Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Temge - 18.05.24 - klo:14:17
-
Paljonko salaojitus suunnilleen maksa ha uusimmalla?
-
3000 E/ha on joku puhunut.
-
-21 tehty kahden hehtaarin ojitus tässä Hämeessä oli aika tarkkaan 3000€/ha. Ja veroton hinta siis tietenkin.
-
v.23 tehty 3 ha,16000 yht sis.kaiken ja siitä 40% inv.tukea pois.Alv 0%
-
Viime kesänä ojitettu noin 6ha, reilu 5 tonnia hehtaari. Ohjekustannus ei riittänyt täyteen tukeen, ja osa kustannuksista jäi pois, kuten lisäsoralasku sekä kaikki oma työ.
Kolmella tonnilla ei saa kuin lämmintä kättä.
-
Salaojainvestointi lienee edelleen erittäin kannattava, mahdollisesti myös ilman avustuksia. 5500 €/ha merkitsee nykyhinnoin noin 23 tonnia 220€ leipävehnää. Eli saatu lisäsatokin tuo investoinnin maksuun jopa 8-12 vuodessa ?
(Esim. Paakkala, Otto, Mustiala 2018)
15% pinta-alan lisäys (16 m sarat / 3 m leveät avo-ojat) lisäksi tuo esimerkiksi 13000 hehtaarihintaisen pellon virtuaalista kauppatuloa melkein 2000 €.
Mikä oikeastaan on salaojitusavustusten ajatus ollut, kun kyse on selvää rahaa tuottavasta investoinnista. Näin ollen maatalouden kokonaistuotantoon salaojituksella on selvä lisäävä vaikutus. Vielä salaojittamattomat 0,7 miljoonaa hehtaaria toisivat salaojitettuna lisäpinta-alaa sen 15%, eli 100000 hehtaaria. Joskus raivausten vastustamisen aikana tuollainen lisäpinta-ala olisi tuonut kiivasta keskustelua.
-SS-
-
Onkos kellään tietoa miten omaa soraa, työtä jne. Käsitellään ojitusavustuksissa? Onko niin että oma työ arvostetaan alas, jos sitä vallan ollenkaan hyväksytään. Meinaan et pitääkö työ aina teetättää ulkopuolisella vai voiko sen tehdä itse?
-
Onkos kellään tietoa miten omaa soraa, työtä jne. Käsitellään ojitusavustuksissa? Onko niin että oma työ arvostetaan alas, jos sitä vallan ollenkaan hyväksytään. Meinaan et pitääkö työ aina teetättää ulkopuolisella vai voiko sen tehdä itse?
Aiemmin tais olla 15 euroa tunti+ 30 konetyö. Nyt 20 euroa tunti+40 konetyö eli kun tasaat peltoa ja merkkaat työn lomakkeelle ojituksen tasauksena, kustannus 60 euroa tunti. Kaikki kustannukset lasketaan yhteen, MYÖS omantyön arvo ja näistä sitten sen hetkisten prosenttien mukaan avustus tai korkotukilaina. Tilakohtaisesti saa vain yksi mies ja kone yhtenä päivänä, eli jos kaks miestä tekee kahdella koneella, päivää pitää paperilla jatkaa jotta kustannukset kuten työ tehty. Työstä kannattaa ottaa kuvia, varsinkin valmiista työstä, niitä tulevat pyytämään, ainakin PP:n Ely. Koskaan ei oo ollut mitään epäselvyyksiä eikä lisäkyselyitä, ihan lappujen mukaan on maksatukset tulleet pl. liian alhaiset yksikkökustannukset kuten viime kesän salaojituksella, edellisen tukikauden tukitasoilla.
-
Onkos kellään tietoa miten omaa soraa, työtä jne. Käsitellään ojitusavustuksissa? Onko niin että oma työ arvostetaan alas, jos sitä vallan ollenkaan hyväksytään. Meinaan et pitääkö työ aina teetättää ulkopuolisella vai voiko sen tehdä itse?
Aiemmin tais olla 15 euroa tunti+ 30 konetyö. Nyt 20 euroa tunti+40 konetyö eli kun tasaat peltoa ja merkkaat työn lomakkeelle ojituksen tasauksena, kustannus 60 euroa tunti. Kaikki kustannukset lasketaan yhteen, MYÖS omantyön arvo ja näistä sitten sen hetkisten prosenttien mukaan avustus tai korkotukilaina. Tilakohtaisesti saa vain yksi mies ja kone yhtenä päivänä, eli jos kaks miestä tekee kahdella koneella, päivää pitää paperilla jatkaa jotta kustannukset kuten työ tehty. Työstä kannattaa ottaa kuvia, varsinkin valmiista työstä, niitä tulevat pyytämään, ainakin PP:n Ely. Koskaan ei oo ollut mitään epäselvyyksiä eikä lisäkyselyitä, ihan lappujen mukaan on maksatukset tulleet pl. liian alhaiset yksikkökustannukset kuten viime kesän salaojituksella, edellisen tukikauden tukitasoilla.
Onko tuossa muuta vaatimusta kuin et jonkun "ammattilaisen" on tehtävä suunnitelma? Mitähän tuollainen maksaa? Vaaditaanko lisäksi likvi laskelma? Lähinnä pohdin et kuinka pientä projektia kannattaa lähteä hakemaan? Voikohan pieniä eri lohkoilla ja kaukana toisistaan olevia ojituksia hakea samalla haulla?
Ruokaviraston sivuja tavaamalla nämä varmaan selviäisi mut tietoa tuntuu olevan niin kysytään. ;D
Meneekö niin et ennemmin ei saa aloittaa ennenkuin on hyväksytty hakemus?
-
GPS kartoitus 50€/ha
Salaojasuunnitelma 105€/ha
GPS kartoitus tuntityönä n. 75€/h
Pienemmissä plänteissä varmaan enemmän.
Mielestäni voi hakea samalla hakemuksella useampaan pienempään plänttiin. Muistaakseni likwit tarvitaan, kun investointituki kyseessä.
Ei saa aloittaa ennen hyväksymistä.
Soraa ei muistaakseni hyväksytä kustannukseksi.
-
Jos kuuntelee urakoitsijoita, niin suunnitelmat ja tue haut on turhia, sekä se että homma menee kustannuksellisesti yksiin. Näin ainakin oma muisti reilun 10v takaa. Itsellä oli aika ongelmallisia rapa maita. Teetin suunnitelmat. Tarkoituksena oli yhdistää mm. kaksi reilun puolen ha:n pikku palaa toisiinsa. Suunnittelija ei halunnut ottaa kantaa kuinka suuri putki siinä vaaditaan. No urakoija sanoi, että niin suuri kun kouruun mahtuu ja koneen noukka siihen suuntaan , mihin se voidaan vinssata. Näin siis ensimmäisen reilun 1ha.n tilkun suunnitelmilla sai pyyhkiä perseensä. Nyt tuota pystyy sentäs viljelemään yhtenä lohkona ja kuivatuskin ihan ok. Naapuri lohko 3,4ha tehtiin milelestäni ihan suunnitelmien mukaan. Imujen alapäät ehkä jollain 120m matkalla toimii ihan Ok , loppu 70m heikosti. Yks tuttu sanoi, että rapamaalle ei saisi yli 100m imuja vetää, ei yläpäät toimi, varsinkaan jos on ollut aurakone. No tuon tietäisin nyt, mutta tuskin vaikuttaisi suunnittelijan kantaan. Viereisen 3ha.n lohkon urakoijat taas ojitti oman päänsä mukaan suunnitelmaa jotenkin mukaillen. Kuivatus toimii näistä lohkoista parhaiten. Ittellä ojitus aikaan satoikin ihan pirusti vettä, joka varmaan vaikutti vielä heikentävästi toimintaan. Jos nyt ojiisin ja olisi selvempiä lohkoja, niin en ottaisi suunnitelmaa.
Tuolloin 2012 sora kyllä kuului kustannuksiisn , miksi ei ?
-
Jos kuuntelee urakoitsijoita, niin suunnitelmat ja tue haut on turhia, sekä se että homma menee kustannuksellisesti yksiin. Näin ainakin oma muisti reilun 10v takaa. Itsellä oli aika ongelmallisia rapa maita. Teetin suunnitelmat. Tarkoituksena oli yhdistää mm. kaksi reilun puolen ha:n pikku palaa toisiinsa. Suunnittelija ei halunnut ottaa kantaa kuinka suuri putki siinä vaaditaan. No urakoija sanoi, että niin suuri kun kouruun mahtuu ja koneen noukka siihen suuntaan , mihin se voidaan vinssata. Näin siis ensimmäisen reilun 1ha.n tilkun suunnitelmilla sai pyyhkiä perseensä. Nyt tuota pystyy sentäs viljelemään yhtenä lohkona ja kuivatuskin ihan ok. Naapuri lohko 3,4ha tehtiin milelestäni ihan suunnitelmien mukaan. Imujen alapäät ehkä jollain 120m matkalla toimii ihan Ok , loppu 70m heikosti. Yks tuttu sanoi, että rapamaalle ei saisi yli 100m imuja vetää, ei yläpäät toimi, varsinkaan jos on ollut aurakone. No tuon tietäisin nyt, mutta tuskin vaikuttaisi suunnittelijan kantaan. Viereisen 3ha.n lohkon urakoijat taas ojitti oman päänsä mukaan suunnitelmaa jotenkin mukaillen. Kuivatus toimii näistä lohkoista parhaiten. Ittellä ojitus aikaan satoikin ihan pirusti vettä, joka varmaan vaikutti vielä heikentävästi toimintaan. Jos nyt ojiisin ja olisi selvempiä lohkoja, niin en ottaisi suunnitelmaa.
Tuolloin 2012 sora kyllä kuului kustannuksiisn , miksi ei ?
Saa yhdistää eri lohkot samaan hakuun, jopa suositeltavaa kun muu paperityö kuitenkin tehtävä. Toteutuksen voi tehdä vaikka kahdessa erässä, mutta en oo lainkaan varma saako tukea hakea silloin kuten rakennusprojekteissa, vajaa puolet ennen kuin työ kokonaan valmis ja loput työn valmistuttua? Toteutusaika ollut ainakin tähän saakka 2 vuotta tukipäätöksestä. Nyt kun hakee tukea, pääsee ojittamaan aikaisintaan syksyllä. Sora luonnollisesti tuen piirissä, ihmettelen oletusta ettei olisi, kuuluu tarvikkeisiin kuten putki tai kaivot.
Ilman suunnitelmaa ojitettu suuri osa kotiaukean maista, ihan turhaa kun pellot tasaisia ja selvä laskuoja mistä kokooja lähtee. Hienosti toimivat ojitukset tuli noinkin, kun urakoitsija tietää mitä tekee. Nykyään varsinkin happamilla alunamailla pakko tehdä suunnitelmat sekä säätösalaojitus, näissä suunnitelman osuus kokonaishinnasta maltillisempi kuin noissa helpoissa kohteissa.
Ens viikon lopulla suunnitellaan uusia ojituksia eli vanhojen tihittämistä ongelmakohdissa sekä säätökaivot näihin. Ojitettu 80-luvulla tiiliputkella, joka väliin muovi-imut 2004 ja nyt kokooja uusiksi sekä isommaksi, tiiliputkien kohdalle uudet muovi-imut. Muutkin kohteet lisäojituksia 80-luvun ojituksiin, osa 90-luvulla tehtyjä. Vuosittainen huuhtelu ei vain poista ongelmaa, jos osalla lohkoa tuoreempia ojituksia, pelto kuivuu todella epätasaisesti. Parasta olisi kun saisi rahalla kaatoa peltoihin, 0.5% ois tosi kova juttu ja poistaisi ojitustarvetta huomattavasti.
-
En muista miksi minulle jäi sellainen kuva, että sorat ei olisi kuuluneet. Tämä saattoi olla tosiaan väärää tietoa.
-
Mutta eikös tuo suunnitelma ole nykyään pakollinen? En mäkään noissa mitään suunnitelmaa tarvisi koska selkeät systeemit mistä kokooja lähtee jne. Mut se on tää nykymaailma kun paperia pitää olla jokapaikkaan.. >:(
Tarkennetaan nyt vielä et kuuluuko oma sora kulujen piiriin ja millä hinnalla? Ostotavara varmaankin kuuluu siinä tuskin ongelmaa..
-
Kartat toteutuneesta olisi hyvä ja hyvä, jos menisivät myös arkistoon.
-
Viime kesänä ojitettu noin 6ha, reilu 5 tonnia hehtaari. Ohjekustannus ei riittänyt täyteen tukeen, ja osa kustannuksista jäi pois, kuten lisäsoralasku sekä kaikki oma työ.
Kolmella tonnilla ei saa kuin lämmintä kättä.
Tässä nyt on aika paljon eroa sillä tarviiko pelto 8m ojavälin vai riittäkö 14m. Täällähän viljellään paljon peltoja myös täysin ilman ojitusta eikä mistään säätösalaojituksista jotain poikkeuksia lukuunottamatta tarvitse isossa kuvassa haaveilla... Mutta joo, on kustannustasokin toki noussut.
-
Hakemukseen ainakin vaativat liitteeksi ammattilaisen tekemät suunnitelmat. Myös liiketoimintasuunnitelma on pyydetty liitteiksi, mutta en tiedä vaativatko sitä aina.
Tarkennuksena vielä, että vireilletulon jälkeen työt saa aloittaa, omalla riskillä.
Ne suunnitelman tekijät (itsellä oli Mittakolmio) tietävät aika hyvin nuo oman maa-aineksen asiatkin, kun tekevät tarvittaessa tukihakemuksenkin. Oma maa-aines hyväksytään omarahoitusosuuteen näköjään ehtojen mukaan, mutta mistään ei löydy summia... Mutta seulottuahan sen tulisi olla urakoitsijan mukaan, ettei niitä kivikasoja ole siellä ojituksen jälkeen.