Loppupelissä tavanomaiset ja luomu tuottajat tulevat tarvitsemaan toisiaan koska kummallakin puolella on ne eväät joilla voidaan torjua nälänhätä maailmassa. Vastaväitteiden sijaan kumpikin sektori tulevat jakamaan omaa tietoa ja taitoa yhteisen asian puolesta eli ruoka. Sen takia kummankin osapuolen pitää tukea toisiaan, muuten käy kalpaten. Ajatelkaa missä paratiisissa me asumme (Suomessa), vettä ja vihreetä piisaa ja sopivasti aurinkoa/lämpöä sekä kylmyyttä, elämme nooan arkissa.
Oikein
Vastakkainasettelusta ei ole kenellekkään etua.
Esimerkkinä mineraalifosforin niukkuus maailmassa. Kun kaivokset ehtyvät, joudutaan väkisinkin hyödyntämään lantaa ja jopa "kansantuotetta" kasviravinteiden lähteenä - käsittääkseni luomupuolella osataan paremmin ns. orgaanisten lannoitteiden käyttö.
Mitä Suomeen tulee, niin äkikseltään sitä ei tosiaan tajua, että tämä paikka on maatalousalueeena yksi maailman parhaita. Tuotantoa tietysti joudutaan sopeuttamaan olojen mukaan, mutta silti. Kun vertailukohta heaetaan Euroopan parhailta alueilta niin ollaan heikoilla, mutta esim. maatalousmahti Australiaan verrattuna olemme ilmaston ja satomäärien suhteen huomattavasti paremmassa asemassa. Vai mitä mieltä olette vuosikausia kestävistä kuivuusjaksoista tai tappohelteistä, joissa vilja palaa karrelle keskenkasvuisena?