Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Jouskari - 25.11.24 - klo:11:14
-
Viljan kauppakunnostuksessa kertyy välillä useampikin tonni pientä jyvää, jossa toki jokunen rikkasiemen joukossa. Pääosa kauraa kuitenkin. HLP jää 50 haminoille tai vähän alle, vähän riippuu mistä kohtaa ottaa näytteen. Millaista hyötykäyttöä olette näille tähteille kehitelleet? Itsellä ei ole hakepannua eikä kotieläimiä joten omassa käytössä en oikein pääse hyödyntämään näitä.
-
Sotkee myytävän joukkoon, sinne menee ku väärä raha.
-
Kannattaako sitä sitten edes lähteä kauppakunnostukseen, jos ne erotteet taas sotkee uudestaan myytävän sekaan?
Aloittajan kysymykseen: tuo tähteille jäävä tavara lienee sellaista ongelmajätettä, ettei kukaan maksa oikein mitään. Jos ei sopivaa polttolaitosta ole likellä, ehkä jostain penkalta alas vain. Harmillista toki, mutta vielä jonain päivänä jok'ikinen jyvä kelpaa joko ihmisen tai eläimen suuhun.
-
Luulisi siinä Kangasalan seudullakin olevan nautatiloja joka voisi ostaa, toki ei siitä kai muuta oikein voi maksaa kun tuomisen kulut…. Jos nyt sentään liki täysiä TR kuormia ajelee.
-
Jos nuo lajittelujätteet on kauraa ja liki 50 hehtopaino niin ei kai niitä tarvi aivan ilman elukkatilalle antaa.Paikallinen lantamanneni lajittelee siemeniä niin maksa niistä rehun hinnan,kai sekoittelee isompiin eriin tai myy jollekin rehuviljana.Kun ostaa ja välittää viljaa niin pääsee eroon aina jollain lailla.
-
Jos nuo lajittelujätteet on kauraa ja liki 50 hehtopaino niin ei kai niitä tarvi aivan ilman elukkatilalle antaa.Paikallinen lantamanneni lajittelee siemeniä niin maksa niistä rehun hinnan,kai sekoittelee isompiin eriin tai myy jollekin rehuviljana.Kun ostaa ja välittää viljaa niin pääsee eroon aina jollain lailla.
Tuo, että ilman voisi antaa, ei välttämättä saa innostunutta vastaanottoa, ainakaan viljelijän puolella. Rahtikulut ovat merkittävä osa viljanviljelyn kustannusta, pitäisi ensinnäkin olla jokin hakerekka tai vastaava jättikoppainen auto, jotta saisi edes jonkinlaisen tonnimäärän rahdatuksi. Tällöin kahukauran hävittäminen ilman laskutusta jollekin suopealle eläintilalle maksaisi viljelijälle lisäkulua, ei, penkka tai peltoon kyntö on huomattavasti parempi vaihtoehto, koska omilla välineillä pääsee siirtämään massat lähimetsään tai pellolle.
Tuo, että lajittelujäte on jo 50 - kiloista kuulostaa erinomaiselta kauralta, kun täällä pitäisi lähteä liikkeelle 43-44 kg:n perushehtopainosta kuivurista lähtiessä.
-SS-
-
Mettään kippaan lajittelujätteet. Kotieläintilat on hyvin vähissä lähistöllä ja nekin harvat niin tarkkoja ruokinnan kanssa ettei lajittelujäte kelpaa. Peltoon ei oo järkeä kyntää, koska saattaahan seassa olla hukkakauran siemeniä ja siellä ne olisi pellossa valmiina itämään jonain sopivana hetkenä.
-
Metsästäjät ovat kiinnostuneita. Riistaruokintaan. saattaavat niistä vähän maksaakin.
-
Alle 50 hlp kauran syöttö vähentää maitoa sen verran, että jos tappio vähennetään kauran hinnasta jää hinta negatiiviseksi. Pienistä jyvistä jää jauhaessa vielä osa ehjäksi, jolloin se menee kokonaisena läpi.
-
Polttoon kauppaat jollekin tutulle, jolla stokeri, vaikka sillä kaupalla että hän hakee em. erän. Juuri samanlaista lajittelujätettä sekoitellut hakkeen sekaan ja polttanut viime aikoina. Hyvä lämpöarvo, seassa hiukan muutakin kuin kaurankahuja, hlp. yli 55.
Muut lajittelujätteet käy kaupaksi putsattuna, mutta kaura on epäkiitollista myytävää heikkolaatuisena. Vielä olisi ehkä 5 tonnia em. pskaa poltettavaksi, niin eiköhän ne sinne painu.
Tänä vuonna tuli kuivurilta esiputsarijätettäkin noin 100 kuutiota, kaikki ajettu metsään mutta ehkä jatkossa pitää sekoitella kuivurin hakkeen sekaan, siellä ne palaa iloisesti. Ainoa negatiivinen seikka runsas tuhka, mutta liikkuvalla arinalla sulava tuhkakaan ei muodostu ongelmaksi, kuten tuossa pienemmässä stokerissa. Päivittäin pitää käydä poistamassa laavakakku palopäästä.
-
Elukat syö omat. Joskus kokeillut polttaakin hakkeen seassa mut aiheuttaa lisätyötä niin helpoiten häviää elukoiden kautta.
Metsästysseuralle kannattaa tarjota. Ne on joskus kyselleet.
Syksyllä eräs kauppakunnostaja tarjosi jätteitä elukoille. Olisi pitänyt maksaa 200€ tonni ;D
Ei tullut kauppoja, mut kyl noista nyt jotain voi maksaa. Paljon on kiinni siitä mikä se todellinen hlp on ja mitä laatua ovat. Ja et kuinka paljon rikkaa on joukossa..
-
On se jännää, miten rehuviljasta mitataan donit ja tonit ja tietysti muu laatu. Heikot ei kelpaa mihinkään. Ja sitten kun puhutaan lajittelutähteistä ne onkin yhtä äkkiä rehuksi käypää tavaraa ::)
-
On se jännää, miten rehuviljasta mitataan donit ja tonit ja tietysti muu laatu. Heikot ei kelpaa mihinkään. Ja sitten kun puhutaan lajittelutähteistä ne onkin yhtä äkkiä rehuksi käypää tavaraa ::)
Niinpä. Hankkijat ja muut eivät lainkaan edes peittele sitä, että siemenkunnostamoilta erotteet lähtee suoraan rehutehtaalle, ilman mitään mittauksia. Suoranaista *****ilua!
-
On se jännää, miten rehuviljasta mitataan donit ja tonit ja tietysti muu laatu. Heikot ei kelpaa mihinkään. Ja sitten kun puhutaan lajittelutähteistä ne onkin yhtä äkkiä rehuksi käypää tavaraa ::)
Donit on niin tärkeä asia, että niitä mitataan sen takia, että pystytään varmistamaan elintarviketurvallisuus. Ja mitä lajittelutähteisiin tulee, niin ei mitään käyttöä. Mitä syvemmälle ja kaummaksi pääteistä niitä ajaa mettään sen paremmin..Aina ne on joku sieltä syönyt parempiin suihin hyvällä ruokahalulla :)
-
Esipuhdistajan jäte alkaa metsässä itsestään kompostoitumaan. Syksyllä metsään kipattua kasaa kun aloin talvella levittämään etukuormaajan kauhalla, niin höyry vaan nousi kasan sisältä.
-
Hyvin pieniä määriä (muutama 100 kg) olen käyttänyt riistapellon tms seoksessa. Mutta eihän noihin nyt suuria määriä häviä.
Kelpaiskohan kerääjäkasviksi puinnin jälkeen pintaan kylvettynä :-)))
-
Hyvin pieniä määriä (muutama 100 kg) olen käyttänyt riistapellon tms seoksessa. Mutta eihän noihin nyt suuria määriä häviä.
Kelpaiskohan kerääjäkasviksi puinnin jälkeen pintaan kylvettynä :-)))
Kaura on mainio kerääjäkasvi, tekee nöpeasti syvät juuret ja vihertää talventuloon asti.
Kerääjäkasvipalkkiota ei makseta, mutta hyöty on varmaan isompi kuin 40€ palkkio
-
Esipuhdistajan jäte alkaa metsässä itsestään kompostoitumaan. Syksyllä metsään kipattua kasaa kun aloin talvella levittämään etukuormaajan kauhalla, niin höyry vaan nousi kasan sisältä.
Joskus noita esipuhdistinjätekasoja on syttynyt tuleenkin itsekseen.
-
Hyvin pieniä määriä (muutama 100 kg) olen käyttänyt riistapellon tms seoksessa. Mutta eihän noihin nyt suuria määriä häviä.
Kelpaiskohan kerääjäkasviksi puinnin jälkeen pintaan kylvettynä :-)))
Samalla saa kattavan hukkakaurakasvuston koko levitetylle alalle.😉
-
Kymmenet vuodet olen ne laittanut rehuksi menävän joukkoon ei koskaan ole ongelmia tullut, En ymmärrä mitenkään että ne mettään ajetaan tai poltetaan , Järjen vastaista toimintaa >:( >:( >:( Ei mulla tosin koskaan ole 40 kg kauraa lajittelujätekään ollu, ;D ;D
-
Miksi ei kannata polttaa rehuviljaa? Eikös tuo nyt ole jo huomattavasti halvempaa kun hake?
-
Kiitos vastauksista. Tuota kerääjäkasvivaihtoa en ollut ajatellutkaan :D Mutta ei sitäkään kautta ihan äkkiä häviä 10mottia ja nyt tälle syksyä on toki momentum jo mennyt. Metsästysseura ja ajomatkan päästä karjatilat ja voimalat on kyselty. Metsähommaan saadaan toki pieniä määriä menemään. Lämmityskäyttö: monessa paikassa ei arina / kattila sovellu tai sitten pelkona on haittaeläimet hakevarastossa. Tuo maidontuotannon putoaminen oli hyvä pointti jos syöttää kevyempää kuin yleensä.
-
nykyään tuntuu nuo elikot tarvittavan tosi hyää tavaraa tuotantoonsa. eikä saa ruoskuun etes heikkoa tavaraa sisällettyä.
-
Jos oma vilja ruokinnassa on >70kg/hl, miksi kukaan ottaisi siihen jotain 40 kiloista kauran kuorta sekaan? :o
-
Jos oma vilja ruokinnassa on >70kg/hl, miksi kukaan ottaisi siihen jotain 40 kiloista kauran kuorta sekaan? :o
Eikös aperuokinnassa ole ohrarehua,joka on viinatehtaan jätettä?Erillisruokinnassa kevyt kaura on ongelma.
-
Hehtolitrapaino-ongelma on vaivannut etelää jo kymmenen vuotta kohta, mm. Raision viljanlaatu-tilastoissa. Laskeva suunta on selvä.
Jos joku korjaa ( tai pystyy ostamaan ) vuodesta toiseen >70 kg:n hl- painoista kauraa, voisi valottaa lajiketta ja ravinnepakettia. Täällä esimerkiksi Benny ja Taika sekä pieni ala Niklasta tuottivat sen saman hlp 40 kg, myös juuri kalkitussa rm pellossa. Meerin hl- paino köyhissä metsänreunoissa oli noin 48 kg.
Yaran moniravinteista oli peruslannoituksena.
Siis kyllä hlp on hyvin paljon lajikeominaisuus, Urhon kanssa se oli säännöllisesti tuota 75-77 kg, Ceylonin tultua ei monta kertaa ole alle 80 kg lipsahtanut, ja parhaimmillaan lähes 85 kg. Skagenista luopumiseen vaikutti myös järjetön jyväkoko ja matalahko hlp.
-SS-
-
Jos oma vilja ruokinnassa on >70kg/hl, miksi kukaan ottaisi siihen jotain 40 kiloista kauran kuorta sekaan? :o
Tämä ja isosti. Yks viljamies suuttui ilmeisesti perinpohjaisesti kun tarjosi ihan sen hetkisellä rehuviljan hinnalla kärryllistä lajittelujätteitä saatesanoin että sähän saat nää syötettyä lehmille helposti. Vastasin että en ota vastaan vaikka maksaisit myllyauton jauhatuksen. Tästä on aikaa jo 5 vuotta eikä enään ole tarjouksia tullut ;D
-
Hehtolitrapaino-ongelma on vaivannut etelää jo kymmenen vuotta kohta, mm. Raision viljanlaatu-tilastoissa. Laskeva suunta on selvä.
Jos joku korjaa ( tai pystyy ostamaan ) vuodesta toiseen >70 kg:n hl- painoista kauraa, voisi valottaa lajiketta ja ravinnepakettia. Täällä esimerkiksi Benny ja Taika sekä pieni ala Niklasta tuottivat sen saman hlp 40 kg, myös juuri kalkitussa rm pellossa. Meerin hl- paino köyhissä metsänreunoissa oli noin 48 kg.
Yaran moniravinteista oli peruslannoituksena.
Siis kyllä hlp on hyvin paljon lajikeominaisuus, Urhon kanssa se oli säännöllisesti tuota 75-77 kg, Ceylonin tultua ei monta kertaa ole alle 80 kg lipsahtanut, ja parhaimmillaan lähes 85 kg. Skagenista luopumiseen vaikutti myös järjetön jyväkoko ja matalahko hlp.
-SS-
No näinhän se on ollut, että hehtopainot ovat pitemmässä seurannassa laskusuunnassa. Skagenin hlp ei yleensä ole ollut meilläkään kevätvehnän tasoa, tosin ei kertaakaan alle 80 kg, mutta on se komiaa papanaa se jyvä.
-
Alhainen hlp voi olla seurausta puutteellisesta fosforilannoituksesta. Olen vuosia käyttänyt Y10:ä ja se on mielestäni ihan minimilannoite. Silti tuppaa kauran hehtopainot olemaan kortilla. Mitäs sitten, kun tulee näitä 1,3 tai 1,6kg fosforilannoitteita peltoon.
-
Kyllä tuo fosfaatti on ongelma, mutta mitäs sitten tehdään, kun fosfaatit on viljavuustutkimuksessa 60-70 ? Ja kylmänä keväänä oras punertaa ankarassa fosforivajauksessa. Ja pH >7, että kalkkikaan ei enää auta.
Y6 lannoite on tarkoitus laittaa ensi kesälle jos ei muuta niin pimeänä.
-SS-
-
Kyllä tuo fosfaatti on ongelma, mutta mitäs sitten tehdään, kun fosfaatit on viljavuustutkimuksessa 60-70 ? Ja kylmänä keväänä oras punertaa ankarassa fosforivajauksessa. Ja pH >7, että kalkkikaan ei enää auta.
Y6 lannoite on tarkoitus laittaa ensi kesälle jos ei muuta niin pimeänä.
-SS-
Näytteen saa itse ottaa niin vika löytyy peilistä jos ei osaa oikeanlaista näytettä ottaa.. :-X
Itsellä nyt ongelmaa ole kun moni asia punaisella mut näin kerran kuulin koneliikkeen kahvipöydässä kun yks eturiviläinen tarinoi.. ;D
-
kuin ison poikkeuksen voi vielä selittää etelliseen näytteeseen verrattuna? kun ois hyä jopa naapuriapua käyttää punasilla merkeillä... siis joskus kuullu iteasta..
-
Apulannanlevittäjä aina jaksaa ihmetellä, kun menee syysviljojen kevätlannoitukseenkin yy-kymppiä tai yy-kakkosta. Ensi keväänä menee yy-kymppiä sekä syys- että kevätviljoille. Enpä muista milloin olisi kevätviljalle mennyt jotakin muuta kuin yy-kymppiä. Mutta seuraavaksi täytynee siirtyä yy-vitoseen; tuntuu, ettei tuosta kympistäkään tule riittävästi fosforia. Ja näytteet on otettu ihan omalta pellolta.
Karjanlantaa pellot ovat saaneet viimeksi 1950-luvulla.
-
Kaura jää helposti kevyeksi jos kylvö myöhästyy ja kasvusto kärsii helteestä ja kuivuudesta
-
Kaura jää helposti kevyeksi jos kylvö myöhästyy ja kasvusto kärsii helteestä ja kuivuudesta
No niin se jää ohra ja kevätvehnäkin.
-
Jäi tuosta kevyen kauran käyttökelpoisuudesta mainitsematta, ettei hyväkään kaura kovin lypsättävää viljaa ole. Mieluimmin käytetään ohraa ja vehnää. Niiden kohtuullista lajittelujätettäkin voi pieniä määriä käyttää.
Nyt kun puhe meni fosforiin pitää muistaa, että kasvi ottaa fosforintarpeestaan vain 5-20% lannoitteesta ja loput maasta. Fosforilannoitusta tehdään lähinnä maan kasvukunnon ylläpitämiseksi eikä sitä tarvitse tehdä vuosittain.
-
Kylmä maa ja kylmä maailma eivät ole hyviä asioita fosforille. Kylmä maa pidättää fosforia nopeasti pois kasvien käytöstä. Kylmä maailma ei halua ratkaista fosforin käyttökelpoisuusongelmaa, vaan huuhkaja ollikais maken voimin haluaa estää kaiken fosforin käytön, siitä mitään ymmärtämättä. Vaikka näytteet huutavat salmiakkia, niin mitään ei välttämättä tapahdu.
Voiko suolapitoisuudella olla merkitystä? Paljon vapaita kationeja ja sitten muodostuu suoloja fosforiyhdisteiden kanssa? Voisiko silti sillä olla isompi merkitys, jos maa on eloton ja fosfaatteja ei muodostu orgaanisesta fosforista biologisesti? Voisiko kyse olla monokulttuuri-ilmiöstä ja hömpän puutteesta, jolloin maaperän fauna köyhtyy ja siten muodostuu betonilähiö, joka toimii vain, jos sitä ruokkii koko ajan ravinteilla koko kasvukauden ajan? Savimailla nyt on selvää, että fosfori sitoutuu tehokkaasti maalajiin. Silti sitä pitää vielä kipsillä sitoa enemmän.
Fosfori-ilmiön vastenmielisyys vihreässä mediassa aiheuttaa sen, että maanäytteet ovat edustuskelpoisia ja yy-kutoset ovat lannoituksessa mukana. Järkeä siinä ei ole, mutta kun korjaussarjaa ei ole haluttu tarkemmin kehittää, niin noilla mennään. Eikös sitä peittausta jollakin fosforilla ole kokeiltu joskus? Startin käyttö nyt auttaa muutenkin.
-
Nyt kun puhe meni fosforiin pitää muistaa, että kasvi ottaa fosforintarpeestaan vain 5-20% lannoitteesta ja loput maasta. Fosforilannoitusta tehdään lähinnä maan kasvukunnon ylläpitämiseksi eikä sitä tarvitse tehdä vuosittain.
Vaikka teillä tulee karjanlannasta fosfaattia, varmasti tiedät, kuinka isolla kädellä supervosvaattia karjattomat sokerijuurikastilat laittoivat peltoon vielä 1960-1970- luvuilla.
Vaikka fosforiluvut olisivat arveluttavan korkeat, se ei auta viljan orasta kylminä ja koleina keväinä, fosfori ei tule oraan ulottuville, ennen kuin lämpö alkaa vaikuttaa.
Epäilen, että viime vuosina näillä palstoilla sänkimaan pitkittynyt kylmyys on ollut merkittävä tekijä, nimittäin silloin kun tuota tienviertä viljeltiin juurikkaalla, tasaukset tehtiin jopa huhtikuun alussa ja kylvöt huhtikuun kolmannella viikolla. Kylvöaika on valunut myöhemmäksi kuin varkain.
16 vuotta, neljä epäonnistunutta kevätviljaa, yksi välttävä kevätrypsi ja 11 kohtuuhyvää ruista tai syysvehnää. Muutama oikeinkin hyvä syysvilja.
Viljavuudet tasaisen vihreää, tai vinoneliötä, joten kokonaan ei voi viljavuuttakaan syyttää.
Katsotaan nyt, mitä syyskyntö vaikutti, vai vaikuttiko ollenkaan.
-SS-
-
Kyllä sitä superfosfaattia on tullut itsekin levitettyä pikkupoikana tulevalle jurttimaalle ja reippaasti sitä ajettiin vaikka oli karjaakin. Karjaa oli silloin jopa hehtaaria kohti enemmän. Kohta 40 vuoteen ei lannoitefosforia ole juurikaan käytetty. Nykyisin lannasta tulee fosforia 8 kg hehtaaria kohti. Pääosin pellot kynnetään syksyllä.
-
Kyllä sitä superfosfaattia on tullut itsekin levitettyä pikkupoikana tulevalle jurttimaalle ja reippaasti sitä ajettiin vaikka oli karjaakin. Karjaa oli silloin jopa hehtaaria kohti enemmän. Kohta 40 vuoteen ei lannoitefosforia ole juurikaan käytetty. Nykyisin lannasta tulee fosforia 8 kg hehtaaria kohti. Pääosin pellot kynnetään syksyllä.
Suoerfosfaattia tuli käytettyä nurmen perustamisvaiheessa sopivana kertatömäyksenä vielä ennen sodan
syttymistä kun hinta oli järkevällä tasolla. Ensi syksynä pitää ottaa seuraavat viljavuusnäytteet niin näkee onko fosforiluokka noussut yhtään käsittelyn ansiosta vai onko tehokkaat nurmivuodet syönyt kaiken. Tänä talvena pitää ehkä kokeilla fosforilisäystä tehokalkin kanssa
-
Kyllä sitä superfosfaattia on tullut itsekin levitettyä pikkupoikana tulevalle jurttimaalle ja reippaasti sitä ajettiin vaikka oli karjaakin. Karjaa oli silloin jopa hehtaaria kohti enemmän. Kohta 40 vuoteen ei lannoitefosforia ole juurikaan käytetty. Nykyisin lannasta tulee fosforia 8 kg hehtaaria kohti. Pääosin pellot kynnetään syksyllä.
Suoerfosfaattia tuli käytettyä nurmen perustamisvaiheessa sopivana kertatömäyksenä vielä ennen sodan
syttymistä kun hinta oli järkevällä tasolla. Ensi syksynä pitää ottaa seuraavat viljavuusnäytteet niin näkee onko fosforiluokka noussut yhtään käsittelyn ansiosta vai onko tehokkaat nurmivuodet syönyt kaiken. Tänä talvena pitää ehkä kokeilla fosforilisäystä tehokalkin kanssa
Kujalan mustaa😉
-
Metsänelukoille on menneet kaikki. Metsästyshenkilöt on hakenu ihan siilosta valuttaen nuo tähteet.
Ne on ajettu ohran, herneen,vehnän jakeet yhteen siiloon talvea odottamaan. Oiskohan 6 kuutiota nyt vielä
-
Kujalan mustaa😉
[/quote]
Joo, saako tuota käyttää? ei oo mainoksia tullut.. Vaikka laitos tuoksuu meille, sopivalla tuulella ::)
-
Kujalan mustaa😉
Joo, saako tuota käyttää? ei oo mainoksia tullut.. Vaikka laitos tuoksuu meille, sopivalla tuulella ::)
[/quote]
Mene ja tiedä……..
Ainakin kasvit kasvaa ja pitää pyörät pyörimässä.
-
Kujalan mustaa😉
Joo, saako tuota käyttää? ei oo mainoksia tullut.. Vaikka laitos tuoksuu meille, sopivalla tuulella ::)
Mene ja tiedä……..
Ainakin kasvit kasvaa ja pitää pyörät pyörimässä.
[/quote]
Siitähän melko soppa syntyis jos valiolainen maitotila lannoittais elukoitten rehut kujalan/gasumin paskalla. Aika selkkaus tuli jo jurttimiesten keskuudessa kateellisen ilmiannon takia
-
Kujalan mustaa😉
Joo, saako tuota käyttää? ei oo mainoksia tullut.. Vaikka laitos tuoksuu meille, sopivalla tuulella ::)
Mene ja tiedä……..
Ainakin kasvit kasvaa ja pitää pyörät pyörimässä.
Siitähän melko soppa syntyis jos valiolainen maitotila lannoittais elukoitten rehut kujalan/gasumin paskalla. Aika selkkaus tuli jo jurttimiesten keskuudessa kateellisen ilmiannon takia
[/quote]Pyhäsalamen kaivoksesta ajetaan Siilinjärvelle kaivosjätettä raiteet notkuen.Sotkamosta suoraan lietesäiliöön.Kärsämäkisten patterilannote on kuulemma jopa hyvää.
-
Viljan kauppakunnostuksessa kertyy välillä useampikin tonni pientä jyvää, jossa toki jokunen rikkasiemen joukossa. Pääosa kauraa kuitenkin. HLP jää 50 haminoille tai vähän alle, vähän riippuu mistä kohtaa ottaa näytteen. Millaista hyötykäyttöä olette näille tähteille kehitelleet? Itsellä ei ole hakepannua eikä kotieläimiä joten omassa käytössä en oikein pääse hyödyntämään näitä.
Lintujen talviruokinta on jo alkanut. Pussita kilon pusseihin ja torille myymään. Euron / kilo-hinnalla tulee jo mukava tonnihinta. Kyllä mummot voi kaksikin euroa maksaa. ;D
-
Viljan kauppakunnostuksessa kertyy välillä useampikin tonni pientä jyvää, jossa toki jokunen rikkasiemen joukossa. Pääosa kauraa kuitenkin. HLP jää 50 haminoille tai vähän alle, vähän riippuu mistä kohtaa ottaa näytteen. Millaista hyötykäyttöä olette näille tähteille kehitelleet? Itsellä ei ole hakepannua eikä kotieläimiä joten omassa käytössä en oikein pääse hyödyntämään näitä.
Lintujen talviruokinta on jo alkanut. Pussita kilon pusseihin ja torille myymään. Euron / kilo-hinnalla tulee jo mukava tonnihinta. Kyllä mummot voi kaksikin euroa maksaa. ;D
Jos tuota sattuu olemaan vaikka kymmenenkin tonnia niin siinä saa muutaman pussin myydä.. ::)
-
mutta eiks hallistuskin jo kehoita maanviljelijöitä huolimaan tuloja muualta? ja kun on kymmentonnisen latonu pikkupusseihin ni jopa sitä kait alkaa jos vaikka kompostointia tuolle miettimään.. toisaalta. myyhän jotkut harvennuspuut joulukuusina kaupuntilaisille..
-
Jos tuota sattuu olemaan vaikka kymmenenkin tonnia niin siinä saa muutaman pussin myydä.. ::)
Aika suuria lajittelumääriä jos kevyttä jätettäkin tulee 10 t... tai sitten jo lähtömateriaali on painoltaan surkean ja toivottoman väliltä.
Tietysti jos on laajemmin virallista siementä kunnostava toimija niin sitten määrät kasvavat.
-
Jos tuota sattuu olemaan vaikka kymmenenkin tonnia niin siinä saa muutaman pussin myydä.. ::)
Aika suuria lajittelumääriä jos kevyttä jätettäkin tulee 10 t... tai sitten jo lähtömateriaali on painoltaan surkean ja toivottoman väliltä.
Tietysti jos on laajemmin virallista siementä kunnostava toimija niin sitten määrät kasvavat.
Tiloja on erilaisia.
Itse tuli jo lajiteltua kaurat ja kevät vehnät. Kuutioina jätettä tuli joku seitsemän kuutiota. Hehtolitrapainoja en noista mittaillut mut joskus tullut huvikseen mitattua niin ei ne niin kevyitä ole kun moni ehkä luulee..
Ei tuossa tietysti 10t ole mut ei ole tilakaan iso, toki isompi kuin ehkä keskiverto. Joku 75 kuutiota oli alkujaan tavaraa mistä lähdettiin. Kaurasta otettiin aika reilusti pois. Pientä jyvää melko reilusti. Raakaerän hlp oli kaurassa 58 ja vehnässä 79... Luomuna.. ::)
-
tuohon määrään kait jo kannattais alkaa jotain laittaakin? kuten pieneläimille tarkoitettua rehua? kanit ja muut paskat syö aika monta tonnia vuosittain ulkoa tuotua sapuskaa.. heinätkin kilon paaleissa..
-
tuohon määrään kait jo kannattais alkaa jotain laittaakin? kuten pieneläimille tarkoitettua rehua? kanit ja muut paskat syö aika monta tonnia vuosittain ulkoa tuotua sapuskaa.. heinätkin kilon paaleissa..
Se vain on aika paljon helpompi kipata ne elukoille menevään siiloon kun alkaa joidenkin linnun siemenien kanssa kikkailemaan. Ja jos siitä saa bisneksen niin voi myydä sinne ihan priimatavaraakin.. ;D
Todellisuudessa kaikessa tollasessa pikkusessa muka tuottavassa puuhastelussa on se totuus et kaikki kulut laskemalla ei jää käteen mitään.
-
Kyllä siinä monet kintaan jäljet tulee jos käsipelillä tekee, ja kun automatisoi niin hintaakin tulee. Sitten tarttis saada se markkina vetäväksi. Toki tämä koiranherkku kohu voi helpottaa juuri tällä hetkellä.
-
Noilla lemmikkieläinten ruoka- ja tarvike markkinoilla liikkuu suuret rahavirrat. Taitoa ja luovuutta se tietysti vaatisi, että homman saisi toimimaan.
Huumorimielessä tuon toki kirjoitin, enkä syyllistä aloituksen tehnyttä vaikka ei toimeen ryhtyisikään. En kuitenkaan usko, että mahdoton tehtävä olisi, jos joku "pelle peloton" perehtyisi asiaan.
-
Noilla lemmikkieläinten ruoka- ja tarvike markkinoilla liikkuu suuret rahavirrat. Taitoa ja luovuutta se tietysti vaatisi, että homman saisi toimimaan.
Huumorimielessä tuon toki kirjoitin, enkä syyllistä aloituksen tehnyttä vaikka ei toimeen ryhtyisikään. En kuitenkaan usko, että mahdoton tehtävä olisi, jos joku "pelle peloton" perehtyisi asiaan.
Sitä olen ihmetellyt kun kaupoissa on kasviperäisiä kissanhiekkoja, maissinoljista tai muista puintijätteistä, ja puuperäisiä lastuja, niin kaikki ovat tuontitavaraa. Eikö Suomessa osattaisi noin simppeleitä tuotteita valmistaa? Paitsi Vapon pellettejä kyllä myydään tähän tarkoitukseen mutta se on vähän erilainen ominaisuuksiltaan. Hinnat noilla on kaupasta ostettuna kovia, että tuskin kannattavuuteen kaatuisi jos joku alkaisi valmistaa.
-
niiin, ihan samaa olen itekin katellu. ei kait noissa kate lie sentäs 90% ole kaupoille? kun taas miettii miten paljon esim kaurahatut käyttää someen ni kuin paljon saisivat aikaan samalla ajalla. kun ei nuo pussituskoneetkaan ni hirmu monimutkaisia ole.. ja eiks joku just manannu et ei kelpaa kauppaan vilja kun ei laatu täyty..?
-
kun taas miettii miten paljon esim kaurahatut käyttää someen ni kuin paljon saisivat aikaan samalla ajalla.
Sanopa muuta. Joku saattaa kirjottaa tännekin kymmeniä viestejä päivässä, ja melkein joka päivä.
-
heh, ja siihen saa menemään jopa kymmenen minuuttia. menöökö hukkaan nuokin ajat? ja kun toiset laittaa miljuuna viestiä pitkin koko nettimaailman.. onkos siinä mitään eroa.. ???
-
heh, ja siihen saa menemään jopa kymmenen minuuttia. menöökö hukkaan nuokin ajat? ja kun toiset laittaa miljuuna viestiä pitkin koko nettimaailman.. onkos siinä mitään eroa.. ???
Kaikki ei ole täällä istuneet liki puolta vuotta niinkuin oksa ,sepeteus yli puoli vuotta ja jääpää Yli vuoden ;D
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=profile;area=statistics;u=2418
-
heh, ja siihen saa menemään jopa kymmenen minuuttia. menöökö hukkaan nuokin ajat? ja kun toiset laittaa miljuuna viestiä pitkin koko nettimaailman.. onkos siinä mitään eroa.. ???
Kaikki ei ole täällä istuneet liki puolta vuotta niinkuin oksa ,sepeteus yli puoli vuotta ja jääpää Yli vuoden ;D
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=profile;area=statistics;u=2418
Mitenkähän tuo muuten laskee tuota aikaa? Esimerkiksi mä jätän usein selaimen ja istunnon auki kun lähden muihin puuhiin tai teen tunnin ihan muita juttuja tässä; jossain vaiheessa taitaa jokin aikakatkaisu sitten tulla vastaan. Mutta pitkään se kyllä pitää istuntoa aktiivisena ilman käyttäjän toimia. Tämä kone kuitenkin pyörii 24/365...
-
eikös tuo katki jossain kolmen tunnin kohilla... itellä ainakin näkyy tuo. ja harvoin olen parikyt minsaa enmepää koneella kerrallaan. joskus jopa kehtuuttaa käynnistää kone uutelleen kun muistan taas jonkun asian kattominen/tekeminen tällä.. esim. kesken huollon varaosan saatavuus..
-
on paljon sivistymättömiä kirjoittajia ja jankkaajia jotka syystä tae toisesta väliin pistetään jäähylle, silloin matka katkennee :-\ :-\ :-\ :-\