täällä C alueella kyllä heinä kasvaa ympäri vuorokauden kesäkuussa, mut heinä ja elokuussa
kasvu tyrehtyy totaallisesti (2 säilörehusatoa kesässä), ja c pohjoisessa toinenki sato
hyvin epävarmaa.
Jaahas, sotkeudutaan tässä vaikka tähän kohtaan.
Etelässäkin kaksi satoa monilla järkevin ratkaisu.
Saman jankkaamistahan tämä taas on. Mutta kerrataan. Rehusadoissa vain Kainuu ja Lappi erottuvat muusta maasta, joten siellä pohjoisella tuella on perusteet. Kaikilla muilla alueillakin sijaitsee epäedullisia pienalueita: kivisyys, kuivuus, maalajit, tilusten rikkonaisuus, etäisyydet panostoimittajista, etäisyydet tuotteiden ostajista, jne. Näitä epäsuotuisuuksia ei mikään järjestelmä kompensoi.
En muista historiasta tarkkaan, mutta eu-jäsenyyden aluksi etelään maksettiin korkeampia inv.tukia, koska katsottiin tuottavuusongelmien olevan vain rakenteellisia. Jonkin iltalypsyn seurauksena alettiin maksaa samoja inv.tukia myös C-alueelle. Oliko tässä taas jokin "kompensaatio" jostakin toisesta kompensaatioista? Lopputulema kuitenkin on, eikä historiaa enää tähän kannata sotkea, että käytännössä maidontuotanto kannattanee maakuntamittakaavassa yllä mainittuja pohjoisia maakuntia lukuun ottamatta samalla tavalla koko maassa, vaikka litratuki olisi kaikille sama. Pienillä yksiköillä tukitarve on suhteessa suurempi, mutta pienet yksiköt alkavat AB-alueelta olla jo lopettaneita.
Pelkkä sijainti jollakin tukialueella ei mielestäni enää oikeuta erilaisiin litratukiin. Jossakin mielen sopukassa vaanii ajatus asteittain vähenevästä litratuesta, joka voisi olla kaikille sama. Alkulitroille suuri tuki, joka tuotannon kasvaessa vähenee ja loppuu jossakin tietyssä kok.määrässä. Siis tuella olisi katto per tuottaja, jolloin siitä ei muodostuisi myöskään kannustinloukkua.
No, tämä pelkkää ajatelmaa. Virkamiehet keksivät maksetulla ajalla varmasti huomattavasti monimutkaisempia ja muutaman komitean vaativia aloituksia.