Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: rollo tomasi - 07.02.17 - klo:08:20
-
Meillä kaikilla on varmasti kokemusta traktoreiden hyvistä ja huonoista puolista.
Kokeillaan rakentaa täydellinen kones. Elikkäs palapeli tyylillä kylmänrauhallisesti vain hyviä osia yhdestä merkistä ja toisesta jotain muuta.
Täällä tulee mieleen jd:n hydrauliikka, varsinkin pikaliittimet, yhdistettynä valtran nelossarjan hyttiin, mut hei se ovi on valtras karsee, ainaskin lukon sijoituksen osalta. .
Hei! Tuleeks tästä yftään mitään? Helppivä!
-
Mitä ihmeellistä jd:hydrauliikassa on ?
-
Meillä kaikilla on varmasti kokemusta traktoreiden hyvistä ja huonoista puolista.
Kokeillaan rakentaa täydellinen kones. Elikkäs palapeli tyylillä kylmänrauhallisesti vain hyviä osia yhdestä merkistä ja toisesta jotain muuta.
Täällä tulee mieleen jd:n hydrauliikka, varsinkin pikaliittimet, yhdistettynä valtran nelossarjan hyttiin, mut hei se ovi on valtras karsee, ainaskin lukon sijoituksen osalta. .
Hei! Tuleeks tästä yftään mitään? Helppivä!
Helppoo.Ottaa vain 6920 autopowerin,ja se on siinä 8)
-
6400 Valtra on aika lähellä täydellistä. :-X Toki etuakseli sais olla 5-10cm edempänä.
-
Täydellisessä traktorissa on moottorin alla valukaukalo. Moottorin on oltava pitkäiskuinen ja laiska kiihtymään. Kytkimen pitää olla pieni, ja nopeasti käytössä kuumuva. Ravistus on aina etu. Kytkinremontti noin 1000 h välein on tehtävissä päältä luukusta. Vaihdelaatikossa pitää olla yksi pakki. Portaalivetopyörästön rallatus ja rohina on tyynnyttävää ja rentouttavaa. Nostolaitteen pitää olla takana pitkällä, valmiina tarttumaan aurojen säätövipuihin ja nostomatkan maksimissaan 23 cm. Voimanottoakselin pitää olla ylhäällä, työntövarressa kiinni, noin 30 cm taaempana kuin normaalisti. Pitkä murrosakseli kun on muutenkin hankala, helpompi on käyttää akseleita, joissa kummankin pään nivelet ovat toisissaan suoraan kiinni. Hydrauliikan pitää pysähtyä, kun voimanottakselin pysäyttää. Erinomainen turvallisuustekijä. Hissikoukun pitää suuntautua traktorin alle, mutta se ei saa laskea 30 cm tason alapuolelle, koska onhan kärryissä seisontajalka. Kuivat jarrut pitävät varmasti, vinkuvat miehekkäästi ja pitävät rassaamisesta. Etuakselin kannattaa olla traktorin alla, jotta ajon saa mukavasti nyökkiväksi.
-SS-
-
Claasin ohjaamo, JD:n hydrauliikka ja monitoimikyynärnoja näyttöineen, JD:n tai Claasin portaaton vaihteisto, rungolle aika se ja sama onko vaiko eikö, Lh-link kääntyvä etunostolaite, Isme ek. Moottori vähän kysymysmerkki, voisi olla vaikka 7.4l Agco Power hyvin toteutetulla moottorinohjauksella, joka kai on jo myös T4 sarjassa.
-
On niin vähän kokemusta noista raktoreista että vaikea on löytää hyvät osuudet.
Mutta jos nyt vaikka ottaa ännäläisen runko ja jousituksen ja laittaa siihen kääntyvän etunostolaitteen sekä olikohan jonkun bobkatin tyylisen etukuormaajan eli siten että nostettaessa nousee myös takareuna. Sitten jostain advansesta hydrauliikka (toki toimivana). Samoin jonkinlainen yhdistelmä massikan vaihteenvalitsimesta ja vaikka nevhollandin jostain povershiftistä eli siten että napista ja automatiikka vaihtaisi mutta sitten olisi mahdollista vetä vipu johonkin loveen ja painaa nappia jolloin haluttu pykälä vaihtuisi. Samoin keinukytkin sormen ulottuvissa jolla kiellettäisi kaikki automatiikka vaihtamisen yhteydessä.
Ja tärkein kaikesta eli kaiken pitäisi toimia tai raktoria ei kiinnosta että toimiiko eli kun vetää hydevivusta niin painetta vaan syntyisi.
Ehkä toi runko-ohjattu valtra olisi hyvä noin alustana kun sitä voi käyttää linkkuna ja suorana koneena.
-
Täydellisessä traktorissa on moottorin alla valukaukalo. Moottorin on oltava pitkäiskuinen ja laiska kiihtymään. Kytkimen pitää olla pieni, ja nopeasti käytössä kuumuva. Ravistus on aina etu. Kytkinremontti noin 1000 h välein on tehtävissä päältä luukusta. Vaihdelaatikossa pitää olla yksi pakki. Portaalivetopyörästön rallatus ja rohina on tyynnyttävää ja rentouttavaa. Nostolaitteen pitää olla takana pitkällä, valmiina tarttumaan aurojen säätövipuihin ja nostomatkan maksimissaan 23 cm. Voimanottoakselin pitää olla ylhäällä, työntövarressa kiinni, noin 30 cm taaempana kuin normaalisti. Pitkä murrosakseli kun on muutenkin hankala, helpompi on käyttää akseleita, joissa kummankin pään nivelet ovat toisissaan suoraan kiinni. Hydrauliikan pitää pysähtyä, kun voimanottakselin pysäyttää. Erinomainen turvallisuustekijä. Hissikoukun pitää suuntautua traktorin alle, mutta se ei saa laskea 30 cm tason alapuolelle, koska onhan kärryissä seisontajalka. Kuivat jarrut pitävät varmasti, vinkuvat miehekkäästi ja pitävät rassaamisesta. Etuakselin kannattaa olla traktorin alla, jotta ajon saa mukavasti nyökkiväksi.
-SS-
MF?
-
6400 Valtra on aika lähellä täydellistä. :-X Toki etuakseli sais olla 5-10cm edempänä.
Kyllä näin on. Yksi parhaista hankinnoista oli ostaa aikoinaan 6400 valmetti.
-
Täydellisessä traktorissa on moottorin alla valukaukalo. Moottorin on oltava pitkäiskuinen ja laiska kiihtymään. Kytkimen pitää olla pieni, ja nopeasti käytössä kuumuva. Ravistus on aina etu. Kytkinremontti noin 1000 h välein on tehtävissä päältä luukusta. Vaihdelaatikossa pitää olla yksi pakki. Portaalivetopyörästön rallatus ja rohina on tyynnyttävää ja rentouttavaa. Nostolaitteen pitää olla takana pitkällä, valmiina tarttumaan aurojen säätövipuihin ja nostomatkan maksimissaan 23 cm. Voimanottoakselin pitää olla ylhäällä, työntövarressa kiinni, noin 30 cm taaempana kuin normaalisti. Pitkä murrosakseli kun on muutenkin hankala, helpompi on käyttää akseleita, joissa kummankin pään nivelet ovat toisissaan suoraan kiinni. Hydrauliikan pitää pysähtyä, kun voimanottakselin pysäyttää. Erinomainen turvallisuustekijä. Hissikoukun pitää suuntautua traktorin alle, mutta se ei saa laskea 30 cm tason alapuolelle, koska onhan kärryissä seisontajalka. Kuivat jarrut pitävät varmasti, vinkuvat miehekkäästi ja pitävät rassaamisesta. Etuakselin kannattaa olla traktorin alla, jotta ajon saa mukavasti nyökkiväksi.
-SS-
MF?
Juu niin varmaan... kaksipuolainen automainen ohjauspyörä sekä metrin mittainen käsikytkinkanki on myös olennainen juttu.
-SS-
-
Täydellisessä traktorissa on moottorin alla valukaukalo. Moottorin on oltava pitkäiskuinen ja laiska kiihtymään. Kytkimen pitää olla pieni, ja nopeasti käytössä kuumuva. Ravistus on aina etu. Kytkinremontti noin 1000 h välein on tehtävissä päältä luukusta. Vaihdelaatikossa pitää olla yksi pakki. Portaalivetopyörästön rallatus ja rohina on tyynnyttävää ja rentouttavaa. Nostolaitteen pitää olla takana pitkällä, valmiina tarttumaan aurojen säätövipuihin ja nostomatkan maksimissaan 23 cm. Voimanottoakselin pitää olla ylhäällä, työntövarressa kiinni, noin 30 cm taaempana kuin normaalisti. Pitkä murrosakseli kun on muutenkin hankala, helpompi on käyttää akseleita, joissa kummankin pään nivelet ovat toisissaan suoraan kiinni. Hydrauliikan pitää pysähtyä, kun voimanottakselin pysäyttää. Erinomainen turvallisuustekijä. Hissikoukun pitää suuntautua traktorin alle, mutta se ei saa laskea 30 cm tason alapuolelle, koska onhan kärryissä seisontajalka. Kuivat jarrut pitävät varmasti, vinkuvat miehekkäästi ja pitävät rassaamisesta. Etuakselin kannattaa olla traktorin alla, jotta ajon saa mukavasti nyökkiväksi.
-SS-
Leylandilta löytyi lähes täydellinen traktori jo 70-luvulla.
-
nyt kyllä ojala pahotti mielensä kun fentistä tartteta mitään :o :o :o :o
-
Täydellisessä traktorissa on moottorin alla valukaukalo. Moottorin on oltava pitkäiskuinen ja laiska kiihtymään. Kytkimen pitää olla pieni, ja nopeasti käytössä kuumuva. Ravistus on aina etu. Kytkinremontti noin 1000 h välein on tehtävissä päältä luukusta. Vaihdelaatikossa pitää olla yksi pakki. Portaalivetopyörästön rallatus ja rohina on tyynnyttävää ja rentouttavaa. Nostolaitteen pitää olla takana pitkällä, valmiina tarttumaan aurojen säätövipuihin ja nostomatkan maksimissaan 23 cm. Voimanottoakselin pitää olla ylhäällä, työntövarressa kiinni, noin 30 cm taaempana kuin normaalisti. Pitkä murrosakseli kun on muutenkin hankala, helpompi on käyttää akseleita, joissa kummankin pään nivelet ovat toisissaan suoraan kiinni. Hydrauliikan pitää pysähtyä, kun voimanottakselin pysäyttää. Erinomainen turvallisuustekijä. Hissikoukun pitää suuntautua traktorin alle, mutta se ei saa laskea 30 cm tason alapuolelle, koska onhan kärryissä seisontajalka. Kuivat jarrut pitävät varmasti, vinkuvat miehekkäästi ja pitävät rassaamisesta. Etuakselin kannattaa olla traktorin alla, jotta ajon saa mukavasti nyökkiväksi.
-SS-
MF?
Juu niin varmaan... kaksipuolainen automainen ohjauspyörä sekä metrin mittainen käsikytkinkanki on myös olennainen juttu.
-SS-
En tohdi haastaa universumin nuukinta ja vaikeinta ostajaa tukkanuottasiin.....
-
nyt kyllä ojala pahotti mielensä kun fentistä tartteta mitään :o :o :o :o
Otetaan siitä se joustava osamaksurahoitus?
-
Feamers Weeklyn joulukuun testissä järjestys oli selvä
1. JD (täydet pisteet rakentamisen laadusta, ainoana näistä)
2. Fendt
3. Valtra
4. Claas
5. MF
6. Deutz-Fahr
-
6400 Valtra on aika lähellä täydellistä. :-X Toki etuakseli sais olla 5-10cm edempänä.
Kyllä näin on. Yksi parhaista hankinnoista oli ostaa aikoinaan 6400 valmetti.
Yksinkertainen kone yksinkertaiselle kuskille. Ei hyvä oikein mihinkään, mutta kaikki työt tulee tehtyä.
-
Claasin ajattoman vihreä väri on ihan bestis värinä. Plussana aivan upea vannepunainen.
Jd n kuutosen hyrinä sivuikkuna raollaan ajettuna aivan ykkönen.
Valtran subbarirario valjastettuna Haloo Helsingin biisiin . . Toimii!
Hei! Hei! Claasishan on JD n mylly. .
Mistä ihmeestä subbareita jotka mahtuis cllasin hyttiin! Ehdotuksia! Äkkiä!
-
Claasin ajattoman vihreä väri on ihan bestis värinä. Plussana aivan upea vannepunainen.
Jd n kuutosen hyrinä sivuikkuna raollaan ajettuna aivan ykkönen.
Valtran subbarirario valjastettuna Haloo Helsingin biisiin . . Toimii!
Hei! Hei! Claasishan on JD n mylly. .
Mistä ihmeestä subbareita jotka mahtuis cllasin hyttiin! Ehdotuksia! Äkkiä!
Panet peltorit päähän niin ei tarvii ihmisten hävetä kun aikuinen mies huudattaa radiota.
-
eikös sinne katolle niitä sovi vaikka minkä vertaa..? ei siellä taija olla kuin taivas rajana.. ja muoviin helppo tehä reijät....
-
Luoja varjele mua aikuiseksi kasvamasta. Niin kauan on ihmises toivoa kun keltin elkeet säilyy! ;)
-
Claasin ajattoman vihreä väri on ihan bestis värinä. Plussana aivan upea vannepunainen.
Jd n kuutosen hyrinä sivuikkuna raollaan ajettuna aivan ykkönen.
Valtran subbarirario valjastettuna Haloo Helsingin biisiin . . Toimii!
Hei! Hei! Claasishan on JD n mylly. .
Mistä ihmeestä subbareita jotka mahtuis cllasin hyttiin! Ehdotuksia! Äkkiä!
Nojoo ontotta että jotkut claassin mallit on lähestäysin tuhottu asentamalla niihin paskareen jallajalla hörötin moottorinvirkaa ilveilemään😨😨. Mutta ovat myös käsittäneet erheensä ja asentavat moniinmalleihin ihan aitoa moottoriakin 😁😁😁😁
-
;) ;) paskareen jallajalla hörötin ;);) ;) anna mun kæikki kestää!
Tarkoittanet aatelista JD moottoria. .
Joillakin vaan elämä on niin sietämättömän kevyttä, et mokomallakin höröttimellä jollainlailla pärjää. .
;) ;)
-
;) ;) paskareen jallajalla hörötin ;);) ;) anna mun kæikki kestää!
Tarkoittanet aatelista JD moottoria. .
Joillakin vaan elämä on niin sietämättömän kevyttä, et mokomallakin höröttimellä jollainlailla pärjää. .
;) ;)
Niinsiis tarkoitat että ajot ovat sietämättömän keveitä ja lähes olemattomia että hörötin jallatinkin riittää😂😂😂😂😂😂
-
Kyllä kyllä! Juurikin siitä on kyse!
Huomenna kun sen subbarin siihen laasoseen asennan on se moinen peli!
Äänimaailma korreloi elämää yleensä ja laasosen nelipiste hytinjouset plus aito etujousitus ( erillisjousitus tietenkin ) imee lopunkin arjentunnen kevättalvisesta auringonräimeestä!
Tule huominen tule!! Pian!
Ps. Jallajalla kaikelle tälle nöyrästi voiman tarjoileepi. ;)
-
Kyllä kyllä! Juurikin siitä on kyse!
Huomenna kun sen subbarin siihen laasoseen asennan on se moinen peli!
Äänimaailma korreloi elämää yleensä ja laasosen nelipiste hytinjouset plus aito etujousitus ( erillisjousitus tietenkin ) imee lopunkin arjentunnen kevättalvisesta auringonräimeestä!
Tule huominen tule!! Pian!
Ps. Jallajalla kaikelle tälle nöyrästi voiman tarjoileepi. ;)
Seon hyvä että on mieluinen laite! Millään muulla ei oikeastaan olekkaan väliä kunhan itseä miellyttää.
-
Claasin ajattoman vihreä väri on ihan bestis värinä. Plussana aivan upea vannepunainen.
Jd n kuutosen hyrinä sivuikkuna raollaan ajettuna aivan ykkönen.
Valtran subbarirario valjastettuna Haloo Helsingin biisiin . . Toimii!
Hei! Hei! Claasishan on JD n mylly. .
Mistä ihmeestä subbareita jotka mahtuis cllasin hyttiin! Ehdotuksia! Äkkiä!
Nojoo ontotta että jotkut claassin mallit on lähestäysin tuhottu asentamalla niihin paskareen jallajalla hörötin moottorinvirkaa ilveilemään😨😨. Mutta ovat myös käsittäneet erheensä ja asentavat moniinmalleihin ihan aitoa moottoriakin 😁😁😁😁
FinnArttu oli 6.8 jallattimesta puristellu 432hv ja 1609Nm...
-
Vieläkö ne sais kenttään hyötyyn...
-
Feamers Weeklyn joulukuun testissä järjestys oli selvä
1. JD (täydet pisteet rakentamisen laadusta, ainoana näistä)
2. Fendt
3. Valtra
4. Claas
5. MF
6. Deutz-Fahr
Aika mitätön testi, portaattomat vs. pikavaihteelliset. Ei järjen häivää näillä järjestäjillä. Profi jotain ymmärtää sentään testien päällekin.
-
Claasin ajattoman vihreä väri on ihan bestis värinä. Plussana aivan upea vannepunainen.
Jd n kuutosen hyrinä sivuikkuna raollaan ajettuna aivan ykkönen.
Valtran subbarirario valjastettuna Haloo Helsingin biisiin . . Toimii!
Hei! Hei! Claasishan on JD n mylly. .
Mistä ihmeestä subbareita jotka mahtuis cllasin hyttiin! Ehdotuksia! Äkkiä!
Nojoo ontotta että jotkut claassin mallit on lähestäysin tuhottu asentamalla niihin paskareen jallajalla hörötin moottorinvirkaa ilveilemään😨😨. Mutta ovat myös käsittäneet erheensä ja asentavat moniinmalleihin ihan aitoa moottoriakin 😁😁😁😁
FinnArttu oli 6.8 jallattimesta puristellu 432hv ja 1609Nm...
Ihan utelisisuuttani kysyn oliko minkätehoinen versio vakiona kyseessä? Ja pelkällä softallako teki vai vaihtoiko/lisäsikö joitain palikoita? Ja onko ihan käyttö koneeksi ajateltu vai kokeilu mitä irtisaapi.
-
Noista 6920 Jontikoista ainaki otetaan turvesoilla oikeastaan aina se 300hv vähintään tehoja.
-
05 sarjan Valmettiin hiljaisempi hytti ja suunnanvaihdin. Siinä on koneet, joissa hallintalaitteet ovat siellä missä pitääkin.
-
takapotku 405 valmetti...traktori miehille, jotka tiesivät rajansa! mittarissa yli kolomekymentä vuotta, ei tosin vieläkään vedä 5-siipisiä paluuauroja, mutta ei sellaisia tästä kinkeripiiristä kyllä löydykkään.
-
Claasin ajattoman vihreä väri on ihan bestis värinä. Plussana aivan upea vannepunainen.
Jd n kuutosen hyrinä sivuikkuna raollaan ajettuna aivan ykkönen.
Valtran subbarirario valjastettuna Haloo Helsingin biisiin . . Toimii!
Hei! Hei! Claasishan on JD n mylly. .
Mistä ihmeestä subbareita jotka mahtuis cllasin hyttiin! Ehdotuksia! Äkkiä!
Nojoo ontotta että jotkut claassin mallit on lähestäysin tuhottu asentamalla niihin paskareen jallajalla hörötin moottorinvirkaa ilveilemään😨😨. Mutta ovat myös käsittäneet erheensä ja asentavat moniinmalleihin ihan aitoa moottoriakin 😁😁😁😁
FinnArttu oli 6.8 jallattimesta puristellu 432hv ja 1609Nm...
Ihan utelisisuuttani kysyn oliko minkätehoinen versio vakiona kyseessä? Ja pelkällä softallako teki vai vaihtoiko/lisäsikö joitain palikoita? Ja onko ihan käyttö koneeksi ajateltu vai kokeilu mitä irtisaapi.
6140R aihiona, suuttimet isommat, solmu saattaap olla avarampi, FinnDieselin sivuilta löytyy...
-
Noista 6920 Jontikoista ainaki otetaan turvesoilla oikeastaan aina se 300hv vähintään tehoja.
Kompuran pyörityksessäkö ne sen kestää... siis tuollaiset tehot.
Varmaan tarpeita on niin monenlaisia... Toiset optimoi ajatuksen tasolta lähtien kaikki.
Kehittyykö maatalous ja sen osa-alueet traktoreiden tahdissa?
-
Noista 6920 Jontikoista ainaki otetaan turvesoilla oikeastaan aina se 300hv vähintään tehoja.
Kompuran pyörityksessäkö ne sen kestää... siis tuollaiset tehot.
Varmaan tarpeita on niin monenlaisia... Toiset optimoi ajatuksen tasolta lähtien kaikki.
Kehittyykö maatalous ja sen osa-alueet traktoreiden tahdissa?
No en mää tiiä, kai ne vähän kaikkee touhuaa, turveukot menee yleensä hevosvoimat edellä.
Tehojahan kyllä kestää ottaa, kun ei aja väännöllä vaan kierroksilla.
-
Kehittyykö maatalous ja sen osa-alueet traktoreiden tahdissa?
Viimeiset 5-10 vuotta traktorit ovat kehittyneet lähinnä siinä, että täyttäisivät viimeisimmät byrokraattien määrittämät normit. Pakon sanelemana kalliimpaa mutta ei juurikaan toimivampaa. Että siinä suhteessa maatalous ja traktorit kehittyvät aikalailla rinta rinnan...
-
Kehittyykö maatalous ja sen osa-alueet traktoreiden tahdissa?
Viimeiset 5-10 vuotta traktorit ovat kehittyneet lähinnä siinä, että täyttäisivät viimeisimmät byrokraattien määrittämät normit. Pakon sanelemana kalliimpaa mutta ei juurikaan toimivampaa. Että siinä suhteessa maatalous ja traktorit kehittyvät aikalailla rinta rinnan...
Onko näin? Itse en tiedä. Tuntuu vain että koneissa yleensä ja varsinkin kotimaisissa on paljon vikoja, ei niinkään käyttäjässä.
Käyttäjät pääsääntöisesti tietävät monesta osa-alueesta paljon, siis foorumeja selatessa.
Mukavuudella ei kaiketi ole niin normeja? Varmaankin on jos pilkkua viilataan.
Miten vanhoilla voi ajaa yleensä ottaen... tietenkin valmistettu sen ajan asetusten mukaan.
Tuntuu, että monesti keskitytään vääriin asioihin todella tärkeiden sijaan.
Tietenkin hyvät työkalut on tärkeitä.
Tuskin noita deerejä noilla tehoilla on useita todella raskaassa käytössä tai suolla yleensä.
Varmaan luja peli, ei kokemusta. Kesän lämpö ja pöly vain rasittaa itse mekaanisen kuorman ohessa kaikkia komponentteja isosti.
Kaikille merkeille oneksi lämpö on sama.
-
Kehittyykö maatalous ja sen osa-alueet traktoreiden tahdissa?
Viimeiset 5-10 vuotta traktorit ovat kehittyneet lähinnä siinä, että täyttäisivät viimeisimmät byrokraattien määrittämät normit. Pakon sanelemana kalliimpaa mutta ei juurikaan toimivampaa. Että siinä suhteessa maatalous ja traktorit kehittyvät aikalailla rinta rinnan...
Onko näin? Itse en tiedä. Tuntuu vain että koneissa yleensä ja varsinkin kotimaisissa on paljon vikoja, ei niinkään käyttäjässä.
Käyttäjät pääsääntöisesti tietävät monesta osa-alueesta paljon, siis foorumeja selatessa.
Mukavuudella ei kaiketi ole niin normeja? Varmaankin on jos pilkkua viilataan.
Miten vanhoilla voi ajaa yleensä ottaen... tietenkin valmistettu sen ajan asetusten mukaan.
Tuntuu, että monesti keskitytään vääriin asioihin todella tärkeiden sijaan.
Tietenkin hyvät työkalut on tärkeitä.
Tuskin noita deerejä noilla tehoilla on useita todella raskaassa käytössä tai suolla yleensä.
Varmaan luja peli, ei kokemusta. Kesän lämpö ja pöly vain rasittaa itse mekaanisen kuorman ohessa kaikkia komponentteja isosti.
Kaikille merkeille oneksi lämpö on sama.
Tässä on kanssa se virhe, että silloin 70-80 luvulla ne traktorit kyllä kestivät kun niillä ajettiin 200 tuntia vuodessa ja perässä vedettiin jotain hevostyökaluista hitsattuja värkkejä. Katkaisuhoito tarvittiin 1000 tunnin välein, mutta kun se sattui kohdalle joka viides vuosi, niin eipä käynyt työlääksi ;D
Traktoreita pitäisikin verrata siten että laskettaisiin paljonko töitä niillä tehdään niiden elinkaaren aikana. Jollain nykykoneella tehdään kesässä enemmän oikeaa työtä kuin 702:lla Valmetilla on tehty 30 vuoden aikana yhteensä
-
Kehittyykö maatalous ja sen osa-alueet traktoreiden tahdissa?
Viimeiset 5-10 vuotta traktorit ovat kehittyneet lähinnä siinä, että täyttäisivät viimeisimmät byrokraattien määrittämät normit. Pakon sanelemana kalliimpaa mutta ei juurikaan toimivampaa. Että siinä suhteessa maatalous ja traktorit kehittyvät aikalailla rinta rinnan...
Onko näin? Itse en tiedä. Tuntuu vain että koneissa yleensä ja varsinkin kotimaisissa on paljon vikoja, ei niinkään käyttäjässä.
Käyttäjät pääsääntöisesti tietävät monesta osa-alueesta paljon, siis foorumeja selatessa.
Mukavuudella ei kaiketi ole niin normeja? Varmaankin on jos pilkkua viilataan.
Miten vanhoilla voi ajaa yleensä ottaen... tietenkin valmistettu sen ajan asetusten mukaan.
Tuntuu, että monesti keskitytään vääriin asioihin todella tärkeiden sijaan.
Tietenkin hyvät työkalut on tärkeitä.
Tuskin noita deerejä noilla tehoilla on useita todella raskaassa käytössä tai suolla yleensä.
Varmaan luja peli, ei kokemusta. Kesän lämpö ja pöly vain rasittaa itse mekaanisen kuorman ohessa kaikkia komponentteja isosti.
Kaikille merkeille oneksi lämpö on sama.
Tässä on kanssa se virhe, että silloin 70-80 luvulla ne traktorit kyllä kestivät kun niillä ajettiin 200 tuntia vuodessa ja perässä vedettiin jotain hevostyökaluista hitsattuja värkkejä. Katkaisuhoito tarvittiin 1000 tunnin välein, mutta kun se sattui kohdalle joka viides vuosi, niin eipä käynyt työlääksi ;D
Traktoreita pitäisikin verrata siten että laskettaisiin paljonko töitä niillä tehdään niiden elinkaaren aikana. Jollain nykykoneella tehdään kesässä enemmän oikeaa työtä kuin 702:lla Valmetilla on tehty 30 vuoden aikana yhteensä
805 15947h täytti juuri 29 vuotta. Noin 550h vuodessa. Tähän vuodenaikaan päivittäisessä käytössä.
-
Ainoa oikea hytti on... en edes viitsi sanoa, kun täällä tuntuu olevan niin paskoja koneita...
-
Kehittyykö maatalous ja sen osa-alueet traktoreiden tahdissa?
Viimeiset 5-10 vuotta traktorit ovat kehittyneet lähinnä siinä, että täyttäisivät viimeisimmät byrokraattien määrittämät normit. Pakon sanelemana kalliimpaa mutta ei juurikaan toimivampaa. Että siinä suhteessa maatalous ja traktorit kehittyvät aikalailla rinta rinnan...
Onko näin? Itse en tiedä. Tuntuu vain että koneissa yleensä ja varsinkin kotimaisissa on paljon vikoja, ei niinkään käyttäjässä.
Käyttäjät pääsääntöisesti tietävät monesta osa-alueesta paljon, siis foorumeja selatessa.
Mukavuudella ei kaiketi ole niin normeja? Varmaankin on jos pilkkua viilataan.
Miten vanhoilla voi ajaa yleensä ottaen... tietenkin valmistettu sen ajan asetusten mukaan.
Tuntuu, että monesti keskitytään vääriin asioihin todella tärkeiden sijaan.
Tietenkin hyvät työkalut on tärkeitä.
Tuskin noita deerejä noilla tehoilla on useita todella raskaassa käytössä tai suolla yleensä.
Varmaan luja peli, ei kokemusta. Kesän lämpö ja pöly vain rasittaa itse mekaanisen kuorman ohessa kaikkia komponentteja isosti.
Kaikille merkeille oneksi lämpö on sama.
Tässä on kanssa se virhe, että silloin 70-80 luvulla ne traktorit kyllä kestivät kun niillä ajettiin 200 tuntia vuodessa ja perässä vedettiin jotain hevostyökaluista hitsattuja värkkejä. Katkaisuhoito tarvittiin 1000 tunnin välein, mutta kun se sattui kohdalle joka viides vuosi, niin eipä käynyt työlääksi ;D
Traktoreita pitäisikin verrata siten että laskettaisiin paljonko töitä niillä tehdään niiden elinkaaren aikana. Jollain nykykoneella tehdään kesässä enemmän oikeaa työtä kuin 702:lla Valmetilla on tehty 30 vuoden aikana yhteensä
Backspace puhuu asiaa. Tosin meillä pikku massikkaan piti tehdä katkaisuhoito joka prkleen kevät, noin 400 ajetun tunnin välein... Silloin kun traktoreilla oli ajoa tyyliin 100h/vuosi ja leveimmät koneet oli 2.5m, niin ei paljoa tarvinnut remontteerata.
-
Kytkimen voi "polttaa" päivässä. Ja toisaalta kytkin kestää asiallisella käytöllä 5 tuhannesta 10 tuhanteen tuntia kokemusta on.
-
Kehittyykö maatalous ja sen osa-alueet traktoreiden tahdissa?
Viimeiset 5-10 vuotta traktorit ovat kehittyneet lähinnä siinä, että täyttäisivät viimeisimmät byrokraattien määrittämät normit. Pakon sanelemana kalliimpaa mutta ei juurikaan toimivampaa. Että siinä suhteessa maatalous ja traktorit kehittyvät aikalailla rinta rinnan...
Onko näin? Itse en tiedä. Tuntuu vain että koneissa yleensä ja varsinkin kotimaisissa on paljon vikoja, ei niinkään käyttäjässä.
Käyttäjät pääsääntöisesti tietävät monesta osa-alueesta paljon, siis foorumeja selatessa.
Mukavuudella ei kaiketi ole niin normeja? Varmaankin on jos pilkkua viilataan.
Miten vanhoilla voi ajaa yleensä ottaen... tietenkin valmistettu sen ajan asetusten mukaan.
Tuntuu, että monesti keskitytään vääriin asioihin todella tärkeiden sijaan.
Tietenkin hyvät työkalut on tärkeitä.
Tuskin noita deerejä noilla tehoilla on useita todella raskaassa käytössä tai suolla yleensä.
Varmaan luja peli, ei kokemusta. Kesän lämpö ja pöly vain rasittaa itse mekaanisen kuorman ohessa kaikkia komponentteja isosti.
Kaikille merkeille oneksi lämpö on sama.
Tässä on kanssa se virhe, että silloin 70-80 luvulla ne traktorit kyllä kestivät kun niillä ajettiin 200 tuntia vuodessa ja perässä vedettiin jotain hevostyökaluista hitsattuja värkkejä. Katkaisuhoito tarvittiin 1000 tunnin välein, mutta kun se sattui kohdalle joka viides vuosi, niin eipä käynyt työlääksi ;D
Traktoreita pitäisikin verrata siten että laskettaisiin paljonko töitä niillä tehdään niiden elinkaaren aikana. Jollain nykykoneella tehdään kesässä enemmän oikeaa työtä kuin 702:lla Valmetilla on tehty 30 vuoden aikana yhteensä
ehkä se 165 verkku oli kuitenki lujemmalla sen silppurin ja kärryn kans kun nykypeli niittomurskan ja paalaimen edessä mene tiedä häntä, talvella pantiin traktorin levynen reki perään eikä mitään 10*10 plootupalkkia jossa pari pankkaa :-\ :-\ :-\ :-\
-
Kytkimen voi "polttaa" päivässä. Ja toisaalta kytkin kestää asiallisella käytöllä 5 tuhannesta 10 tuhanteen tuntia kokemusta on.
Jos jouset ovat löysää sorttia ja kytkimen läpimitta reippaasti pienempi, lisäksi vivuston palautuksessa on ongelmaa, joko geometrian tai nestejärjestelmän ongelmien takia, kytkimen loppuunkuluminen ennen 1000 h on varma. Lisämausteen tuo sopimattomat vaihteet, varsinkin tarkkaan tai kuorma päällä jyrkän ylämäen peruutteluun.
Tuo Viljelijän toteamus on aivan totta, samanlaisissa traktoreissa meilllä ei ollut ongelmaa vielä 4000-6000 h välillä. Sitten merkin vaihtuessa ilmeisesti minunkin asiallisuus hävisi salaperäisesti.
-SS-
-
ehkä se 165 verkku oli kuitenki lujemmalla sen silppurin ja kärryn kans kun nykypeli niittomurskan ja paalaimen edessä mene tiedä häntä, talvella pantiin traktorin levynen reki perään eikä mitään 10*10 plootupalkkia jossa pari pankkaa :-\ :-\ :-\ :-\
Enpä väittäisi noinkaan. Eikä se reki paina yhtää siellä perässä, vetihän hevosetkin melkoisia kuormia yksinään.
Isä tykkää aina vertailla kuinka 135 massikassa riitti tankillinen (jotain 45l) päivään kun veti silppuria ja jontikka vetää kans tankin (jotain 240l) päivässä paalaimen edessä. Se vaan tahtoo unohtua, että massikalla oli päivän jälkeen hehtaarin rehut kasassa ja jontikalla yli 20 hehtaarin... Eikä muuten varmasti pääse sen helpommalla mchalen edessä kuin 135 varstan.
Tämän hetken täydellisin traktori on R-sarjan JD.
-
ehkä se 165 verkku oli kuitenki lujemmalla sen silppurin ja kärryn kans kun nykypeli niittomurskan ja paalaimen edessä mene tiedä häntä, talvella pantiin traktorin levynen reki perään eikä mitään 10*10 plootupalkkia jossa pari pankkaa :-\ :-\ :-\ :-\
Enpä väittäisi noinkaan. Eikä se reki paina yhtää siellä perässä, vetihän hevosetkin melkoisia kuormia yksinään.
Isä tykkää aina vertailla kuinka 135 massikassa riitti tankillinen (jotain 45l) päivään kun veti silppuria ja jontikka vetää kans tankin (jotain 240l) päivässä paalaimen edessä. Se vaan tahtoo unohtua, että massikalla oli päivän jälkeen hehtaarin rehut kasassa ja jontikalla yli 20 hehtaarin... Eikä muuten varmasti pääse sen helpommalla mchalen edessä kuin 135 varstan.
Tämän hetken täydellisin traktori on R-sarjan JD.
Tarkoitat varmaan että rumin traktori? :o
-
ehkä se 165 verkku oli kuitenki lujemmalla sen silppurin ja kärryn kans kun nykypeli niittomurskan ja paalaimen edessä mene tiedä häntä, talvella pantiin traktorin levynen reki perään eikä mitään 10*10 plootupalkkia jossa pari pankkaa :-\ :-\ :-\ :-\
Enpä väittäisi noinkaan. Eikä se reki paina yhtää siellä perässä, vetihän hevosetkin melkoisia kuormia yksinään.
Isä tykkää aina vertailla kuinka 135 massikassa riitti tankillinen (jotain 45l) päivään kun veti silppuria ja jontikka vetää kans tankin (jotain 240l) päivässä paalaimen edessä. Se vaan tahtoo unohtua, että massikalla oli päivän jälkeen hehtaarin rehut kasassa ja jontikalla yli 20 hehtaarin... Eikä muuten varmasti pääse sen helpommalla mchalen edessä kuin 135 varstan.
Tämän hetken täydellisin traktori on R-sarjan JD.
Tarkoitat varmaan että rumin traktori? :o
Väliäkö sillä miltä näyttää, jos toimii juuri kuin pitää.
Voin muuten kertoa, että se täälläkin niin jalustalle nostettu Fendt ei ole sen kummempi kuin esim. Case, mitä nyt vetää huonommin mehulinko vaihteistollaan.
-
Kyllä minun on myönnettävä että tuo öljynvatkaus vie voimaa ja löpöä näissä uuemmissa venteissä ihan huomattavasti..
-
Traktorissa ei tosiaankaan tarvitse olla yhtään muotoiltua konepeltiä tai muovivirityksiä edes hytin sisäpuolella. Suorat kantit vaan ulkopuolella vähintään 2 millin pellistä. Sisällä 5-10 milliä äänieristysmassaa ja lattialla reijät josta kondenssi/pesuvesi pääsee valumaan maahan.
Peltorit päähän jos melu haittaa ja kunnollinen istuin.
Ostaa sit säästyneillä rahoilla vaikka pornolehtiä tms. nättiä. Sisustaa niillä hytin tai jollain joulukoristeilla.
-
ehkä se 165 verkku oli kuitenki lujemmalla sen silppurin ja kärryn kans kun nykypeli niittomurskan ja paalaimen edessä mene tiedä häntä, talvella pantiin traktorin levynen reki perään eikä mitään 10*10 plootupalkkia jossa pari pankkaa :-\ :-\ :-\ :-\
Enpä väittäisi noinkaan. Eikä se reki paina yhtää siellä perässä, vetihän hevosetkin melkoisia kuormia yksinään.
Isä tykkää aina vertailla kuinka 135 massikassa riitti tankillinen (jotain 45l) päivään kun veti silppuria ja jontikka vetää kans tankin (jotain 240l) päivässä paalaimen edessä. Se vaan tahtoo unohtua, että massikalla oli päivän jälkeen hehtaarin rehut kasassa ja jontikalla yli 20 hehtaarin... Eikä muuten varmasti pääse sen helpommalla mchalen edessä kuin 135 varstan.
Tämän hetken täydellisin traktori on R-sarjan JD.
Tarkoitat varmaan että rumin traktori? :o
Väliäkö sillä miltä näyttää, jos toimii juuri kuin pitää.
Voin muuten kertoa, että se täälläkin niin jalustalle nostettu Fendt ei ole sen kummempi kuin esim. Case, mitä nyt vetää huonommin mehulinko vaihteistollaan.
Nyt tuli lavallinen paskaa. Fendt on kuitenkin paras kaikessa.
Variosta en tiedä, kun ei ole niin uusia raktoreita.
-
ehkä se 165 verkku oli kuitenki lujemmalla sen silppurin ja kärryn kans kun nykypeli niittomurskan ja paalaimen edessä mene tiedä häntä, talvella pantiin traktorin levynen reki perään eikä mitään 10*10 plootupalkkia jossa pari pankkaa :-\ :-\ :-\ :-\
Enpä väittäisi noinkaan. Eikä se reki paina yhtää siellä perässä, vetihän hevosetkin melkoisia kuormia yksinään.
Isä tykkää aina vertailla kuinka 135 massikassa riitti tankillinen (jotain 45l) päivään kun veti silppuria ja jontikka vetää kans tankin (jotain 240l) päivässä paalaimen edessä. Se vaan tahtoo unohtua, että massikalla oli päivän jälkeen hehtaarin rehut kasassa ja jontikalla yli 20 hehtaarin... Eikä muuten varmasti pääse sen helpommalla mchalen edessä kuin 135 varstan.
Tämän hetken täydellisin traktori on R-sarjan JD.
Tarkoitat varmaan että rumin traktori? :o
Väliäkö sillä miltä näyttää, jos toimii juuri kuin pitää.
Voin muuten kertoa, että se täälläkin niin jalustalle nostettu Fendt ei ole sen kummempi kuin esim. Case, mitä nyt vetää huonommin mehulinko vaihteistollaan.
Nyt tuli lavallinen paskaa. Fendt on kuitenkin paras kaikessa.
Variosta en tiedä, kun ei ole niin uusia raktoreita.
Totta, 300-sarjan farmerit ja 600-sarjan favoritit, melkosen vähillä remonteilla noi paremman kastin takariviläiset niillä on tahkonnu tunteja....
Noi pullakäsiversiot tuntuu enemän jav vähemmän reistaavan, nelosista häviää öljynpaineetkin, kuulemma, jo pienillä tuntimäärillä suhteessa hintaan. Oho, hupsis, toi olikin se aihe josta kiellettiin puhumasta, anteeks kaikille niille jotka sau...noh antaa olla....
-
Tekeekö ZF. muihin merkkeihin heikommat voimansiirrot Kuin Fenttiin?
-
Tekeekö ZF. muihin merkkeihin heikommat voimansiirrot Kuin Fenttiin?
Zf ei tee Varioa, tai jos tekeekin niin toimintaperiaate aivan eri kuin muissa portaattomissa. Cnh alkoi tekemään lootansa itse.
-
ehkä se 165 verkku oli kuitenki lujemmalla sen silppurin ja kärryn kans kun nykypeli niittomurskan ja paalaimen edessä mene tiedä häntä, talvella pantiin traktorin levynen reki perään eikä mitään 10*10 plootupalkkia jossa pari pankkaa :-\ :-\ :-\ :-\
Enpä väittäisi noinkaan. Eikä se reki paina yhtää siellä perässä, vetihän hevosetkin melkoisia kuormia yksinään.
Isä tykkää aina vertailla kuinka 135 massikassa riitti tankillinen (jotain 45l) päivään kun veti silppuria ja jontikka vetää kans tankin (jotain 240l) päivässä paalaimen edessä. Se vaan tahtoo unohtua, että massikalla oli päivän jälkeen hehtaarin rehut kasassa ja jontikalla yli 20 hehtaarin... Eikä muuten varmasti pääse sen helpommalla mchalen edessä kuin 135 varstan.
Tämän hetken täydellisin traktori on R-sarjan JD.
Tarkoitat varmaan että rumin traktori? :o
Väliäkö sillä miltä näyttää, jos toimii juuri kuin pitää.
Voin muuten kertoa, että se täälläkin niin jalustalle nostettu Fendt ei ole sen kummempi kuin esim. Case, mitä nyt vetää huonommin mehulinko vaihteistollaan.
Nyt tuli lavallinen paskaa. Fendt on kuitenkin paras kaikessa.
Variosta en tiedä, kun ei ole niin uusia raktoreita.
Traktoripörssissä joku halus vaihtaa -12 ventin jontikkaan tai T-valtuun.
-
Traktorissa ei tosiaankaan tarvitse olla yhtään muotoiltua konepeltiä tai muovivirityksiä edes hytin sisäpuolella. Suorat kantit vaan ulkopuolella vähintään 2 millin pellistä. Sisällä 5-10 milliä äänieristysmassaa ja lattialla reijät josta kondenssi/pesuvesi pääsee valumaan maahan.
Peltorit päähän jos melu haittaa ja kunnollinen istuin.
Ostaa sit säästyneillä rahoilla vaikka pornolehtiä tms. nättiä. Sisustaa niillä hytin tai jollain joulukoristeilla.
805 on viimeinen valmetin versio, jossa uskaltaa mennä kurakaaren päälle seisomaan. Materiaalivalinnat ja ainevahvuudet kohdallaan.
-
ehkä se 165 verkku oli kuitenki lujemmalla sen silppurin ja kärryn kans kun nykypeli niittomurskan ja paalaimen edessä mene tiedä häntä, talvella pantiin traktorin levynen reki perään eikä mitään 10*10 plootupalkkia jossa pari pankkaa :-\ :-\ :-\ :-\
Enpä väittäisi noinkaan. Eikä se reki paina yhtää siellä perässä, vetihän hevosetkin melkoisia kuormia yksinään.
Isä tykkää aina vertailla kuinka 135 massikassa riitti tankillinen (jotain 45l) päivään kun veti silppuria ja jontikka vetää kans tankin (jotain 240l) päivässä paalaimen edessä. Se vaan tahtoo unohtua, että massikalla oli päivän jälkeen hehtaarin rehut kasassa ja jontikalla yli 20 hehtaarin... Eikä muuten varmasti pääse sen helpommalla mchalen edessä kuin 135 varstan.
Tämän hetken täydellisin traktori on R-sarjan JD.
Tarkoitat varmaan että rumin traktori? :o
Väliäkö sillä miltä näyttää, jos toimii juuri kuin pitää.
Voin muuten kertoa, että se täälläkin niin jalustalle nostettu Fendt ei ole sen kummempi kuin esim. Case, mitä nyt vetää huonommin mehulinko vaihteistollaan.
Nyt tuli lavallinen paskaa. Fendt on kuitenkin paras kaikessa.
Variosta en tiedä, kun ei ole niin uusia raktoreita.
Totta, 300-sarjan farmerit ja 600-sarjan favoritit, melkosen vähillä remonteilla noi paremman kastin takariviläiset niillä on tahkonnu tunteja....
Noi pullakäsiversiot tuntuu enemän jav vähemmän reistaavan, nelosista häviää öljynpaineetkin, kuulemma, jo pienillä tuntimäärillä suhteessa hintaan. Oho, hupsis, toi olikin se aihe josta kiellettiin puhumasta, anteeks kaikille niille jotka sau...noh antaa olla....
Kyllä mullakin tämä uusin kone on vikaherkin, eikä tämäkään vielä paha ole, mutta semmoisia yllättäviä juttuja näyttää tulevan.
-
Traktorissa ei tosiaankaan tarvitse olla yhtään muotoiltua konepeltiä tai muovivirityksiä edes hytin sisäpuolella. Suorat kantit vaan ulkopuolella vähintään 2 millin pellistä. Sisällä 5-10 milliä äänieristysmassaa ja lattialla reijät josta kondenssi/pesuvesi pääsee valumaan maahan.
Peltorit päähän jos melu haittaa ja kunnollinen istuin.
Ostaa sit säästyneillä rahoilla vaikka pornolehtiä tms. nättiä. Sisustaa niillä hytin tai jollain joulukoristeilla.
805 on viimeinen valmetin versio, jossa uskaltaa mennä kurakaaren päälle seisomaan. Materiaalivalinnat ja ainevahvuudet kohdallaan.
Ihan niinku ärräjontikan nenämuovilla kestää satakakskytäkilosen jäppisen askeltaa.
-
Kyllä ulkonäöllä on noin 100000 euron koneessa väliä mutta kestävyys ja eteenkin toimivuus on todella tärkeitä. Tää nykyajan bus systeemi on ihan hanurista kun koneen pitää saada tieto että kaikki toimii. Kyllä kuski on ajansaatossa oppinut haistamaan savun jos joku vika on jossain tai ihan itse huomaamaan että joku juttu ei liiku odotusti. Toki joku vikadiagnostiikka voi olla kova sana mutta itse käytännön työhön moinen ei saisi vaikuttaa.
-
Kaikki saa paskaksi, sitä ei voi kiistää. Jollain saattaa kone kestää yhden tunnin, kun toisella sama kone kestää tuhat tuntia. Toisilla koneilla on vaan yksinkertaisesti parempi tehdä töitä kuin toisella.
-
Oletteko terveitä? Ostaa parinsadantonnin traktorin ja kävelee nokkapellillä?
Miks helvetissä? Alumiinitasoja saa satasella ja maata ja lattiaa suomenmaassa riittää käveltäväks. Onks niissä säämiskä ja lasinpesuvehkeet vai miks siellä pitää seistä ja kävellä????
-
Paras traktori on se jossa on kolmen
vuoden takuu.
Joista se kahden ensimmäisen vuoden
Aikana hankkii ostohintansa ja kolmantena
takuu vuonna hankkii välirahansa uuteen.
Kaikkien muiden kulujensa lisäksi tietenkin.
-
Kotimaisiin ei oo tarvinnu kolmen vuoden takuun aikana tehdä takuukorjauksia. Onkohan se sitten hyvää vai huonoa?
-
niin, takuu ei korvaa kulumisesta johtuvia, vai? eiks käytetyillekii anneta moinen takuu...?
-
.
Voin muuten kertoa, että se täälläkin niin jalustalle nostettu Fendt ei ole sen kummempi kuin esim. Case, mitä nyt vetää huonommin mehulinko vaihteistollaan.
[/quote]
Nyt tuli lavallinen paskaa. Fendt on kuitenkin paras kaikessa.
Variosta en tiedä, kun ei ole niin uusia raktoreita.
[/quote]
No , mulla löytyy molempia. mutta enemmän tykkään kyllä noista vanhemmista kepillisistä, kestävyydestä en osaa sanoa mitään, kun ovat vielä kasassa pysyneet kaikki
-
Kyllä ulkonäöllä on noin 100000 euron koneessa väliä mutta kestävyys ja eteenkin toimivuus on todella tärkeitä. Tää nykyajan bus systeemi on ihan hanurista kun koneen pitää saada tieto että kaikki toimii. Kyllä kuski on ajansaatossa oppinut haistamaan savun jos joku vika on jossain tai ihan itse huomaamaan että joku juttu ei liiku odotusti. Toki joku vikadiagnostiikka voi olla kova sana mutta itse käytännön työhön moinen ei saisi vaikuttaa.
Se äly estää yleensä suurempien vikojen syntymisen.
-
Kyllä ulkonäöllä on noin 100000 euron koneessa väliä mutta kestävyys ja eteenkin toimivuus on todella tärkeitä. Tää nykyajan bus systeemi on ihan hanurista kun koneen pitää saada tieto että kaikki toimii. Kyllä kuski on ajansaatossa oppinut haistamaan savun jos joku vika on jossain tai ihan itse huomaamaan että joku juttu ei liiku odotusti. Toki joku vikadiagnostiikka voi olla kova sana mutta itse käytännön työhön moinen ei saisi vaikuttaa.
Se äly estää yleensä suurempien vikojen syntymisen.
Nykyään se ei mene enää kaikissa osissa niin. Tiettyjä asioita valvotaan tänäpäivänä jotka ei oikeasti vaikuta mihinkään vaikka eivät toimi ihan salamannopeasti. Esim hydrauliventtiili ei liiku pakkasessa kovin herkästi mutta pitäisi malttaa odottaa että se aukeaa sensijaan että lyö vikatilan päälle koska auki se on saatava.
-
Kukkaro, todellinen käyttötarve ja kukkaro varmaan määrää paljon.
Uusissa koneissa varmaankin paljon turhiakin ominaisuuksia. Mukaviahan autoilmastoinnit jne on, mutta onko ne tarpeellisia.
Myyntimiehet luo tarpeita kyllä. Luulisi 90 luvun tasoisilla koneilla pärjäävän.
-
Kotimaisiin ei oo tarvinnu kolmen vuoden takuun aikana tehdä takuukorjauksia. Onkohan se sitten hyvää vai huonoa?
Jokainen versu ja direct on ollut perse auki tuossa paikallisessa huollossa että syytä on kiertää kaukaa nämä uudet.Länsirannikko Porin ja Vaasan puoliväli
-
Täydellisessä traktorissa on moottorin alla valukaukalo. Moottorin on oltava pitkäiskuinen ja laiska kiihtymään. Kytkimen pitää olla pieni, ja nopeasti käytössä kuumuva. Ravistus on aina etu. Kytkinremontti noin 1000 h välein on tehtävissä päältä luukusta. Vaihdelaatikossa pitää olla yksi pakki. Portaalivetopyörästön rallatus ja rohina on tyynnyttävää ja rentouttavaa. Nostolaitteen pitää olla takana pitkällä, valmiina tarttumaan aurojen säätövipuihin ja nostomatkan maksimissaan 23 cm. Voimanottoakselin pitää olla ylhäällä, työntövarressa kiinni, noin 30 cm taaempana kuin normaalisti. Pitkä murrosakseli kun on muutenkin hankala, helpompi on käyttää akseleita, joissa kummankin pään nivelet ovat toisissaan suoraan kiinni. Hydrauliikan pitää pysähtyä, kun voimanottakselin pysäyttää. Erinomainen turvallisuustekijä. Hissikoukun pitää suuntautua traktorin alle, mutta se ei saa laskea 30 cm tason alapuolelle, koska onhan kärryissä seisontajalka. Kuivat jarrut pitävät varmasti, vinkuvat miehekkäästi ja pitävät rassaamisesta. Etuakselin kannattaa olla traktorin alla, jotta ajon saa mukavasti nyökkiväksi.
-SS-
MF?
Valmet ja Zetor.
-
Kotimaisiin ei oo tarvinnu kolmen vuoden takuun aikana tehdä takuukorjauksia. Onkohan se sitten hyvää vai huonoa?
Jokainen versu ja direct on ollut perse auki tuossa paikallisessa huollossa että syytä on kiertää kaukaa nämä uudet.Länsirannikko Porin ja Vaasan puoliväli
Koneet olleet "tuossa tilassa" huollossa ja vielä jokainen yksilö?
-
Kukkaro, todellinen käyttötarve ja kukkaro varmaan määrää paljon.
Uusissa koneissa varmaankin paljon turhiakin ominaisuuksia. Mukaviahan autoilmastoinnit jne on, mutta onko ne tarpeellisia.
Myyntimiehet luo tarpeita kyllä. Luulisi 90 luvun tasoisilla koneilla pärjäävän.
Monesti pärjääkin, onhan niissäkin vaihteiston käyttö ilman kytkintä, virtauksen säädöt lohkoissa, sivuttaisjousitusta penkissä, pysyy melut ja pölyt ulkopuolella yms.
Termostaattiohjattuilmastointi ajokoneessa, kun metsässä välillä ollaan auringossa ja välillä varjossa, säästää jatkuvalta lämpötilan manuaaliselta säätämiseltä. Oma valinta häiriintymisen herkkyys.
-
Hyvin täälläkin on vaiettu esimerkiksi sen ylivoimaisen punavanteisen synnynnäisestä moottoriviasta, jota ilmeni muutama vuosi sitten valmistetuissa yksilöissä.
Myönnettäköön, että aikana ennen portaattomia Fendt on ollut oikeasti ylempää luokkaa kuin muut traktorit.
-
Tässä keskustelussa on nyt toistunut virheellinen tieto yhä uudelleen ja uudelleen!
Puhutaan valtran huoltamisesta joskus jopa korjaamisesta! Käsittämätöntä 1900-luvun ajattelua!
Ei valtralle enää tehdä tuollaisia vulgaareja toimenpiteitä, nykyään valtraa vain päivitetään! ;)
Muuten olen sitä mieltä et uusi nelossarjan valtra on suomalaisen insinööritaidon ylistys!
Hytinoven tiivisteet ja lukko kun saadaan kuntoon ja hydrauliikan pikaliittimet tasolle jd on traktorimiehen märkä uni laskeutunut maan päälle!
Ja tietenkin jos päivittely tuntuu naismaiselta toiminnalta löytyy Suomesta nykyään myös konemiehen stressinpoistaja Claas Arion!
Siinä traktorissa on eleganssi, voima ja käytön pehmeys hurmaavassa sopusoinnussa suomalaisen maaseudun kanssa! Onneksi se on myös kotimainen kone, yhteisessä rakkaassa Suur-Suomessa sekin valmistetaan! ;)
-
Hyvin täälläkin on vaiettu esimerkiksi sen ylivoimaisen punavanteisen synnynnäisestä moottoriviasta, jota ilmeni muutama vuosi sitten valmistetuissa yksilöissä.
Myönnettäköön, että aikana ennen portaattomia Fendt on ollut oikeasti ylempää luokkaa kuin muut traktorit.
Näin on, amerikkalaiset kun ostivat virman ei enää tarvinnut välittää laadusta ja merkin maineesta vaan voiton määrästä..
-
165 Tm on itellä ja jos siihen saisi viidenkympin nopeuden jollain 1800 kierroksella ja tonnin voimanoton pyörimään alemmilla moottorin kierroksilla ja pakilla kulkisi kovempaa, alkaisi olla todella hyvä kone. Kojetaulua ja konepellin etulasin puoleista päätyä kapeammaksi vielä, niin yhä paranee. Istuimen kuin vaihtaisi Searsista Grammeriin ja apukuskille kun saisi pehustetun ja turvavyöllä varustetun istuimen niin varmaan alkaisi olla lähellä täydellistä.
Nykykoneissa ehkä eniten ärsyttää (meikäläiselle liian korkean hinnan lisäksi) kokosivun kokoinen ovi. Taitaa joka merkissä joutua paiskomaan ennen kuin lukittuu kunnolla. Kapea kulkea, kallis vaihtaa ja kaukaa joutuu kurkottamaan, että saa kiinni. Sitä kun paiskoo ruokintatraktor(e)issa kymmeniä kertoja päivässä, niin alkaa käydä hermoon ja olkapäähän. Ehkä tässä onkin se syy, miksi apevaunu mitoitetaan satsi per päivä mittaan. Ei tarttee paukuttaa sitä isoa ovea kun muutaman kerran. No ei kai se pelkästään oven koosta ole kiinni tuo paiskomisen tarve, mutta TM:ssä ovi tulee kiinni lähes itsestään. Oikealla puolella voi ollakin koko sivun ikkuna, koska siellä ei ovea tarttee. Sivunlasin pyyhkijän kylläkin.
-
Allekirjoittaneen tarpeisiin lähes täydellisyyttä hipoo Valmet 903-4.
-
Kotimaisiin ei oo tarvinnu kolmen vuoden takuun aikana tehdä takuukorjauksia. Onkohan se sitten hyvää vai huonoa?
Jokainen versu ja direct on ollut perse auki tuossa paikallisessa huollossa että syytä on kiertää kaukaa nämä uudet.Länsirannikko Porin ja Vaasan puoliväli
Koneet olleet "tuossa tilassa" huollossa ja vielä jokainen yksilö?
Hyvä että ei tartte viedä tuonne huoltoon jos varmuuden vuoksi avaavat. Meillä 2300 versussa takana eikä vaihteistoon ole koskettu. Ulosoton pakka on toki vaihdettu ja sitten takuuna joku öljypohjan ja vaihteistokopan muutos.
-
Nykykoneissa ehkä eniten ärsyttää (meikäläiselle liian korkean hinnan lisäksi) kokosivun kokoinen ovi. Taitaa joka merkissä joutua paiskomaan ennen kuin lukittuu kunnolla. Kapea kulkea, kallis vaihtaa ja kaukaa joutuu kurkottamaan, että saa kiinni. Sitä kun paiskoo ruokintatraktor(e)issa kymmeniä kertoja päivässä, niin alkaa käydä hermoon ja olkapäähän. Ehkä tässä onkin se syy, miksi apevaunu mitoitetaan satsi per päivä mittaan. Ei tarttee paukuttaa sitä isoa ovea kun muutaman kerran. No ei kai se pelkästään oven koosta ole kiinni tuo paiskomisen tarve, mutta TM:ssä ovi tulee kiinni lähes itsestään. Oikealla puolella voi ollakin koko sivun ikkuna, koska siellä ei ovea tarttee. Sivunlasin pyyhkijän kylläkin.
No ehkä siinä täydellisessä traktorissa on otettu oppia ruotsalaisesta pyöräkuormaajasta, hydraulinen ovensulkija:
https://www.youtube.com/watch?v=FuCdKd6f3Qc#t=2m08s.
Kyse siis kuormainten Rolls Roycesta, Ljungby Maskin joka taitaa olla kallein pyöräkuormaaja markkinoilla. Toi ovensulkija ja säädettävä hydraulinen koppijousitus viimeisimpänä uutuutena, ei löydy miltään muulta valmistajalta. Eihän sen ovensulkijan olis pakko olla hydraulinen, eikös nämä uusien autojen paksit mene sähköllä kiinni, joku lineaarimoottori tai vast.? Tosin ei se tuota hintapolitiikkaa ainakaan parannana.
Se mikä ihmetyttää on nykykoneiden paino, kevyttä konetta voi painottaa mutta painavaa konetta ei saa kevennettyä. Ei mikään ihme jos esim. uusi pienin N104 voi tuntua vähän nuhaiselta kun se painaa palttiarallaa saman verran kuin 8950. Ennen itäkoneet oli painavaa patarautaa, nyt länsikoneet on valurautaa...?
-
Tämänpäivän traktoreihin verrattuna turbo Setkat ja Urkit, että Belarus olivat voimaansa nähden kevyitä.
-
Nykykoneissa ehkä eniten ärsyttää (meikäläiselle liian korkean hinnan lisäksi) kokosivun kokoinen ovi. Taitaa joka merkissä joutua paiskomaan ennen kuin lukittuu kunnolla. Kapea kulkea, kallis vaihtaa ja kaukaa joutuu kurkottamaan, että saa kiinni. Sitä kun paiskoo ruokintatraktor(e)issa kymmeniä kertoja päivässä, niin alkaa käydä hermoon ja olkapäähän. Ehkä tässä onkin se syy, miksi apevaunu mitoitetaan satsi per päivä mittaan. Ei tarttee paukuttaa sitä isoa ovea kun muutaman kerran. No ei kai se pelkästään oven koosta ole kiinni tuo paiskomisen tarve, mutta TM:ssä ovi tulee kiinni lähes itsestään. Oikealla puolella voi ollakin koko sivun ikkuna, koska siellä ei ovea tarttee. Sivunlasin pyyhkijän kylläkin.
Case Pumassa on ainakin semmoinen kiinniveto nuppi, joka tulee kyytiläisen penkin selkänojan taakse. Siitä ei tarvitse vetää edes kovaa, kun on tehty sellaiset saranoinnit että ovi menee kyllä kiinni asti.
-
Tässä keskustelussa on nyt toistunut virheellinen tieto yhä uudelleen ja uudelleen!
Puhutaan valtran huoltamisesta joskus jopa korjaamisesta! Käsittämätöntä 1900-luvun ajattelua!
Ei valtralle enää tehdä tuollaisia vulgaareja toimenpiteitä, nykyään valtraa vain päivitetään! ;)
Muuten olen sitä mieltä et uusi nelossarjan valtra on suomalaisen insinööritaidon ylistys!
Hytinoven tiivisteet ja lukko kun saadaan kuntoon ja hydrauliikan pikaliittimet tasolle jd on traktorimiehen märkä uni laskeutunut maan päälle!
Ja tietenkin jos päivittely tuntuu naismaiselta toiminnalta löytyy Suomesta nykyään myös konemiehen stressinpoistaja Claas Arion!
Siinä traktorissa on eleganssi, voima ja käytön pehmeys hurmaavassa sopusoinnussa suomalaisen maaseudun kanssa! Onneksi se on myös kotimainen kone, yhteisessä rakkaassa Suur-Suomessa sekin valmistetaan! ;)
Jaahas.
Taidanpa soittaa samantien elykeskukseen. Nyt meni sen verran nitraattidirektiivi rikki.
-
Tämänpäivän traktoreihin verrattuna turbo Setkat ja Urkit, että Belarus olivat voimaansa nähden kevyitä.
Okei, ehkä mun ajatukset oli isoissa linkkuvehkeissä tai jossain. Valurautaa käyttivät innolla mutta ehkä järkevämmin kuin länsitoverit nykyisin, kattelin numeroita uudestaan ja totta, ei pahan painoisia ollenkaan. Vai olikohan sekin rauta laivarautaa? Niin paljon kuplia että kelluu vedessä...
Hyvin täälläkin on vaiettu esimerkiksi sen ylivoimaisen punavanteisen synnynnäisestä moottoriviasta, jota ilmeni muutama vuosi sitten valmistetuissa yksilöissä.
Myönnettäköön, että aikana ennen portaattomia Fendt on ollut oikeasti ylempää luokkaa kuin muut traktorit.
Noh, onhan noita vikoja joka merkissä, joissain vain vähän enemmän. Mikäs vika nyt on kyseessä: putkien painuminen, turbojen laukeamiset vai mikä? Joku tuolla jo huhuili öljynpaineiden katoamista?
Deutzikin iso valmistaja ja ei se nyt huonoimmasta päästä ole, tehokas litroihin nähden. Nythän Deutziltakin sais pitkäiskuista viisilitraista nelosta (TCD 5.0 - 200hp ja 900Nm) mutta saas nähdä mikä tulee seuraavan 500-sarjan keulalle, 4.9 Sisu? Varmaan halvempi ostaa oman konsernin kone vaika Venttiläisiä kuin sylettäis.
Kun täällä nyt tuota nelossarjan Valtraa kehutaan kilpaa niin mikä olis siihen suurin parannus että se olis "täydellinen"? Toinen kone tai vaikka Vario laatikoksi? Hytti/hallintalaitteet?
Joku jo väläytti R-jontikkaa täydelliseksi traktoriksi niin olis siinäkin vissiin vähän laitettavaa... Jäähdytetty egr ja sitämyöten hirvee klyyvari, susi vgt-turbo ja hirveet pakopaineet; Findieselin testijontikassa siivet raapi koteloon 1400 tuntisena ja kylällä yhdestä ärrästä turbon akseli poikki alta tuhannen tunnin. Yksittäistapauksia varmaan...
-
Nykykoneissa ehkä eniten ärsyttää (meikäläiselle liian korkean hinnan lisäksi) kokosivun kokoinen ovi. Taitaa joka merkissä joutua paiskomaan ennen kuin lukittuu kunnolla. Kapea kulkea, kallis vaihtaa ja kaukaa joutuu kurkottamaan, että saa kiinni. Sitä kun paiskoo ruokintatraktor(e)issa kymmeniä kertoja päivässä, niin alkaa käydä hermoon ja olkapäähän. Ehkä tässä onkin se syy, miksi apevaunu mitoitetaan satsi per päivä mittaan. Ei tarttee paukuttaa sitä isoa ovea kun muutaman kerran. No ei kai se pelkästään oven koosta ole kiinni tuo paiskomisen tarve, mutta TM:ssä ovi tulee kiinni lähes itsestään. Oikealla puolella voi ollakin koko sivun ikkuna, koska siellä ei ovea tarttee. Sivunlasin pyyhkijän kylläkin.
No ehkä siinä täydellisessä traktorissa on otettu oppia ruotsalaisesta pyöräkuormaajasta, hydraulinen ovensulkija:
https://www.youtube.com/watch?v=FuCdKd6f3Qc#t=2m08s.
Kyse siis kuormainten Rolls Roycesta, Ljungby Maskin joka taitaa olla kallein pyöräkuormaaja markkinoilla. Toi ovensulkija ja säädettävä hydraulinen koppijousitus viimeisimpänä uutuutena, ei löydy miltään muulta valmistajalta. Eihän sen ovensulkijan olis pakko olla hydraulinen, eikös nämä uusien autojen paksit mene sähköllä kiinni, joku lineaarimoottori tai vast.? Tosin ei se tuota hintapolitiikkaa ainakaan parannana.
Se mikä ihmetyttää on nykykoneiden paino, kevyttä konetta voi painottaa mutta painavaa konetta ei saa kevennettyä. Ei mikään ihme jos esim. uusi pienin N104 voi tuntua vähän nuhaiselta kun se painaa palttiarallaa saman verran kuin 8950. Ennen itäkoneet oli painavaa patarautaa, nyt länsikoneet on valurautaa...?
Itte olen joskus kaivqnnu takaikkunaan sähköistä kiinnilaittoa. Olisi hienoa vaan painaa nappia sivukonsolissa ja ikkuna tulisi kiinni. Joskus on jopa vaarallisen tuntuista kun vauhdissa kurkottelee vetämään ikkunaa kiinni. Toki ovikin voisi olla sähköllä toimiva mutta en ole osannu sitä niinkään kaivata. Tällaisissa on muuten iso merkitys millä nopeudella se ovi tai ikkuna tulee kiinni kun painaa nappia että mieltääko toiminnon hyväksi vai huonoksi.
Yksi asia mikä pitäisi saada nykykoneissa paremmaksi on tiettyjen asioiden kuittaaminen. Tämä on tärkeä ominaisuus varsinkin pihakoneissa joissatää ikuinen kuittaaminen on ihan lopun alun hommaa.
-
Hydraulisylinteri takaikkunan pumpun tilalle?
-
Hydraulisylinteri takaikkunan pumpun tilalle?
Virittää kangen nostolaitteista takaikkunan kahvaan, niin voi nostolaitteella säätää ikkunaa ;D
-
Aika harvoin tarttee koko takaikkunaa availla. Sillon kun laittaa konetta perään tai on jotain häikkää ja pitää kuunnella, ei juuri muuten oo ikkuna kyllä auki, eikä sitä vauhdissa tuu kiskottua.
Tuo kuittailu on kyllä perseestä. Agcon koneet on kaikki sellaisia piipittimiä joissa pitää kuitata ihan joka asia.
-
En ole ajanut näillä uusilla, mutta ajomukavuus ja hallinta pitäis kattoa vähän näitä volvo ja pillarin isompien pyöräkoneen koppia.
-
Eiks niihin voisi tehdä jonkun kuittailuautomatiikan, kun päisteautomaatiotakin jo on?
-
Kun näitä puheohjauksia on olemassa, niin miksei se vois olla verbaalinen kuittaus ? "hiljaa s-tana..."
-
Itte olen joskus kaivqnnu takaikkunaan sähköistä kiinnilaittoa. Olisi hienoa vaan painaa nappia sivukonsolissa ja ikkuna tulisi kiinni. Joskus on jopa vaarallisen tuntuista kun vauhdissa kurkottelee vetämään ikkunaa kiinni. Toki ovikin voisi olla sähköllä toimiva mutta en ole osannu sitä niinkään kaivata. Tällaisissa on muuten iso merkitys millä nopeudella se ovi tai ikkuna tulee kiinni kun painaa nappia että mieltääko toiminnon hyväksi vai huonoksi.
Yksi asia mikä pitäisi saada nykykoneissa paremmaksi on tiettyjen asioiden kuittaaminen. Tämä on tärkeä ominaisuus varsinkin pihakoneissa joissatää ikuinen kuittaaminen on ihan lopun alun hommaa.
No just tuolla lailla se Ljungbyn ovi toimii sisäpuoleltakin: https://www.youtube.com/watch?v=IyAKNPqLioo#t=0m25s.
Ihmettelen vaan kuinka turvallinen toi on jos sattuu olemaan oma tai jonkun muun käsi välissä kun painaa nappia tahallaan tai vahingossa? Jenkkivehkeessa toi olis ihan mahdottomuus, ei varmana sais myydä.
Onkohan nuo kuittailut joka valmistajan erikseen päätettävissä vai tuleeko konsernilta tiukat ohjeet mitä ja mistä pitää varoittaa, piipata ja kuitata. Olin aikanaan ulkomaalaisomisteisessa firmassa töissä missä tuo "health & safety" touhu oli menossa aina vaan pahempaan suuntaan: kaikesta piti varoittaa, kaikkialla oli varoituskylttejä ja ilman kaikkia mahdollisia ja mahdottomia suojia et tehnyt yhtään mitään. Eli koskisikohan valmistajiakin sellainen "nolla tapaturmaa" -ilmiö mikä ei sinällään ole huono juttu, se vaan aiheuttaa sitä työn hidastumista...?
En ole ajanut näillä uusilla, mutta ajomukavuus ja hallinta pitäis kattoa vähän näitä volvo ja pillarin isompien pyöräkoneen koppia.
Toi Ljungbyn hytti näyttää aika mukavalta, ihan jees että saa säädettyä tota hyttijousitusta tai vaikka kokonaan pois, tuolla videon keinunnalla musta tulis merisairas.
Ja on siinä tuollainenkin ominaisuus:
https://www.youtube.com/watch?v=IyAKNPqLioo#t=2m24s.
Eli sähkösesti säädettävät polkimet, ei oo muilla tuotakaan.