Heikki vaatii tukiin tasapuolisuutta, siksipä nautojenkin tuki pitäisi poistaa ja investoitituetkin maksaa samansuuruisina jos maksetaan. Sikojen tuotantotuki olisi kuitenkin tarpeellisempaa kuin nautojen, koska yksimahaisten tuotannolle aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia suomen olosuhteista ja naudoille ei.
wtolla ei ole suomen tukien kanssa tekemistä. 141 siirtymätuki olisi pitänyt saada pysyväksi, kilpailijamaiden korkeampien ha tukien ja parempien olosuhteiden kompensoimiseksi. 141 menetettiin kun lähdettiin hokemaan yksimahaisten tasapuolisia kustannuksia, vaikka todellisuus on päinvastainen.
EU jopa kielsi suomea leikkaamasta pohjoissuomen 142 tukea kun suomi itse anoi lupaa leikata pohjoissuomen tukea sikakilpailuiden tasatuen säilyttämiseksi. Niinpä pohjoisen sikatuet olikin vain kohdennettava sektorin ulkopuolelle ja samalla pötsisektorin 142 maksuvaltuutus lisääntyi.
Hinta, olosuhteet, kustannukset ja kokonaistuet ovat kaikki suomessa epäedullisempia kuin kipailijamaissa. Tuetutkin investoinnit ovat hyödyttömiä jos toiminta ei kannata. Johonkin muuttujaan tuossa yhtälössä on vaikutettava ja ainoa tapa vaikuttaa hintaan on vähentää tuotantoa ja markkinoida kotimaisuudella. Tuottajien vastustuksesta huolimatta juntattiin naurettava 20% investointituki laajennuksiin, erittäin pääomavaltaisella alalla joka kärsii ylituotannosta, kenen intressit?
Tuottajahintaan vaikuttaa olennaisesti yksikön koko, mutta vieläkin suuremman edun kilpailutukseen, ja myöskin tuotannon säätelyyn suhdanteiden mukaan, antaa taloudellinen riippumattomuus. Siksi yksimahaisten erittäin pääomavaltaisten investointien tukiprosentin tulisi olla vähintään 50% ja samalla tukea pieniä lopettamaan, jos ylituotannon laajennusinvestointeja tuetaan.
Tuottajien riippumattomuus ja korkeintaan omavarainen tuotantomäärä on edellytys tuottajahinnan nousulle euroopan keskihinnan tasolle ja yli. Euroopan hintaa korkeampi tuottajahinta olisikin välttämätöntä koska kipailijoiden olosuhteet ja kokonaistuet ovat paremmat.
