Tuellahan kustannetaan niitä kuluja, jotka tulee huonommista luonnonolosuhteista 
Eli eikös pitäisi kattoa vähän niitä katteitakin, mitä milläkin tukialueella tiloilla tulee 
Itsekin entisenä maidontuottajana takaan ja alleviivaan, että näissä olosuhteissa järkevä yksikkökoko on max. 1-2 robottia/asemalypsy samalla kokoluokalla. Jossain vaiheessa valitettavasti kun tämäkään kokoluokka ei enää riitä. Lisäksi tuohon tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan toimintojen ulkoistamista ja yhteistoimintaa. Mutta onko edes niitä riittävästi? Pienten peltokuvioiden ajelu ja lannan/rehujen siirto jopa naapurikunnan puolelle vie kannattavuutta. Raiviokin muodostuu kannattavaksi jossain tilanteessa, mutta onko edes raivauskelpoista maata? Olosuhteista johtuen lähes ainoa mäkisten ja pienien peltolohkojen rehunkorjuumuoto on pyöröpaali. Joku on yrittänyt muitakin, mutta todennut silti paalirehun kustannustehokkaammaksi ja muutenkin soveltuvammaksi. Eli vaihtoehtoina on tuon vähäisen maidontuotannon kokonaan lopettaminen näiltä alueilta, mutta he jotka jatkavat ovat kyllä täysin oikeutettuja tuohon liki 10 sentin maitolitratukeen. Jos siihen kajotaan, vähäisetkin investoinnit ja jatkomahdollisuudet ovat poissuljettuja. Lisääntyneet siirtoajon kustannukset, tehokkaimman korjuutekniikan käyttömahdollisuuksien rajallisuus,lisätyö pienistä,kivisistä peltolohkoista, etäisyydet rahtikuluissa, kotieläintalouden kuluissa yms.
Eli ovatko nuo listaamasi asiat ongelma maagisesti vain C-alueella vai miksi koet että siellä on oikein maksaa selvästi enemmän? Vai oliko tämä vain kannanotto siihen että maidontuotantoa pitää tukea ja sinäkin olet sitä mieltä että tukien pitäsi olla about samat Torniosta etelään?
Ei, kun c-alueellakin on todellisia eroja. Jopa kuntien sisälläkin, ja näissä ne kehityskohteet olisikin. Täällä c-alueella vain parhailla viljelyalueilla on sitäkin, että parhaat edellytykset pellon osalta olevilla aluiella tuotanto onkin erittäin kehittymätöntä-kaikki haluavat jatkaa, mutta raja tulee vastaan. Olosuhdetukia olisivat esim. peruslohkojen määrä/kokonaisviljelyala, keskimääräinen etäisyys/tilakeskus, paikallinen luonnonhaitta. Navetan puolella ei suurta eroa ole, rehujen rahtikustannukset jne., polttoaineen korkeampi hinta, mutta noihin olosuhdehaittoihin nähden mitättömät. Olosuhdehaittojen lisäämisellä peltotukien muodossa on vain nähty nämä kielteiset vaikutukset kohonneina vuokra-ja myyntihintoina. On täällä c-alueellakin tukiporrastusta. Mutta kun ajelen joskus vaikka tuonne Kiteelle, niin huomaa, että on alueita, joissa korkeampi tuki olisi jo peltojen perusteella kotieläinpuolella (mieluummin c2 tai c2p alueen tuen tasolle tarvetta). Pieniä ja kivisiä, kun toisella puolen kaupungia hyviä viljelyalueita. Koko tukijärjestelmä on täysin kehittymätön.
