Energiapuukasoilla on todella suuri merkitys hakkeen laatuun. Eli minne sijoittaa kasat, kuinka ne asettelee ja peitteleekö ne.  http://www.bioenergianeuvoja.fi/bioenergia/biopolttoaineet/hake/energiapuun-varastointi/

Parhaiten on kuivunut kun on rangat kasattu ristikolle. Kuivuu liiankin kanssa ja saa rastaskin kesäksi pesäpaikan.

Tuo ristikkäin asettelu on myös erittäin hyvä tapa tehdä kasat kuivumisen kannalta, mutta suuremmissa volyymeissä on se havaittu hivenen työläämmäksi vaihtoehdoksi. Myöskään laskennallisesti ei ole ymmärtääkseni päästy parempiin tuloksiin kuivumisen kannalta vaikka puut olisivat ristikkäin. Mutta erinomainen puun kuivattamistapa sekin on.

Ei tyylillä väliä kunhan saa huippuhyvää polttoainetta kattilaan.

Aukee paikka ja kasan alle kunnon aluspuut vaikkapa sitten laholumppeja.
Tervapaperi päälle

Nykyajan nuoret ja vanhemmatkin isännät on niin veteliä että peittäminen ei heiltä luonnistu.Märkää haketta turruutetaan koko talvi ja ihmetellään että kun ei tehoja tahdo pannusta löytyä.Hyvin harva peittää kasaa sen olen laittanut merkille.Harvoja kesiä on että hakeranka kuivuu elokuun loppuun niin kuivaksi että voi sitä polttaa.

Aukee paikka ja kasan alle kunnon aluspuut vaikkapa sitten laholumppeja.
Tervapaperi päälle

Mistäs hommaat tervapaperin? Se taitaa pari vuotta kestää? Itse peittelen aumamuovilla kun se kestää useamman vuoden ja lopuksi sitten hakkuriin

Lainaus käyttäjältä: erik - 15.01.13 - klo:16:42

Aukee paikka ja kasan alle kunnon aluspuut vaikkapa sitten laholumppeja.
Tervapaperi päälle

Mistäs hommaat tervapaperin? Se taitaa pari vuotta kestää? Itse peittelen aumamuovilla kun se kestää useamman vuoden ja lopuksi sitten hakkuriin

Uittokalustolta sitä saa
En oo ennen tervapaperia käyttäny mut nyt on pakko alkaa peittämään kun tavaraa aletaan tekemään enemmän ja myyntiin. Pari vuotta pitäis kestää ja helppo levittää kourakuormaajalla kun on levitysteline siihen

Mikäli rupeat tekemään haketta myyntiin niin muista tosiaan, että toden näköisesti ostajat tekevät MWh kauppaa. Mitä kuivempaa haketta saat järjestettyä sitä paremman hinnan saat hakkeelta. Tuolta taulukosta näet kuinka paljon energiaa saa kuivasta puusta verrattuna kosteaan. Lisäksi ohje siitä kuinka voit itse punnita ja mitata hakkeen energia-arvon helposti.  http://bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/

 Semmoinen julkaisu myös on olemassa kuin laatuhakkeen tuotanto opas löytyy tuosta linkistä sekä muita bioenergiaan liittyviä oppaita.
http://bioenergianeuvoja.fi/faktaa/oppaat/  Onnea kaupoille!

Mikäli rupeat tekemään haketta myyntiin niin muista tosiaan, että toden näköisesti ostajat tekevät MWh kauppaa. Mitä kuivempaa haketta saat järjestettyä sitä paremman hinnan saat hakkeelta. Tuolta taulukosta näet kuinka paljon energiaa saa kuivasta puusta verrattuna kosteaan. Lisäksi ohje siitä kuinka voit itse punnita ja mitata hakkeen energia-arvon helposti.  http://bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/

 Semmoinen julkaisu myös on olemassa kuin laatuhakkeen tuotanto opas löytyy tuosta linkistä sekä muita bioenergiaan liittyviä oppaita.
http://bioenergianeuvoja.fi/faktaa/oppaat/  Onnea kaupoille!

Kuutiokaupalla  kuutiokaupalla

http://www.youtube.com/watch?v=_nxr0JApYYk

Ei taaskaan liity otsikkoon millänlailla mutta jotenkin pitäisi kehittää toi jatkokuljetus. Ei edellinen tapakaan tuntunut kovin vakuuttavalta.

Energiapuukasoilla on todella suuri merkitys hakkeen laatuun. Eli minne sijoittaa kasat, kuinka ne asettelee ja peitteleekö ne.  http://www.bioenergianeuvoja.fi/bioenergia/biopolttoaineet/hake/energiapuun-varastointi/

Muutamahajatelma lisää lähinnä metsänomistajan näkökulmasta. Bioenergiassa yksi olennaisimmista kehityskohteista olisi logistiikkapuolelle. Muu metsänmyynti toimii perjaatteella että puuta tuodaan tienvarteen ja melkein samalla autot käy niitä hakemassa pois. Tämä yhtälö  on koeteltu ja se pystyy toimimaan aika pienillä varastopaikoilla ja selviytyy yksinkertaisilla metsäteillä missä on kääntöpaikka tien päässä. Nyt kuitenkin bioenergiassa monin paikoin pitää kehittää kauheat varastotilat ja huomattavasti  paremmat tiestöt kun kasalle pitää päästä myös puun käsittelykalustolla.

Asia menee eteenpäin vasta kun kehitellään kunnon tukkiautoa vastaava kuljetuskalusto joka hakee materiaalin heti pois ja vie sen yrityksen välivarastolle jossa sitten tuote saadaan kuivattua optimaalisesti ja haketettua tarpeen mukaan.

Ei  ole meinaan kovin mitätön asia esimerkiksi järjestää sopivat paikat kannoille ja hakkuutähteille sekä näiden käsittelykalustolle aukkohakkuun jälkeen.

Kyllä nimen omaan liittyy tämä aihe otsikkoon! Tuo logistiikka homma on nimenomaan tietynlainen pullonkaula ja tosi iso kysymys bioenergian eteenpäin viennin edistämiseksi kuten kerroit. Puu tarvitsee kuivumisajan ja jossainhan se tosiaan on välivarastoitava ennen käyttöä. Tämä sama logistiikka ongelma on pienkäyttäjätasolla sekä voimalaitos tasolla.

Voimalaitoksilla on ilmeisesti plaani pulla eli kentälle ei ilmeisesti mahdu tarpeeksi ja ei taloudellisesti ole ilmeisesti perusteltua rakentaa lisää. Muutenhan avonainen kenttä olisi ihanteellinen puun kuivumispaikka ja tilaa haketukselle olisi reilusti. Tällä hetkellä puu todella pyritään välivarastoimaan metsissä.

Pienille käyttäjille polttoaineen logistiikka ongelmat näkyvät niin, että he eivät oikein löydä aina toimittajia läheltä mm hakkeelle, kuten olen laitosvalmistajien kanssa keskustellut ja näin ollen eivät välttämättä uskalla siirtyä hakelämmittäjiksi.

Ei muuten hassumman oloinen kalusto tuo anatamasi videolinkin esittelemä juuri tuollaisia tarvitaan. Tosin seinäjoen voimalaitoksella vieraillessani muistan jonkun sanoneen, että ollut joskus ongelma tuo sivulle kippaus. On kuulema hake tai turve jäätynyt jumiin ja aiheuttanut kipatessa kaatumisvaaran. Toivottavasti tämä ongelma on jo ratkaistu.

Kyllä nimen omaan liittyy tämä aihe otsikkoon! Tuo logistiikka homma on nimenomaan tietynlainen pullonkaula ja tosi iso kysymys bioenergian eteenpäin viennin edistämiseksi kuten kerroit. Puu tarvitsee kuivumisajan ja jossainhan se tosiaan on välivarastoitava ennen käyttöä. Tämä sama logistiikka ongelma on pienkäyttäjätasolla sekä voimalaitos tasolla.

Voimalaitoksilla on ilmeisesti plaani pulla eli kentälle ei ilmeisesti mahdu tarpeeksi ja ei taloudellisesti ole ilmeisesti perusteltua rakentaa lisää. Muutenhan avonainen kenttä olisi ihanteellinen puun kuivumispaikka ja tilaa haketukselle olisi reilusti. Tällä hetkellä puu todella pyritään välivarastoimaan metsissä.

Pienille käyttäjille polttoaineen logistiikka ongelmat näkyvät niin, että he eivät oikein löydä aina toimittajia läheltä mm hakkeelle, kuten olen laitosvalmistajien kanssa keskustellut ja näin ollen eivät välttämättä uskalla siirtyä hakelämmittäjiksi.

Ei muuten hassumman oloinen kalusto tuo anatamasi videolinkin esittelemä juuri tuollaisia tarvitaan. Tosin seinäjoen voimalaitoksella vieraillessani muistan jonkun sanoneen, että ollut joskus ongelma tuo sivulle kippaus. On kuulema hake tai turve jäätynyt jumiin ja aiheuttanut kipatessa kaatumisvaaran. Toivottavasti tämä ongelma on jo ratkaistu.

Haketta nyt saa ihan jokapuolelta suomea kohtuullisen matkan päästä. Jos vaan hiukan viittii kysellä ja pitää silmänsä auki.
Osalle vaan on juurikin se kynnys siirtyä hakelämmitykseen ku se hake pitäisi saada ostettua ILMAISEKSI! Tai ovat niin laiskoja kun öljykattila toimii yksikseen ilman minkäänlaista valvontaa kuhan muistaa vaan joskus tilata sitä öljyä.

Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.

Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.

Siihen on tasan kaksi syytä jotka molemmat voi tuntua mitättömältä muttavaikuttaa maanomistajan kukkaroon.

Toinen on että jos sen kasan jättää kuivumaan metsään vaatii see suuren varastoalueen jossa ei voi kasvattaa metsää eikä istuttaa uutta tilalle. Tästä seuraa sekä kasvutappioita että mahdollisesti jopa istutuksen epäonnistumista ruohottumisen takia kun näitä yritetään myöhemmin istuttaa. Toinen suuri asia on logistiikka. Perinteinen kaukokuljetus vaatii tien metsään minkä päässä on lenkki. Silloin pystyy tukkiauto hakemaan kuorman mistä kohtaa tietä tahansa. Nykyiset hakeketjut oli ne sitten ranka, kokopuu, kanto tai hakkuutähde vaatii usein pistoja isoja kääntöpaikkoja ja tilaa itse haketuspaikalle jotta saadaan hakkuri ja kontti/ kuorma-auto/ puoliperä pötköön. Tähän kun viellä lisää vähän mäkisen maaston niin ollaan äkkiä ongelmissa. Siksi se ainespuusta opittu logistiikka jossa parhaimmillaan autot ajaa puun pois samaan tahtiin mitä ajokone tuo tienvarteen pitäisi saada hakepuoleellekkin.

Lainaus käyttäjältä: erik - 19.01.13 - klo:11:54

Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.

Siihen on tasan kaksi syytä jotka molemmat voi tuntua mitättömältä muttavaikuttaa maanomistajan kukkaroon.

Toinen on että jos sen kasan jättää kuivumaan metsään vaatii see suuren varastoalueen jossa ei voi kasvattaa metsää eikä istuttaa uutta tilalle. Tästä seuraa sekä kasvutappioita että mahdollisesti jopa istutuksen epäonnistumista ruohottumisen takia kun näitä yritetään myöhemmin istuttaa. Toinen suuri asia on logistiikka. Perinteinen kaukokuljetus vaatii tien metsään minkä päässä on lenkki. Silloin pystyy tukkiauto hakemaan kuorman mistä kohtaa tietä tahansa. Nykyiset hakeketjut oli ne sitten ranka, kokopuu, kanto tai hakkuutähde vaatii usein pistoja isoja kääntöpaikkoja ja tilaa itse haketuspaikalle jotta saadaan hakkuri ja kontti/ kuorma-auto/ puoliperä pötköön. Tähän kun viellä lisää vähän mäkisen maaston niin ollaan äkkiä ongelmissa. Siksi se ainespuusta opittu logistiikka jossa parhaimmillaan autot ajaa puun pois samaan tahtiin mitä ajokone tuo tienvarteen pitäisi saada hakepuoleellekkin.

En mä kyllä tosta tekstistä saanu selvill minkäänlaista ratkaisua? Aina ne puut tarvii tien varteen ajaa vai meinasitko että körötellään ajokoneella suoraan haketerminaaliin 

Suomen metsätieverkosto alkaa olemaan niin kattava että lähes jokaisen mettäpalstan lähelle alkaa pääsemään. Ja se ammattitaitoinen autokuski kyllä kääntää sen auton hyvinkin pienessä risteyksessä eikä tarvitse valtavia kääntöpaikkoja mettätien päähän.

Mutta tietenkin jos vaikka hakkeen hinta olisi tuplat niin kyllähän sitä tehtäisiin vaikka mitä mutta omasta mielestä tää nykyinen systeemi on hyvinkin toimiva.
Mutta eihän täällä nykyään olla mihinkään tyytyväisiä