Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: klapikasa - 21.10.24 - klo:10:53
-
Messuilla kävin. Vähän juttelin myyjienkanssa.
Zebra kaltainen pärjäävä.
Onko ke1llään kokemusta troy nimisestä vehnästä?
-
Siis hetkinen... Mitä tarkoitat? Zebran kaltainen pärjäävä lajike, ikään kuin Zebra olisi erityisesti sellainen, vai?
Troy kiinnostaa minuakin. Ehkä kuulemme - SS - :ltä kokemuksia?
-
Oli se zebra hyvä, oli kuivaa tai liikaa vettä, savee tai multaa, aina jotain puitavaa ja kelpas myllyyn.
-
Kyllä esimerkiksi joku Quarna kalpenee mennen tullen Zebralle, mutten Zebraakaan pitäisi minään kovin kummoisena, en myöskään Zebrasta "paranneltua" Demonstrantia. Nämä ovat käytännön viljelyn perusteella muodostettuja kantoja.
-
WBP Troy kevätvehnä oli sopimusvehnänä. Orastui paikoin hieman harvasti. 4 tonnin satotasoon pitää olla tyytyväinen, Alli kevätvehnän satotaso oli pettymys, noin 2 tonnia.
Troyn kasvupaikka oli pääosin kuiva rinne. Laatutiedot seuraavat:
Kosteus (%) 12.2 %
Valkuainen (% ka) 14.7 % kuiva-aineesta
Hehtolitrapaino (kg) 78.7 kg / 100L
Roskat (%) 0.6 %
Sakoluku. 294 yks.
Surkastuneet jyvät (%) 4.2
Tärkkelyspitoisuus (% ka) 61.8 % kuiva-aineesta
Kelpaa hyvin jatkoon ensi kevääksi.
-SS-
-
Kyllä esimerkiksi joku Quarna kalpenee mennen tullen Zebralle, mutten Zebraakaan pitäisi minään kovin kummoisena, en myöskään Zebrasta "paranneltua" Demonstrantia. Nämä ovat käytännön viljelyn perusteella muodostettuja kantoja.
Useampana vuosina itella äja naapureilla hunompaa kuin quarbaa ei voi olla, ei siedä kuivaa sekä hukku jos multa maa hukkuu. Eikä satoa läheskään edes puolia kuin zebra, ei auta huippu proteiini kuin sato ei vaa edes tonnia tule, kun viereiseltä lohokolta tuli normi satoa. Zebra pärjäs nippa nappa myllyvehnäksi ja sato ok, ei tykki mutta ok. Ei mitenkään voi verrata
-
WBP Troy kevätvehnä oli sopimusvehnänä. Orastui paikoin hieman harvasti. 4 tonnin satotasoon pitää olla tyytyväinen, Alli kevätvehnän satotaso oli pettymys, noin 2 tonnia.
Troyn kasvupaikka oli pääosin kuiva rinne. Laatutiedot seuraavat:
Kosteus (%) 12.2 %
Valkuainen (% ka) 14.7 % kuiva-aineesta
Hehtolitrapaino (kg) 78.7 kg / 100L
Roskat (%) 0.6 %
Sakoluku. 294 yks.
Surkastuneet jyvät (%) 4.2
Tärkkelyspitoisuus (% ka) 61.8 % kuiva-aineesta
Kelpaa hyvin jatkoon ensi kevääksi.
-SS-
Kiinostavaa, listan lyhyin korsi ja sietää kuivaa, eikö yleisesti pitkät ja pidempi kasvuakaa sietää kuivuutta paremin?
-
Winx voisi olla sellainen, että alustavasti voisin suositella. Tosin nyt on pohjalla pitkä pätkä Helmiä ja hetkeen aikaan en enää ota aikaisemman pään vehnää, on se niin kurjaa, pakko sanoa.
Minulla on pari säkkiä Zebraa varastossa vuodelta miekka ja kivi. En tiedä enää, onko kauhean hääviä. Vehnään tuntuu tulevan jotain toukan tapaista, joka syö jyviä. Ainakin päällimmäinen kerros menee jotenkin jauhoiseksi. Säkkivarastoinnissa näyttää olevan omat ongelmansa. Tuo pitäisi kylvää pois ensi keväänä. Pitää kokeilla itävyyttä.
-
Tommonen Quatrox on myös uusi lajike:
https://peltosiemen.fi/lajikkeet/kevatviljat/kevatvehnan-siemen/quatrox
-
WBP Troy kevätvehnä oli sopimusvehnänä. Orastui paikoin hieman harvasti. 4 tonnin satotasoon pitää olla tyytyväinen, Alli kevätvehnän satotaso oli pettymys, noin 2 tonnia.
Troyn kasvupaikka oli pääosin kuiva rinne. Laatutiedot seuraavat:
Kosteus (%) 12.2 %
Valkuainen (% ka) 14.7 % kuiva-aineesta
Hehtolitrapaino (kg) 78.7 kg / 100L
Roskat (%) 0.6 %
Sakoluku. 294 yks.
Surkastuneet jyvät (%) 4.2
Tärkkelyspitoisuus (% ka) 61.8 % kuiva-aineesta
Kelpaa hyvin jatkoon ensi kevääksi.
-SS-
Ok. Milloin kylvit ja milloin puit, mikä oli perusmuokkaus ja kasvuajan sadesumma?
Troyssa kiinnostaa erityisesti iso jyväkoko; yhteinen taival pikkujyvävehnien kanssa alkaa tulla päätökseen. Toisaalta eikö jollain täällä ollut sellainen kokemusperäinen tieto, että poutivilla savimailla kannattaa suosia niitä taulukon lajikkeita, jotka menestyvät liejusavilla? Ja sitähän tämä Troy ilmeisesti mitä suuremmissa määrin on... ?
-
Muutamana viime vuotena ollut viljelyssä Sibeliusta ja Calisperoa. Viime kesän kokemusten perusteella suosittelen Calisperoa.
Sato maltillisella 120 kg N/ha (jaettuna) lannoituksella 5,4 t/ha, sako 316, valkuainen 14,8, hlp 83. Nuuka ja arka kun olin, niin alkupaukku kylvön yhteydessä oli vain 85 kg N/ha. Tautitorjunnan tein vasta kukintavaiheessa. Mielestäni kova tulos suhteessa panostukseen.
Nippelitietoa: Calispero ei ole mitenkään ultramyöhäinen (vrt. Demostrant), sakoluvun kesto ja valkuaispitoisuus ovat ok, korsi pitkähkö joten hyötyy esim. CCC:stä jos äärikuivuus ei vaivaa.
-
WBP Troy kevätvehnä oli sopimusvehnänä. Orastui paikoin hieman harvasti. 4 tonnin satotasoon pitää olla tyytyväinen, Alli kevätvehnän satotaso oli pettymys, noin 2 tonnia.
Troyn kasvupaikka oli pääosin kuiva rinne. Laatutiedot seuraavat:
Kosteus (%) 12.2 %
Valkuainen (% ka) 14.7 % kuiva-aineesta
Hehtolitrapaino (kg) 78.7 kg / 100L
Roskat (%) 0.6 %
Sakoluku. 294 yks.
Surkastuneet jyvät (%) 4.2
Tärkkelyspitoisuus (% ka) 61.8 % kuiva-aineesta
Kelpaa hyvin jatkoon ensi kevääksi.
-SS-
Ok. Milloin kylvit ja milloin puit, mikä oli perusmuokkaus ja kasvuajan sadesumma?
Troyssa kiinnostaa erityisesti iso jyväkoko; yhteinen taival pikkujyvävehnien kanssa alkaa tulla päätökseen. Toisaalta eikö jollain täällä ollut sellainen kokemusperäinen tieto, että poutivilla savimailla kannattaa suosia niitä taulukon lajikkeita, jotka menestyvät liejusavilla? Ja sitähän tämä Troy ilmeisesti mitä suuremmissa määrin on... ?
8.5. Kylvetty 350 kg 16-7-13, pintalannoitus 2.6. 200 kg NS puinti 25.8. Muokkaus sänkimuokkaus lapiorullaäkeellä keväällä, tasaus joustopiikillä kylvö laahavantaalla. Sademäärä 16.4-30.4 0 mm, toukokuu 5 mm, kesäkuu 57 mm, heinäkuu 64 mm, elokuu puintiin mennessä 50 mm.
-
Kyllä esimerkiksi joku Quarna kalpenee mennen tullen Zebralle, mutten Zebraakaan pitäisi minään kovin kummoisena, en myöskään Zebrasta "paranneltua" Demonstrantia. Nämä ovat käytännön viljelyn perusteella muodostettuja kantoja.
Zebra oli kyllä aikanaan tosi hyvä lajike jota viljeltiin laajasti ja myös kehuttiin paljon. Itselläni oli aikanaan Zebraa viljelyssä ja kokemukset samankaltaiset Klapikasan kanssa. Kesti hyvin äärioloja ja erilaisia maalajeja. Filosofin kannaattaa muistaa että Zebra on yli 20 vuotta vanha lajike ja sitä pitää myös verrata sen aikaisiin muihin lajikkeisiin. Nykyään Zebra on jo museo sarjaa..
-
Zebrasta:
Olen vierekkäin viljellyt Zebraa ja Demonstrantia. Demonstrant ei ole Zebran edelleenkehitelmä, vaan aika eri lajike. Demonstrant oli vierekkäisviljelyssä Zebran kanssa useamman vuoden, enkä nähnyt satoeroa Demonstrantin hyväksi. Zebrassa oli parempi sakoluku, etenkin vähäisempi tähkäidäntä, ja tasaisempi kasvusto, kuivat paikat kituivat Demonstrantilla erinomaisen suuresti. Demonstrand on voimaperäisesti karjanlannalla lannoitetun rm pellon lajike, antaa silloin vasteen, Zebra ei reagoi ylilannoitukseen samalla tavalla, ja runsasmultaisessa vesiplitkussa kasvattaa turhasti vaan kortta.
Marblekin kävi vertailussa kolmantena, Marblella ei ollut mitään jakoa Zebran kanssa kilpaillessa, lehtilaikut ja pystyynkuivuminen veivät sadon johonkin.
Korrenpituus ei suoraan sano kuivuudenkestosta, olen itse valinnut kokeisiini lajikkeita, jotka ovat pärjänneet vuosina 2018,2021 ja 2023. Kyse lienee myös happamuuden siedosta, sillä kuivissa olosuhteissa joko maanesteen happamuus tai liika suolaantuminen vaurioittaa viljakasvia. Toinen valinnan ehto oli suhteellisen korkea valkuaispitoisuus.
Troylla jatkan, mutta tällä kylällä todennäköisesti oli 2023 vuonna Calisperoa, ja se tuotti nähtävästi ihan tuhansissa kiloissa laskettavan keskisadon, päin vastoin kuin eräs muu uutuuslajike. Siksi ensi kevääksi on lisäksi Calisperoa ja myös Emblaa kaikkein aikaisimmille päivänrinteille.
Ohraakin voisi koittaa, hylkään kaikki muut uutuudet ja palannen Feedwayhin, koska se on ollut rinnakkain useana vuotena täysin kuivuuteen tuhoutuneen kasvuston vieressä, ja silti tuottanut ihan viljaa, vähemmällä laolla ja aikaisempana kuin Melius. 8/10 Etelä-Suomen pelloista ei koskaan voi tulla kastelujärjestelmän piiriin, jos suurimittaista pohjavesikastelua ei sallita. Siksi myös lajikkeen kuivuudenkestolla on väliä.
-SS-
-
Mitkä lajikkeet ovat sitten pärjänneet vuosina 2018, 2021 ja 2023?
Viimeistä en kyllä kuivaksi vuodeksi näkisi, kenties se jossain koe alueella sitäkin on ollut?
-
Niin, zebran muistaa nököjään muutkin ja tuli semosii kun olin jo unohtanu tähkä idättämyys kun oli semmosia vuosia. Ja kun oli helle heti kylvön jälkeen se heräs kun sade sitten tuli. Myös liika sade ja kellersi, se virkos. Viljelyvarma
Se oli ja meni, klassikko museo kamaa.
Keksittekö joku edes lähelle sitä. Marble ja quarna ei tod ole oikea vastaus
-
Zebra se minullakin vehnä-lajikkeena.
Ainut huonopuoli on satoisuus.+5000kg/ha tosi tiukassa.muuta vikaa ei ole
-
Mitkä lajikkeet ovat sitten pärjänneet vuosina 2018, 2021 ja 2023?
Viimeistä en kyllä kuivaksi vuodeksi näkisi, kenties se jossain koe alueella sitäkin on ollut?
2023 vuosi, huhtikuu 15 mm, toukokuu 31 mm, kesäkuu 18 mm (siis vain kuun alussa yksi kunnon kuuro) , heinäkuu 44 mm, elokuu 135 mm, puintiaikaan osuivat, ei hyötyä sadossa.
Kasvukausi oli siis melko vähäsateinen, ottaen huomioon huhtikuun kuivuuden ja talven lumipeitteen vähäisyyden. Käytännössä alle 100 mm:n vesillä mentiin.
-SS-
-
Mistral, Scirocco, Zebra, Demonstrant, ei näistä mikään ole rinnakkaisviljelyssä osoittautunut mitenkään erityisen hyväksi tai varmaksi lajikkeeksi. Quarna ja Anniina ovat selvästi heikompia, Anniina ei usein ole edes myllyvehnää, vaikka valkuainen onkin lähes poikkeuksetta yli 15. Nämä ovat kaikki Mistralia lukuunottamatta jo vanhempaa lajikkeistoa.
Mutta en hauku Zebraa huonoksi, totean vain, että minun käsitykseni mukaan se ei erottaudu isosta linjasta minään lottovoittona.
Naapurilla oli vielä vajaa 10 vuotta sitten Rusoa kylvössä, ei sekään erottautunut mitenkään erityisen huonoksi lajikkeeksi. Vähän ehkä laossa paikoitellen oli.
-
Ruso oli altis tähkäidännälle ja silloin 70-luvun loppupuolella oli useana vuonna altistavia säitä.
Tjalve oli aikoinaan kauhea hyppäys sadossa.