Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Herra Heinamaki - 29.03.12 - klo:12:30
-
Pitäisi järjestää jonkinlainen varavesijärjestelmä navettaa ajatellen. Meillä on oma hyvä porakaivo, mutta ennen kaikkea pumppurikon varalle olisi hyvä olla toinenkin vesilähde. Kunnan vesi kulkee pihapiirin vieressä, mutta siihen liittymiseen on pari pulmaa.
Liittymä on sikakallis, koska se hinnoitellaan talon ja navetankin pinta-alojen mukaan. Taitaisi maksaa kymppitonnin, jos edes riittää. Kunnallista vettä ei kuitenkaan voi pitää kytkettynä omaan verkkoon Nokian vesikatastrofin jälkeen, jotta kunnan verkkoon ei vahingossakaan pääse (parempaa) ulkopuolista vettä. Varavesi pitäisi olla parilla venttiilin käännöllä ja sähkökytkimellä hoidettava, jotta lomittajiltakin sen käyttöönotto onnistuu.
Onko käytännössä muuta järkevää vaihtoehtoa, kuin tehdä toinen kaivo?
-
Toi kunnan vesi on lottovoitto jos sattuu kulkemaan tontin ohi. Sitä voi jokainen sitten laskeskella paljonko kahden porakaivon ylläpito maksaa.
Jos kuitenkaan se yhteinen vesi kiinnosta niin navetan toiseenpäähän reikä mihin omat pumput ja systeemit. Jos vesijärjestelmä on rakennettu fiksusti mitä se harvoin on niin paksu putki kiertää jokaisen tärkeän vesipisteen kautta yhtenä pötkönä jolloin kun kytkee molempiin päihin syötön saa sopivasti hanoja sulkemalla esimerkiksi vuotokohdan vierestä melkein koko järjestelmään vettä. Voi säästää nopeita saappaanliikkeitä kun ei vältämättä tartte saada heti vika korjattua. Rahallisesti voi varautua melkein samaan 10000 ja ylläpitoon jatkossa.
Toki joku säiliö korkeahkolle paikalle on teoriassa vaihtoehto mutta saako veden pidettyä hygieenisenä ja saa olla huomattavan iso. Ongelmana voi näet joskus olla kaivon tyhjentyminen tai saastuminen.
-
Meille rakennettiin kaupungin vesi ennen mun aikaa sen jälkeen, kun oli 1. kerran loppunut vesi omasta (tavallisesta) kaivosta. Maksoi aikas paljon, kun yli kilometri tuli "omaa" linjaa. Emäntä sai vähän kustannuksista takaisin, kun tuli toinen liittyjä (=meidän vaarinpirtti) saman linjan varrelle.
Muutama eka vuosi oli kuvattu kytkentä eli parin hanan takana vesisyötön vaihto,. Pääosin oltiin oman kaivon varassa. Kunnes oman kaivon veden laatu meni niin huonoksi, ettei ilkene itsekään käyttää, ammuista puhumattakaan. Samoihin aikoihin oli myös tuo mainittu Nokian vesikatastrofi ja aika tukevaan sävyyn moiset vesijärjestelmien kytkennät "neuvottiin" purkaamaan. Siitä lähtien on yhdysputki ollut nurkassa.
Oman kaivon vesijärjestelmä kattaa tällä hetkellä kesäletkun ulos, härveleiden pesu ym. lutraaminen tehdään sillä. Ja lietekuilujen materiaalin laimentaminen.
Kaupungin vesi on muuten ok, mutta alunperin kovin hapanta --> kalkitaan --> kalkkia tulee kotona joka putkesta ja sitä on laitteet valkoisena :(
Sen verran korkealla mäellä on vesimittari kaupungin ylävesisäiliöön nähden, että meillä on paineenkorottaja l. taajuusmuuttajakäyttöinen pumppu. Muuten ei oo standardinmukainen paine. Vesi on riittänyt myös kaupungin verkossa viime vuosina, aikaisemmin oli siinä vaikeuksia kesälauantaisin.
-
Kyllä kunnallinen-/ vesiosuuskunnallinen vesiliittymä kannattaa ottaa, jos järkevästi saatavilla. Liittymähinnoittelussa tuntuu olevan kovasti eroja, meillä liittymän hinta on sama omakotiasujalle kuin karjatilalle. Vanhaa rengaskaivoa käytetään sitten sellaiseen joutavanpäiväiseen lutrailuun.
-
Mitähän tuollanen paineenkorottaja maksaa?.Meillä saman suuntainen ongelma vedenpaineen kans,välillä mennään alle 1bar. Vesiyhtiö ei rupea milleskään asian kans.
-
Kunnallisen veden kanssa taitaa olla ainoa vaihtoehto se, että on jossain järjestelmien yhdistyskohdassa valmis irrallinen putki, jonka liittää ja oman veden putken irrottaa, jos yhteiskunnalliseen vedellä joutuisi joskus peseytymään. Vai onko muita mahdollisuuksia tehdä kytkentä laillisesti?
-
Mitähän tuollanen paineenkorottaja maksaa?.Meillä saman suuntainen ongelma vedenpaineen kans,välillä mennään alle 1bar. Vesiyhtiö ei rupea milleskään asian kans.
Ei mitään käsitystä hinnasta. Meillä on semmoisella kaupalla, että vesiyhtiö toimitti ja asensi laitteet, käyttösähkö maksetaan itse. Mutta ei sitä satasilla saa.
Vaarinpirttiinkin semmoista ensin uhkailtiin tarvittavan, mutta onkin kymmenkunta metriä alempana tönö ja toimii ilman.
Painettahan ei voi korottaa, jos ei tuu vettä korottajalle. Meille tuleva putki on "vain" 50 mm ja lopussa 40 mm. Ei sen kuulemma pitäis olla tuosta kiinni, mutta onneksi ongelmiakin on nykyisin varsin harvoin.
-
Kunnallisen veden kanssa taitaa olla ainoa vaihtoehto se, että on jossain järjestelmien yhdistyskohdassa valmis irrallinen putki, jonka liittää ja oman veden putken irrottaa, jos yhteiskunnalliseen vedellä joutuisi joskus peseytymään. Vai onko muita mahdollisuuksia tehdä kytkentä laillisesti?
Kyllä mää yhdentapauksen tiedän miten on tehty mutta miten en tiedä mutta jospa kyselen .
-
Paluunestoventtiili taitaa yksinkertaisuudessa käydä. Perjaatteessa sopivat taipuisat liitosputket hyvillä liittimillä ei ole kovinkaan mahdottomat kanssa. Pääsyöttöön vaan vaihtelee aina putket sen mukaan mistä vettä otetaan. Saa normi lomittajakin "ehkä" vaihdettua.
-
Mulla on käsitys, että vastaventtiilit, takaiskut, millä nimellä niitä nyt kutsutaankin, eivät riitä.
-
ei kait kun jos jostain syystä paine laskee myös toisella puolella niin se kusee! eli ei toimi! kankaanniemi!
-
Kunnallinen vesi tulee kalliiksi lehmille juotettuna. Pari prosenttia maitotulosta menee veteen.
-
Meillä on tehty niin että kaivossa kaksi pumppua, joista toinen syöttää normaali tilanteessa navettaa ja toinen muuta huushollia, mutta hätätilassa voi kummalla hyvänsä syöttää koko talouskeskusta. Ei se mikään oikea varasysteemi ole koska pumput on samassa kaivossa, ja painekin tahtoo laskea jos yhden pumpun varassa ja kova kulutus, mutta on se pumppurikkoa ajatellen kuitenkin riittävä. Naapurilta hajosi pumppu jouluaattona ???
-
Jeps, ei olekaan tarkoitus lehmiä juottaa kunnan vedellä, vaan viritellä varajärjestelmää.
Kuinkas vesiliittymän hankinnan verokohtelu?
Kakkoskaivon alvit saa pois kaikki ja rakentamiskustannukset 10% poistoihin. Kakkoskaivolla voi syöttää esim. osaa rakennuskannasta, jolloin systeemi ja vesi pysyy kunnossa.
Jää vielä se viimeinen peikko eli tulee kuiva tai kurareikä.
-
Meillä on tehty niin että kaivossa kaksi pumppua, joista toinen syöttää normaali tilanteessa navettaa ja toinen muuta huushollia, mutta hätätilassa voi kummalla hyvänsä syöttää koko talouskeskusta. Ei se mikään oikea varasysteemi ole koska pumput on samassa kaivossa, ja painekin tahtoo laskea jos yhden pumpun varassa ja kova kulutus, mutta on se pumppurikkoa ajatellen kuitenkin riittävä. Naapurilta hajosi pumppu jouluaattona ???
Porareikään ei mahdu kahta ....yleensä.
-
Meillä oli sähköinen automaattinen kytkentä veden ottamiseen vesihuollon verkostosta kun oman rengaskaivon (mutta porakaivopumpulla varustetun) vesi ehtyi. Nokian tempauksen jälkeen "neuvottiin" muuttamaan kytkennät niin että mitään yhdysputkea ei ole, vaan "ilmaa välissä" verkostoilla. Ollaan sitten oltu ostovedellä kun kaivon nousuputket täyttyi hiekalla. Nyt juojien vähennyttyä kannattanee rassata putket paineilmalla ja pestä kaivo, kun osotvesi alkaa olla riskipeliä :'(.
http://www.turunseudunvesi.fi/?cgidata_P:Component_U_ComBillBoard_eventID=100031&pageKey=uutiset#news100030
Nokia taas vauhdissa, tällä kertaa juottavat Turkulaisille :-X.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/nokian-uutiset-jatevetta-vuotaa-taas-nokialla---nyt-vesistoon/art-1288458721888.html
Eikös jv-virtausta saisi pienemmälle kun laittaisi vesijohdosta kraanan kiinni?
-
Jos ilmaa pitää olla järjestelmien välissä, niin järjestelmän vaihto onnistuu varmaankin helpoiten ns. meijeriliittimellä. Ts. rosteriliittimellä, joita löytyy mm. lypsyasemalta. Sen voi kytkeä ilman työvälineitä. Asentaa vain molemmat tulot siten, että oman putken voi liittää molempiin.
-
Mul kaupunginvesi käytös, kun sen laatu on huomattavasti parempaa, kuin mitä porakaivosta tulee.
Täällä runkopaine on erittäin heikko ja varavesi/paineen korotusta varten mulla on oma systeemi. Eli vesi tulee kaupungin verkosta joko suoraan käyttöön, tai menee 6m3 puskurisäiliöön. Puskurisäiliön pohjasta menee putki paineekorotus pumpulle, jonka toimintaa tasaa 200l painesäiliö. Eli kun hana avataan ja kaupunginverkon paine tippuu alle 3bar, niin paineenkorotus alkaa imeä vettä puskurisäiliöstä ja painaa tilan sisäiseen verkkoon vettä. Paine pysyy yli 2bar vaikka käyttöä olisi paljon. Kun pumppu on päällä takaiskuventtiili sulkee suoran veden tulon kaupungin verkosta ja vesi menee (pientä) putkea pitkin puskurisäiliöön. Sitä ohjaa magneettiventtiili. Täyttöputki on pieni, että naapurit pystyvät käymään suihkussa samaan aikaan, kun mulla on lypsyn jälkeiset pesut meneillään. puskurisäiliössä on toinenkin täyttöaukko, johon palokunta saa tuotua vettä tarvittaessa. Tuo 6m3 on riittänyt 60 lypsävän + nuorkarjan tarpeeseen reilun vuorokauden.
Tuo 6m3 säiliö maksoi muistaakseen 1500€ (elintarvike muovia, tukiraudat kyljessä, eli ei tartte upottaa maahan) ja pumppu 300€. Sama systeemi toimii varmaan porakaivon takana hyvin. Mun mielestä tää systeemi on ehkä parhaiten onnistuneita yksityiskohtia koko navetta projektissa.
-
Meillä on tehty niin että kaivossa kaksi pumppua, joista toinen syöttää normaali tilanteessa navettaa ja toinen muuta huushollia, mutta hätätilassa voi kummalla hyvänsä syöttää koko talouskeskusta. Ei se mikään oikea varasysteemi ole koska pumput on samassa kaivossa, ja painekin tahtoo laskea jos yhden pumpun varassa ja kova kulutus, mutta on se pumppurikkoa ajatellen kuitenkin riittävä. Naapurilta hajosi pumppu jouluaattona ???
Porareikään ei mahdu kahta ....yleensä.
Joo ei mahdu. Meillä onkin rengaskaivo.