Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Viljojen dopingketju  (Luettu 127136 kertaa)

SAS

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12800
  • Velehojen Veleho
Vs: Viljojen dopingketju
Olisi mielenkiintoista tutkia Skn viljaerä onko siinä jäämiä noista aineista ?
Mystinen Logger,arkinen aivan,Talouden ja politiikan arvostettu tutkija.Ilmastotutkimuksen huippu luotettava kriitikko.Sääennustamisen moninkertainen Suomen Mestari.
Pikkutilallinen yrittää omillaan,suuri tilallinen tarvitsee yrittämiseen EU:n tukea !

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Viljojen dopingketju
Olisi mielenkiintoista tutkia Skn viljaerä onko siinä jäämiä noista aineista ?
Kuoleeko niihin :-[
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

SAS

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12800
  • Velehojen Veleho
Vs: Viljojen dopingketju
Ihmiskunta on käyttänyt viljaa ravintona vasta 6000 vuotta ja epäillään että sen käyttö ei olekaan niin terveellistä kuin on luultu.Väestöstä arvellaan olevan noin 6 % herkkiä viljan sisältämälle gluteenille vaikka keliakia sairastavien osuus on vain 2 %.
Vehnästä on moni luopunut ja siirtynyt Tattarin käyttäjäksi joka kaiken lisäksi on myrkyistä vapaa kun sitä ei voi käsitellä millään kasvinsuojelu aineella.
Rukiilla on se ikävä ominaisuus että sen geeni on lähellä ihmisen mahalaukussa olevaa ja se muuttaa sitä.

Mees ny länkyttää tota paskaas tonne vapaaseen sanaan.... :P

Jokanen jo tietää et sää oot aina oikeessa ja osaat ennustaa säätä ja plaa plaa plaa... :P
Etkö tosiaan tiedä näistä asioista tuon enempää,olisko nyt opiskelu paikallaan.
Mystinen Logger,arkinen aivan,Talouden ja politiikan arvostettu tutkija.Ilmastotutkimuksen huippu luotettava kriitikko.Sääennustamisen moninkertainen Suomen Mestari.
Pikkutilallinen yrittää omillaan,suuri tilallinen tarvitsee yrittämiseen EU:n tukea !

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Viljojen dopingketju
Eemeli, peittaamaton TOS, kylvetty 30.4, kultivoitu syksyllä, äestettyx2 laahavannaskylvö.

Kylvölannoitus 250kg CAN27+35kuutiota naudan kuivalantaa. siemenmäärä 220kg/ha.

30.5 Mangaaniliuos 1L/Ratio SX 20g/ MCPA 1L.[/color]
5.6 CCC 1L






Tästä ei paljon kerrottavaa ole.

Peruskahua,

HLP 54
Valkuainen 12.4
Kosteus 12.2

4000kg/ha.

Tää on puitu 15.8
Hep, tuolla taustallahan olis raivattavaa, mitä ihmettä?
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52017
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Viljojen dopingketju
Koko pelleily yhteenvetona:


Aloitin "kokeen" näin. Sinisellä verrokki.

Eemeli, peittaamaton TOS, kylvetty 30.4, kultivoitu syksyllä, äestettyx2 laahavannaskylvö.

Kylvölannoitus 450kg Y1. siemenmäärä 220kg/ha.

30.5 Zenit 0.5L/Gramitrell 1L/Moddus 0.1/Ratio SX 20g/ MCPA 1L.
5.6 Stereo 0.8L/Gramitrell 1L/CCC 1L

Puitu 14.8

Hehtopaino 57.6
Valkuainen 15.9
Kosteus 12.9

Satoa tuli 140 hehtoa kuivana ja koe ala oli 1,3hehtaaria.


1.6

13.7

5.8

8.8


Jyvät ennen kuivuria:



Vasemman puoleinen




Douppi-Eemelin lopulliset tiedot päivitetty..

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eemeli, peittaamaton TOS, kylvetty 30.4, kultivoitu syksyllä, äestettyx2 laahavannaskylvö.

Kylvölannoitus 250kg CAN27+35kuutiota naudan kuivalantaa. siemenmäärä 220kg/ha.

30.5 Mangaaniliuos 1L/Ratio SX 20g/ MCPA 1L.[/color]
5.6 CCC 1L






Tästä ei paljon kerrottavaa ole.

Peruskahua,

HLP 54
Valkuainen 12.4
Kosteus 12.2

4000kg/ha.

Tää on puitu 15.8
[/size]

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

***********************************************************

Propino, Serti, kylvetty 23.4, kultivoitu syksyllä, äestettyx2, laahavannaskylvö.

Kylvölannoitus 400kg Y1. siemenmäärä 310kg/ha

30.5 Zenit 0.25L/ Gramitrell 2L/ Ratio SX 20g/MCPA 1L
4.6 Gramitrell 1L/ Moddus 0.1L


Propino, Serti, kylvetty 23.4, kultivoitu syksyllä, äestettyx2, laahavannaskylvö.

Kylvölannoitus 400kg Y1. siemenmäärä 310kg/ha

30.5 Ratio SX 20g/MCPA 1L


Samalla lohkolla molemmat. Lisää kuvia kun ero alkaa näkyä.

1.6


5.8




Vasemmalla puolella kuvassa meni nämä:

30.5 Zenit 0.25L/ Gramitrell 2L/ Ratio SX 20g/MCPA 1L
4.6 Gramitrell 1L/ Moddus 0.1L

Oikealla puolella nämä:

30.5 Ratio SX 20g/MCPA 1L

Enemän pöperöitä saanut lakoutui hiukan ja on muutenkin enemän notkollaan. Jyväkoko ja hehtopaino?

No, sen näkee ku pääsee puimaan.



17.8 puitu

HLP 72
Valkuainen 10.2
Kosteus 13.1

Sato n.6800kg/ha.

Sikäli koe meni reisille ettei oikein voinu erotella ehtoon kiireessä kumpi oli parempaa.

Keskiarvona kuitenkin kohtuullinen sato.


Vielä leppiskuva: ;D






***********************************************************

Propino...


Viimeksi muokattu: 18.08.14 - klo:20:51 kirjoittanut SKN

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

SAS

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12800
  • Velehojen Veleho
Vs: Viljojen dopingketju
Eikös pohojanmaalaiset ole nuo satokilpailut voittaneet jo viimeiset 20 vuotta,eli etelässä ei enään viljaa osata kasvattaa. ;D
Mystinen Logger,arkinen aivan,Talouden ja politiikan arvostettu tutkija.Ilmastotutkimuksen huippu luotettava kriitikko.Sääennustamisen moninkertainen Suomen Mestari.
Pikkutilallinen yrittää omillaan,suuri tilallinen tarvitsee yrittämiseen EU:n tukea !

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19997
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Viljojen dopingketju
Eikös pohojanmaalaiset ole nuo satokilpailut voittaneet jo viimeiset 20 vuotta,eli etelässä ei enään viljaa osata kasvattaa. ;D

Ensimmäiset satokisatulokset tulleet tältä vuodelta. Maaningalla Brasetto rukiista yli 8  tonnia ! Isolta alalta ja kuivasato. Pohjanmaan viljelijät ovat saaneet kovan kilpailijan Savosta.

Inkoosta ja lounaisrannikolta tulee vielä yllätyksiä syyrapsin ja hybridirukiiden osalta. Säistä tuo menestys paljon on kiinni.

-SS-

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2012
Vs: Viljojen dopingketju
nyt kun on haastelliset kelit sateiden puolesta niin millaisia kenttäkokemuksia on löytynyt lajikkeiden laonkestosta.

itellä ainakin semmonen havainto et oma lisälannoitettu (vahva) amaretto joka sai hiukan CCC:tä ja korrenkasvun alussa sonis 0.15 L on pystyssä. tosi tyytyväinen et tuli varmistettua soniksella vaikka se olikin ylimääräinen reisu.

tutun wellamo-vehnä sai myös lisälannoituksen ja ainoana korrensääteenä broadwayn. se on lakoontunut pahasti, toki paikalle on sattunu kuuroja tai tulla kerran rakeinakin.

varsinkin vehnien korrenvahvuus kiinnostaa. ne ku aikalailla kestää mutta kun lakoontuu niin ongelmia on puinnissa ja laaduissa tiedossa reilustas.

kauraa ei itellä ole, joten niistä ei ole sanoa mitään. streiffin pitäs olla korrenkestävä, samoin meliuksen mut kyl ne lakoon meni. wolmari pysy pystyssä mut ei juuri saanut sadettakaan kriitisimmässä vaiheessa.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52017
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Viljojen dopingketju
nyt kun on haastelliset kelit sateiden puolesta niin millaisia kenttäkokemuksia on löytynyt lajikkeiden laonkestosta.

itellä ainakin semmonen havainto et oma lisälannoitettu (vahva) amaretto joka sai hiukan CCC:tä ja korrenkasvun alussa sonis 0.15 L on pystyssä. tosi tyytyväinen et tuli varmistettua soniksella vaikka se olikin ylimääräinen reisu.

tutun wellamo-vehnä sai myös lisälannoituksen ja ainoana korrensääteenä broadwayn. se on lakoontunut pahasti, toki paikalle on sattunu kuuroja tai tulla kerran rakeinakin.

varsinkin vehnien korrenvahvuus kiinnostaa. ne ku aikalailla kestää mutta kun lakoontuu niin ongelmia on puinnissa ja laaduissa tiedossa reilustas.

kauraa ei itellä ole, joten niistä ei ole sanoa mitään. streiffin pitäs olla korrenkestävä, samoin meliuksen mut kyl ne lakoon meni. wolmari pysy pystyssä mut ei juuri saanut sadettakaan kriitisimmässä vaiheessa.

SS tulee kohta ja lausuu runon Zebra-vehnästä. ;D
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Ripcord

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 243
Vs: Viljojen dopingketju
Mitään koeruututoimintaa ei ollut ajatus tehdä, mutta sattumoisin Zebraa kasvatettiin meillä tänä kesänä
- ilman mitään laontorjuntaa
- rikkakasviruiskutuksen yhteydessä savimaille tyypillinen, maltillinen luraus CCC:tä
- moddusta 0,1 l/ha myöhäisessä korrenkasvuvaiheessa/alkava lippulehti

Kaikki kasvustot ovat/olivat pystyssä, tuplakylvöksiä lukuunottamatta, lannoitus pussilantaa ilman yletöntä riskinhakua. Sateen voimakkuudesta on vaikea sanoa verrokkia, onhan noita kuuroja osunut riittämiin. Naapuruston kevätvehnäkasvustoissa, oletettavasti valtaosin  Amarettoa, lakoa näkyy selkeesti enemmän, joukossa jopa täysin lakoontuneita kasvustoja. Kasvustojen mitan perusteella jonkinsortin tujaus CCC:tä lienee useimmille tarjottu, ja myös lannoitusta - sitä kun useimmilla heistä on riittämiin omasta takaa.

Katselin jotta Zebraa on ollut kylvössä nyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2004, yhtenä vuonna merkittävää lakoutumista (vuotta en muista mutta joku pirun heinäkuun lopulla kaakosta noussut matalapaine pukkasi miltei kaiken nurin), yhtenä toisena vuonna erittäin läheltä piti tilanne. Näiden parin vuoden vuoksi olen ottanut tavaksi pienen varmistelun käyttöön, jos kasvustot on hyviä ja täystiheitä. 2013 miltei tapoin 6 ha Zebraa pystyyn Broadwaylla - ruiskutin illalla kaikenkaikkiaaan kolme pönttöä Zebraa Broadwaylla yhtenäisellä lohkolla, viimeisen täytön aikana nousi valtava kaste, valuva sellainen - käsitin asian vasta pellolle palattuani enkä älynnyt lähteä pois vaan ruuttasin pöntön tyhjäksi, tuhansien vehnäkilojen virhe. Kaksi aiempaa, kuivaan kasvustoon ruiskutettua pönttöä eivät tehneet mitään vioitusta.

Tipplelle tänä vuonna rikkakasviruiskutuksen yhteydessä 0,1 l moddusta, aikaisessa lippulehtivaiheessa 0,15 l lisää - tuntui sopivalta, jotain plänttejä lakoa, ei merkitystä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12234
  • Virolaista kiitos!
Vs: Viljojen dopingketju
Onko nuo kasvunsääteet, kuten moddus, tarkkoja kasvuston märkyydestä eli kasisena yönä ei saisi ruiskuttaa.

Barkkea nyt neljäs vuosi kylvössä ja neljäs vuosi kun oli laossa. Tämän vuoden lakoprosentti 80. 90 kiloo typpee, osalle moddusta 0,15 lippulehdelle. Ei vaikutusta. 2012 sama lakoprosentti ja Ceronea maltillisesti lippulehdelle, ei vaikutusta. Osasy tietysti siinä, että tavoittelen 600kpl/m2 tiheyttä, mikä onnistuu, mutta heinäkuun lopun sateet pistää sekaisin. On se kyllä lajikkeenakin melko heikkokortinen. Tuntee, kun pöyhii kasvustoa, että tämä on pehmeää.

Belinda, tänä vuonna ekan kerran pitkään aikaan lakoa enemmän hyvillä mailla. Ei laontorjuntaa, maltillinen lannoitus, mutta kasvukausi sellainen, että on kasvanut hyvin. Kokonaisuutena pidän melko vahvakortisena.

Kevätvehnistä kokemus Kruunu, Quarna, Zebra. Kaikki ovat olleet vahvakortisia, eikä ole koskaan ollut lako-ongelmia. Ei laontorjuntaa ikinä, eikä ylilannoitusta missään muodossa.

Syysvehnistä Arktika ja Magnifik. Ei koskaan lako-ongelmia. Arktika hyvin pitkä, mutta ilman torjuntaa on menty ja hyvin on pysynyt pystyssä.

Viimeksi muokattu: 26.08.14 - klo:16:09 kirjoittanut kylmis

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52017
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Viljojen dopingketju
Onko nuo kasvunsääteet, kuten moddus, tarkkoja kasvuston märkyydestä eli kasisena yönä ei saisi ruiskuttaa.

Barkkea nyt neljäs vuosi kylvössä ja neljäs vuosi kun oli 80% laossa. 90 kiloo typpee, osalle moddusta 0,15 lippulehdelle. Ei vaikutusta. 2012 sama lakoprosentti ja Ceronea maltillisesti lippulehdelle, ei vaikutusta. Osasy tietysti siinä, että tavoittelen 600kpl/m2 tiheyttä, mikä onnistuu, mutta heinäkuun lopun sateet pistää sekaisin. On se kyllä lajikkeenakin melko heikkokortinen.

Belinda, tänä vuonna ekan kerran pitkään aikaan lakoa enemmän hyvillä mailla. Ei laontorjuntaa, maltillinen lannoitus, mutta kasvukausi sellainen, että on kasvanut hyvin. Kokonaisuutena pidän melko vahvakortisena.

Kevätvehnistä kokemus Kruunu, Quarna, Zebra. Kaikki ovat olleet vahvakortisia, eikä ole koskaan ollut lako-ongelmia. Ei laontorjuntaa ikinä, eikä ylilannoitusta missään muodossa.

Syysvehnistä Arktika ja Magnifik. Ei koskaan lako-ongelmia. Arktika hyvin pitkä, mutta ilman torjuntaa on menty ja hyvin on pysynyt pystyssä.

Kaikki menee maahan jos niitä ruokkii riittävästi. Korrensääde kannattaa ottaa tavaks aina 2-4 lehtiasteella vaikka olis mikä keli menossa. Ei ainakaan liimaks mene.

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2012
Vs: Viljojen dopingketju
mein tarvis molempien alkaa uskoa SKN:n tietopankkia. yvestä ne kaatuu, käsittely siis aikaisemmin. aion itse ainakin muuttaa tapoja ja ruutata myöhäsillä ohrilla jatkossa tautiaineet vasta tähkälle jos ei oireita ja korrensääteen aikasemmin.

kauralla tarvis pärjätä yhdellä käsittelyllä. myöhästetty rikkaruiskutus ja moddus siihen. mitä muuta viä uskaltaa joukkoon? gramitrel/multible/mantrac ainakin? tautiaineita en oo kauralla käyttäny ainakaan näillä hintatasoilla mut lako ei oo kivaa. käytän aika korkeitä siemenmääriä myös, kunnon savella kaikilla kevätviljoilla.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12234
  • Virolaista kiitos!
Vs: Viljojen dopingketju
Käytin muutaman vuoden acanto+zenit yhdistelmää kauralla rikkaruohoruiskutusten yhteydessä. Etuja on vaikea näyttää toteen, mutta silloin oli kauraeriä joissa hehtopaino oli yli 60kg. Sitten tuli moitteita vähän joka suunnalta, ettei tautiruiskutuksista ole kauralla hyötyä ja jätin ne sitten pois. Nyt näyttää siltä, että toisena vuonna peräkkäin hehtopainot pyörii jossain 56-58 nurkilla. Itse uskon, että strobit poistaa muutaman viikon niitä stressitekijöitä joita Suomen suveen kuuluu.

Gramitrelia vedän myös ensi vuonna koko alalle, siitä on pakko olla hyötyä vähintään ainekustannuksen verran. Sekoittuvuus on myös hyvällä tasolla verrattuna vaikkapa Multibleen. Kaikkea vähän, 1l/ha olen käyttänyt.

Ohrat on pakko ajaa tästä eteenpäin Modduksella jo aikaisessa vaiheessa. Paljaalla veteleminen on nyt testattu, ei kannata.

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2012
Vs: Viljojen dopingketju
gramitrellissä on tasan samat hivenet kuin multiplessa. lisäksi siinä on typpeä niin vähän ettei merkitystä. saman saa muutamalla desillä typpiliuosta.

kauralla ylivoimaisesti tärkein noista hivenistä on mangaani. sitä on multipippelissä yli kaks kertaa enemmän. kuparia ja sinkkiä suurinpiirtein sama ja magnesiumia on yaran litkussa hieman enemmän.

en jaksa kaivaa. mikä on hintasuhde näillä kahdella. gramin hintaa mulla ei ole. multiplesta olen maksanut 44,35 € alvi nolla eli 9 €/L. käyttömäärä on yleensä litra tai hieman alle. kauralla paras vois olla seos mantracin kanssa, jolloin mangaania tulisi reilusti.