Jussi-jauhepeittain täyttöruuvin yhteydessä. Hyvänä puolena on, että peittaaminen ei sanottavmmin vaadi aikaa eikä erityisjärjestelyjä. Peitattua siementäkään ei jää nurkkiin pyörimään. Viimeiset jyvät säiliöön peittaamatta, niin jopa kylvökoneesta tyhjennetyt ovat matalaradioaktiivista jätettä.
Huonona puolena on pölyävän jauheen kanssa toheltaminen. Peittaimen täyttämisessä saa olla tarkkana ja vaikka miten huolellinen olisi, jauhoa tahtoo olla myös muualla kuin siellä, missä pitäisi. Täytettäessä pitää käyttää hengityssuojainta, haalaria, kumihanskoja ja lakkia ja niiden samojen kanssa ei sitten ajeta traktoria. Tuuli tuo vielä hommaan oman lisävärinsä, joka sekin on punainen. Jauheaineet ovat myös varsin kalliita. Toisaalta jauhepeittain ei paljoa maksa ja näyttää olevan aika toimintavarma kapistus. Jahka kieltävät nämä jauheet, ryhdyn käyttämään rahtipeittaajaa.
(Siirsin tämän oikean otsikon alle tuolta Kasvinsuojelu.fi-keskustelusta. Kuinka lie sinne solahtanutkaan?)