Mitenköhän yleensä fosforin osalta ovat nuo karjanlannalla lannoitetut pellot? Jos pellot ovat av.lut. kork, niin jostain se fosfori on sinne joutunut. Onko se tullut ulkopuolisesta rehusta vai säkistä ja sitten levitetty paskana niihin parhaisiin peltoihin. Vai onko typekkään nurmilannoituksen seurauksena maaperässä oleva fosfori konsentroitunut ruokamultakerrokseen.
Vai onko siinä mukana sitä Kekkosen ja Koiviston ajan hurjaperäistä fosforilannoittamista, jolloin paskakierrossa fosforin määrä on säilynyt suurempana, kuin pelkässä viljan viljelyssä. Jos fosforitasot alkavat putoamaan oikeasti pelloissa, alkaa tulla kiire saada se talteen ravintoketjusta.
Ennen vanhaan karjattomat juurikkaanviljelijät laittoivat täällä Varsinais-Suomessa
puhdasta superfosfaattia tonnikaupalla, koska muuten ei fosforilukua saa yli sadan.
Nyt 20 vuoden päästä on 50-75 , tutkimuslaitoksesta riippuen. Viljaa kasvattamalla
fosforin vähentäminen on erittäin hidasta. Lisäksi kevään kylmillä vilja selvästi punertuu,
kun se fosfori siltikään ei ole juurten ulottuvilla
Meillä kun käytettiin karjan kuivalantaa, silti nyt 30 vuoden päästä palstoilla alkaa olla
5-10 välillä fosforiluvut. Pieni palsta lantaruuman vieressä, siihen vedettiin joka vuosi reilu kerros lantaa
suoraan kasasta , siinä on korkeat ( 33) , mutta eivät arveluttavan korkeat fosforitasot.
-SS-