Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Apekauha
: 18.09.14 - klo:12:28http://www.nettikone.com/emily/apekauha/1334218
Kyl on taas hintalaatusuhde kohillaan. Onhan se tietty hyvä olla rehellinen, et toimii jos on toimiakseen.
http://www.nettikone.com/emily/apekauha/1334218
On juu, mutta leveyttä liikaa 210cm saa olla max. toi on yli 2,2m eikä saa kavennettua.Valtra N3 sarjan käsikirjan mukaan kapein tarjolla oleva takarengas on 420/85R38 ja pienin raideväli 1610 mm. Millä laskuopilla tuosta tulee yli 2200 mm. Taka-akselin laippaväliä en äkkiseltään löytänyt, mutta tuskin se yli kahden metrin on.
N103 ht5 mallia on mittailtu ja on takalokasuojista yhtä levee kuin isommat N:ät eli vaiks renkaat olis kapeella niin lokasuojat ahistaa.
Ihanko tosissas oot, kai nyt Unlimited studiolta saa kapeammat lokasuojat, jos siitä kiinni on.Minuutissa kapenee nussusahalla
Siinä sitä seittemäätonnia neljä hehtaaria.
Ensinnäkin, maan rakenne huononisi tuollaisilla sadoilla. Noin painavat röyhyt tiivistävät maata. Eli suorakylvössähän pyritään siihen, ettei tallata maata raskailla sadoilla.
Toiseksi, tehokkuus ja nopeus ja tuntisaavutus on merkittävä peruste suorakylvöön. Tuommoisen sekaisen rydön puimiseen menisi aikaa ja polttoainetta kohtuuttomasti. Suorakylväjä selviää kevättöistä juoksuvauhdilla, jos joutuisi ykkösvaihteella ajamaan puimurin tuollaiseen, aikaahan siinä kuluisi, eikä voisi niitä pitäjältä kerättyjä maita keritä ollenkaan syksyssä puimaan.
Kolmanneksi, polttoaineen ja koneinvestointien säästö on tärkeä suorakylvön peruste; mitä siitä tulisi, jos kaikki pellot tulvisivat kauraa, jota ei saisi minnekään mahtumaan, ja taas jouduttaisiin koneinvestoinnin tielle, kärryjä, siiloja, puimurin polttoainesäiliösä kävisi pyörre. Ja kuivurinkin pannu palaisi puhki.
Tietämäni suorakylväjät eivät liioittele satotasojaan, aikanaan yksi suorakylvön pioneereista totesi että 400 kg lannoitetta hänen suorakylvökoneesta on maksimi, ennen kuin alkaa tulla polttovioituksia, ja sillä nyt tulee ihan mukiinmenevä sato, mutta välttämättä ei mitään kasitonnaria. (Kasitonnareissa kylvetään esim. Y1:stä 800 kg/ ha)
http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010930TA7&a=2
-SS-
joo 1100 kierrokselle ilmottaa aika kovan väännön eli jos osaa oikeen ajella nii pieni ruokanen kone
Kokeneen kuljettajan merkit: takalasi auki ja käsikaasulla ajo. Minimikierrokset 1500.
Keskusteluissa vilisee mainintoja pressun vetelystä puintikosteiden kuormien päälle.
Itse en käytä. Sateen uhatessa/sateessa köröttelen kuormat katon alle kuivausta oottamaan.
10mm:n vesisaje 1,7m korkeaan ohrakuormaan lisää kuorman kosteutta n.1 prosenttiyksiköllä.
Miten paljon vettä pitää kuormaan sataa, että oikeasti kannattaa kiikkua tuulessa kuorman päällä pressun kanssa?
Ei mitään mahdollisuuksia jatkaa, kun kapasiteetti on lopussa. Hiukan hölmö fiilis...
tekis mieli vetää ranteet auki
Eikö missään ole kuivaa, tarpeeksi hyväkuntoista puulankku tai sementtilattiaa? Koneet tai kärryyt ulos ja pressu kunnolla päälle, harja heilumaan ja kippaat yhden tai kaksi kuormaa lattialle niin taas on tyhjiä kärryjä joihin puida.
Ei olisi mikään huono ratkaisu. Iso kippo jossa olisi esikuivaus.
Haaveillut reilun 30m3:n kärrystä, jossa olisi puhallin ja radiaattori keulalla. "Normisyksynä" saisi puida aina kun kelit antaa vähänkin myöten ja tuoda pihalle pannuhuoneen viereen, letkut kiinni radiaattoriin ja esikuivaamaan. Pari päivää puhaltelis ja kuivuriin... Nytkin voisi puida vaikka hernettä puhaltumaan, oikeita viljoja välissä...Kovin runsas lisälämpö irroittaa liikaa kosteutta pohjakerroksesta ja tiivistyy sitten pintakerrokseen. Kohtuus oltava siinäkin, tai ohut kerros kerrallaan lisää.