Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Onko joku yhdistänyt pakettikuivaamon siiloja yläosasta luukulla tms? Helpottaisi siilojen täyttöä kun ei tarvitsisi kytätä siilon täyttymistä niin usein, vaan vilja alkaisi valua seuraavaan siilon edellisen täytyttyä. Siiloon menee vajaa kaksi satsia ja kuivurilla kyttääminen on aika syvältä.
Joskus nikkaroin sellaisen puolisen metriä korkean noin 75 cm x 75 cm laatikon (tai kehikon), joka ylettyi siilojen täyttöaukkojen sijainnista riippuen joko kahden tai neljän täyttöaukon kohdalle. Täyttöputki jäi sen vaerran korkealle, ettäkun joku siilo tuli täyteen, putki ei mennyt tukkoon,vaan tavara alkoi valua laatikon vähän täyttyessä seuraaviin siiloihin. Siilot olivat vain 100 hl ja kuivuri 260 hl, niin jotain piti keksiä.
Nykyisin siilot ovat 200 hl eli ei vieläkään mene kuivurillinen siiloon, mutta käytän y-haaraa. Loivia kaadot ovat minullakin, mutta ei se y-haara oikeastaan kaatoon juuri vaikuta.
Voiskohan saada satovakuutuksen. Täälläkin viljatiloilla +300ha on
ha-sadot 6-8t. Kun tuon määrän myy niinettä hinta on ehtinyt pudota,
niin tappio euroissa on valtava. Noottaa, oiskoos sellaasta?
Tein satovakuutuksen keväällä rypsistä, mallasohrasta ja rukiista. Kuinkahan noiden korvausten laita, kun rukiista tuli noin 1000 kg/ha sato. Nyt katson miten vakuutusyhtiön korvauskäytäntö menee? . Ainiin, täytyy ekana lukea se pienellä präntätty teksti, missä evätään kuivuudesta johtuva kato.
Ei kait se korvaa kun luonnonkatastrofeista johtuvat täydelliset kadot.
Maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, tornadot, tsunamit ja meteoriitin tai ehkä jonkin ilma-aluksen, ufon, avaruussukkulan/-raketin tai satelliitin tippuminen korjaamattomalle pellolle on tälläisiä katokorvauksen piiriin kuuluvia tapahtumia.
Yksikään kuvailemistasi ilmiöistä ei oikeuta korvaukseen satovahinkovakuutuksista. Poikkeuksellisen kuivuuden aiheuttama sadon menetys kylläkin. Sitä ei kuitenkaan korvata, että sato jää pienemmäksi kuin viljelijä olisi halunnut. Sellaista vakuutusta ei voisi myydä muutamalla eurolla / ha.
Rajoituksia ei kannata vakuutusehdoista etsiä pienellä kirjoitetusta tekstistä. Ne on präntätty aina vähän isommalla. Jos ei ole aikaa perehtyä muuhun, niin lukekaa edes se isolla painettu.
Saattaa tuo Juha Marttilan suku ollakin yllättävän merkityksellistä Suomen historiassa. Huh... 
Simossa tutkitaan Suomen suurinta kivikautista hautausmaata https://yle.fi/uutiset/3-10356339
Nuo kuukautiset ihmiset eivät olleet sukua kepulaisilla. Kepusuku syntyi ristisiitoksena venäläisistä ja lappalaisista.
Eikä vain niistä; myös balteista, germaaneista ja mongoleista. Suomalaiset ovat perimältään harvinaisen monikulttuurista kansaa. Tosin myöhempi eristäytyminen on tehnyt aunperin hyvinkin heterogeenisestä perimästä sisäsiittoisen. Kyse on vähän samasta kuin koirarotujen jalostuksessa. Ensin risteytetään eri rotuja, ja kun on saatu halutut ominaisuudet, ne vakiinnutetaan lisäämällä hyvinkin pientä populaatiot keskenään. Sillä erotuksella vain, että useimmat tunnetut koirarodut ovat todella nuoria, vain 100 - 200 vuotta vanhoja. Suomalaisia täällä on asunut sentään jo 6000 vuotta ja saamelaisia lähes 10 000. Saamelaisten geeniperimä on paljon yhtenäisempi kuin suomalaisten. Sumalaisten vaeltaminen pohjoiseen lienee kestänyt kauan, kun taas saamelaisasutusta on alun perinkin ollut tasaisesti ympäri maata. Mitään näyttöä takavuosien koulukirjoissa kuvatusta saamelaisten ajamisesta pohjoiseen ei ole. Eteläisen Suomen saamelaiset lienevät vain sulautuneet suurempaan populaatioon. Tämän puolesta puhuu geneettinen perimämmekin. Siis muidenkin kuin kepulaisten. Geneettisen perimän vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen ei ole tutkittu ehkä missään. Turhaa se kai olisikin, nykypuolueet useimmissa maissa kun ovat parhaimmillaankin vain kolmen - neljän sukupolven ikäisiä.
Todennäköisesti kriisituki, jos sellaista tulee, kohdistetaan niihin, joiden talous olisi kriisiytynyt ilman katovuosiakin. Näin on ainakin ollut aina ennen. Kun liityimme EU:hun, kriisitukea maksettiin sopeutumisvähennyksen muodossa ylivelkaantuneille. Muutaman vuoden takainen kriisituki kohdistettiin vastaavalla tavalla niille, joilla velkaa oli riittävästi suhteessa tuloihin.
Kriisituki on sinänsä perusteltua. Tuskin mikään merkittävä elinkeino on yhtä sääriippuvainen kuin maatalous. Lisäksi maatalouselinkeinolle tyypillinen pääomaintensiivisyys ja pääoman hidas kiertonopeus aiheuttaa konkurssitilanteessa paljon suuremman kaaoksen kuin se, että parkkipaikalle hinatussa vuokrakioskissa ei jäätelökauppa käy toivotulla tavalla.
Mutta kun kriisitukea aletaan maksaa, eikö sen pitäisi kohdistua nimen omaan sääilmiön aiheuttamaan osaan ahdinkoa, kun kuitenkin katovuosilla tätä kriisituen tarvetta perustellaan.
"Kriisituki täytyy suunnata kohdistetusti nimenomaan vaikeuksissa oleville maatiloille", Kalmari painottaa. Ei kai tuo tarkoita sitä, että jos maksan pellosta vuokraa 550 € / ha eikä hyvänäkään vuonna jää kuin tekemisen riemu, niin nyt pitää kriisituki suunnata erityisesti minulle, kun on vielä velkaa siitä traktoristakin?
"Pidän hyvänä kehityskulkua, jossa kannattamattomimmat tilat lakkaavat ja kannattavat laajentuvat", Vartiainen perustelee.
Näistä kommenteista, jotka tietysti ovat vain poimintoja kyseisten ihmisten sanomisista, minun on jotenkin tällä kertaa helpompi kallistua Vartiaisen puolelle.
Käyttääkö kukaan dronea laiduntarkastuksiin?
Näkeekö sillä esim pusikoituneen ojan pohjalle ja kuinka kauas kotoa dronen voi lähettää?
Riippuu kopterista.
500e vehkeellä lentomatka on siinä 100-150m maksimissa ennen signaalin katkeemista.
Verkkokauppa mulletoi.com myi joskus radio-ohjattavia lentokoneita. Varsin edullinen Mirage III C:n pienoismalli ylsi jopa 70 km/h:n nopeuteen. Radiolähettimen kantomatkaksi ilmoitettiin olosuhteista riippuen 300 - 500 metriä. Mietin vain, että kuinkahan usein nuo karkaavat käyttäjiltään. 20 sekuntia ja ulottumattomissa.
Maidon tuottajien keskusjärjestö MTK huolestuu nousevasta viljan hinnasta
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-viljan-hintaan-kaivattu-korotus-1.2704476
"Vilja on toisaalta merkittävä tuotantopanos varsinkin lihantuotannossa, mutta myös maidontuotannossa. Vaikeassa taloustilanteessa, jossa koko kotieläintuotantommekin on, viljan hinnan kohoaminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia"
MTK-Etelä-Pohjanmaa
kenttäpäällikkö
Peruskoulussa on jotain pahasti vialla, kun sisälukutaito on nuorella ihmisellä tuota luokkaa. Ensinnäkin mielipide on Airi Perälän eikä MTK:n. Hän tervehtii ilolla viljan hinnan nousua, mutta toivoo samaa kehitystä myös lihan ja maidon osalle.
Mistä tässä kannattaa nyt pahastua?
Yleensä silloin, kun nimen perään laitetaan yritys, järjestö, titteli tms niin katsotaan, että kirjoittaja edustaa kyseistä puljua?
Useinhan allekirjoitus on tyyppiä...
Matti Meikäläinen
maatalousyrittäjä, ornitologi
Lapua.
Matti ei silti edusta Lapuan kunnan virallista mielipidettä eikä kaikkia Suomen ornitologeja tai edes Lapuan maanviljelijöitä, mutta hän on halunnut identifioida itsensä. Titteli ja kotipaikka antavat lisäinformaatiota siitä, kuka Matti Meikäläinen tämä nyt olikaan ja millä lihaksilla pullistelee.
On aivan eri asia, jos kirjoituksen allekirjoittaa
Lapuan kunta
Matti Meikäläinen
maataloussihteeri.
Uskoisin, että MTK:n kannanoton allekirjoittaa jokin muu taho kuin Etelä-Pohjanmaan liiton kenttäpäällikkö, vaikka se olisi niinkin ympäripyöreä kuin puheena oleva kirjoitus: "Viljan hintaan kaivattu korotus".
Maidon tuottajien keskusjärjestö MTK huolestuu nousevasta viljan hinnasta
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-viljan-hintaan-kaivattu-korotus-1.2704476
"Vilja on toisaalta merkittävä tuotantopanos varsinkin lihantuotannossa, mutta myös maidontuotannossa. Vaikeassa taloustilanteessa, jossa koko kotieläintuotantommekin on, viljan hinnan kohoaminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia"
MTK-Etelä-Pohjanmaa
kenttäpäällikkö
Peruskoulussa on jotain pahasti vialla, kun sisälukutaito on nuorella ihmisellä tuota luokkaa. Ensinnäkin mielipide on Airi Perälän eikä MTK:n. Hän tervehtii ilolla viljan hinnan nousua, mutta toivoo samaa kehitystä myös lihan ja maidon osalle.
Mistä tässä kannattaa nyt pahastua?
Onko joku saanut nyt historiallisesti suurena katovuotena katovakuutuksista jotain? 
Tuskin vielä, kun kevätviljojen sadonkorjuukin on aivan alkutekijöissään. Ylivuotiset kasvithan ovat pärjänneetkin kohtalaisesti. Kumina monin paikoin yltänyt aivan ennätyssatoihin.
Mikäli sikala ei tee voittoa, niin mikä on keskeytyksestä tuleva menetys?
Keskeytysvakuutuksessa korvausperusteena on tavallisesti katetuoton menetys. Jos ei katetuottoa synny, ei synny menetystäkään.
voitollisuus ja katetuoton menetys... tämä voi tulla jollekin yllätyksenä, mutta eikös katetuotto ole myyntitulot vähennettyinä muuttuvilla kustannuksilla? Jutussa vielä mainittiin 20% omavastuu eli pysyäkseen plussalla olisi katetuoton ennen vahinkoa pitänyt olla se +20%.... onko tämä realistinen? Vakuutuksesta saa yleensä rajattua pois jotain tai alennetun korvauskaton, jos haluaa säästää maksuissa. Aiheesta voi kysyä, tietääkö monikaan viljelijä, mitä tulisi saamaan jos toiminta äkisti keskeytyy?
Omaisuusvahingot ja muut, sekä nämä vahingontorjuntatoimet ovat asia erikseen, niitähän maksaa se vakuutusyhtiö jossa muut vakuutukset on... tässähän muut vakuutukset oli jossain muussa yhtiössä.
Aina muistuu mieleen nämä metsien ikuiset ilmaiset vakuutukset, joissa korvaussumma on monta miljoonaa... vanhaa miljoonaa ja markkoina
Teurastamon ottama ryhmävakuutus korvaa salmonellan takia kuolleet tai hävitetyt eläimet, rehujen ja muun vaihto-omaisuuden hävittämisen ja menettämisen, puhdistus- ja desinfiointikustannukset sekä katetuoton menetykset. Maatilavakuutus ei korvaa salmonellan aiheuttamia vahinkoja.
Teurastamo ja vakuutusyhtiö ovat sopineet omavastuusta, joka on yleensä aika suuri, jotta tuottajalla säilyy riittävä kannustin taistella tautia vastaan. Jos ov. on 20 %, se lasketaan eläinten menetyksistä, kustannuksista ja katetuotosta. Ei katetuoton tarvitse olla yli 20 % liikevaihdosta. Kyllä omavastuu voidaan nipistää pienemmästäkin katteesta.
Mikäli sikala ei tee voittoa, niin mikä on keskeytyksestä tuleva menetys?
Keskeytysvakuutuksessa korvausperusteena on tavallisesti katetuoton menetys. Jos ei katetuottoa synny, ei synny menetystäkään.
Minä ainakin luottaisin vähemmän, jos korvauksia maksettaisiin ehtojen sijaan sillä perusteella, kuka nillittää äänekkäimmin julkisuudessa.
Ehdot tehdään sellaisiksi, että vakuutuskorvauksia ei tarvi maksaa, oli vahingon syy sitten mikä hyvänsä.
Ei tehdä. Korvauksia joka päivä. Vuositasolla jopa satoja miljoonia. Suurin osa vahinkoilmoituksen tehneistä saa korvauksia. Suurin osa korvauksia saaneista on myös tyytyväisiä prosessiin ja korvauksen suuruuteen. Toisaalta tyytymättömiäkin tulee aina olemaan ja he ovat lehdistön lempilapsia. Vastaako sitten todellisuus sitä, mitä he pääsevät julkisuudessa sanomaan, on usein vähintäänkin tulkinnanvarainen asia.
Pitääkö kaikesta olla kepulaisille hyötyä. No juohan sukupuolensa vaihtanut joskus ehkä maitua.
Kysyin, onko tällaisesta sukupuolisurffailusta yhteiskunnalle jotain hyötyä? Onko sinulla lukihärion lisäksi myös vaikeuksia luetun ymmärtämisessä?
Minä ainakin luottaisin vähemmän, jos korvauksia maksettaisiin ehtojen sijaan sillä perusteella, kuka nillittää äänekkäimmin julkisuudessa.
Mutta onko tällaisesta sukupuolisurffailusta yhteiskunnalle jotain hyötyä?
