Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peurajussi - 23.08.14 - klo:06:40
-
Miksi traktoreissa ei ole jo sähköistä voimansiirtoa? Millaisia ongelmia siihen liittyy? Moottorin perään generaattori ja napamoottorit, ei kai luulis olevan kalliimpi kuin koko voimalinja portaattomine askeineen? Olis hyötysuhteet kohdallaan eikä tarvis itkeä mikä on paras portaaton.. 8)
-
Kaipa traktoriessa on perä ja vaihteisto se vuoksi, että niissä on hyvä kuljettaa hydrauliikkaöljyä paikasta toiseen ??? ;D
-
Eikös se veli venäläinen lie jo sellaisen värkännykin?
-
Itävallasakohan se oli pieni traktoru valmistaja joka tekee tuolla periaatteella traktoria. Nelipyöräohjattu, joka kulmalla sähkömoottori ja dieselkone pyörittää agrekaattia. Toimii samalla maatilan varavoimakoneena. Oli joku kolme vuotta sitten esillä agritechnicassa.
-
Ei muuta kun Belarus kaupoille siihen semmoisen saa. Oli muistaaksi aika isokin kone mihin se oli asennettu. Saihan ne jonkin mitalinkin sillä systeemillä oliko nyt sitte Agritechnicassa.
-
Ei muuta kun Belarus kaupoille siihen semmoisen saa. Oli muistaaksi aika isokin kone mihin se oli asennettu. Saihan ne jonkin mitalinkin sillä systeemillä oliko nyt sitte Agritechnicassa.
Ei ollut Belarus minkä minä näin silloin Agritechnicassa.
-
Ei muuta kun Belarus kaupoille siihen semmoisen saa. Oli muistaaksi aika isokin kone mihin se oli asennettu. Saihan ne jonkin mitalinkin sillä systeemillä oliko nyt sitte Agritechnicassa.
Ei ollut Belarus minkä minä näin silloin Agritechnicassa.
Kyyl siellä semmonen on tehty https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CDAQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.konedata.net%2FTraktorit%2Fbelarus2522.htm&ei=gCH4U-bVLJDbaMrQgYgC&usg=AFQjCNHB4Ht0QgWwb5x-KjbS5SsjUZGqqw (https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CDAQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.konedata.net%2FTraktorit%2Fbelarus2522.htm&ei=gCH4U-bVLJDbaMrQgYgC&usg=AFQjCNHB4Ht0QgWwb5x-KjbS5SsjUZGqqw) Tossa on sen esittelystä maininta v2009
-
Ei muuta kun Belarus kaupoille siihen semmoisen saa. Oli muistaaksi aika isokin kone mihin se oli asennettu. Saihan ne jonkin mitalinkin sillä systeemillä oliko nyt sitte Agritechnicassa.
Ei ollut Belarus minkä minä näin silloin Agritechnicassa.
Kyyl siellä semmonen on tehty https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CDAQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.konedata.net%2FTraktorit%2Fbelarus2522.htm&ei=gCH4U-bVLJDbaMrQgYgC&usg=AFQjCNHB4Ht0QgWwb5x-KjbS5SsjUZGqqw (https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CDAQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.konedata.net%2FTraktorit%2Fbelarus2522.htm&ei=gCH4U-bVLJDbaMrQgYgC&usg=AFQjCNHB4Ht0QgWwb5x-KjbS5SsjUZGqqw) Tossa on sen esittelystä maininta v2009
Se minkä minä näin oli tuotannossa oleva traktori mallisto, ei konsepti niin kuin Belaruksella.
-
kaiketi se sähkön ja immeisen soveltaminen samaan kuoreen on ongelma ja ainakin kallis toteuttaa. ei ihan kovinkaan paljon ole tekniikka kehittyny noista alkuajana traktoreista kun todella katsoo... rattailla sitä vaan voimia siirrellään ja vaihtelevalla hyötysuhteella.
-
Sähkö tulee yleistymään voimansiirrossa lähitulevaisuudessa. Hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin hydraulikalla.
-
Ei muuta kun Belarus kaupoille siihen semmoisen saa. Oli muistaaksi aika isokin kone mihin se oli asennettu. Saihan ne jonkin mitalinkin sillä systeemillä oliko nyt sitte Agritechnicassa.
Ei ollut Belarus minkä minä näin silloin Agritechnicassa.
Kyyl siellä semmonen on tehty https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CDAQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.konedata.net%2FTraktorit%2Fbelarus2522.htm&ei=gCH4U-bVLJDbaMrQgYgC&usg=AFQjCNHB4Ht0QgWwb5x-KjbS5SsjUZGqqw (https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CDAQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.konedata.net%2FTraktorit%2Fbelarus2522.htm&ei=gCH4U-bVLJDbaMrQgYgC&usg=AFQjCNHB4Ht0QgWwb5x-KjbS5SsjUZGqqw) Tossa on sen esittelystä maininta v2009
Se minkä minä näin oli tuotannossa oleva traktori mallisto, ei konsepti niin kuin Belaruksella.
Juu tuskin tuo vieläkään on tuotannossa mutta kyllä neet semmosen esitteli. Olisihan sähkö paljon parempi mitä mehulinko veto. Onhan noita metsäkoneissa jo hiukan käytössä.
-
Dieselvetureissa tuo systeemi on ollut lähes 50 vuotta ja hyvin on pelittänyt. Vetureissa tarvitaan kova vääntömomentii, jotta pitkän junan saa liikkeelle, johon verrattuna traktorikäyttö on lasten leikkiä 8)
-
Kait tuossa sähkössä on vähän se ongelma että sen tarttee olla isäntäturvallinen mikä ei ole ihan helppo nakki. Tehokas ja halpa taitaa olla.
-
mutta kaiketi niin raskas toteuttaa että ei vieläkään ole kehittyny käyttömallia? vai mikä jarruttaa? ay-liikekö?
-
Sähköisen voimansiirron etuna on myös traktorin ketteryys, nivelalselit eivät rajoita pyörien kääntymiskulmia. Ja helppoa on myös systeemi, jossa ne pyörät vetävät, jotka ovat pitävällä pinnalla, ei turhaan suditeta rengasta liukkaalla pinnalla. Ja hyötysuhde on parempi kuin näissä nykyisissä portaattomissa.
-
Sähkömoottorin teho-painosuhde on surkea. Nykyaikainen traktori, noin 160kW vaatii 40kW moottorin per pyörä. 40kW sähkömoottori painaa noin 300kg. Moottorit painaisivat siis 1200kg. Lisäksi tarvitaan generaattori.
-
Miksi traktoreissa ei ole jo sähköistä voimansiirtoa? Millaisia ongelmia siihen liittyy? Moottorin perään generaattori ja napamoottorit, ei kai luulis olevan kalliimpi kuin koko voimalinja portaattomine askeineen? Olis hyötysuhteet kohdallaan eikä tarvis itkeä mikä on paras portaaton.. 8)
Tulevaisuutta tuo varmasti on, ISOISSA maansiirtokoneissahan tuo on jo tätä päivää. Kaksi isoa ongelmaahan tuossa on: paino/tehosuhde, mutta tässä aletaan jo lähestyä pistettä että onnistuu maataloustraktorissakin. Ja jäähän siitä se kolmen tonnin painoinen vaihteistomurikka pois, joka voidaan korvata esim. tikapuurungolla...
Toinen ehkä lopulta isompikin ongelma vrt. maansiirtokonehommiin on se, että nuo sähköiset voimansiirrot eivät tosiaankaan sovellu ns. mutu-tuntumalla korjauksia tekeville tee-se-itse -miehille. Muutaman sadan voltin jännitteillä touhutessa väärät kytkennät ja jo huonot kytkennät voi johtaa hengenlähtöön, tulipaloon tai muuhun vaurioon. Maanrakennuspuolella kun on kuskit ja huoltomiehet erikseen, ainakin isossa maailmassa joissa näitä vehkeitä jo nyt käytetään.
-
Sähkömoottorin teho-painosuhde on surkea. Nykyaikainen traktori, noin 160kW vaatii 40kW moottorin per pyörä. 40kW sähkömoottori painaa noin 300kg. Moottorit painaisivat siis 1200kg. Lisäksi tarvitaan generaattori.
Kai tuo kannattaisi toteuttaa teloilla ja kahdella moottorilla. Nopeudenkin voisi rajoittaa 20 km/h ja sillä ajettaisiin vain pellolla.
-
Sähköisen voimansiirron etuna on myös traktorin ketteryys, nivelalselit eivät rajoita pyörien kääntymiskulmia. Ja helppoa on myös systeemi, jossa ne pyörät vetävät, jotka ovat pitävällä pinnalla, ei turhaan suditeta rengasta liukkaalla pinnalla. Ja hyötysuhde on parempi kuin näissä nykyisissä portaattomissa.
Teknologia kehittyy. Varmasti noita tulee ja miksei myös akulla toimivia koneita . Trukkeja on ollut pitkään sähkökäyttöisinä .
-
Myös tehon siirto työkoneeseen olisi paljon mukavampaa hoitaa isolla töpselillä kuin käännöksissä kolisevalla nivelakselilla ja hydrauliletkuilla. Kaikenlainen säädettävyys paranisi suuresti.
Toisaalta sitten aletaan rempata inverttereitä, taajuusmuuttajia ja tehoelektroniikkaa, kun kuitenkin valmistajat tinkivät ne halvimmat alihankkijat mitä maailmalta löytyy. Ei välttämättä kuulosta halvalta kun niitä bokseja aletaan merkkihuollon varaosahinnoilla vaihtelemaan. Uskallan väittää että kohtuullista laatua oleva mekaaninen voimansiirto vaatii 20 vuoden aikana vähemmän remonttia kuin halvalla toteutettu ja talvet tihkusateessa seisotettu sähköinen kilpailijansa. Halpa toteutus kun ei kuitenkaan tarkoita viljelijälle halpaa hintaa.
Muuten kyllä kannatan ajatusta, siinä on monta hyvää puolta.
-
Myös tehon siirto työkoneeseen olisi paljon mukavampaa hoitaa isolla töpselillä kuin käännöksissä kolisevalla nivelakselilla ja hydrauliletkuilla. Kaikenlainen säädettävyys paranisi suuresti.
Toisaalta sitten aletaan rempata inverttereitä, taajuusmuuttajia ja tehoelektroniikkaa, kun kuitenkin valmistajat tinkivät ne halvimmat alihankkijat mitä maailmalta löytyy. Ei välttämättä kuulosta halvalta kun niitä bokseja aletaan merkkihuollon varaosahinnoilla vaihtelemaan. Uskallan väittää että kohtuullista laatua oleva mekaaninen voimansiirto vaatii 20 vuoden aikana vähemmän remonttia kuin halvalla toteutettu ja talvet tihkusateessa seisotettu sähköinen kilpailijansa. Halpa toteutus kun ei kuitenkaan tarkoita viljelijälle halpaa hintaa.
Muuten kyllä kannatan ajatusta, siinä on monta hyvää puolta.
Tuo työkonepuoli on kyllä varmasti se toinen iso asia missä tuosta sähköstä olisi oikeasti hyötyä kun akselit ja muut jäisivät pois. Hydrauliikan korvaaminen sähköllä ei varmaan onnistu kokonaan.
Kolmas asia mikä tuossa varmaan tällä hetkellä on esteenä on juuri komponenttien hinta ja tietysti vanhojen työkoneiden yhteensopivuus, kaikkia kun ei voi uusia kerralla. Hinnat on nousseet jo muutenkin muutamassa vuodessa melko tolkuttomasti, vaikka tietysti niin on noussut kaikki muukin tuottajahintaa lukuunottamatta...
-
Sähkömoottorin teho-painosuhde on surkea. Nykyaikainen traktori, noin 160kW vaatii 40kW moottorin per pyörä. 40kW sähkömoottori painaa noin 300kg. Moottorit painaisivat siis 1200kg. Lisäksi tarvitaan generaattori.
Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Yhden takapyörän moottorista pitää saada vähintään 100 kW tehoa vastaava momentti ulos, jos sekään riittää. Tasauspyörästön lukituksella varustetussa mekaanisessa voimansiirrossa voimanjako hoituu automaattisesti.
-
Sähkö tulee yleistymään voimansiirrossa lähitulevaisuudessa. Hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin hydraulikalla.
Ei edelleenkään pärjää mekaaniselle voimansiirrolle 8)
Mitään portaattomia sun muita ei tarvita kun on voimaa ;)
-
Sähkö tulee yleistymään voimansiirrossa lähitulevaisuudessa. Hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin hydraulikalla.
Ei edelleenkään pärjää mekaaniselle voimansiirrolle 8)
Mitään portaattomia sun muita ei tarvita kun on voimaa ;)
Eihän se voima nopeuden säätelyyn riitä pelkästään.. :o
-
Sähkö tulee yleistymään voimansiirrossa lähitulevaisuudessa. Hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin hydraulikalla.
Ei edelleenkään pärjää mekaaniselle voimansiirrolle 8)
Mitään portaattomia sun muita ei tarvita kun on voimaa ;)
Tais olla hyötysuhde parempi tuossa sähköhommassa kuin nykyisissä keppiloota himmeleissä. jossain 5000 foortissa missä ei ole edes syngroja voi olla parempi hyötysuhde.
-
Sähkömoottorin teho-painosuhde on surkea. Nykyaikainen traktori, noin 160kW vaatii 40kW moottorin per pyörä. 40kW sähkömoottori painaa noin 300kg. Moottorit painaisivat siis 1200kg. Lisäksi tarvitaan generaattori.
Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Yhden takapyörän moottorista pitää saada vähintään 100 kW tehoa vastaava momentti ulos, jos sekään riittää. Tasauspyörästön lukituksella varustetussa mekaanisessa voimansiirrossa voimanjako hoituu automaattisesti.
Eipä varmaan kyllä kannata suoria napamoottoreita käyttää, planeettapyörästöjä käyttämällä päästään tuosta momenttiongelmasta eroon. Planeettapyörästön hyötysuhde kuitenkin on melko hyvä, sinne ei paljoa tehoa huku.
Muuten sähkö kyllä voittaa hyötysuhteessa minkä tahansa mekaanisen voimansiirron mennen tullen, oli kuinka yksinkertainen tahansa... Jos ei nyt ihan suorasta akselista puhuta...
-
Jos ostais vanhan raitiovaunun tai sähköbussin ja virittelisi siitä mieleisensä ???
-
Sähkömoottorin teho-painosuhde on surkea. Nykyaikainen traktori, noin 160kW vaatii 40kW moottorin per pyörä. 40kW sähkömoottori painaa noin 300kg. Moottorit painaisivat siis 1200kg. Lisäksi tarvitaan generaattori.
Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Yhden takapyörän moottorista pitää saada vähintään 100 kW tehoa vastaava momentti ulos, jos sekään riittää. Tasauspyörästön lukituksella varustetussa mekaanisessa voimansiirrossa voimanjako hoituu automaattisesti.
Eipä varmaan kyllä kannata suoria napamoottoreita käyttää, planeettapyörästöjä käyttämällä päästään tuosta momenttiongelmasta eroon. Planeettapyörästön hyötysuhde kuitenkin on melko hyvä, sinne ei paljoa tehoa huku.
Jos käytetään pyöräkohtaisia moottoreita, planeettapyörästö ei muuta asiaa mitenkään. Nelipyöräisen ja -vetoisen ajoneuvon yhdestä pyörästä pitää saada vetovoimaa paljon enemmän kuin neljännes kokonaisvetovoimasta. Normaalirakenteisen traktorin yhdestä takapyörästä pitää saada yli puolet kokonaisvetovoimasta.
Muuten sähkö kyllä voittaa hyötysuhteessa minkä tahansa mekaanisen voimansiirron mennen tullen, oli kuinka yksinkertainen tahansa... Jos ei nyt ihan suorasta akselista puhuta...
Ei voita hyötysuhteessa, säädettävyydessä voittaa, minkä takia sellaista vetureissakin käytetään. Veturissa lisäpaino on vain eduksi.
-
Minä varmaan jättäisin taka-akselin veto-, tasaus- ja alennuspyörästöineen ja lukkoineen paikoilleen, ja tyytyisin yhteen sähkömoottoriin per akseli. Kuitenkin siellä olisi hyvä olla tasauspyörästö, sen lukko ja mekaanisetkin jarrut, ja kantava akselirakennekin yhä tarvitaan. Traktorin veto kun on aina joskus yhden tai kahden pyörän varassa. Moottori per pyörä tuo hommaan omia haasteitaan lisää.
Ei se kopallinen hammaspyöriä paina sen enempää kuin ylimääräinen sähkömoottori mahdollisine lisäksi tarvittavine alennusvaihteineen. Alennusvaihteitakaan ei tarvittaisi kuin yksi per akseli, joten hyötysuhteessakaan ei hurjan suurta heikennystä tapahtune. Myöskään tasauspyörästön funktiota ei tarvitsisi yrittää toteuttaa sähköisesti. Sähköinen tasauspyörästöratkaisu kuulostaa vähän hankalalta mikäli moottorit ovat edes läheisesti synkronista periaatetta - mitä niiden lienee pakko olla jos haluaa nopeuden pysyvän vakiona kuorman vaihteluista riippumatta ilman nopeaa servosäätöä. Toki kääntymistieto ja -kulma moottorien nopeusohjeeksi saataisiin ohjauksen kulma-anturilta....
Joku juna tai laiva on tavallaan helpompi, sitä voidaan kiihdyttää ja ajaa sopivasti vakiomomentilla tai -teholla eikä kuorma vaihtele äkkinäisesti kumpaankaan suuntaan. Traktorilla vaikka kuormaustyössä tarvittava momentti vaihtelee sekunissa olemattomasta aina kaikki pelissä -tilanteeseen, ja nopeus ei saisi tuossa suuresti muuttua. Tietysti siihen voitaisiin softalla tehdä vaikka turbiinikytkin tai momentinmuunnin. Aivan sen mukaan minkä kuski työhön kulloinkin haluaisi.
Juuri tuo vapaa säädettävyys on tuollaisen voimansiirron vahva puoli.
-
Minä varmaan jättäisin taka-akselin veto-, tasaus- ja alennuspyörästöineen ja lukkoineen paikoilleen, ja tyytyisin yhteen sähkömoottoriin per akseli. Kuitenkin siellä olisi hyvä olla tasauspyörästö, sen lukko ja mekaanisetkin jarrut, ja kantava akselirakennekin yhä tarvitaan. Traktorin veto kun on aina joskus yhden tai kahden pyörän varassa. Moottori per pyörä tuo hommaan omia haasteitaan lisää.
Ei se kopallinen hammaspyöriä paina sen enempää kuin ylimääräinen sähkömoottori mahdollisine lisäksi tarvittavine alennusvaihteineen. Alennusvaihteitakaan ei tarvittaisi kuin yksi per akseli, joten hyötysuhteessakaan ei hurjan suurta heikennystä tapahtune. Myöskään tasauspyörästön funktiota ei tarvitsisi yrittää toteuttaa sähköisesti. Sähköinen tasauspyörästöratkaisu kuulostaa vähän hankalalta mikäli moottorit ovat edes läheisesti synkronista periaatetta - mitä niiden lienee pakko olla jos haluaa nopeuden pysyvän vakiona kuorman vaihteluista riippumatta ilman nopeaa servosäätöä. Toki kääntymistieto ja -kulma moottorien nopeusohjeeksi saataisiin ohjauksen kulma-anturilta....
Joku juna tai laiva on tavallaan helpompi, sitä voidaan kiihdyttää ja ajaa sopivasti vakiomomentilla tai -teholla eikä kuorma vaihtele äkkinäisesti kumpaankaan suuntaan. Traktorilla vaikka kuormaustyössä tarvittava momentti vaihtelee sekunissa olemattomasta aina kaikki pelissä -tilanteeseen, ja nopeus ei saisi tuossa suuresti muuttua. Tietysti siihen voitaisiin softalla tehdä vaikka turbiinikytkin tai momentinmuunnin. Aivan sen mukaan minkä kuski työhön kulloinkin haluaisi.
Juuri tuo vapaa säädettävyys on tuollaisen voimansiirron vahva puoli.
Esim Stillin trukissa on sähköinen voimansiirto, hakkaa minkä tahansa uudenkin turbiinikytkin voimansiirron! (hydrolla varmaan päästään lähelle, ellei samaan.) Generaattorilla käymään, laturi toki on. Akku versiossa moottori pois akut tilalle peruskonstruktio on sama. Uusissa näkyy olevan hybridejä. Mikäs on se Fendtin sähkö versio, missä on linnavuorelainen pellin alla? Proto? Jotain sähköä siinä oli ::)
-
Eikös se sähkömoottori ole aika tehokas jarru kun sen kääntää tuottamaan sähköä. joka sitten puretaan kun tarvitaan potkua taasen liikkeelle lähdössä. esim kuormaustyössä ja siirtoajossa.
Vähän sama kuin hybridi kaivureissa. nyt tuo energia menetään kokonaan.
-
Eikös se sähkömoottori ole aika tehokas jarru kun sen kääntää tuottamaan sähköä. joka sitten puretaan kun tarvitaan potkua taasen liikkeelle lähdössä. esim kuormaustyössä ja siirtoajossa.
Vähän sama kuin hybridi kaivureissa. nyt tuo energia menetään kokonaan.
No sehän tässä varmaan ideana onkin. Tosin.. traktori ei työmaalla kauheasti vapaana rullaile, joten noita talteen kerättäviä jarruvoimiakaan ei kauheasti esiinny
-
aateleppa millanen voimalaitos olsikaan noi liikennetraktorit, vapaakytkin kuin 96:ssa saabissa ja enerkia keräin paikoillaan niin kyllähän tuolla tieajossa pääsis liki ilmatteeks matkaan. kun kattoo kuin paljon tuhlaavat liikennevaloissa kun tullaan ensin täysillä liki kohti ja sitten äkkiä koko paska melkein suhona siihen punasiin. ja putki sylkee mustaa kun taas valot vaihtuu...
-
Tieajossa energian kerääminen toimisikin.
Perinteisiä jarruja ei silti voine jättää poiskaan - rajummissa jarrutuksissa tarvittava/kerättävä teho on niin suuri että polttomoottorin teholle mitoitettujensähkömoottoreiden jarrutuskyky ei siihen riitä. Ja koneesta pitäisi sitten rakentaa jonkin sortin hybridi akkuineen (tai superkondensaattori tms kuten bussesissa) jos talteenottolinjalle lähdetään.
Toinen tekijä on sitten turvallisuuskysymys, olisi vähän ikävää jos sähköpuolen häiriö tekisi koneesta jarruttoman.
-
Homman voi kyl unohtaa, koska eihän traktoreissa toimi edes 12 voltin piuhat muutamien amppeereiden virroilla ;D
Ja noistakin on jo tarpeeksi murhetta ja tulipaloja
-
Kuten aiemmin sanoin niin vähän kyllä hirvittäisi toteutuksen laatu.
Se hybriditekniikka pitäisikin varmaan ostaa vaikka Toyotalta. Sitten se toimisi hieman varmemmin.
-
Kuten aiemmin sanoin niin vähän kyllä hirvittäisi toteutuksen laatu.
Se hybriditekniikka pitäisikin varmaan ostaa vaikka Toyotalta. Sitten se toimisi hieman varmemmin.
Olishan se hienoa ajaa akseleita myöten nevassa 150 kilowattisen hitsauskoneen sisällä 8)
-
Kuten aiemmin sanoin niin vähän kyllä hirvittäisi toteutuksen laatu.
Se hybriditekniikka pitäisikin varmaan ostaa vaikka Toyotalta. Sitten se toimisi hieman varmemmin.
Olishan se hienoa ajaa akseleita myöten nevassa 150 kilowattisen hitsauskoneen sisällä 8)
Älähän nyt ilmaista permanenttia pukkaa vaan pers karvoihin. Voi emäntä vaikka illalla tykätä ja kuinka ois viagran korvike ;D mitä muutaman eksyneen voltin käherrys aiheuttaa.
-
Kuten aiemmin sanoin niin vähän kyllä hirvittäisi toteutuksen laatu.
Se hybriditekniikka pitäisikin varmaan ostaa vaikka Toyotalta. Sitten se toimisi hieman varmemmin.
Olishan se hienoa ajaa akseleita myöten nevassa 150 kilowattisen hitsauskoneen sisällä 8)
Älähän nyt ilmaista permanenttia pukkaa vaan pers karvoihin. Voi emäntä vaikka illalla tykätä ja kuinka ois viagran korvike ;D mitä muutaman eksyneen voltin käherrys aiheuttaa.
Sais rouva taas vaihteeksi "mustaa miestä" :D
-
Sähkömoottorin teho-painosuhde on surkea. Nykyaikainen traktori, noin 160kW vaatii 40kW moottorin per pyörä. 40kW sähkömoottori painaa noin 300kg. Moottorit painaisivat siis 1200kg. Lisäksi tarvitaan generaattori.
Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Yhden takapyörän moottorista pitää saada vähintään 100 kW tehoa vastaava momentti ulos, jos sekään riittää. Tasauspyörästön lukituksella varustetussa mekaanisessa voimansiirrossa voimanjako hoituu automaattisesti.
Eipä varmaan kyllä kannata suoria napamoottoreita käyttää, planeettapyörästöjä käyttämällä päästään tuosta momenttiongelmasta eroon. Planeettapyörästön hyötysuhde kuitenkin on melko hyvä, sinne ei paljoa tehoa huku.
Jos käytetään pyöräkohtaisia moottoreita, planeettapyörästö ei muuta asiaa mitenkään. Nelipyöräisen ja -vetoisen ajoneuvon yhdestä pyörästä pitää saada vetovoimaa paljon enemmän kuin neljännes kokonaisvetovoimasta. Normaalirakenteisen traktorin yhdestä takapyörästä pitää saada yli puolet kokonaisvetovoimasta.
Muuten sähkö kyllä voittaa hyötysuhteessa minkä tahansa mekaanisen voimansiirron mennen tullen, oli kuinka yksinkertainen tahansa... Jos ei nyt ihan suorasta akselista puhuta...
Ei voita hyötysuhteessa, säädettävyydessä voittaa, minkä takia sellaista vetureissakin käytetään. Veturissa lisäpaino on vain eduksi.
Kyllä se planeettapyörästö nyt vaan muuttaa asiaa, kun pyöräkohtainen vääntömomentti saadaan sillä kerrottua, ja sitä kautta yhden pyörän vaatiman moottorin koko ei ole niin suuri. Nämä "yhden pyörän kautta pitää saada koko koneen teho siirrettyä" -tilanteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa reikäpäiset isännät särkee koneensa kun ryöminnällä nostetaan konetta nevasta yksi pyörä ketjussa kiinni, ts. ei mekaanisetkaan voimansiirrot ole suunniteltu tuota kestämään. Ja silloin ei siirretä tehoa vaan momenttia, suurta tehoa yleensä tarvitaan suuremmissa nopeuksissa...
Säädettävyys on suuri etu, mutta hyötysuhde on toinen, jos ajatellaan koko voimalinjaa. Täysin mekaaninen hammasvoimansiirto pääsee lähelle sähkövoimansiirtoa, mutta nämä pikavaihdehärpäkkeet hydrostaateista puhumattakaan kyllä hukkaavat huomattavasti enemmän tehoa. Suora ratasvälitys on melko tehokas, mutta hyötysuhde-ero tulee sitä kautta että noita rattaita vatkataan öljyssä joka aiheuttaa vastusta sekä lämpiämistä, ja sitä kautta jäähdytystarpeen.
-
jaa,a diisseli kuitenki jauhaa sähköä ja hydraulikkaa tarvitaan ja ilman hammaspyörien vatkausta seon vähän niinku jontikalla yrittäs pakkasaamuna :-\ :-\ :-\ :-\
-
Kyl siihen menee vielä kauan et joku uskaltaa traktorin periaatteen muuttaa silleen ettei olisi mitään muuta kuin tarpeelliset ominaisuudet ja puuttuis kauhea nokka ja muutenkin koko. Se venäläisten belarus oli kyl iha fiksun olonen neljävuotta si saksassa näyttelyssä . En muista toimiko ulkopuoline hyde sähköl ja si koneen oma ohjaus ynm niin diiselil. Ainoo iso ongelmahan noissa on lämpö. Sähkömoottori lämpenee aika pirusti kun on kokoa ja otetaan tehoa . Oha niitäki suunniteltu et ohjattaisiin työkonetta pelkällä sähköllä koska suurin hyötysuhde ja voi tulevaisuudessa olla halvempi kun komponentit kehittyy ja halpenee
-
Kuten aiemmin sanoin niin vähän kyllä hirvittäisi toteutuksen laatu.
Se hybriditekniikka pitäisikin varmaan ostaa vaikka Toyotalta. Sitten se toimisi hieman varmemmin.
Olishan se hienoa ajaa akseleita myöten nevassa 150 kilowattisen hitsauskoneen sisällä 8)
Taitaa vaan olla se turvallisin paikka em. hitsauskoneessa.
-
Kuten aiemmin sanoin niin vähän kyllä hirvittäisi toteutuksen laatu.
Se hybriditekniikka pitäisikin varmaan ostaa vaikka Toyotalta. Sitten se toimisi hieman varmemmin.
Olishan se hienoa ajaa akseleita myöten nevassa 150 kilowattisen hitsauskoneen sisällä 8)
Taitaa vaan olla se turvallisin paikka em. hitsauskoneessa.
Joo, onhan se Faradayn häkki sekin. Mut kokeile, tee reikä Kemppiisi ja lykkää pää sisään. Sit kaapelit oikosulkuun ???
-
jaa,a diisseli kuitenki jauhaa sähköä ja hydraulikkaa tarvitaan ja ilman hammaspyörien vatkausta seon vähän niinku jontikalla yrittäs pakkasaamuna :-\ :-\ :-\ :-\
Ne hydeöljyt voidaan tuossa sähkö systeemissä siirtää sinne työkoneeseen.
Että se jonnikka voi lähteä silloin paremmin liikenteeseen kuin icefarmerin patavalu! ;D
-
jaa,a diisseli kuitenki jauhaa sähköä ja hydraulikkaa tarvitaan ja ilman hammaspyörien vatkausta seon vähän niinku jontikalla yrittäs pakkasaamuna :-\ :-\ :-\ :-\
Ne hydeöljyt voidaan tuossa sähkö systeemissä siirtää sinne työkoneeseen.
Että se jonnikka voi lähteä silloin paremmin liikenteeseen kuin icefarmerin patavalu! ;D
joka koneessa omat öljyt ja suodattimet ja nämä koneet ympäri tiluksia tuulessa ja tuiverruksessa, joutu terminaattoriki palkata oikein ay-pohjaisen huoltomiehen öljynvaihtoihin ja sulakesulkeisiin :-\ :-\ :-\ :-\
-
Kyllä se planeettapyörästö nyt vaan muuttaa asiaa, kun pyöräkohtainen vääntömomentti saadaan sillä kerrottua, ja sitä kautta yhden pyörän vaatiman moottorin koko ei ole niin suuri.
Planeettapyörästö ei muuta pyörännavassa tarvittavaa momenttia miksikään, vain siitä sähkömoottorista ulos otettavaa. 'Mikä voimassa voitetaan se matkassa hävitään' pitää edelleen paikkansa.
Nämä "yhden pyörän kautta pitää saada koko koneen teho siirrettyä" -tilanteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa reikäpäiset isännät särkee koneensa kun ryöminnällä nostetaan konetta nevasta yksi pyörä ketjussa kiinni, ts. ei mekaanisetkaan voimansiirrot ole suunniteltu tuota kestämään. Ja silloin ei siirretä tehoa vaan momenttia, suurta tehoa yleensä tarvitaan suuremmissa nopeuksissa...
Kummasti vaan kestävät tilapäisesti paljon enemmän kuin on suunniteltu. En ole koskaan saanut mitään rikki traktorista mainitussa tilanteessa. Olen kyllä ollut paikalla, kun Ukko-Maran tandem-pyörän voimansiirtoketju pamahti poikki. Siinä puu oli kiinnitetty niin, että nosto tuli suoraan ylöspäin. Konekuski oli näitä 'ei oo markkaakaan kiinni' miehiä, olisko sitten ollut 'reikäpäinen renki'.
Säädettävyys on suuri etu, mutta hyötysuhde on toinen, jos ajatellaan koko voimalinjaa. Täysin mekaaninen hammasvoimansiirto pääsee lähelle sähkövoimansiirtoa, mutta nämä pikavaihdehärpäkkeet hydrostaateista puhumattakaan kyllä hukkaavat huomattavasti enemmän tehoa. Suora ratasvälitys on melko tehokas, mutta hyötysuhde-ero tulee sitä kautta että noita rattaita vatkataan öljyssä joka aiheuttaa vastusta sekä lämpiämistä, ja sitä kautta jäähdytystarpeen.
Tavallisen hyvälaatuisen oikosulkumoottorin hyötysuhde lienee koosta riippuen hiukan päälle 90 % eikä generaattorikaan häviötön ole. Säätölaitteineen kokonaishyötysuhde jäänee alle 85 prosentin, eli huonommaksi kuin traktorin mekaanisen voimansiirron.
-
Nämä "yhden pyörän kautta pitää saada koko koneen teho siirrettyä" -tilanteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa reikäpäiset isännät särkee koneensa kun ryöminnällä nostetaan konetta nevasta yksi pyörä ketjussa kiinni, ts. ei mekaanisetkaan voimansiirrot ole suunniteltu tuota kestämään. Ja silloin ei siirretä tehoa vaan momenttia, suurta tehoa yleensä tarvitaan suuremmissa nopeuksissa...
Onko nykykoneet heikompia tuossa "pölli kettingillä pyörään" hommassa? Itsellä kokemuksia vain 60- 80-luvun kalustosta, sen ikäluokan vehkeillä tuo onnistuu konetta särkemättä.
-
Kyllä se planeettapyörästö nyt vaan muuttaa asiaa, kun pyöräkohtainen vääntömomentti saadaan sillä kerrottua, ja sitä kautta yhden pyörän vaatiman moottorin koko ei ole niin suuri.
Planeettapyörästö ei muuta pyörännavassa tarvittavaa momenttia miksikään, vain siitä sähkömoottorista ulos otettavaa. 'Mikä voimassa voitetaan se matkassa hävitään' pitää edelleen paikkansa.
Nämä "yhden pyörän kautta pitää saada koko koneen teho siirrettyä" -tilanteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa reikäpäiset isännät särkee koneensa kun ryöminnällä nostetaan konetta nevasta yksi pyörä ketjussa kiinni, ts. ei mekaanisetkaan voimansiirrot ole suunniteltu tuota kestämään. Ja silloin ei siirretä tehoa vaan momenttia, suurta tehoa yleensä tarvitaan suuremmissa nopeuksissa...
Kummasti vaan kestävät tilapäisesti paljon enemmän kuin on suunniteltu. En ole koskaan saanut mitään rikki traktorista mainitussa tilanteessa. Olen kyllä ollut paikalla, kun Ukko-Maran tandem-pyörän voimansiirtoketju pamahti poikki. Siinä puu oli kiinnitetty niin, että nosto tuli suoraan ylöspäin. Konekuski oli näitä 'ei oo markkaakaan kiinni' miehiä, olisko sitten ollut 'reikäpäinen renki'.
Säädettävyys on suuri etu, mutta hyötysuhde on toinen, jos ajatellaan koko voimalinjaa. Täysin mekaaninen hammasvoimansiirto pääsee lähelle sähkövoimansiirtoa, mutta nämä pikavaihdehärpäkkeet hydrostaateista puhumattakaan kyllä hukkaavat huomattavasti enemmän tehoa. Suora ratasvälitys on melko tehokas, mutta hyötysuhde-ero tulee sitä kautta että noita rattaita vatkataan öljyssä joka aiheuttaa vastusta sekä lämpiämistä, ja sitä kautta jäähdytystarpeen.
Tavallisen hyvälaatuisen oikosulkumoottorin hyötysuhde lienee koosta riippuen hiukan päälle 90 % eikä generaattorikaan häviötön ole. Säätölaitteineen kokonaishyötysuhde jäänee alle 85 prosentin, eli huonommaksi kuin traktorin mekaanisen voimansiirron.
Eikös tässä keskusteltukin siitä moottorista ulos otettavan momentin tarpeesta, ja siitä paljonko jonkin kokoisella moottorilla sitä momenttia saa yhteen pyörään? Silloin tuo planeetta nimenomaan on se ratkaisu, samalla tavalla sitä käytetään nytkin nopeuden alentamiseen ja momentin kertomiseen mekaanisessakin voimansiirrossa.
Tilapäisesti kestävät, mitä kestävät, jos kestävät... Nämä on just edelleenkin niitä juttuja että ensin reikä päässä tehdään jotain, joskus onnistuu, joskus ei ja sitten kun ei niin se on aina konevalmistajan vika. Tämänkin takia noihin kamppeisiin pikkuhiljaa tulee turva-antureita tms. jotka katkaisevat vedon jos tehdään jotakin hölmöä.
Säätölaitteiden tehohävikki ei kyllä moderneissa laitteissa ole kuin korkeintaan parin prosentin luokkaa, joten kyllä tuolla sähköisellä voimansiirrolla on mekaanisen voimansiirron kanssa täysin samoihin hyötysuhteisiin mahdollista päästä, riippuen tietysti sekä mekaanisen että sähköisen voimansiirron rakenteista. Ja tuo säädettävyys tuo juuri sen, että käytännössä vaikka teoreettinen hyötysuhde on mekaanisessa voimansiirrossa parempi, niin paremmin säädettävällä voimanssiirrolla (kuten nykyisinkin portaattomat, tulevaisuudessa ehkä sähköiset) työ pystytään tekemään pienemmillä kokonaiskustannuksilla. Savua ei tietysti tule yhtä paljoa, eikä meteli ole yhtä kova, joten jos noista jompi kumpi on tärkeää, niin silloin ei kannata noihin sotkeentua...
-
Heh. Idis. Pelle Pelottomalle siis. Kun nää portaattomat,kuinka monta porrasta missäkin siihen ei ny puututa mutta entäs jos Pelle sovittas sähkömoottorin ja keneraattorin sinne planeettaan ja kannattimeen,ei aisan siis,ei sitä siellä tarvii ;D Siis missä ny on niitä hyde pumppuja ja moottoreita,ainaski hyötysuhde olis päree ku öljyä pumpaten ja pumpaten? Varaosiaki jumaliste on,määki löyvän römperin sähkömoottoreita het puolenkymmentä eivätkä oo kaakana? Keneraattoreita pihat viärällään ukkosmyrkyjen varalta?
Eikä oo jäljellä ku perimmäinen kysymys,perruuttasko se verkusonni veetee sitte sähköllä ku se ny mennee öölillä takaperin??? ;D
-
Eikös tässä keskusteltukin siitä moottorista ulos otettavan momentin tarpeesta, ja siitä paljonko jonkin kokoisella moottorilla sitä momenttia saa yhteen pyörään? Silloin tuo planeetta nimenomaan on se ratkaisu, samalla tavalla sitä käytetään nytkin nopeuden alentamiseen ja momentin kertomiseen mekaanisessakin voimansiirrossa.
Tässä oli kysymys siitä, riittääkö nelivetoisen 160 kW traktorin yhden pyörän tehoksi 40 kW eli neljännes. Jonkun mielestä riittää, minun mielestäni ei riitä alkuunkaan. Minun arvioni mukaan yhdestä pyörästä pitää saada vetovoimaa vähintään puolet kokonaisvetovoimasta..
Tilapäisesti kestävät, mitä kestävät, jos kestävät... Nämä on just edelleenkin niitä juttuja että ensin reikä päässä tehdään jotain, joskus onnistuu, joskus ei ja sitten kun ei niin se on aina konevalmistajan vika. Tämänkin takia noihin kamppeisiin pikkuhiljaa tulee turva-antureita tms. jotka katkaisevat vedon jos tehdään jotakin hölmöä.
Nää on niitä juttuja, mitkä ole tehnyt järki päässä. Mitään en ole nosto-operaatioissani särkenyt ja jos jossain jänkhällä niitä juttuja tehdään reikä päässä, se ei ole minun ongelmani. Olen jo siinä iässsä, ettei minun enää tarvitse kaiken maailman käytönestoantureilla varustettuja koneita hankkia. Jos jostain koneesta yllättäen moisia hölmöyksiä löytyy, osaan ne poistaa käytöstä.
-
Tuosapa sähkönen peli: https://www.youtube.com/watch?v=mUAQDsqfh5M .
Ja sähöt tullee polttokennosta...
-
Tuosapa sähkönen peli: https://www.youtube.com/watch?v=mUAQDsqfh5M .
Ja sähöt tullee polttokennosta...
Ois kai tuolla hienoa kyntää syyspimeässä kaikki leluvalot välkkyen. ;D
Montakohan kiivua sais vetäistyä ennen kuin VPK tulisi pillit piipaten naapurin havaitseman "ufon" jäljille.
-
Eikös tässä keskusteltukin siitä moottorista ulos otettavan momentin tarpeesta, ja siitä paljonko jonkin kokoisella moottorilla sitä momenttia saa yhteen pyörään? Silloin tuo planeetta nimenomaan on se ratkaisu, samalla tavalla sitä käytetään nytkin nopeuden alentamiseen ja momentin kertomiseen mekaanisessakin voimansiirrossa.
Tässä oli kysymys siitä, riittääkö nelivetoisen 160 kW traktorin yhden pyörän tehoksi 40 kW eli neljännes. Jonkun mielestä riittää, minun mielestäni ei riitä alkuunkaan. Minun arvioni mukaan yhdestä pyörästä pitää saada vetovoimaa vähintään puolet kokonaisvetovoimasta..
Se oli vain esimerkki, jonka tarkoituksena oli osoittaa idean mahdottomuus nykytekniikalla. Edullisimmassakin tapauksessa pelkät moottorit painaisivat 1200 kg. Puolet tehosta antava, 80 kW moottori painaa jo 600 kg, eli sähköosien paino olisi ehkä 3 tonnia. Traktorista kuitenkin poistuisi normaaliin verrattuna vain voimansiirron komponentit, eli paino nousisi melkoisesti.
Nykyaikaisen sähkömoottorin hyötysuhde on tässä kokoluokassa noin 93 - 94%. Generaattorin hyötysuhde jää kuitenkin noin 90 prosenttiin. Generaattori - moottori -järjestelmän hyötysuhde on siis parhaimmillaan 85 %. Tämä kuitenkin toteutuu vain täydellä kuormalla. Hyötysuhde laskee kuorman ja pyörimisnopeuden mukana. Suurin osa traktorin käytöstähän on kuitenkin osateholla.
Sähkökäyttö olisi kannattava vain yhdellä moottorilla. Silloinkin kannattaisi tutkia mahdollisuutta yhdistää sähkökäyttö mekaaniseen voimansiirtoon, kuten hydraulikäyttö portaattomassa vaihteistossa. Täysin dieselsähköisen traktorin täytyisi olla hyvin erilainen nykyiseen verrattuna. Raskaat valukuoret voimansiirron koteloina palvelevat hyvin nykyistä rakennetta. Dieselsähköisen traktorin rungosta täytyisi kuitenkin tehdä kevyt, koska painoa ei nykyisestä paljoa parane lisätä. Tulisiko rungosta silti tarpeeksi kestävä? Ehkä, kallis ainakin.
-
Eikös tässä keskusteltukin siitä moottorista ulos otettavan momentin tarpeesta, ja siitä paljonko jonkin kokoisella moottorilla sitä momenttia saa yhteen pyörään? Silloin tuo planeetta nimenomaan on se ratkaisu, samalla tavalla sitä käytetään nytkin nopeuden alentamiseen ja momentin kertomiseen mekaanisessakin voimansiirrossa.
Tässä oli kysymys siitä, riittääkö nelivetoisen 160 kW traktorin yhden pyörän tehoksi 40 kW eli neljännes. Jonkun mielestä riittää, minun mielestäni ei riitä alkuunkaan. Minun arvioni mukaan yhdestä pyörästä pitää saada vetovoimaa vähintään puolet kokonaisvetovoimasta..
Se oli vain esimerkki, jonka tarkoituksena oli osoittaa idean mahdottomuus nykytekniikalla. Edullisimmassakin tapauksessa pelkät moottorit painaisivat 1200 kg. Puolet tehosta antava, 80 kW moottori painaa jo 600 kg, eli sähköosien paino olisi ehkä 3 tonnia. Traktorista kuitenkin poistuisi normaaliin verrattuna vain voimansiirron komponentit, eli paino nousisi melkoisesti.
Nykyaikaisen sähkömoottorin hyötysuhde on tässä kokoluokassa noin 93 - 94%. Generaattorin hyötysuhde jää kuitenkin noin 90 prosenttiin. Generaattori - moottori -järjestelmän hyötysuhde on siis parhaimmillaan 85 %. Tämä kuitenkin toteutuu vain täydellä kuormalla. Hyötysuhde laskee kuorman ja pyörimisnopeuden mukana. Suurin osa traktorin käytöstähän on kuitenkin osateholla.
Sähkökäyttö olisi kannattava vain yhdellä moottorilla. Silloinkin kannattaisi tutkia mahdollisuutta yhdistää sähkökäyttö mekaaniseen voimansiirtoon, kuten hydraulikäyttö portaattomassa vaihteistossa. Täysin dieselsähköisen traktorin täytyisi olla hyvin erilainen nykyiseen verrattuna. Raskaat valukuoret voimansiirron koteloina palvelevat hyvin nykyistä rakennetta. Dieselsähköisen traktorin rungosta täytyisi kuitenkin tehdä kevyt, koska painoa ei nykyisestä paljoa parane lisätä. Tulisiko rungosta silti tarpeeksi kestävä? Ehkä, kallis ainakin.
Niitti lienee aika lailla probleeman jäljillä.
Noi planettavaideviritykset auttavat momentissa,mutta sitten taas 50 nopeudessa alkaa sähkömoottorissa lentää käämit.Eli siis palataan siihen että sähköiseen voimansiirtoon tarvitaankin vaihdelaatikko 8)
-
Eikös tässä keskusteltukin siitä moottorista ulos otettavan momentin tarpeesta, ja siitä paljonko jonkin kokoisella moottorilla sitä momenttia saa yhteen pyörään? Silloin tuo planeetta nimenomaan on se ratkaisu, samalla tavalla sitä käytetään nytkin nopeuden alentamiseen ja momentin kertomiseen mekaanisessakin voimansiirrossa.
Tässä oli kysymys siitä, riittääkö nelivetoisen 160 kW traktorin yhden pyörän tehoksi 40 kW eli neljännes. Jonkun mielestä riittää, minun mielestäni ei riitä alkuunkaan. Minun arvioni mukaan yhdestä pyörästä pitää saada vetovoimaa vähintään puolet kokonaisvetovoimasta..
Se oli vain esimerkki, jonka tarkoituksena oli osoittaa idean mahdottomuus nykytekniikalla. Edullisimmassakin tapauksessa pelkät moottorit painaisivat 1200 kg. Puolet tehosta antava, 80 kW moottori painaa jo 600 kg, eli sähköosien paino olisi ehkä 3 tonnia. Traktorista kuitenkin poistuisi normaaliin verrattuna vain voimansiirron komponentit, eli paino nousisi melkoisesti.
Nykyaikaisen sähkömoottorin hyötysuhde on tässä kokoluokassa noin 93 - 94%. Generaattorin hyötysuhde jää kuitenkin noin 90 prosenttiin. Generaattori - moottori -järjestelmän hyötysuhde on siis parhaimmillaan 85 %. Tämä kuitenkin toteutuu vain täydellä kuormalla. Hyötysuhde laskee kuorman ja pyörimisnopeuden mukana. Suurin osa traktorin käytöstähän on kuitenkin osateholla.
Sähkökäyttö olisi kannattava vain yhdellä moottorilla. Silloinkin kannattaisi tutkia mahdollisuutta yhdistää sähkökäyttö mekaaniseen voimansiirtoon, kuten hydraulikäyttö portaattomassa vaihteistossa. Täysin dieselsähköisen traktorin täytyisi olla hyvin erilainen nykyiseen verrattuna. Raskaat valukuoret voimansiirron koteloina palvelevat hyvin nykyistä rakennetta. Dieselsähköisen traktorin rungosta täytyisi kuitenkin tehdä kevyt, koska painoa ei nykyisestä paljoa parane lisätä. Tulisiko rungosta silti tarpeeksi kestävä? Ehkä, kallis ainakin.
Niitti lienee aika lailla probleeman jäljillä.
Noi planettavaideviritykset auttavat momentissa,mutta sitten taas 50 nopeudessa alkaa sähkömoottorissa lentää käämit.Eli siis palataan siihen että sähköiseen voimansiirtoon tarvitaankin vaihdelaatikko 8)
henkilöautopuolellahan haaveillaan ja kehitetään aika paljon vauhtipyörän ympärille jonkinlaisia käämejä mutta siellähän tilanne on eri kun tosiaan on hyödynnettäväksi tuota jarrutusenergiaa...
traktorin kaltaisessa koneessa taitaa vaan olla niin jotta muuntaminen syö turhaan voimaa kun tarvitaan diesel, generaattori, sähkömoottori ja hydepumppu, ongelmaa ei ois jos deselin tilalla os polttokenno tai hyvä akusto :) :) :) :)
-
Minä en tiedä riittävästi nykyisestä s-moottoritekniikasta, mutta oletan että ongelma on lähinnä taloudellinen, ei tekninen. Oikean tyyppiseen sähkömoottoriin saadaan nykyään niin vääntöä kuin vauhtiakin. Sähköveturi saa staattisella väännöllä sen 1000 tonnin letkan väännettyä paikaltaan liikkeelle, ja tarvittaessa myös kulkemaan 120 km/h. Veturi voitaisiin voimansiirron puolesta tehdä paljon paljon kevyemmäksikin, mutta niissä painoa on pakko olla jotta pyörät pitävät.
Nopeusskaala 0-100 km/h riittää traktorillekin. Hyötusuhde saattaa jäädä vähän ongelmaksi, kun se lähtökohta on kuitenkin diesel. Jossakin määrin tilannetta voi korjata energian varastoinnilla hetkellisiä huippukuormia varten, mutta jatkuvaan täyden tehon käyttöön se ei auta.
Isomman luokan traktorit painavat nytkin jo 7 tonnia tai yli (yksi tietämäni Fendttikin taitaa olla painotettu useimmiten 12 tonniin..), järkevästi suunnitellen tarvittavat palikat mahtuvat varmasti painonkin puoleen kyytiin jos muuta rautaa voidaan hieman jopa vähentää.
Taloudellista järkeä tuossa ei ehkä vielä ole. Vielä...
-
http://www.peuralankonepaja.fi/tuotteet/vaihteet-hydraulivedolle-perakarryyn
Momentti kyllä muuttuu planeettayörästön kautta, momentin kasvaessa menetään vauhtia jos teho ei riitä..
-
Generaattori - moottori -järjestelmän hyötysuhde on siis parhaimmillaan 85 %. Tämä kuitenkin toteutuu vain täydellä kuormalla.
Ei kai se dieselmoottori siellä generaattorin edessä edelleenkään tuota sen kummampaa hyötysuhdetta kuin tänäänkään. Se saisi toki pyöriä vakionopeudella jolloin parhaat dieselit lupaavat tänään ehkä 43%:n hyötysuhteen.
Ydinreaktoritraktori olisi kova sana. 10 vuotta tankkaamatta... 8)
-
Generaattori - moottori -järjestelmän hyötysuhde on siis parhaimmillaan 85 %. Tämä kuitenkin toteutuu vain täydellä kuormalla.
Ei kai se dieselmoottori siellä generaattorin edessä edelleenkään tuota sen kummampaa hyötysuhdetta kuin tänäänkään. Se saisi toki pyöriä vakionopeudella jolloin parhaat dieselit lupaavat tänään ehkä 43%:n hyötysuhteen.
Ydinreaktoritraktori olisi kova sana. 10 vuotta tankkaamatta... 8)
Tuossa varmaan tarkoitetaan generaattori-sähkömoottori -yhdistelmää.
Luulisin että diesel+generaattori pitäisi korvata polttokennolla. Niiden sähköntuoton hyötysuhde on parempi kuin yhdenkään polttomoottorikäyttöisen generaattorin. Muuta kehitystyötä niiden suhteen kyllä vielä tarvitaan.
-
Generaattori - moottori -järjestelmän hyötysuhde on siis parhaimmillaan 85 %. Tämä kuitenkin toteutuu vain täydellä kuormalla.
Ei kai se dieselmoottori siellä generaattorin edessä edelleenkään tuota sen kummampaa hyötysuhdetta kuin tänäänkään. Se saisi toki pyöriä vakionopeudella jolloin parhaat dieselit lupaavat tänään ehkä 43%:n hyötysuhteen.
Ydinreaktoritraktori olisi kova sana. 10 vuotta tankkaamatta... 8)
Tuossa varmaan tarkoitetaan generaattori-sähkömoottori -yhdistelmää.
Luulisin että diesel+generaattori pitäisi korvata polttokennolla. Niiden sähköntuoton hyötysuhde on parempi kuin yhdenkään polttomoottorikäyttöisen generaattorin. Muuta kehitystyötä niiden suhteen kyllä vielä tarvitaan.
mites se on tuo maakaasu, onko sen etu vain puhtaus, kaupunkibussithan sitä jossain määrin syö ja wärtsilän ruokottoman isot dieselit...vai onko ne tankit ja varastointi se ongelma :-\ :-\ :-\ :-\
-
Generaattori - moottori -järjestelmän hyötysuhde on siis parhaimmillaan 85 %. Tämä kuitenkin toteutuu vain täydellä kuormalla.
Ei kai se dieselmoottori siellä generaattorin edessä edelleenkään tuota sen kummampaa hyötysuhdetta kuin tänäänkään. Se saisi toki pyöriä vakionopeudella jolloin parhaat dieselit lupaavat tänään ehkä 43%:n hyötysuhteen.
Ydinreaktoritraktori olisi kova sana. 10 vuotta tankkaamatta... 8)
Muuten juu ei hassumpi idea ;D ;D Neet pienemmät reaktorit on noin saunan kiukaan kokoisia ja tehoahan lähttee! Sellaiset pienen kaupungin tarpeen verran. ::)
-
Generaattori - moottori -järjestelmän hyötysuhde on siis parhaimmillaan 85 %. Tämä kuitenkin toteutuu vain täydellä kuormalla.
Ei kai se dieselmoottori siellä generaattorin edessä edelleenkään tuota sen kummampaa hyötysuhdetta kuin tänäänkään. Se saisi toki pyöriä vakionopeudella jolloin parhaat dieselit lupaavat tänään ehkä 43%:n hyötysuhteen.
Ydinreaktoritraktori olisi kova sana. 10 vuotta tankkaamatta... 8)
Tuossa varmaan tarkoitetaan generaattori-sähkömoottori -yhdistelmää.
Luulisin että diesel+generaattori pitäisi korvata polttokennolla. Niiden sähköntuoton hyötysuhde on parempi kuin yhdenkään polttomoottorikäyttöisen generaattorin. Muuta kehitystyötä niiden suhteen kyllä vielä tarvitaan.
Pst.... Tuo 43% on se mikä hyöty saadaan diesel moottorista tehona ulos. Loppu 57% on hukattua energiaa kuten lämpöä.
Pitäisi puhua siitä voimansiiron hyötysuhteesta.
-
Pitäisi puhua siitä voimansiiron hyötysuhteesta.
Kyllä sähkögeneraattorin ja -moottorin hyötysuhde on aika kohtuullinen, nehän ovat periaatteesa samanlaisia, toinen vaan luo energiaa ja toinen sitä käyttää. kummankin hyötysuhde lähentelee 90 %, siis kokonaishyötysuhde teoriassa on 0,9 kertaa 0,9 eli 0,8 eli 80%. Jos vertaa näihin nykysiin portaattomiin vaihteistoihin kyllä niihinkin hukkuu yllättävän paljon tehoa, hyötysuhde samaiset noin 80 %. Jo nuo pikavaihdesysteemit eli powersiftit hukkaavat energiaa melkoisesti verrattuna vanhoihin keppivaihteellisiin. Täyspwersiftvaihteiston hyötysuhde on alle 85%. Vanhan keppivaihteelisen hyötysuhde on 90-95%.
Että ei tuo sähköinen voimansiirto häviä yhtään nykyiselle portaattomalle. Ja saattaapa olla jopa kestävämpi, kun voima siirtyy sähkökaapeleita pitkin, ei pitkiä mekaanisia voimansiirtolinjoita. Generaattori mootorin jatkeena ja sähkömoottorit pyörän navoissa.