Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: 42 - 31.01.14 - klo:12:38
-
Uusimmanmassa kv ssä pikku koneiden testissä valtran tehot oli kateissa – ei ollut mitä luvattiin, tiedä sitten oliko tehtaalta jäänyt sähköposti lähettämättä.
Kaikkein suurin löpön kulutus siinä myös oli – vaikka tehot oli pienimmät?
CHN sisäisessä vanhempi nh EC loota pesi taloudellisuudessa casen uuden ZF laatikon – muistelen tuosta EC laatikosta täällä sanotun että siinä on suuri tehohävikki?
-
Uusimmanmassa kv ssä pikku koneiden testissä valtran tehot oli kateissa – ei ollut mitä luvattiin, tiedä sitten oliko tehtaalta jäänyt sähköposti lähettämättä.
Kaikkein suurin löpön kulutus siinä myös oli – vaikka tehot oli pienimmät?
CHN sisäisessä vanhempi nh EC loota pesi taloudellisuudessa casen uuden ZF laatikon – muistelen tuosta EC laatikosta täällä sanotun että siinä on suuri tehohävikki?
nyyhky sammahti ;) ;D 8) ::)
-
Juu on kyllä ärsyttävää jos Ee koo koneessa ei ole alavääntöä – siinä suhteessa chn on mennyt uudemmassa koneessa(3,4- ) huonompaan suuntaan.
-
Oli kyllä mielenkiintoinen testi. Tuon kokoluokan traktori tulee hankittavaksi tulevaisuudessa. Testin perusteella lähtisin varmaan maasika kaupoille ja massikalla on saatavilla nyt se 5613 eli 130 hv 4-sylinterinen malli ja dyna-6 vaihteisto moottori siinä urea vehkeillä valitettavasti. 3-sylinterisiä on ennenkin kehuttu sitkeiksi vetämään, kuten tässäkin testissä todettiin. Saastevehkeet vie tilaa konehuoneesta, kun nykyisessä agrotronissa on tungettu kutoskone samanlaisen luiskanokan alle mitä nyt on 3-pyttyisissä Valtrassa ja MF:ssä on muutenkin aika kynnys vaihtaa sitä näihin. :o
-
Mut petti posti... aamusta-asti koneviestiä orotin, eikä mitään tullu :( laskunki just maksoon... :'(
-
valtran tehot oli kateissa – ei ollut mitä luvattiin, tiedä sitten oliko tehtaalta jäänyt sähköposti lähettämättä.
Kaikkein suurin löpön kulutus siinä myös oli – vaikka tehot oli pienimmät?
Sama homma taisi olla siinä saksalaisten tekemässä portaattomien testissä viime vuonna. Valtrassa pienin teho ja suurin polttoaineen kulutus. Joku kyllä mättää siellä Agco:n moottoritehtaalla.
-
mutta kaikki sitten lastuttaa uudelleen valtunsa ja kertovat kuin vähällä löpöllä se kulkeepi sen jälkeen. olisiko jotain vikaa tehtaan päässä että ei kerralla tehdä valmista konetta vaan saabi sitten tiristää tehoja kun tarvii omin päin ja ilman takuuta. jotenkin tuossa koeajossa kolahti heti tuo näkymättömyys valtussa, yli 7 metriä sivulla kun monmasti juuri tuolla koneet kulkee, takanahan koneita tulee vain vilkaisten tahi peilillä seurattua. ite mallasin n:läiseen peilejä mutta ei sattuneet näyttöön oikein mitenkään...
-
Vallussa kuski istuu aika syvällä renkaiden välissä ja se tekee näkyväisyyden renkaiden viereen kehnoksi. Myös "ylimääräinen" koppi selän takana ja leveät c pilarit tekee omat näköesteensä töissä joissa pitäis lähinnä välillä vilkuilla takaviistoon.
Tuon testin perusteella vois ihan hyvin valita Valtran, tosin neloskoneella ja turbiinikytkimellä. Kuhtuis sitten Kuopiosta asiantuntijan moottorin ohjelmointiin ;D
Valmettien koneiden ohjelmoinnit on enempi "mitä sattuu" verrattuna Fenttiin ja jopa Verkuun. Syy olis ihan mielenkiintoinen tietää ???
-
Vallussa kuski istuu aika syvällä renkaiden välissä ja se tekee näkyväisyyden renkaiden viereen kehnoksi. Myös "ylimääräinen" koppi selän takana ja leveät c pilarit tekee omat näköesteensä töissä joissa pitäis lähinnä välillä vilkuilla takaviistoon.
Tuon testin perusteella vois ihan hyvin valita Valtran, tosin neloskoneella ja turbiinikytkimellä. Kuhtuis sitten Kuopiosta asiantuntijan moottorin ohjelmointiin ;D
Valmettien koneiden ohjelmoinnit on enempi "mitä sattuu" verrattuna Fenttiin ja jopa Verkuun. Syy olis ihan mielenkiintoinen tietää ???
Istuin kannattaa säätää niin että jalkaterät ottavat lattiaan tukevasti,reisille pitää istuimen antaa tukea,yleisin virhe on se että istuinta pidetään liian alhaalla,rasittaa selkää tosi paljon.Normaalikokoinen näkee valtrasta ulos aika hyvin jos ei nyt aivan kääpiö ole.
-
Kyllä valtuissa jokatapauksessa liian alhaalla istutaan jos verrataan muihin nykytraktoreihin.
Konevitsii ei tule, kuka sen testin sitten voitti?
Onko massikka saanut vihdoinkin toimivan 5000-sarjan aikaiseksi? Ainakin 5400-sarjassa on riittänyt murheita monilla ::)
-
ja eikö niitä vyötärölinjalla olevia namiskuukkeleita vois sijoittaa vähän alemma ja ikkunalinjaa kanssa? miten muissa oikein saavat sen määrän anppeja leviteltyä? ja se penkki on tosiaan kuin munakuppi monella, pää vain heiluu ratin takaa... liekö liian alhaalla.
-
Konevitsii ei tule, kuka sen testin sitten voitti?
Valtra voitti, vaikka moottori on mikä on.
-
Onhan testi aika koominen tai oikeastaan sen tulos. Kaikissa mitattavissa asioissa joku muu voitti mutta testaajien mielipiteellä valittiin ykköseksi. Voihan toki olla että käytettävyys pesee muut ja sitämyöden voittaja on oikea mutta äkkiseltään voisi epäillä hieman sinivalkoisia laseja testaajilla. Se on sitten eri ketjun aihe onko tämä hyvä vai huono asia. Lisäksi esim jd:n puuttuminen hieman ihmetyttää. Oliko tarkoituksena testata kaikki valtraa huonommat. No kuitenkin hyvä että edes jotain tekevät siellä lehdessä että ei tartte ainoastaan lukea mönkijöistä jotka ovat pienen raktorin hinnoissa.
-
niin, eikös noita traktoreita ole tuossa kokoluokassa muitakin? ja tuo janoisuus ja näkyvyys on vaan aika isoja asioita jotka mulla painais ostossa. ite enää näistä nykyisistä tykkää koska on nuo hallintalaitteet tehty sellaisiks neitimäiseksi, himmeitä näyttöjä jotak pölyisinä on ihan kivoja auringonpaisteessa ja sitten kaikki on tuossa käsinojassa läjässä. pitempää päivää tehessä kaipaa edes sitä pientä liikuntaa jota saa noissa vanhoissa kepakoissa.
-
Sama homma taisi olla siinä saksalaisten tekemässä portaattomien testissä viime vuonna. Valtrassa pienin teho ja suurin polttoaineen kulutus. Joku kyllä mättää siellä Agco:n moottoritehtaalla.
Mistä voi johtua, kun kaikissa testeissä "samalla" moottorilla varustetun MF:n kulutus on merkittävästi Valtraa pienempi?
-
tuota ihmettelin itekii, eiks tää ollu jo toinen linnavuorelaistesti?
-
Eikös syyksi annettu turbiini kytkin ja sen luisto.
-
Miten NH pärjäsi? Omasta mielestäni näyttää laadukkaalta koneelta.
-
Nyykkärissä surkea moottorin alavääntö,voimansiirto tosi äänekäs
ja hankala suunanvaihtovipu kuin myös casessa.
Valtra ylivoimainen moottorin ja voimansiirron yhteispelissä.
Suunnanvaihto ja käsijarru yhdistelmä ylivoimainen.
Erittäin hiljainen hytti .
-
Valtran ilmoittama nimellis teho oli 7 kw suurempi kuin massikassa. Silti voimanotosta tuli yli 6kw vähemmän. Käsittämättömän huonoa mainosta valtralle. Valtra ei tekstin perusteella ollut missään hyvä ja silti voitti.
-
Valtrassa polttoainetta arveltiin vievän myös turbiinikytkimen mehujen vatkaus. Varmasti se viekin, eikä turbiini olekaan vetotöiden kytkin. Etukuormainkäytössä sen tuoma hivuttelumahdollisuus on silti ainakin minusta iso valtti, ja niitä kuormainpihakoneitahan nämä juuri oli. Pitää huomioida sekin että tuossa testissä polttoaineenkulutusta mitattiin nimenomaan mäkikokeessa ja tieajossa. Vaikka vei se Valtu ominaiskulutustestissäkin eniten. Toinen juttu oli se, että AGCOn vehkeet oli 3/3,3 koneita, ja CNHlaiset 4/3,387. Ensinmainitut eniten limua nielleet oli siten ehkä testin töissä 'kovemmilla' kuin jälkimmäiset, vähiten juopot.
Mutta tosissaan, Valtran pitäis kaipa alkaa ostaa moottorien ohjelmointi ulkoa, melkeimpä keneltä vain näiltä lastutusfirmoilta, kun noita koneita niin onnistuneesti optimoivat. Alkaahan se nyt pikkuhiljaa tuntua uskoattomalta, miten eivät muka osaa omia koneitaan APllä ohjelmoida...
-
Valtran ilmoittama nimellis teho oli 7 kw suurempi kuin massikassa. Silti voimanotosta tuli yli 6kw vähemmän. Käsittämättömän huonoa mainosta valtralle. Valtra ei tekstin perusteella ollut missään hyvä ja silti voitti.
en ole vielä itse ehtinyt lukea tekstiä mutta siis oliko kys. Voittajavaltra a vai n- sarjalainen? N-vaikuttaa ihan ok-koneelta, mutta niissä on ollut öljypohjan repeämisiä ja kytkinkopan paskaksi menemisiä ek-koneissa. Aika outoa kun luulisi juuri kys.koneen kestää sitä ek-työtä. Itse jos ois tarvis/kautta rahaa, ottasin tarjouksen nh:sta tai massikasta.
-
Joka vähänkin ymmärtää tekniikan päälle käsittää sen että turpiini vie tehoa ,tosin turpiini on monelle muille merkin omistaville mysteeri joka ei heti avaudu. ;D ;D
Etukuormain käytössä se on hyper ylivoimainen ! ;D ;)
-
Joka vähänkin ymmärtää tekniikan päälle käsittää sen että turpiini vie tehoa ,tosin turpiini on monelle muille merkin omistaville mysteeri joka ei heti avaudu. ;D ;D
Etukuormain käytössä se on hyper ylivoimainen ! ;D ;)
Saisivat uudelleenmuotoilla sen "kytkin"kopan N/T-sarjoissa, että Voithilta olisi valkattavissa järeämpikin (lue: halkaisijaltaa isompi) turbiinikytkin yli 130 hv:n koneisiin. Isompiin Voitheihin saa myös nä VarioFill-viivekammiolliset kytkimet, jolloin samassa paketissa saisi hyvät hidasajo-ominaisuudet ja toisaalta lähes luistamatonta vetoa työkierroksilla.
-
Onhan testi aika koominen tai oikeastaan sen tulos. Kaikissa mitattavissa asioissa joku muu voitti mutta testaajien mielipiteellä valittiin ykköseksi. Voihan toki olla että käytettävyys pesee muut ja sitämyöden voittaja on oikea mutta äkkiseltään voisi epäillä hieman sinivalkoisia laseja testaajilla. Se on sitten eri ketjun aihe onko tämä hyvä vai huono asia. Lisäksi esim jd:n puuttuminen hieman ihmetyttää. Oliko tarkoituksena testata kaikki valtraa huonommat. No kuitenkin hyvä että edes jotain tekevät siellä lehdessä että ei tartte ainoastaan lukea mönkijöistä jotka ovat pienen raktorin hinnoissa.
eihän taidettu koko testissä mainita mitään miten onnistuu puun kuormaus ohjaamon puolesta, tuon kokoluokan kone on aika usein tilalla jolla metsäperäkärry on, samate kunnallisella puolella saatetaan joskus kaivuri tai nosturi perään virittää :-\ :-\ :-\ :-\
-
Sama homma taisi olla siinä saksalaisten tekemässä portaattomien testissä viime vuonna. Valtrassa pienin teho ja suurin polttoaineen kulutus. Joku kyllä mättää siellä Agco:n moottoritehtaalla.
Mistä voi johtua, kun kaikissa testeissä "samalla" moottorilla varustetun MF:n kulutus on merkittävästi Valtraa pienempi?
Valtraan asennettavissa moottoreissa on erilainen nokka-akseli. Tuossa eräs urakoitsija sai nokka-akselinsa valtrasta rikki, ja sitten uutta kysellessä keskon tiskillä samaan moottoriin olikin paljon edullisempi, otti sen. Ja kas, voimaa tuli ihan rutosti, ja kulutus tippui huomattavasti!! Tosin seurauksena kävikin niin, että vaihteisto poksahti aika pian...... nyt hänellä sattuukin olemaan fergusooni.
-
Sama homma taisi olla siinä saksalaisten tekemässä portaattomien testissä viime vuonna. Valtrassa pienin teho ja suurin polttoaineen kulutus. Joku kyllä mättää siellä Agco:n moottoritehtaalla.
Mistä voi johtua, kun kaikissa testeissä "samalla" moottorilla varustetun MF:n kulutus on merkittävästi Valtraa pienempi?
Valtraan asennettavissa moottoreissa on erilainen nokka-akseli. Tuossa eräs urakoitsija sai nokka-akselinsa valtrasta rikki, ja sitten uutta kysellessä keskon tiskillä samaan moottoriin olikin paljon edullisempi, otti sen. Ja kas, voimaa tuli ihan rutosti, ja kulutus tippui huomattavasti!! Tosin seurauksena kävikin niin, että vaihteisto poksahti aika pian...... nyt hänellä sattuukin olemaan fergusooni.
joo joo kahtoo miten nuo valtrat on piristetty turvekentällä ja miten ne vie vaunun kasan päälle ni kyllä mää lakkini syön jos pelkällä nokka-akseln vaihdolla sen verran tehoo tulee jottei laatikko kestä, seon sitte eri asia jos kaikki niksit on jo entuudestaan käytössä...
http://www.youtube.com/watch?v=i_kyvQmEgLs
-
Hitech 5 on lähisukua Versulle ja Direktille, hukkaa voimaa paljon enemmän kuin vanha Hitech.
-
Sama homma taisi olla siinä saksalaisten tekemässä portaattomien testissä viime vuonna. Valtrassa pienin teho ja suurin polttoaineen kulutus. Joku kyllä mättää siellä Agco:n moottoritehtaalla.
Mistä voi johtua, kun kaikissa testeissä "samalla" moottorilla varustetun MF:n kulutus on merkittävästi Valtraa pienempi?
Valtraan asennettavissa moottoreissa on erilainen nokka-akseli. Tuossa eräs urakoitsija sai nokka-akselinsa valtrasta rikki, ja sitten uutta kysellessä keskon tiskillä samaan moottoriin olikin paljon edullisempi, otti sen. Ja kas, voimaa tuli ihan rutosti, ja kulutus tippui huomattavasti!! Tosin seurauksena kävikin niin, että vaihteisto poksahti aika pian...... nyt hänellä sattuukin olemaan fergusooni.
joo joo kahtoo miten nuo valtrat on piristetty turvekentällä ja miten ne vie vaunun kasan päälle ni kyllä mää lakkini syön jos pelkällä nokka-akseln vaihdolla sen verran tehoo tulee jottei laatikko kestä, seon sitte eri asia jos kaikki niksit on jo entuudestaan käytössä...
http://www.youtube.com/watch?v=i_kyvQmEgLs
Tiedänpä vaan että ei tuokaan turveurakoitsija ole ilman vaihteisto remppoja päässyt. En muista summaa paljonko oli mennyt mutta mielestäni niin paljon että ei paljon turve homma kannata.
-
Joka vähänkin ymmärtää tekniikan päälle käsittää sen että turpiini vie tehoa ,tosin turpiini on monelle muille merkin omistaville mysteeri joka ei heti avaudu. ;D ;D
Etukuormain käytössä se on hyper ylivoimainen ! ;D ;)
Saisivat uudelleenmuotoilla sen "kytkin"kopan N/T-sarjoissa, että Voithilta olisi valkattavissa järeämpikin (lue: halkaisijaltaa isompi) turbiinikytkin yli 130 hv:n koneisiin. Isompiin Voitheihin saa myös nä VarioFill-viivekammiolliset kytkimet, jolloin samassa paketissa saisi hyvät hidasajo-ominaisuudet ja toisaalta lähes luistamatonta vetoa työkierroksilla.
Eikös 1455 natikkakin oo turbiinilla? Samaa miettiny ittekki että miksei valtra oo nuihi isompiin sitä laittanu...
-
Nyykkärissä surkea moottorin alavääntö,voimansiirto tosi äänekäs
ja hankala suunanvaihtovipu kuin myös casessa.
Valtra ylivoimainen moottorin ja voimansiirron yhteispelissä.
Suunnanvaihto ja käsijarru yhdistelmä ylivoimainen.
Erittäin hiljainen hytti .
Ettei totuus unohtuisi, niin CHN koneissa on parempi vääntö ja teho pienemmällä polttoaineen kulutuksella. Vanhemmassa ( 4,5 ) on kova vääntö jo tyhjäkäynnillä –siis näihin nykyisiin verrattuna.
Hitek 5 en tiedä onko hyvä – valtran suunnan vaihto / käsi jarru on kyllä hyvä.
-
jooo, kyllä teoriassa mutta mistä se viive johtuu, värkki rullaa vielä metrin kun laitat jarrun päälle. ja onpa noista monesta nupitkin irroneet ja pelkkä tappi sitten hellittävänä. kuka liet alihankkija?
-
Onhan testi aika koominen tai oikeastaan sen tulos. Kaikissa mitattavissa asioissa joku muu voitti mutta testaajien mielipiteellä valittiin ykköseksi. Voihan toki olla että käytettävyys pesee muut ja sitämyöden voittaja on oikea mutta äkkiseltään voisi epäillä hieman sinivalkoisia laseja testaajilla. Se on sitten eri ketjun aihe onko tämä hyvä vai huono asia. Lisäksi esim jd:n puuttuminen hieman ihmetyttää. Oliko tarkoituksena testata kaikki valtraa huonommat. No kuitenkin hyvä että edes jotain tekevät siellä lehdessä että ei tartte ainoastaan lukea mönkijöistä jotka ovat pienen raktorin hinnoissa.
eihän taidettu koko testissä mainita mitään miten onnistuu puun kuormaus ohjaamon puolesta, tuon kokoluokan kone on aika usein tilalla jolla metsäperäkärry on, samate kunnallisella puolella saatetaan joskus kaivuri tai nosturi perään virittää :-\ :-\ :-\ :-\
Maavara mainittiin: valtussa 42 cm vs nh 44 cm
-
Sama homma taisi olla siinä saksalaisten tekemässä portaattomien testissä viime vuonna. Valtrassa pienin teho ja suurin polttoaineen kulutus. Joku kyllä mättää siellä Agco:n moottoritehtaalla.
Mistä voi johtua, kun kaikissa testeissä "samalla" moottorilla varustetun MF:n kulutus on merkittävästi Valtraa pienempi?
Valtraan asennettavissa moottoreissa on erilainen nokka-akseli. Tuossa eräs urakoitsija sai nokka-akselinsa valtrasta rikki, ja sitten uutta kysellessä keskon tiskillä samaan moottoriin olikin paljon edullisempi, otti sen. Ja kas, voimaa tuli ihan rutosti, ja kulutus tippui huomattavasti!! Tosin seurauksena kävikin niin, että vaihteisto poksahti aika pian...... nyt hänellä sattuukin olemaan fergusooni.
Luulisin noissa olevan uutena samoilla päästö arvoilla myös sama nokka akseli siis se ” muhkuramalli” kaverisi on ostanut vanhemman mallin akselin jossa tuota päästä muhkura ei ole.
-
Joka vähänkin ymmärtää tekniikan päälle käsittää sen että turpiini vie tehoa ,tosin turpiini on monelle muille merkin omistaville mysteeri joka ei heti avaudu. ;D ;D
Etukuormain käytössä se on hyper ylivoimainen ! ;D ;)
Pelastaa paskan suunanvaihdon ja korvaa puuttuvat vaihteet ;)
-
missä oli fendt 211 vario? saman hintainen kuin valtra, eli hinnankaan ei pitäis olla este.
jos olisin tommosta pikkutarktoria hommaamassa niin en kyllä ite muuta harkittis.
-
missä oli fendt 211 vario? saman hintainen kuin valtra, eli hinnankaan ei pitäis olla este.
jos olisin tommosta pikkutarktoria hommaamassa niin en kyllä ite muuta harkittis.
Onkos 211 variossa sama moottori?Jossain konevitsin jutussa muistaakseni taisi kuluttaa omenatilalla kovassakin voa.käytössä alle 4 L tunnissa :o
Vai pätkiikö taas múisti?
-
missä oli fendt 211 vario? saman hintainen kuin valtra, eli hinnankaan ei pitäis olla este.
jos olisin tommosta pikkutarktoria hommaamassa niin en kyllä ite muuta harkittis.
Siinähän on niin pieni maavara, että kanttauksen ylikin pitää ajaa kuin madalletulla teinibemarilla. ;D
-
missä oli fendt 211 vario? saman hintainen kuin valtra, eli hinnankaan ei pitäis olla este.
jos olisin tommosta pikkutarktoria hommaamassa niin en kyllä ite muuta harkittis.
Kiinnostuin asiasta kun yllytit. Fendt 211 on kuitenkin painoltaan ja ulkomitoiltaan selvästi pienempi, kuin nuo vertailussa olleet ja esim hydrauliikan max. tuotto on vaatimaton 76 l/min. Painoeroa on toista tonnia ja luiska nokka puuttuu ja nämä asiat vaikuttavat etukuormainkäytössä paljon. Pitää varmaan tutkia 300-sarjaa :o
-
Sama homma taisi olla siinä saksalaisten tekemässä portaattomien testissä viime vuonna. Valtrassa pienin teho ja suurin polttoaineen kulutus. Joku kyllä mättää siellä Agco:n moottoritehtaalla.
Mistä voi johtua, kun kaikissa testeissä "samalla" moottorilla varustetun MF:n kulutus on merkittävästi Valtraa pienempi?
Valtraan asennettavissa moottoreissa on erilainen nokka-akseli. Tuossa eräs urakoitsija sai nokka-akselinsa valtrasta rikki, ja sitten uutta kysellessä keskon tiskillä samaan moottoriin olikin paljon edullisempi, otti sen. Ja kas, voimaa tuli ihan rutosti, ja kulutus tippui huomattavasti!! Tosin seurauksena kävikin niin, että vaihteisto poksahti aika pian...... nyt hänellä sattuukin olemaan fergusooni.
Luulisin noissa olevan uutena samoilla päästö arvoilla myös sama nokka akseli siis se ” muhkuramalli” kaverisi on ostanut vanhemman mallin akselin jossa tuota päästä muhkura ei ole.
Jospa mf,n pojat vaihtavat nokkiksen ja paremmalla softalla päästöt kuriin??.
Tuon olen jo monta kertaa huomioinut noissa testeissä, kuinka mf,ssä pienemmät kulutukset ja silti tehot tallella vastaavaan valtuun verrattuna. ei voi olla muuta kuin mf,n tehtaalla paremmat inssit tekemässä moottorinohjaus softaa.
-
300-sarjan Fendt on vertailukelpoinen näiden kanssa. Hydr.tuotto siinäkin vain 83 l ja se puuttuva luiskanokka :'(
-
Aihetta sivuten, tuo nestekytkin ei ole mikään uusi juttu, Algaier/Porsche käytti jo 1950 luvulla, itsellä kokemusta 1960 mallin Superista. Kompensoi ehkä ko. moottorien huonoa vääntöä, jarruilla sai pidettyä paikallaan moottorin käydessä. Fendt ja IH 1455 oli myös Voith-nestekytkimen käyttäjiä. Ja nykyäänhän on tosiaan malleja joissa kytkin lukittuu luistamattomaksi esim. maantieajossa. Kuormainkoneessa ehkä parhaiten hyödynnettävissä, joskus kyllä ihmetellyt ettei enempääkään käytetty.
-
Kyllä valtuissa jokatapauksessa liian alhaalla istutaan jos verrataan muihin nykytraktoreihin.
Konevitsii ei tule, kuka sen testin sitten voitti?
Onko massikka saanut vihdoinkin toimivan 5000-sarjan aikaiseksi? Ainakin 5400-sarjassa on riittänyt murheita monilla ::)
Kokemuksien mukaan 5400 sarjalaiset on olleet yks lujimpia mallisarjoja.. Perustraktori ilman turhia kikkailuja. Monella tutulla on jo 5000-6000h ajettuja, ilman remontteja.. Jos ei ny jotakin tyyliin laturia ja tällästä pientä lasketa
-
Kyllä valtuissa jokatapauksessa liian alhaalla istutaan jos verrataan muihin nykytraktoreihin.
Konevitsii ei tule, kuka sen testin sitten voitti?
Onko massikka saanut vihdoinkin toimivan 5000-sarjan aikaiseksi? Ainakin 5400-sarjassa on riittänyt murheita monilla ::)
Kokemuksien mukaan 5400 sarjalaiset on olleet yks lujimpia mallisarjoja.. Perustraktori ilman turhia kikkailuja. Monella tutulla on jo 5000-6000h ajettuja, ilman remontteja.. Jos ei ny jotakin tyyliin laturia ja tällästä pientä lasketa
Kytkinpedaalin juuressa olevat katkaisimet ja potentiometrit niissä on ollut se murheenkryyni, laukaisulaitetyyppinen kytkin, joka välillä ei päästä konetta liikkeelle lainkaan lämmettyään. Nykyisin siihen on saatavilla korjaussarjaa, jossa kaikki kytkimet on korvattu optisella kytkimellä, eli ei enää ole ylä-, ala-, ja boc- kytkimiä siellä polkimen juuressa.
-
Kytkinpedaalin juuressa olevat katkaisimet ja potentiometrit niissä on ollut se murheenkryyni, laukaisulaitetyyppinen kytkin, joka välillä ei päästä konetta liikkeelle lainkaan lämmettyään. Nykyisin siihen on saatavilla korjaussarjaa, jossa kaikki kytkimet on korvattu optisella kytkimellä, eli ei enää ole ylä-, ala-, ja boc- kytkimiä siellä polkimen juuressa.
Tätä vikaa meilläkin oli ja huoltomies sanoi että nykyisin saa ympäri maakuntaa kiertää pelkästään näitä vaihtamassa ja nollaamassa näihin viistonnisiin. Oli siitä mukava vika että aina kun piti kärryä tai paalainta vetää niin alkoi *****ileen ::)
Hyvä jos ovat saaneet korjattua.
-
Kytkinpedaalin juuressa olevat katkaisimet ja potentiometrit niissä on ollut se murheenkryyni, laukaisulaitetyyppinen kytkin, joka välillä ei päästä konetta liikkeelle lainkaan lämmettyään. Nykyisin siihen on saatavilla korjaussarjaa, jossa kaikki kytkimet on korvattu optisella kytkimellä, eli ei enää ole ylä-, ala-, ja boc- kytkimiä siellä polkimen juuressa.
Tätä vikaa meilläkin oli ja huoltomies sanoi että nykyisin saa ympäri maakuntaa kiertää pelkästään näitä vaihtamassa ja nollaamassa näihin viistonnisiin. Oli siitä mukava vika että aina kun piti kärryä tai paalainta vetää niin alkoi *****ileen ::)
Hyvä jos ovat saaneet korjattua.
Olikohan tuo syy siihen, että noita oli taannoin vähän ajettuna myytävänä muiden merkkien liikkeissä, ja hitaasti katosivat, ja usein hyvillä alennuksilla.
-
Olikohan tuo syy siihen, että noita oli taannoin vähän ajettuna myytävänä muiden merkkien liikkeissä, ja hitaasti katosivat, ja usein hyvillä alennuksilla.
Ainakin meiltä lähti suht vähänajettuna (4000h, pitkään katseltiin vikoihin nähden) kilpailevan merkin liikkeeseen, josta kyllä aika nopeasti lähti eteenpäin ::)
-
onko kukaan rätnännyt mitä tuo 50 grammaa per kilowattitunti janoisimman ja vähemmän kuluttavan koneen kustannuksissa tekee. se tekee sadassa kolowatissa 5 litraa tunnissa. 50 litraa vajaassa päivässä ja jo 2000 vuositunnin ajossa 10 000 litraa. se taas on viisi vuotta ja 50 000 litraa elikkäs noin 50 000 verollista euroa. halpaa. vai mitä.
-
Muutamia huomioita testistä ja omasta elämästä: jostain syystä valtralla ei osata / haluta tehdä kunnon moottorinohjausta, mun dyna-vt oli tullessaan ilmoitetulta teholta 185hv ja penkissä irtosi 209hv. Kaverin samaa kaliiberia olevassa ja samaan aikaan tulleessa t161:ssä oli vain 168hv, ja kärryhommassa vei päivässä samassa ajossa noin 30 litraa enemmän soppaa.
Ilmeisesti valtralla ei ole haluttu ottaa isompaa voithia käyttöön koska se nakertaisi kalliisti tehtyjen versujen ja directien markkinaa, ht5 muuten on rakenteeltaan yllättävän kaukana versusta. Tästä samasta syystä ht5:ttä ei ole tehty jämympänä vaan saa isoimmillaan 4.4:n yhteyteen, tosin huhuja on kuultu että testaavat isompaa ht5 versiota.
Hytti on oikeastaan saatu pidettyä yllättävän ajanmukaisena ottaen huomioon konseptin iän, ainoastaan takaviistoon näkyvyys on merkittävästi muita huonompi. Hiljainenkin mokoma on jo tätä nykyä, mutta kuormainhommissa eteen ylös näkyvyys on kanssa puutteellinen tällaisella 185cm kuskilla jos penkki on sopivan korkealla.
Suurimmat häiritsevät tekijät itsellä on epäselkeä käyttöliittymä jossa jumalaton määrä nappeja on ripoteltu pitkin sivuseinää epäloogiseen järjestykseen, sekä turhan edessä oleva liukua vailla oleva vetokoukku.
On valtrassa toki paljon hyvääkin, eikä näin 200h jälkeen tunnu 143 mitenkään erityisen epämiellyttävältä.
Odotan mielenkiinnolla uutta ohjaamoa joka nähdään piakkoin ensin t:ssä, oli koeistumisen perusteella varsin näpsäkän oloinen mitoitukseltaan ja näkyvyydeltään. Se kun saadaan aikanaan myös n-sarjaan niin minä taidan mennä tarjousta kyselemään.
-
Muutamia huomioita testistä ja omasta elämästä: jostain syystä valtralla ei osata / haluta tehdä kunnon moottorinohjausta, mun dyna-vt oli tullessaan ilmoitetulta teholta 185hv ja penkissä irtosi 209hv. Kaverin samaa kaliiberia olevassa ja samaan aikaan tulleessa t161:ssä oli vain 168hv, ja kärryhommassa vei päivässä samassa ajossa noin 30 litraa enemmän soppaa.
Ilmeisesti valtralla ei ole haluttu ottaa isompaa voithia käyttöön koska se nakertaisi kalliisti tehtyjen versujen ja directien markkinaa, ht5 muuten on rakenteeltaan yllättävän kaukana versusta. Tästä samasta syystä ht5:ttä ei ole tehty jämympänä vaan saa isoimmillaan 4.4:n yhteyteen, tosin huhuja on kuultu että testaavat isompaa ht5 versiota.
Hytti on oikeastaan saatu pidettyä yllättävän ajanmukaisena ottaen huomioon konseptin iän, ainoastaan takaviistoon näkyvyys on merkittävästi muita huonompi. Hiljainenkin mokoma on jo tätä nykyä, mutta kuormainhommissa eteen ylös näkyvyys on kanssa puutteellinen tällaisella 185cm kuskilla jos penkki on sopivan korkealla.
Suurimmat häiritsevät tekijät itsellä on epäselkeä käyttöliittymä jossa jumalaton määrä nappeja on ripoteltu pitkin sivuseinää epäloogiseen järjestykseen, sekä turhan edessä oleva liukua vailla oleva vetokoukku.
On valtrassa toki paljon hyvääkin, eikä näin 200h jälkeen tunnu 143 mitenkään erityisen epämiellyttävältä.
Odotan mielenkiinnolla uutta ohjaamoa joka nähdään piakkoin ensin t:ssä, oli koeistumisen perusteella varsin näpsäkän oloinen mitoitukseltaan ja näkyvyydeltään. Se kun saadaan aikanaan myös n-sarjaan niin minä taidan mennä tarjousta kyselemään.
Juu juu missäs tuota koppia pääsee koeistumaan? Vai onko kenties hieman varakkaapien isäntien/urakoitsijoiden yksinoikeus?
-
Sattui olemaan protokone sopivalla hollilla, niitä on tulevallekin kasvukaudella ympäri maata liikkeellä.
-
onko kukaan rätnännyt mitä tuo 50 grammaa per kilowattitunti janoisimman ja vähemmän kuluttavan koneen kustannuksissa tekee. se tekee sadassa kolowatissa 5 litraa tunnissa. 50 litraa vajaassa päivässä ja jo 2000 vuositunnin ajossa 10 000 litraa. se taas on viisi vuotta ja 50 000 litraa elikkäs noin 50 000 verollista euroa. halpaa. vai mitä.
Nyt näyttää joku räknänneen – yllättävästi sitä kertyy – pitkässä juoksussa :o
-
Kyllä valtuissa jokatapauksessa liian alhaalla istutaan jos verrataan muihin nykytraktoreihin.
Konevitsii ei tule, kuka sen testin sitten voitti?
Onko massikka saanut vihdoinkin toimivan 5000-sarjan aikaiseksi? Ainakin 5400-sarjassa on riittänyt murheita monilla ::)
Kokemuksien mukaan 5400 sarjalaiset on olleet yks lujimpia mallisarjoja.. Perustraktori ilman turhia kikkailuja. Monella tutulla on jo 5000-6000h ajettuja, ilman remontteja.. Jos ei ny jotakin tyyliin laturia ja tällästä pientä lasketa
Kytkinpedaalin juuressa olevat katkaisimet ja potentiometrit niissä on ollut se murheenkryyni, laukaisulaitetyyppinen kytkin, joka välillä ei päästä konetta liikkeelle lainkaan lämmettyään. Nykyisin siihen on saatavilla korjaussarjaa, jossa kaikki kytkimet on korvattu optisella kytkimellä, eli ei enää ole ylä-, ala-, ja boc- kytkimiä siellä polkimen juuressa.
Huono sarja tuo 5400 – hintelästi tehty. Nelivedonpakat ja hydrauliikka vaikka näin esimerkiksi.
-
No tämä selvä pitääpä yrittää paikantaa moinen proto. Täälläpäin silti ole okeen kellään semmosia tiluksia että moisia antaisivat ajoon :(
-
onko kukaan rätnännyt mitä tuo 50 grammaa per kilowattitunti janoisimman ja vähemmän kuluttavan koneen kustannuksissa tekee. se tekee sadassa kolowatissa 5 litraa tunnissa. 50 litraa vajaassa päivässä ja jo 2000 vuositunnin ajossa 10 000 litraa. se taas on viisi vuotta ja 50 000 litraa elikkäs noin 50 000 verollista euroa. halpaa. vai mitä.
Nyt näyttää joku räknänneen – yllättävästi sitä kertyy – pitkässä juoksussa :o
Juu räknätty on. Yllättävän äkkiä tienaa lomamatkan etelään ;D
Mutta on räknätty sitäkin että pelkästään tuon takia ei kannata vaihtaa, vaan sitten kun kalusto on vaihtoiässä. Muutoin se säästö menee kauppiaan taskuun.
Räknätty on myös sitäkin että raskaassa vedossa esim, nämä raputtomat vie 2-5l h enemmän, kuin kova aski. Räknäämistä riittää edelleen. ;D ;D
-
tuota joku aikasemminkin kyseli jossain että onko se vaihtaminen nykykoneissa niiin vaikeaa että tuo raputon pitää olla joka ajossa? joillakin tahtoo olla jo tuo vaihtaminen niin nopsaa että vedätyksessä on vaikia kuullaa missä vaihtoi. tää vain noin niin kuin ohimennen...
mutta tuota minä ihmettelen vaan että miten tuota painoa tulee aina vaan lisää noihin samantehoisiin koneisiin se puolitonnia per muutto? eikö ole ikävä maalle kun painoa tulee koko ajan lisää ja kuitenkin kantavuus maalla pysyy samana, ei siinä mitään kun vedetään kerrostalon kokoisia, mutta kun töitä on myös kevyemmilläkin koneilla. veturi painaa 5,5 tonnia ja ennen riitti se 4,3 tonninen samaan työhön.
-
EN itsekkään tiedä mitä etua tuolla portaattomalla saa. Itsellä on dyna6 ja automaatti päällä vaihto on niin huomaamatonta että ei paremmasta väliä. Painoa tuossa on kyllä niin paljon että vaikka on 50 hp enempi tehoa kuin vanhassa ei kärry liiku sen paremmin.
-
EN itsekkään tiedä mitä etua tuolla portaattomalla saa. Itsellä on dyna6 ja automaatti päällä vaihto on niin huomaamatonta että ei paremmasta väliä. Painoa tuossa on kyllä niin paljon että vaikka on 50 hp enempi tehoa kuin vanhassa ei kärry liiku sen paremmin.
Pitäähän se eri vonkunaa ;D No joo portaatonta oltiin kovasti itsekkin ostamassa, mutta ei sitten hiukkaakaan tuntunut sopivalta. Kumilenkkimäinen ajotuntuma, välityssuhde ja tietoisuus nopeusalueesta kaikki näytön varassa jne. Työnkuva kun muuttuu niin taas käsinoja auki ja potikoita ruuvaamaan sopivaan asentoon. Vanhassa vara parempi vaihde sisään ja menoksi ja voi sitten edes pikavaihteita selata. Tuntui ettei siihen olisi tottunut, mutta ehkä sopeutunut. :o
-
onko kukaan rätnännyt mitä tuo 50 grammaa per kilowattitunti janoisimman ja vähemmän kuluttavan koneen kustannuksissa tekee. se tekee sadassa kolowatissa 5 litraa tunnissa. 50 litraa vajaassa päivässä ja jo 2000 vuositunnin ajossa 10 000 litraa. se taas on viisi vuotta ja 50 000 litraa elikkäs noin 50 000 verollista euroa. halpaa. vai mitä.
tärkeintä on se että se kone pysyy kuluttamassa sitä polttoainetta sillon ku on sen aika :-\ :-\ :-\ :-\
-
Tuosta polttoaineen kulutuksesta: Vaikka teoriassa traktoreissa on aika suuriakin eroja tietyllä kierrosalueella yksittäisessä työssä, niin käytännössä erot mahtuvat 10% sisään. Aivan kuten Veijokin on asian todennut. Itselläni traktoriin tulee vuodessa tunteja 1500 tuntia ja polttoainetta menee yhteensä n. 9000 litraa ja koneessa lastutettuna 260hv. Noukkarin edessä 20 litraa tunnissa viiden kilometrin matkan päähän siilolta, lietevaunu multaimella n. 15 litraa tunnissa. Apevaunun edessä 10 litraa tunnissa, 17 motin seko. Kuormaus ja pihapyörittelyt 6 litraa tunnissa. Voimakoneena Valtra T171. Mittarissa on 9000 tuntia. Kulutus mitattu mittarillisella pumpulla joka on huoltoaseman entinen pumppu ja seuraamalla ostokuitteja paljonko on tullut ostettua löpöä
-
Tuosta polttoaineen kulutuksesta: Vaikka teoriassa traktoreissa on aika suuriakin eroja tietyllä kierrosalueella yksittäisessä työssä, niin käytännössä erot mahtuvat 10% sisään. Aivan kuten Veijokin on asian todennut. Itselläni traktoriin tulee vuodessa tunteja 1500 tuntia ja polttoainetta menee yhteensä n. 9000 litraa ja koneessa lastutettuna 260hv. Noukkarin edessä 20 litraa tunnissa viiden kilometrin matkan päähän siilolta, lietevaunu multaimella n. 15 litraa tunnissa. Apevaunun edessä 10 litraa tunnissa, 17 motin seko. Kuormaus ja pihapyörittelyt 6 litraa tunnissa. Voimakoneena Valtra T171. Mittarissa on 9000 tuntia. Kulutus mitattu mittarillisella pumpulla joka on huoltoaseman entinen pumppu ja seuraamalla ostokuitteja paljonko on tullut ostettua löpöä
9000l/1500h= 6l/h ?
-
Niin, tyhjäkäynnillä kulutus 1l/h. Osa tunneista tulee väkisin tyhjäkäynnillä
-
onko kukaan rätnännyt mitä tuo 50 grammaa per kilowattitunti janoisimman ja vähemmän kuluttavan koneen kustannuksissa tekee. se tekee sadassa kolowatissa 5 litraa tunnissa. 50 litraa vajaassa päivässä ja jo 2000 vuositunnin ajossa 10 000 litraa. se taas on viisi vuotta ja 50 000 litraa elikkäs noin 50 000 verollista euroa. halpaa. vai mitä.
Nyt näyttää joku räknänneen – yllättävästi sitä kertyy – pitkässä juoksussa :o
Juu räknätty on. Yllättävän äkkiä tienaa lomamatkan etelään ;D
Mutta on räknätty sitäkin että pelkästään tuon takia ei kannata vaihtaa, vaan sitten kun kalusto on vaihtoiässä. Muutoin se säästö menee kauppiaan taskuun.
Räknätty on myös sitäkin että raskaassa vedossa esim, nämä raputtomat vie 2-5l h enemmän, kuin kova aski. Räknäämistä riittää edelleen. ;D ;D
309 Varion keskikulutus on puolentoista vuoden ajalta 6,7 litraa per tunti. Mukaan mahtuu 14 kuution
lietevaunun vetoa, niittomurskausta 3,5 metrin koneella ja paalausta.
Voit silmäillä vaihtoehtoa, mikä vie sen 2-5 litraa tunnissa vähemmän... Se 1,7 litraa tunnissa kuulostaisi
oikein säästöpossulta. 8)
-
onko kukaan rätnännyt mitä tuo 50 grammaa per kilowattitunti janoisimman ja vähemmän kuluttavan koneen kustannuksissa tekee. se tekee sadassa kolowatissa 5 litraa tunnissa. 50 litraa vajaassa päivässä ja jo 2000 vuositunnin ajossa 10 000 litraa. se taas on viisi vuotta ja 50 000 litraa elikkäs noin 50 000 verollista euroa. halpaa. vai mitä.
Nyt näyttää joku räknänneen – yllättävästi sitä kertyy – pitkässä juoksussa :o
Juu räknätty on. Yllättävän äkkiä tienaa lomamatkan etelään ;D
Mutta on räknätty sitäkin että pelkästään tuon takia ei kannata vaihtaa, vaan sitten kun kalusto on vaihtoiässä. Muutoin se säästö menee kauppiaan taskuun.
Räknätty on myös sitäkin että raskaassa vedossa esim, nämä raputtomat vie 2-5l h enemmän, kuin kova aski. Räknäämistä riittää edelleen. ;D ;D
309 Varion keskikulutus on puolentoista vuoden ajalta 6,7 litraa per tunti. Mukaan mahtuu 14 kuution
lietevaunun vetoa, niittomurskausta 3,5 metrin koneella ja paalausta.
Voit silmäillä vaihtoehtoa, mikä vie sen 2-5 litraa tunnissa vähemmän... Se 1,7 litraa tunnissa kuulostaisi
oikein säästöpossulta. 8)
Kevyitä töitä nuo on, pistäppä se kone töihin ota siitä 70-90% tehoa jatkuvasti noin 90% kokonaisajasta ja se loppu 10? vaikkapa siirtoajoa ja katoppa sitten miltä näyttää. Sulla noiden mainitsemien töiden kokonaistehon tarve pyörii varmasti tuolla 50% kantturoissa tai alle.
Silloin kyllä portaaton pesee vaihteellisen ei siiinä mitään. Nurkka koneena portaaton on kyllä lyömätön ja kevyessä siirtoajossa. Mutta kuormilla kulutukset tasottuu ja kun raskaan työn osuus kasvaa riittävästi niin homma kääntyykin päinvastoin.
Tästä on ihan testejäkin olemassa ja tiedän pari kollegaa jolla saman tehoiset ja merkkiset koneet toinen portaaton ja toinen ns. perinteinen niin molemmat ovat kertoneet merkistä riippumatta, että raskaassa ajossa portaaton vie enemmän siitä ei pääse mihinkään.
Kyllä kone hankinnassa kokonaisuus tärkein ei joku yksittäinen arvo.
Vaikkapa tuo vois olla suht hyvä esimerkki testaukseen, tosin pitäs sulle olla pikkasen pienempi tuo perässä vedettävä. ;D
https://www.youtube.com/watch?v=5RyA9fWmFJI
-
Entiä mutta äijjien koneet tuntuu kulkevan melkein pöön hajulla :o Meinaan vaan kun meillä mennään tuossa 18-32l/h välillä :-[ Eikäoo tuota voimaakaan noin 150hp tumpilla. Tosiaan maantiellä menee kuormankanssa tuo 30l/h niin tosi helposti myös kultivointi otta kakkua. Paalaus jos kuivaa niin noin 15l/h märällä sitte aikalailla reirummin :-[ Juu tuntuu kummalliselta kun paaljon tehokkaampi kone vie noinpaljon vähemmän.
-
Entiä mutta äijjien koneet tuntuu kulkevan melkein pöön hajulla :o Meinaan vaan kun meillä mennään tuossa 18-32l/h välillä :-[ Eikäoo tuota voimaakaan noin 150hp tumpilla. Tosiaan maantiellä menee kuormankanssa tuo 30l/h niin tosi helposti myös kultivointi otta kakkua. Paalaus jos kuivaa niin noin 15l/h märällä sitte aikalailla reirummin :-[ Juu tuntuu kummalliselta kun paaljon tehokkaampi kone vie noinpaljon vähemmän.
Totuus on tarua ihmeellisempää. Ajaahan ne jokuset kesäpööllä kelillä ku kelillä. ;D
-
niin se vain kummastutti muaki ku luulin että rivipumppuvallu vie sen 15/h joka työs mutta ku tuntia ja löpökuittia vertas niin 8,88 keskikulutus...
-
Entiä mutta äijjien koneet tuntuu kulkevan melkein pöön hajulla :o Meinaan vaan kun meillä mennään tuossa 18-32l/h välillä :-[ Eikäoo tuota voimaakaan noin 150hp tumpilla. Tosiaan maantiellä menee kuormankanssa tuo 30l/h niin tosi helposti myös kultivointi otta kakkua. Paalaus jos kuivaa niin noin 15l/h märällä sitte aikalailla reirummin :-[ Juu tuntuu kummalliselta kun paaljon tehokkaampi kone vie noinpaljon vähemmän.
Totuus on tarua ihmeellisempää. Ajaahan ne jokuset kesäpööllä kelillä ku kelillä. ;D
No siinähän tuon jutun juju onkin! Kun niillä on ne pafiinit jääneet sinne suodattimiin. Niin eihän ne läpäse määräänsä enempää ::)
-
Entiä mutta äijjien koneet tuntuu kulkevan melkein pöön hajulla :o Meinaan vaan kun meillä mennään tuossa 18-32l/h välillä :-[ Eikäoo tuota voimaakaan noin 150hp tumpilla. Tosiaan maantiellä menee kuormankanssa tuo 30l/h niin tosi helposti myös kultivointi otta kakkua. Paalaus jos kuivaa niin noin 15l/h märällä sitte aikalailla reirummin :-[ Juu tuntuu kummalliselta kun paaljon tehokkaampi kone vie noinpaljon vähemmän.
Totuus on tarua ihmeellisempää. Ajaahan ne jokuset kesäpööllä kelillä ku kelillä. ;D
No siinähän tuon jutun juju onkin! Kun niillä on ne pafiinit jääneet sinne suodattimiin. Niin eihän ne läpäse määräänsä enempää ::)
Täällähän on porukkaa jonka rattori vie saman verran ku keskiverto riisseliautomaattiauto. Kansa ajaa vissiin tyhjäkäynnillä terveisiä...
-
Entiä mutta äijjien koneet tuntuu kulkevan melkein pöön hajulla :o Meinaan vaan kun meillä mennään tuossa 18-32l/h välillä :-[ Eikäoo tuota voimaakaan noin 150hp tumpilla. Tosiaan maantiellä menee kuormankanssa tuo 30l/h niin tosi helposti myös kultivointi otta kakkua. Paalaus jos kuivaa niin noin 15l/h märällä sitte aikalailla reirummin :-[ Juu tuntuu kummalliselta kun paaljon tehokkaampi kone vie noinpaljon vähemmän.
Totuus on tarua ihmeellisempää. Ajaahan ne jokuset kesäpööllä kelillä ku kelillä. ;D
No siinähän tuon jutun juju onkin! Kun niillä on ne pafiinit jääneet sinne suodattimiin. Niin eihän ne läpäse määräänsä enempää ::)
Täällähän on porukkaa jonka rattori vie saman verran ku keskiverto riisseliautomaattiauto. Kansa ajaa vissiin tyhjäkäynnillä terveisiä...
Ei ne uskalla polkasta kaasua, kun suodattimet ovat juuri senverran hyhmässä, että käy, mutta sammuu, jos painaa pedaalia. Ne säästävät näet ajamalla kesälaadulla ympäri vuoden ja hyvin kuulemma pelaa..
-
Entiä mutta äijjien koneet tuntuu kulkevan melkein pöön hajulla :o Meinaan vaan kun meillä mennään tuossa 18-32l/h välillä :-[ Eikäoo tuota voimaakaan noin 150hp tumpilla. Tosiaan maantiellä menee kuormankanssa tuo 30l/h niin tosi helposti myös kultivointi otta kakkua. Paalaus jos kuivaa niin noin 15l/h märällä sitte aikalailla reirummin :-[ Juu tuntuu kummalliselta kun paaljon tehokkaampi kone vie noinpaljon vähemmän.
Totuus on tarua ihmeellisempää. Ajaahan ne jokuset kesäpööllä kelillä ku kelillä. ;D
No siinähän tuon jutun juju onkin! Kun niillä on ne pafiinit jääneet sinne suodattimiin. Niin eihän ne läpäse määräänsä enempää ::)
Täällähän on porukkaa jonka rattori vie saman verran ku keskiverto riisseliautomaattiauto. Kansa ajaa vissiin tyhjäkäynnillä terveisiä...
Ei ne uskalla polkasta kaasua, kun suodattimet ovat juuri senverran hyhmässä, että käy, mutta sammuu, jos painaa pedaalia. Ne säästävät näet ajamalla kesälaadulla ympäri vuoden ja hyvin kuulemma pelaa..
Eiks keskitankkinen suolahtelainen toimi lämpimästä tallista otettuna edes puolikaasulla?
-
niin se vain kummastutti muaki ku luulin että rivipumppuvallu vie sen 15/h joka työs mutta ku tuntia ja löpökuittia vertas niin 8,88 keskikulutus...
Jos ominaiskulutus on esim 200g/kwh niin tarkoittaisko tuo että Jusu ottais keskimäärin 44,4 kw valtun koneesta irti :-\
Vai voiko sen noin laskea :-\
-
niin se vain kummastutti muaki ku luulin että rivipumppuvallu vie sen 15/h joka työs mutta ku tuntia ja löpökuittia vertas niin 8,88 keskikulutus...
Jos ominaiskulutus on esim 200g/kwh niin tarkoittaisko tuo että Jusu ottais keskimäärin 44,4 kw valtun koneesta irti :-\
Vai voiko sen noin laskea :-\
En sano kyllä.
Eikös tuo tieto löydy jd een syöväreisiäkin ? siis tyhjäkäynnin ja osateholla ajon osuus on aika suuri – ja maantiellä mennään moottori jarrutuksella osan matkaa, kulutus 0L/h
-
tuota joskus ihmetelly että miksi porukalla on niiin isoja koneita ja silti työnteko ei vaadi kovinkaan suurta tehoa? esm. joku kärri liikkuu kyllä hieman pienemmälläkin. hurjalta tuntuu et 8-9 kuution kärriä kuskataan 230 hepan t:llä.
-
Joo itse tuota testiä mielenkiinnolla luin kun pitäs tuollainen 100-120hp kones ostaa tai siis vaihtaa kutonen pienempään yleiskoneeksi. Case farmall 115u kokeiltu ja ihastuin kyllä, mutta hinta sylettää. Varsinkin kun noilla kantti valmeteilla tottunut ajaa niin noita saa kolme samalla rahaa. ::)
-
ja tuota värkien korkeutta ihmettelly kanssa, itellä toi vanh. nyyn 100 tla ja sekin ihan riittävän korkia mutta miksi pitää tehä esm. valterista noin korkea? mitä sillä saavutettu? eikä maavaraa edes sitä mitä uudessa nyyssä!
ite ajelen rinnemaita ja korkiassa pelastuksessa joskus tuntu että lennonjohtotorni kaatuu kun poikkirinteeseen ajoi. istuu siinä sitten konepellin tasolla perse huoleti! ja vanhojen tilojen oviaukkojen korotus ja levennyshän on helppoa kuin heinän teko!
-
niin se vain kummastutti muaki ku luulin että rivipumppuvallu vie sen 15/h joka työs mutta ku tuntia ja löpökuittia vertas niin 8,88 keskikulutus...
Jos ominaiskulutus on esim 200g/kwh niin tarkoittaisko tuo että Jusu ottais keskimäärin 44,4 kw valtun koneesta irti :-\
Vai voiko sen noin laskea :-\
En sano kyllä.
Eikös tuo tieto löydy jd een syöväreisiäkin ? siis tyhjäkäynnin ja osateholla ajon osuus on aika suuri – ja maantiellä mennään moottori jarrutuksella osan matkaa, kulutus 0L/h
Löytyy läppärillä katottuna.Oli ittelle yllätys kuinka suuri osa on nollakuormaa.
Kulutus oli ekan 1000tunnin keskiarvona 12,8l/h.Kone kuitenki 210hv
-
Entiä mutta äijjien koneet tuntuu kulkevan melkein pöön hajulla :o Meinaan vaan kun meillä mennään tuossa 18-32l/h välillä :-[ Eikäoo tuota voimaakaan noin 150hp tumpilla. Tosiaan maantiellä menee kuormankanssa tuo 30l/h niin tosi helposti myös kultivointi otta kakkua. Paalaus jos kuivaa niin noin 15l/h märällä sitte aikalailla reirummin :-[ Juu tuntuu kummalliselta kun paaljon tehokkaampi kone vie noinpaljon vähemmän.
Aika kovas käytös sulla kone jos saat noilla tehoilla tankillisen keskikulutukseksi 32l/h. Mulla oli vakiona 167hp tapilla ja maksimikulutus mittarin mukaan noin 37l/h... Nyt maksimikulutus noin 60l/h ja tieajos 24t koukus kulutus pyörii siinä 30l/h tasos. Mä en oikein ymmärrä miksi kulutus nousisi tehon kasvun myötä jos tehtävät työt ja massat on samat? Tulooko sen tehokkaamman koneen putkesta palamatonta naftaa?
-
tuota joskus ihmetelly että miksi porukalla on niiin isoja koneita ja silti työnteko ei vaadi kovinkaan suurta tehoa? esm. joku kärri liikkuu kyllä hieman pienemmälläkin. hurjalta tuntuu et 8-9 kuution kärriä kuskataan 230 hepan t:llä.
Kyllähän se on mukavaa kun voi sillä väännöllä ajaa monissa hommissa eikä hinkuttaa täysillä kierroksilla... 10,5kuution kärry ja kuorman kanssa 23-24tn niin kyllä se hiukan jerkkua välillä vaatii... Kaikkein *****maisinta vetää melkein tuon kokoista kärryä 130hv nelosella kun ei edes tasaisella maalla saavuta huippunopeutta ja kun mäki näkyy siellä horisontissa niin jo uupuu... Hienoa vetää ruuhka-aikaan mäkeä ylös 10 tiellä 14km/h ;D
-
Mitäs arvelette edellisen videon valtran keskikulutukseksi tuossa työssä?
Mietitäämpä että pisimmät sivuut ovat yli 20 km pitkiä ja päässä ympäri pari kuppia kahvia ja menoksi. joutokäynti % on suht pieni.
-
tuota joskus ihmetelly että miksi porukalla on niiin isoja koneita ja silti työnteko ei vaadi kovinkaan suurta tehoa? esm. joku kärri liikkuu kyllä hieman pienemmälläkin. hurjalta tuntuu et 8-9 kuution kärriä kuskataan 230 hepan t:llä.
Kyllähän se on mukavaa kun voi sillä väännöllä ajaa monissa hommissa eikä hinkuttaa täysillä kierroksilla... 10,5kuution kärry ja kuorman kanssa 23-24tn niin kyllä se hiukan jerkkua välillä vaatii... Kaikkein *****maisinta vetää melkein tuon kokoista kärryä 130hv nelosella kun ei edes tasaisella maalla saavuta huippunopeutta ja kun mäki näkyy siellä horisontissa niin jo uupuu... Hienoa vetää ruuhka-aikaan mäkeä ylös 10 tiellä 14km/h ;D
Nyt herää kysymys miksi tehdä kuormaautolle kuuluvia hommia hitaalla traktorilla ja kalliimmasti ?Lailla pitäisi kieltää
leveiden yleisten sorateiden lanaus traktorilla ja maansiirto traktoreilla yleisellä tiellä. ;D
-
Tuo maavaran pienuus Valtrassa johtui viimeisen askelman paikalla olosta senhän saa hetkessä irti. ;)
Ajelin eilen Viitasaaren nyykkäri myynnin ohi ja kävin katsomassa
koneviestissä ollutta mallia ja täytyy sanoa että on v...... kytkinpoljin ja hentosen olonen kone muutenkin.
Ovet on hipposen oloset ei ehkä pitokone kellekkään.
-
Mä en oikein ymmärrä miksi kulutus nousisi tehon kasvun myötä jos tehtävät työt ja massat on samat? Tulooko sen tehokkaamman koneen putkesta palamatonta naftaa?
Mootoria käytetään alhaisemmalla kierrosnopeudella. Tällöin ominaiskulutus on suurempi. 400 g/kWh / 300 g/kWh
-
tuota joskus ihmetelly että miksi porukalla on niiin isoja koneita ja silti työnteko ei vaadi kovinkaan suurta tehoa? esm. joku kärri liikkuu kyllä hieman pienemmälläkin. hurjalta tuntuu et 8-9 kuution kärriä kuskataan 230 hepan t:llä.
Kyllähän se on mukavaa kun voi sillä väännöllä ajaa monissa hommissa eikä hinkuttaa täysillä kierroksilla... 10,5kuution kärry ja kuorman kanssa 23-24tn niin kyllä se hiukan jerkkua välillä vaatii... Kaikkein *****maisinta vetää melkein tuon kokoista kärryä 130hv nelosella kun ei edes tasaisella maalla saavuta huippunopeutta ja kun mäki näkyy siellä horisontissa niin jo uupuu... Hienoa vetää ruuhka-aikaan mäkeä ylös 10 tiellä 14km/h ;D
Nyt herää kysymys miksi tehdä kuormaautolle kuuluvia hommia hitaalla traktorilla ja kalliimmasti ?Lailla pitäisi kieltää
leveiden yleisten sorateiden lanaus traktorilla ja maansiirto traktoreilla yleisellä tiellä. ;D
Maansiirtofirman traktori tuo pikkunen mutta paljon on semmosia hommia mihin ei kuorma-autolla vaan pysty kun painuvat tai muuten vaan jättävät kauheat jäljet...
-
ja tuota värkien korkeutta ihmettelly kanssa, itellä toi vanh. nyyn 100 tla ja sekin ihan riittävän korkia mutta miksi pitää tehä esm. valterista noin korkea? mitä sillä saavutettu? eikä maavaraa edes sitä mitä uudessa nyyssä!
ite ajelen rinnemaita ja korkiassa pelastuksessa joskus tuntu että lennonjohtotorni kaatuu kun poikkirinteeseen ajoi. istuu siinä sitten konepellin tasolla perse huoleti! ja vanhojen tilojen oviaukkojen korotus ja levennyshän on helppoa kuin heinän teko!
Itse ainakin tykkään korkeammalta katsella maailmaa. Esimerkiksi 8x50 sarjan valtuissa häiritsee hirveästi että isokokoista traktoria ajetaan niin alhaalta.
Tuon testin luettuani noista koneista ottaisin massikan, ihan vaan siksi että oli se kuitenkin halvempi kuin CNH koneet.
-
ja tuota värkien korkeutta ihmettelly kanssa, itellä toi vanh. nyyn 100 tla ja sekin ihan riittävän korkia mutta miksi pitää tehä esm. valterista noin korkea? mitä sillä saavutettu? eikä maavaraa edes sitä mitä uudessa nyyssä!
ite ajelen rinnemaita ja korkiassa pelastuksessa joskus tuntu että lennonjohtotorni kaatuu kun poikkirinteeseen ajoi. istuu siinä sitten konepellin tasolla perse huoleti! ja vanhojen tilojen oviaukkojen korotus ja levennyshän on helppoa kuin heinän teko!
Itse ainakin tykkään korkeammalta katsella maailmaa. Esimerkiksi 8x50 sarjan valtuissa häiritsee hirveästi että isokokoista traktoria ajetaan niin alhaalta.
Tuon testin luettuani noista koneista ottaisin massikan, ihan vaan siksi että oli se kuitenkin halvempi kuin CNH koneet.
tykkään myös korkeammista koneista. jenkin hytästä näkee joidenkin kärrien yli seurata takaa tulevaa liikennettä, myös peruuttaessa helpottaa. taas tuon persjalkaisen jäljessä ei muuta näe, kuin etulaidan.
ja siitä polttoaineen kulutuksesta. tuo kutitettu nelonen vaan ottaa liki tuplaeväät verrattuna kutitettuun kutoseen. siis töissä. toki kioskilla käydessä syö vähemmän.
meinaan vaan, jotta sen ylimääräisen tehon kanssa on huomattavasti helpompi elää, kuin sen hiukan puuttuvan.
-
niin kuin sanottu kukin tykkää mistä tykkää. ite käytän noissa matalemmissa noita peilejä joilla näkee myös jonkin verran. mutta kyllä tekee tosiaan höpöä kun ajaa kiven yli poikkirinteessä ja istuu jo konepellin tasolla. kallistus ei paljon mutta kuiteskii! mutta kuin paljon sitä reserviä tarttee?
-
309 Varion keskikulutus on puolentoista vuoden ajalta 6,7 litraa per tunti. Mukaan mahtuu 14 kuution
lietevaunun vetoa, niittomurskausta 3,5 metrin koneella ja paalausta.Voit silmäillä vaihtoehtoa, mikä vie sen 2-5 litraa tunnissa vähemmän... Se 1,7 litraa tunnissa kuulostaisi
oikein säästöpossulta. 8)
[/quote]
Kevyitä töitä nuo on, pistäppä se kone töihin ota siitä 70-90% tehoa jatkuvasti noin 90% kokonaisajasta ja se loppu 10? vaikkapa siirtoajoa ja katoppa sitten miltä näyttää. Sulla noiden mainitsemien töiden kokonaistehon tarve pyörii varmasti tuolla 50% kantturoissa tai alle.
Silloin kyllä portaaton pesee vaihteellisen ei siiinä mitään. Nurkka koneena portaaton on kyllä lyömätön ja kevyessä siirtoajossa. Mutta kuormilla kulutukset tasottuu ja kun raskaan työn osuus kasvaa riittävästi niin homma kääntyykin päinvastoin.
Tästä on ihan testejäkin olemassa ja tiedän pari kollegaa jolla saman tehoiset ja merkkiset koneet toinen portaaton ja toinen ns. perinteinen niin molemmat ovat kertoneet merkistä riippumatta, että raskaassa ajossa portaaton vie enemmän siitä ei pääse mihinkään.
Kyllä kone hankinnassa kokonaisuus tärkein ei joku yksittäinen arvo.
Vaikkapa tuo vois olla suht hyvä esimerkki testaukseen, tosin pitäs sulle olla pikkasen pienempi tuo perässä vedettävä. ;D
https://www.youtube.com/watch?v=5RyA9fWmFJI
[/quote]
Eiks 309 variossa ole suurin teho 99 hevoista.Mielestäni kuiteskin aika raskailta nuo työt tuntuu.Esim. 3.5 m.niittomurskain ja lakoinen märkä kasvusto syö tehot aika tarkkaan. Harvoin näkee tuon tehoista veturia noissa hommissa.
-
309 Varion keskikulutus on puolentoista vuoden ajalta 6,7 litraa per tunti. Mukaan mahtuu 14 kuution
lietevaunun vetoa, niittomurskausta 3,5 metrin koneella ja paalausta.Voit silmäillä vaihtoehtoa, mikä vie sen 2-5 litraa tunnissa vähemmän... Se 1,7 litraa tunnissa kuulostaisi
oikein säästöpossulta. 8)
Kevyitä töitä nuo on, pistäppä se kone töihin ota siitä 70-90% tehoa jatkuvasti noin 90% kokonaisajasta ja se loppu 10? vaikkapa siirtoajoa ja katoppa sitten miltä näyttää. Sulla noiden mainitsemien töiden kokonaistehon tarve pyörii varmasti tuolla 50% kantturoissa tai alle.
Silloin kyllä portaaton pesee vaihteellisen ei siiinä mitään. Nurkka koneena portaaton on kyllä lyömätön ja kevyessä siirtoajossa. Mutta kuormilla kulutukset tasottuu ja kun raskaan työn osuus kasvaa riittävästi niin homma kääntyykin päinvastoin.
Tästä on ihan testejäkin olemassa ja tiedän pari kollegaa jolla saman tehoiset ja merkkiset koneet toinen portaaton ja toinen ns. perinteinen niin molemmat ovat kertoneet merkistä riippumatta, että raskaassa ajossa portaaton vie enemmän siitä ei pääse mihinkään.
Kyllä kone hankinnassa kokonaisuus tärkein ei joku yksittäinen arvo.
Vaikkapa tuo vois olla suht hyvä esimerkki testaukseen, tosin pitäs sulle olla pikkasen pienempi tuo perässä vedettävä. ;D
https://www.youtube.com/watch?v=5RyA9fWmFJI
[/quote]
Eiks 309 variossa ole suurin teho 99 hevoista.Mielestäni kuiteskin aika raskailta nuo työt tuntuu.Esim. 3.5 m.niittomurskain ja lakoinen märkä kasvusto syö tehot aika tarkkaan. Harvoin näkee tuon tehoista veturia noissa hommissa.
[/quote]
Portaattomassa saa kokoajan helposti kaiken irti mitä haluaa, eikä tarvitse miettiä vaihteita.
-
Entiä mutta äijjien koneet tuntuu kulkevan melkein pöön hajulla :o Meinaan vaan kun meillä mennään tuossa 18-32l/h välillä :-[ Eikäoo tuota voimaakaan noin 150hp tumpilla. Tosiaan maantiellä menee kuormankanssa tuo 30l/h niin tosi helposti myös kultivointi otta kakkua. Paalaus jos kuivaa niin noin 15l/h märällä sitte aikalailla reirummin :-[ Juu tuntuu kummalliselta kun paaljon tehokkaampi kone vie noinpaljon vähemmän.
Aika kovas käytös sulla kone jos saat noilla tehoilla tankillisen keskikulutukseksi 32l/h. Mulla oli vakiona 167hp tapilla ja maksimikulutus mittarin mukaan noin 37l/h... Nyt maksimikulutus noin 60l/h ja tieajos 24t koukus kulutus pyörii siinä 30l/h tasos. Mä en oikein ymmärrä miksi kulutus nousisi tehon kasvun myötä jos tehtävät työt ja massat on samat? Tulooko sen tehokkaamman koneen putkesta palamatonta naftaa?
Niin kyllähän tuo aika todesta tahtoo olla välillä paalaajankin edessä. Maantiellä ei okein esim lavetin kanssa (kone kyydissä) jaksa mennä tasasellakaan ku 45 :-[ Niin tuossa siis stanadynen pa vehkeet :-[ No juu ei varmaankaan mene 32l/h keskimäärin. Mutta on tullu mittailtua kun tuota joutuu paalauspäivän aikana juottaan. Myös tietenkin muissakin raskaissa hommissa ei tankillinen kauaa piisaa :-[ En sitte tiedä että pitäiskö isompi ostaa jotta veis vähemmän :o
-
onko kukaan rätnännyt mitä tuo 50 grammaa per kilowattitunti janoisimman ja vähemmän kuluttavan koneen kustannuksissa tekee. se tekee sadassa kolowatissa 5 litraa tunnissa. 50 litraa vajaassa päivässä ja jo 2000 vuositunnin ajossa 10 000 litraa. se taas on viisi vuotta ja 50 000 litraa elikkäs noin 50 000 verollista euroa. halpaa. vai mitä.
Käytätkö monessakin työssä 100 kW joka tunti koko tunnin?
-
Mä en oikein ymmärrä miksi kulutus nousisi tehon kasvun myötä jos tehtävät työt ja massat on samat? Tulooko sen tehokkaamman koneen putkesta palamatonta naftaa?
Mootoria käytetään alhaisemmalla kierrosnopeudella. Tällöin ominaiskulutus on suurempi. 400 g/kWh / 300 g/kWh
Sun pitää kertoa tuo niille insinööreille jotka on sitä mieltä että optimoimalla koneet matalemmille kierroksille syntyy polttoainesäästöjä. Portaattomat, eco laatikot ym.
-
onko kukaan rätnännyt mitä tuo 50 grammaa per kilowattitunti janoisimman ja vähemmän kuluttavan koneen kustannuksissa tekee. se tekee sadassa kolowatissa 5 litraa tunnissa. 50 litraa vajaassa päivässä ja jo 2000 vuositunnin ajossa 10 000 litraa. se taas on viisi vuotta ja 50 000 litraa elikkäs noin 50 000 verollista euroa. halpaa. vai mitä.
Käytätkö monessakin työssä 100 kW joka tunti koko tunnin?
toki tuo satakin joskus kevyellä puuterilumella ja tasaisella riittää, mutta sitten märällä lumella kun lasketaan useampi terä alas, ei kaksikaansataa tahdo aina riittää.
-
Mä en oikein ymmärrä miksi kulutus nousisi tehon kasvun myötä jos tehtävät työt ja massat on samat? Tulooko sen tehokkaamman koneen putkesta palamatonta naftaa?
Mootoria käytetään alhaisemmalla kierrosnopeudella. Tällöin ominaiskulutus on suurempi. 400 g/kWh / 300 g/kWh
Sun pitää kertoa tuo niille insinööreille jotka on sitä mieltä että optimoimalla koneet matalemmille kierroksille syntyy polttoainesäästöjä. Portaattomat, eco laatikot ym.
Ei nää sähköpumpulliset ainakaan enempää rupea syömään tehon lisääntyessä jollei sitä lisätehoa rupea käyttämään jolloin tietenkin maksimikulutus on kasvanut... Itse ainakin siihen jo oppinut ettei pika tai päävaihdetta vaihtaessa tartte vedättää kuin siihen 1800rpm asti ja sitten heittää isompaa pykälää kun ajelee väännöllä eikä sillä suurimmalla teholla...
-
Sun pitää kertoa tuo niille insinööreille jotka on sitä mieltä että optimoimalla koneet matalemmille kierroksille syntyy polttoainesäästöjä. Portaattomat, eco laatikot ym.
Jos haluaa oikein tuhlata dieseliä niin pistää farmin suurimman traktorin jyrän eteen ja ajelee sillä. Polttoainetta menee varmaan 500 g/kWh.
Silloin kun oli nuori ja niveliä ei jomottanut niin 165:n mukaan kun aamulla otti 25 litran dieselikanisterin ja aamulla ajeli pellolle. Pisti kanisterin pellolle ja joi kaffeet. Kynti. kynti ja joi kaffeet, kynti ja joi keffeet ja tankkasi massikan ja kynti ja joi kaffeet ja vielä vähän kynti ja lähti kotio.
Nyt jos tämmösen viritetyn lähes pari sataa heppaisen traktori pistää saman auran eteen ja tekee saman työn niin ei alle 100 litran saa tehtyä peltoa valmiiksi. Tietenkin jos saman traktorin taakse pistää 5 m:n lautasmuokkarin niin ei ehdi kun pari puhelua kännykällä soittaa niin sama työ on tehty.
Tässä nyt keskustellaan vähän eri asioista; kokonaiskulutus ja ominaiskulutus.
-
Sun pitää kertoa tuo niille insinööreille jotka on sitä mieltä että optimoimalla koneet matalemmille kierroksille syntyy polttoainesäästöjä. Portaattomat, eco laatikot ym.
Jos haluaa oikein tuhlata dieseliä niin pistää farmin suurimman traktorin jyrän eteen ja ajelee sillä. Polttoainetta menee varmaan 500 g/kWh.
Silloin kun oli nuori ja niveliä ei jomottanut niin 165:n mukaan kun aamulla otti 25 litran dieselikanisterin ja aamulla ajeli pellolle. Pisti kanisterin pellolle ja joi kaffeet. Kynti. kynti ja joi kaffeet, kynti ja joi keffeet ja tankkasi massikan ja kynti ja joi kaffeet ja vielä vähän kynti ja lähti kotio.
Nyt jos tämmösen viritetyn lähes pari sataa heppaisen traktori pistää saman auran eteen ja tekee saman työn niin ei alle 100 litran saa tehtyä peltoa valmiiksi. Tietenkin jos saman traktorin taakse pistää 5 m:n lautasmuokkarin niin ei ehdi kun pari puhelua kännykällä soittaa niin sama työ on tehty.
Tässä nyt keskustellaan vähän eri asioista; kokonaiskulutus ja ominaiskulutus.
Taitaa aika kullata muistot ::)
-
Ei tuossa liene paljoa kultaisia muistoja. 'Kuusvitosen' tankki taitaa olla jotain 60 litran luokkaa, jos siihen lisää 25 kanisterista niin 85 yhteensä. Jos nykykones vie sen 100 saman pellon tekoon niin aivan uskottava. Uskoisin jopa vähän isommankin eron, myös mukavuudella on hintansa
Kyllä nuo 35-165-ajan koneet vähällä kulkee. Omani olen tainnut pariin kertaan ajaa löpön loppuun, kun sitä nykyisissä nurkkahommissa tarvitsee tankata niin harvoin ettei sitä muista tankata enää ollenkaan....
Useat hommat tehnee pienimmällä kulutuksella (per tehty työ) jollain kevyellä, saastevehkeettömällä pikkukoneella ja siihen suhteessa olevalla työkoneella. Se on sitten eri juttu että siellä menee koko päivä harrastaessa, kun muuten riittäisi muutama tunti. Riippuu omasta tuntipalkkavaatimuksesta ja kiireen määrästä missä optimitaso ajan ja kulutuksen välillä kulkee.
Eri juttu sitten työt, joita ei yksinkertaisesti pysty tekemään alle 200 hv/ 6 tonnia. Jonkun hakkurin tai VRG:n edessä ei oikein söpöilyllä pärjää. Siinä vaikuttavat vain ominaiskulutus ja voimansiirron hyötysuhde.
Raskaassa kuljetusajossa tiellä on rengastuksen merkitys yllättävän suuri. Toiset rullaavat melkein kevyesti, toisia saa vetää alamäessäkin (kuten jotkut venäläiset esimerkiksi). Kuorma-auton renkaat toimisivat hienosti tiellä, valitettavasti missään muualla ne sitten eivät toimikaan, eli ovat harvoin realistinen vaihtoehto :-(
-
Metsäjussi vei jalat suusta... Työkoneen tehon ja painon valinta on ihan riippuvainen käytettävissä olevasta ajasta ja kalustosta. Eli löpöä palaa aina enemmän jos vauhtia pitää saada lisää. Mulla ei olisi muuten tarvetta isolle traktorille muuten kuin lietteen ajossa ja senpä takia se homma onkin ulkoistettu. Säästää pitkän pennin kun ei tarvi investoida vetokoneeseen jolla ei olisi muuta käyttöä.
-
Ei tuossa liene paljoa kultaisia muistoja. 'Kuusvitosen' tankki taitaa olla jotain 60 litran luokkaa, jos siihen lisää 25 kanisterista niin 85 yhteensä. Jos nykykones vie sen 100 saman pellon tekoon niin aivan uskottava. Uskoisin jopa vähän isommankin eron, myös mukavuudella on hintansa
Kyllä nuo 35-165-ajan koneet vähällä kulkee. Omani olen tainnut pariin kertaan ajaa löpön loppuun, kun sitä nykyisissä nurkkahommissa tarvitsee tankata niin harvoin ettei sitä muista tankata enää ollenkaan....
Useat hommat tehnee pienimmällä kulutuksella (per tehty työ) jollain kevyellä, saastevehkeettömällä pikkukoneella ja siihen suhteessa olevalla työkoneella. Se on sitten eri juttu että siellä menee koko päivä harrastaessa, kun muuten riittäisi muutama tunti. Riippuu omasta tuntipalkkavaatimuksesta ja kiireen määrästä missä optimitaso ajan ja kulutuksen välillä kulkee.
Eri juttu sitten työt, joita ei yksinkertaisesti pysty tekemään alle 200 hv/ 6 tonnia. Jonkun hakkurin tai VRG:n edessä ei oikein söpöilyllä pärjää. Siinä vaikuttavat vain ominaiskulutus ja voimansiirron hyötysuhde.
Raskaassa kuljetusajossa tiellä on rengastuksen merkitys yllättävän suuri. Toiset rullaavat melkein kevyesti, toisia saa vetää alamäessäkin (kuten jotkut venäläiset esimerkiksi). Kuorma-auton renkaat toimisivat hienosti tiellä, valitettavasti missään muualla ne sitten eivät toimikaan, eli ovat harvoin realistinen vaihtoehto :-(
Kyllä se 165 haukkaa jos sen töihin laittaa... Lietesekoittimen edessä ei taida 20ltr/h riittää... Ketunhäntää lykkää putkesta kun yrittää saada kananpaskan liikkeelle... Mutta olis kyllä mielenkiintoista testata samoilla auroilla jollain 165 massikalla ja n.200hv nykytraktorilla... Apulaitteet toki ottaa osansa mutta mukavuudestahan on aina joutunut maksamaan enemmän...
-
onko kukaan rätnännyt mitä tuo 50 grammaa per kilowattitunti janoisimman ja vähemmän kuluttavan koneen kustannuksissa tekee. se tekee sadassa kolowatissa 5 litraa tunnissa. 50 litraa vajaassa päivässä ja jo 2000 vuositunnin ajossa 10 000 litraa. se taas on viisi vuotta ja 50 000 litraa elikkäs noin 50 000 verollista euroa. halpaa. vai mitä.
Nyt näyttää joku räknänneen – yllättävästi sitä kertyy – pitkässä juoksussa :o
Juu räknätty on. Yllättävän äkkiä tienaa lomamatkan etelään ;D
Mutta on räknätty sitäkin että pelkästään tuon takia ei kannata vaihtaa, vaan sitten kun kalusto on vaihtoiässä. Muutoin se säästö menee kauppiaan taskuun.
Räknätty on myös sitäkin että raskaassa vedossa esim, nämä raputtomat vie 2-5l h enemmän, kuin kova aski. Räknäämistä riittää edelleen. ;D ;D
309 Varion keskikulutus on puolentoista vuoden ajalta 6,7 litraa per tunti. Mukaan mahtuu 14 kuution
lietevaunun vetoa, niittomurskausta 3,5 metrin koneella ja paalausta.
Voit silmäillä vaihtoehtoa, mikä vie sen 2-5 litraa tunnissa vähemmän... Se 1,7 litraa tunnissa kuulostaisi
oikein säästöpossulta. 8)
Kevyitä töitä nuo on, pistäppä se kone töihin ota siitä 70-90% tehoa jatkuvasti noin 90% kokonaisajasta ja se loppu 10? vaikkapa siirtoajoa ja katoppa sitten miltä näyttää. Sulla noiden mainitsemien töiden kokonaistehon tarve pyörii varmasti tuolla 50% kantturoissa tai alle.
Silloin kyllä portaaton pesee vaihteellisen ei siiinä mitään. Nurkka koneena portaaton on kyllä lyömätön ja kevyessä siirtoajossa. Mutta kuormilla kulutukset tasottuu ja kun raskaan työn osuus kasvaa riittävästi niin homma kääntyykin päinvastoin.
Tästä on ihan testejäkin olemassa ja tiedän pari kollegaa jolla saman tehoiset ja merkkiset koneet toinen portaaton ja toinen ns. perinteinen niin molemmat ovat kertoneet merkistä riippumatta, että raskaassa ajossa portaaton vie enemmän siitä ei pääse mihinkään.
Kyllä kone hankinnassa kokonaisuus tärkein ei joku yksittäinen arvo.
Vaikkapa tuo vois olla suht hyvä esimerkki testaukseen, tosin pitäs sulle olla pikkasen pienempi tuo perässä vedettävä. ;D
https://www.youtube.com/watch?v=5RyA9fWmFJI
Ihan vaan vinkiksi että koneesta lähtee n.100 hevosvoimaa... Luulen et se juutuupin valtra menee pintakaasulla
suhteessa liejupytyn vetoon maantiellä. :)
-
Kovia poikia kun 14motin paskavaunua ei pidetä raskaana vedettävänä 100 heppaiselle portaattomalle ;D
Ja pitääkö taas muistuttaa että ei jontikka harrastuksen vuoksi DD:tä kehittänyt (Lue: vetohommat)...
Onko siis niin että nuo 3-sylinteriset massikat on vielä vanhalla kopilla ja uudet 5600-sarjan 4-koneelliset on uudella?
-
Varustetaso ei vastaa hintaa näissä testissä olleissa koneissa, kun vertaa vanhoihin hyviin aikoihin. Esimerkkinä meidän vm-2004 luiskanokka Agrotron 105 maksoi uutena 49000€ sis.alv 6,1 litran turbo ja välijäähdytin tehoa 110hv. Vakiona jo tässäkin oli mm. 4kpl säädettäviä hydr.lohkoja, jarruventtiili, paluuliitin, 4-nop. voimanotto (ulkokytkentänapilla), takalasin pyyhin/pesin, ilmastointi, ilmapenkki, apumiehenistuin, hydrauliikka 75 l/min+ohjauksen oma pumppu, nostovoima 6200kg, hydr.suunnanvaihto ja pikavaihteet. Hyttikin on käytännössä sama nykypäivänäkin.
Iso kynnys olisi tämä vaihtaa 3-pyttyiseen papattajaan ja alkaa ruksailemaan varustelistaa, että pääsisi edes lähelle tämän vanhuksen ominaisuuksia. :'(
-
Kovia poikia kun 14motin paskavaunua ei pidetä raskaana vedettävänä 100 heppaiselle portaattomalle ;D
Mun mielestä raskaampaa hommaa saa vähän oikein etsiä tehoon nähden... :-\
-
Varustetaso ei vastaa hintaa näissä testissä olleissa koneissa, kun vertaa vanhoihin hyviin aikoihin. Esimerkkinä meidän vm-2004 luiskanokka Agrotron 105 maksoi uutena 49000€ sis.alv 6,1 litran turbo ja välijäähdytin tehoa 110hv. Vakiona jo tässäkin oli mm. 4kpl säädettäviä hydr.lohkoja, jarruventtiili, paluuliitin, 4-nop. voimanotto (ulkokytkentänapilla), takalasin pyyhin/pesin, ilmastointi, ilmapenkki, apumiehenistuin, hydrauliikka 75 l/min+ohjauksen oma pumppu, nostovoima 6200kg, hydr.suunnanvaihto ja pikavaihteet. Hyttikin on käytännössä sama nykypäivänäkin.
Iso kynnys olisi tämä vaihtaa 3-pyttyiseen papattajaan ja alkaa ruksailemaan varustelistaa, että pääsisi edes lähelle tämän vanhuksen ominaisuuksia. :'(
Sun kannattaa ruveta tekemään koemielessä kauppaa. Voit toki varautua että pihalla on uusi kone jos et ole tarkkana. Yllätys tulee siinä vaiheessa kun myyjä kirjoittaa sen vaihtokoneen hinnan lapulle ja kääntää lapun asiakkaan nähtäväksi. Jos silloin ei pure kieleensä niin voi tulla fiilis että myyjä hävii kun maksaa niin hirveästi eikä välirahaa tarvitakaan ihan kauheasti. Totuus on kuitenkin että se väliraha on ihan hirveä vaikkakin kymmeniä tuhansia vähemmän mitä olettaisi.
-
jep ja suoralla kaupalla uudet läjes ilmasia saa alle satkulla
-
eiks ne jo eräällä miettinnä että myisvät traktorin vakiona kolmella pyörällä mutta se se oikein ottanut tuulta alleen. yleensä kaikki lisävarusteena otettava mikä monella vakiona jo melkein samaan hintaa kuin perus.
-
Mä olen joskus tätä yhtälöä miettiskelly kun isäntä ostelee sen reilun satkun koneen (mikä meilläkin on) ja innoissansa totee voittavansa kun vanhasta "romusta" myyjä makso saman tai hieman enemmin kuin silloin 10 vuotta sitten kun se hankittiin. Viellä kun saa nähdä sen koneen vaihtokonerivissä lappu klasissa missä puuttuu 10000 hinnasta. Sitten tulee varsinainen tinkaaja kauppaan joka kertoo myyjälle kaikki viat jotka raktorissa on ja tinkailee viellä 10000 ja saa sen raktorin hyvin tingattuna. Lopputulemana kolme tyytyväistä eli kaksi isäntää jolla 5 vuoden maksuplanketit halvasta koneesta ja myyjä jolla tilillä sievoinen summa rahaa. Eli kaikki voitti.
-
Kovia poikia kun 14motin paskavaunua ei pidetä raskaana vedettävänä 100 heppaiselle portaattomalle ;D
Ja pitääkö taas muistuttaa että ei jontikka harrastuksen vuoksi DD:tä kehittänyt (Lue: vetohommat)...
Onko siis niin että nuo 3-sylinteriset massikat on vielä vanhalla kopilla ja uudet 5600-sarjan 4-koneelliset on uudella?
Kaikki 5600 on jo uudella hytillä (runko lähes entisenlainen), mutta 4- sylinterisiin vasta saa kovemman varustelun mm. Monitoimikäsinojan.
-
onko kukaan rätnännyt mitä tuo 50 grammaa per kilowattitunti janoisimman ja vähemmän kuluttavan koneen kustannuksissa tekee. se tekee sadassa kolowatissa 5 litraa tunnissa. 50 litraa vajaassa päivässä ja jo 2000 vuositunnin ajossa 10 000 litraa. se taas on viisi vuotta ja 50 000 litraa elikkäs noin 50 000 verollista euroa. halpaa. vai mitä.
Nyt näyttää joku räknänneen – yllättävästi sitä kertyy – pitkässä juoksussa :o
Juu räknätty on. Yllättävän äkkiä tienaa lomamatkan etelään ;D
Mutta on räknätty sitäkin että pelkästään tuon takia ei kannata vaihtaa, vaan sitten kun kalusto on vaihtoiässä. Muutoin se säästö menee kauppiaan taskuun.
Räknätty on myös sitäkin että raskaassa vedossa esim, nämä raputtomat vie 2-5l h enemmän, kuin kova aski. Räknäämistä riittää edelleen. ;D ;D
309 Varion keskikulutus on puolentoista vuoden ajalta 6,7 litraa per tunti. Mukaan mahtuu 14 kuution
lietevaunun vetoa, niittomurskausta 3,5 metrin koneella ja paalausta.
Voit silmäillä vaihtoehtoa, mikä vie sen 2-5 litraa tunnissa vähemmän... Se 1,7 litraa tunnissa kuulostaisi
oikein säästöpossulta. 8)
Kevyitä töitä nuo on, pistäppä se kone töihin ota siitä 70-90% tehoa jatkuvasti noin 90% kokonaisajasta ja se loppu 10? vaikkapa siirtoajoa ja katoppa sitten miltä näyttää. Sulla noiden mainitsemien töiden kokonaistehon tarve pyörii varmasti tuolla 50% kantturoissa tai alle.
Silloin kyllä portaaton pesee vaihteellisen ei siiinä mitään. Nurkka koneena portaaton on kyllä lyömätön ja kevyessä siirtoajossa. Mutta kuormilla kulutukset tasottuu ja kun raskaan työn osuus kasvaa riittävästi niin homma kääntyykin päinvastoin.
Tästä on ihan testejäkin olemassa ja tiedän pari kollegaa jolla saman tehoiset ja merkkiset koneet toinen portaaton ja toinen ns. perinteinen niin molemmat ovat kertoneet merkistä riippumatta, että raskaassa ajossa portaaton vie enemmän siitä ei pääse mihinkään.
Kyllä kone hankinnassa kokonaisuus tärkein ei joku yksittäinen arvo.
Vaikkapa tuo vois olla suht hyvä esimerkki testaukseen, tosin pitäs sulle olla pikkasen pienempi tuo perässä vedettävä. ;D
https://www.youtube.com/watch?v=5RyA9fWmFJI
Ihan vaan vinkiksi että koneesta lähtee n.100 hevosvoimaa... Luulen et se juutuupin valtra menee pintakaasulla
suhteessa liejupytyn vetoon maantiellä. :)
Ensinnäkin itse on tullu noin 2000h tuntia tullu vedettyä VRG,tä niin tiedän että ei mene tuo ässä pinta pintakaasulla.
Mietippä asiaa näin jos otetaan suhteessa saman kokoinen veturi VRG eteen kuin se sinun 309 noissa töissä. ja kumpikin ajaa 10h työpäivän niin kuinka paljon on se % prosentti osuus jonka tarvitsee liejun ajossa 70-90% koneen tehosta ja kuinka paljon on tyhjänä ajon osuus.
Verrattuna mainitsemaani työhön.
10 tunnin aikana vetää noin 20km tietä auki. Tienpäässä ympäri ja menoksi eli 70-90% teho otetaan noin 9h 45min 15 kahvitauko kääntyessä on jouto käyntiä.
Lietteen ajossa kuormanhaku tuskin on niin paljon tehoa tarvitsevaa kuin vienti. eli haen keskitehontarvetta työssä ja sitä kautta kokonaiskulutus vertailua. ns portaattoman ja perinteisen vaihteiston välillä, missä kulkee se raja. Koska on totuus että raskaassa vedossa kulutus kääntyy portaattoman tappioksi.
Suurentehon ja ns kevyentyön suhdetta räknäämällä mietin mikä on sopivin kones työhön. Koska edelleen siitä ei pääse mihinkään että kun suuren tehon osuus kokonaistyöstä kasvaa tietyn tason yli niin portaaton vaihteisto ei olekkaan se taloudellisin vaihteisto.
esim. erään kollegan portaaton vie 3l/h enemmän kuin samanmerkkinen ja samankokoinen ns. tavallinen vaihteisto. jos 1000h /v kertaa 3l = 3000l/v kertaa 6v = 18000l polttoainetta. ei tämä tämän kummoisempaa raketti tiedettä ole.
Työmaalle siirron osuus on noin 7% kokonaisajosta joten sekin on tullut huomioitava laskelmissa. VRG painaa lisäpainotettuna 9T joten ei sekään ihan ilman kulje vaikka terä on ilmassakin.
-
Mut sun vrg:tä vedetään koko ajan kovalla tiellä... ;D
Tarkoitan että siellä ei ole koko ajan ylämäki edessä niinkuin liejupytyllä toukopellolla.
Samaa mieltä ettei siinä tielanan vedossa tosiaankaan vaadita portaatonta vaihteistoa, aamulla pykälä
silmään ja terät alas, niinkauan mennään kun tarvii vaikka risteyksissä vekslailla tai soraa siirtää.
Siinä hommassa tarvitaan massaa ja vääntöä, portaatonta ei tarvi.
Someron suunnalla on muuten samassa hommassa painotettu ja tuunattu ORION ja URSUS.
Humppilan suunnalla on tietohtori, joka on silittänyt teitä T- VALTRALLA jo yli 11 000 tuntia.
Ainakin destialla on töitä riittänyt näille kavereille. :)
-
Traktori on pareet soratien höyläyksessä.
-
Ei tuossa liene paljoa kultaisia muistoja. 'Kuusvitosen' tankki taitaa olla jotain 60 litran luokkaa, jos siihen lisää 25 kanisterista niin 85 yhteensä. Jos nykykones vie sen 100 saman pellon tekoon niin aivan uskottava. Uskoisin jopa vähän isommankin eron, myös mukavuudella on hintansa
Kyllä nuo 35-165-ajan koneet vähällä kulkee. Omani olen tainnut pariin kertaan ajaa löpön loppuun, kun sitä nykyisissä nurkkahommissa tarvitsee tankata niin harvoin ettei sitä muista tankata enää ollenkaan....
Useat hommat tehnee pienimmällä kulutuksella (per tehty työ) jollain kevyellä, saastevehkeettömällä pikkukoneella ja siihen suhteessa olevalla työkoneella. Se on sitten eri juttu että siellä menee koko päivä harrastaessa, kun muuten riittäisi muutama tunti. Riippuu omasta tuntipalkkavaatimuksesta ja kiireen määrästä missä optimitaso ajan ja kulutuksen välillä kulkee.
Eri juttu sitten työt, joita ei yksinkertaisesti pysty tekemään alle 200 hv/ 6 tonnia. Jonkun hakkurin tai VRG:n edessä ei oikein söpöilyllä pärjää. Siinä vaikuttavat vain ominaiskulutus ja voimansiirron hyötysuhde.
Raskaassa kuljetusajossa tiellä on rengastuksen merkitys yllättävän suuri. Toiset rullaavat melkein kevyesti, toisia saa vetää alamäessäkin (kuten jotkut venäläiset esimerkiksi). Kuorma-auton renkaat toimisivat hienosti tiellä, valitettavasti missään muualla ne sitten eivät toimikaan, eli ovat harvoin realistinen vaihtoehto :-(
Kyllä se 165 haukkaa jos sen töihin laittaa... Lietesekoittimen edessä ei taida 20ltr/h riittää... Ketunhäntää lykkää putkesta kun yrittää saada kananpaskan liikkeelle... Mutta olis kyllä mielenkiintoista testata samoilla auroilla jollain 165 massikalla ja n.200hv nykytraktorilla... Apulaitteet toki ottaa osansa mutta mukavuudestahan on aina joutunut maksamaan enemmän...
Testaa ny ensin sinun 200 hevosvoimainen ja laitat sen lietteensekoittimen eteen jonka tehontarpeesta tuo 200 hevosvoimainen täyttää puolet,ilmoittele sitten paljonko se söi.
-
Ei tuossa liene paljoa kultaisia muistoja. 'Kuusvitosen' tankki taitaa olla jotain 60 litran luokkaa, jos siihen lisää 25 kanisterista niin 85 yhteensä. Jos nykykones vie sen 100 saman pellon tekoon niin aivan uskottava. Uskoisin jopa vähän isommankin eron, myös mukavuudella on hintansa
Kyllä nuo 35-165-ajan koneet vähällä kulkee. Omani olen tainnut pariin kertaan ajaa löpön loppuun, kun sitä nykyisissä nurkkahommissa tarvitsee tankata niin harvoin ettei sitä muista tankata enää ollenkaan....
Useat hommat tehnee pienimmällä kulutuksella (per tehty työ) jollain kevyellä, saastevehkeettömällä pikkukoneella ja siihen suhteessa olevalla työkoneella. Se on sitten eri juttu että siellä menee koko päivä harrastaessa, kun muuten riittäisi muutama tunti. Riippuu omasta tuntipalkkavaatimuksesta ja kiireen määrästä missä optimitaso ajan ja kulutuksen välillä kulkee.
Eri juttu sitten työt, joita ei yksinkertaisesti pysty tekemään alle 200 hv/ 6 tonnia. Jonkun hakkurin tai VRG:n edessä ei oikein söpöilyllä pärjää. Siinä vaikuttavat vain ominaiskulutus ja voimansiirron hyötysuhde.
Raskaassa kuljetusajossa tiellä on rengastuksen merkitys yllättävän suuri. Toiset rullaavat melkein kevyesti, toisia saa vetää alamäessäkin (kuten jotkut venäläiset esimerkiksi). Kuorma-auton renkaat toimisivat hienosti tiellä, valitettavasti missään muualla ne sitten eivät toimikaan, eli ovat harvoin realistinen vaihtoehto :-(
Kyllä se 165 haukkaa jos sen töihin laittaa... Lietesekoittimen edessä ei taida 20ltr/h riittää... Ketunhäntää lykkää putkesta kun yrittää saada kananpaskan liikkeelle... Mutta olis kyllä mielenkiintoista testata samoilla auroilla jollain 165 massikalla ja n.200hv nykytraktorilla... Apulaitteet toki ottaa osansa mutta mukavuudestahan on aina joutunut maksamaan enemmän...
Testaa ny ensin sinun 200 hevosvoimainen ja laitat sen lietteensekoittimen eteen jonka tehontarpeesta tuo 200 hevosvoimainen täyttää puolet,ilmoittele sitten paljonko se söi.
No mitäs testaamista siinä on ku se jo tiedetään että yli 30ltr/h hörppää kultivaattorin edessä.. Mutta asiassahan oli se idea että se 200hv vie samojen aurojen kanssa yli 100litraa tuolla pellolla ja 165:lla riittää 85litraa.. :o Ymmärrätkö??
-
Linjalanauksissa pärjää kaikilla askeilla. Sitten kun on pelkkää reikäsarjojen lanausta niin silloin olisi portaaton aski parempi, tulee paljon nopeuden muutoksia. Välillä terät ilmassa pitkiäkin matkoja ja välillä parin sadan metrin jälkeen terät alas/ylös ja lyhyttä vetoo..
-
Traktori on pareet soratien höyläyksessä.
Mikä piru siinä on että samat sadereiät on tiellä jo puolen tunnin jälkeen traktorilanauksesta.Kyl mää nyt ihmettelen. Ennen kun tiekarhu lanas tien niin se oli viikkoja hyvässä kunnossa.Minusta traktori lanaus on paremminkin silottelua eikä lanausta. ;)
-
Traktori on pareet soratien höyläyksessä.
Mikä piru siinä on että samat sadereiät on tiellä jo puolen tunnin jälkeen traktorilanauksesta.Kyl mää nyt ihmettelen. Ennen kun tiekarhu lanas tien niin se oli viikkoja hyvässä kunnossa.Minusta traktori lanaus on paremminkin silottelua eikä lanausta. ;)
Nyt olen täysin samaa mieltä, tämä traktorilla lanaaminen on pelkkää kosmetiikkaa, peitellään vähän kuoppia, kun karhukuski malttoi pudottaa terät maahan oli tiekin lanattu. Onneksi täällä paikallistie vielä keväisin suolaamisen yhteydessä vuokrakarhulla käydään kunnolla lanaamassa menee heinäkuulle saakka, mutta sitten alkaa tämä kuoppien "naamiointi" 8) Mutta tää on nyky-aikaa, ennen oli Ylistaron tiepiirillä kolme omaa karhua koko-ajan liikenteessä, nyt ei Seinäjoen alueella ole yhtään omaa, vuokraavat keväisin yhden yksityisen muutamaksi päiväksi, jolla kiertävät sorateitä. :(
-
Traktori on pareet soratien höyläyksessä.
Mikä piru siinä on että samat sadereiät on tiellä jo puolen tunnin jälkeen traktorilanauksesta.Kyl mää nyt ihmettelen. Ennen kun tiekarhu lanas tien niin se oli viikkoja hyvässä kunnossa.Minusta traktori lanaus on paremminkin silottelua eikä lanausta. ;)
Nyt olen täysin samaa mieltä, tämä traktorilla lanaaminen on pelkkää kosmetiikkaa, peitellään vähän kuoppia, kun karhukuski malttoi pudottaa terät maahan oli tiekin lanattu. Onneksi täällä paikallistie vielä keväisin suolaamisen yhteydessä vuokrakarhulla käydään kunnolla lanaamassa menee heinäkuulle saakka, mutta sitten alkaa tämä kuoppien "naamiointi" 8) Mutta tää on nyky-aikaa, ennen oli Ylistaron tiepiirillä kolme omaa karhua koko-ajan liikenteessä, nyt ei Seinäjoen alueella ole yhtään omaa, vuokraavat keväisin yhden yksityisen muutamaksi päiväksi, jolla kiertävät sorateitä. :(
On varmasti merkitystä sillä, että onko siinä tiessä mitään kunnollista lanattavaa.
-
Traktori on pareet soratien höyläyksessä.
Mikä piru siinä on että samat sadereiät on tiellä jo puolen tunnin jälkeen traktorilanauksesta.Kyl mää nyt ihmettelen. Ennen kun tiekarhu lanas tien niin se oli viikkoja hyvässä kunnossa.Minusta traktori lanaus on paremminkin silottelua eikä lanausta. ;)
Noh ennen tielle myös ajettiin lisää tavaraa ihan aikuisten oikeesti eikä näön vuoksi. Ja sitä lanauskerrosta oli senverran että syssyllä voi vetää tien profiilin enempi vaateriin ja keväällä laittaa taas optimaaliseen "sianselkä" muotoon.
Joskus käytin hoidossa olevalla yksityistiellä tiekarhua, mutta eipä tuo saanut tien profiilia kuntoon kun ei ole kuskilla taitoa. Itse piti takalevyllä reunat vedellä tielle ja toiseen otteeseen tasata pitkällä lanalla.
-
Traktori on pareet soratien höyläyksessä.
Mikä piru siinä on että samat sadereiät on tiellä jo puolen tunnin jälkeen traktorilanauksesta.Kyl mää nyt ihmettelen. Ennen kun tiekarhu lanas tien niin se oli viikkoja hyvässä kunnossa.Minusta traktori lanaus on paremminkin silottelua eikä lanausta. ;)
Mää mainostan vähäsen, realistilla olis varmaan halvalla sellanen nevalla ryskätty lana jolla pääsee Kiinaan asti tarvittaessa. On kokoo ja näköö ja kivan värinen, ja hintakin halpa.
-
Traktori on pareet soratien höyläyksessä.
Mikä piru siinä on että samat sadereiät on tiellä jo puolen tunnin jälkeen traktorilanauksesta.Kyl mää nyt ihmettelen. Ennen kun tiekarhu lanas tien niin se oli viikkoja hyvässä kunnossa.Minusta traktori lanaus on paremminkin silottelua eikä lanausta. ;)
Tottakai jos höylä löytyy,traktoria puolustan siksi kun ainakin täällä autoilla lanatut aaltoilee,niissähän on jouset taikka sitten käyttäjässä vika.
-
Elkää moittiko valtran kulutusta kyllä valtra mies saa vehkeen kulkemaan melkein hiellä ::)alkaa 3.53
http://www.youtube.com/watch?v=QLQHNXjC0oo
-
tässä koko tienhoitokeississähän on kyse vain ja ainoastaan rahasta. siis maksajasta. kyllä me urakoitsijat laitetaan vaikka joka linjalle oma karhu ja ajetaan vaikka ympäripyöreetä, jos sille löytyy maksaja. totuus vaan on se, että ne tienhoitoon tarkoitetut määrärahat koko ajan vähenee ja nekin vähät painottuu tuonne eteläiseen suomeen. tieverkoston kunto vaan huononee, eikä sitä voida estää muulla kuin riittävällä rahoituksella. en vielä usko, jotta se tekijöistä on kiinni.
-
Kyllä mä sen ymmärrän, että rahasta se kiinni on, mutta kyse oli siitä millä tie laitetaan kuntoon, niin ei traktoria voi verrata karhuun, hiekkalaatikko vehkeitä nämä traktorilla vedettävät on karhuun verrattuna, sepelikasaa tasaa vaikka millä, mutta tien runkoon ne ei pysty. Ennen oli ennen ja nyt jatketaan tällä rahoituksella ja kuoppien naamioinneilla, eihän ennen tunnettu sanaa urapaikkaustakaan...se on tätäpäivää, jos tehdään sitäkään, kunhan kaverit käy heittämäs mustaa sepeliä syntyneisiin koloihin pakunlavalta ;D
-
niin ei traktoria voi verrata karhuun, hiekkalaatikko vehkeitä nämä traktorilla vedettävät on karhuun verrattuna, sepelikasaa tasaa vaikka millä, mutta tien runkoon ne ei pysty.
Ainakin täällä etelämmässä päin on ogelma se, että siinä rungossa ei ole paljoa mitä lanata. Siinä ei paljon karhut auta kun ylös tulee savea ja/tai kiviä :-(
Eli lanauskerros on huvennnut olemattomaksi ja rahaa sen lisäämiseen ei hirveästi ole.
-
Täällä tuohon paikallistiehen on ajettu sepeliä vasta 80 luvun lopulta, kun ne karhutkin upposivat tiehen toisiaan kiskoessa upoksista, siihen saakka sekoittivat vähäisiä hietoja saven seassa, mutta ne oli matkassa 5päivää viikossa, eli melkein joka viikko ympäri vuoden meni karhu, talvella kierteli polanteet kesäisin piti pinnat sileänä, mutta rahat on loppu ja nyt mennään tällä, keväällä karhu kiertää kertaalleen sitten tulee suola-auto, sen perässä saattaa mennä karhu, tai traktori, sitten loppukesäsästä alkaa se kuoppien naamiointi. Syksyllä traktori, koittaa löytää sen viimeisen plussapäivän ennen pakkasia, joskus onnistuu, yleensä ei :( jos se velli ei jäädy heti lanan perässä urat on todella "ohjaavat"
-
Tämä ei nyt tähän topiciin kuulu mutta kirjoitan tästä vain nyt tämän kerran.
Juu kyll se näin on alemman tienhoitoverkon rahat supistuu koko ajan, koska hoito ja kunnostus potti on samassa korissa ja kun kunnostusten määrä kasvaa niin hoidon rahat vähenee, onko tämä fiksua sitä miettiköön jokainen itse.
Vaatimukset kalustosta ja tienlaadusta kovenee. Nykytalvet ovat erittäin hankalia soratien pitoon varsinkin eteläisessä suomessa. Varsinkin jos talvet tulevat viime syksyn tyyppisiksi, nii kusessa ovat soratienlaidassa asuvat.
Sen verta että itse urakoitsijat kyllä tekee, mutta motivoituneen ja hyvän jäljen tekevää työmiestä höyläys hommiin ei tahdo löytyä.
Kumma kun moni tiehöylä urakoitsija soittelee ja kyselee tuosta laitteesta. Vähän aikaa kun keskustelee niin poikkeuksetta vastaus on se että tiehöylä on kallis hankkia tai ylläpitää. Uudet ovat sika kalliita ja vanhoilla alkaa remontit lisääntyä jotta kautta varmuus /kannattavuus on huono.
Noita uudempia VRG höyliä on tällä hetkellä 5 tai 6 Suomessa. Kaksi Etelä-Savossa, Yksi meni viime kesänä Huittisiin
Yksi valmistajalla ja yksi tais mennä lappiin. Itsekkin ajan tuolla laitteella kolmessa alueurakassa. Tällä hetkellä kaikkiaan teitä hoidossa noin 600km. Valtion teitä noin 400 km ja yksityisiä loput. Rengas sarja tahtoo mennä, vähän kesästä riippuen että saapi nuo tiet pidettyä kunnossa. 30v on tuota hommaa tullu tehtyä enemmän ja vähemmän tosissaan, nyt on tienhoidosta tullu päätyö.
Aloittelin valtiontie hommia soukkiolla. Sillä pääsi noin 250-300km hoitomäärään, nyt Vrg.llä pystyy hoitamaan tuon 400km ja suurimmat yksityistiet. Loput pikkutiet menee soukkiolla. Yksinkertainen syy kasvaneeseen tiemäärään on se että höyläskerrat/tie ovat vähentyneet tien kulutuskerroksesta riippuen 40-70% soukkioon verrattuna valtionteillä. Paljon riippuu kevään ja alkukesän säistä kuinka työntäyteinen kesä tulee. Kesä höyläykset ovat vähentyneet eniten Vrg,n aikana, koska tiet pysyy kunnossa. Niin Destian kuin YIT,n mestareilta ja pohjois-savon elykeskusta saatu palaute on ollut erittäin positiivista.
Esim. reikä sarjoja itse vedän tuolla pelkästään emäterällä eli ensin keskelle tietä sorat karheelle kuoppien kohdalta, jos vielä näkyy kuoppia niin uudelleen ja viimeiseksi tavarat takaisin. Millään muulla laitteella ei tuohon pysty paitsi tiehöylä. Hyvin harvoin tarvitsee toista kertaa vetää tai sitten on jo todella syvä kuoppa joka on jo rungon sisällä tai yleensä ison maakiven vieressä. Tien reikiintymistä ei pysty estämään jos tiehen ei saa muotoa joka olisi oltava valtionteillä 5% keskilinjasta reunoille päin, jos siellä ei ole tavaraa josta tehdä niin tyhjästä on paha nyhjästä.
Tien hoidossa, nyt varsinkin kun kalliomursketta käytetään, olisi oltava aikaisin keväällä liikkeellä heti kun pintakelirikko antaa vähänkin myöten. Tällöin kalliomurskeen hienoaines ehtii nousta pintaan ja liikenne liippaa pinnan sileäksi, jos mennä vasta silloin kun tavara rullaa hyvin terillä ollaan auttamattomasti myöhässä. Yleensä tiet olisi ajettava kahteen kertaan. Suolaus on tehtävä tien ollessa pehmeä ja kostea pinnaltaan HETI pintakelirikon jälkeen, silloin suola sulaa ja painuu syvemmälle tien pintaan ja kestää pitempään kuin myöhemmin keväällä tehty suolaus. Käytännössä kalliomursketiet olisi oltava suolattu ja muotoiltu täällä vappuun mennessä tai ennen runkokelirikkoa.
Moreeni mursketiet eivät ihan niin hätäisiä ole suolauksen ja kevät muotoilun suhteen.
Runkokelirikon jälkeen käydään korjaamassa sadekelillä routa patit ja heitot pois. Eipä se tuon kummempaa hommaa ole. Eräs lumiurakoitsija kyseli kerran lanaus hommasta, niin tuumasin että yleensä pääsiäisen jälkeen alkaa 20 vrk jatkuva lumipyry.
Kevääntalven jatkoa kaikille toivottaen.
J.K. ken tekee niin se kokee.
-
Talvella valitetaan lumesta ja kesällä sorateistä. Ihmisten tietämättömyys aiheuttaa yleensä tuon tiestöstä valittamisen, "ennen oli paremmin ja tehtiin toiseen tyyliin".
Esimerkkinä kesä lanaukset kun tullaan ihan suu vaahdossa ihmettelemään miksi ei koko tietä voi lanata kerralla päästä päähän? Joutuu vaan nätisti toteamaan että "aatteleppa kun aukastaan koko tie tähän parhaimpaan tulevaan pouta jaksoon, niin mitä se tie tekee?" -No se pölisee niin perkeleesti ettei siellä pysty kukaan ajamaan.. Näitä sankareita on paljon.. ;D
Toinen on sitten se että jos työnjohto käskyttää ajamaan vaan nopean lanauksen, eli kuoppiin vaan vähän täytettä niin hankala siinä on hyvää jälkeä tehdä.
-
Aika kultaa muistot.. Ennen oli mukamas kaikki paremmin... Niinhän se menee..
Jos oikein muistan niin ei se niin kaksista oo ollu ennenkään. TVL:n autot ajeli kärki aura keulassa ja sen takia oli pakko olla höyliä, ettei talven aikana kerinny kertyä kovin paksut polanteet.. isommilaakaan teillä ei asfaltti paistanu läpi talaven, niinku nykyään..
Autoissa vaan oli lehti jouset, korkeampi maavara ja mikä tärkeää, paksumpi ilmatilaiset renkaat..
Niin ja ihimiset ei ollu niin ranttuja niinku nykyään...
-
Mitenköhän 5100R jontikka ja 211 fendt olisivat pärjänneet testissä ::)
-
Mitenköhän 5100R jontikka ja 211 fendt olisivat pärjänneet testissä ::)
Jontikka olisi hajonnut fendt ei olisi saapunut ajoissa. ;D
-
Mitenköhän 5100R jontikka ja 211 fendt olisivat pärjänneet testissä ::)
Jontikka olisi hajonnut fendt ei olisi saapunut ajoissa. ;D
;D
-
Mitenköhän 5100R jontikka ja 211 fendt olisivat pärjänneet testissä ::)
Niin ja 5-sarjan deutsi olis putsannut pöydän ;)
-
Deutz nyt on nykyään jo niin marginaalimerkki että ei sitä kukaan ainakaan täällä pohjoisessa uskalla edes ostaa.
-
Deutz nyt on nykyään jo niin marginaalimerkki että ei sitä kukaan ainakaan täällä pohjoisessa uskalla edes ostaa.
Miksei uskalla?? Eikös niitä varaosiakin kohta saa jo agrimarketin tiskiltä...
-
Mulla ei oo ainakaan mitään käsitystä kuka vaikkapa tällä alueella huoltaa deutsia, tai edes myy...
-
Mulla ei oo ainakaan mitään käsitystä kuka vaikkapa tällä alueella huoltaa deutsia, tai edes myy...
Ota selvää ::)
-
Ota selvää ::)
Myöhäistä jo 8)
-
Ota selvää ::)
Myöhäistä jo 8)
Eiks sul toimi netti enää tähän aikaan?? No kato tosta ensin myymälät niin varmaan kertovat siellä sitten sen huoltamon... http://www.yrma.net/yhteystiedot
-
Zektaaa1232445 8). Satama poika 8)
-
Eiks sul toimi netti enää tähän aikaan?? No kato tosta ensin myymälät niin varmaan kertovat siellä sitten sen huoltamon... http://www.yrma.net/yhteystiedot
Toimii toimii, ei oo vaan tarvetta tuollaiselle deutsille.
Ylivieskassa pohjoisin, oulussakaan ei myymälää. Oulussa tpo:lla taisi joskus deutsin lippu liehua mutta en oo kyllä ihan varma tästäkään
-
Eiks sul toimi netti enää tähän aikaan?? No kato tosta ensin myymälät niin varmaan kertovat siellä sitten sen huoltamon... http://www.yrma.net/yhteystiedot
Toimii toimii, ei oo vaan tarvetta tuollaiselle deutsille.
Ylivieskassa pohjoisin, oulussakaan ei myymälää. Oulussa tpo:lla taisi joskus deutsin lippu liehua mutta en oo kyllä ihan varma tästäkään
Posiolle lähti vanha deutsi työpaikalta... Mut se ostaja olikin vissiin hiukan rohkeempi kaveri...