvehnä on pysynyt ongelman ulkopuolella, torajyväongelma rukiilla on itse aiheutettu.
-SS-
-
Syysvehnässä ei ollut toksiiniprobleemaa, kevätvehnän analyysi ei ole vielä tullut kun hitaana hämäläisenä vein näytteen vasta kuun vaihteessa.
Siis mikä viljakauppa antaa ennakkonäytteessä T2+HT2 - tuloksen ? DON annettiin. Eli tämä T2+HT2 nähtävästi vielä tänä syksynä on ollut viljavarastoon vietävästä kuormasta otettava pistokoe.
-SS-
-
Syysvehnässä ei ollut toksiiniprobleemaa, kevätvehnän analyysi ei ole vielä tullut kun hitaana hämäläisenä vein näytteen vasta kuun vaihteessa.
Siis mikä viljakauppa antaa ennakkonäytteessä T2+HT2 - tuloksen ? DON annettiin. Eli tämä T2+HT2 nähtävästi vielä tänä syksynä on ollut viljavarastoon vietävästä kuormasta otettava pistokoe.
-SS-
Hankkija.
-
Syysvehnässä ei ollut toksiiniprobleemaa, kevätvehnän analyysi ei ole vielä tullut kun hitaana hämäläisenä vein näytteen vasta kuun vaihteessa.
Siis mikä viljakauppa antaa ennakkonäytteessä T2+HT2 - tuloksen ? DON annettiin. Eli tämä T2+HT2 nähtävästi vielä tänä syksynä on ollut viljavarastoon vietävästä kuormasta otettava pistokoe.
-SS-
Hankkija.
Okei tarkistin omasta Hja appista, ettei tietoa näkynyt, esinäytteen sakoluku oli mitattu, tuo T2/HT2 toksiinitulos oli vasta tilityksessä, vaikutti rehuoptioon menemiseen.
-SS-
-
Syysvehnässä ei ollut toksiiniprobleemaa, kevätvehnän analyysi ei ole vielä tullut kun hitaana hämäläisenä vein näytteen vasta kuun vaihteessa.
Siis mikä viljakauppa antaa ennakkonäytteessä T2+HT2 - tuloksen ? DON annettiin. Eli tämä T2+HT2 nähtävästi vielä tänä syksynä on ollut viljavarastoon vietävästä kuormasta otettava pistokoe.
-SS-
Hankkija.
Okei tarkistin omasta Hja appista, ettei tietoa näkynyt, esinäytteen sakoluku oli mitattu, tuo T2/HT2 toksiinitulos oli vasta tilityksessä, vaikutti rehuoptioon menemiseen.
-SS-
Laatuhuomautuksissa näkyy kevätvehnänäytteessä, että T2/HT2-arvo ylittää myllyrajan, muissa näytteissä ei mainita ollenkaan. Mitataankohan nuo silti kaikista...? Siinäpä hyvä kysymys.
-
Syysvehnässä ei ollut toksiiniprobleemaa, kevätvehnän analyysi ei ole vielä tullut kun hitaana hämäläisenä vein näytteen vasta kuun vaihteessa.
Siis mikä viljakauppa antaa ennakkonäytteessä T2+HT2 - tuloksen ? DON annettiin. Eli tämä T2+HT2 nähtävästi vielä tänä syksynä on ollut viljavarastoon vietävästä kuormasta otettava pistokoe.
-SS-
Pahoittelen huonoa ilmaisuani, syysvehnän tulos oli siis varsinainen vastaanoton analyysi, kevätvehnä ei ole vielä liikkunut kun ennakkonäytteenkin tulos on vielä saamatta. Mutta syysvehnällä nämä toksiiniongelmat lienevät muutenkin ainakin harvinaisempia.