Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Oksa - 14.09.24 - klo:16:12
-
tuossa yritin kyntää ja hankmota vanhaa laitunnurmea. mutta eipä noilla miun koneilla tuohon tehtä mitään järkevää. pinta joko liian sitkeää tahi sit kallioisilla kohtilla lähtee nelöittäin turpeet mukaan.. siis olisiko nyt heinän sekaan kylvää ruista ja mahtaisiko se lähteä kasvuun esim. jyrättynä maahan? kyliltä ei löyty konetta millä tuon nurmen saisi rikki ja pintaan mullosta.. jollain tuo olis ihan kiva saaha jotenkin viljelykelpoiseksi pelloksi taas.. 27 vuotta sitten viimeeks ollu viljaa tuossa..
-
Onko niin kovaa ja sitkiää ettei vältit pysy maassa. Tietysti sellaista "siantonkimaa" sitkiää kynnöstäkin ilkiä ruveta pienimään. Ainakin S-piikin veturin menohalut hiipuu äkkiä kun piikit kerää pari mottia turpeita.
Melkein antaisin tuikeran roundupin, joskos juurakot olisi vähän hapantuneet talven aikana.
-
tuo sai 4 litraa per ha rontuppia ja hyin on alkannu heinät kellastua mut kun ei auroista mene läpi. kuution mällejä runkoa vasten. tuossa tuttu sanoi et laita ruista kun ei korjuuvelvotetta ja se sentäs osaa pehmittää maata. onko noin? mietin kylvää levittemällä nuo siemenet. kronoksen hankmolla saa tuohon vain pieniä reikiä, ei siis mullosta saa etes moneen kertaa ajaen.. tai sit mitä sen järki on..
-
Eipä kait siinä isosti menetä jos huiskalla vetää siemeniä ja jyrällä perässä.
Miksei hankmollakin jos sattuu perässä olemaan.
-
Älä hyvänen aika tee mitään nyt syksyllä, mahdollisimman myöhään hyvä kyntö. Jos maalaji antaa myöden niin keväällä kun peltokantaa
-
niiin, vähän kyllä mietin tuota ruista kun ei keväällä taho saaha tuolla mitään aikaseks. ihan samaa on kuin nyt syskyllä. nyt vaan aikaa moiseen enempi.. nuo vanahat nurmet jokka on pelkkää juurikkaa on kyl kivoja milloin tahansa. miten jos kylväis sen rukiin keväällä?? rehuntarve ei päällimmäinen saati puitava vilja..
-
Pidät ensi kesän avokesantoa ja kylvät rukiin vuoden päästä puhtaaseen peltoon
-
tuo sai 4 litraa per ha rontuppia ja hyin on alkannu heinät kellastua mut kun ei auroista mene läpi. kuution mällejä runkoa vasten. tuossa tuttu sanoi et laita ruista kun ei korjuuvelvotetta ja se sentäs osaa pehmittää maata. onko noin? mietin kylvää levittemällä nuo siemenet. kronoksen hankmolla saa tuohon vain pieniä reikiä, ei siis mullosta saa etes moneen kertaa ajaen.. tai sit mitä sen järki on..
Pitää ihan mielenkiinnosta kysyä että millaiset aurat?
-
Vajaat 10v sitten oli vöhän vastaava tapaus itsellä. Suurin osa lohkosta ajettiin urakoitsijan jyrsimellä, tuli hyvä. Osaan tein just noin RU, hankmo ja Reetta ruis. Tuli siitäkin kohtalainen, joten voinee koettaa..
-
tuo sai 4 litraa per ha rontuppia ja hyin on alkannu heinät kellastua mut kun ei auroista mene läpi. kuution mällejä runkoa vasten. tuossa tuttu sanoi et laita ruista kun ei korjuuvelvotetta ja se sentäs osaa pehmittää maata. onko noin? mietin kylvää levittemällä nuo siemenet. kronoksen hankmolla saa tuohon vain pieniä reikiä, ei siis mullosta saa etes moneen kertaa ajaen.. tai sit mitä sen järki on..
Pitää ihan mielenkiinnosta kysyä että millaiset aurat?
(https://konekansa.net/attachments/wp_002926-jpg.5440/)
-
kolmisiipiset kumipaljeöverit ja ei leikkureita ole enää vuosiin ollu ja kuorimet kylläkin.. tukipyörällä..
-
En oikein osaa ottaa kantaa kun itsellä ei sellaisia maita ole vielä vastaan tullut joita ei ympäri olisi saatu. Aina ei niin nättiä jälkeä.
Mitään mahdottomia kivikoita tai kallion nuolemia täällä ei ole ja sellaisista ei siis kokemusta. Kantoja on joskus tullut vastaan vähän liikaakin.. Auroja on ollut 2x13" Kverneä, FK Fiskarssia, CVL FK Överumia ja nyt Agroluxin AX jota pidän siipimallina näille maille hyvänä. Amazonesta on myös hieman kokemusta.
Kuvan kohde oli hieman hankala, ei omalta pellolta.
Metrejä syvää suota ja syvemmältä märkää. Muutaman kerran oltiin narun jatkona. Toinen kivitalikolla avitteli...
-
Mites Oksa...
Olikos se niin ettei sieltä kulmilta löydy suorakylvövehjestä keneltäkään? Keväällä tommonen glyfottu nurmi olis helppo alusta jollekin VM:lle tai Novalle. Vuoden päästä olis pahimmat turpeet hävinny, sitte olis helpompi kyntää/kultivoida/tintata.
-
Suorakylvöllä ilman muuta, turhaa ähellystä tuommoisien kanssa yrittää muokata
-
Komppaan kahta edellistä kirjoittajaa.
-
Mun mielestä syynä on aurojen leikkurittomuus. Ei kait ne turhat kapistukset ole ja ovat kuuluneet aurojen perusvarustukseen paljon ennen muiden hifistely juttujen tuloa. Taitavat kuorimetkin olla haitaksi , jos leikkureita ei ole.
No sisältihän tuo lohko myös muita ongelmia, kuten kalliota ja kiviä. Mettässähän nuo nyt eivät suuresti haittaa mutta pellolla niiistä tuskin on mitään hyötyä. Itte kyllä ajelisin sillä hankmolla, jos mustaksi pitäisi saada. Sillähän saa kyllä, jos myrkytys on onnistunut ja vauhtia pystyy pitämään, mutta eipä taida nuo kalliot ja kivet sopia tähänkään työmuotoon.
-
juuripa se. ei kronos kestä moista hakkuuta jotta sais mustalle tahi osittainkaan.. painoa pitäs olla ja sit katkii jouset.. tuossa lohkossa on semmonen 12 senttiä pelkkää juurimassaa ja sen jälkeen onkin kukkamultaa ainakin reilu kolmekymmentä senttiä. tuossa tuo massakerros leikkautuu hyin irti ja siitä sais hyän katematon jos ois oikia kone hommaan. se kiertyy vain ojaksen alle ja siihen sit jumettuu.. ja on muuten tiukassa, jos käsin yrittäis repiä. pakilla aurat maassa kyl irtoaa sit.. ja näkyy rontuppi vaikuttavan hyästi..
-
Oksa älä hyvä mies peltoasi pilaa tuollai. Saat ne kalliot ja maakivet esiin kun revit autoilla ne pintamaat kasalla sinne tänne. Jos ei suorakylväjää löydy niin odota rauhassa. Ja osta sillä aikaa ainakin auroihisi leikkurit. Eihän se voi tuollalailla onnistua. Sama kun yrittäisit kantokoukulla kyntää
-
ahaa. siis pilaa??? kun nuo on sen takia just jääny viljelystä kun ei sovi koneet kiveksien väliin.. mut mitä miun pitää uottaa? jeesusta? parraimat kohat meinasin ajella kronoksella ja siihen sit reettaa, ( jos saan, siis siementä ) ja nuo jo kokeillut kohat lanalla tasaan ja siihen samaa... jos jo parin vuoten päästä vois jotain kasvavaakin kylvää... nykyään hyä kun ei pellosta pulaa ja saabi jotain köpsääkin kokeilla... ihan vi tuiluks!
-
Jos ei auroissa ole leikkureita niin eihän siitä kyntämisestä tule mitään,oli maalaji lähes mikä tahansa. Jos on vanhaa nurmen kelttua niin sama jos ajaa perälevyllä.
korjattu välttämätön varuste tekstissä....
-
niiiiinpä. mut eipä saa mustaa aikaseks... perälevyllä. kasoja korkeintaan.
-
kuorimilla övereillä olen saanu hyän kynnöksen normaalimailla jopa 7 sentin kynnöksellä... nyt nuo vetän kevytauroilla..
-
kuorimilla övereillä olen saanu hyän kynnöksen normaalimailla jopa 7 sentin kynnöksellä... nyt nuo vetän kevytauroilla..
Oksa teki 3-siipi öövereistä kevytaurat. Pudotti vaan leikkurit pois. Painoa tippui ja kyntöjälki muuttui uskottavaksi kevytauran jäljeksi maakasoineen 8)
-
ahaa. siis pilaa??? kun nuo on sen takia just jääny viljelystä kun ei sovi koneet kiveksien väliin.. mut mitä miun pitää uottaa? jeesusta? parraimat kohat meinasin ajella kronoksella ja siihen sit reettaa, ( jos saan, siis siementä ) ja nuo jo kokeillut kohat lanalla tasaan ja siihen samaa... jos jo parin vuoten päästä vois jotain kasvavaakin kylvää... nykyään hyä kun ei pellosta pulaa ja saabi jotain köpsääkin kokeilla... ihan vi tuiluks!
Sehän on mulle ihan sama mitä teet. Pääasia on että aika kuluu ja on kivaa kuhan ei tee mitään laitonta. Mutta itse valitit ku ei kyntö suju. Odota että juurakko pehmenee ja laita auras kuntoon. Tai ota suorakylväjä
-
Mä en aina oikein hiffaa mistä näissä jutuissa on kyse. Mennänkö vitsillä vai tosissaan. Pilalla vai tosikkona puurtamalla...
Aika selvää on että ilman leikkureita ei tuollaista kynnetä. Veitsetkään ei riitä.
Jos haluaa kyntää niin terävät, oikein säädetyt leikkurit. Ja jos on niin kivistä ettei leikkurit kestä niin kunnolla jousitetut mallit.
Oikein kiviseen ei kyllä saa kunnon jälkeä jos ojakset on enemmän pystyssä kuin maassa... sellaista ei kannata mennä tonkimaan ellei siten halua suorittaa uudisraivausta.
Glyfo.
Suorakylvö tai sitten joku kerta-ajo hankmolla, pintalevitin ja toinen ajo hankmolla.
Rukiin kylvöaika lienee jo mennyttä...
-
^
👍
-
ahaa. siis pilaa??? kun nuo on sen takia just jääny viljelystä kun ei sovi koneet kiveksien väliin.. mut mitä miun pitää uottaa? jeesusta? parraimat kohat meinasin ajella kronoksella ja siihen sit reettaa, ( jos saan, siis siementä ) ja nuo jo kokeillut kohat lanalla tasaan ja siihen samaa... jos jo parin vuoten päästä vois jotain kasvavaakin kylvää... nykyään hyä kun ei pellosta pulaa ja saabi jotain köpsääkin kokeilla... ihan vi tuiluks!
Sehän on mulle ihan sama mitä teet. Pääasia on että aika kuluu ja on kivaa kuhan ei tee mitään laitonta. Mutta itse valitit ku ei kyntö suju. Odota että juurakko pehmenee ja laita auras kuntoon. Tai ota suorakylväjä
Glyfo hävittää juurakot,no mitä jää jälelle,kivet ja kallio.
-
missä ajassa ? tuo juurakko on kuin karvalankamattoa. sitkeää takkua.. ja net miun kevytaurat on ihan ostotuote. 10 siipeä ja kaks pyörää syvyyssäätöön. hyä peli vaikka aika vanha onkin.. nopsaan ajelee hehtaarin sänkeä..
-
Oksa.
Onko se lähin suorakylvökone miten kaukana?
Ettei olis ihan pakko ährytä joutavaa hommaa. Sen suorakylvön kanssa siinä on keväällä oikea pelto.
-
ei niiiinm kaakana mut ehtiikö keväällä käytä täällä hehtaarin vetelemässä onkin toinen juttu. mutt ite ajelin just yhen toisen lohkon joka kynnetty 10 vuotta sitten silppurilla heinän silpuks ja meinasin kokeilla kuin menee kronoksella mustaks.. ja keväällä sit aikaseen miniauroilla paskan sekaan.. kun vilja alan ei tartte olla kummonen jotta pärjää vasikoilla ni kokeilen toista ja tuo kiveikkö jääköön avokesannoksi tahi raiheinällä uusiks..
-
https://huutokaupat.com/kohde/4982165/overum-jousitettu-leikkuri-taydellinen-uusi-5kpl
-
siistiksi kunnostettuja.. mut enpä taija kehata moisia kun on jo aikanaan pois myyty entiset..
-
siistiksi kunnostettuja.. mut enpä taija kehata moisia kun on jo aikanaan pois myyty entiset..
Jaahans kiero savolainen myisi kunnostettuja leikkureita uusina. No onneksi Oksa ei ole nyt myyjänä, eikä kait ostajanakaan. Ei voi kyllä käsittää miksi aurat kannattaa pilata noin vähällä.
-
Kyllä täytyy olla rahat vähis jos auroista myy leikkurit :o .
-
En tiedä, voiko Överum leikkureiden kätisyyttä vaihtaa, mutta huutokaupat.com kuvassa näkyisi vain kaksi sarka-auran leikkuria ja kolme ilmajäähdytteisen puolen leikkuria. Runkoon kiinnitettävät varret/kiinnittimet ovat aivan uuden sarka-auran tai sitten paluuauran pitkälti sivuun siirtävät mallit.
SR- ja V-aurojen kiinnittimet ovat vain vähän S-mutkalla.
-SS-
-
kuorimilla övereillä olen saanu hyän kynnöksen normaalimailla jopa 7 sentin kynnöksellä... nyt nuo vetän kevytauroilla..
Oksa teki 3-siipi öövereistä kevytaurat. Pudotti vaan leikkurit pois. Painoa tippui ja kyntöjälki muuttui uskottavaksi kevytauran jäljeksi maakasoineen 8)
meni överiksi juu, miten aikune mies ei saa maata kääntyyn. ei helvata sentän.
-
sas se! perkele. ite en ole koskaan osannu oikein kunnolla kilpakyntää mut aina muuloin se on itelle kelvannu mut nyt kun ei muuta ni alkaa kiinnostaa... kerroppa siä kun tiijät mitä pitäs tehä!!
-
jamkun alat kertoa kynnöstä ni samalla voit kertua kuin oikein tuon sais hyin tuottamaan.... kun ois kelpo ravinnepohja jotain tuottaakkin..
-
sas se! perkele. ite en ole koskaan osannu oikein kunnolla kilpakyntää mut aina muuloin se on itelle kelvannu mut nyt kun ei muuta ni alkaa kiinnostaa... kerroppa siä kun tiijät mitä pitäs tehä!!
https://kaytannonmaamies.fi/wp-content/uploads/2017/05/KM_Kynto%CC%88opas_1988.pdf
Tuosta Oksalle ja monelle muullekkin iltalukemista, myös minulle
-
Kaikkia kiinnostaa että minkäläiset kärki palat oksan öövereissä on ,vai onko nekin myyty ?
-
Tuollahan olikuva sellasista viskars kh auroista, kynnön opetteluni oli sellasilla ja veturina setor 25 a. Serkkupojan kans kilpailtiin kumpi sai nätimpää jälkee, siinä potkittiin palkkeja ja syleksittiin. Ja kateellisena katteltiin kun naapurissa oli 35 ferguson ja kolmisiipiset fergun aurat. sittemmin tuli valmetti ja viskarsin kh siivellä olevat aurat, jestas kun kyntöjälki muuttu. Myöhemmin sitte viskarsin automaatit, niillä oli kiva kyntää kivistäkin peltoa. Ja siipiä on tullut lisää, 5 siipiset hinattavat ym. Mut kyllä niissäkaikissa on leikkurit olleet, eihän kynnöstä muutoin mitään tule. Veitsileikkureita en ole kokeillut. Kaikki maalajit ja eri ikäset nurmet on kääntyneet oli juolaa tai ei, mut ne leikkurit on kyllä hyvät, muutoin voi koko saran ruokamultakerros laahautua auroissa pellon toiseen päähän.
-
Mulla tuli vuostuhannen vaihteessa uutta vuokramaata, joka oli omistajalla ollut tosi pitkään nurmella. Kivistä hietamaata ja aurat kulkevat moninpaikoin kalliota pitkin. Silloin oli auroina V-teräiset Överumit leikkureilla ja kuorimilla. Niillä lähti paikoitellen koko kyntökerros mukaan. Nykyisin on Kvernelandit alkuun 8 siivillä, jotka vaihdooin 28. Näissä auroissa on esiaurat ja alkuun niissä oli leikkurit. Kerran kynsin syysvehnämaata heti puinnin jälkeen ja aurat tukkivat. Kokeilin ottaa leikkurit pois ja tukkiminen loppui. Myöhemmin hommasin etummaisiin siipiin veitsileikkurit. Jos joku tukkii niin se on yleensä se viimeinen siipi, jossa on kiekkoleikkuri.
-
tuon tukkimisen takia miä net leikkurit heitin mäkeen jo vuosia sitten. riittävä vauhti kun on niin jälki on hyää normaalikasvustoissa mutta tuon juurimaton kyntö on aika tuskaa jopa kvernellä leikkureilla. pitäis olla kait joku jyrsin jolla sen saisi rikki ja pieniks. kiviä noppiessa huomas kuinka matto rullasi kiven etessä kuin serla. sitkeää paskaa.
-
btw, kärjet ja vantaa on uusia, siivet pitäis kait kohta vaihtaa ( jo varastossa ) kun alkaa olla lohkeamia alareunassa ja kulumaa paikoin.
-
leikkurit on väärin säädetty jos ne tukkii, kuorimet saattaa tukkia. Kannattaa mennä kyntökurssille jos aurat tökkii.
-
heh, järjestetäänkö nuita muka missään enää?? niiinpä ja kun säätää leikkurit ohjeen mukaan ni ihan sopivasti tukkeaa sopivilla oloilla. ei tietty ihanne oloissa. ja miten usien teroitatkaan leikkurit? veistillä on menty jo vuosia, nyt on vaan toinen poikki.. uutta uotellessa..
-
Joskus kannattaa ihan suosiolla luopua siitä kynnöstä. Kun on kivi kivestä niin ei siitä hyvää kynnöstä saa vaikka mitä tekis. Varsinkaan vanhasta heinästä. Pistä lisää glyfosaattia ja ota suorakylväjä. Toki eihän se niihin paljaisiin kiviin ja turvekasoihin suostu kylvämään
-
heh, järjestetäänkö nuita muka missään enää?? niiinpä ja kun säätää leikkurit ohjeen mukaan ni ihan sopivasti tukkeaa sopivilla oloilla. ei tietty ihanne oloissa. ja miten usien teroitatkaan leikkurit? veistillä on menty jo vuosia, nyt on vaan toinen poikki.. uutta uotellessa..
Etkö sä ollut vähän aikaan sitten myynyt ne leikkurit? Nyt on veitsileikkurit ja toinen poikki. viikonloppuna ei ollut leikkureita ollenkaan.
Tuolloin aiemmin oli kolme siipeä ja nyt tuosta saa sen käsityksen että kaksisivuinen? Taisi Kaikki ollut ottanut Oksan auroista kuvan…
-
net pulteilla kiinni joten on pois otettavissa. veitsiä olen käyttänny vuosia. ja net leikkurit oli romulavalla vuosia kunnes yks tuttu osti net omiin kverneihin. kuorimia poistan seuraavaks. riisutuilla kait on mahkuja onnistua.. tai sit ei. kun tuo turkki on ihan kuivan kukkamullan päällä, irtoaa helposti. siitä sais kauhalla siirtonurmen. kivikuopan pohjallakin ruutikuivaa..
-
kyllä on taas omituinen juttu, maakin kuivaa, eikö todellakaan ole satanut. täällä osasta peltoja on järviä joissasorsat nyt uiskentelee, pitää odotella että pääsee käänteleen maata. Mut kyllä sulla on näemmä kynnön perusasiat vielä hakusesa, heittelet leikkuritkin romulavalle jotka ne tärkeimmät osat auroissa. eikä kivet mitään haittaa kun on oikeenlaiset aurat.ajetaan sillee ettei tule pirstaa. paljon olen kyntöurakoilla tavnnut tosi kivisiäkin maita, net vaan olen viimeksi kyntänyt ja uudet vantaat sitte.
-
heh, järjestetäänkö nuita muka missään enää?? niiinpä ja kun säätää leikkurit ohjeen mukaan ni ihan sopivasti tukkeaa sopivilla oloilla. ei tietty ihanne oloissa. ja miten usien teroitatkaan leikkurit? veistillä on menty jo vuosia, nyt on vaan toinen poikki.. uutta uotellessa..
Etkö sä ollut vähän aikaan sitten myynyt ne leikkurit? Nyt on veitsileikkurit ja toinen poikki. viikonloppuna ei ollut leikkureita ollenkaan.
Tuolloin aiemmin oli kolme siipeä ja nyt tuosta saa sen käsityksen että kaksisivuinen? Taisi Kaikki ollut ottanut Oksan auroista kuvan…
🤣🤣🤣
-
Oksa taas huudattaa porukkaa....ihan huvin vuoksi....oikeasti on jo hoitanut homman.
Montakohan sivua vielä jaarittelette tästäkin asiasta.
-
Varmaan monta.
-
kyllä tää vielä jatkuu, oksa nyt äheltää niitä veittiä ja huomenis taas kokeilee kuinka se kuntta myttyää. ja kuis se on jokos se rukiin kylvöaika meni vai jatkuuko se niin kauan kun maa on sulaa. itellä semmonen käsitys että elokuun lopulla kylvellään .
-
Eikö ennen vanhaan rukiin kylvöpäivä ollut 20.8, mutta onhan nuo syksyt vähän muuttuneet. Mutta turha kait niitä siemeniä ihan lumen alle on enää kylvää. Tosin Oksa nyt on niin kiero vempula, että taitaa puijata talventuloakin.
-
heh, eipä sitä näköjään saa tehäkään kuin haluaa, oli se nyt sit kuin omaan hommaan sopiva. tuo ruis ois ollu takarajoillaan mut oispa ollu hyässä lykyssä keväällä vihreenä.. mut ei sit. uotanpa nyt syksyn sateet ja jos ei lumi tule ennen routaa ni kokasen sitten tahi sit en. mitä väliii. ja kukaan tuskin oikeesti on vanhaa nurmea etes kyntäny kun kiertohan teillä on pikkasen nopsempi. mutta aattelinpa vain saaha uutta kateltavaa tännekin.. sori siitä!
-
Mulla oli 10-15 vuotiaita laidun- ja muita nurmia käännettävänä silloin kun viljelyä aloin 'harrastaa'.
Pahimpia olivat avo-ojaiset turvemaat joissa kasvoi järviruokoa, juolaa ja kastikkatupsuja. Ilmeisesti siinä oli joskus ollut ranta.
Olisipa silloin ollut nykyiset vehkeet ja osaaminen... takavetoinen tahtoi pysähtyä tuohon sutimaan ja sitten oltiin helposti siinä ja syvällä. Se ruoko pistää yllättävän paljon hanttiin. Ja lähdössä viilun alku nousee siiven päälle ja lähtee rullalle mukaan.
Välillä viilut kaatuivat 10 m takaisin kun alkuun pääsi. Jos hetken meni hyvin niin sitten löytyi kanto :-)
Kyllä siinä kärsivällisyys kehittyi - varsinkin kun seuraavaksi aseeksi ei ollut lautasmuokkainta ja suorakylvökonetta.
Eilinen pienimuotoinen kyntäminen tuntui suorastaan terapialle tuohon 70-luvun alkuun verrattuna.
16-vuotiaan ruokohelpilohkon lopetuksen tein suorakylvöllä ja vasta seuravaana vuonna kyntö.
-
heh, eipä sitä näköjään saa tehäkään kuin haluaa, oli se nyt sit kuin omaan hommaan sopiva. tuo ruis ois ollu takarajoillaan mut oispa ollu hyässä lykyssä keväällä vihreenä.. mut ei sit. uotanpa nyt syksyn sateet ja jos ei lumi tule ennen routaa ni kokasen sitten tahi sit en. mitä väliii. ja kukaan tuskin oikeesti on vanhaa nurmea etes kyntäny kun kiertohan teillä on pikkasen nopsempi. mutta aattelinpa vain saaha uutta kateltavaa tännekin.. sori siitä!
sää saat tehdä turpeikoillesi ihn mitä lystäät ja kylvää rukiis vaikka jouluaattona, täs vaan on muuten ihmetelty tuollasta. olen saanut käsityksen että on laadukkaat laitteet ja taito tehdä. mut kaikki homma onkin pelkkää kuvitelmaa.
-
miun laitteet on kyllä enempi sieltä museosuunnalta ja aikansa eläneitä vanhoja paskoja ( kuten kumipaleöveri ) mutta aattelinpa haastella jotain muuta kuin ns. kulttuurijuttuja.. ja ruis kerkiis kuitenkin jos olis se piiitkä syksy kuten uhoovat.. kun tuolla ei ole tuottopuoli ekana vaan juurakon pehmitystarkoitus. nooo, mitä väliiii!!
-
Kyllä vanhaa nurmea on saanut kyntää, kun noita pieniä vuokrapalstoja on ottanut viljelyyn. Mutta ovat parempia peltoja kuin omat koskaan, vesi kertyy tasaiselle paremmin, poutimista esiintyy vähemmän. Eturiviläinen puuskahti kyllä, ettei ollut mitään järkeä, ja jalomielisesti lupasi, että saan vuokrata hänen sijastaan, mutta takariviläinenhän tyytyy vähempään, että kaikki voittivat asiassa.
Suurin ongelma aluksi oli juurakon sitkeys: kakkosvaihteella parhaimmillaan joutui päkistämään, 400 kg keulapainot eivät riittänert ja vakopyörän pykälät alkoivat rouhiintua silmissä.
Mutta nyt 10 vuoden päästä maa on pehmeämpi ja pystyy kyntämään viitosvaihteella. Kolmen Roundup-kierroksen jälkeen juola ja heinät ovat jääneet häviölle.
-SS-
-
Vuokrasin sellaista peltoa tuossa kymmenen vuotta sitten. Kosteaa hapanta suurelta osin turvemaata. Koskaan ei ollut kynnetty yli vaaksan syvyyteen. Sen alapuolella oli juurakkoa ja kantoja. Viljelijä joka vuokrasi niin hänellä oli sellainen noin 20 vuoden viljekierto, joka kohtaa ei ollut ikinä kyntänyt 60 vuoden aikana kun on tehnyt traktori hommat talossa. Oli jatkuvassa nurmiviljelyssä. Kyntö sujui hyvin. Isäni teroitti lähtiessään kiekot Kvernelandeista ja kynti noin reiluun 20 senttiin. Vuokraaja keräsi itselleen muutaman vuoden polttopuut siitä pellolta.
-
^
Kyllä noita rapamaan teloja, juurakkoja ja pienempää palaa on mullakin jonkinmoinen kasa mettän reunas. Hyvää poltettavaahan ne olis kun "turvetta" on mukavasti mukana. Mutta ei niitä pirukaan normi vehkeillä pieni. Teräketju tylsyy ihan sairaan nopeaan. Yhtenä kesänä tuhottiin 2 sahaa isän kanssa samana päivänä. Husku leikkas kiinni ja metsurista katos jengat laipan ruuvista. Lupasin kerran kysyjälle koko kasan mutta soitti seuraavana päivänä, että sai jo tarpeekseen 😁
Joskus tullut mieleen että ajaisin ne puun murskaajalle tai myisin lämpöyrittäjälle. Enemmän houkuttaa oma poltto, sillä hakkaa normi polttopuut mennen tullen.
-
Tää on vähän sellainen erilainen mies. Kävelee kenkaten ja on yksikätinen. Pieni noin kannot Kilpi paalileikkurilla, halkoo myös halot sillä, jonkun verran pätkii. Sillä on jonkilainen teline mihin ne puut asettelee
-
Tänään meni nurin n. 15 vuotias heinikko.
Hyvin se totteli kwernelandeja.
Päisteet pikkasen mielenkiintoisimpia, vallankin kun piti kääntää pellolle päin.
(https://img.aijaa.com/m/00746/15276909.jpg) (https://aijaa.com/FHaIrZ)
-
on kuiteski vissiin ollu leikkurit paikallaan eikä romulavalla. On näemmä vielä sellasiakin jotkahallitsee tuon kyntämisen eikä pelkästään uhoo netissä kyntämisiään.
-
on kuiteski vissiin ollu leikkurit paikallaan eikä romulavalla. On näemmä vielä sellasiakin jotkahallitsee tuon kyntämisen eikä pelkästään uhoo netissä kyntämisiään.
Kyllä se onnistuu kun on uudenkarheet vehkeet..
Piti kesken hommien käydä huuhtelemassa västäräkinpesä pois pakosarjan päältä kun rupesi lykkäämään pellinalta valkeeta.
(https://img.aijaa.com/m/00346/15276978.jpg) (https://aijaa.com/LRb5nn)
-
hianoa kyntöä. kyllä tuolla ei tainnu olla yhtään kiveä eikä kalliota paikan päällä. ja kvernellä saabi aina nättiä kynnöstä kun siinä niiiiin pitkä siipi. miettinnä onnaisko nuihin övereihin moisia saaha kiinni.. kun tahtoo olla loppuunajetut kvernet kaks kertaa sen mitä överit hinnoillaan..
-
ei övereissä mitään vikaa ole, kunhan laitat ne leikkurit. ja säädätkohdilleen. Eikä kivet mikään syy ole kyntöjälkeen se on vaan malttia jos karisee.
-
Kvernelandi on ikuinen aura käytännössä jos ei järjettömyyttään aja kieroksi kivikossa. Tietysti variomaatit kuluu nivelistään ja kääntöaurat kääntöpäästään. Nekin on korjattavissa ja varsinaiset kyntöosat kulutustavaraa….
Komiaa oli kynnös. On mukava aina syksyllä katsoa hienoja kynnöksiä, niitä vaan näkee vähän nykyään. Enempi noita sotkuja missä on vähän mustaa ja korsia sekaisin. Siis kevytmuokattuja
-
niiiinpä.
-
Taidetaan " uusia " öövereitä ja agroluxia pitää kyntöjäljeltään jopa kvernejä parempina. Onko ne nyt XL/AX siipisiä. Toki Kvernellä on kait ollut eri siipimalleja rinnakkainkin ja jotkut hyviä ja toiset taas ihan susia. Jos nyt liioitellen kirjoittaa joskus lukemiani kokemuksia. Ittellä on ollut tai raadot löytyy vieläkin 3 ja 4 siipiset SR ööverit. En niillä oikein hyvää kynnöstä koskaan saanut , tosin kummassakaan ei ollut kuorimia eikä tukipyörää. Leikkuritkin vähän harhaili, mutta oli kumminkin. Seuraavaksi ostin 500 eurolla Kongskilden 4- siipiset , kuorimilla ja sillä tuki pyörällä. Jostain syystä niillä tuli ihan hyvää kynnöstä vaikka siipi saman mallinen kuin tuo Sr. Ainakin periaatteessa , tosin ei ne siihen sovi mutta hitsillä voi siivet tuplata. Nyt ne on puhki ja muutenkin aika kuluneilla osilla. Uusia ei saa tai ... yksi rauta siipi (ainut) oli kauan grenellä myynnissä, hinta 800 euroa. Joskus mä vielä rohkaistun ja kysyn tuohon muovisiipiä ylijäämätuotteelta. Niihin sais poralla reijät oikeisiin paikkoihin ;D
Nyt on käytössä FK agrolux kuorimilla ja sillä tukipyörällä. Siipiä vieläkin vain neljä. Kevyt vetoinen aura ja tekee nätin jäljen mielestäni matalaankin kynnettynä. Paras aura joka mulla on ollut. Hintakin oli 340 euroa verolla, mutta vantaat piti uusia. Muuten on mennyt muuutaman vuoden. Niin eka viilu säätyy hydellä 8) Leikkurien kiinnitys ihan ihmeellinen ja en oo saanut niitä säädettyä. Pitäis saada leveämmälle, mutta ei saa kun pultti ei pyöri. Taisi olla samalla pultilla koko siipi kiinni ojaksineen yms. Nyt leikkuri ei ole yhtään leveämmällä kuin siipi ja jollain hyde säädöllä taitaa olla jopa kapeammalla. Tosin ei näy pahasti kyntöjäljessä, mutta syöhän se rintapalaa noin enemmän.
-
Nuo omat lienee kvene E160. Jonkun vuoden tuota natikkaa nuoremmat, eli vajaa 40v
-
ei övereissä mitään vikaa ole, kunhan laitat ne leikkurit. ja säädätkohdilleen. Eikä kivet mikään syy ole kyntöjälkeen se on vaan malttia jos karisee.
Vanhojen Överien siipi ei kyllä ole sieltä parhaasta päästä. Oliko se nyt "V" ?
Vakokin tulee niin kapea että vähänkään leveämpi gummi ei sovi, ei mahu. Ja roinaa jää aina näkyviin ellei ole hyviä kuorimia, esiauroja tms.
Minusta tuo AX-siipi on yllättävän onnistunut. Oli sitten Överumissa tai Agroluxissa (olikohan Överillä joku oma nimitys tuolle?)
Toimii hyvinkin monenlaisissa olosuhteissa. Pidempiheinäisen nurmen kynnöstä ei nyt tullut otettua kuvaa, mutta ei se kovin paljoa tuosta poikkea.
Agroluxin kestävyydestä voisi kyllä sanoa parikin negatiivista sanaa...
Kvernestä ei omaa kokemusta mutta ihan ok jälkeä näkyy niilläkin saavan. Enemmän se on miehestä kiinni kuin auramerkistä.
Kyllä kivet ja kannot kyntöjäljen pilaa, varsinkin nurmella. Siitä ei mihinkään pääse. Silloin kun vannas käy pinnalla tai jopa sen yläpuolella niin viilu on poikki ja sekaisin.
-
^
Vaikka itte kirjoitin nykyisten agrolux aurojeni olevan parhaat mitä minulla on ollut, niin kyllä se agroluxin laatu on aina kait vähän heikko ennen ollut. Mutta hinta / laatu suhteen takia nuo omani ovat ihan mainiot. Noissa on se FK siipi eli on kait sama kuin Ööverien V. 600 renkaan mää sinne vakoon ajan. Aurat 16" säädössä ja en osaisi ehkä katsoa missä on pyörä mennyt. Ainakaan ero ei meikeläiselle ole häiritsevä / merkitsevä. Nurmet tosin kynnän yleensä aina glyfotettuna, joten ei paljon eroa sänkikynnöstä.
Nykyisin kait se ööveri tosiaan XL ja agrolux AX
-
Vaikka itte kirjoitin nykyisten agrolux aurojeni olevan parhaat mitä minulla on ollut, niin kyllä se agroluxin laatu on aina kait vähän heikko ennen ollut. Mutta hinta / laatu suhteen takia nuo omani ovat ihan mainiot. Noissa on se FK siipi eli on kait sama kuin Ööverien V. 600 renkaan mää sinne vakoon ajan. Aurat 16" säädössä ja en osaisi ehkä katsoa missä on pyörä mennyt. Ainakaan ero ei meikeläiselle ole häiritsevä / merkitsevä. Nurmet tosin kynnän yleensä aina glyfotettuna, joten ei paljon eroa sänkikynnöstä.
Nykyisin kait se ööveri tosiaan XL ja agrolux AX
Mulla on tarpeettomana liiterin perällä V-siipiset puolihinattavat Överum CVL-498:t ja en niillä saanut 600 renkaalla turvemaalla millään järkevää jälkeä . Rengas survoo puolet edellisestä viilusta matalaksi ja sitähän ei millään säädöllä piilota. Osin vika on tietysti kosmeettinen, kyllähän sen äes joskus tasaa mutta ei oikein sisu antanut periksi jättää sellaista jälkeä :-/
520 tai 18.4 renkailla ne toimivat kohtuullisesti. Nyt tulee vaan kynnettyä nykyaikaisemmalla koneella.
-
just tuossa oli puhetta naapurin kans. hää totes että sen takia hä osti kvernet kun ei överit mene kuivaan nurmeen. ja eipä tuokaan joka ojaksessa leikkuria pitä. silti kyntöjälki ihan nättiä, nyt kun oppi pitämään kyntösyvyyten suhteellisena. pitäs kokeilla kohta övereillä uutestaan kun on satanna jo liki 50 milliä... ja maa kastunu jo yli 15 sentin syvyyteen..
-
Vaikka itte kirjoitin nykyisten agrolux aurojeni olevan parhaat mitä minulla on ollut, niin kyllä se agroluxin laatu on aina kait vähän heikko ennen ollut. Mutta hinta / laatu suhteen takia nuo omani ovat ihan mainiot. Noissa on se FK siipi eli on kait sama kuin Ööverien V. 600 renkaan mää sinne vakoon ajan. Aurat 16" säädössä ja en osaisi ehkä katsoa missä on pyörä mennyt. Ainakaan ero ei meikeläiselle ole häiritsevä / merkitsevä. Nurmet tosin kynnän yleensä aina glyfotettuna, joten ei paljon eroa sänkikynnöstä.
Nykyisin kait se ööveri tosiaan XL ja agrolux AX
Mulla on tarpeettomana liiterin perällä V-siipiset puolihinattavat Överum CVL-498:t ja en niillä saanut 600 renkaalla turvemaalla millään järkevää jälkeä . Rengas survoo puolet edellisestä viilusta matalaksi ja sitähän ei millään säädöllä piilota. Osin vika on tietysti kosmeettinen, kyllähän sen äes joskus tasaa mutta ei oikein sisu antanut periksi jättää sellaista jälkeä :-/
520 tai 18.4 renkailla ne toimivat kohtuullisesti. Nyt tulee vaan kynnettyä nykyaikaisemmalla koneella.
Silläkin on väliä millä työleveydellä ne aurat on. 14" vako on kapeampi kuin 16" Toki eihän tuo 16" oo kuin 40cm , joten eihän se 60cm pyörä laskennalllisesti sinne vakoon pitäisikään mahtua. Mutta eihän se kynnös palkki pystyssä ole vaan saranan avulla vinossa. Ja saattaa se 600 pyörä avartaa sitä kyntämätöntäkin. En tosin ole ollut traktorin alla katsomassa ;D
-
Kyllä se onnistuu kun on uudenkarheet vehkeet..
Piti kesken hommien käydä huuhtelemassa västäräkinpesä pois pakosarjan päältä kun rupesi lykkäämään pellinalta valkeeta.
(https://img.aijaa.com/m/00346/15276978.jpg) (https://aijaa.com/LRb5nn)
Tämmöinen osaa olla aika häijy tapahtuma. Voi muuttua oikeaksi katastrofiksi :-(
Mistä tulikin mieleen, pitää muistaa putsata mettiäisen etupään pohjapanssarin päältä rutikuivat öljyiset neulaset ja muut ryönät pois. Vähän ikävä jos sinne sattuu joku tsipuna eksymään vaikka sähkövian vuoksi. Aikoja sitten tässä lähellä paloi ajokone vastaavasta syystä. Levisi niin nopeasti koko etupään alle että hyvä että kuski ehti kopista ulos kun huomasi mitä oli tapahtumassa, käytännössä yhdellä sammuttimella ei ollut enää mitään tehtävissä.
-
Vaikka itte kirjoitin nykyisten agrolux aurojeni olevan parhaat mitä minulla on ollut, niin kyllä se agroluxin laatu on aina kait vähän heikko ennen ollut. Mutta hinta / laatu suhteen takia nuo omani ovat ihan mainiot. Noissa on se FK siipi eli on kait sama kuin Ööverien V. 600 renkaan mää sinne vakoon ajan. Aurat 16" säädössä ja en osaisi ehkä katsoa missä on pyörä mennyt. Ainakaan ero ei meikeläiselle ole häiritsevä / merkitsevä. Nurmet tosin kynnän yleensä aina glyfotettuna, joten ei paljon eroa sänkikynnöstä.
Nykyisin kait se ööveri tosiaan XL ja agrolux AX
Mulla on tarpeettomana liiterin perällä V-siipiset puolihinattavat Överum CVL-498:t ja en niillä saanut 600 renkaalla turvemaalla millään järkevää jälkeä . Rengas survoo puolet edellisestä viilusta matalaksi ja sitähän ei millään säädöllä piilota. Osin vika on tietysti kosmeettinen, kyllähän sen äes joskus tasaa mutta ei oikein sisu antanut periksi jättää sellaista jälkeä :-/
520 tai 18.4 renkailla ne toimivat kohtuullisesti. Nyt tulee vaan kynnettyä nykyaikaisemmalla koneella.
Silläkin on väliä millä työleveydellä ne aurat on. 14" vako on kapeampi kuin 16" Toki eihän tuo 16" oo kuin 40cm , joten eihän se 60cm pyörä laskennalllisesti sinne vakoon pitäisikään mahtua. Mutta eihän se kynnös palkki pystyssä ole vaan saranan avulla vinossa. Ja saattaa se 600 pyörä avartaa sitä kyntämätöntäkin. En tosin ole ollut traktorin alla katsomassa ;D
16 säädöllä nuo ovat.. se tuumaluku ei ilmeisesti kerro ihan kaikkea tuossa. Vaikuttaa että V-siipi kääntää viilun enemmän 'paikallaan', toisinsanoen ei siirrä irrotettua viilua niin paljoa sivulle. AX taas jättää viilun lähtökohdastaan kauemmaksi sivulle vaikka irrotusleveys on molemmilla sama 16". Ainakin tämmöinen tuntuma mulle on tullut enkä oikein muuta syytä tuohon vaon leveyden eroon ole keksinyt.
Nykyään tuntuu olevan niin että koneissa saisi olla alla hyvinkin leveät renkaat mutta kyntövehje pitää sitten olla erikseen. Tai jokin muu ratkaisu. On-land :-)
-
^
Onko vannas oikean pituinen työleveyteen nähden, Jos vannas on lyhyt niin se sarana osa jää leveäksi. Muistaakseni kulumattoman vantaan pituus on omissa auroissa sama kuin työleveys, vaikka se siellä vinossa onkin. Joku hyöty taisi olla lyhyestä vantaasta, taisi mennä tai pysyä maassa paremmin. Olikohan SS joka tästä joskus valotti. Täällä kuitenkin on kirjoitettu. Edellinen sukupolvi aikoi levittää Sr ööverit 16" työleveyteen , mutta kynnöstä ei tullut mitään vrt 14". Myöhemmin sitten uusin kuluneet vantaat, niin IKH.n myymälässä kysyttiin minkä levyinen viilu. Taisin sanoa, että 12-16" säädettävä, mutta vastaus ei mennyt läpi , vaan vannas oli valittava työleveyden mukaan. Alkuperäinen taisi olla 12" sta kulunut ;D Sitä en tiedä mitän tämä sitten hyde varianteissa toimii. Ehkä se vannas kääntyy enemmän pituus suuntaan kapeilla säädöillä ja enemmän poikkipäin leveällä. Ei siis kokemusta ei tietoa.
-
noissa vanhoissa övereissä oli 16 ja sit säätö 14 ja hyin kääntyi miun mielestä mut kun en kilpakyntöä tavoittele ni jopa kelpaa kun on se kyntös jonkin verta käännetty. ja kun pitää hyää vauhtia ni viilua ei huomaa...mut kivi kaks kolme metriä väliä ni eipä saa hyää jälkeä.. noooo, tuolla väliä kun ei näy mihkään ja keväällä hankmoan pikkasen tasasemmaks ja sit ohra siihen ja syskyllä piiiitkään sänkeen...
-
hitto. nyt jos uskaltais kysyä vholta... kuin miä nuita auroja säädän? kun tosa omppuja hakeva paikallisen akrin kyntäjä katto nuita ja sano et hyin on... ja miä nuilla oon sen 12 vuotta jo kilkutellu.. tänään tuli ihan hyää jälkee kun oli sen verta märkää että ei lautannu mukana.. mut on se kun aikoo kuivaa, siis tosi kuivaa, kyntää ni saabi uottaa vaikka mitä.
-
hättäilemällä ei tuu mittään, olisit varronnu kelejä. ihme sohottamista savolaisilla. syytellään millon mitäkin kun ei näe mikä keli on.
-
^
Onko vannas oikean pituinen työleveyteen nähden, Jos vannas on lyhyt niin se sarana osa jää leveäksi. Muistaakseni kulumattoman vantaan pituus on omissa auroissa sama kuin työleveys, vaikka se siellä vinossa onkin. Joku hyöty taisi olla lyhyestä vantaasta, taisi mennä tai pysyä maassa paremmin. Olikohan SS joka tästä joskus valotti. Täällä kuitenkin on kirjoitettu. Edellinen sukupolvi aikoi levittää Sr ööverit 16" työleveyteen , mutta kynnöstä ei tullut mitään vrt 14". Myöhemmin sitten uusin kuluneet vantaat, niin IKH.n myymälässä kysyttiin minkä levyinen viilu. Taisin sanoa, että 12-16" säädettävä, mutta vastaus ei mennyt läpi , vaan vannas oli valittava työleveyden mukaan. Alkuperäinen taisi olla 12" sta kulunut ;D Sitä en tiedä mitän tämä sitten hyde varianteissa toimii. Ehkä se vannas kääntyy enemmän pituus suuntaan kapeilla säädöillä ja enemmän poikkipäin leveällä. Ei siis kokemusta ei tietoa.
Tämä on muuten hyvä pointti. En ole tuota koskaan miettinyt, ollut vaan malli mukana uusia ostaessa.
Aurat on käytettynä hankittu enkä ole tuumalukuun koskenut, en tiedä mitä edellinen kyntäjä on tehnyt. Jos ne onkin tehtaalta tulleet 14" asetuksella ja joku on sitten muuttanut ne kuuteentoista niin on mahdollista että siellä on yhä 14" vantaat.
Pitänee jossain vaiheessa tutkia ja selvittää asiaa.
Variomateissa ojas pysyy kyllä koko ajan saman suuntaisena eli vantaan työkulma ei muutu.
(korjattu liuta kiroitusvihreitä)
-
aikoinaan oli lainassa aurat joissa oli säätö 16 ja vantaat 14 mut miä en havainnu mitään ihmettä tuossa. lie kokemuksen puutetta. hyin kääntyi viilu silti.
-
Mistä sulle nyt noin mahoton auratietämys tuli, mittasitko ne lainaaurojen vantaat. Olikos niisä leikkurit kuormalavalla vai paikoillaan, vai oliko veittet. Ja miksi lainasit. Kynnitkö saman pellon. Sulta tulee tuota selitystä kuin huutokaupan pitäjältä.
-
aikoinaan oli lainassa aurat joissa oli säätö 16 ja vantaat 14 mut miä en havainnu mitään ihmettä tuossa. lie kokemuksen puutetta. hyin kääntyi viilu silti.
Minkä takia sää mittasit vantaat ? Kyllähän se viilu varmasti kääntyy vielä noilla eroilla. Mutta mielestäni siinä on mahdollista, että kynnös alkaa rullaamaan ainakin murtavalla siivellä ja varsinkin matalaan kynnettäessä. Noista mun nykyisistä edellinen omistaja oli lyhentänyt vantaat suoraan rälläkällä. Kait se kyntö oli onnistunut niinkin. Ja uskoisin, että vaikuttaa tuohon vaon leveyteen , mutta voin olla väärässäkin. Onhan joku joskus rääpinyt ilman leikkureitakin, niin vantaan leveys nyt ei niin höpön nuukaa ole. Ja toisen persiilleen mennyt kynnös on toiselle ihan huippuluokkaa.
-
noissa vanhoissa övereissä oli 16 ja sit säätö 14 ja hyin kääntyi miun mielestä mut kun en kilpakyntöä tavoittele ni jopa kelpaa kun on se kyntös jonkin verta käännetty. ja kun pitää hyää vauhtia ni viilua ei huomaa...mut kivi kaks kolme metriä väliä ni eipä saa hyää jälkeä.. noooo, tuolla väliä kun ei näy mihkään ja keväällä hankmoan pikkasen tasasemmaks ja sit ohra siihen ja syskyllä piiiitkään sänkeen...
Jos sulla on 16" vannas ja 14" säätö aurassa uskallan väittää, että siitä kynnöstä ei tuu mitään. Sarana leikkaantuu irti ja viilu siirtyy vaan sivuttain ja jää pystyyn. Joskus reilu 20v sitten ihmettelin omaa kyntöjälkeäni ja en meinannut tajuta epäonnistumisen syytä. Sivurajoittimet oli tapitettu niin että aura ei päässyt tarpeeksi vasemmalle ja silloin sarana leikkaantui, vaikka oli 14" vantaat 14" aurassa.
-
Ainakin Överumin V terässä kuuluu olla 14" vantaat jos aura on säädetty 16" työleveydelle
-
on kuiteski vissiin ollu leikkurit paikallaan eikä romulavalla. On näemmä vielä sellasiakin jotkahallitsee tuon kyntämisen eikä pelkästään uhoo netissä kyntämisiään.
Kyllä se onnistuu kun on uudenkarheet vehkeet..
Piti kesken hommien käydä huuhtelemassa västäräkinpesä pois pakosarjan päältä kun rupesi lykkäämään pellinalta valkeeta.
(https://img.aijaa.com/m/00346/15276978.jpg) (https://aijaa.com/LRb5nn)
Laita solmu pakosarjaan niin tuosta tulee ihan eri kone. ;)
-
Ainakin Överumin V terässä kuuluu olla 14" vantaat jos aura on säädetty 16" työleveydelle
Miksi ? Ja miksi niihin myydään 16" vantaita vaikka säätö loppuu 16" , siis jos kuuluu olla 14
Niin en tiedä V stä mutta samaan Fk:n oon pyytänyt 16" vantaat ja sellaiset saanut. Tuolla samalla SR-övverin periaatteella.
-
Miten sitten noilla variomaateilla onnistuu kyntö aina 12”-22” tuumaan? Eihän niihin kesken kaiken vantaita vaihdeta. Tai en mä kyllä mitään vanhoja heinämaita silloin kyntänyt ja enkä kovin hyvin osaa kyntää. Siksi kynnänkin keväällä että saa samana päivänä äestää ja naapurit ei ehdi nähdä. Tosin ei nekään osaa🤣🤣🤣
-
Tuossa ketju jossa on keskusteltu samasta ja SS:n vastaus miksi lyhyempi vannas. https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=71941.msg1639430#msg1639430
Tosin mulle ei kukaan oo kertonut missä tilanteessa käytetään sitten 16" vannasta ;D No minä käytän 16" säädöillä ja en todellakaan vaihda lyhyempään tai katkaise lyhyemmäksi. Ihan hyvän jäljen jättää, ellei maa tartu siipeen. Naapurin Kvernelandin omistaja joskus sanoi, että tuohon jälkeen vois vaikka kylvää. Toki kynnettävä taisi silloin olla jotain hiedan sekaista sänkeä ja vauhtia riittävästi.
Varianttien vantaita ihmettelen itsekkkin, että miten se on mahdollista. Mutta noihin säädettäviin ei variantteihin on kyllä eri vantaita saatavilla, miksi , jos niitä ei tarvita ?
Muokkaan ja korjaan sen aiemmin sanomani. Näköjään olen tuolla toisessa ketjussa kirjoittanut näin .... "Muokkaampa vielä nettiä selattuani ... 16" vantaan alareuna on 515mm uutena" Eli tuohan on yli 20" Ei se sitten ollutkaan sitä 16" , sorry aiemmasta väärästä tiedosta varsinkin Metsajussille.
-
kylvettiinkö ruista vai ei?? :o
Äkkiä katoin niin näkkyy vaan vantaan leveyksiä ym. Onhan noissa perää.
Mut vielä kulki hyvin fk siipinen ilmajäähdytteinen,agrolux 4x4 16 tuumaiset N101 valtun perässä, Taavetti 1690 säädöt sopi suoraan siihen. Renkaat 520 leviät.
Ei vaikuttanut jälkeen, mutta kuivuus, kylväessä oli vähän hankalaa, kun hiljaa piti ajaa päänkokoisen savipaakkujen yli
-
ei kylvetty ruista. kyselin siementä ja myyjä sanoi että ei kannata. noo, se miun alunperin saama neuvo oli kuukauten myöhässä... vanhat nyt horisoo omiaan. mutta tuo kyntö on tosiaan taitolaji. ite en osaa kunnolla mutta kun pelto on pelto niin saabi vauhtia tarpeeski niin mielestäni hyvää jälkeä saa jop sr överillä. mutta kun on kivinen ja kyinen laitun niin meinaa hermo mennä.. mietin tuossa kun siipi ei meinaa sopia kivien takia etes asentoonsa että oispa lautasaurasta jousitettu versio.. sillä sais mullan liikkeelle kivien välillä.
tuolla nyt ei ole niin väliä mutta aattelin herätellä ns. raivio keskustelua vaihteen vuoksi mutta kuten evp asian ilmaisee niin ei semmoista saa tehä... pahoittuu mieli!
-
täälläpäin on ollut pitkään tapana poistella kivet pellosta, myös ne uudet mitä routa nostaa. Nytkin keväällä tuossa kivipuimuri kiersi peltoa ja tuli siisti kylvöalusta.
-
täälläpäin on ollut pitkään tapana poistella kivet pellosta, myös ne uudet mitä routa nostaa. Nytkin keväällä tuossa kivipuimuri kiersi peltoa ja tuli siisti kylvöalusta.
Joo ne kannattaa kerätä jo pieninä pois.
Kasvavat hyvää vauhtia, vallankin jos pellolle ajettu lujasti sontaa.
-
Ainakin Överumin V terässä kuuluu olla 14" vantaat jos aura on säädetty 16" työleveydelle
Miksi ? Ja miksi niihin myydään 16" vantaita vaikka säätö loppuu 16" , siis jos kuuluu olla 14
Niin en tiedä V stä mutta samaan Fk:n oon pyytänyt 16" vantaat ja sellaiset saanut. Tuolla samalla SR-övverin periaatteella.
No kun omamyyjä sanoi niin... ;D
Ihmettelin tuota 16" vannasta itekin mutta näin se KUULEMMA on.
-
^
Voin sanoa, että 16" vantaasta ei ole haittaa 16" säädöillä kynnettäessä. Ohjekirjaa en omista yms. oppaita. Olen uskossani vahva ja jatkan, että kapeampi vannas ei mahdollista matalaan kyntöä ::) Viilu rullaantuu , kun sarana on leveämpi, mutta ongelma poistuu syvään kyntäessä.
-
Ainakin Överumin V terässä kuuluu olla 14" vantaat jos aura on säädetty 16" työleveydelle
Miksi ? Ja miksi niihin myydään 16" vantaita vaikka säätö loppuu 16" , siis jos kuuluu olla 14
Niin en tiedä V stä mutta samaan Fk:n oon pyytänyt 16" vantaat ja sellaiset saanut. Tuolla samalla SR-övverin periaatteella.
Hinattavissa ja pitkäojasvälisissä leveyssäätö oli 14"-18". Hinattava pitäojasvälisessä taisi olla maksimi 22" Semmoinen ohje niissä oli, että 2" pienempi vannas kuin viilunleveys.
-
Ainakin Överumin V terässä kuuluu olla 14" vantaat jos aura on säädetty 16" työleveydelle
Miksi ? Ja miksi niihin myydään 16" vantaita vaikka säätö loppuu 16" , siis jos kuuluu olla 14
Niin en tiedä V stä mutta samaan Fk:n oon pyytänyt 16" vantaat ja sellaiset saanut. Tuolla samalla SR-övverin periaatteella.
Hinattavissa ja pitkäojasvälisissä leveyssäätö oli 14"-18". Hinattava pitäojasvälisessä taisi olla maksimi 22" Semmoinen ohje niissä oli, että 2" pienempi vannas kuin viilunleveys.
Mulla 22" vannas, ja yleensä sama myös työleveys. Maksimi 24 tuumaa. En oo huomannut mitään haittaa, vaikka toisinaan menee 13 tuuman leveydelläkin kun kiiloja oikoo, paras työjälki tulee noin 16 tuuman säädöillä tuolla kvernen 34 muovisiivellä, puukoilla ja kuorimilla. Toki jälki on nättiä myös noin 20 tuuman säädöillä, kun vannas on pitkä ja siipi tarkoitettu leveään työleveyteen. Huima ero polttoaineen kulutuksessa millä työleveydellä ajaa, juuri loppuviikosta sain kynnettyä 17ha lohkon, jolla meni pellolle siirtymisineen tasan 190l polttoainetta. Ei paha mielestäni, reilu 11 litran kulutus hehtaarille, 22-23 sentin työsyvyydellä. Pienemmillä auroilla ja pienemmällä kotimaisella veturilla ei pääse millään samaan hehtaarikulutukseen eli kynnössä jos missä, työleveyden lisääminen vähentää pääsääntöisesti polttoaineen kulutusta ja saa jotain päivän aikana valmiiksikin. Käännökset vähenee, samoin päisteet nopeammin kynnettynä, enemmän aikaa itse työhön.
-
en kehtoo kivipoimurilla pikkukiviä keruuttaa. mutta miulla kivet tarkoittaa n. 70 litrasesta kuution kokoseen. jotka sit tuolleen haittaa. sen takia tuo lohko on ollut laitun kun kantturan turpa joutaa kiertää kiviä. mutta nyt alkoi kiinnostaa tuon otto viljelyyn kun kasvaa hyin. ns. pulterit lähtee talikolla helposti mutta sitten kun on noita koukkukiviä niin pikkasen työllistää..