Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Tex Willer - 28.07.23 - klo:10:53
-
Kysyisin mielipidettä seuraavaan asiaan:
Pitäisi valita pienimuotoiseen urakointiin alueaura tai linko Hese-levyn kaveriksi. Auraukset on tulevalla talvella pihoja, mökkiteitä ja metsäautoteiden avauksia.
Alueauraksi olisi katsottuna Karitekin n. 3.4 levä käytetty hyväkuntoinen aura. Kiinnitys etunostolaitteeseen ja hese perään. Toinen vaihtoehto ( kalliimpi) on ostaa perään uusi järeä linko ja pitää hese etunostolaitteessa.
Kysymys:
Kestääkö Valtran normi etunostolaitteet alueauraa metsäteiden aukaisussa ja onnistuuko ko. yhdistelmällä yleensäkään metsäautotien aukaisu lopputalvesta ( traktori valtra n175 ) vai pitäisikö suosiolla ostaa linko perään. Ei tulisi penkkoja, onnistuistuisi helposti hangen aukaisu, mutta linko hidas ja järeä linko kallis.
-
Etunostolaite vaatii ehdottomasti vetovarsiin tukipalkin,
Jos auraa pukkaa, näitä tukipalkkeja saa Valtran varaosista.
Linko hidas suhteessa auraan, ja nuoskalumi ongelmallinen
Miksei jos hyvällä tuntiveloituksella tekee.
Linkona sitten huki, muut saa unohtaa metsäautoteiden aurauksessa.
Jos enempi metsäautoteiden aurauksia, puoltaa kärkiaura paikkansa,
Alueaura sitten kampeaa aika paljon umpihangessa jos lunta reippaasti,
Joutuu ajaan siivuina, useampana ajokertoina.
Hyväkuntoiset käytetyt kärkiaurat on sitten kiven alla, ja hintataso
Tähtitieteellinen kuntoon ja ikään nähden.
Eli ensin alueaura, muut sitten myöhemmin tarpeen mukaan.
-
Onko noilla maailman pyörä lingoilla enään mitään tekoa auraus urakoinnissa?
-
Onko noilla maailman pyörä lingoilla enään mitään tekoa auraus urakoinnissa?
Kakkoslinkona, sillä mennään sitten kun hakkuupomo keksii maaliskuun puolivälissä vielä yhden savotan -> kolme (tai kaheksan) kilometriä ja koko talven lumet 80 - 130 cm...
-
Oman kokemuksen perusteella kaikki muut kuin Jaken etunostolaitteet on kantotelineitä , ei työntölaitteita. Kohta 15 vuotta ollu kyseinen laite 8050:n nokalla ja on aurattu paljon ja teitä joita ei voi teiksi kutsua . Viime talvena aurailin paljon hakkurimiehille umpihankia risukasoille ja tapana on aurata kunnolla eli niin että terä on se joka ottaa maahan , ei tukitassut ja leveäksi, kehuja on tullut kaikilta yhtiöiltä.
Yhdeltä reissulta ajoin kotiinpäin metsätietä jossa ei ollut paljon lunta, ehkä 10 cm, mutta läpiajettava tie niin ajattelin vaan jeesata vähän henkilöautoilijoita niin pidin auran maassa. Sitten paukahti ja hyppäsi ja vehkeet olis menny ojaan jos olis ollu vauhtia enemmän. Tutkimaan ja toteamus että aivan keskellä tietä olikin noussu kivi kovan suojan ja vesisadeviikon jälkeen ylös, siis tammikuussa , terä tarttui siihen.
Tulos: auran keskimmäinen verkkoterä aivan propellilla ja ja auran siipi siitä aivan kaksinkerroin .
- etunostolaitteessa ei edelleenkään pienintäkään vikaa ja ns. sivuosumia kiviin ja kantoihin on vuosien varrella tullut paljon.
-
Mitenkäs nivelaura? Sillä onnistuu se metsäautotien avauskin. Pihoillakin toimii jollain lailla. Toki ei taida hesestä kauheasti poiketa etunostolaitekäytössä?
Alueaura ei mielestäni ainakaan aloituksen käyttökohteissa ole parhaimmillaan. Linko on hyvä kapeilla mökkiteillä, joissa ei meinaa löytyä vallille tilaa kun tehty tie henkilöauton mitoituksella.
-
Jaken etunostolaitteesta olen tietoinen ja tiedän että se on järeä. Sitä ei kuitenkaan tule ostettua näin pienimuotoiseen urakaontiin, etenkin kun etunostolaite on jo olemassa. Sitä vaan pohtinut, kun yleinen mielipide tälläkin palstalla tuntuu olevan, että muut etunostolaittet ei kestä, mutta kuitenkin monissa kuvissa aura on kiinnitetty valtran etunostolaitteeseen. Ylivoimaisesti suurin osa aurauksista on ainakin alussa muita kun metsäautoteitä.
Heseä olen käyttänyt edessä juuri nivelauran asemasta ja tämän käytön etunostolaitteet on kestäneet. On pihojen ja liittymien aurauksessa erittäin tehokas peli, etenkin kun ei tarvitse kurkkia taakse. Voi vetää ja työntää. Ongelma hesellä tulee keskitalvella kun penkat kasvaa korkeiksi, kun ei juuri heitä etenkään hitaassa vauhdissa. Tahän tarpeeseen tarvitsen joko auran tai lingon. Jos laitan alueauran eteen, niin hese on laitettava taakse ja siellä ei niin hyvä.
-
unoha sit alue ja osta linko. sillä saata pankatkin pois.. ja nuihinha saa jo moneen penkantasaajia.. ite teen nuita alueella ja linkoilla.. ja en harrasta penkkoja kuin vain läjissä.. pihoilta hyä poistaa linkolla ja tiet aukee alueella.
-
Miten tuo Wieskan lumilinko mahtaa toimia vaikeammissa olosuhteissa? Sitähän on mainostettu myös esim. metsäautoteille...
-
Itseä kiinnostaa kanssa nuo järeämmän pään linkojen erot. Onhan niistä jo täällä joskus keskusteltukin. Vaihtoehtoina Esko 3292, Huki ja Wieska hintajärjestyksessä. Vanha linko on Esko 300 ja se on kanssa ollut ihan ok. Vähän turhan ohuesta aineesta tehty ja heittosiivikko tahtoo repeillä. Onko se Wieska niin hyvä, että siitä kannattaa maksaa 3000 - 4000 e enemmän.
-
Valtran etunostolaitteeseen on saatavana tukiraudan varsien väliin.
-
Kuinkahan toimisi hinattava kärkiaura metsäautoteillä. vetokoukkuun aisalla kiinni, auran taakse kuorma-auton akseli ja ajovoimannotosta veto. alusteriä on ollu joillain kuorma-autosta katkotussa kärryssä...
-
tuokin tietty mahollista mut meniskö valtu umpisessa jos aura takana? miä ajelen alueella mettätien jonkinmoisella "polanteella " mennessä kun on kuitenkin tultava takas ja sit auraan liki pohjaa myöten. se pieni kerros lunta ei tukkiautoa paljon haittaa mutta lisää auran kestoa. ja nykyään kun ei ole yleensä routaa ni se pystyyn nostettu kivi tiellä haittaa enemmän..
-
Minulla on kokemusta metsäautotien työntämisestä oikeassa koillislapin paksulumisessa talvessa ja jos sitä lunta talvessa tulee yli metrin, unohda kaiken maailman alueaurat, ne on solmulla jo Joulukuulla. Ja todellakin, etunostolaite jolla tehdään auraamista, sen tekee Jake! Valtran ja suitperkele on aivan äläskälpönen nostattelu vipu, joka ei auraamiseen sovellu edes Valtran poikittaispalkin avulla, ainoastaan jotain mitätöntä nurmikonleikkuu juttua voi sillä nostatteluvivulla kannatella, ei auraa, alueauraa tai kärkiauraa.
Linko perseeseen ja niin suuri, kun vaan löydät. Huki, Wieska.... Semmoinen Linko, että jos sattuu vahingossa tien pohja lipsahtamaan kantokasaan, niin kannot vaan lentelee, mutta meno ei hidastu. Esko ei kestä, isoinkaan. Ja Älähelkkarin Linko kelpaa torin laidalla esittelyyn, ei metsään. Penkkiin 4-pistevyöt, joita käytä, vaikka kuinka turhalta tuntuisivat, mutta kun se kerran reilusta vauhdista pysähtyy routineeseen kivenpiikkiin, niin pysähdys matkan voit mitata tönärillä, eli ihan kaikki kamat lentää lasista ulos, mukaan lukien kuski.
-
Osta pyöräkuormaaja.
Alueaura ja perälevy pihan aurauksessa kuulostaa todella kätevältä ::)
Eli vastaukseni on linko.
-
se pieni kerros lunta ei tukkiautoa paljon haittaa
On aika helppoa tehdä tuommoisia "johtopäätöksiä" kun ei tarvi itse rypeä.
Onneksi ei ole Oksan jälkiä tarvinut ajaa...
-
Joo
Ajelen myös tukkiautoa satunnaisesti ja meidän alueella tuommoista aurailijaa ei katsota montaa keikkaa, kun laitetaan jo viestiä tilaajille. Nopeesti vaihtuu sössijät pois ylläpidosta.
-
Se nyt riippuu ihan missäpäin Suomea niitä metsäteitä aurataan. Alueauralla ne näkyy täällä pääasiassa lykkivän niitä auki mutta lumen määrähän nyt on murto-osan Lapin lumista hyvänäkin talvena.
-
Niin, eihän se pieni määrä tukkiauton menoa haittaa, mutta sitten ne ongelmat viimeistään alkaa, kun koko talvi on pikkumäärää sotkettu kumien alla, ja tuleekin se kevät..
-
ahaa, siellä sit ajelleekin tukkirekka samoja teitä koko talven.. mutta entäs se polanne sit? tuo umpiseen aurattu tie polenneituu aikas äkkiä auton käytyä ja sen jälkeen onkin hyä aurata "pohjaa myöten". taitaa nyt herroilla vaan mennä puurot ja vellit sekaisin. ite polen omat mettätiet syksystä polanteelle heti ekan lumen tultua ja sit jo pian saakin aurailla ihan rauhassa pienelläkin kalustolla. ja ainakin kuskit mainihtoo kuin hyä on ajella polanteella.. joka ei ole 20-30 senttistä . autolla kuulema pääsee hyin vielä vaikka lunta tiellä 10-15 senttiä.. eikä tartte ketjuja tuossa..
-
Vai menee puurot ja vellit sekaisin, tuskinpa vaan. Mitä tulee polanteeseen, olen sitä mieltä, että jokainen itseään kunnioittava auraaja antaa sen ensimmäisen 10cm:n lumen polkeentua polanteeksi ja sitten vasta lähtee aurailemaan. Mutta sittenhän sitä pitää aurailla? Eikö totta?
-
kyllä just. mutta kun moni hankaa sen ekan 10 sentin pois ja osan murskeista/hiekoista samalla ja sit manaa koko talven kuin keskellä olevat irtokivet särkee linkoja ja auroja. ite ajan jyräten noi mettätiet syskystä lähtien ja sit kun kova polanne ni sit auraa.. ja keväällä se 5-7 senttiä on äkkiä pois tiestä kun lämpenee mut kestää pitkään keväällä kun runko jäässä.
-
ahaa, siellä sit ajelleekin tukkirekka samoja teitä koko talven.. mutta entäs se polanne sit? tuo umpiseen aurattu tie polenneituu aikas äkkiä auton käytyä ja sen jälkeen onkin hyä aurata "pohjaa myöten". taitaa nyt herroilla vaan mennä puurot ja vellit sekaisin. ite polen omat mettätiet syksystä polanteelle heti ekan lumen tultua ja sit jo pian saakin aurailla ihan rauhassa pienelläkin kalustolla. ja ainakin kuskit mainihtoo kuin hyä on ajella polanteella.. joka ei ole 20-30 senttistä . autolla kuulema pääsee hyin vielä vaikka lunta tiellä 10-15 senttiä.. eikä tartte ketjuja tuossa..
varmasti on tuossakin eroja auraako pohjoisessa hallituksen teitä vaiko sitte jossain ruuhka/peltosuomessa metsäliitolle :-\ :-\ :-\ :-\
-
eikös pohosessa tehä nuita polanneteitä ihan urakalla mettähallituksellekii? ite pyrin saamaan polannetta että sit on helpompi talvella.. ketuttaa tuokun ; huomenna tuotaan kone, auraappa tie auki.. ja kun ei etes tieurasta tietoa.. nykyään on sentäs mettähallituski jo pikkasen laittannu noita teitä teiksi eikä kärripoluiks..
-
Täällä etelän vetelien seudulla monet pienemmät metsäautotiet ovat talvella monesti kertakäyttöisiä. Jos tien perällä sattuu olemaan hakkuu niin sitten avataan ja pidetään ehkä 2 viikkoa auki. Sen jälkeen ei samana eikä välttämättä seuraavanakaan talvena ole enää tarvetta. Eli kovin pitkäaikaisia ja ennakoituja aurausprojekteja ei välttämättä aina ole vaan aurausta tehdään vain tarpeen vaatiessa.
Johtuu paljolti varmaan siitä että suuri osa metsistä on sellaisten teiden varrella jotka muutenkin pidetään normaalille liikenteelle auki.
-
Kyllä leipä on kovin ohut jos täällä etelässä meinaa elättää itsensä metsäteiden aurauksella.
Yhtenä talvena on ollut viimeisen 10 vuoden aikana oikeasti aurattavaa omalla kohdalla reilusti. Elenia teki johtokadun levennyksiä ja Upm osti puut. Alueeksi tuli Hyvinkää etelässä ja Kuhmoinen pohjoisessa. Työtä vailla järjen hiventä, tien päässä saattoi olla motti puita ja seuraava aurattava tie oli 50 km päässä. No toki tiellä on helpompi ajaa ja ei hajoa koneet yhtä helposti. Toki ketjut kului🎇🎇 kun saattoi pahimpana päivänä tulla 100 km asfaltilla ajettua. Mutta meikäläisen taidoilla ja koneilla tarvitsin ne ketjut että sain sen tien pätkän auki. Taksan laskin sen mukaan että ketjut meni sinä talvena ja piisasi kyllä liki tuplaantuneeseen löpön kulutukseen.
-
niinpä. ei noita aurauksia hirmusti ole ollut ja kun sitten virman ja mhallituksen teitä joskus niin pohjat yleensä parempia. ite käytin aikasemmin kevytketjuja ja net helppo puottaa tieajoon pois päältä.. nykyään on sit menty useampi talvi ruuvinastoilla..
-
kun olen kattellut noiden OIKEIDEN auramiesten, jotka todellakin tuuppaa meneen yleisiä teitä ja mettäteitä, ei heidän koneissaan ole mitään ruuvinastoja, kettingeistä puhumattakaan, sanoovat niiden olevan hankalat kun pitäs työn joutua, siis ketjut. Ja hyvin näkyy kulkevan ja lumi lentää. Harrastelijat niiden ketjujen ja nastojen kanssa räpeltää.
-
Samaa mieltä😉. Siksi en siihen hommaan hinkua. Jotain mökkiteitä voi linkoilla harrastus mielessä. Ja keskittyä niihin hommiin jotka taitaa paremmin
-
Talvirenkaat (esim. Alliance 551) ja niihin vaikka ruuvinastat. Näillä mennään.
-
kyllä, näillä ne ajeleevat ja homma hoituu. Enkä ole tollasten polanteiden polkijoiden kovin kauaa hommia olleen listoilla. Tukkirekkamiehet ei siitä moskasta keväällä tykkää. Noo omat polkunsa saa polkea kun ei ole muuta poljettavaa
-
täälläpäin ei nuita rekkamiähiä paljon moinen pikkukerros loskaa haittaa kun pohja kantaa eikä ole vellinä.. mut mistäpä siäkään tuosta tiijät, tuskin kuskien kans etes haastanna..
-
kyllä, näillä ne ajeleevat ja homma hoituu. Enkä ole tollasten polanteiden polkijoiden kovin kauaa hommia olleen listoilla. Tukkirekkamiehet ei siitä moskasta keväällä tykkää. Noo omat polkunsa saa polkea kun ei ole muuta poljettavaa
Parempi onkin peruuttaa levy ottavana niin, että kaikki saven päälle ajettu kiviaines lentää ojaan...
-
täälläpäin ei nuita rekkamiähiä paljon moinen pikkukerros loskaa haittaa kun pohja kantaa eikä ole vellinä.. mut mistäpä siäkään tuosta tiijät, tuskin kuskien kans etes haastanna..
Pidä sää polanteen polkija turpas kiinni, kyllä siinä keväällä polanteesi pehmetessä tukkikuski sinut kiroaa menne tullen.
-
oih! osuiko taas arka paikkaan..? kuumana käyt ja iha aiheetta.. noooo, mitäpä siä muutakaan osaisit kommentoita.
-
muutama vuosi sitten osui hankkijalla silmiin kumilevy lanaan. tehty renkaasta ja kun sen pulttaa terän päälle tahi sit alle niin on hyä poistamaan sohjoa ja kevättalven loppulumisateista tielle tullu huntu. ei revi mursketta sulista kohista ja saa ajaa aika hyvää vauhtiakin. tuo ei ole kulunutkaan. kesällä en ole tuota käyttäny mut talvikäyttöön hyä.
-
oih! osuiko taas arka paikkaan..? kuumana käyt ja iha aiheetta.. noooo, mitäpä siä muutakaan osaisit kommentoita.
Tjaah, eipä käydä kuumana, totesin että polanteen polkeminen on pillimehupoikien hommaa.Mut tallaa sää vaan tyylilläs kun on kivaa.
-
oih! osuiko taas arka paikkaan..? kuumana käyt ja iha aiheetta.. noooo, mitäpä siä muutakaan osaisit kommentoita.
Tjaah, eipä käydä kuumana, totesin että polanteen polkeminen on pillimehupoikien hommaa.Mut tallaa sää vaan tyylilläs kun on kivaa.
Kannattaisi miettiä kaksi kertaa ennen kuin rupeaa toteamaan..
-
siinä toinen polanteen polkija näemmä.
-
Kyllähän polanne on tiettyyn rajaan asti hyvä. Naapurilla oli viime talvena 1000 motin hakkuu meidän pellon takana. Oli hyvä suoja juuri ennen hakkuuta ja tamppasin traktorilla lumet. Ajoivat ajokokeella polannetta pitkin ja nurmi pysyi ehjänä sen alla. Toki ei autolla ajettu
-
siinä toinen polanteen polkija näemmä.
Kuule eeveepee, hyvä että sääkin hoksasit..
-
nykyään kun ei talvella yleensä routaa ole niin tuo polanne tahtoo olla se pakollinen jos koneella meinaa liikkua. ite en laske pellon yli ajamaan ennenkuin on pitävä pohja. tuossa yhellä isännällä pien savotta kun kunnosti pellon keväällä virman ajettua haketta pellon takaa.. noooo, maksaja oli kyllä tietossa. ja ite polen aikas monta kilsaa talvessa nuita polanteita et pääsevät hakemaan talvitien päästä puuta. ja ykskään kuski ei ole manannu polannetietä. keväällähän nuo pinnat sohjoutuu yleensä äkkiä ja kun sen ajaa pois niin taas on aika pitkä aika ajaa tavaraa jäistä pohjaa myöten. mutta jos väistää jäisen päältä ni sula vieressä kyllä laittaa rypemään.
-
lunta ja pakkasia nuo automiehet tuntuu talvisin kaipaavan jottatuota kyllä tuolle polanteelle varmasti tarvetta on jos yhtään isompi savotta on meneillään. Sitten jos se yksi ainut kuorma paikasta haetaan niin varmaan viisaampi lykätä ihan pohjia myöten vaikka hieman heiluttaakin töyssyjen tähden.