Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Pode - 15.09.24 - klo:08:51
-
Moi,
https://www.youtube.com/watch?v=Ljq28W9Vvs8
Ihan hyödyllinen linkki
-
ja ukko puhuu ihan asiaa. itellä just tuo miniaura käytössä ja sen takia en "osaa" enää kyntää... ainakaan nurmia. ja kun jostain vielä sais kiekkokylvimen ni hyin pärjäis näillä mailla. ( tuntuu että vain laahakoneita on kylillä myytävänä )
-
luin jostain että eipä enää hyväksytä miniauroilla muokattua kevytmuokatuksi. perkule!!
-
Harmillista, että kevennettyä muokkausta ei enää edes korvata rahallisesti.
-
Lehdessä oli juttua kevennetystä muokkauksesta, ja siinä Hankkijan edustaja kommentoi, että kultivaattorin siipiterä on huono valinta ja tuhoaa maaperän rakennetta. Ilman sen parempia perusteluja. Mihin tuo väite mahtaa perustua, ja mikä sitten olisi parempi vaihtoehto? Aloituksen linkissä siipiterää ei mitenkään moitittu tässä suhteessa.
-
Youtube-filmissä luomuviljelijä puhui, että maata pitää saada hapetetuksi. Niinpä niin. Hapetus on käytännössä sama kuin mullan orgaanisen materiaalin polttaminen käyttökelpoisiksi ravinteiksi...
Ja fosfaattien kertyminen pintaan...ei oikein voi olla kuin huwit-tunut, kun koettaa kuivana kesänä kaivaa orasmaata, 20 cm on niin kuivaa, ettei juurikarvat saa ainakaan siitä tiilestä mitään fosfaatteja irti. Sitten jos lajikkeella on kohtuullinen juuri, muutama menee sitten jo kyntösyvyyden alapuolelle.
Fosfaattien rikastuminen pintakasvustoon (nurmilla) on havaittu vesistöjen pilaajaksi, kun talvi kulottaa vihreät kasvibosat.
-SS-
-
Lehdessä oli juttua kevennetystä muokkauksesta, ja siinä Hankkijan edustaja kommentoi, että kultivaattorin siipiterä on huono valinta ja tuhoaa maaperän rakennetta. Ilman sen parempia perusteluja. Mihin tuo väite mahtaa perustua, ja mikä sitten olisi parempi vaihtoehto? Aloituksen linkissä siipiterää ei mitenkään moitittu tässä suhteessa.
Oliko Hankkijan konemyyjä joka niin sanoi? Kaikissa koneissahan on omat huonot puolensa, ainakin jos käyttää toisin kuin on tarkoitettu. Eli jos sillä siipiteräkultivaattorilla menee kuraan sotkemaan niin varmasti saa tuhoa aikaan. Samoin liian kuivassa savessa ei murua saa aikaiseksi, pelkkää kokkaretta vaan. Sopivan kosteassa maassa tulos on parempi kuin kynnetyssä. Silti suurimman osan alasta kynnän syksyisin. Suorakylvöön en rupea, jos muokkaaminen kielletään kokonaan, loppuu multa viljan viljely siihen paikkaan.
-
Näkyy osa suorakylvetyistä / kevytmuokatuista siirtyneen
Takaisin kyntämiseen, varmaankin viljan don- arvojen takia,
Ylittää reilusti rehuviljan raja- arvot joillain ennakkonäytteet,
Kuivurissa kierrättämällä toivottavasti saavat kauppakelpoiseksi.
-
tuota suorakylvön vähäisyyttä täälläpäin oon jo pitempään ihmetelly. jotain kevennettyä muokkausta harrastavat mutta perinteistä kylvöä vaan jatkavat. eiks tuolla sk menetelmällä just kustannuksia pienenis?
-
tuota suorakylvön vähäisyyttä täälläpäin oon jo pitempään ihmetelly. jotain kevennettyä muokkausta harrastavat mutta perinteistä kylvöä vaan jatkavat. eiks tuolla sk menetelmällä just kustannuksia pienenis?
Suorakylvö nopeuttaa töitä liikaa... Ei voi koko kevät ja syksyä viettää peltoja tonkien.. olisiko siinä syy? ::)
-
Siipiterä tekee maalle muutakin kuin piirtää vesisateessa kiiltävän viivan - ehkä se siksi on pahasta.
Suorakylvöbuumi meni savisilla mailla jo aikapäiviä sitten. Ainoastaan homman ensimmäiset uranuurtajat jatkavat vieläkin ja kyntävät vain kerran 10 tai 15 vuodessa, ja silloinkin äestävät vain kerran, ettei pelto tasottuisi silloinkaan.
-
Näkyy osa suorakylvetyistä / kevytmuokatuista siirtyneen
Takaisin kyntämiseen, varmaankin viljan don- arvojen takia,
Ylittää reilusti rehuviljan raja- arvot joillain ennakkonäytteet,
Kuivurissa kierrättämällä toivottavasti saavat kauppakelpoiseksi.
Suosittelen lajittelua, sillä lähtee pikkujyvät tehokkaasti ja samalla lajitteet paranevat.
Minulta mennyt pari rekallista kauroja ja donit on olleet siinä 250 vaikka laosta puituja jyviä oli näissäkin jo mukana.
Surullista jos kyntöä pidetään pääasiallisena ratkaisuna homeongelmiin. Suosittelisin ihan ensimmäiseksi vaihtamaan kauralajikkeen mahdollisimman paksukuoriseen. Sillä vähintää yhtä suuri merkitys kuin sillä kynnöllä.
-
Doneja on viime aikoina ollut myös ohrassa ja vehnässä. Tämä on ehkä itse valmistettu onglma, samoin kuin torajyväongelma, joka tuntuu leviävän myös ohriin ja muihin viljoihin.
Kun näkee maatalouskoulujen priimustenkin taasen kääntelevän maitansa, vaatii kovaa uskoa pahnavellin viljelyyn, jos meinaa itse jättää maat kauhtuneelle sängelle koko talveksi.
Säät ovat taas niin kuivat, että itse olen hakemassa vältit vajasta ja rauhoitan mieltäni ainakin lähimmillä pelloilla. Pääsee kylvämään huhtikuulla, että orailla on mahdollisuus peittää maanpinta ennen kirpeää kuivuutta kesäkuussa. Eikä toukokuun rankkasateinen räntäkeli tee vesijärviä ja kirkkaankeltaisia oraita.
-SS-
-
Doneja on viime aikoina ollut myös ohrassa ja vehnässä. Tämä on ehkä itse valmistettu onglma, samoin kuin torajyväongelma, joka tuntuu leviävän myös ohriin ja muihin viljoihin.
Kun näkee maatalouskoulujen priimustenkin taasen kääntelevän maitansa, vaatii kovaa uskoa pahnavellin viljelyyn, jos meinaa itse jättää maat kauhtuneelle sängelle koko talveksi.
Säät ovat taas niin kuivat, että itse olen hakemassa vältit vajasta ja rauhoitan mieltäni ainakin lähimmillä pelloilla. Pääsee kylvämään huhtikuulla, että orailla on mahdollisuus peittää maanpinta ennen kirpeää kuivuutta kesäkuussa. Eikä toukokuun rankkasateinen räntäkeli tee vesijärviä ja kirkkaankeltaisia oraita.
-SS-
Minkähän vuosikerran priimuksista on kysymys? ;D
Kynnössä on puolensa, mutta niin on siinäkin, että keväällä jaksetaan vartoilla maat toukokuntoon. Jostain ihmeellisestä syystä viime vuosina on yleistynyt sellainen trendi, että viimeiseksi kylvetyt ovat toukojen parhaimmistoa. Myöhäisillekkin kylvöille näyttää olevan perusteensa.
-
Doneja on viime aikoina ollut myös ohrassa ja vehnässä. Tämä on ehkä itse valmistettu onglma, samoin kuin torajyväongelma, joka tuntuu leviävän myös ohriin ja muihin viljoihin.
Kun näkee maatalouskoulujen priimustenkin taasen kääntelevän maitansa, vaatii kovaa uskoa pahnavellin viljelyyn, jos meinaa itse jättää maat kauhtuneelle sängelle koko talveksi.
Säät ovat taas niin kuivat, että itse olen hakemassa vältit vajasta ja rauhoitan mieltäni ainakin lähimmillä pelloilla. Pääsee kylvämään huhtikuulla, että orailla on mahdollisuus peittää maanpinta ennen kirpeää kuivuutta kesäkuussa. Eikä toukokuun rankkasateinen räntäkeli tee vesijärviä ja kirkkaankeltaisia oraita.
-SS-
Tähän asti kaikki on aina kynnetty eikä doneista ole ollut huolta, viimeksikin don analyysit 0,1. Mutta nyt kun on se 33 % kasvipeitteisyysvaatimus niin osa piti kultivoida. Ajatuksena että rypsiä sille kultivoidulle alalle ensi vuonna kun tänä vuonna siinä oli vehnää. Sitten taas seuraavaksi rypsin jälkeen olisi muuten hyvä kultivoida, mutta jos keväällä laittaa maavaikutteista rikka-ainetta niin se pitää kyntää.
-
Vehnässä oli 100 sitä t2 h2 toksiinia. Normaalia donia ei. Muutenkin oli leipätavaraa. Onko lajittelu ratkaisu? Alkaa olemaan melko hankalaa leipäviljan tuottaminen. Puolet oli kynnetty, puolet sänkeen. Kynnetyistä ei vielä ollu näyte valmis vaikka viety puintiaikaan. On melkoista pelleilyä.
-
Sitten jokunen ha sänkeen kylvettyä oli peittaamatonta, jos se siihen sitten tarttui. Taidan ottaa uudet näytteet kun tiedän missä siilossa on se peittaamaton.
-
Ei se peittaus niitä toksiineja estä ilmaantumasta. No en varmasti tiedä, mut mulla ei ollut mitään t2 h2 myrkkyjä ja donitkin max 0,25 vaikka osa oli suorakykvettyjä ja osa sänkiäestettyihin. Eikä mulla ollut yhtää peitattua siementä.
Ehkä ne heinäkuun sateet vaikutti vaikka omille pelloille satoi heinäkuussakin melko vähän, veikkaan siis sateita aiheuttajaksi.
-
Tuntuu olevan henkimaailman hommaa, niinkuin normaali donikin. Välillä löytyy ja välillä ei.
-
Ei se peittaus niitä toksiineja estä ilmaantumasta. No en varmasti tiedä, mut mulla ei ollut mitään t2 h2 myrkkyjä ja donitkin max 0,25 vaikka osa oli suorakykvettyjä ja osa sänkiäestettyihin. Eikä mulla ollut yhtää peitattua siementä.
Ehkä ne heinäkuun sateet vaikutti vaikka omille pelloille satoi heinäkuussakin melko vähän, veikkaan siis sateita aiheuttajaksi.
Jostain oon lukenu et donit ku tulee sateesta ja märkyydestä niin nää T2H2 homeet tulis kuivassa ja kuumassa. Eli oli kesä millanen vaan niin aina voi jommasta kummasta tulla hylky.
-
Mielipuolista
-
Oikotietä onneen ei ole: viljelykierrolla, kylvösiemenen peittauksella, kasvustoruiskutuksilla, muokkauksella et cetera voi yrittää pienentää homeiden ilmaantumisriskiä kasvustossa, mutta jos olosuhteet ovat otolliset, mikään ei estä homeiden ilmaantumista. Mutta rahaa siihen saa palamaan, kun kaikkensa yrittää vain huomatakseen ponnistelleensa aivan turhaan.
-
Oikotietä onneen ei ole: viljelykierrolla, kylvösiemenen peittauksella, kasvustoruiskutuksilla, muokkauksella et cetera voi yrittää pienentää homeiden ilmaantumisriskiä kasvustossa, mutta jos olosuhteet ovat otolliset, mikään ei estä homeiden ilmaantumista. Mutta rahaa siihen saa palamaan, kun kaikkensa yrittää vain huomatakseen ponnistelleensa aivan turhaan.
Ja sitten taas toisaalta tulee neuvoja ettei pidä syysmuokata, kun siitä seuraaa kaikkea ikävää, ravinnevalumia, eroosiota, hiili karkaa ja maan rakenne huononee, Eli pitäis jonkinlainen kasvipeite säilyttää talven yli ja siitä jopa palkitaan rahallisesti.
-
Oikotietä onneen ei ole: viljelykierrolla, kylvösiemenen peittauksella, kasvustoruiskutuksilla, muokkauksella et cetera voi yrittää pienentää homeiden ilmaantumisriskiä kasvustossa, mutta jos olosuhteet ovat otolliset, mikään ei estä homeiden ilmaantumista. Mutta rahaa siihen saa palamaan, kun kaikkensa yrittää vain huomatakseen ponnistelleensa aivan turhaan.
Ja sitten taas toisaalta tulee neuvoja ettei pidä syysmuokata, kun siitä seuraaa kaikkea ikävää, ravinnevalumia, eroosiota, hiili karkaa ja maan rakenne huononee, Eli pitäis jonkinlainen kasvipeite säilyttää talven yli ja siitä jopa palkitaan rahallisesti.
En ota nyt kantaa talviseen kasvipeitteisyyteen ja sen toimivuuteen mut kritisoin noita tukia.
Eihän tukieuroilla monestikkaan ole järkevyyden kanssa mitään tekemistä. Jokin taho saa lobattua oman agendansa ylhäälle asti ja sitten laitetaan viljelijät toteuttamaan jotakin, vaikka se sotisi järkevyyttä vastaan..
-
ennen oli torpparillakin helpompaa kuin nykyviljelijällä. nuita ei enää järellä selitetä.
-
Minä vuonna noita don arvoja on alettu mitaileen, Mietin vaan onko niitä homeita ollut ennenkin muttei ole haitannut,
-
Minä vuonna noita don arvoja on alettu mitaileen, Mietin vaan onko niitä homeita ollut ennenkin muttei ole haitannut,
Doneja on mittailtu jo pitkään en tiedä milloin aloitettu mutta noi t2h2 tai mitä lie niin alkoi tänä kesänä.
-
Minä vuonna noita don arvoja on alettu mitaileen, Mietin vaan onko niitä homeita ollut ennenkin muttei ole haitannut,
On niitä ollut varmaan aina. Jostain 1800-luvulta asti on tiedetty että punahome voi aiheuttaa myrkyllisyyttä jyviin. Toki sen määrittäminen mikä on kelvollista viljaa on perustunut ihan visuaaliseen arvioon eikä ollut ihan samanlaista arpapeliä kuin nää nykyiset mittaukset.
-
https://vyr.fi/app/uploads/2024/02/Viljan-hometoksiinitilanne_14022024.pdf
Tämän mukaan vuodesta 2000 olisi tehty mittauksia ja rajat voimaan 2006. Eli suhteellisen uusi-ilmiö tämä toksiinien mittaus. Syysviljoissa ei ole kuitenkaan ilmeisesti tavattua toksiineja juurikaan. Kohta kuitenkin on varmaan 10 kpl eri toksiineja mitä mitataan, niin ei kannata olla huolissaan kyllä jostain jää kohta kiinni melkein kaikki vilja testeissä.
-
Muistan kakarana kun -87-88 talvena tuli sellaista hieman tunkkaista ja reilusti pöllyävää vehnää ruokitaan, oli myös hieman erikoisen väristä, punertavan oranssia. Sillä jäänyt mieleen kun vehnä oli harvinaista. Ei ollut kelvannut myllyyn, tuskin olisi tarvinnut mitään mittausta tuohon arvioon.
-
Se väri voi olla jotain väriainetta joskus noihin aikoihin on tuotu ja värjätty rehuviljaa, ettei sitä voi käyttää muualla. Ainakin turkispuolella oli värjättyä maailmanmarkkinahintaista vehnää silloin
-
Toisaalta, kun mieltää, että nämä toksiinit ovat myös tehokas markkinoiden hallinnan keino, eipä silloin ihmetytä mikään.
-SS-
-
Se väri voi olla jotain väriainetta joskus noihin aikoihin on tuotu ja värjätty rehuviljaa, ettei sitä voi käyttää muualla. Ainakin turkispuolella oli värjättyä maailmanmarkkinahintaista vehnää silloin
Eiköhän se ollut ihan oikeata luonnonväriä. Tuoksu noissa oli miellyttävän imelä