Rapsikuoriaisten kanssa ei taida kohta pärjätä kuin nipistämällä hengiltä. Mikähän noita mahtaa luonnossa syödä, kyllä niilläkin joku vastustaja täytyy olla?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kasvinsuojeluaineiden-haitta-mehil%C3%A4isille-todistettiin-1.14380

Voimme olla huoletta, Tukes ei ole todennut samoja vaikutuksia kuin Britti tutkimus.ja miksi emme uskoisi.

 Eikös Biscayan myyntilupa alunperinkin ollut hieman tiukalla hormoonihäirikkö ominaisuuksiensa kanssa?

Rapsikuoriaisten kanssa ei taida kohta pärjätä kuin nipistämällä hengiltä. Mikähän noita mahtaa luonnossa syödä, kyllä niilläkin joku vastustaja täytyy olla?

Rapsikuoriaisipistiäinen on merkittävin luontainen vihollinen.

Lainaus Jukka Rajalan kirjasta Luonnonmukainen maatalous:

2. Rapsikuoriaispistiäisen elinkierto
Rapsikuoriaispistiäinen (Phradis marionellus) on meillä luontaisesti
esiintyvä, pieni, 3–4 mm pitkä, kiiltävänmusta loispistiäinen. Niillä on
yksi sukupolvi vuodessa ja ne talvehtivat kotelokopassa rypsipellossa.
Talvehtineet pistiäiset alkavat kuoriutua kotelokopistaan, kun tehoisa
lämpösumma on noin 300 astetta (kesäkuun 1. kolmanneksen aikana).
Kuoriutumishuippu ajoittuu kesäkuun puolivälistä aina juhannukseen
saakka. Pistiäiset siirtyvät talvehtimispaikoista (edellisvuoden rypsilohkoilta) uusille rypsilohkoille noin kesäkuun kymmenennen päivän jälkeen. Suurin joukoin ne saapuvat vasta, kun rypsin kukinta on alkanut.
Jos rapsikuoriaistoukkia ja ruokaa löytyy jo talvehtimispaikalta (itsekylväytyneitä rypsejä ei niitetä ennen kukintaa), eivät pistiäiset todennäköisesti siirry kovin tehokkaasti uudelle rypsilohkolle, vaan jäävät edellisvuoden lohkolle.
Uudelle lohkolle saavuttuaan pistiäisnaaraat aloittavat välittömästi isäntien etsimisen ja niiden loisinnan. Pistiäiset loisivat rapsikuoriaisen
toukkia laskemalla munanasettimen kautta munan isännän sisään, yksi
muna/isäntä. Pistiäiset voivat loisia myös vielä nupun sisällä olevia
isäntätoukkia.
Pistiäistoukat kuoriutuvat munasta isännän sisällä 2–4 päivän kulutta
muninnasta. Pistiäistoukat käyttävät isäntäänsä ravintolähteenään tappamatta sitä välittömästi. Kun rapsikuoriaistoukka on kehittynyt täysikasvuiseksi, se pudottautuu maahan ja kaivaa koteloitumiskammion
koteloituakseen siinä. Ennen kuin isäntätoukka ehtii koteloitua, tappaa
pistiäistoukka isäntänsä ja syö sen kokonaan. Rapsikuoriaispistiäistoukka kutoo sitten silkkisen (kullankeltaisen tai rusehtavan) kotelokopan ja
koteloituu sen sisällä. Elokuun loppuun mennessä lähes kaikki pistiäiset ovat kehittyneet valmiiksi aikuisen näköiseksi esiaikuiseksi. Esiaikuiset jäävät talvehtimaan kotelokoppiin seuraavaan kesään saakka.
Koska rapsikuoriaispistiäisen kotelokopat ovat rypsipellossa, on käytössä olevilla viljelymenetelmillä keskeinen vaikutus pistiäisen selviytymiseen talven yli, sekä kuoriutumisen onnistumiseen seuraavana kesänä.
Maanmuokkaukset, erityisesti kynnöt, haittaavat rapsikuoriaispistiäisen
talvehtimista (etenkin raskailla savimailla). Jopa 70 % talvehtimassa
olevista pistiäisistä tuhoutuu kynnön vaikutuksesta. Viljelykierron merkitys korostuu rypsiä seuraavan kasvin valinnassa; jos rypsin jälkeen
kylvetään kevätvilja ja siitä joudutaan torjumaan tuomikirvoja torjuntaaineruiskutuksin juuri pistiäisen kuoriutumisaikoihin, tuhotaan myös
kuoriutumassa olevat rapsikuoriaispistiäiset.
Rapsikuoriaispistiäinen ei vähennä kuluvan kauden rapsikuoriaiskantoja, vaan pienentää kuoriaisen seuraavaa, talvehtivaa sukupolvea. Tällöin
olisi ”siedettävä” rapsikuoriaisia rypsipellossa siirtymäkauden ajan.
Siirtymäkausi kestää simulaatiomallien (Hokkanen) mukaan 2–4 vuotta – olosuhteista riippuen.

http://hepuli.com/luomu/materiaalit/Luonnonmukainen%20maatalous%20-kirja/Luonnonmukainen_Maatalous.pdf

Jostain olen lukenut rapsikuoriaisvainokaisesta, en nyt kumminkaan äkkiä löytänyt mitään siitä, kuitenkin ilmeisen harvinainen.

Jaahans eli biokonstina rypsiä pitäis ruveta vuoroviljelemään vierekkäisillä lohkoilla, juhannuksen jälkeen sille sängelle rupee oleen vain vaihtoehdot satokasveista kumina ja sitte lhp:eet, syysviljoille toki toimii. Semmonen ongelma tuossa tosin on että juhannuksena se edellisvuoden rypsipellon koskematon sänki on jo niin komea että siitä tulee puitua rypsi vielä toisenakin vuonna 

 Mikäs vippaskonsti oli, että kylvetään lohkon ulkoreuna het kun kantaa ja keskemmältä myöhemmin?

Borealille vain toive, että saataisiin glyfosaatinkestävä BT-rypsi.

Borealille vain toive, että saataisiin glyfosaatinkestävä BT-rypsi.

Mites se glyfosaatin kestävyys nyt tähän vaikuttaa?

Tämän artikkelin mukaan loispistiäiset Phradis morionellus ja  Diospilus capito sekä alkueläin Nosema meligethii.

sekä alkueläin Nosema meligethii.

Kurataudissa oleville mehiläisille löytykin nyt sitten ihan uusi käyttötarkotus  . Tuossa artikkelissakin puhuttiin siitä pellonreunan aikasemmasta kukinnasta ansana

Jaahans eli biokonstina rypsiä pitäis ruveta vuoroviljelemään vierekkäisillä lohkoilla, juhannuksen jälkeen sille sängelle rupee oleen vain vaihtoehdot satokasveista kumina ja sitte lhp:eet, syysviljoille toki toimii. Semmonen ongelma tuossa tosin on että juhannuksena se edellisvuoden rypsipellon koskematon sänki on jo niin komea että siitä tulee puitua rypsi vielä toisenakin vuonna 

Syysöljykasvit kiertoon mukaan niin tämäkin ongelma ratkeaa. Vanhalta rypsin sängeltä otukset siirtyvät syyskasvustoon ja siitä sitten taas uuteen kevätkasvustoon!

Telkkarista tuli taannoin tanskalainen keksintöjä esittelevä sarja jossa tämä jamppa esitteli valkeakukkaista kasviaan ja sen tuholaisia vähentävää vaikutusta.

http://www.youtube.com/watch?v=Rv4bUvoWUoU


Miljøvenlig raps snyder
skadelige insekter: http://www.dlf.dk/upload/11442_dlffro_febmar_nettet_13.pdf

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 16.05.12 - klo:11:28

Borealille vain toive, että saataisiin glyfosaatinkestävä BT-rypsi.

Mites se glyfosaatin kestävyys nyt tähän vaikuttaa?

Helpottaisi viljelyä huomattavasti. Yhdellä ruuttauksella kaikki rikat hoitoon.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 16.05.12 - klo:12:38

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 16.05.12 - klo:11:28

Borealille vain toive, että saataisiin glyfosaatinkestävä BT-rypsi.

Mites se glyfosaatin kestävyys nyt tähän vaikuttaa?

Helpottaisi viljelyä huomattavasti. Yhdellä ruuttauksella kaikki rikat hoitoon.

No joo, mutta ei se tuholaisiin tehoa.. 

Ja toisekseen jos viljelykierrossa on muuten hommat kunnossa niin rypsin rikkatorjunnan tarve on aika olematonta.

No joo, mutta ei se tuholaisiin tehoa.. 

Ja toisekseen jos viljelykierrossa on muuten hommat kunnossa niin rypsin rikkatorjunnan tarve on aika olematonta.

Ötöiköitä varten on tuo BT.

Riippuu maaperästä,  multavimmalla paikoilla kevyillä maalajeilla moskaa tulee ja paljon.

Mä luulen, että tuo on ainut keino millä rypsin viljelyyn saadaan todella nostetta. Ei tarttisi ajaa erikseen juolavehnille tai savipäälle.