Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Juba - 19.06.24 - klo:10:13
-
Mitä säilöntäainetta käytätte kuivaheinän säilöntään pyöröpaaleissa?
Itsellä ollut josilac ferm annosteltuna kolmen kpl hardin 10 suuttimen kautta ja 6 kerrosta muovia päälle.
Vaihtelu voisi virkistää...... :o
-
Mitä säilöntäainetta käytätte kuivaheinän säilöntään pyöröpaaleissa?
Itsellä ollut josilac ferm annosteltuna kolmen kpl hardin 10 suuttimen kautta ja 6 kerrosta muovia päälle.
Vaihtelu voisi virkistää...... :o
Yhessä rahtipaalauspaikassa käytetään heppaheiniin sinikorkkista bonsilagee. En ole nähnyt paalia syöttövaiheessa että mitenkä on toiminut. Ilmeisesti hyvin kun samalla kaavalla menty jo 5 vuotta
-
Itse ymmärrän kuivaheinän ettei siihen laiteta mitään lisukkeita tai kääritä.
Käärityt on sitten säilöheinää tai säilörehua. Kumpaankaan en laita mitään. Kuivaa ja puhdasta kun on niin säilyy hyvin. Kuraiset, pölyiset, mädäntyneet heinät ei säily mitenkään hyvin, ehkä aiv2 on jotain hyötyä.
-
Noin 20 vuotta takaisinpäin kun kuivaheinää syötettiin enempi, niin liki kuiville heinille käytettiin propionihappoa.
-
Itse ymmärrän kuivaheinän ettei siihen laiteta mitään lisukkeita tai kääritä.
Käärityt on sitten säilöheinää tai säilörehua. Kumpaankaan en laita mitään. Kuivaa ja puhdasta kun on niin säilyy hyvin. Kuraiset, pölyiset, mädäntyneet heinät ei säily mitenkään hyvin, ehkä aiv2 on jotain hyötyä.
Näin minäkin ymmärrän että kuivaheinä on juurikin kuivaheinää. Ilman mitään liemiä. Sen pitää sitten olla oikeasti kuivaa eikä vähän sinne päin. 4 päivää poutaa, 2-3 kertaa pöyhittynä jos on vahva kasvusto.
Säilyisivät ilman muoviakin jos olisi kelvollinen kuivan ilman säilyttävä varasto.
Noin 10 vuotta noin olen tehnyt, ei ongelmia. Hepoheinän käyttäjätkin tavallisesti edellyttävät lisäaineettomutta.
-
Itse ymmärrän kuivaheinän ettei siihen laiteta mitään lisukkeita tai kääritä.
Käärityt on sitten säilöheinää tai säilörehua. Kumpaankaan en laita mitään. Kuivaa ja puhdasta kun on niin säilyy hyvin. Kuraiset, pölyiset, mädäntyneet heinät ei säily mitenkään hyvin, ehkä aiv2 on jotain hyötyä.
Näin minäkin ymmärrän että kuivaheinä on juurikin kuivaheinää. Ilman mitään liemiä. Sen pitää sitten olla oikeasti kuivaa eikä vähän sinne päin. 4 päivää poutaa, 2-3 kertaa pöyhittynä jos on vahva kasvusto.
Säilyisivät ilman muoviakin jos olisi kelvollinen kuivan ilman säilyttävä varasto.
Noin 10 vuotta noin olen tehnyt, ei ongelmia. Hepoheinän käyttäjätkin tavallisesti edellyttävät lisäaineettomutta.
Laitatko paljon muovia?
-
ite olen laittannu hepoheiniin vilomixin biostable jauhetta.. nyt ei vuosiin ole yhtään paalia tullu tehtyä tuolla. purkilla teki 25 rehutonnia.. en ihan tiijä onko nykyään markkinoilla. tuossa nykyään paalannu ilman mitään liousta.
-
Itse ymmärrän kuivaheinän ettei siihen laiteta mitään lisukkeita tai kääritä.
Käärityt on sitten säilöheinää tai säilörehua. Kumpaankaan en laita mitään. Kuivaa ja puhdasta kun on niin säilyy hyvin. Kuraiset, pölyiset, mädäntyneet heinät ei säily mitenkään hyvin, ehkä aiv2 on jotain hyötyä.
Näin minäkin ymmärrän että kuivaheinä on juurikin kuivaheinää. Ilman mitään liemiä. Sen pitää sitten olla oikeasti kuivaa eikä vähän sinne päin. 4 päivää poutaa, 2-3 kertaa pöyhittynä jos on vahva kasvusto.
Säilyisivät ilman muoviakin jos olisi kelvollinen kuivan ilman säilyttävä varasto.
Noin 10 vuotta noin olen tehnyt, ei ongelmia. Hepoheinän käyttäjätkin tavallisesti edellyttävät lisäaineettomutta.
tässä lähinurkissa toimiva ihan menestyvä ravitalli ei käytä muovitetuissa heinissään mitään lisäaineita. Tekee hieman säilöheinän puolella sadonkorjuun kuulemma pölyämisen välttämiseksi. Noi pullahevosten omistajat on kaikkein tarkimpia siitä heinästään. Pitää saada ihan latosäilytyskuivuuteen heinä, silti laitetaan säilöntäaineet ja muovia vielä paksusti päälle ja näin tehdään koska facebookista on opiskeltu "oikea" tapa tehdä kuivaa heinää
-
muovia ei nuissa miunkaan paaleissa ole kun pääsevät ent. pihattoon sateen suojaan. mut oon joskus laittannu säilyainetta kun on muovi se pellolla säilytystä varten...
-
Oikeat hevosalan henkilöt ovat siirtyneet melkolailla säilöheinään. Ei mitään ns kuivaheiniä harrasta, ne kun useimmiten pölyää ennemmin tai myöhemmin . Hevoisen keuhkot kun pitäs olla hyvässä kunnossa että se kulkee. Jos alkaayskittään ei juoksemisesta tule mitään. Ite kyllä kun uli ylimäärästä kuivaheinää ja sitä myin. Olivat hyvinkin tarkkoja että on pölytöntä tavaraa. Kevät talvella oli kyllä hyvät markkinat heinälle, kunhan viitsi vaan niitä pikkupaaleja tehdä. Niilläoli kysyntää ja on vieläkin. Kaikilla hevostelijoilla kun ei ole kalustoa käsitellä isoja paaleja.
-
Hevosyrittäjiäkin on niin monenlaisia. On siitostallia, ravitallia, ratsastustallia ja vaikka mitä hevosjoogameditointiterapiaa.
Se on totta että ne lemmikkihevosten omistajat ja viiden paalin tilaajat ovat kaikkein krantuimpia. Analyysi pitää olla täydellinen, ei saa olla sokeria, ei valkuaista, ei kortista, ei liian nuorta, ei väärää heinälajia jne.
Iso käyttäjä tilaa ensialkuun 150 paalia ja sillä siisti... myöhemmin lisää. Sanoo vaan että on hyvä heinä.
Mä en hevoisista paljoa tiedä, pyrin tekemään vaan sellaista heinää mitä kysytään :-)
-
tuntuu joskus et tuolla nauta puolella rehun laatu ei ole tärkein vaan joku tilasto mut tuolla hepoi puolella on tarkempaa kuin nautapuolella.. mikä lie tuossa? kait volyymit ihan toista luokkaa? ite kun en nuiten äppien kanssa pelaa ni jopa jää kantturoiten rehut ilman tuloksia... ennen nuokin tuli jopa suunniteltua...
-
jahas, kyllä se lehmällä hyvälaatuinen rehu on kaiken ruokinnan perusta. Samoin hevoshommissa joilla ajetaan kilpaa.
-
keväällä seurasin vain nuita rehupaalien liikkeitä.. hyin kelpasi heikommastakin tehty tavara kantturoille mutta eipä hepoille .. piti olla hyät analyysit noista hepoille. lehmille ei etes tarvinnu moista..
-
keväällä seurasin vain nuita rehupaalien liikkeitä.. hyin kelpasi heikommastakin tehty tavara kantturoille mutta eipä hepoille .. piti olla hyät analyysit noista hepoille. lehmille ei etes tarvinnu moista..
Kyllä normaalisti,jos lehmille rehua joutuu ostamaan,niin analyysi vaajitaan.Se nyt vain on niin ettei kukkaan kympin paalista neljääkymppiä ala maksamaan,kukkaan ei oo niin tyhmä.
-
Niin no, toisinaan on kai nähty tilanteita että omat rehut ovat loppu maaliskuussa eikä 50 km säteellä kukaan myy.
Silloin on myyjän markkinat. Tämmöisiä taisi olla viime keväänäkin, tuli ihan tuntemattomilta epätoivoisia soittoja. Valitettavasti en pystynyt auttamaan kun kaikki oli jo myyty ja vähän enemmänkin...
Tiedä sitten mikä oli mennyt pieleen - vai oliko jossain sitten yksinkertaisesti ollut niin huono satovuosi? Ei tuommoista kysyntää yleensä ole ollut.
-
tuossa kuulin joku aika sitten kuin oli yhellä tilalla menny aikamoinen määrä rehua pilalle kun oli niiin märkää tehessä.. säilöntäaine kait tienojissa kun matkaa ollu aika pitkälti tilalle pellolta. siinä silloin on kylän paalit pelastuksena..
-
Jonkin verran oon paaleja myynyt, mutta koskaan en oo niihin analyysejä tenhyt. Ostaja on joskus tehnyt, kun paalit on olleet sen pihassa. Aina on paalit kelvannut ja aina rahatkin niistä saatu. Toki jotkut maksamiset on jääneet mieleen paremmin kuin toiset, niissäkään virheen ei ole sanottu olleen paaleissa , eikä edes hinnassa ;D Viime vuosina oon kieltäynyt myymästä, Sillä tehty paali on turva ittelle, ei se pari kymppiä mitä siitä maksetaan. Nytkin taitaa olla -23 satoa vähintään 3 kuukauden tarpeisiin. Tosin tänä vuonna täytyy syöttää viime kesän ruikun teko rehua ja tämän vuoden rautalankoja yhtä aikaa.
-
Jonkin verran oon paaleja myynyt, mutta koskaan en oo niihin analyysejä tenhyt. Ostaja on joskus tehnyt, kun paalit on olleet sen pihassa. Aina on paalit kelvannut ja aina rahatkin niistä saatu. Toki jotkut maksamiset on jääneet mieleen paremmin kuin toiset, niissäkään virheen ei ole sanottu olleen paaleissa , eikä edes hinnassa ;D Viime vuosina oon kieltäynyt myymästä, Sillä tehty paali on turva ittelle, ei se pari kymppiä mitä siitä maksetaan. Nytkin taitaa olla -23 satoa vähintään 3 kuukauden tarpeisiin. Tosin tänä vuonna täytyy syöttää viime kesän ruikun teko rehua ja tämän vuoden rautalankoja yhtä aikaa.
Hyvän hevos(kuiva)heinäpaalin hinta on kyllä jotain muuta kuin parikymppiä. Parikymppiä ei taida kattaa kohtuudella edes tuotantokuluja.
Lannoitus, niitto, pöyhintä, karhotus, paalaus muoveineen, paalien keräily ja varastointi. Päälle vielä laadukkaan nurmen perustaminen ja mahdollinen kasvinsuojelu...
Helppoa kuiin heinänteko :-)
-
tuo sanonta kait niiltä keräilyajoilta.. nykyään alkaa tuntua jo työltä heinän teko...
-
tuo sanonta kait niiltä keräilyajoilta.. nykyään alkaa tuntua jo työltä heinän teko...
Saattaa olla seivästysajoilta.. muistan että ajoin hyvin nuorena pikkupoikana hevosella ja sellaisella luovuttavalla haravalla saralta rippeet kasaan kun porukka pisteli hangolla seipäille. Hevonen tiesi varmaan paremmin mitä tehdä kuin minä.
Sitä en oikein enää hahmota oliko käytössä jo joku Farendløsen ketjuharava jolla karheet oli tehty... sormipalkilla ainakin niitettiin.
Toinen homma nappulalle oli nappuloiden (tappien) jakaminen. Ja sitten kun seipäiltä ajettiin latoon niin se seipäältä seipäälle ajaminen :-)
-
oliko siulla muuten kokemusta heinähännästä? se varenslöös oli pätevä kun vaan kaatokankella kaatetut seipään heinät työnteli kyytiin.. ihmeen toimiva peli tuokin, vaikka ei pellot mitään pöytiä ollu tuolloin.. ja sit kun heinähissillä latoon piuvasi kasan ni jopa käy heinän teko.. ja pennut polkemaan.. kylältä lainaan... :D
-
Jonkin verran oon paaleja myynyt, mutta koskaan en oo niihin analyysejä tenhyt. Ostaja on joskus tehnyt, kun paalit on olleet sen pihassa. Aina on paalit kelvannut ja aina rahatkin niistä saatu. Toki jotkut maksamiset on jääneet mieleen paremmin kuin toiset, niissäkään virheen ei ole sanottu olleen paaleissa , eikä edes hinnassa ;D Viime vuosina oon kieltäynyt myymästä, Sillä tehty paali on turva ittelle, ei se pari kymppiä mitä siitä maksetaan. Nytkin taitaa olla -23 satoa vähintään 3 kuukauden tarpeisiin. Tosin tänä vuonna täytyy syöttää viime kesän ruikun teko rehua ja tämän vuoden rautalankoja yhtä aikaa.
Hyvän hevos(kuiva)heinäpaalin hinta on kyllä jotain muuta kuin parikymppiä. Parikymppiä ei taida kattaa kohtuudella edes tuotantokuluja.
Lannoitus, niitto, pöyhintä, karhotus, paalaus muoveineen, paalien keräily ja varastointi. Päälle vielä laadukkaan nurmen perustaminen ja mahdollinen kasvinsuojelu...
Helppoa kuiin heinänteko :-)
Totta kirjoittelet ja hevosten heiniä en ole myynyt, vaan toisille kantturoiden pitäjille tuorerehupaaleja. Ilman säilöntäainetta tehdytkin ovat kelvanneet, vaikka ostajat ovat omissa rehuissa vannoneet aineiden olevan pakollisia. Ja täytyy sanoa, että inflaatio tai laskutaidon parannus on saattanut nostaa rehupaalienkin hintaa viime vuosina, mutta jos ylijäämä rehuja pitää saada myytyä, niin olen kuullut niinkin korkeasta kuin 8 euroa veroton paali tarjouksesta ;D
-
tuo sanonta kait niiltä keräilyajoilta.. nykyään alkaa tuntua jo työltä heinän teko...
Saattaa olla seivästysajoilta.. muistan että ajoin hyvin nuorena pikkupoikana hevosella ja sellaisella luovuttavalla haravalla saralta rippeet kasaan kun porukka pisteli hangolla seipäille. Hevonen tiesi varmaan paremmin mitä tehdä kuin minä.
Sitä en oikein enää hahmota oliko käytössä jo joku Farendløsen ketjuharava jolla karheet oli tehty... sormipalkilla ainakin niitettiin.
Toinen homma nappulalle oli nappuloiden (tappien) jakaminen. Ja sitten kun seipäiltä ajettiin latoon niin se seipäältä seipäälle ajaminen :-)
Oma kokemus hevosharavakoneella on vielä muistissa...ei tokikaan tuoreessa. Karho pyrittiin saamaan samaan kohtaan pellon poikkisuuntaan. Rautaistuin ja kun karho oli kohdalla niin polkaistiin poljinta jolloin haravaosa pomppasi pystyyn ja luovutti heinän karholle. Paarmoja oli aina riittävästi.Eipä siinä mitään,rautakangella reikä ja seiväs siihen.Seipäänvälit ja pellonreunat toki haravoitiin ja korret seipäälle,ei silloin pellon reunoja pyöristelty,joka korsi talteen.Kuusen alla on vielä hevosharavakone tallessa,aisat lahonnu ja hevonen...mennyt viime vuosituhannella Itikkaan.
Haravakoneen jälkeen tuli Wärtsilän ketjuharava ja sitten Ylön pyöröpöyhin.
-
mulla on pihassa heponiittokone ja kun on ihan kuosissa ni muutama kyselly saisko ostaa mönkkärin perään kun veto ois helppo laittaa. nooo, olkoon nyt tuossa mallina työkoneista kuten fiskarsin 10 . jossain päin vielä seivästävät mallin vuoksi mut net heinät yleensä homehtuu seipään varteen.. ei osata asettaa heiniä seipääseen vaan lyötään net. tulipa mieleen kun meillä siirryttiin pöyhittyihin heiniin.. ketjuharava oli etistystä mut kun tuli ryskyn ruletti ni sit alko tapahtua.. teki muuten nätin karhon welkerille mut oli kyllä aika altis kulumaan.. nailonrullaa jos toista sai vaihtaa kesällä.. kun miettii kuin paljon on kehitys tuosta kulkennu ni vuosikymmen onkii lyhyt aika...
-
Vielä, kun laita heponiiturin päälle pressun niin jopa katuu heinät nätisti. Kokeile edes tai syö vähemmän sieniä ::)
-
Mä olen sen verran juniori että irtoheiniä en ole nähnyt kuin kuvissa ja pikkupaaleja naapurissa. Ensimmäinen pyöröpaalain tuli jo -70 luvun puolivälissä… säkitys hommat aloitettiin -85
-
mulla on pihassa heponiittokone ja kun on ihan kuosissa ni muutama kyselly saisko ostaa mönkkärin perään kun veto ois helppo laittaa. nooo, olkoon nyt tuossa mallina työkoneista kuten fiskarsin 10 . jossain päin vielä seivästävät mallin vuoksi mut net heinät yleensä homehtuu seipään varteen.. ei osata asettaa heiniä seipääseen vaan lyötään net. tulipa mieleen kun meillä siirryttiin pöyhittyihin heiniin.. ketjuharava oli etistystä mut kun tuli ryskyn ruletti ni sit alko tapahtua.. teki muuten nätin karhon welkerille mut oli kyllä aika altis kulumaan.. nailonrullaa jos toista sai vaihtaa kesällä.. kun miettii kuin paljon on kehitys tuosta kulkennu ni vuosikymmen onkii lyhyt aika...
Meillä oli sekä yhden että kahden konin niittokoneet. Ja luovuttava elonleikkuukone.
Yhden kaakin kone oli Deering, sen yksi jeppe varasti kun yritti viritellä hämärää romubusinesta. Homman järkevyyttä kuvasi se että vei meiltä kotiinsa soratietä pitkin vetämällä, riitti kun seurasi rautapyörien jälkiä... vehje oli kuitekin jo hävitetty. Olisiko ollut 4' kone.
Kahden kaakin koneessa taitaa lukea IH ja se on vielä ladossa jemmassa... ekoina traktorivuosina sitä vedettiin traktorillakin kun ei parempia perävehkeitä vielä ollut. Täytyi olla jossain aivan 60-luvun alussa...
Pitäisiköhän meille muinaisviljelijöille olla oma nostalgiaryhmä... mä olen tosiaan nähnyt kehityksen hevosaikakaudesta ISOBUS-työkoneisiin :-)
Päivän ohjelmassa taitaa olla niittoa ja pöyhintää... tässä on nyt hieman jonkinlaisia henk. koht. käynnistysvaikeuksia. Enkä tarkoita juhannusjuhlien jälkitilaa vaan heinähommakiintiö korvien välissä alkaa vaan täyttyä hiljalleen.
-
tervetuloa kerhoon.. ja meitä ei taita olla vähän.. tuossa just kävin paalaamassa ja käärimässä yhen lohkon.. kun itekseen teköö ni joskus alkaa himppa kyllästyttää jos vielä helle.. kuten viime jussina. nyt sentäs tuuulooo..
-
Meillä oli sekä yhden että kahden konin niittokoneet. Ja luovuttava elonleikkuukone.
Yhden kaakin kone oli Deering, sen yksi jeppe varasti kun yritti viritellä hämärää romubusinesta. Homman järkevyyttä kuvasi se että vei meiltä kotiinsa soratietä pitkin vetämällä, riitti kun seurasi rautapyörien jälkiä... vehje oli kuitekin jo hävitetty. Olisiko ollut 4' kone.
Kahden kaakin koneessa taitaa lukea IH ja se on vielä ladossa jemmassa... ekoina traktorivuosina sitä vedettiin traktorillakin kun ei parempia perävehkeitä vielä ollut. Täytyi olla jossain aivan 60-luvun alussa...
Pitäisiköhän meille muinaisviljelijöille olla oma nostalgiaryhmä... mä olen tosiaan nähnyt kehityksen hevosaikakaudesta ISOBUS-työkoneisiin :-)
Päivän ohjelmassa taitaa olla niittoa ja pöyhintää... tässä on nyt hieman jonkinlaisia henk. koht. käynnistysvaikeuksia. Enkä tarkoita juhannusjuhlien jälkitilaa vaan heinähommakiintiö korvien välissä alkaa vaan täyttyä hiljalleen.
IH:n tuotemerkki oli myös Deering. Olivatkohan molemmat Norrköpingistä peräisin.
Kun olin pikkupoika meillä oli toinen hevosniittokone ollut jonkin aikaa pihalla ja toinen oli vielä sisällä. Porschella ja S&S sivuniittokoneella silloin heinä kuitenkin niitettiin.
-
Eilen niittelin kuivaheinäpellon nurin. Melkosta rautalankaa timotei..... :o
Sataako se huomenna, saa nähhä, mutta sitten vissiin tappuhelteet alkaa :o
Vissiin josilac fermiä taas haettava pussukka näille kun ei parempiakaan ehdotuksia tulla :o
-
No,kuivaheinänteossa tärkeintä on muovituksen jäläkeen,mahd.hellävaranen käsittely,varsinkin kuudella kerroksella muovia.
-
Kohta lähtee raudanviha lauantaina kaadetuista heinistä, vettä jo ripottaa ja iltapäivälle lupaa ukkosta :o
No jos se ei satais ku tänään :o
-
ääää, kyllä tuo nyt ei paljon haittaa kun on sänken päällä nuo heinät ja tuuloo paisteella..
-
Kohta lähtee raudanviha lauantaina kaadetuista heinistä, vettä jo ripottaa ja iltapäivälle lupaa ukkosta :o
No jos se ei satais ku tänään :o
No,pöyhintä tekköö rautalankaheinille vuan hyvvee...
-
heh, nyt uottelen miten tuo ukosilma kulkee mut sit alan laittaa par hehtaaria nurin ja sit paaliin kun naapuri kysy kesäsyöttöön rehua.. tuossa saabi koivuvesat ja muut samaan hintaan... ei pellonmetitys ole mikään taitolaji. kaks vuotta kun uottaa niin se 50 senttine taimikko päällä...
-
Ei taida naapurin eläimet kauheasti tuottaa jos parivuotiasta koivun vesaa tarjotaan rehuksi, tuskin se nurmikaan muutenkaan mikään huippu ole
-
niiin, i tuota lypsäville paljon kannata antaa mut joutavat kyllä pärjää ihan kuin katto- oljilla aikoinaan.. mut terveysrehuahan tuo kaikkine kerppuineen... aikoinani tein moista lampaille jokka oli tyytyväisiä..
-
Jaa täällä oon kehunu josilac fermiä :o No ihan paskaa se oli tänä kesänä ja meni sen takia kaikki kuivaheinät piloille :o Ensi kesälle jotain muuta merkkiä säilöntäaine hommattava.
-
Miksi sinne paaliin pitää litkuja laittaa ? Eilen hain ylivuotisen rehupaalin ja huomasin että sehän haisoo ihan kuivalle heinälle. Saapi jäädä ne paalit talvelle ja syötellä niitä joissa roikkuu kivespussit paalin alla kun pihdeillä nostaa
-
ukkopaaleja. mut onpa sopivan märkiä nyt syöttöön.. maittaako miten? itellä tuollaset jätti lämpimillä ennen syömättä..
-
Mitä säilöntäainetta käytätte kuivaheinän säilöntään pyöröpaaleissa?
Itsellä ollut josilac ferm annosteltuna kolmen kpl hardin 10 suuttimen kautta ja 6 kerrosta muovia päälle.
Vaihtelu voisi virkistää...... :o
Yhessä rahtipaalauspaikassa käytetään heppaheiniin sinikorkkista bonsilagee. En ole nähnyt paalia syöttövaiheessa että mitenkä on toiminut. Ilmeisesti hyvin kun samalla kaavalla menty jo 5 vuotta
Itse olen punakorkkista Bonsilage plussaa käyttänyt säilöheinälle. Se muodostaa käymisprosessin aikana propionihappoa ja lisää sulavuutta. Paalit on vielä yleensä kääritty ranin pro vahvempaan muoviin. Paalit on säilyneet jopa 3 vuotta hyvin kun ne on varastoitu varjoon.
-
Ei kuivaheinään laiteta mitään säilöntäainetta eikä pyöröpaalirehu ole lypsylehmien ruokaa. 8)
-
Ei kuivaheinään laiteta mitään säilöntäainetta eikä pyöröpaalirehu ole lypsylehmien ruokaa. 8)
Samaa mieltä.
-
Ei kuivaheinään laiteta mitään säilöntäainetta eikä pyöröpaalirehu ole lypsylehmien ruokaa. 8)
Samaa mieltä.
Lämminny siilorehu sitten vissiin on lypsikkien herkkua kuten myös kuluma ja reunapaskat?
-
Osu arkaan paikkaan... ei semmostakaan kukaan syötä lypsylehmille. Ja oikein kun teet rehun niin semmosta ei ees tule
-
En tiedä missä määrin näillä pallerojen "haukkujilla" on kokemusta palleroista. Pidin itsekkin paaleja jonain lihakarjan rehuna siihen aikaan kun omat rehut kerättiin tarkkuussilppurilla aumaan tai torniin. Onneksi laiskuuus pääsi voitolle ja ympäristösihteerin puheet aumojen kieltämisestä. Eipä oo tarvinnut pilaantuneen tai lämmenneen rehun kans paaliaikakaudella jumpata. Torni nyt oli muutenkin pirun työläs käsipelissä ja hidas kulutus pienelle karjalle pilas loputkin ajatuksesta jatkuvalla lämpeämisellä.
Onneksi moni naapuri teetti tuohon aikaan omat rehunsa palleroihin ja olivat jopa tyytyväisiä. Jopa ne jotka laakasillo tarkkussippuri rehusta siirtyivät ikääntymisen ja työvoimapulan takia paalirehuun. Ja kaikki nämä tekivät rehunsa ilman mitään aineita, joten omaa uskallusta ei kovin paljon tarvinnut käyttää siirtymiseen. Pienelle tilalle ihan OK ratkaisu. Eihän tällä työsaavutuksella mitään jakoja ole ajosilppuri ketjulle , mutta periaatteella vaikka hehtaari päivässä.
-
Kyllähän tuo paalihomma puolustaa paikkansa pienemmässä mittakaavassa varsin hyvin. Mahdollistaa töiden teon pienehköillä koneilla ja vähällä väellä. Toki päiväsaavutus ei välttämättä ole kauhean suuri. Toki kyllä sellaisiakin ketjuja ja kuskeja on.
On tässä lähistöllä sellainen 3 robotin tila joka tekee kaiken rehun paaliin. Pellot on kyllä hyvin hajasijoitettu ympäri pitäjää. Toki jotkut peltonsa pitkin kyliä tekee laakasiiloon rehunsa.
-
Kummastellu tätä kuivaheinä ketjua...toki omat kuivat heinät tehny viime vuosituhannella ja pientähän se oli kuivaheinän teko nykyaikaan verrattuna. Parisataa pyöröpaalta kesäs kuivia mutta ei niihin mitään laitettu muuta kuin verkko ympärille.Oli juhlaa kun tuli pyöröpaaleja kun pääsi pikkupaaleista eroon vaikka olihan niissäkin puolensa.Aivee paalit samaten ilman liuoksia mutta muovit piti saada pysymään ehjänä muuten lämpes.
Nykyään kai laittavat aivee paaleihin jotain sekaan,paikoin isotkin tilat paalaa.Toki tuhatmullimiehet ja monen robotin navetan pyörittäjät tekee laakasiiloihin ajosilppurilla.
-
Joskus tämä kuivaheinähomma on kyllä mystiikkaa. Yhdellä tutulla tuossa tekivät hepoille muutaman kymmenen paalia. Niitetty, pöyhitty kahteen kertaan ja lopuksi karhotettu. 5 päivää levällään, säät loistavat. Paalattu muoviin. Käytännössä samat koneet, samat tekijät ja systeemit kuin mulla. Ja noista mainituista paaleista tuntuu olevan 70% pilalla, keskeltä homeessa. En ymmärrä, en sitten ollenkaan. Ainoa ero minkä keksin että urakoitsijalla oli siinä käytössä erilaista muovia. Muovit kuitekin ovat ehjiä ja heinä paalatessa ymmärtääkseni riittävän kuivaa. Ainakin samanlaista kuin omani.
Mulla hävikki on tähän mennessä ollut 1% luokkaa, ja sekin lähinnä lintujen, myyrien tai muiden rikkoutumisten syytä.
Joku muu saa selittää.
-
Joskus tämä kuivaheinähomma on kyllä mystiikkaa. Yhdellä tutulla tuossa tekivät hepoille muutaman kymmenen paalia. Niitetty, pöyhitty kahteen kertaan ja lopuksi karhotettu. 5 päivää levällään, säät loistavat. Paalattu muoviin. Käytännössä samat koneet, samat tekijät ja systeemit kuin mulla. Ja noista mainituista paaleista tuntuu olevan 70% pilalla, keskeltä homeessa. En ymmärrä, en sitten ollenkaan. Ainoa ero minkä keksin että urakoitsijalla oli siinä käytössä erilaista muovia. Muovit kuitekin ovat ehjiä ja heinä paalatessa ymmärtääkseni riittävän kuivaa. Ainakin samanlaista kuin omani.
Mulla hävikki on tähän mennessä ollut 1% luokkaa, ja sekin lähinnä lintujen, myyrien tai muiden rikkoutumisten syytä.
Joku muu saa selittää.
Paalit pystyssä vai kyljellään?
Tutulla kans on noin että pystyssä olevien paalien yläpinta keskeltä hieman homeessa. Kaksi päällekkäin niin alemmassa ei mitään vikaa, ylemmässä home.. Kondenssivesi?
-
Yks tuttu muisteli viimeisiä lypsylehmä vuosiaan ja manas viimeisten vuosien heikosti säilyneitä tarkkuussilppurilla tehtyjä aumarehujaan. Siinä vaiheessa syytti ruokonataa epäonnistumisista. Oli kumminkin tehnyt samoilla koneilla ja työväellä vuosia rehua ihan onnistuneesti. Heinät silloin oli ollut normi timppa ja nurminata. Samoin yksi pyöröpaali naapuri lopetti ruokonadan viljelyn
-
Kanssa vahva veikkaus kasvilaji. Itse olen lopettanut kuivanheinän teon seoksista jossa on ruokonataa. Englannin raiheinästä ja rainadasta puhumattakaan.
-
Joskus tämä kuivaheinähomma on kyllä mystiikkaa. Yhdellä tutulla tuossa tekivät hepoille muutaman kymmenen paalia. Niitetty, pöyhitty kahteen kertaan ja lopuksi karhotettu. 5 päivää levällään, säät loistavat. Paalattu muoviin. Käytännössä samat koneet, samat tekijät ja systeemit kuin mulla. Ja noista mainituista paaleista tuntuu olevan 70% pilalla, keskeltä homeessa. En ymmärrä, en sitten ollenkaan. Ainoa ero minkä keksin että urakoitsijalla oli siinä käytössä erilaista muovia. Muovit kuitekin ovat ehjiä ja heinä paalatessa ymmärtääkseni riittävän kuivaa. Ainakin samanlaista kuin omani.
Mulla hävikki on tähän mennessä ollut 1% luokkaa, ja sekin lähinnä lintujen, myyrien tai muiden rikkoutumisten syytä.
Joku muu saa selittää.
Paalit pystyssä vai kyljellään?
Tutulla kans on noin että pystyssä olevien paalien yläpinta keskeltä hieman homeessa. Kaksi päällekkäin niin alemmassa ei mitään vikaa, ylemmässä home.. Kondenssivesi?
Kondenssivettähän se yläpuolisen päädyn kosteus on. Heinä ei ehkä ole silloin ollut ihan riittävän kuivaa?
Niin mulla kuin tuolla epäonnisella ystävälläkin pystyssä ne on pidetty.
Varmaan nämä mahdottomat helteet vaikuttavat paaleihinkin jotakin jos suoraan auringossa ovat.
-
Itellä kyllä päätypillaantuminen on aina ollu lintujen syytä.Keskeltä homehtuminen lämpeemistä eli jostain on täytyny ilimaa saaha.
-
Joskus tämä kuivaheinähomma on kyllä mystiikkaa.
...
Joku muu saa selittää.
Tänään kävin paikalla noita paaleja ihmettelemässä kun vein omiani sinne.
Syyllinenkin taisi löytyä: osalla lohkoa oli ollut timotin seassa kuulemma aika runsaasti puna-apilaa. Ja se ei tietenkään ollut vielä riittävän kuivaa säilyäkseen kunnolla kuivaheinänä. Paalit joihin ei apilaa ollut paljoa osunut ovat ihan OK.
Aloitteleva ja ensi kertaa heinää tehnyt / teettänyt omistaja ei vaan ollut tiennyt että siinä voisi olla joku ongelma. Ja kaikki hommaa urakoineet olivat tehneet työtä käskettyä sen enempää kokonaisuudesta tietäen. Niittäjä niittää kun käsketään, pöyhijä pöyhii jne tietämättä mitä lopputulos pitäisi olla.
Kaikkea sitä... onneksi ei ollut iso ala. Tieto lisää tuskaa. Seuraavalla kerralla viisaampi :-))
-
itellä luonnonhoito pellolta yleensä tehtynä nuo kuivat ja noilla on apilaa reilusti. silti hyin säilyny monena vuonna. mutta se apila vaan pitää olla kait vanhempaa jotta ei homehuta satoa. ja sit claasilla ei niiiin tiukkoja paaleja saa että sekin kait auttaa säilymään..
-
Tuskin tuo 46 paalin lössöys auttaa, mutta en minäkään ymmärrä, jos paalissa on ehjät muovin ja silti homehtuu. On tullut tehtyä niin monen moisia kosteuksia pl. täysin kuivia, että en ymmärrä miten ehjässä paalissa voi heinä olla homeessa. Toki voi homehtua syötössä jos se kestää viikon ja yli. Onneksi oon niin hätähinen , että "kuivaheinä" on heinää joka on ollut nittettynä karholla pari päivää hyvällä poudalla. Tälläisiä myin (tai multa haluttiin ostaa) hevosille joskus n.10 vuotta sitten. Ja kehuja niistäkin sain, kuten yleensä aina täällä pohojanmaalla , kun vaan jotakin viittii teherä.
-
mutta entäs tuo kasvivalikko? ite en nuista tiijä kun en osaa kylvää muuta kuin timppaa ja pjurseleä..
-
Tuskin tuo 46 paalin lössöys auttaa, mutta en minäkään ymmärrä, jos paalissa on ehjät muovin ja silti homehtuu. On tullut tehtyä niin monen moisia kosteuksia pl. täysin kuivia, että en ymmärrä miten ehjässä paalissa voi heinä olla homeessa. Toki voi homehtua syötössä jos se kestää viikon ja yli. Onneksi oon niin hätähinen , että "kuivaheinä" on heinää joka on ollut nittettynä karholla pari päivää hyvällä poudalla. Tälläisiä myin (tai multa haluttiin ostaa) hevosille joskus n.10 vuotta sitten. Ja kehuja niistäkin sain, kuten yleensä aina täällä pohojanmaalla , kun vaan jotakin viittii teherä.
Mulla on ollut sellainen luulo että kokonaan vähän reilummin kostea säilyy paremmin kuin sellainen joka on 'melkein hyvin kuivaa'. Voin toki olla väärässäkin...
Ajatus on sellainen että kokonaan kosteammassa se siirtyminen hapettomaan tilan tapahtuu nopeasti mutta pieni määrä kosteaa muuten kuivassa paalissa ei saavutakaan sitä hapetonta tilaa kovinkaan nopeasti (jos ollenkaan) ja se vähäinen märkä kohta sitten pilaantuu?
-
Tuskin tuo 46 paalin lössöys auttaa, mutta en minäkään ymmärrä, jos paalissa on ehjät muovin ja silti homehtuu. On tullut tehtyä niin monen moisia kosteuksia pl. täysin kuivia, että en ymmärrä miten ehjässä paalissa voi heinä olla homeessa. Toki voi homehtua syötössä jos se kestää viikon ja yli. Onneksi oon niin hätähinen , että "kuivaheinä" on heinää joka on ollut nittettynä karholla pari päivää hyvällä poudalla. Tälläisiä myin (tai multa haluttiin ostaa) hevosille joskus n.10 vuotta sitten. Ja kehuja niistäkin sain, kuten yleensä aina täällä pohojanmaalla , kun vaan jotakin viittii teherä.
Mulla on ollut sellainen luulo että kokonaan vähän reilummin kostea säilyy paremmin kuin sellainen joka on 'melkein hyvin kuivaa'. Voin toki olla väärässäkin...
Ajatus on sellainen että kokonaan kosteammassa se siirtyminen hapettomaan tilan tapahtuu nopeasti mutta pieni määrä kosteaa muuten kuivassa paalissa ei saavutakaan sitä hapetonta tilaa kovinkaan nopeasti (jos ollenkaan) ja se vähäinen märkä kohta sitten pilaantuu?
Rehupaalissa märkä säilyy paremmin,mutta loppupeleissä se märän säilöminen onkin sitten haastavampaa eli,kun ilimaa saa menneekin pahemmin pilalle,koska märässä on enemmän mm.virhekäymisiä.Tämä ei koske happosäilöttyjä paaleja.
-
Juu kostean paalin pitää sitten pysyä ehdottoman ilmatiivinä.
Hyvin kuivalla ei paljon väliä kunhan ulkopuolelta ei mene vettä sisään.
-
mut nyt onkii tälle talvelle aikas paljon tullu ilmi pikkasen homeisia paaleja. muovit ehjiä ja kaikki kunnolla tehessä.. mut jostain kumman syystä hieman varjossa olleet on homeisia mut aurinkon paahteessa olevat ihan okei.. mistä moinen mahtaa johtua? samaa erää ja samaa tavaraa mut sijoitus vain käärintää helpottaen eri puolella lohkoja..
-
mut nyt onkii tälle talvelle aikas paljon tullu ilmi pikkasen homeisia paaleja. muovit ehjiä ja kaikki kunnolla tehessä.. mut jostain kumman syystä hieman varjossa olleet on homeisia mut aurinkon paahteessa olevat ihan okei.. mistä moinen mahtaa johtua? samaa erää ja samaa tavaraa mut sijoitus vain käärintää helpottaen eri puolella lohkoja..
Ja koetutkimuksen otannan suuruus oli kappaleissa mitä ? Vanha totuushan on , että jokainen paali on oma yksikkönsä ja laatu sen mukainen. Ja siihen myttyyn sitten vaikuttaa ihan kaikki muukin kuin aurinko / varjo. Mutta en mää vaan ymmärrä mistä niitä home paaleja teille oikein sikiää. Syötän koko ajan -23 rehuja ja sekaan -24 rehuja samalta lohkolta . Varjosta ja vähemmän varjosta. Paalit on siirrettykin joskus kuukausi sitten "liputtamaan" tähän kartanon lähettyville. Mitään säilöntäainetta ei ole käytetty ja ei todellakaan löydä hometta. Jos on niin sitten käärinnän aikana on tullut reikä. Näin on joskus käynyt (vuodessa keskimäärin muutama paali) ja toki jos myyrät , kauriit tai karhu repii paskaksi.
-
no se sit sitä siun tuuria. tosa just vaan naaurin juttuja kuullu.. itellä nuista ei niin väliä kun claasilla pitkästä tavarasta tehnynnä... mut kait noilla himppa väliä.... ja jotkin ei mitenkään noteraa sitä valkoista paaleissa.. mut hyä kun säilyy... eihän kaikki saa etes aumarehui säilymään kunnola..
-
no se sit sitä siun tuuria. tosa just vaan naaurin juttuja kuullu.. itellä nuista ei niin väliä kun claasilla pitkästä tavarasta tehnynnä... mut kait noilla himppa väliä.... ja jotkin ei mitenkään noteraa sitä valkoista paaleissa.. mut hyä kun säilyy... eihän kaikki saa etes aumarehui säilymään kunnola..
Kyllä pilantuneen rehun määrä ja sen teettämä työ väheni murto-osaan esikuivatun tarkkuussilppuri aumarehun vaihduttua pallukoihin reilu 20v sitten. Sitä ennen pidin pallukoita ihan huuhaa juttuna. Onneksi silloinen ympäristösihteeri, nykyään ympäristö päällikkö. vaikka sama henkilö onkin pelotteli aumojen kiellolla - onneksi. Vieläkin Jf -80 tai joku Esan malli se oikesti on nököttää suojassa odotaen sitä hetkeä kun taas tarvitaan. Ja siinä vaiheessa minä odottelen vaikka ydinpommia helpottamaan olotilaa.
-
Itsellä rehut tuntuvat säilyneen nyt huomattavasti paremmin kuin viime vuosina. Toki näin pitikin olla kun käärintä viive vuorokaudesta (toki noin pitkää viivettä en käyttänyt erittäin kuivalla) muuttui sekuntteihin. Mutta useita tunteja aina.
-
Kyllä pilantuneen rehun määrä ja sen teettämä työ väheni murto-osaan esikuivatun tarkkuussilppuri aumarehun vaihduttua pallukoihin reilu 20v sitten. Sitä ennen pidin pallukoita ihan huuhaa juttuna. Onneksi silloinen ympäristösihteeri, nykyään ympäristö päällikkö. vaikka sama henkilö onkin pelotteli aumojen kiellolla - onneksi. Vieläkin Jf -80 tai joku Esan malli se oikesti on nököttää suojassa odotaen sitä hetkeä kun taas tarvitaan. Ja siinä vaiheessa minä odottelen vaikka ydinpommia helpottamaan olotilaa.
Auma taitaa olla se viimeinen vaihtoehto... paalit pienemmille määrille ja laakasiilot isommile?
-
koneviestissä nro 13 oli kuva jossa ajoivat aumaan srautmannilla lyhyttä silppua. olen aina luullu että isot tilat joilla tehokkaat koneet kuskaa jopa pitkien matkojen päästä rehut tilakeskuksiin siiloihin ja siten aumoja ei enää olekaan.. ite en ainakaan hirviän tehokkaana voi pitää aumasta rehunhakua. ainakin itellä oli turaamista verrattuna siilosta ottamiseen..
-
koneviestissä nro 13 oli kuva jossa ajoivat aumaan srautmannilla lyhyttä silppua. olen aina luullu että isot tilat joilla tehokkaat koneet kuskaa jopa pitkien matkojen päästä rehut tilakeskuksiin siiloihin ja siten aumoja ei enää olekaan.. ite en ainakaan hirviän tehokkaana voi pitää aumasta rehunhakua. ainakin itellä oli turaamista verrattuna siilosta ottamiseen..
Jotkut tekevät loput sitten aumaan kun siiloihin ei enää mahdu.
Auman hävikki on helposti melko suuri, ainakin pellolle tehtynä. Asvalttikenttä voi olla eri juttu.
-
Ns. reunarehua aumassa taas on vähän. Tosin kait ne reunat saadaan siilossa nykyään säilymään ihan kunnolla. Ittellä ei oo siiloista mitään kokemusta. Niin ja ne omat kokemukset aumassa pilaantumisesta taisivat silti johtua liian hitaasta auman kulumisesta. Ek:n paskatalikolla pöyhittiin rintamusta ja kärryillä ajettiin ja toinen säilyvyyttä pilaava oli lintujen nokkimiset, hirvien tallaamiset koirien repimiset. Mikä milloinkin rikkoi muovin ainakin jos ei ollut hyvin peitetty vaikka kuorimoskalla, jota silloin vielä sai sahalta jota ei enää ole :( Mutta vaikka se olis säilynytkin, niin olihan se pirullista ettiä sitä auman lättänää, kun lumi oli pyryyttänyt yli. Se kuorimoska oli jäätynyt ja oli kuin lasia yms. Miten mukava se paali onkaan napata , vaikka olis täysin lumen peitossa. Joka taas on lähes toiveajattelua, olis ainakin sula ::)
-
mutta jos on semmosen sopivan kostea ni onkin vain kohmeessa ja nopsaan sulaa kun pääsee navetan lämpöön. siilot tarttee vain sen leikkurin jotta ei pääse pilaantumaan hitaalla syötöllä. itellä oli kaks sen verta pientä että rintamus kulki aika hyin laatun kanssa..