Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Ruisrypsimohralvehnä - 04.09.24 - klo:07:08
-
Omaa henkilökohtaista historiaa tehnyt eilen, eli aloitin syyskynnöt syyskuun 3. päivänä. Minkälaisia kokemuksia porukalla on. Ainakin kyntökeli kohdallaan. Pelto näytti ihan kun siihen olisi kylvetty kerääjäkasvi, mutta ei ollut, eikä ollut myöskään haettu kerääjäkasvitukea. Oljet oli kerätty pois, joten minkäänlaista tukkeitumista ei ollut havaittavissa. Onneksi 30 mm vettä, joka tuli viikonlopun aikana ei haitannut. Lähinnä seurannan kohde on, kuinka tämä aikainen kyntö vaikuttaa rikkasveihin.
-
Jos niitä nyt syyskynnöiksi voi sanoa niin monena vuonna kynnetty jo heinäkuussa. Maa yleensä liian kovaa vln jälkeenkin mut minkäs teet kun aikaisten syyskasvoien kylvöjä aikoo tehdä..
-
Täällä keli on kuivanlainen. Syysviljalle tongittu nurmea, joka kohdassa ei saa nättiä jälkeä kovuudesta johtuen.
Pitkään kyntämättömänä ollut savilohko, tiivistyneimmissä kohdissa 8150 ek:lla meinasi loppua pito... sentään vain hyvin vähäinen ala tuollaista.
Kuumia oli kulutusosat vaikka vauhti hyvin maltillinen.
-
Täällä keli on kuivanlainen. Syysviljalle tongittu nurmea, joka kohdassa ei saa nättiä jälkeä kovuudesta johtuen.
Pitkään kyntämättömänä ollut savilohko, tiivistyneimmissä kohdissa 8150 ek:lla meinasi loppua pito... sentään vain hyvin vähäinen ala tuollaista.
Kuumia oli kulutusosat vaikka vauhti hyvin maltillinen.
Tarkennan vielä, että kyseiselle lohkolle on seuraava toimenpide keväällä äestys ja kylvö.
-
roiskitko tuonne kynnetylle rontuppia? enen kyntöä.. luulen muuten että jos tuota heinän sänkeä katsoo ni eilen niitetty on alkanut vihertää oikein hyin.. siis saattaa rikat nousta aika isoiks kun syksy olisi kuulema piitkä ja lämmin.
-
Eikö talvi tapa normi rikkakasvit. Vai vihottaako sänki juolan takia? Ittellä vihottaa sellaisen lyhyen hennon mutta tiheän heinän takia. Nimeä en tiedä. Mielestäni sen takia ei kynnökset enää syksyisin vihota eikä muutenkaan. Eihän tämä nyt poikkeavan varhaista kynnölle ole. Hienot kyntökeli eikä tarvi rapakossa kahlata vaan pöly saattaa nousta :)
-
huomaako muuten kuinka paljon vantaat ja jne kuluu kun nyt pölyisää kyntää? aikoinani kun tuli kynnettyä enempi ni huomas selvästi kuin överin vantaat kului kuivalla. märällä sit pääsi huomattavasti helpommalla. ite en kynnä syvään joten aika äkkiä alkaa viilun välistä vihottaa huolimatta kuorimista.
-
roiskitko tuonne kynnetylle rontuppia? enen kyntöä.. luulen muuten että jos tuota heinän sänkeä katsoo ni eilen niitetty on alkanut vihertää oikein hyin.. siis saattaa rikat nousta aika isoiks kun syksy olisi kuulema piitkä ja lämmin.
En laittanut niille mitä nyt kynnetään. Tämä tämänhetkinen kyntö johtaa juurensa viime syksystä, kun talvi tuli yllättäen ja jäi paljon kyntämättä. Se ei haitannut, koska keväällä 2024, oli historian pisin hellejakso. Lähtökohtaisesti ensi keväänä on sitten toukokuussa historian pisin sadejakso :)
-
Kyllä naapuri aloitti aikanaan aina syyskynnöt syyskuun alussa, jos vaan oli saanut viljan alta poikki. Ihan samalla tavalla se ne keväällä äesti ja kylvi kuin muutkin. Enkä muista, että olisi syksyllä mitään vihertänyt kynnös. Taitaa vaikuttaa enemmän se, käyttääkö auroja kyntämiseen vai äestämiseen...
-
Aikoinaan Imon koneopin tunnilla perusteltiin paluuauroja silläkin, että voi aloittaa kynnöt lohkon toiselta reunalta, vaikka toisella on vielä puitavaa. Sai käyttää sadepäivät hyödyksi ;D Ja kyllä siihen aikaan puinnit kumminkin alkoi elokuun puolivälin jälkeen.
-
Jos on tavanomainen kasvitila niin miksi helvetissä haaskaa polttoöljyä ja aikaa kyntöön? :o
Idiotismia...
-
Jos on tavanomainen kasvitila niin miksi helvetissä haaskaa polttoöljyä ja aikaa kyntöön? :o
No en muuta syytä saviseudulla keksi kuin syyskasvien vesitilan luomiseksi.. toki kun sitä kalliota taas käänti niin mietti et eikö tähän oikeasti ole mitään muuta järkevämpää tapaa.. ;D
Idiotismia...
-
mut hyä on kyntäen saaha se heinämassa sinne jonnekin ja sit ens keväänä saabi jotain kylvää... multaan.
-
mut hyä on kyntäen saaha se heinämassa sinne jonnekin ja sit ens keväänä saabi jotain kylvää... multaan.
Toki sen heinämassan voi vetää glyfolla. Ittellä yks parin ha:n lohko jonka kyntö pirun vaikeaa ravassa olevien puiden takia. Sen olen sängellä ollessa vetänyt syksyisin glyfolla ja keväällä hankmolla.
-
Jos on tavanomainen kasvitila niin miksi helvetissä haaskaa polttoöljyä ja aikaa kyntöön? :o
Idiotismia...
Syyskasvien talvehtimiseen syvämuokkaus kylvön alla vaikuttanee paljonkin. Syväkultivointi ja kyntö näkyvät toimivat paremmin kuin suorakylvö tai matalamuokkaus. Isoilla tiloilla on kalustoa, joka toimii jäykällä kultivaattorilla; pientilalla kyntökalusto lienee jo valmiiksi olemassa, aurat vetokoneen mukaan.
Syyttä eivät eturiviläiset nykyään valmistele hybridimaitansa ja myöhemmin syysvehnäpalstoja kyntämällä. Joskus 25 vuotta sitten suorakylvö ja pahnavellissä kasvatus oli muotia, Mutta vähiin ovat kyseiset kesäksi säilyvät rikkaruohoiset ja liettyneet aukkoiset syysviljaharvakot käyneet.
-SS-
-
Oikeissa viljelymaissa ei tuhrata syyskyntöjä syyskylvöjen pohjustuksena vaan tosiaan syväkultivoidaan maat isoilla koneilla.
-
Kyntö on sinänsä erikoinen homma et vaikka vaatii paljon voimaa. Onnistuu pienelläkin traktorilla. Mistään ei löydy kultivaattoria jota voi vetää alle sataheppaisella. 150 taitaa olla minimi. Toki pienellä traktorilla menee kyntäessä aikaa….
-
Kyntö on sinänsä erikoinen homma et vaikka vaatii paljon voimaa. Onnistuu pienelläkin traktorilla. Mistään ei löydy kultivaattoria jota voi vetää alle sataheppaisella. 150 taitaa olla minimi. Toki pienellä traktorilla menee kyntäessä aikaa….
Juu ammattilaisten kultivaattorit ovat lähes jankkureita, ja maata löysätään jopa yli 30 cm syvyydeltä. Joku K Potila ei ole juurikaan enempää kuin harvapiikkinen joustopiikkiäes.
80 hevosvoiman 1970-luvun tekniikkaa edustava traktori vetää 4-siipistä sarka-auraa 7-9 km/h, päisteet voi jättää kevääksi, ihan turha kylvää syysviljalle muutenkaan. Joten työsaavutus helposti on pitkää siivua ajaen 70 aaria, jopa hehtaarin tunnissa. Ja kaupan päälle tulee pintavesivaot, jotka voi päättää ojauraan.
-SS-
-
Kyntö on sinänsä erikoinen homma et vaikka vaatii paljon voimaa. Onnistuu pienelläkin traktorilla. Mistään ei löydy kultivaattoria jota voi vetää alle sataheppaisella. 150 taitaa olla minimi. Toki pienellä traktorilla menee kyntäessä aikaa….
Juu ammattilaisten kultivaattorit ovat lähes jankkureita, ja maata löysätään jopa yli 30 cm syvyydeltä. Joku K Potila ei ole juurikaan enempää kuin harvapiikkinen joustopiikkiäes.
80 hevosvoiman 1970-luvun tekniikkaa edustava traktori vetää 4-siipistä sarka-auraa 7-9 km/h, päisteet voi jättää kevääksi, ihan turha kylvää syysviljalle muutenkaan. Joten työsaavutus helposti on pitkää siivua ajaen 70 aaria, jopa hehtaarin tunnissa. Ja kaupan päälle tulee pintavesivaot, jotka voi päättää ojauraan.
-SS-
Mulla on 11 piikkinen K-Potila, siinä on 550kg lisäpainoa, kääntökärki ja siinä kiinni hanhenjalka. 100-90 italian belarus edessä.
Mustaa tulee ja on nopeasti.
-
Moi.
Ajattelin vetäistä syysvehnämaat minisiipiauroilla. Maa htmr ja hes, pääosin.
Tuleeko riittävästi vesitilaa? Mitä raati on mieltä?
-
Mulla on 11 piikkinen K-Potila, siinä on 550kg lisäpainoa, kääntökärki ja siinä kiinni hanhenjalka. 100-90 italian belarus edessä.
Niin, vaikka laittaisit kaksi tonnia lisäpainoa, Potilan jouset ovat oikosenaan takana, kun vastus lisääntyy. Kaipa ne jotakin viivaa sänkimaahan vetävät. Näiden raskaiden hinattavien Lemkenien maahakuisten jäykkien piikkien laukaisulaite päästää vasta noin 550 kg vetovoimalla. Että 10-piikkinen 5500 kg, ei viiatti saata vetää kuin kolmasosan tuosta.
Siksi vetokoneina enimmäkseen on näitä 20 tonnia painavia kumitelakoneita.
-SS-
-
Oikeissa viljelymaissa ei tuhrata syyskyntöjä syyskylvöjen pohjustuksena vaan tosiaan syväkultivoidaan maat isoilla koneilla.
Mitähän tarkoitat oikeilla viljelymailla? Ainakin jenkeissä ja Kanadassa vedetään kyllä ihan suoraan sänkeen. Ei niitä sen kummemmin muokkailla. Mut eipä siellä taida liiat vesisateetkaan olla ongelma. Ja voi kai toi maalajikin olla erilaista. Toki eipä tuolla mitään huippusatoja oteta vaan bisnes perustuu enemmän eekkereihin kuin kiloihin.. ;D
Briteissä sadot toista luokkaa ja siellä kyllä muokkaillaankin mut taitaa maalaji olla hieman toisenlaista ja sadettakin enemmän.
Jos on tavanomainen kasvitila niin miksi helvetissä haaskaa polttoöljyä ja aikaa kyntöön? :o
Idiotismia...
Syyskasvien talvehtimiseen syvämuokkaus kylvön alla vaikuttanee paljonkin. Syväkultivointi ja kyntö näkyvät toimivat paremmin kuin suorakylvö tai matalamuokkaus. Isoilla tiloilla on kalustoa, joka toimii jäykällä kultivaattorilla; pientilalla kyntökalusto lienee jo valmiiksi olemassa, aurat vetokoneen mukaan.
Syyttä eivät eturiviläiset nykyään valmistele hybridimaitansa ja myöhemmin syysvehnäpalstoja kyntämällä. Joskus 25 vuotta sitten suorakylvö ja pahnavellissä kasvatus oli muotia, Mutta vähiin ovat kyseiset kesäksi säilyvät rikkaruohoiset ja liettyneet aukkoiset syysviljaharvakot käyneet.
-SS-
Vuodesta tuo aika pitkälti kiinni. Ja tietysti pelloista. Jos maalaji otollinen ja viettävä pelto niin miksei suorakylvö tai minimi muokkauskin voi onnistua. Mut kylhän isompi vesitila monesti on tarpeen. Ongelmaksi muodostuu vain nämä kuivahkot syksyt jolloin jyvät eivät meinaa itää siinä 20 senttiä käännetyssä savessa..
Kun lakkaan köyhtymästä niin järeää kultivaattoria tekisi mieli. Pitäisi vain löytää malli joka liikkuu omalla kalustolla.. ;D
-
Moi.
Ajattelin vetäistä syysvehnämaat minisiipiauroilla. Maa htmr ja hes, pääosin.
Tuleeko riittävästi vesitilaa? Mitä raati on mieltä?
Minulla maat pääosin HeSiä. Vähän jäi vesitila matalaksi miniauroilla. Nyt on vähän kokeilussa taas, säädin ne maksimisyvyyteen, eli 15 cm paikkeille. Otti vetäminen 8 siivellä tehoa äärimmilleen (Valtra 8150) kun maa on yhä rutikuivaa. Jäi myös aika lohkareiseksi ja kun oli heinämaa, jäi liikaa nurmea näkyviin. Vaihdoin pienempään traktoriin (Valmet 6300) ja nelisiipisiin paluuauroihin. Syvyyttä 20cm. Meni nätisti ja nurmi peittyi aika hyvin.
-
Ongelmaksi muodostuu vain nämä kuivahkot syksyt jolloin jyvät eivät meinaa itää siinä 20 senttiä käännetyssä savessa..
Eihän sitä kynnöstä vanhaan malliin kuukausikaupalla kokkareena pidetä, vaan kynnetään syyskuun puolessa välissä, silloin jo sadealue tai kaksi on vyörynyt yli. Jos sattumalta kuivaa on, löytyy sieltä pohjalta kosteaa, jonka aura kääntää pintaan, kyntöä seuraavana päivänä tasausäestys ja kylvö kaikessa rauhassa. Sänkimaan pinta vähänkin hintelämmällä olkimäärällä voi olla 5-10 cm verran pinnasta kuiva.
Sitten kylvetään syyskuun kolmannesta viikosta alkaen, kun aamusumut jatkuvat puoleen päivään ja kaste laskeutuu kuuden jälkeen vesipisarat kimallellen. Kyllä itää, vaikka pintaan jäisi.
Kyllä pääsääntöisesti oraat kellastuvat liikaan veteen, viimeistään marraskuun harmaissa keleissä.
-SS-
-
Itse koin kakara että kyntö oli parasta oppia näihin hommiin. Oppi tarkkuutta, sekä korvan ja käden yhteistyötä jos piti vähän keventää tai laskea. Nyky koneet on vähän turhan suuria tuollaiselle kymmenen vuotiaalle lähteä kyntämään. Pienillä auroilla pojankloppi pysyi pitkän syksyn pois pahanteosta🤣. Ei sitä valmista viikossakaan paljoa tullut kun koulunjälkeen muutaman kierroksen kävi ajamassa…
-
Ongelmaksi muodostuu vain nämä kuivahkot syksyt jolloin jyvät eivät meinaa itää siinä 20 senttiä käännetyssä savessa..
Eihän sitä kynnöstä vanhaan malliin kuukausikaupalla kokkareena pidetä, vaan kynnetään syyskuun puolessa välissä, silloin jo sadealue tai kaksi on vyörynyt yli. Jos sattumalta kuivaa on, löytyy sieltä pohjalta kosteaa, jonka aura kääntää pintaan, kyntöä seuraavana päivänä tasausäestys ja kylvö kaikessa rauhassa. Sänkimaan pinta vähänkin hintelämmällä olkimäärällä voi olla 5-10 cm verran pinnasta kuiva.
Sitten kylvetään syyskuun kolmannesta viikosta alkaen, kun aamusumut jatkuvat puoleen päivään ja kaste laskeutuu kuuden jälkeen vesipisarat kimallellen. Kyllä itää, vaikka pintaan jäisi.
Kyllä pääsääntöisesti oraat kellastuvat liikaan veteen, viimeistään marraskuun harmaissa keleissä.
-SS-
Syyskuun puolivälissä ei vain voi enää oikein kylvää kuin vehnää. Kaikki muut jo myöhässä. Toisekseen omat lohkot ei tule valmiiksi päivän kynnöllä vaan useamman päivän joutuu istumaan jotta saa päiväksi kylvettävää. Et kyl niitä etukäteen pitää pystyä tekemään.. ::)
Sempä vuoksi se järeä kultivaattori kiinnostaa. Saisi eka vetää hanhenjaloilla vln juuret poikki, että saa nurmen kuolemaan ja viimeisellä ajolla voisi sit yrittää ajaa joillain kapeilla terillä mahdollisimman syvään jotta saisi vesitilaa ja muokkausanturan rikottu.
En sit tiedä toimiiko käytännössä vai ainoastaan teoriassa. ;D
-
Lähinnä syysitoista saunakukkaa voi tulla, jos syyskynnön tekee aikaisin. Ei ne kuitenkaan niin vahvoja ole kuin kultivoinnin jälkeen on.
Ensiviikolla pitäisi urakoitsijan ajaa lietettä tuleville syysvehnämaille. Sitä sitten kynnetään kolmessa vuorossa nelisiipisillä. Toistakymmentä hehtaaria saa pieniäkin lohkoja kynnettyä vuorokaudessa.
-
helevattu. kävin keräämässä tolppia tuossa laitumelta ja manasin et mihin miä saan tuon heinämäärän ajettua. ihan sairaan paksu heinä on laitumella ja kantturat sentäs tuolla ollu koko kesän. puhistusniitosta tulookin kompostikeräily. miuna vuosina on laitumet ollu kuin nuoltuja tähän aikaan. aikasempina vuosina olen ajannu vain terminaattorilla tupsut maahan maatumaan mut nyt ei vakioauroilla saa tuota tavaraa läpi menemään.. oisko hyiä neuvoja?
-
helevattu. kävin keräämässä tolppia tuossa laitumelta ja manasin et mihin miä saan tuon heinämäärän ajettua. ihan sairaan paksu heinä on laitumella ja kantturat sentäs tuolla ollu koko kesän. puhistusniitosta tulookin kompostikeräily. miuna vuosina on laitumet ollu kuin nuoltuja tähän aikaan. aikasempina vuosina olen ajannu vain terminaattorilla tupsut maahan maatumaan mut nyt ei vakioauroilla saa tuota tavaraa läpi menemään.. oisko hyiä neuvoja?
Glyfosat.
-
Järeällä lautasmuokkarilla pääsee kuivassa kelissä kovemmallakin maalla äkkiä liki 20cm:n syvyyteen. Märällä savella ei onnistu.... Kyllähän tuolla vesitilaa saa jo jonkin verran, ongelman muodostavat lähinnä jääntivilja ja olkimassa.
Kerropa -SS-, miten tuo tasausäes toimii vasta kynnetyssä savimaassa - tuleeko multaa?
-
Tasausäestys toimii kun on sopivan kuivana kynnetty reipasta vauhtia ja murtava siipimalli, ja pyöristyneet viilun harjat.
Jos on kiiltävän sileä kilpakyntöviilu, tai jos on semmoisena tallattuna puolimärkänä kynnetty, ei toimi.
Ohran jälkeen muutenkaan ei viitsi. Kerta-ajo jollakin äkeellä ja vaakatasojyrsimellä kolistelu kylvövalmiiksi.
-SS-
-
Kuinkas suorakylväjät? Kylvääkö joku pelkällä suorakylvökierrolla syysvehnää? Hybridiruista tuli kynnettyyn maahan kylvettyä, mutta vatserin hinnat eivät oikein enää houkuttele.
-
Vesitilasta, oma näkemys on, että jos vesitilaa joutuu mekaaniseati telemään niin silloin kannattaa miettiä onko se pellon rakenne lähtökohtaisesti väärä. Kyllä se maan rakenne pitäisi olla vettä läpäisevä. Toinen asia, jos vesitilan teet perinteisesti kyntämällä ja sen jälkeen 2-3 kertaa äeatämällä, niin kuinka paljon siitä vesitilasta on jäljellä sen jälkeen.
Joskus on tuota syysvehnän kylvöä tehty siten, että pintalevittimellä ajettu siemenet sänkeen ja siihen perää lautasäkeellä pinta sekaisin, yllättävän hyvin tuokin on onnistunut.
-
Vesitilasta, oma näkemys on, että jos vesitilaa joutuu mekaaniseati telemään niin silloin kannattaa miettiä onko se pellon rakenne lähtökohtaisesti väärä. Kyllä se maan rakenne pitäisi olla vettä läpäisevä. Toinen asia, jos vesitilan teet perinteisesti kyntämällä ja sen jälkeen 2-3 kertaa äeatämällä, niin kuinka paljon siitä vesitilasta on jäljellä sen jälkeen.
Joskus on tuota syysvehnän kylvöä tehty siten, että pintalevittimellä ajettu siemenet sänkeen ja siihen perää lautasäkeellä pinta sekaisin, yllättävän hyvin tuokin on onnistunut.
Pitää sitten kai todeta että meikäläisen hiesusaven rakenne on lähtökohtaisesti aina väärä :-/
Ainakin mulla tiukimmat savikot ovat normaalien kevätviljan viljelytoimien jäljiltä sellaisia että ei ne läpäise mitään mahdottomia vesimääriä tarpeeksi nopeasti. Ja syksyllä niitä suuriakin määriä toisinaan tulee ja saattaa vielä jäätyä vesilillusta suoraan. Eipä noissa aina ole auttanut kyntökään kun esim puolet hangesta on helmikuussa muuttunut seisovaksi vedeksi läpäisemättömäksi jäätyneen maan päälle ja lopputuloksena syysviljan oraiden päällä on sitten 2 kk seisonut sellainen jäätynyt 5 cm:n sohjojää.
Millään parin vuosikymmenen ajan harrastetuilla viljelytoimilla en ole savikkoa saanut muuttumaan hiekkamaata vastaavaksi veden läpäisyn suhteen... silloin kun sitä vettä tulee paljon ja enemmän kun riittävästi.
Ainakin tällä kelillä kynnettyn savikon mekaanista vesitilaa on aika vaikea pilata parilla pintamuokkauskerralla. Ei ne kuivan kovat murut ja murikat väleineen siellä syvemmällä mihinkään täysin katoa eivätkä toisiinsa sulaudu vaikkei mitään suuria rotankoloja jäisikään jäljelle. Ottaa lapion ja kokeilee kaivaa, kyllä se aika irtonaista on yhä vaikka levikkeillä olisi yli ajettukin.
En tiedä onko aiheesta virallista tutkimusta ja hutkimusta, nämä ovat vain omia käytännön havaintojani omilta pelloiltani.
-
Kuinkas suorakylväjät? Kylvääkö joku pelkällä suorakylvökierrolla syysvehnää? Hybridiruista tuli kynnettyyn maahan kylvettyä, mutta vatserin hinnat eivät oikein enää houkuttele.
Taviksessa aikoinaan tuli kokeiltua. Monesti tuloksena epäonnistuminen. Nyt moni syksy ollut kuiva et voisi vaikka toimia mut aika arpapeliä se on ainakin omilla maalajeilla. Asiaa auttaa kun ajaa jankkurilla notkopaikat jolloin vedellä on tilaa, mutta näillä ns. Pöytä tasaisilla lohkoilla sen notkon näkeminen ei ole aina itsestään selvyys jolloin jokin notko voi jäädä ajamatta ja keväällä voi sitten todeta kohdan tyhjäksi..
-
Vesitilasta, oma näkemys on, että jos vesitilaa joutuu mekaaniseati telemään niin silloin kannattaa miettiä onko se pellon rakenne lähtökohtaisesti väärä. Kyllä se maan rakenne pitäisi olla vettä läpäisevä. Toinen asia, jos vesitilan teet perinteisesti kyntämällä ja sen jälkeen 2-3 kertaa äeatämällä, niin kuinka paljon siitä vesitilasta on jäljellä sen jälkeen.
Joskus on tuota syysvehnän kylvöä tehty siten, että pintalevittimellä ajettu siemenet sänkeen ja siihen perää lautasäkeellä pinta sekaisin, yllättävän hyvin tuokin on onnistunut.
Pitää sitten kai todeta että meikäläisen hiesusaven rakenne on lähtökohtaisesti aina väärä :-/
Ainakin mulla tiukimmat savikot ovat normaalien kevätviljan viljelytoimien jäljiltä sellaisia että ei ne läpäise mitään mahdottomia vesimääriä tarpeeksi nopeasti. Ja syksyllä niitä suuriakin määriä toisinaan tulee ja saattaa vielä jäätyä vesilillusta suoraan. Eipä noissa aina ole auttanut kyntökään kun esim puolet hangesta on helmikuussa muuttunut seisovaksi vedeksi läpäisemättömäksi jäätyneen maan päälle ja lopputuloksena syysviljan oraiden päällä on sitten 2 kk seisonut sellainen jäätynyt 5 cm:n sohjojää.
Millään parin vuosikymmenen ajan harrastetuilla viljelytoimilla en ole savikkoa saanut muuttumaan hiekkamaata vastaavaksi veden läpäisyn suhteen... silloin kun sitä vettä tulee paljon ja enemmän kun riittävästi.
Ainakin tällä kelillä kynnettyn savikon mekaanista vesitilaa on aika vaikea pilata parilla pintamuokkauskerralla. Ei ne kuivan kovat murut ja murikat väleineen siellä syvemmällä mihinkään täysin katoa eivätkä toisiinsa sulaudu vaikkei mitään suuria rotankoloja jäisikään jäljelle. Ottaa lapion ja kokeilee kaivaa, kyllä se aika irtonaista on yhä vaikka levikkeillä olisi yli ajettukin.
En tiedä onko aiheesta virallista tutkimusta ja hutkimusta, nämä ovat vain omia käytännön havaintojani omilta pelloiltani.
Olisihan se hienoa jos maalajit olisi sellaisia jotka läpäisevät liian veden ja samalla pidättäisivät tarpeellisen määrän. Itse aloin luomun kautta tuota muutosta hakemaan mut muutos tapahtuu hitaasti. Jotenkin tämä väliaikakin olisi viljeltävä ja itsekin olisi vielä elettävä.
Kyntö ei tietysti taatusti ole paras vaihtoehto. Sen vuoksi tuota järeää kultivaattoria tekisi mieli. Saisi maata kääntämättä (sekoittamatta) vesitilaa luotua. Mutta mikäli aurat liikkuu näillä kuivilla keleillä niin ainakin itsellä kyntöpohja murtui autojen jäljiltä vln kynnettäessä. Eikä siinä tosiaan pari äestystä ja kylvö mitään tallaa, niin kuivaa se on. Itäminen tuossa on ongelma.
-
Oraat on näyttäneet voivan paremmin talvisateissa pystysängen joukossa kuin jos sänki on sekoitettu ohueen multakerrokseen. Mutta ei ole kynnön voittanutta syysviljan edeltä.
-
Vesitilasta, oma näkemys on, että jos vesitilaa joutuu mekaaniseati telemään niin silloin kannattaa miettiä onko se pellon rakenne lähtökohtaisesti väärä. Kyllä se maan rakenne pitäisi olla vettä läpäisevä. Toinen asia, jos vesitilan teet perinteisesti kyntämällä ja sen jälkeen 2-3 kertaa äeatämällä, niin kuinka paljon siitä vesitilasta on jäljellä sen jälkeen.
Joskus on tuota syysvehnän kylvöä tehty siten, että pintalevittimellä ajettu siemenet sänkeen ja siihen perää lautasäkeellä pinta sekaisin, yllättävän hyvin tuokin on onnistunut.
Eiks SS: llä ole kuviakin k o. menetelmällä kylvetyistä syysvehnistä? Joko täällä tai masinistit-palstalla.
-
Kohta kuukausi ekoista syyskynnöistä. Ja kaikille maatalous ekologeille ja oikeille viljelijöille tiedoksi, ettei piipan piippaa näy mulloksella, vaikka on ollut lämpöisin syksy sataan vuoteen. Tämä yksittäisen viljelijän koe aiheuttaa sen että kynnöt aloitetaan tästä lähtien heti puintien jälkeen. Se huomio vielä asiasta että kyseisiä lohkoja ei ollut roundupattu. Aikaisempinä vuosina kynnöt aloitettu syyskuun lopussa ja silloin ollut ihan hirveää rypemistä. . Tänä vuonna kun oltiin ajoissa liikkeellä oli kyntäminen nautinto kuivilla pelloilla ja kiinnijäämisen riskiä ei ollut..Aikaiset syyskynnöt jatkoon :) :)
-
Joutuu odottaa että sateet vähän pehmittää savea ennenkuin syyskyntöjä voi tehdä...
Syysvehnän kynnöllä pari viikkoa sitten maapuolet meni niin kuumaksi ettei kättä voinut paria sekuntia pitempään raudalla pitää :P
-
Joutuu odottaa että sateet vähän pehmittää savea ennenkuin syyskyntöjä voi tehdä...
Syysvehnän kynnöllä pari viikkoa sitten maapuolet meni niin kuumaksi ettei kättä voinut paria sekuntia pitempään raudalla pitää :P
Jep. Heinäkuun lopulla kynsin syysrypsimaata ja olihan se yhtä "tappelua" niin tiukkaa savi oli.
Jos tietäisi ettei vettä tule niin jokin kevyempi muokkaus ja kylvö olisi ollut toimivampi tapa..
-
Kohta kuukausi ekoista syyskynnöistä. Ja kaikille maatalous ekologeille ja oikeille viljelijöille tiedoksi, ettei piipan piippaa näy mulloksella, vaikka on ollut lämpöisin syksy sataan vuoteen. Tämä yksittäisen viljelijän koe aiheuttaa sen että kynnöt aloitetaan tästä lähtien heti puintien jälkeen. Se huomio vielä asiasta että kyseisiä lohkoja ei ollut roundupattu. Aikaisempinä vuosina kynnöt aloitettu syyskuun lopussa ja silloin ollut ihan hirveää rypemistä. . Tänä vuonna kun oltiin ajoissa liikkeellä oli kyntäminen nautinto kuivilla pelloilla ja kiinnijäämisen riskiä ei ollut..Aikaiset syyskynnöt jatkoon :) :)
Torjunta-aineviljelyssä ei olisi haitaksi, jos jotain piippaa olisi pellossa. Sitoisi liukoisia ravinteita ja samalla orgaaninen aine lisääntyisi maassa. Jos ei rikkoja, niin jotain halpaa kasvia, joka olisi talven yli. Saa kasvipeitteisyyskorvausta ja eroosiokin vähenee. Onhan se luomussakin, mutta talven olisi hyvä tappaa se kerääjäkasvi.
-
tuossa kun kyselin kynnöstä yheltä luomulta ni sano et kait se on uotettava märkää et saabi kunnon kynnöstä. ja hietamoreeni kyseessä. ite en aio kyntää vasta kun on maat märkiä. se kilpakyntökiilto kyl jää tuossa vauhissa pois..
-
Kuinkas suorakylväjät? Kylvääkö joku pelkällä suorakylvökierrolla syysvehnää? Hybridiruista tuli kynnettyyn maahan kylvettyä, mutta vatserin hinnat eivät oikein enää houkuttele.
On tuota ceylonivehnää tullu suorakylvettyä aiemmin peräperää pari syksyä, Mut nyt käytännön syistä kyntelin vehnämaat. Sai tasattua kuoppia ja painumia.. Multamaalla takiaiset tosi suuria herneen jälkeen, kun ei saa ruiskutettua kesällä. Sellainen havainto, ettei takiainen pystynyt tekee vartta, vaan suuria lehtiä tiheän herneen alle.. En oo nähnyt tuollaista ilmiötä. Kuivan kesän ansioita.
Ei kerinny glyfotella sateilla, nopeempi kyntää sateella ja kylvää poudalla.
-
Kuinkas suorakylväjät? Kylvääkö joku pelkällä suorakylvökierrolla syysvehnää? Hybridiruista tuli kynnettyyn maahan kylvettyä, mutta vatserin hinnat eivät oikein enää houkuttele.
On tuota ceylonivehnää tullu suorakylvettyä aiemmin peräperää pari syksyä, Mut nyt käytännön syistä kyntelin vehnämaat. Sai tasattua kuoppia ja painumia.. Multamaalla takiaiset tosi suuria herneen jälkeen, kun ei saa ruiskutettua kesällä. Sellainen havainto, ettei takiainen pystynyt tekee vartta, vaan suuria lehtiä tiheän herneen alle.. En oo nähnyt tuollaista ilmiötä. Kuivan kesän ansioita.
Ei kerinny glyfotella sateilla, nopeempi kyntää sateella ja kylvää poudalla.
Takavuosina taviksessa joskus pari kolmekin yritystä peräkkäin. Onnistuminen kiinni monesta muusta seikasta enemmän kuin perättäisviljelystä.
Britti Harry esitteli juuri uusimmalla videolla et hyvin meni kolmaskin vuosi vaikka ei pitäisi.. nooh ei ihan puhdasta suorakylvöä kun carrierilla käydään pahnoja pöllyttelemässä..
-
Kuinkas suorakylväjät? Kylvääkö joku pelkällä suorakylvökierrolla syysvehnää? Hybridiruista tuli kynnettyyn maahan kylvettyä, mutta vatserin hinnat eivät oikein enää houkuttele.
On tuota ceylonivehnää tullu suorakylvettyä aiemmin peräperää pari syksyä, Mut nyt käytännön syistä kyntelin vehnämaat. Sai tasattua kuoppia ja painumia.. Multamaalla takiaiset tosi suuria herneen jälkeen, kun ei saa ruiskutettua kesällä. Sellainen havainto, ettei takiainen pystynyt tekee vartta, vaan suuria lehtiä tiheän herneen alle.. En oo nähnyt tuollaista ilmiötä. Kuivan kesän ansioita.
Ei kerinny glyfotella sateilla, nopeempi kyntää sateella ja kylvää poudalla.
Takavuosina taviksessa joskus pari kolmekin yritystä peräkkäin. Onnistuminen kiinni monesta muusta seikasta enemmän kuin perättäisviljelystä.
Britti Harry esitteli juuri uusimmalla videolla et hyvin meni kolmaskin vuosi vaikka ei pitäisi.. nooh ei ihan puhdasta suorakylvöä kun carrierilla käydään pahnoja pöllyttelemässä..
Omasta mielestäni tärkein se, ettei suorakylvetty vehnänsiemen ole missään kylpylässä, vaan pellon tulisi viettää johonkin päin, kuten kynnetyssäkin. Talvi ratkaisee myöskin. Ja hanhet.
Harmi kun ei oo vielä riistalintu tuo valkoposki, vaikka vuosi sitten uutisoitu, että saattaa muuttua lain asetukset.. Katselin jo isompaa pataa.. ::)
-
Kuinkas suorakylväjät? Kylvääkö joku pelkällä suorakylvökierrolla syysvehnää? Hybridiruista tuli kynnettyyn maahan kylvettyä, mutta vatserin hinnat eivät oikein enää houkuttele.
On tuota ceylonivehnää tullu suorakylvettyä aiemmin peräperää pari syksyä, Mut nyt käytännön syistä kyntelin vehnämaat. Sai tasattua kuoppia ja painumia.. Multamaalla takiaiset tosi suuria herneen jälkeen, kun ei saa ruiskutettua kesällä. Sellainen havainto, ettei takiainen pystynyt tekee vartta, vaan suuria lehtiä tiheän herneen alle.. En oo nähnyt tuollaista ilmiötä. Kuivan kesän ansioita.
Ei kerinny glyfotella sateilla, nopeempi kyntää sateella ja kylvää poudalla.
Takavuosina taviksessa joskus pari kolmekin yritystä peräkkäin. Onnistuminen kiinni monesta muusta seikasta enemmän kuin perättäisviljelystä.
Britti Harry esitteli juuri uusimmalla videolla et hyvin meni kolmaskin vuosi vaikka ei pitäisi.. nooh ei ihan puhdasta suorakylvöä kun carrierilla käydään pahnoja pöllyttelemässä..
Omasta mielestäni tärkein se, ettei suorakylvetty vehnänsiemen ole missään kylpylässä, vaan pellon tulisi viettää johonkin päin, kuten kynnetyssäkin. Talvi ratkaisee myöskin. Ja hanhet.
Harmi kun ei oo vielä riistalintu tuo valkoposki, vaikka vuosi sitten uutisoitu, että saattaa muuttua lain asetukset.. Katselin jo isompaa pataa.. ::)
Joo ei se jyvä saa uida. Muutama lähisyksy ollut niin kuiva et olisi voinut vaikka onnistuakkin. Itse ajelin joskus jankkurilla notkopaikat niin se auttaa paljon. Oltava vain keliä kun se kylvön jälkeen tehdään.
-
Kuinkas suorakylväjät? Kylvääkö joku pelkällä suorakylvökierrolla syysvehnää? Hybridiruista tuli kynnettyyn maahan kylvettyä, mutta vatserin hinnat eivät oikein enää houkuttele.
On tuota ceylonivehnää tullu suorakylvettyä aiemmin peräperää pari syksyä, Mut nyt käytännön syistä kyntelin vehnämaat. Sai tasattua kuoppia ja painumia.. Multamaalla takiaiset tosi suuria herneen jälkeen, kun ei saa ruiskutettua kesällä. Sellainen havainto, ettei takiainen pystynyt tekee vartta, vaan suuria lehtiä tiheän herneen alle.. En oo nähnyt tuollaista ilmiötä. Kuivan kesän ansioita.
Ei kerinny glyfotella sateilla, nopeempi kyntää sateella ja kylvää poudalla.
Takavuosina taviksessa joskus pari kolmekin yritystä peräkkäin. Onnistuminen kiinni monesta muusta seikasta enemmän kuin perättäisviljelystä.
Britti Harry esitteli juuri uusimmalla videolla et hyvin meni kolmaskin vuosi vaikka ei pitäisi.. nooh ei ihan puhdasta suorakylvöä kun carrierilla käydään pahnoja pöllyttelemässä..
Omasta mielestäni tärkein se, ettei suorakylvetty vehnänsiemen ole missään kylpylässä, vaan pellon tulisi viettää johonkin päin, kuten kynnetyssäkin. Talvi ratkaisee myöskin. Ja hanhet.
Harmi kun ei oo vielä riistalintu tuo valkoposki, vaikka vuosi sitten uutisoitu, että saattaa muuttua lain asetukset.. Katselin jo isompaa pataa.. ::)
Joo ei se jyvä saa uida. Muutama lähisyksy ollut niin älyttömän märkä että kaikki ui eikä vehnäkään olisi ollut pokkeus. Itse ajelin joskus jankkurilla notkopaikat niin se auttaa paljon. Oltava vain keliä kun se kylvön jälkeen tehdään.
-
Viime viikon 45mm sateiden jälkeen sujuupi nyt kyntö ihan eri lailla. Hyvin on maa imaissut veden parissa päivässä kun ei sängen puoleinen pyörä painu eikä sotke...
-
Monesti miettinyt näitä myöhäisiä syyskyntöjä.. Ei luulisi olevan kovinkaan hyväksi pellolle rämpiä läpimärällä pellolla vaikka sitä hyvin usein näkee. Jos kultivointi ei enää onnistu niin siirrytään kyntöön kun sehän ”onnistuu”…
-
Tällä kokeella on tarkoitus myös selvittää, onko mahdollista aloittaa heinäkuussa 25 aikaiset syyskynnöt. Jos viljan hinta pysyy matalana ja tuotantopanosten korkealla. Kylvöalat tulee pienenemään 25 keväällä. Ja valmistautuminen 26 kylvöihin voisi alkaa jo heinäkuussa 25, sikäli mikäli toimintaympäristö muuttuu roimasti parempaan suuntaan viljelijää kohti. Ja mitä tulee silloin syyskuussa kynneittyihin, ovat aivan mustia, vielä. Ja ojan takana ruispelto on kyllä niinkuin siirtonurmikkoa. Tähän en ole löytänyt mitään järkevää selitystä. Jatkan selvittelyä :)
-
Humppila, Somero, Salon seutu jne. Varsinais-Suomea iso ala. Käsittämättömät määrät sängellä. Alkoi oikeasti epäillyttää riittääkö kasvipeitteisyyteen varatut rahat. En yhtään ihmettelisi vaikka 40e jäisi haaveeksi ja todellinen korvaus on jotain muuta.
-
Niin, viime vuodeltahan korvaus oli lopulta sen 40 €/ha, eli ei kovin paljon. Ja jos se tuosta vielä laskee tulevaisuudessa, niin siitä saa sitten vetää jokainen omat johtopäätöksensä.
-
seurannu yhtä tilaa jossa aina kynnetään syksyisin ja vilja viljan perään. pellolla mieletön määrä myös kiviä ja kun lohko on reilumpi niiin luulisin että suorakylvö olis tuossa hyä tapa. mutta ei kait joku satu kohalleen mutta ei kylvetä suoraan milloinkaan. luulisi jopa jotain kiinnostaa urakoitakin tuo ala. paljon lie tuossa oliskaan se säästö?
-
Taitaa olla syksyn peltohommat ohi, senverta paljon tullut vettä,
60 mm parin päivän sisään, tais olla siinä, no jos pikkupakkasilla
Ojien perkauksia ja maamassojen levityksiä kaivinkoneella.
-
Taitaa olla syksyn peltohommat ohi, senverta paljon tullut vettä,
60 mm parin päivän sisään, tais olla siinä, no jos pikkupakkasilla
Ojien perkauksia ja maamassojen levityksiä kaivinkoneella.
Kaivimkoneella ojamaiden levitys ehkä siistiä märälläkin, mutta trktorilla ja maansiirtolevyllä jo liian sottaista näin märällä.
-
seurannu yhtä tilaa jossa aina kynnetään syksyisin ja vilja viljan perään. pellolla mieletön määrä myös kiviä ja kun lohko on reilumpi niiin luulisin että suorakylvö olis tuossa hyä tapa. mutta ei kait joku satu kohalleen mutta ei kylvetä suoraan milloinkaan. luulisi jopa jotain kiinnostaa urakoitakin tuo ala. paljon lie tuossa oliskaan se säästö?
Kattooko tilan isäntä peilistä?
-
Humppila, Somero, Salon seutu jne. Varsinais-Suomea iso ala. Käsittämättömät määrät sängellä. Alkoi oikeasti epäillyttää riittääkö kasvipeitteisyyteen varatut rahat. En yhtään ihmettelisi vaikka 40e jäisi haaveeksi ja todellinen korvaus on jotain muuta.
No kyllä näillä paikoin on kynnetty enemmän kuin vuosiin. Yksikin tila tuossa taisi kyntää yli 60% pelloistaan. Taitaa tulla ensi keväälle paljon uusia sokerijuurikassopimuksia, kun lähes kaikilla on glyfosaatin puhdistama pelto ja huolella kynnetty. Torajyvää pelätään myös, yksikin rukiin suurvaltatila kynti kaikki ruismaansa. Torajyvä kun on semmoinen vähitellen lisääntyvä vaiva, hybridiruiskasvattamossa, ja tauti iskee myös kevätviljoihin.
-SS-
-
Näillä seuduin tehty todella vähän syysmuokkauksia. Jurtin viljelijät tietty kyntää keväällä, mutta muuten ei ole tehty mitään. Syysviljaa paljon kylvössä ja myös vehnää, jurtin ja maissin jälkeen vehnää
-
Aika vähän on kynnelty.Paljon on glyfotettu niin moni kai odottelee ja loppuviikon parin-kolmen päivän sateet 45-70 milliä rauhoittaa kummasti kyntöhaluja. Omalta kohdalta huomenna aurojen pesu ja rasvaus.Kattellaan ensi keväänä.
-
ht, ei kait ? itellä nuo kylvöalat niiin pieniä et ei noita isoja koneita tänne kannata pyytää. ja kun viljely muutenkin jo semmosta pakkopullaa ni eipä kannatakaan..
-
ja hitto! katoin just äskön et juola puskee viiluin välistä, huolimatta roiskutuksesta.. ja koivut kanss..
-
ja hitto! katoin just äskön et juola puskee viiluin välistä, huolimatta roiskutuksesta.. ja koivut kanss..
Oot roiskutellu huolimattomasti. Siine tännä roiskuttelu ei varmaankaan oo riittävän tehokasta.
-
Jokohan kohta olis hyvät kyntökelit
-
Loppui lannanajo ja kyntökelit. Lunta on nyt reilun kyntösyvyyden verran, 20 senttiä. Se sama on myös maantiellä tallattuna polanteeksi.
-
Loppui lannanajo ja kyntökelit. Lunta on nyt reilun kyntösyvyyden verran, 20 senttiä. Se sama on myös maantiellä tallattuna polanteeksi.
Ei oo lunta kun väriksi, mutta yön pakkanen jäädytti kärryn ja sen pesu jää ens viikkoon. Tosin vaikka ei oo ku väri, niin ihan talvikelit :)
-
Vähän yllätti keli, Loimaalla ja Oripäässäkin useampi sentti lunta, mutta heti Pöytyän puolella ihan vesikeli. Mutta ei mitään asiaa enää pellolle, tänäänkin 20mm vettä ja alkuviikosta tuli 15mm. Nyt on märkää.
-
enpäs ollu ollenkaa roiskuttannu kun ei ollu tarvetta moiselle.. mut nuo koivut on kyllä surkian näkösi viiluin välistä pilkistäessä.. muistin väärin kun nuita lohkoja valkkasin mihin kantsii vähiä aineita käyttää..
tarttekohan ruiskuttajan tutkintoa muuten suorittaa jos vain ravinteita roiskuttaa?? jo kolmas kesä kun oon jättänny osan ruiskuttamasta jotta näen tartteeko sitä ollenkaan ja aika hyin on pärjänny.. kun ei kerran valittu aine tehoa kuten toivoi..
-
Loppui lannanajo ja kyntökelit. Lunta on nyt reilun kyntösyvyyden verran, 20 senttiä. Se sama on myös maantiellä tallattuna polanteeksi.
Ensi viikolla on hienot kurakelit kun tuo kaikki ennusteen perusteella sulaa pois.
-
Hiesusavilla satotaso on 1500kg pienenpi jos sängen avaat keväällä lautasmuokkaimella. Ei 40 euron korvaus kasvipeitteisyydestä oikein riitä
-
Hiesusavilla satotaso on 1500kg pienenpi jos sängen avaat keväällä lautasmuokkaimella. Ei 40 euron korvaus kasvipeitteisyydestä oikein riitä
Kyllä sama ilmiö voisikin esiintyä myös aitosavilla ja vähämultaisilla hietasavilla. Tämän voi päätellä siitä, että riippumatta aikaisempien keväiden sängenavauksen laitteesta, nyt kyntöä on harrastettu enemmän kuin vuosiin. Saavutettu satotaso sittenkin lienee ollut hienoinen pettymys.
Onko kevään muokkaus altis tiivistämään maata siellä 10 cm:n syvyydessä ? Raskaat pystypiikit/siipiterät sänkiäkeissä, lautasäkeiden lautaset, kaikki vaivaavat hiemankin kosteaa kylvökerroksen alla olevaa savea niin, että mururakenne häiriintyy ja kevään kuivuudessa sinne syntyy tiili.
Kyntöviilujen välissä on aina se pahnan muodostama pieni salaoja sinne pohjamaan pintaan asti. Tämän voi havaita kevään ukkoskuurojen jälkeen: kevytmuokatut pellot tulvivat pinnassa, kynnöspelloilla vesi painuu viilujen alle.
-SS-
-
tuo ihan totta. kun itellä vain noita htm ja runsasmultasena ni jopa kevätkyntö on parina viime vuonna ollu pahin jättämään itomisen vasta jussin tienoille.. mut syyskynnöt on heikompinakin saanu aikaan jotain keväällä.. btw, kuin tuo kevytmuokkaus keväällä? onko se ihan poissuljettu? ite olen mullannu paskan kevytmuokkaimella ja sen jälkeen kylvö ja hyin on toimina..
-
Hiesusavilla satotaso on 1500kg pienenpi jos sängen avaat keväällä lautasmuokkaimella. Ei 40 euron korvaus kasvipeitteisyydestä oikein riitä
Kyllä sama ilmiö voisikin esiintyä myös aitosavilla ja vähämultaisilla hietasavilla. Tämän voi päätellä siitä, että riippumatta aikaisempien keväiden sängenavauksen laitteesta, nyt kyntöä on harrastettu enemmän kuin vuosiin. Saavutettu satotaso sittenkin lienee ollut hienoinen pettymys.
Onko kevään muokkaus altis tiivistämään maata siellä 10 cm:n syvyydessä ? Raskaat pystypiikit/siipiterät sänkiäkeissä, lautasäkeiden lautaset, kaikki vaivaavat hiemankin kosteaa kylvökerroksen alla olevaa savea niin, että mururakenne häiriintyy ja kevään kuivuudessa sinne syntyy tiili.
Kyntöviilujen välissä on aina se pahnan muodostama pieni salaoja sinne pohjamaan pintaan asti. Tämän voi havaita kevään ukkoskuurojen jälkeen: kevytmuokatut pellot tulvivat pinnassa, kynnöspelloilla vesi painuu viilujen alle.
-SS-
Takavuosina satotaso oli usein juurikin tuon 1000–2000 kg pienempi, jos avasi sängen keväällä lautasmuokkarilla, ja vertasi tätä syyskynnettyyn maahan. Suorakylvöön verrattuna satotaso kuitenkin oli korkeampi, etenkin ohralla. Päti sekä hiuesavilla että hiesusavilla.
Nyt viimeisen viiden, kuuden vuoden aikana ei moista eroa ole enää ollut selvästi havaittavissa. Päinvastoin saattaa olla niin, että varmemmin saa tasaisen orasmaan, kun muokkaa vasta keväällä.
Tosin itse ei ole tullut harrastettua liian märän saven vaivaamista. Kyllä sitä varmaan moni paikallinen naureskelee, kun tulee lapio tanassa tuolla kuljettua ja odotettua muokkauskerroksen alapuolikin sopivan kuivaksi.
-
Hiesusavilla satotaso on 1500kg pienenpi jos sängen avaat keväällä lautasmuokkaimella. Ei 40 euron korvaus kasvipeitteisyydestä oikein riitä
Kyllä sama ilmiö voisikin esiintyä myös aitosavilla ja vähämultaisilla hietasavilla. Tämän voi päätellä siitä, että riippumatta aikaisempien keväiden sängenavauksen laitteesta, nyt kyntöä on harrastettu enemmän kuin vuosiin. Saavutettu satotaso sittenkin lienee ollut hienoinen pettymys.
Onko kevään muokkaus altis tiivistämään maata siellä 10 cm:n syvyydessä ? Raskaat pystypiikit/siipiterät sänkiäkeissä, lautasäkeiden lautaset, kaikki vaivaavat hiemankin kosteaa kylvökerroksen alla olevaa savea niin, että mururakenne häiriintyy ja kevään kuivuudessa sinne syntyy tiili.
Kyntöviilujen välissä on aina se pahnan muodostama pieni salaoja sinne pohjamaan pintaan asti. Tämän voi havaita kevään ukkoskuurojen jälkeen: kevytmuokatut pellot tulvivat pinnassa, kynnöspelloilla vesi painuu viilujen alle.
-SS-
Takavuosina satotaso oli usein juurikin tuon 1000–2000 kg pienempi, jos avasi sängen keväällä lautasmuokkarilla, ja vertasi tätä syyskynnettyyn maahan. Suorakylvöön verrattuna satotaso kuitenkin oli korkeampi, etenkin ohralla. Päti sekä hiuesavilla että hiesusavilla.
Nyt viimeisen viiden, kuuden vuoden aikana ei moista eroa ole enää ollut selvästi havaittavissa. Päinvastoin saattaa olla niin, että varmemmin saa tasaisen orasmaan, kun muokkaa vasta keväällä.
Tosin itse ei ole tullut harrastettua liian märän saven vaivaamista. Kyllä sitä varmaan moni paikallinen naureskelee, kun tulee lapio tanassa tuolla kuljettua ja odotettua muokkauskerroksen alapuolikin sopivan kuivaksi.
Omat kokemukset takavuosilta kun vielä taviksessa olin oli pääasiassa päinvastaiset. Tai siis niin et satotasot meni kevätviljoilla niin et suorakylvö, keväällä äkeellä avattu, syksyllä muokattu, kynnetty. Kyntöä ei juuri tehty kun se oli lähtökohtaisesti aina huonoin vaihtoehto. Näkisin et syy siihen et miksi järjestys on näin liittyy juuri kosteuden säilymiseen. Tällä seudulla kevät ja/tai alkukesän kuivuudet ei ole mikään uusi juttu. Kynnös kuivaa tälläisissä oloissa lähes satavarmasti liikaa.
Vaikea sitten sanoa mikä se syy on miksi jotain syysmuokkausta olisi lisätty. Minusta täällä muutos tapahtunut eri suuntaan ja paljon on sänkillä peltoja. Epäilisin juuri em. Mainittua syyksi. Ja onhan peltoja erilaisillä hömpilläkin reiluja määriä.
Se on totta et hätäilijöille ei suorakylvö/ keväällä muokkaus sovi. Siinä pitäisi malttaa odottaa pellon kuivumista. Sen kun käy liian aikaiseen tonkimassa niin lopputulos ei taatusti ole hyvä.
-
kuin paljon pinnasta pitää olla kuivaa kun suorakylvää? tuo itelle jääny arvotukseksi kun ei ole koskaan ite tarvinna... mut ois kiva kokeilla. maat htmr ja eri kaltevuuksilla...
-
Maan tiiviys juuristokerroksessa saattaa olla syy, miksi viljat eivät odotuksista huolimatta menesty parhaimmalla mahdollisella tavalla. Vesi kertyy harvoissa kuurosateissa pintaan ja jää tukehduttamaan juuristoa. Pyöränjäljet ja kylvökoneen takajyrä painavat maata pinnasta. Kastemadot eivät välttämättä pysty syväkuohkeuttamaan maata, tekevät pikku reikiä ehkä. Muutamat pitkään kevytmuokanneet ovat raportoineet maan olevan pitkän kyntämättömyyskauden jälkeen olevan niin kovaa, että entinen kyntökalusto ei tahdo saada vedetyksi entistä määrää siipiä perässä.
Kuivilla preerioilla jankkuroidaan suorakylvökausien välillä.
-SS-
-
kuin paljon pinnasta pitää olla kuivaa kun suorakylvää? tuo itelle jääny arvotukseksi kun ei ole koskaan ite tarvinna... mut ois kiva kokeilla. maat htmr ja eri kaltevuuksilla...
Vanhaoppi neuvoo suorakylvämään 2-3cm syvyyteen. Itse huomasin et 4cm on oikeasti minimi koska se haihdunta on ilmeisesti kuitenkin kaiketi niin suurta et liian pintaan kylvetty on vaarassa jäädä kevään edetessä kuivamaan. Suunnilleen kylvösyvyyteen tulee olla kuivaa. Tämä koskee savimaita, muista en tiedä.
-
Muokkaustrendi vaihtelee seutukuntaisesti ja muoti voi vaihdella, kun usko loppuu vallitsevaan menetelmään. Pitkän kevytmuokkauskauden jälkeen minäkin innostuin kyntelemään, kun paluuaura oli niin kiva kone. Mieli muuttui puolen kymmenen vuoden jälkeen, kun kyntökauden ongelmat alkoi taas tulla esiin. Hyväksyn lopputulemaksi sen, että ei ole yhtä oikeaa menetelmää, vaan jonkinlainen muokkauskierto lienee lähellä totuutta. Eli menetelmät vaihtuu. Ei kynnetä kuin joka viides vuosi tms. Oikein aitosuorakylvö on sitten sellainen, että enpä osaa sanoa. Moni on sitä mieltä, että kun on kerran saatu pelto suorakylvökuntoon, niin sitä ei saa enää pilata millään muokkauksella. Se voi olla näin. En tiedä.
-
4-5cm on osoittautunut ihan sopivaksi kylvösyvyydeksi suorakylvössä. Niin kauan pitäisi odottaa, että pinnassa olisi parin sentin korppu, mikä oikeasti murustuisi kuivahkoksi muruksi kylvövakojen päälle. Kylvösyvyyden kahta puolta olisi hyvä olla saven jo selvästi murustuvaa, savipalloksi ei saa mennä. Jos viidessä sentissä savi plitisee, ei tule hommasta lasta eikä paskaa. Hietamoreenista en osaa sanoa, miten käyttäytyy.
Pitkäaikainen suorakylvö, ainakin savella, tekee pellon pinnasta vettä läpäisemättömän. Siihen sitten oras tukehtuu, kun sopivasti alkaa tulla vettä taivaalta. Kevytmuokkauksellakin tulee jo paremmaksi, mutta sitten kun hyvää tavoitellaan haetaan kyntöaurat pusikosta.
-
kuin paljon pinnasta pitää olla kuivaa kun suorakylvää? tuo itelle jääny arvotukseksi kun ei ole koskaan ite tarvinna... mut ois kiva kokeilla. maat htmr ja eri kaltevuuksilla...
Vähintään se kylvösyvyys eli 3 cm.
Kun kylvössä liikuteltu kerros murustuu hyvin, äestetyn näköiseksi niin OK. Koneissa on eroja, toiset muokkaavat enemmän ja toiset vähemmän ja maalajikin vaikuttaa mutta murustua pitää. Jos vantaan vako alkaa jäädä kosteuden takia auki niin ei hyvä.
-
hitto, pitääpä ettiä joku joka teköö tuota ja kysellä siltä. kun täällä ei taija olla htmr mailla viljaa kylväjää.. itellä ei savea löyty kuin kaivon ympäriltä..
-
hitto, pitääpä ettiä joku joka teköö tuota ja kysellä siltä. kun täällä ei taija olla htmr mailla viljaa kylväjää.. itellä ei savea löyty kuin kaivon ympäriltä..
Niin mä ajattelin lähinnä savikoiden tilannetta. HtMr lienee paljon helpompi. Eikö tuo ole sellainen melko läpäisevä ja hikevä, 'helppo' maalaji jos kiviä ei lasketa.
Mulla ei siis tuosta omaa kokemusta.
Täällä lähinnä sitä savea, savimultaa tai sitten erm/turvemaa.
-
kuin paljon pinnasta pitää olla kuivaa kun suorakylvää? tuo itelle jääny arvotukseksi kun ei ole koskaan ite tarvinna... mut ois kiva kokeilla. maat htmr ja eri kaltevuuksilla...
Tähän vaikuttaa myös vannastyyppi ja vannasvaon sulkupyörän (tai muun sulkuhärpäkkeen) tyyppi. Ainakin savilla. Jos sulkupyörä on suoraan vantaan perässä, niin helposti vantaan ylös heittämä märkä aines alkaa kerääntyy sulkupyörän kehälle. Niinpä syvyyttä voi laittaa vain "puolikuivaan" maahan asti.
-
Kävin Saukkolassa pyörähtämässä ja siinä Someron kautta kulkiessa tuli tietysti maisemat katsasteltua. Eipä siitä kyntöbuumista kovin hyvää kuvaa saanut. Sänkiosuus joka paikassa selvästi suurempi. Voisi sanoa, että kevytmuokkausta jäänyt reilusti pois. Onko tämän vuoden ilmiö vai kestävämpi trendi, en tiedä. Onko niin, että kaikilta löytyy jo sänkiäes, lautasmuokkain tai suorakylvinkone. Vaikea sanoa, mutta luultavasti konekauppa käy hitusen paremmin noista koneista.
-
kuin paljon pinnasta pitää olla kuivaa kun suorakylvää? tuo itelle jääny arvotukseksi kun ei ole koskaan ite tarvinna... mut ois kiva kokeilla. maat htmr ja eri kaltevuuksilla...
Tähän vaikuttaa myös vannastyyppi ja vannasvaon sulkupyörän (tai muun sulkuhärpäkkeen) tyyppi. Ainakin savilla. Jos sulkupyörä on suoraan vantaan perässä, niin helposti vantaan ylös heittämä märkä aines alkaa kerääntyy sulkupyörän kehälle. Niinpä syvyyttä voi laittaa vain "puolikuivaan" maahan asti.
Jep.
Sulkupyörä ja sen toteutus ovat sitä tärkeämpiä mitä kosteampaan kylvetään. Riittävän kuivassa pelkkä murustuminen riittää hyvin sulkemisen vaikkei koko sulkuhärpäkettä edes ole.
Muuten olen sitä mieltä että Semeaton vannas on/oli suorakylvötuloksen kannalta aika hyvä, myös tuo sulkupyörä kaapimineen. Kylvösyvyyden säätö oli sitten toinen tarina.
-
Muokkaustrendi vaihtelee seutukuntaisesti ja muoti voi vaihdella, kun usko loppuu vallitsevaan menetelmään. Pitkän kevytmuokkauskauden jälkeen minäkin innostuin kyntelemään, kun paluuaura oli niin kiva kone. Mieli muuttui puolen kymmenen vuoden jälkeen, kun kyntökauden ongelmat alkoi taas tulla esiin. Hyväksyn lopputulemaksi sen, että ei ole yhtä oikeaa menetelmää, vaan jonkinlainen muokkauskierto lienee lähellä totuutta. Eli menetelmät vaihtuu. Ei kynnetä kuin joka viides vuosi tms. Oikein aitosuorakylvö on sitten sellainen, että enpä osaa sanoa. Moni on sitä mieltä, että kun on kerran saatu pelto suorakylvökuntoon, niin sitä ei saa enää pilata millään muokkauksella. Se voi olla näin. En tiedä.
Kevytmuokattuja peltoja näkyy tosiaan vähän. Mielestäni kyntö on tänä sysksynä lisääntynyt jonkin verran.
-
otollinen syksy tehä syyskyntöjä. ilman kyntöanturaa..
-
Nyt on jo ihan hyvät kyntökelit, vielä kun saisi levittää lantaa niin ei keväällä olisi kasoja siellä täällä….
-
Välikasveja nurin
-
kattelin tuossa tiellä ajellessa että jopa on alkannu viilujen välissä vihottaa joillakin kynnökset kun on niiiin hyät ilmat ollu jo pitkään.. ei kait noilla kuorijoita ollu käytössä.?
-
Jos kynnös vihoittaa jääntiviljaa tai itäneitä rikkakasveja ei se haittaa mitään, pikemminkin päinvastoin. Juolavehnä on sitten eri juttu.
-
Jos kynnös vihoittaa jääntiviljaa tai itäneitä rikkakasveja ei se haittaa mitään, pikemminkin päinvastoin. Juolavehnä on sitten eri juttu.
*****
Kultivointi tuntuisi olevan juolavehnää kurittava toiminpide, nostaa juolavehnän
Juuripaakut pintaan, saa nähdä, ainakin keväällä kultivionti vähän
Kurittaa juolavehnää, sitte kun kultivaattori menee tukkoon juolavehnän
Juuresta, on jo juolavehnää paljon :-X
-
juola on tosiaan viime kesänä saanu aika hyän jalansijan pelloilla.. moni manaa kuin on moinen kasvannu hyin..
-
On muuten hienot kyntökelit nyt.
-
On muuten hienot kyntökelit nyt.
Onhan se hienoo,nykynen tukijärjestelmä sakottaa työnteosta.Aurasta siipi poikki,ei ole koskaan aiemmin meillä katkennu ja pellot ei kanna joka kohassa.
-
On muuten hienot kyntökelit nyt.
Juu. Sopivan kosteaa koko kyntökerros, ei kuitenkaan liian märkä pinnasta.
-
Kumpikohan se olis parempi paskanajo ajankohta, elokuu vai marraskuun puoliväli ? Vain toinen ajankohta on sallittu ::) Tosin kuka uskaltaa siirtää paskanajon marraskuulle. Mutta mukavahan sitä olis ajella vaikka läpi talven , jos kelit sen sallisi.
-
heh! mukavaa!!!
-
Jännää kun lannan ajossa
-
Kumpikohan se olis parempi paskanajo ajankohta, elokuu vai marraskuun puoliväli ? Vain toinen ajankohta on sallittu ::) Tosin kuka uskaltaa siirtää paskanajon marraskuulle. Mutta mukavahan sitä olis ajella vaikka läpi talven , jos kelit sen sallisi.
Elokuu jollei marraskuussa ole maa jäässä. Toki jäätyneeseen maahan ei saisi pykälien mukaan ajaa..
Mut elokuu. Yleisesti maa silloin monesti kuivempaa jolloin ainakin omilla maalajeilla tekee vähemmän tuhoa.
-
Kumpikohan se olis parempi paskanajo ajankohta, elokuu vai marraskuun puoliväli ? Vain toinen ajankohta on sallittu ::) Tosin kuka uskaltaa siirtää paskanajon marraskuulle. Mutta mukavahan sitä olis ajella vaikka läpi talven , jos kelit sen sallisi.
Elokuu jollei marraskuussa ole maa jäässä. Toki jäätyneeseen maahan ei saisi pykälien mukaan ajaa..
Mut elokuu. Yleisesti maa silloin monesti kuivempaa jolloin ainakin omilla maalajeilla tekee vähemmän tuhoa.
Tänä vuonna ei märkyydestä olisi haittaa marraskuussakaan. Kunnon sateita ei oo ollut onneksi koko syksynä. Toki tuota lonkeron harmautta ja olematonta tihuttelua on piisannut. Ihan outoa kun paskalaatta ei kerännytkään syksyllä vettä kusisäiliöön, jota olis pitänyt ajella pakosta lokakuussa. Eikä sitä ole tullut nyt marraskuussakaan - onneksi.
-
Kumpikohan se olis parempi paskanajo ajankohta, elokuu vai marraskuun puoliväli ? Vain toinen ajankohta on sallittu ::) Tosin kuka uskaltaa siirtää paskanajon marraskuulle. Mutta mukavahan sitä olis ajella vaikka läpi talven , jos kelit sen sallisi.
Elokuu jollei marraskuussa ole maa jäässä. Toki jäätyneeseen maahan ei saisi pykälien mukaan ajaa..
Mut elokuu. Yleisesti maa silloin monesti kuivempaa jolloin ainakin omilla maalajeilla tekee vähemmän tuhoa.
Tänä vuonna ei märkyydestä olisi haittaa marraskuussakaan. Kunnon sateita ei oo ollut onneksi koko syksynä. Toki tuota lonkeron harmautta ja olematonta tihuttelua on piisannut. Ihan outoa kun paskalaatta ei kerännytkään syksyllä vettä kusisäiliöön, jota olis pitänyt ajella pakosta lokakuussa. Eikä sitä ole tullut nyt marraskuussakaan - onneksi.
Hyvä sulla sitten. Täällä tullut sen verran vettä et kyl sinne jäljet jäisi..
-
Kumpikohan se olis parempi paskanajo ajankohta, elokuu vai marraskuun puoliväli ?
Elokuu jollei marraskuussa ole maa jäässä.
Mutta jos ajatellaankin ravinteiden säilymisen näkokulmasta, niin kummanko ajankohdan levityksestä säästyy enemmän typpeä keväälle asti?
-
eiks typpi katoa aika nopsaan milloin tahansa? muut ravinteet saattaa jopa säilyä..
-
Ehdottomasti marraskuu.
- vähemmän valumia
- typpi käytössä ensi keväänä, siis jos kummassakin on vaihtoehtona ettei syksyllä kylvetä
Aina pitäisi voida levittää kun saa mullattua
-
^
No näinpä. Mutta eipä onnistu enää eurostoliitossa. Ja ei taida ns. Ilmastonmuutos vaikuttaa suuriin raamatullisiin päivänmääriin.
-
Oli se kyllä kovaa hommaa talvella lannanlevitys, se vähäinen mitä olen tehnyt ja muistan. Joskus oli niin paljon lunta että ajettiin jäljet edellisenä päivänä ja levitys traktoria hinattiin koko matka.
Meillä oli silloinkin noita kattamattomia tarhoja ja se on sellaista lumen sekaista moskaa mitä niistä tulee. Patteriin jos ajaa niin vuoteen ei oikein onnistu hiekkamaallakaan kuormaus ja kura leviää kevään tullen kasasta.
-
Mun muistissa ei ole ongelmia pellolla liikkumisesta, mutta tien liukkaudesta on joku muistikuva. Tosin en itte oo silloin vielä ajellu. Eikä normisti kyllä lumeen levitelty, tai kusta joskus pakosta. Onneksi nykyäänkin on tuo aumaus, patterointi, tai tunkio on onnistunut. Oikeastaan edellytys sille että vieläkin on elukkoja.
-
Eikös niitä pattereita saa tehdä myös kasvinviljely tilan pelloille työteknisistä syistä? Liian pienen lantalan takia ei saa lupaa, eli joku muu syy tarttee keksiä.
Tosin ei taida noin yhdyskuntapaska kompostoijat lupia kysellä….
-
just tuo työtekninen syy hyä! talvellla helpompi ajella jäistä pintaa myöten paskia suopellolle.. ei se kantais kuitenkaan kuormia tie tuonne keväällä.. ja eiks kompostit ole ihan muuta kuin paskooo???
-
Hyvät kyntökelit nyt. Ei nouse kura sänkipyörään, ja aurat on kevyet vetää. Keväällä kevytmuokattu kuitenkin on yllättävän sitkeää. Edellisenä syksynä kynnetty menee niin että suhina vaan käy. Alkaa tässä Salon itäpuolella olla 65% syyskyntöosuus maata mustana, sen 33% varmaankin keräävät syyskylvöistä ja mettäkesannoista.
-SS-
-
Hyvät kyntökelit nyt. Ei nouse kura sänkipyörään, ja aurat on kevyet vetää. Keväällä kevytmuokattu kuitenkin on yllättävän sitkeää. Edellisenä syksynä kynnetty menee niin että suhina vaan käy. Alkaa tässä Salon itäpuolella olla 65% syyskyntöosuus maata mustana, sen 33% varmaankin keräävät syyskylvöistä ja mettäkesannoista.
-SS-
Siellä sitten tietävät et vettä on alkukaudesta tulossa.. ::)
-
Huolimatta siitä, että kevätkylvö olisi peitelty vettä tirsuavaan sänkimaan pintamultaan, ja oraat nousisivat kimmeltävän pintaan hikoavan kapillaariveden joukkoon terhakkaana, jotenkin se hyvän orastumisen alkuvauhti jää jonnekin, kun sää oikeasti muuttuu kuumaksi ja kuivaksi.
Ehkä se tiivis ja kylmä pohjamaa hylkii juurien etenemistä syvälle; kun ei edes tarvitse hakeutua sinne kyntökerroksen pohjille. Sitten kun kahdeksan viikkoa kuivuutta on takana, sänkimaa kivikovaa ja halkeillutta, kasvi lopettaa yrittämästä.
Nyt kokeillaan kyntöä taas vaihteeksi. Varsinkin kun maa on mureata ja kohtuu kuivaa.
-SS-
-
Hyvät kyntökelit nyt. Ei nouse kura sänkipyörään, ja aurat on kevyet vetää. Keväällä kevytmuokattu kuitenkin on yllättävän sitkeää. Edellisenä syksynä kynnetty menee niin että suhina vaan käy. Alkaa tässä Salon itäpuolella olla 65% syyskyntöosuus maata mustana, sen 33% varmaankin keräävät syyskylvöistä ja mettäkesannoista.
-SS-
Siellä sitten tietävät et vettä on alkukaudesta tulossa.. ::)
Tasausäkeitä riittävästi pusikoissa. Siltikin ihmeellisen mustana sitten on seutu.
-
Sängen avaaminen vaatii kyllä malttia. Itsekin olen ehkä pahimmat satotappiot tehnyt sillä että on hötkyilty liian märkänä sitä auki. Varsinkin näillä matalaan muokkaavilla koneilla se tuntuu olevan kriittistä, pellosta tulee tosi herkkä sekä liialle vedelle että kuivuudelle. Kevätkyntö tai kultivointi tuntuisi antavan hieman enemmän anteeksi.
-
Kevätkyntö tai kultivointi tuntuisi antavan hieman enemmän anteeksi.
=Savimaalla toimimaton systeemi.. muokkaavat liikaa jolloin loputkin kosteudet häviää ja mikäli taivaalta ei tule vettä niin nolla sato tiedossa.. ::)
-
ei tuo htmr niin paljon sekään anna kun kevätkynnöllä koko kerros yleensä kuivuu. ite en mielelläin kynnä keväällä kun se kuivuu liikaa ennekuin on kivet kerätty ja karhittu kylvökuntoon..
-
Nyt Se talvi sitten tuli. Joten oikea ratkasu oli kyntää syyskuun alussa. Ja eilen vielä katselin mustaa kynnöstä. Joten hienosti menee äkeellä keväällä lävitse. Tämä aikaiset syyskynnöt tulee olemaan meikäläisellä kyllä tulevaisuudessakin, ei tarvi märässä tapella ja tuoda kuraa renkaissa tielle ja saada siitä kaupunkilaisten haukut :) :)
-
ei tuo htmr niin paljon sekään anna kun kevätkynnöllä koko kerros yleensä kuivuu. ite en mielelläin kynnä keväällä kun se kuivuu liikaa ennekuin on kivet kerätty ja karhittu kylvökuntoon..
Multavilla kivettömillä hiesuilla olen todennut kuivan kelin kevätkynnön jälkeen raskaan lautasmuokkarin olevan hyvä 'pakkeri'. Olen tainnut tästä joskus jo mainitakin. Hienontaa pinnan niin että enempi kuivuminen lakkaa ja tiivistääkin sopivasti.
Eli heti kynnön perään eikä huomenna... ja mulla ei siis juurikaan ole niitä kiviä.
-
Nyt kun tätä nykyä syyskuinen keli jatkuu joulukuun alusviikolle asti, lienee yhdentekevää, kyntääkö 8. vai 28. syyskuuta. Yleensä syyskuun alussa vaan on mukavampi kyntökeli, ja aurat ja traktori likastuvat pölystä, eivät ravasta. Ja sitten saa pian kynnön jälkeen tasata vaot ym muhkurat, niin ei tarvitse keväällä sitten ihmetellä, kun ei idä.
-
yks tuttu eläkeläinen on kyselly miulta miks kymenlaaksossa ajelevat kynnäksen laitat lanalla syksyisin. ite en tiijä ja koskaan nähnykään mut miks??? tietääkö joku paikallinen?
-
yks tuttu eläkeläinen on kyselly miulta miks kymenlaaksossa ajelevat kynnäksen laitat lanalla syksyisin. ite en tiijä ja koskaan nähnykään mut miks??? tietääkö joku paikallinen?
ööh.. ei olla Kymmenedalenista mutta täällä ainakin ajatus on tasata reuna- ja päistevaot ja muut sotkut tasaiseksi jo syksyllä. Keväällä kuivalla irtomaalla täyttäminen ei välttämättä tee itämiskelpoista kohtaa. Toiset ajelee syksylä lanalla, toiset vaikka kultivaattorilla.
Tavoite siis saada kevääksi mahdollisimman tasainen ja tasakostea pelto.
-
kiitti. tota epäilin mut tuo ei uskonnu kun luuli ihan muuta... mut noin miäkiin tekisin jos tollasia maita...
-
Pakkaa olemaan sen verta kokkaraa ja nihkeetä savikynnös syksyllä, ettei oikein pelkällä levyllä saa hyväksi tukittua vakoa. Parempi tulee kun ajaa vielä kultivaattorilla, niin tulee sitten ne reunojen kapeat sänkikaistaleetkin vielä kähjättyä. Sitten ei tarvitse levyä ollenkaan, kun kallistaa aurat viimeisellä vedolla kynnetylle päin ja viimeistelee sen jälkeen kultivaattorilla. Mutta eipähän jää mitään itämättömiä vanoja keväällä.
-
Nyt Se talvi sitten tuli. Joten oikea ratkasu oli kyntää syyskuun alussa. Ja eilen vielä katselin mustaa kynnöstä. Joten hienosti menee äkeellä keväällä lävitse. Tämä aikaiset syyskynnöt tulee olemaan meikäläisellä kyllä tulevaisuudessakin, ei tarvi märässä tapella ja tuoda kuraa renkaissa tielle ja saada siitä kaupunkilaisten haukut :) :)
Toimiiko glyfo miten hyvin aikasin kynnetyissä?
-
Teen sarka-auralla monta vakoa ja harjaa kynnön mittaan. Niiden täyttely on ajanhukkaa. Jos alkaa siirtää vakoon multaa, jää siihen silti loiva ura; 40 cm itämätön vesivako onkin sitten muuttunut 3 m: n itämättömäksi raidaksi pellolla. Tämä tietenkin on ongelma vain poikittain jäykällä vanhanajan kylvökoneella.
Lisäksi seuraavan vuoden toiseen suuntaan kyntö tekee peltoon melkoisen multakarheen silloin.
Tämän huomaa erityisesti vakojentäyttelijöiden ojanpyörtänöissä; täytetään huolellisesti ojan reunaan syntynyt viimeisen vantaan vako, seuraavana vuonna siihen istahtaa 1. siiven viilu kylkyselleen, ja taas seuraavaba vuonna täytetään, seurauksena on hieno pato juyri ojan reunassa, oikea meluvalli.
Että en täytä vakoja, on tukeva suunta aloittaa seuraavana vuonna sitten vakoon päin.
-SS-
-
Juu ei reunavakoja normaalisti kannata täyttää. Lopetusvaot ehdottomasti ainakin jos nurmen perustaa
-
2,5m:n levyllä kun vetää reunan keväällä, siitä 0,4m täyttyy niin kuivalla mullalla, ettei helposti idä, jos on vähäsateista. Mutta tulee tasaiseksi. Aikamoisia kynnyksiä on eturiviläisillä ojanreunoissa, kun vaan Toplinella vähän pyyhkäistään. Perusta siihen sitten nurmi tai ole muuten vain viisi vuotta kyntämättä...
-
Täällä päin™ ovat useat isännät kyntäneet joka pellon, sekä syysviljan alle tulleet että muuten vaan sänget. Ja kasvinviljelyagronomeja ja agrologeja ovat, ovat ehkä tutkineet asioita omin voimin. Minä sitten peesasin ja ehdin noin 45% kyntää 7 siivellä, kunnes työmies sairastui vatsatautiin ja toissayönä oli 6 astetta pakkasta, aamulla ei pyöränjäljessä mennyt vältti maahan enää.
Semmoista rytinää, ei maksa rikkoa vehkeitä.
-SS-
-
Teen sarka-auralla monta vakoa ja harjaa kynnön mittaan. Niiden täyttely on ajanhukkaa. Jos alkaa siirtää vakoon multaa, jää siihen silti loiva ura; 40 cm itämätön vesivako onkin sitten muuttunut 3 m: n itämättömäksi raidaksi pellolla. Tämä tietenkin on ongelma vain poikittain jäykällä vanhanajan kylvökoneella.
Lisäksi seuraavan vuoden toiseen suuntaan kyntö tekee peltoon melkoisen multakarheen silloin.
Tämän huomaa erityisesti vakojentäyttelijöiden ojanpyörtänöissä; täytetään huolellisesti ojan reunaan syntynyt viimeisen vantaan vako, seuraavana vuonna siihen istahtaa 1. siiven viilu kylkyselleen, ja taas seuraavaba vuonna täytetään, seurauksena on hieno pato juyri ojan reunassa, oikea meluvalli.
Että en täytä vakoja, on tukeva suunta aloittaa seuraavana vuonna sitten vakoon päin.
-SS-
Pellon reunalla mulla on tapana kallistaa auroja ja jättää viimeinen vako hyvin matalaksi. Seuraavana vuotena avaan tuon vaon takaterällä ja sitten aloitan avattuun vakoon. Näin ei vakoon jää kyntämätöntä alle.
-
Reunavaot yritän kyntää matalaan ja niille en tee mitään. Keskivaot sängellä ajelen heti kynnön jälkeen auroilla. Siis kyntösuuntaa vasten ja työntövarsi niin että viimeinen siipi ei juurikaan ota maahan. Toki pitäis olla hyde kallistin niin tekis sillä, mutta kun ei oo. Hyvin ruiskutettu nurmikin saattaa onnistua noin. Jäähän siihen sellainen pitkä notkelma, mutta so what ::) Löytää ehkä seuraavalla kynnöllä paikan josta aloittaa.
-
Täällä päin™ ovat useat isännät kyntäneet joka pellon, sekä syysviljan alle tulleet että muuten vaan sänget. Ja kasvinviljelyagronomeja ja agrologeja ovat, ovat ehkä tutkineet asioita omin voimin. Minä sitten peesasin ja ehdin noin 45% kyntää 7 siivellä, kunnes työmies sairastui vatsatautiin ja toissayönä oli 6 astetta pakkasta, aamulla ei pyöränjäljessä mennyt vältti maahan enää.
Semmoista rytinää, ei maksa rikkoa vehkeitä.
-SS-
Kyllähän kopettuikin sitten äkkiä siellä maa. Ihan hyvin meni pelkällä nuijalla koputtelemalla lumimittari-seiväs maahan vielä tänään iltapäivällä.
En kyseenalaista, mutta oli varmasti jokin hyvä syy jättää kynnöt näin myöhälle?
-
Teen sarka-auralla monta vakoa ja harjaa kynnön mittaan. Niiden täyttely on ajanhukkaa. Jos alkaa siirtää vakoon multaa, jää siihen silti loiva ura; 40 cm itämätön vesivako onkin sitten muuttunut 3 m: n itämättömäksi raidaksi pellolla. Tämä tietenkin on ongelma vain poikittain jäykällä vanhanajan kylvökoneella.
Lisäksi seuraavan vuoden toiseen suuntaan kyntö tekee peltoon melkoisen multakarheen silloin.
Tämän huomaa erityisesti vakojentäyttelijöiden ojanpyörtänöissä; täytetään huolellisesti ojan reunaan syntynyt viimeisen vantaan vako, seuraavana vuonna siihen istahtaa 1. siiven viilu kylkyselleen, ja taas seuraavaba vuonna täytetään, seurauksena on hieno pato juyri ojan reunassa, oikea meluvalli.
Että en täytä vakoja, on tukeva suunta aloittaa seuraavana vuonna sitten vakoon päin.
-SS-
Pellon reunalla mulla on tapana kallistaa auroja ja jättää viimeinen vako hyvin matalaksi. Seuraavana vuotena avaan tuon vaon takaterällä ja sitten aloitan avattuun vakoon. Näin ei vakoon jää kyntämätöntä alle.
Säähän teet sitten oikein kyntöoppaiden mukaan 8)
-
Täys kyntörähinä tänään Forssas
-
Täys kyntörähinä tänään Forssas
Hyvä hyvä, kyntäkää kaikki oikein paljon, niin jää enemmän rahaa ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteen valinneille.
-
Täys kyntörähinä tänään Forssas
Hyvä hyvä, kyntäkää kaikki oikein paljon, niin jää enemmän rahaa ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteen valinneille.
Kyntämällä saamme tuplaten viljaa verratuna teidän tiivistyneisiin saviin
-
Täys kyntörähinä tänään Forssas
Hyvä hyvä, kyntäkää kaikki oikein paljon, niin jää enemmän rahaa ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteen valinneille.
Kyntämällä saamme tuplaten viljaa verratuna teidän tiivistyneisiin saviin
Nythän sää vitsin murjaisit ;D ;D ;D ;D
-
Kyllähän kopettuikin sitten äkkiä siellä maa. Ihan hyvin meni pelkällä nuijalla koputtelemalla lumimittari-seiväs maahan vielä tänään iltapäivällä.
En kyseenalaista, mutta oli varmasti jokin hyvä syy jättää kynnöt näin myöhälle?
Kyllä oli.
Asiaan liittyen, silloin kun meillä oli karjaa, viimeiset rehunteot osuivat lokakuulle, juurikkaat nostettiin lokakuun loppupuolella muutenkin. Tällöin marraskuun kynnöt eivät olleet mikään ihme. Näin hyvää kyntökeliä harvoin on aikaisemminkaan, usein on liian kuivaa ja kärjet ja vantaat kuluivat silmissä, että miksei voisi marraskuussakin kyntää ?
-SS-
-
Kaikkina vuoden 12 kuukautena olen kyntänyt, mutta mieluiten kynnän kohtuullisen kuivaa peltoa.
-
Kaikkina vuoden 12 kuukautena olen kyntänyt, mutta mieluiten kynnän kohtuullisen kuivaa peltoa.
;D ;D Tuohon ei moni pysty ;D ;D
-
Kaikkina vuoden 12 kuukautena olen kyntänyt, mutta mieluiten kynnän kohtuullisen kuivaa peltoa.
Kyntömies👍👍
-
Kyllähän kopettuikin sitten äkkiä siellä maa. Ihan hyvin meni pelkällä nuijalla koputtelemalla lumimittari-seiväs maahan vielä tänään iltapäivällä.
En kyseenalaista, mutta oli varmasti jokin hyvä syy jättää kynnöt näin myöhälle?
Kyllä oli.
Asiaan liittyen, silloin kun meillä oli karjaa, viimeiset rehunteot osuivat lokakuulle, juurikkaat nostettiin lokakuun loppupuolella muutenkin. Tällöin marraskuun kynnöt eivät olleet mikään ihme. Näin hyvää kyntökeliä harvoin on aikaisemminkaan, usein on liian kuivaa ja kärjet ja vantaat kuluivat silmissä, että miksei voisi marraskuussakin kyntää ?
-SS-
Totta kai, foortin pyörä vakoon vaikka helmikuussa. Itse kyllä en uskalla myöhälle jättää moisia hommia, mahdollisimman kuivalla kelillä ja vaot sileäksi ennen talvea. Aina ei onnistu. Nytkin piti odottaa glyfon vaikutusta niin kauan, että päätin jättää kultivoinnit kevääksi. Ei ollut enää lokakuun puolivälissä tai jälkeen mieluista keliä.
-
Kyllähän kopettuikin sitten äkkiä siellä maa. Ihan hyvin meni pelkällä nuijalla koputtelemalla lumimittari-seiväs maahan vielä tänään iltapäivällä.
En kyseenalaista, mutta oli varmasti jokin hyvä syy jättää kynnöt näin myöhälle?
Kyllä oli.
Asiaan liittyen, silloin kun meillä oli karjaa, viimeiset rehunteot osuivat lokakuulle, juurikkaat nostettiin lokakuun loppupuolella muutenkin. Tällöin marraskuun kynnöt eivät olleet mikään ihme. Näin hyvää kyntökeliä harvoin on aikaisemminkaan, usein on liian kuivaa ja kärjet ja vantaat kuluivat silmissä, että miksei voisi marraskuussakin kyntää ?
-SS-
Totta kai, foortin pyörä vakoon vaikka helmikuussa. Itse kyllä en uskalla myöhälle jättää moisia hommia, mahdollisimman kuivalla kelillä ja vaot sileäksi ennen talvea. Aina ei onnistu. Nytkin piti odottaa glyfon vaikutusta niin kauan, että päätin jättää kultivoinnit kevääksi. Ei ollut enää lokakuun puolivälissä tai jälkeen mieluista keliä.
Täällä otolliset kelit loppui jo heti lokakuun alussa. Kerääjäkasvin päivämäärä kun tuli täyteen niin sen jälkeen ei sitten keliä enää ollut. Kultivoitua tuli mut jos taviksessa niin olisin jättänyt ajamatta.
Täytyisi saada tuo kerääjäkasvikierto järkevämmäksi jotta ei sen vuoksi tarvitsi kurassa sotkea..