Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 27.08.14 - klo:07:30

Ja isoviljassa oli tutkittu asiaa niin tilastojen valossa sato parani aina sitä mukaa kun ph nousi.

Valhe, emävalve, tilasto, vai miten se nyt meni ...

Taitaa olla tilastoissa "suuri korrelaatio" pH:n ja viljelyyn satsaamisen suhteen. Varmaankin niille paremmassa kunnossa oleville maille satsataan myös lannoitukseen, kasvinsuojeluun, lajikevalintoihin ja vastaaviin muuttujiin enemmän kuin "avo-oja vuokralohkojen" kanssa tehdään. Lopputulos sitten on luonnollisesti parempi. Sama pätee ISO-Viljatuloksissa serti-siemeneen ja kasvinsuojeluun.

Totuus kuitenkin on, että korkeilta pH:lta ne parhaat sadot saadaan.

Mun pointti onkin siinä, että jos ph on karvan verran alle 7, niin saadaanko enää lisähyötyä nostamalle  sitä seiskan yli, jos viljellään vaan viljaa?  Eli korvaako saatu sadonlisä kalkituskustannuksen?    Kyllä mun mielestä riittää ylläpitokalkitus, jotta pysytään siinä 6,5-7 välillä, mutta  jos halutaan jatkuvasti ph:n olevan yli 7, niiin joutuu kalkitsemaan aika paljon voimaperäisessä viljelyssä, ja käyttämään kans  hivenlehtilannoitteita runsaasti.

Lainaus käyttäjältä: KAri - 27.08.14 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 27.08.14 - klo:07:30

Ja isoviljassa oli tutkittu asiaa niin tilastojen valossa sato parani aina sitä mukaa kun ph nousi.

Valhe, emävalve, tilasto, vai miten se nyt meni ...

Taitaa olla tilastoissa "suuri korrelaatio" pH:n ja viljelyyn satsaamisen suhteen. Varmaankin niille paremmassa kunnossa oleville maille satsataan myös lannoitukseen, kasvinsuojeluun, lajikevalintoihin ja vastaaviin muuttujiin enemmän kuin "avo-oja vuokralohkojen" kanssa tehdään. Lopputulos sitten on luonnollisesti parempi. Sama pätee ISO-Viljatuloksissa serti-siemeneen ja kasvinsuojeluun.

Totuus kuitenkin on, että korkeilta pH:lta ne parhaat sadot saadaan.

Mun pointti onkin siinä, että jos ph on karvan verran alle 7, niin saadaanko enää lisähyötyä nostamalle  sitä seiskan yli, jos viljellään vaan viljaa?  Eli korvaako saatu sadonlisä kalkituskustannuksen?    Kyllä mun mielestä riittää ylläpitokalkitus, jotta pysytään siinä 6,5-7 välillä, mutta  jos halutaan jatkuvasti ph:n olevan yli 7, niiin joutuu kalkitsemaan aika paljon voimaperäisessä viljelyssä, ja käyttämään kans  hivenlehtilannoitteita runsaasti.

Ei oo järkeä kalkita yli hyvän luokan, korkean rajamailla kohdillaan. Tarkoittaa multavilla, karkeilla hietamailla 6.5 tasoa, sen yli ei kannata kalkita. Ongelmat koko pellolla samantyyppisiä kuin kalkkikasan pohjalla, ellei panosta reippaasti hivenlannoitukseen-> kallista, lisäsadosta mahdollisesti saatu hyöty valuu ihan muualle kuin viljeljän kukkaroon.

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 27.08.14 - klo:09:28

Lainaus käyttäjältä: KAri - 27.08.14 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 27.08.14 - klo:07:30

Ja isoviljassa oli tutkittu asiaa niin tilastojen valossa sato parani aina sitä mukaa kun ph nousi.

Valhe, emävalve, tilasto, vai miten se nyt meni ...

Taitaa olla tilastoissa "suuri korrelaatio" pH:n ja viljelyyn satsaamisen suhteen. Varmaankin niille paremmassa kunnossa oleville maille satsataan myös lannoitukseen, kasvinsuojeluun, lajikevalintoihin ja vastaaviin muuttujiin enemmän kuin "avo-oja vuokralohkojen" kanssa tehdään. Lopputulos sitten on luonnollisesti parempi. Sama pätee ISO-Viljatuloksissa serti-siemeneen ja kasvinsuojeluun.

Totuus kuitenkin on, että korkeilta pH:lta ne parhaat sadot saadaan.

Mun pointti onkin siinä, että jos ph on karvan verran alle 7, niin saadaanko enää lisähyötyä nostamalle  sitä seiskan yli, jos viljellään vaan viljaa?  Eli korvaako saatu sadonlisä kalkituskustannuksen?    Kyllä mun mielestä riittää ylläpitokalkitus, jotta pysytään siinä 6,5-7 välillä, mutta  jos halutaan jatkuvasti ph:n olevan yli 7, niiin joutuu kalkitsemaan aika paljon voimaperäisessä viljelyssä, ja käyttämään kans  hivenlehtilannoitteita runsaasti.

Ei oo järkeä kalkita yli hyvän luokan, korkean rajamailla kohdillaan. Tarkoittaa multavilla, karkeilla hietamailla 6.5 tasoa, sen yli ei kannata kalkita. Ongelmat koko pellolla samantyyppisiä kuin kalkkikasan pohjalla, ellei panosta reippaasti hivenlannoitukseen-> kallista, lisäsadosta mahdollisesti saatu hyöty valuu ihan muualle kuin viljeljän kukkaroon.

Tuo juurikas ei happamassa maassa kasva. Vaikka järkeä ei olisi, niin pakko se on kalkita, jos juurikasta meinaa kasvattaa. Ja nimenomaan KASVATTAA.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 27.08.14 - klo:10:39

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 27.08.14 - klo:09:28

Lainaus käyttäjältä: KAri - 27.08.14 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 27.08.14 - klo:07:30

Ja isoviljassa oli tutkittu asiaa niin tilastojen valossa sato parani aina sitä mukaa kun ph nousi.

Valhe, emävalve, tilasto, vai miten se nyt meni ...

Taitaa olla tilastoissa "suuri korrelaatio" pH:n ja viljelyyn satsaamisen suhteen. Varmaankin niille paremmassa kunnossa oleville maille satsataan myös lannoitukseen, kasvinsuojeluun, lajikevalintoihin ja vastaaviin muuttujiin enemmän kuin "avo-oja vuokralohkojen" kanssa tehdään. Lopputulos sitten on luonnollisesti parempi. Sama pätee ISO-Viljatuloksissa serti-siemeneen ja kasvinsuojeluun.

Totuus kuitenkin on, että korkeilta pH:lta ne parhaat sadot saadaan.

Mun pointti onkin siinä, että jos ph on karvan verran alle 7, niin saadaanko enää lisähyötyä nostamalle  sitä seiskan yli, jos viljellään vaan viljaa?  Eli korvaako saatu sadonlisä kalkituskustannuksen?    Kyllä mun mielestä riittää ylläpitokalkitus, jotta pysytään siinä 6,5-7 välillä, mutta  jos halutaan jatkuvasti ph:n olevan yli 7, niiin joutuu kalkitsemaan aika paljon voimaperäisessä viljelyssä, ja käyttämään kans  hivenlehtilannoitteita runsaasti.

Ei oo järkeä kalkita yli hyvän luokan, korkean rajamailla kohdillaan. Tarkoittaa multavilla, karkeilla hietamailla 6.5 tasoa, sen yli ei kannata kalkita. Ongelmat koko pellolla samantyyppisiä kuin kalkkikasan pohjalla, ellei panosta reippaasti hivenlannoitukseen-> kallista, lisäsadosta mahdollisesti saatu hyöty valuu ihan muualle kuin viljeljän kukkaroon.

Tuo juurikas ei happamassa maassa kasva. Vaikka järkeä ei olisi, niin pakko se on kalkita, jos juurikasta meinaa kasvattaa. Ja nimenomaan KASVATTAA.

Niin, jäi tuosta omasta sepustuksesta se tärkein eli viljalle sopiva ph. Juurikas asia erikseen, sitä ei tosin näillä main oo viljelty 60-luvun jälkeen eikä silloin ylikalkituksesta ollut lie tietoakaan

Perunalle vielä alhaisempi olisi sopiva, eli riippuu paljon mitä kasvattaa.

Jatketaas tätä....

Onko josella joku tälle vuodelle? Mää aattelin Propinoa tai Marblea.....

no ei oikein ihmeempiä viä mielessä. periaatteessa kiinnostaa kuinka paljon itelle on hyötyä noista hivenistä kun kananlannassa on niitä kaikkia kuitenkin. jos tulee oikein kuiva jakso ennen rikkaruiskutuksia niin voisi kokeilla hi-phossia (solatrel) reilumman määrän jollekin viljanoraalle. kun kananlanta ei kuitenkaan ilman kunnon sadetta anna fosforia.

hi-phos ja typpilios esim. ohran tähkälle ajettuna vois kokeilla onko jyvää pullistava vaikutus. semmosta vähä kuulunu. hankalaa vaan todeta satoerot, vaatis suursäkkiin puimista ja vaakaamista kiireen keskellä.

syysvehnällä seuraan ceylonin/magnifikin ja reetan/evolon eroja kuvakoostein pitkin kesää.

sit kokeilen rapsille sitä juventusta taimivaiheessa lisäämään versomista. siis ajan osan ja osan jätän ilman että pystyy vertaamaan.

mikä olis semmonen järkevä kokeiltava? tautiaineiden hyöty kyllä tiedetään jo lähes jokaviljalla että tonne lehtilannoituspuolelle ne kokeilut painottuu. käytössä mulla on keskolta mancozin, mantrac ja brassitrel sekä berneriltä koko hivenpaletti.

hivenien hinnat tuliva selvästi alas joten siinä mielessä niistä tuli pykälää mielenkiintoisempia. itellä ja melkein kaikilla kenen kanssa aiheesta juttua tulee on hivenet aina maanäytteissä punasella.

no ei oikein ihmeempiä viä mielessä. periaatteessa kiinnostaa kuinka paljon itelle on hyötyä noista hivenistä kun kananlannassa on niitä kaikkia kuitenkin. jos tulee oikein kuiva jakso ennen rikkaruiskutuksia niin voisi kokeilla hi-phossia (solatrel) reilumman määrän jollekin viljanoraalle. kun kananlanta ei kuitenkaan ilman kunnon sadetta anna fosforia.

hi-phos ja typpilios esim. ohran tähkälle ajettuna vois kokeilla onko jyvää pullistava vaikutus. semmosta vähä kuulunu. hankalaa vaan todeta satoerot, vaatis suursäkkiin puimista ja vaakaamista kiireen keskellä.

syysvehnällä seuraan ceylonin/magnifikin ja reetan/evolon eroja kuvakoostein pitkin kesää.

sit kokeilen rapsille sitä juventusta taimivaiheessa lisäämään versomista. siis ajan osan ja osan jätän ilman että pystyy vertaamaan.

mikä olis semmonen järkevä kokeiltava? tautiaineiden hyöty kyllä tiedetään jo lähes jokaviljalla että tonne lehtilannoituspuolelle ne kokeilut painottuu. käytössä mulla on keskolta mancozin, mantrac ja brassitrel sekä berneriltä koko hivenpaletti.

hivenien hinnat tuliva selvästi alas joten siinä mielessä niistä tuli pykälää mielenkiintoisempia. itellä ja melkein kaikilla kenen kanssa aiheesta juttua tulee on hivenet aina maanäytteissä punasella.

1000-1500 kg satoero on jo selvästi nähtävissä; jos ennen sai puimurilla ajetuksi kaksi kertaa edestakaisin ennen tyhjentämistä, ja jäätkin säiliö täynnä jo saman saran alapäähän, on ero suunnilleen sen tonnin, eli melko selvä ero. Jos eroa ei juurikaan huomaa, sitä ei ole. Ei kannata tehdä asiasta viksumpaa mitä se on.

Hiphossit ja solatrelit sisältävät lisäfosforia, ne ovat mukana fosforilannoituksissa, paitsi jos käyttää pelkästään niitä, alle kilon annosta ei tarvitse kirjata, tai ottaa huomioon.

Aina kannattaa muistaa, mistä sadosta sitä satoeroa aletaan hakemaan. Jos käytettävissä on 170 kg karjanlannan kokonaistyppeä + 130 kg salpietarityppeä, silloin on vain ympäristöteko ruiskuttaa kaikki mahdolliset lisäaineet kasvustoon, koska silloin ravinteiden kotiuttaminen on edes hiukan lähellä mahdollista onnistua. Mutta 100 - 120 kg annoksella voi olla varma, etteivät lisäaineet tule siinä saatavassa maksimipotentiaalissa maksuun, saati sitten edes egovaikutusta löytyisi muutamaasataa kiloa enempää.

Työkalut ovat kaikilla käytettävissä, se on selvä, mutta matkaa on kuitenkin Uuden Seelannin ja Brittein Saarten satotasoihin silti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: KAri - 27.08.14 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 27.08.14 - klo:07:30

Ja isoviljassa oli tutkittu asiaa niin tilastojen valossa sato parani aina sitä mukaa kun ph nousi.

Valhe, emävalve, tilasto, vai miten se nyt meni ...

Taitaa olla tilastoissa "suuri korrelaatio" pH:n ja viljelyyn satsaamisen suhteen. Varmaankin niille paremmassa kunnossa oleville maille satsataan myös lannoitukseen, kasvinsuojeluun, lajikevalintoihin ja vastaaviin muuttujiin enemmän kuin "avo-oja vuokralohkojen" kanssa tehdään. Lopputulos sitten on luonnollisesti parempi. Sama pätee ISO-Viljatuloksissa serti-siemeneen ja kasvinsuojeluun.

Totuus kuitenkin on, että korkeilta pH:lta ne parhaat sadot saadaan.

Mun pointti onkin siinä, että jos ph on karvan verran alle 7, niin saadaanko enää lisähyötyä nostamalle  sitä seiskan yli, jos viljellään vaan viljaa?  Eli korvaako saatu sadonlisä kalkituskustannuksen?    Kyllä mun mielestä riittää ylläpitokalkitus, jotta pysytään siinä 6,5-7 välillä, mutta  jos halutaan jatkuvasti ph:n olevan yli 7, niiin joutuu kalkitsemaan aika paljon voimaperäisessä viljelyssä, ja käyttämään kans  hivenlehtilannoitteita runsaasti.

Tuo on näytetty siihen aikaan, kun Suomessa vielä oli riippumatonta maataloustutkimusta, että viljoilla optimitaso on yllättävän alhainen, tämä ei ole käynyt panosteollisuuden ja kymmenykset verottavien maatalousketjujen pirtaan, joten ei sitä kyllä pirkkalehdissä paljon mainostettu, rajahappamuus-arvo 5.85 keskimääräisillä kivennäismailla, jos käytettiin keskivaateliaita kasveja, esim. ohraa. Sen yläpuolelle pyrkimällä ei saanut kalkkikuluja takaksin.

Tutkimuksessa muuten oli

Kalkin tonnihinta oli 38€/ha
Ohran tonnihinta oli 250 €/ha

http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/442834/maatut15_93.pdf?sequence=1

-SS-

Aina kannattaa muistaa, mistä sadosta sitä satoeroa aletaan hakemaan. Jos käytettävissä on 170 kg karjanlannan kokonaistyppeä + 130 kg salpietarityppeä, silloin on vain ympäristöteko ruiskuttaa kaikki mahdolliset lisäaineet kasvustoon, koska silloin ravinteiden kotiuttaminen on edes hiukan lähellä mahdollista onnistua. Mutta 100 - 120 kg annoksella voi olla varma, etteivät lisäaineet tule siinä saatavassa maksimipotentiaalissa maksuun, saati sitten edes egovaikutusta löytyisi muutamaasataa kiloa enempää.

Työkalut ovat kaikilla käytettävissä, se on selvä, mutta matkaa on kuitenkin Uuden Seelannin ja Brittein Saarten satotasoihin silti.

-SS-

Meneeköhän mulla ihan metsään kun just jäi vehnän kylvö kesken ja menee 100-110kg/ha typpeä enkä aio lisää laittaa, kuin noita hiveniä ja ehkä pikkutujaus samalla typpiliuosta ts. kilo pari lisätyppeä. Takapiruna vehnämailla herne, joka viime kesänä tuotti reilun 4 tonnin sadon vaikka olosuhteet ei herneelle häävit olleetkaan. Eikös herne sido typpeä sitä enemmän, mitä suurempi sato? Herne sai typpeä 30kg:n luokkaa.

Tänä vuonna näkyy maksimi olevan noillakin lohkoilla 150-160kg typpeä, ihan mieletön määrä kun herne esikasvina. Konttaa jo ennen juhannusta

Vilja lumi vilja kierrossa on typentarve omaa luokkaansa verrattuna monipuolisempaan kiertoon. Varsinkin jos kierrossa on typensitojia ja lannoitetaan joskus myös lannalla.
Pääosa fosforista tulee kasvin käyttöön maan varoista. Satovuodelle annetulla fosforilla ei kauheasti satoon ole vaikutusta, joten pötkön liukenemisella ei kauheasti fosforiin ole vaikutusta. Lannan typen siirtymiseen kasvin käyttöön kasvukauden sateilla on taas sitten duurempi merkitys.

Vilja lumi vilja kierrossa on typentarve omaa luokkaansa verrattuna monipuolisempaan kiertoon. Varsinkin jos kierrossa on typensitojia ja lannoitetaan joskus myös lannalla.
Pääosa fosforista tulee kasvin käyttöön maan varoista. Satovuodelle annetulla fosforilla ei kauheasti satoon ole vaikutusta, joten pötkön liukenemisella ei kauheasti fosforiin ole vaikutusta. Lannan typen siirtymiseen kasvin käyttöön kasvukauden sateilla on taas sitten duurempi merkitys.

Tuosta monipuolisesta kierrosta; jos sinne perniön viljavarastolle voi tuoda kuormallisen viherlannoitusmassaa tai heinää, ja saa hyvän hinnankin niistä, niin sitten mielellään. Muuten kyllä jää siihen maksimissaan 4-5 tonnin vuotuiseen viljanmyyntiin toivon mukaan. Kasitonnarissa on sen verran tekemistä, vedenkin kanssa, että ei välttämättä onnistu, vaikka olisi kuinkakin paljon mykoritsoja valmiina...Eikä keinolannan typpeä saa säästää vuodelta toiselle, vaikka fosforin saisikin kerätä tasaukseen.

Niin kun viherlannoituksen ja viherkesannon tukitasotkin ovat alhaisimmat.

-SS-

Tästä se lähtee..

Ruiskuttelu alkaa viikonloppuna, jos kelit sallii.

Marble.



Kylvöpäivä 23.4



27.5.


Salpietaria 300kg/ha ja 15mottia kuivalantaa.

Lisäilen sitten sitä mukaa aineita ja muuta kun pääsee käsiksi....

Känän dopingit
Kenen pellol kuvatus,ei todellakaan känän.voii sitä kuietenkinkien umnemoida ttuollasista känäkinkin.

Mitä eroa on kunnon viljavainiolla ja Martti Vainiolla?

Martti Vainion talonmiehellä on naurettavat lääkkeet.

Wellamoa syksyllä lautasmuokattuun herneen sänkeen.





Bragea, syyskynnettyyn 6.5 kylvetty. Tuossa välissä kevään parhaat kylvökelit, sen jälkeen ollut vähän vaihtelevampaa, vettä tullut yli 100mm Toukokuussa ja tänään jatkui tutulla linjalla. Roskaa on reippaasti, mutta vielä ei oo aika niiden kurittamiseen, sais nyt kylvöt loppuun. Pahalta näyttää että jää ens viikollekin ohran kylvöä.