Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: vms1 - 30.06.13 - klo:09:25
-
Mitkäköhän on päiväsaavutukset 20 vuoden päästä. Nykyään kun peltohommissa kaikkia työvaiheita tehdään päälle 20 hehtaarin päivävauhtia ja pahimmillaan päästään isoilla koneila (kylvökone, ajosilppuri,ruisku jne) helposti 50 hehtaarin päivässaavutuksiin. joskus 20 vuotta sitten sama työ tehtiin viikossa mikä nyt päivässä. Mikä mahtaa olla tilanne 2030 luvulla...
-
Puoli aaria päivässä. Jokainen kerää omat idut ja kärpäset valtion omistamasta kukkapenkistä. ;D
-
Saattaa olla että tiestön kunto alkaa jo rajoittamaan ha saavutusten nousua. Ja tietysti se, että koneet ovat jo nyt liian painavia...
Mä luulen että keskimääräinen ha-saavutus pienenee ;D Maatalous jakaantuu ihan pieniin ja todella suuriin tiloihin ::)
-
Mä luulen että keskimääräinen ha-saavutus pienenee ;D Maatalous jakaantuu ihan pieniin ja todella suuriin tiloihin ::)
Sivutoimisiin elämäntapaharrastajiin, jotka tekevät itse omat työnsä, eivätkä anna ikinä periksi.
Päätoimisiin, ikuisessa velkakierteessä oleviin, seitsemässä pitäjässä operoiviin suurtilallisiin joille ei ikinä riitä mikään.
-
Mä luulen että keskimääräinen ha-saavutus pienenee ;D Maatalous jakaantuu ihan pieniin ja todella suuriin tiloihin ::)
Sivutoimisiin elämäntapaharrastajiin, jotka tekevät itse omat työnsä, eivätkä anna ikinä periksi.
Päätoimisiin, ikuisessa velkakierteessä oleviin, seitsemässä pitäjässä operoiviin suurtilallisiin joille ei ikinä riitä mikään.
Eihän tollaisia ole olemassakaan ::) ;D
-
Kuntaliitokset auttaa.... :D
-
Omasta mielestä tahti ei tästä tule ainakaan merkittävästi kasvamaan, maatalous koneet on viime vuosina kumminkin kokenu melkosen mullistuksen jotta eiköhän nyt vähä aikaa mennä näillä.Luulisin. Ajosilppuri ketjussa seuraava kehitys on tultava siilotyöskentelyyn, jos koko ajan tulee vain tehokkaampia korjuu koneitaollaan kohta metsässä.
-
Mä luulen että keskimääräinen ha-saavutus pienenee ;D Maatalous jakaantuu ihan pieniin ja todella suuriin tiloihin ::)
Sivutoimisiin elämäntapaharrastajiin, jotka tekevät itse omat työnsä, eivätkä anna ikinä periksi.
Päätoimisiin, ikuisessa velkakierteessä oleviin, seitsemässä pitäjässä operoiviin suurtilallisiin joille ei ikinä riitä mikään.
[/quote
Täällä näitä on jo jotka operoivat neljän kunnan alueella .. vaikka ei ole edes vielä tehty kuntaliitoksia. ei kyllä kateeksi käy
-
Lohkokoko ja maanomistus rajoittavat tehojen kasvua.
Isot lohkot pystytään touhuilemaan isolla kalustolla, mutta ne kiviset kiilat jäävät joko ikikesannolle tai niillä pyörii toinen urakkaporukka.
Vaikka nyt suunta onkin yksikkökokojen kasvun tiellä, voi 10 - 50 vuoden aikajaksossa kehitys kääntyä aivan päälaelleen. Ilmasto, energia, työvoima ...kaikki arvoituksia pitkällä aikajänteellä.
-
Omasta mielestä tahti ei tästä tule ainakaan merkittävästi kasvamaan, maatalous koneet on viime vuosina kumminkin kokenu melkosen mullistuksen jotta eiköhän nyt vähä aikaa mennä näillä.Luulisin. Ajosilppuri ketjussa seuraava kehitys on tultava siilotyöskentelyyn, jos koko ajan tulee vain tehokkaampia korjuu koneitaollaan kohta metsässä.
tuohon siilotyöskentelyongelmaan on olemassa niinkin yksinkertainen ratkaisu, kuin puhelin. tietyin varauksin.
nythän ongelman aiheuttaa se, että pellolta saadaan massaa enemmän irti, kuin siilo ottaa vastaan.
entäpä jos saman seutukunnan isännät sopivat keskenään, että aloitetaan se rehunteko samaan aikaan useammalla tilalla ja korjataan sita satoa esim tilojen a ja b siiloihin samanaikaisesti suhteessa pinta-aloihin siten, että ensin ajetaan vaikka sen tilan a pellot molempien siiloihin ja sitten tietty tilan b.
näin toimien saadaan molempien tilojen siiloille hiukka aikaa siilotyöskentelyyn, eikä korjuukalusto joudu odottamaan purkupaikan avautumista.
-
Mä luulen että keskimääräinen ha-saavutus pienenee ;D Maatalous jakaantuu ihan pieniin ja todella suuriin tiloihin ::)
Sivutoimisiin elämäntapaharrastajiin, jotka tekevät itse omat työnsä, eivätkä anna ikinä periksi.
Päätoimisiin, ikuisessa velkakierteessä oleviin, seitsemässä pitäjässä operoiviin suurtilallisiin joille ei ikinä riitä mikään.
Vähän näin juu ;D Tulee se entisen Itä-Euroopan tilanne. On 500 000 "omavaraista" pikkutilaa ja 1000 valtavaa joilla ruokitaan sitten loppuosa väestöstä
-
Mä luulen että keskimääräinen ha-saavutus pienenee ;D Maatalous jakaantuu ihan pieniin ja todella suuriin tiloihin ::)
Sivutoimisiin elämäntapaharrastajiin, jotka tekevät itse omat työnsä, eivätkä anna ikinä periksi.
Päätoimisiin, ikuisessa velkakierteessä oleviin, seitsemässä pitäjässä operoiviin suurtilallisiin joille ei ikinä riitä mikään.
[/quote
Täällä näitä on jo jotka operoivat neljän kunnan alueella .. vaikka ei ole edes vielä tehty kuntaliitoksia. ei kyllä kateeksi käy
Tosta useamman kunnan alueella operoimisesta:Jos on pienikunta ja lyhyet matkat rajalle on helpompaa,kuin esim meillä Kjoella(joka on suurempi kaupunki kuin NewYork)kun matkat rajoille on suuret :o ;D
-
Omasta mielestä tahti ei tästä tule ainakaan merkittävästi kasvamaan, maatalous koneet on viime vuosina kumminkin kokenu melkosen mullistuksen jotta eiköhän nyt vähä aikaa mennä näillä.Luulisin. Ajosilppuri ketjussa seuraava kehitys on tultava siilotyöskentelyyn, jos koko ajan tulee vain tehokkaampia korjuu koneitaollaan kohta metsässä.
tuohon siilotyöskentelyongelmaan on olemassa niinkin yksinkertainen ratkaisu, kuin puhelin. tietyin varauksin.
nythän ongelman aiheuttaa se, että pellolta saadaan massaa enemmän irti, kuin siilo ottaa vastaan.
entäpä jos saman seutukunnan isännät sopivat keskenään, että aloitetaan se rehunteko samaan aikaan useammalla tilalla ja korjataan sita satoa esim tilojen a ja b siiloihin samanaikaisesti suhteessa pinta-aloihin siten, että ensin ajetaan vaikka sen tilan a pellot molempien siiloihin ja sitten tietty tilan b.
näin toimien saadaan molempien tilojen siiloille hiukka aikaa siilotyöskentelyyn, eikä korjuukalusto joudu odottamaan purkupaikan avautumista.
Käytännön toteutus on aikas haastavaa ainakin jos urakoitsija tekee ja sää riskikin melkonen muutenhan tuossa ois järkeä kyllä.
-
Maito-Suomessa varmaan mahdollista.
Vilja-Suomessa taitaa olla sopivien lemmutilojen välillä vähän liikaa kilometrejä, 30-50.
-
Kalleintahan on se että tuplataan tuotanto 5 vuoden välein. Koska jokaisessa välissä konekantakin täytyy vaihtaa.. Laajentamishaluton pikkutila on vahvoilla, sama kalusto toimii isoisältä pojanpojalle asti ;D
-
Omasta mielestä tahti ei tästä tule ainakaan merkittävästi kasvamaan, maatalous koneet on viime vuosina kumminkin kokenu melkosen mullistuksen jotta eiköhän nyt vähä aikaa mennä näillä.Luulisin. Ajosilppuri ketjussa seuraava kehitys on tultava siilotyöskentelyyn, jos koko ajan tulee vain tehokkaampia korjuu koneitaollaan kohta metsässä.
tuohon siilotyöskentelyongelmaan on olemassa niinkin yksinkertainen ratkaisu, kuin puhelin. tietyin varauksin.
nythän ongelman aiheuttaa se, että pellolta saadaan massaa enemmän irti, kuin siilo ottaa vastaan.
entäpä jos saman seutukunnan isännät sopivat keskenään, että aloitetaan se rehunteko samaan aikaan useammalla tilalla ja korjataan sita satoa esim tilojen a ja b siiloihin samanaikaisesti suhteessa pinta-aloihin siten, että ensin ajetaan vaikka sen tilan a pellot molempien siiloihin ja sitten tietty tilan b.
näin toimien saadaan molempien tilojen siiloille hiukka aikaa siilotyöskentelyyn, eikä korjuukalusto joudu odottamaan purkupaikan avautumista.
Näin tai sitten tämä 550 hepan hirvitys: http://www.versacorporation.com/docs/MID1014.pdf (http://www.versacorporation.com/docs/MID1014.pdf)
-
80-luvun alussa sain kaksi enoani rehuntekoon,josta johtuen saatiin ajaa rehua kaksilla kärryillä eli Jf 35 ja Jf 50.Silppurina oli 110 cm Jf kelasilppuri.Rehunteko sujui mielestäni hienosti ja joutuisasti verrattuna yksillä kärryillä ajoon.Kaksi päivää tehtiin rehua ja saatiin siilo täyteen ja siiloon sopi reilu neljän hehtaarin rehut.Nyt sama ala tehdään kaksilla kärryillä ja Jf 900 silppurilla noin kahdessa tunnissa eikä välttämättä vauhti ole vieläkään riittävä. ;D
Ps.Mitähän tuo Adamin linkittämä hirvitys mahtaa maksaa?
-
En tiiä hintaa, mutta pykälää pienempi 250 heppanen maksaa reilut 210k€ ilman alvia. Silläkin pääsee 4-5ha/h tehoon.
-
Kylvölannoitus, 570 ha vuorokaudessa jo kymmenen vuotta sitten.
http://www.youtube.com/watch?v=q5zqaXwrRNc
-SS-
-
Suomalais isäntä naurais tuommosen kylvöyhdistelmän pois peltonsa nurkasta alta aikayksikön.
Kattokaa nyt noita renkaitakin ;D
Miten nuo voi pärjätä tuollaisilla kun suomessa tarvitaan 939 fendt 1010/42 kumeilla ja toiset vieressä 4-6m kylvökoneen vetoon?
-
Kun suuruuden rajat on tavoitettu (ja jo ylitettykin), lähdetään vastausta etsimään pienuuden eduista. En tarkoita tilakokoa vaan koneita. Automatiikka mahdollistaa mikrokokoisten kuljettajattomien työkoneiden käytön. Luultavasti koko tekniikka tulee uutta, mutta olisihan ne edullisia pienten robottitraktorien perään vaikka jotkut 2m kylvölannoittimet suulien pöluisistä nurkista. Monissa töissä robotit voivat hoitaa vain tietyn niille sopivan osan koneketjusta. Kylvöillä tai lannanlevityksessä isäntä voi päivystää monitoreista robottien puuhia ja täytellä koneita pellon nurkassa. Paalien, rehusilpun, viljan siirtely korjuukoneen perästä/rinnalta tiellä operoivaan maantiekulkineeseen olisi yksi luonteva homma. Samalla järjellä sujuisi tontilla kuivalannan siirto lantakäytävällä operoivan Bobcatin lastaamana lantavarastoon jne.
Mikäli joku kansakunta ei ehdi reagoida öljyn tuotantohuipun vaikutuksiin, saattaa kotitarveviljely olla tarpeen monessa ruokakunnassa, kun öljyllä voideltu maailmankauppa ja kotimaisetkin tuotantoketjut hyytyvät, saati sitten sosiaalihuolto.
-
Viljan viljelyssä mä näkis että ei se touhu tästä suuresti muutu. Tilusrakenne ja lohkokoko rajoittaa koneiden kasvua. 10m äkeet, 9m puimurit, 30m ruiskut ym. pyörii tuos kylillä jo nyt. Ei näillä lohkoilla oikein järkevästi isompia hyödynnetä.
Ennemmin näkisin että viljelyketjut menis semmosis 400ha sykleis. Tuo pinta-ala menis 4m kylvinkone, 8m äes, 6m puimuri luokan kalustolla.
-
Viljan viljelyssä mä näkis että ei se touhu tästä suuresti muutu. Tilusrakenne ja lohkokoko rajoittaa koneiden kasvua.
Tulee se muuttumaan, mutta miten, en osaa sanoa. Itse teemme rehua pyöröpaalausketjulla, lohkokoot 0,3 - 6 hehtaaria. On muuten juhlaa painella 400 m pitkillä saroilla, kun juuri pyöritellyt sillä 30 aarin palasella... Eli meidän kylällä pitää tapahtua todella rankka uusjakotoimitus, ennenkuin puolella peltopaloista mihinkään ajosilppuriketjuihin siirrytään. Jolloin tällaisille pienille paalinpyörittelijöillekin on nykyisellään oma lokeronsa.
Tietty meneehän se jo nyt niin, että naapurikylistä tulevat isot nautatilat rahoineen, kun kaupan on sellaisia +5 ha lohkoja, meille jäävät sitten nämä pienemmät. Eli polarisoituminen teolliseen maatalouteen ja tällaisiin pieniin elämäntapaintiaaneihin saattaa olla se visio.
Cc:n pohtima öljyn hinnan raju nousu voi tietysti kaiken muuttaa. Toisaalta, jos työt joka tapauksessa tehdään traktorilla, en ole varma (tästä voisi varmaan olla jotain tutkimusta?), että pienet koneet ovat kovinkaan paljon tehokkaampia, jos samaan mekanisointitasoon pyritään. Ja nestemäisten hiilivetyjen hinnan pitää kyllä moninkertaistua, ennenkuin ihmistyö astuu takaisin maatalouteen. Milläs hinnalla puupohjaisesta tavarasta saadaankaan moottoriin sopivaa lientä?
Petri
-
Kalleintahan on se että tuplataan tuotanto 5 vuoden välein. Koska jokaisessa välissä konekantakin täytyy vaihtaa.. Laajentamishaluton pikkutila on vahvoilla, sama kalusto toimii isoisältä pojanpojalle asti ;D
Heh hiukan näinkin kyllä ;D
-
En tiiä hintaa, mutta pykälää pienempi 250 heppanen maksaa reilut 210k€ ilman alvia. Silläkin pääsee 4-5ha/h tehoon.
Ja juuri kun on uudelle kalliille asfalttikentälle saanut ekan sadon tuubiin, ely-keskuksesta tulee joku tivaamaan että miten ympäristöluvan mukainen säilörehun puristusnesteen kerääminen? "Menköön tämän kerran, mutta ansi kesäksi pistätte vesitiivistä asfalttia ja kaadot koko puolen hehtaarin kentältä samaan kokoojakaivoon." :)
-
Eikös tämän liuskeöljyn pitänyt olla merkittävä apu öljyn tuotantoon ??? Puun hyödyntäminen taitaa olla vasta alkutaipaleella :D Luulen, että suomalaisella metsällä on melkoinen arvo myös tulevaisuudessa. Mutta mitä tekisi noilla kaikilla onnettomilla pellon länteillä, joissa palaa aikaa, tuotantopanoksia ja lopputuloksena on peuran rääsimiä kasvustoja, vihreillä jyvillä varustettuna :( Hyvien peltolohkojen arvo vaan kasvaa tulevaisuudessa, mutta pienistä länteistä ei tao kultaa oikein millään.
-
Cc:n pohtima öljyn hinnan raju nousu voi tietysti kaiken muuttaa. Toisaalta, jos työt joka tapauksessa tehdään traktorilla, en ole varma (tästä voisi varmaan olla jotain tutkimusta?), että pienet koneet ovat kovinkaan paljon tehokkaampia, jos samaan mekanisointitasoon pyritään. Ja nestemäisten hiilivetyjen hinnan pitää kyllä moninkertaistua, ennenkuin ihmistyö astuu takaisin maatalouteen. Milläs hinnalla puupohjaisesta tavarasta saadaankaan moottoriin sopivaa lientä?
Petri
Polttoainetehokkuuteen vaikuttaa kaiken kuljettajaa palvelevan pois jättäminen: ohjaamo, vivut, ilmanvaihto, raput, eväsreppu, valot, jousitukset... Traktorin päältä vapautuu tilaa kuormalle, joka saadaan näin vetävien pyörien/telojen päälle.
Ihmistyö astuu kuvioon sinä keväänä, kun on talvi kituutettu opettelemalla olemaan syömättä. Kotitarpeiksi siis, ei inexin tukkuun.
Puupohjainen polttoaine on vähän hankalampi juttu, kun ei se onnistu niin helposti kuin Varkaudessa uskotellaan. Jätevesiliete/biojäte/lanta/kesantoruoho -pohjainen biometaani sen sijaan alkaa olla 1€/l dieselin(polttoöljyn) hintaympäristössä lyömässä läpi. Kalliin polttoaineen oloissa tuotanto pitäisi hajauttaa kuljetusten minimoimiseksi ja puusta lähdettäessä monimutkainen teknologia vaatii aika isot puitteet. Puukaasuhan se on vanha konsti, mutta energiatiheys on niin alhainen, että ei tahdo teho riittää.
-
Kun suuruuden rajat on tavoitettu (ja jo ylitettykin), lähdetään vastausta etsimään pienuuden eduista. En tarkoita tilakokoa vaan koneita. Automatiikka mahdollistaa mikrokokoisten kuljettajattomien työkoneiden käytön. Luultavasti koko tekniikka tulee uutta, mutta olisihan ne edullisia pienten robottitraktorien perään vaikka jotkut 2m kylvölannoittimet suulien pöluisistä nurkista. Monissa töissä robotit voivat hoitaa vain tietyn niille sopivan osan koneketjusta. Kylvöillä tai lannanlevityksessä isäntä voi päivystää monitoreista robottien puuhia ja täytellä koneita pellon nurkassa. Paalien, rehusilpun, viljan siirtely korjuukoneen perästä/rinnalta tiellä operoivaan maantiekulkineeseen olisi yksi luonteva homma. Samalla järjellä sujuisi tontilla kuivalannan siirto lantakäytävällä operoivan Bobcatin lastaamana lantavarastoon jne.
.
Mä näen mys tässä yhden mahdollisen skenaarion. Kun nyt jo lypsetään, putsataan ritilöitä, tökitään ja levitetään rehua, leikataan nurtsia, siivotaan sisällä ym. ym. niin miksi ei muutaman vuosikymmenen päästä hoideta peltohommia robotilla. Itseasiassa kun paikkatiedon ongelma saadaan luotettavasti ratkaistua niin ei ole mitään syytä istua kyydissä vahtaamassa jotain äestä todetakseen että kyllä se koko päivän perässä tuli. Useampi tällainen kone saa hoidettua valtaisan alueen yhden valvovan henkilön avustamana.
-
Kun suuruuden rajat on tavoitettu (ja jo ylitettykin), lähdetään vastausta etsimään pienuuden eduista. En tarkoita tilakokoa vaan koneita. Automatiikka mahdollistaa mikrokokoisten kuljettajattomien työkoneiden käytön. Luultavasti koko tekniikka tulee uutta, mutta olisihan ne edullisia pienten robottitraktorien perään vaikka jotkut 2m kylvölannoittimet suulien pöluisistä nurkista. Monissa töissä robotit voivat hoitaa vain tietyn niille sopivan osan koneketjusta. Kylvöillä tai lannanlevityksessä isäntä voi päivystää monitoreista robottien puuhia ja täytellä koneita pellon nurkassa. Paalien, rehusilpun, viljan siirtely korjuukoneen perästä/rinnalta tiellä operoivaan maantiekulkineeseen olisi yksi luonteva homma. Samalla järjellä sujuisi tontilla kuivalannan siirto lantakäytävällä operoivan Bobcatin lastaamana lantavarastoon jne.
.
Mä näen mys tässä yhden mahdollisen skenaarion. Kun nyt jo lypsetään, putsataan ritilöitä, tökitään ja levitetään rehua, leikataan nurtsia, siivotaan sisällä ym. ym. niin miksi ei muutaman vuosikymmenen päästä hoideta peltohommia robotilla. Itseasiassa kun paikkatiedon ongelma saadaan luotettavasti ratkaistua niin ei ole mitään syytä istua kyydissä vahtaamassa jotain äestä todetakseen että kyllä se koko päivän perässä tuli. Useampi tällainen kone saa hoidettua valtaisan alueen yhden valvovan henkilön avustamana.
Sitähän minäkin. Paikkatieto ei taida ahdistaa tässä asiassa, varsinkin jos käyttää paikallista lähetintä tarkistus(vaimikäsenytoli)signaalia tuottamaan. Sampon veljesten 1980-luvun prototyypit eivät menneet hukkaan, vaan niissä hankittu paikkatieto-osaaminen on jalostunut käyttöön sataman konttienkäsittelyssä ja voidaan sieltä taas soveltaa takaisin pellolle.
http://fi.linkedin.com/pub/mikko-sampo/18/180/bb3
Arvelenpa että sopiva kokoluokka robottitraktoreille määrittyy sarjatuotannon ehdoin. Eli sellainen kokoluokka tulee edulliseksi, jolle löytyy maatalouden ulkopuolista käyttöä sadoin tuhansin.
Ongelma tulee byrokratian luvatussa maassa olemaan peltolohkojen välillä. Tie- ja maastoliikennelait saattavat vaatia melkoisia varustuksia jos halutaan yhteiskuntakelpoisesti ylittää joku kinttupolku. Ja puomikaan ei käy kun sen yhden änkyrän pitää päästä käymään palstallansa juuri silloin kun ne hirviöt siellä riehuvat.
-
Tuo kuva on yhden disainarin lopputyö, ei siis toimiva laite, mutta tuollaisen rikkakasvirobotin rakentaminen olisi teknisesti nykyään jo täysin mahdollista. 24/7 kitkentä, ei tallausvaurioita, ...
Petri
-
Tuo kuva on yhden disainarin lopputyö, ei siis toimiva laite, mutta tuollaisen rikkakasvirobotin rakentaminen olisi teknisesti nykyään jo täysin mahdollista. 24/7 kitkentä, ei tallausvaurioita, ...
Petri
.... Miksi ei tekisi aurinkovoimalla toimivaa konetta, joka ampuisi rikkaruohot ja ötökät manan majoille laserilla ??? Joku tunnistus vaan käyttöön, kone ajelisi itsekseen pellolla kunnes vaikkapa vilja olisi 30-40 senttistä
-
Tuo kuva on yhden disainarin lopputyö, ei siis toimiva laite, mutta tuollaisen rikkakasvirobotin rakentaminen olisi teknisesti nykyään jo täysin mahdollista. 24/7 kitkentä, ei tallausvaurioita, ...
Petri
.... Miksi ei tekisi aurinkovoimalla toimivaa konetta, joka ampuisi rikkaruohot ja ötökät manan majoille laserilla ??? Joku tunnistus vaan käyttöön, kone ajelisi itsekseen pellolla kunnes vaikkapa vilja olisi 30-40 senttistä
Notta vaikka meillä yötön yö onkin, niin miten kauan ajattelit kestävän että se robo saa laaserinsa ladattua sen ensimmäisen laakin jälkeen? Mulla on tuolla muutamassa pellossa sen verran tukeva ohdakekasvusto että se vaatisi jo pienen ydinreaktorin...
-
Tuo kuva on yhden disainarin lopputyö, ei siis toimiva laite, mutta tuollaisen rikkakasvirobotin rakentaminen olisi teknisesti nykyään jo täysin mahdollista. 24/7 kitkentä, ei tallausvaurioita, ...
Petri
.... Miksi ei tekisi aurinkovoimalla toimivaa konetta, joka ampuisi rikkaruohot ja ötökät manan majoille laserilla ??? Joku tunnistus vaan käyttöön, kone ajelisi itsekseen pellolla kunnes vaikkapa vilja olisi 30-40 senttistä
Rikkaruohojen "hiekkkapuhallusta" kokeiltu, maissimurua rakeena. Laseri taitaa olla energiasyöppö, ihan vaan robolle pienet kätöset ja nyppimään vihulaisia viljan vierestä.
-
Eikös tämän liuskeöljyn pitänyt olla merkittävä apu öljyn tuotantoon ??? Puun hyödyntäminen taitaa olla vasta alkutaipaleella :D Luulen, että suomalaisella metsällä on melkoinen arvo myös tulevaisuudessa. Mutta mitä tekisi noilla kaikilla onnettomilla pellon länteillä, joissa palaa aikaa, tuotantopanoksia ja lopputuloksena on peuran rääsimiä kasvustoja, vihreillä jyvillä varustettuna :( Hyvien peltolohkojen arvo vaan kasvaa tulevaisuudessa, mutta pienistä länteistä ei tao kultaa oikein millään.
Ammu peurat ja myy, sama se kai millä itsesi elätät. Viljalla tai peurannahoilla... ;D
-
Kalleintahan on se että tuplataan tuotanto 5 vuoden välein. Koska jokaisessa välissä konekantakin täytyy vaihtaa.. Laajentamishaluton pikkutila on vahvoilla, sama kalusto toimii isoisältä pojanpojalle asti ;D
Jos konetöitä tehdään vähänkin isommassa mitassa, niin koneet täytyy uusia 2-5 vuoden välein muutenkin, esim ittellä paalain vaihtui joka toinen vuosi, niin ei tarvinnu tehdä peruskunnotuksia ollenkaan, nyt ku lopetin urakoinnin niin kolmonen vie mut eläkkeelle saakka :)
-
Tuo kuva on yhden disainarin lopputyö, ei siis toimiva laite, mutta tuollaisen rikkakasvirobotin rakentaminen olisi teknisesti nykyään jo täysin mahdollista. 24/7 kitkentä, ei tallausvaurioita, ...
Petri
.... Miksi ei tekisi aurinkovoimalla toimivaa konetta, joka ampuisi rikkaruohot ja ötökät manan majoille laserilla ??? Joku tunnistus vaan käyttöön, kone ajelisi itsekseen pellolla kunnes vaikkapa vilja olisi 30-40 senttistä
Notta vaikka meillä yötön yö onkin, niin miten kauan ajattelit kestävän että se robo saa laaserinsa ladattua sen ensimmäisen laakin jälkeen? Mulla on tuolla muutamassa pellossa sen verran tukeva ohdakekasvusto että se vaatisi jo pienen ydinreaktorin...
Ai jaa :o Rikkaruohon kasvupisteen tuhominen ei vaatine kuin joidenkin milliwattien tehon.. 100 mW:n laittomilla Lasereilla hyttysparven voi jo tiputtaa kuten Kloonisoturit valomiekalla ;D
Mun mielessäni on siis joku 4 metriä leveä ja 2 metriä pitkä aurinkopaneeli jonka alla on muutama 200 mW:n Laser, tunnistinyksiköt ja ammunta ohjattaisiin joillakin prismoilla ja peileillä just siihen oikeaan paikkaan. Tuollaisen liikuttaminen ei varmaan veisi tehoa kuin 100-200 wattia, eihän se lujaa kulkisi. Paitsi jos alla ei ole rikkaruohoja..
Tukkoonkasvaneille luomupelloille raivaussaha on edelleen tietysti käyttökelpoisempi, tämä kone kävisi vain niille joilla säästöt ovat pankissa eikä siemenpankissa ;D
-
Omasta mielestä tahti ei tästä tule ainakaan merkittävästi kasvamaan, maatalous koneet on viime vuosina kumminkin kokenu melkosen mullistuksen jotta eiköhän nyt vähä aikaa mennä näillä.Luulisin. Ajosilppuri ketjussa seuraava kehitys on tultava siilotyöskentelyyn, jos koko ajan tulee vain tehokkaampia korjuu koneitaollaan kohta metsässä.
tuohon siilotyöskentelyongelmaan on olemassa niinkin yksinkertainen ratkaisu, kuin puhelin. tietyin varauksin.
nythän ongelman aiheuttaa se, että pellolta saadaan massaa enemmän irti, kuin siilo ottaa vastaan.
entäpä jos saman seutukunnan isännät sopivat keskenään, että aloitetaan se rehunteko samaan aikaan useammalla tilalla ja korjataan sita satoa esim tilojen a ja b siiloihin samanaikaisesti suhteessa pinta-aloihin siten, että ensin ajetaan vaikka sen tilan a pellot molempien siiloihin ja sitten tietty tilan b.
näin toimien saadaan molempien tilojen siiloille hiukka aikaa siilotyöskentelyyn, eikä korjuukalusto joudu odottamaan purkupaikan avautumista.
Näin tai sitten tämä 550 hepan hirvitys: http://www.versacorporation.com/docs/MID1014.pdf (http://www.versacorporation.com/docs/MID1014.pdf)
no karkeasti miettii ni 8400 valmetti riittää edelleen ruuvattuna sinne turvekentän kuljettimen alle yhden kärryn kans vaikka auman vastaanottokapasiteetti ei muodosta minkäänlaista rajoitetta eli siirtomatka ja sarkakoko on ne parametrit jotka suomessa luultavasti tulee toistaiseksi määrittämään korjuukaluston tehon(hinnan) suhteutettuna pinta-alaan nähden :-\ :-\ :-\ :-\
-
Ei mikään peltokoko eikä etäisyydet määritä korjuukalustoa, vaan yksinkertaisesti työvoiman hinta!
Jos olis kohtuuhintasta työvoimaa vapaasti saatavilla, niin kannattas olla jotain halpoja traktoreita pienet työkoneet perässä vaikka kymmeniä, mutta nyt täytyy yhdellä yksiköllä/ketjulla työstää hirmuiset alat ettei palkkakulut karkaa käsistä :(
-
Tuo kuva on yhden disainarin lopputyö, ei siis toimiva laite, mutta tuollaisen rikkakasvirobotin rakentaminen olisi teknisesti nykyään jo täysin mahdollista. 24/7 kitkentä, ei tallausvaurioita, ...
Petri
.... Miksi ei tekisi aurinkovoimalla toimivaa konetta, joka ampuisi rikkaruohot ja ötökät manan majoille laserilla ??? Joku tunnistus vaan käyttöön, kone ajelisi itsekseen pellolla kunnes vaikkapa vilja olisi 30-40 senttistä
Tämäkin on jo keksitty:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ymparisto/lasersade+tappaa+rikkakasvit+ekologisesti/a810506 (http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ymparisto/lasersade+tappaa+rikkakasvit+ekologisesti/a810506)