En ole koskaan myynyt, mutta aikoinaan olen ostanut ry-hinnalla. Ry-hinta oli silloin ohra-kilon hinta.

Siinäpä ongelma. Kompromisseihin en usko, vaikka joskus niitä kyllä joutuu tekemään, ainakin vanhan pihaton kalusteita uusittaessa. Onhan noita muitakin valmistajia:Latter, DeLaval, Sirviön metalli, Tokki... käypä ne kaikki läpi. Me emme saaneet vironpojilta tarjousta, vaikka itse toimitusjohtaja soitti ja lupasi ensiviikolla ( keväällä-14) laittaa tarjousta. Pihalla nyt ranskalaiset kalusteet odottaa asennusta, valut vielä kesken.
 

Kumialtaista sen verran, että meillä on jo 2 semmoista tehty. Kestoikää ehjänä ei montaa vuotta, mutta sinniteltiin yhteensä 15 vuotta. Ja nyt kolmas päätettiin tehdä betonista ja merkki: Agontank. Pakko tehdä maan pinnalle säiliö, kun maan sisään tai alle ei voi/saa tehdä.
 Sekoitin voisi olla sähkökäyttöinen, mutta myyjä suositteli kahta 18,5 kW laitetta. Pääsulakkeita pitäisi ainakin suurentaa. Traktorikäyttöinen kiinnostaisi, esim Orum, Samson, Hill Viking ovat löytyneet googlettamalla. Suomenkielellä ei oikein löydy koneita.

Minkälainen lietteensekoittaja olisi toimiva maanpinnalle rakennettuun betonilietesäiliöön? Pinta-alaa olis 10 aaria ja muoto pyöreä, korkeutta 4 m. Vaihtoehtoina olisi ajosillan rakentaminen tai "torni-mallinen" sekoitin.

Toki silti kannattaa edellee käyttää nuorsonneja, eikä niitä kaikkein parhaita sonneja.   Tai niinhän käytännössä 90% tiloista tulee tekemään jatkossakin, "mennään jasun mukaan" tai "jotain halpaa" ovat molemmat aika usein tai jopa yleensä nuorsonnia...

Faban ja minun ajatukset karjanjalostuksesta eivät kyllä kohtaa. 

Onko maalaispojalla pumpun merkki jo tiedossa? Itsellä samanlainen projekti alkamassa. Hyvät neuvot ovat tarpeen. Pumppu pitää ainakin saada helposti nostettua ylös pumppauskaivosta, koska aina löytyy pultteja kalusteista, kaulapantoja, oksia , köysiä ym sekalaista, joista pumppu menee jumiin.

Meille tuli hormipalvelumies.fi käymään. Rappasi hormin sisältäpäin. Maksoihan se, mutta työn osuus lähes 1000 euroa, saa kotitalousvähennysen tehdä. Samalla laitettiin hattu piipun päälle, jotta pysyy kuivana. Piippu on 65 vuotinen, kulemma kestää taas ainakin 40 v seuraavaan kunnostukseen.

Lainaus käyttäjältä: Pantti - 18.03.14 - klo:21:08

Meillä vasikat ovat ternimaitokauden yksilökarsinoissa ja juovat tuttiämpäristä. Sen jälkeen siirtyvät olkipohjaiseen ryhmäkarsinaan, jossa kaksi ikäryhmää. Kummallakin ryhmällä oma vasikka-master-yksikkö ja juomana hapatettu auto-startti + mahdolliset erottelumaidot. Uudessa pumpussa teho oli liian tehokas (4,5 dl/min) nuoremmille vasikoille, aikaisemmassa pumpussa teho oli 3 dl/min-se oli mielestäni sopivampi annostelunopeus ainakin nuoremmille vasikoille. Juomaa meni maahan ja ripuleita vasikoille. Yli 1 kk ikäiset pärjäsivät hyvin. Tänään otimme pumput pois ja tilalle tuli nappiventtilit. Vasikat oivalsivat homman hyvin ja oli hienoa, kun oli hiljaista - ei pumpun ääntä ja yhtään juomaa ei mennyt lattialle. Nyt mielenkiintoista seurata, pysyvätkö pienemmät vasikat terveempinä.

Tarkoitatko semmosia punaisia takaiskuventtiileitä??

http://www.finnlacto.fi/juottovalineet--ruokinta-ja-tarvikkeet Tällä sivulla olevia??

Miten annostelu toimii nykyään, kun ei ole pumppua? Minä käsitin että  nyt ois niinku vapaa juottons toi homma??

Ei ole vapaa juotto. Pumpun tilalle on asennettu nappiventtiili, joka avautuu, kun vasikka tunnistuu ja sillä on ruokailulupa. Tutti vaihdetaan ensiemo-tutiksi ja vasikka itse imee juoman.  Juottokäyrä samanlainen kuin pumpulla, mutta virtausnopeus riippuu vasikan iästä ja imusta. Ohjekirjassa on valmis taulukko. Letkun päässä on takaiskuventtiili (punainen). Meillä vasikat saavat iän mukaan  enintään 8 litraa päivässä juomaa.

Aikomuksena oli aluksi laittaa tuo Fösteri mutta erään myyntitykin mielestä monella tilalla on siirrytty Fösteristä Vasikka masterin käyttäjäksi. Kuuemma Fösterillä juotettaessa vasikat tulevat helposti ripulille ja yskivät?  Joten haluaisin käyttäjäkokemuksia kyseisistä koneista.

Luin tuolta muualta että sulla on 300 litrainen vasikkapiika ja olet jo tilannut masterin.
Meillä ollut tuo yhdistelmä jo 5 vuotta. Alussa vasikoilla oli kaulapannat joita oli tosi hankala laittaa kun ne aina rispaantuivat. Kun oli vähemmän vasikoita, juotin tuttiämpärillä kun piikaa oli niin ikävä pestä. Vasikkamasterin aikana tuntui että vasikat kasvoivat tosi hyvin ja olivat terveitä. Vaikka olivat ritilällä ja puolet alueesta oli peitetty kumimatoilla. 
Sitten rakensimme kunnon vasikkaosaston ja siirryimme e-merkki-tunnistimiin. Mikä helpotus! Ei enää kaulapantoja. Master päivitettiin ja tilalle tuli moottorit jotka syöksivät juomaa vasikan suuhun 4,5 dl/ min joka oli ihan liikaa. Entiset antoivat 3 dl/min ja oli sopiva. Otimme yhteyttä valmistajaan ja he olisivat lähettäneet meille vanhanmallisen pumpun. Myyjä kertoi että on ollut hyviä käyttäjäkokemuksia nappiventtiileistä joka toimii niin että vasikka jatkaa samaa imemistä tuteista kuten yksilökarsinoissa.  Myyjä lähetti ystävällisesti sellaiset ja nyt tuntuu vuorokauden käyttökokemuksen perusteella että ne ovat todella hyvät. Ei enää maitolammikoita juottoautomaatin alla, ei melua pumpun pyörimisestä ja joka aiheutti myös sen että äänen kuultua isommat vasikat pomppasivat pystyyn häiritsemään pieniä.

Minkälainen annostelumoottori sinulle on tulossa vasikkamasterin mukana?

Lainaus käyttäjältä: Pantti - 18.03.14 - klo:21:08

Meillä vasikat ovat ternimaitokauden yksilökarsinoissa ja juovat tuttiämpäristä. Sen jälkeen siirtyvät olkipohjaiseen ryhmäkarsinaan, jossa kaksi ikäryhmää. Kummallakin ryhmällä oma vasikka-master-yksikkö ja juomana hapatettu auto-startti + mahdolliset erottelumaidot. Uudessa pumpussa teho oli liian tehokas (4,5 dl/min) nuoremmille vasikoille, aikaisemmassa pumpussa teho oli 3 dl/min-se oli mielestäni sopivampi annostelunopeus ainakin nuoremmille vasikoille. Juomaa meni maahan ja ripuleita vasikoille. Yli 1 kk ikäiset pärjäsivät hyvin. Tänään otimme pumput pois ja tilalle tuli nappiventtilit. Vasikat oivalsivat homman hyvin ja oli hienoa, kun oli hiljaista - ei pumpun ääntä ja yhtään juomaa ei mennyt lattialle. Nyt mielenkiintoista seurata, pysyvätkö pienemmät vasikat terveempinä.

eikö siinä masterissa ole olemassa säätö sitä varten että kuinka paljon että kuinka nopeasti se pumppaa?

  Pumpun pyörimisnopeutta ei voi säätää. Se on vakio.

Meillä vasikat ovat ternimaitokauden yksilökarsinoissa ja juovat tuttiämpäristä. Sen jälkeen siirtyvät olkipohjaiseen ryhmäkarsinaan, jossa kaksi ikäryhmää. Kummallakin ryhmällä oma vasikka-master-yksikkö ja juomana hapatettu auto-startti + mahdolliset erottelumaidot. Uudessa pumpussa teho oli liian tehokas (4,5 dl/min) nuoremmille vasikoille, aikaisemmassa pumpussa teho oli 3 dl/min-se oli mielestäni sopivampi annostelunopeus ainakin nuoremmille vasikoille. Juomaa meni maahan ja ripuleita vasikoille. Yli 1 kk ikäiset pärjäsivät hyvin. Tänään otimme pumput pois ja tilalle tuli nappiventtilit. Vasikat oivalsivat homman hyvin ja oli hienoa, kun oli hiljaista - ei pumpun ääntä ja yhtään juomaa ei mennyt lattialle. Nyt mielenkiintoista seurata, pysyvätkö pienemmät vasikat terveempinä.

Ei niitä kennolevyjä voi ruuvata kiinni talveksi. Navettaan täytyy saada korvausilmaa tarpeeksi. Betonibunkkereissa - kuten meillä - kennoikkunat saavat olla raollaan lähes koko talven. Keraplastin systeemi näytti toimintavarmalta, hinnasta ei tietoa. Pohjanmaan firman ratkaisusta on ollut ainakin joillakin huonoja kokemuksia, tulee liikaa korvausilmaa kovilla pakkasilla, paikat jäätyy. Onkohan kellään kokemusta DeLavalin sääasema-ohjatusta kennolevyilmastoinnista. Automatiikka kiinnostaa, kun käsikäyttöisen säätö  vaattii navetan ympäri kävelyä aina sään mukaan.   

Meillä syntyi vasikoita menneellä viikolla 8. Ajattelin että onneksi meillä on vain yks robotti. Jos lehmiä olis tuplaten niin vasikoita syntyis samaan tahtiin. En jaksaisi. Varsinkin kun yks lehmä sai streptokokin ja toinen makaa karsinassaan eikä pääse ylös. Nyt tuntuu että elämä on pelkkää navettaa vaikka lehmiä on vain 65. Tälläkin pärjää ihan hyvin varsinkin kun toinen meistä osaa hoitaa rahaliikenteen kivasti.

Luulenpa että on huomattavasti vähempi töistä lypsää esim. 80 lehmää kahella robolla kuin 60 lehmää ihan tappiin vedetyllä yhden kapasiteetilla. Ei tarvii stressata jonojen ja parin tunnin katkosten takia.

Juuri näin. Tällainen toiminta saattaa tulevaisuudessa jopa yleistyä. Hyviä puolia on niin paljon. Jos toinen robotti piiputtaa niin toinen porskuttaa ja sillä saa pahimmat viivelehmät rauhassa lypsää kuin vikaa korjataan. Ja jos ei ole isäntäväki kotona ja robotti pysähtyy niin ei hätää, lypsy pelaa yhdelläkin väliaikaisesti.
Huoltokustannukset saattavat jäädä pienemmiksi kuin lasketaan hyödyt.
Robottirintamalla uudet tuulet ovat toivottuja.

Itsekin yhden robotin omistajana olen miettinyt että se toinen robotti olisi hyvä idea. Meidän lehmien tuotokset ei päätä huimaa mutta olisi siitä hyötyä että kaikki lypsylle halukkaat pääsisivät samalla tavalla lypsylle kuin syömäänkin. Ainoa haitta toiselle robotille on sen hinta. Käytetyn saisi halvemmalla mutta onhan siinä huoltokulut.